1922-05-02-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sim2 Tiistaina, toiiköL 2 p. - Tnesday, May 2nd. Canadan /snomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-tey Sudburyssa, Oct., joka tiistai, torstai ja lauantai. H. PURO, J. W.SLUP lastaava toimittaja. Toimitussihteeri. VAPAUS (Liberty) The only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-lished in Sudbury, Ont,, every Tuesday, Thursday and foturday. ' AdVertising rates 40c per col. inch. Minimum charge lor single insertion 75c. Discount on standing advertise» ment. The Vapaus is the best advertising medium araong the Finnish People in Canada. • _ Ilmotnshinta 40c palstatuumalta. — Alin hinta kerta-ilmotukseiita. 75c. — Euolemanilmotukset $2.00 (uiuisto Tärsyista 50c, kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto ilmot. alin hinta ^2.00. nimenmotitosilm. (muuten^ kuin avioiilttoilmotusten yhteydessä ?2.00 kerta. — Avioeroil njotuksöt §2.00 kerta (2 kertaa ?3.00. — Syntymäilmo tnkset ?2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset f 1.00 kerta (3 kertaa ?2.00). — Kaikista ilmotuksista, laista ei ole sopimust;^, tulee rahan seurata mukana. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk (Jl.60 ja yksi kk. 76c, yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk, 85.50, puoli vk. ?a.ÖO ja kolme kk. ?1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään paitsi asiamiesten joillg on takaukset. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per eoonallisella nimellä. \ J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, ne St., Puhelin 1038. Postiosote: • Sudbury, Ogt Lorne Box 69, Registered at the Post Office Department, Ottawa, as Becond class matter. Ammatittoman työväen asema Meidän järjestöllämme ja puolueellamme on eri koista syytä kiinnittää huomiota ammatittoman työvä eston asemaan, sillä juuri suomalaisista työläisistä työs kentelee tuhansia täällä Canadan metsäkämpillä, sah myllyillä, rautateillä ja muissa sekalaisissa töissä. Tämän ammatittoman työväestön asema on vatsin kin nykyisen pulakauden aikana erikoisen kurja. Se on melkein kokonaan vielä järjestymätöntä ja siksi ky kenemätön puolustamaan itseään. Mielinmäärin alen- Hnetaan heidän palkkojaan ja pakotetaan heidät raata maan rajattomia työpäiviä sekä elämään mitä keh-noiramissa olosuhteissa, i. Tämän työväen aineksen yh teistoiminta on niin heikkoa, ettei se kykene pakottamaan työnantajia noudattamaan edes porvarillisen va tion laatimia työläisten suojelus- ja terveyslakeja. Jokainen joka tuntee sekatyöläisten asemaa, täytyy myöntää että sen asema kaipaa huutavasti pikaista parannusta. Ja meidän puolueemme ei pyri yksin omaan vetämään työläisjoukkoja mukaan vallankumo-uksellijseen .päämäärätaisteluun, mutta'se tahtoo myöskin avustaa työläisiä heidän tämänpäiväisten paran nusten puolesta taistelussaan, kaikin voimin. Puolueem-m^ myös^in käsittää, että suuret työläismassat on saa tava ensi kädessä liittymään unioihin, joissa ne totu tetaan taistelukykyisiksi ja kouluutetaan suurempaa poliittista päämäärätaislelua varten. Ja Canadan sekatyöläisten asen»aan nähden tämä taktiikka on mitä välttämättömin. Ainoastaan osa heistä vielä kykenee näkemään poliittisen taistelumuodon välttämättömyy- :4)en, mutta sitävastoin heidät on helpompi saada mukaan työväen unioihin, jdka seikka sitäpaitsi on ensi-mäinen välttämättömyys tämän joukon järjestyrais-työssä. Pari vuotta sitten oli hyviä toiveita tämän työläis-assan järjestämiseen nähden. Tuhatmäärin se liittyi melsätyöläisten järjestöön ja Saavutti sen kautta jo huomattavia pikkuparannuksia. Suomalainen metsä-ja sekatyöläisaines oli järjestymishaluista ja suurelta osalta liittyi unioon. Kaikki näytti menevän hyvin. Mutta muutamat edesvastuuttomat henkilöt näkivät taaskin välttämättömäksi ryhtyä j|jamaan omaa ahdasta ja työväen laajojen joukkojen eduille turmiollista iiurkkakuntapolitiikkaansa ja ryhtyivät repimään hajalle sitä mitä oli saavutettu. Sen sijaan että he olisivat käsittäneet suomalaisen työväestött olevan ainoastaan osana tämän maan työläisten suuressa liikkeessä ja olisivat sen mukaan suhtautuneet työskentelemään yhä suurempien joukkojen mukaan saamiseksi, kohotettiin heidän taholtaan omat matalat nurkkakunta-pyyteet ylpuolelle kaikkea, yläpuolelle kaikenkielisten työläisten yhteisiä etuja ja kiinteää solidarisuutta. Näiden ryhmäkuntapyyleitten läpiajaminen tuli heille kaikeksi kaikessa ja itse unionistisen liikkeen edistyminen kokonaan tarpeettomaksi asiaksi. Hajottavalla ja holtittamalla taktiikallaan he saivat aikaan sen, mistä nyt on surkeat seuraukset näkyvissä varsinkin Itä-Cnnadassa. Koko maata käsittävä todellinen melsätyöläisten industrialistinen unio revittiin säpäleiksi. Nyt ei tuosta jo verrattain voiniakkaasta ja suuria lupaavasta uniosta ole itäisissä maakunnissa mitään jälellä, ellei kourallista suomalaisia fanatiik-koja haluta kutsua «isoksi unioksi», kuten he itse kyllä vielä julkeevat itseään kutsua. Ja sekatyöläisten ase maan nähden tällä union murskaamispolitiikalla on ollut ikävät seuraukset. Nämä työläiset ovat nyt-teol-lisuuspulan kouristuksissa ja työnantajain rajattoman kuristuksen puristamina mitä kurjimmassa asemassa. On siis syylä tehdä jonkun verran kaikkien näiden työläisten tiliä siitä menettelystä, mitä heidän järjestymis-asiassaan on pelattu. On syytä tarkastaa kutka ovat tähän suurta turmiota ja vauriota aikaan saavaan menettelyyn syypäitä. Mutta työläisillä, jotka aikovat voittaa mailman, ei ole aikaa yksinomaan vanhojen erehdysten ja tahdittomuuksien suremiseen, joskin niitä on tarkastettava. Mutta niitä on tarkistettava siinä mielessä, että tulevaisuudessa voitaisim välttää entisiä erehdyksiä ja varoa kolttosten tekijöitä. Nyt on kysymys sekatyöläisten, etupäässä melsätyöläisten aseman parantanusesta ja heidän joukkojensa puolustuskuntoon saattamisesta. On valmistauduttava uudestaan järjestymään. Canadan Puutavaratyöläiäten teoiiisuusunio (Lumber Workers Industrial Union of Canada) on edelleenkin olemassa ja toimii Länsi-Canadassa. Joskin lukumäärältään hajaannuksien ja teollisuuspulan vaikutuksesta suuresti vähentyneenä, on se rakenteeltaan ja periaatteiltaan todellinen teoiiisuusunio, joka pyrkii järjestämään puu-tavaralyöläiset kautta Canadan yhteen unioon. Tämä järjestö on myöskin ainoa unio Canada5sa, joka on liittynyt mailman taloudellisesti järjestyneilten työläisten valtajärjestöön — Punaiseen Taloudelliseen Inter-nationaleen. Se oj? siis kansainvälinen, ei ainoastaan olemukseltaan, periaatteiltaan, vaan myös teoissaan. Tässä järjestössä on Canadan puutavaratyöläisten läheisin turva. Sen kautta apu odotettavissa. Ja kun on ilmeistä, että puutavarateollisuus Itä-Canadassakin jossain määrin tulee elpymään ensi syksynä, on välttämätöntä, että melsätyöläiset valmistautuvat jo järjes-lymishankkeissaan. Mutta onhan meillä Ontariossa OBU:hun kuuluva puutavaratyöläisten järjestö. Tosin sellainen järjestö on olemassa ainakin nimellisesti, ollen' rippeitä ennen mahtavasta Canadan puutavaratyöläisten teollisuusuni-oon kuuluvasta osasta. Ja jos siinä on jotain terf vettä työväen järjestörakennukseen kelpaavaa ainetta, niin ei sitä tarvitse hajottaa. Tehtyä työtä ei tarvitse hävittää. Mutta yhteistyö tämän järjestön ja Canadan puutavaratyöläisten teollisuusjärjestön välillä on välttämättömyys, jos mielitään saada Itä-Canadassakin puutavaratyöläisten järjestyminen uudelleen elpymään. Onhan päivän selvää, että Itä-Canadan puutavaratyöläisten täytyy ryhtyä solidariseen yhteistyöhön varsinaisen emäjärjestön kanssa. • Ja on toivottavaa, että tämä seikka nyt jo, monien harhaaskeleitten ja monien erehdysten jälkeen vihdoinkin käsitetään. Komea ja laMava se OD! Ei nyt enään auta työläisten järjestymisasiaa eteenpäin fanaattinen kiihkoilu ja ryhmäkuntaetujen ajaminen. Nyt tarvitaan solidaarista yhteismiellä ja tunnetta ja tekoja — työväen luokkasolidarisuutta edistäviä tekoja. Olemme tuoneet tämän asian esiin, toivomuksella että suomalaistenkin metsä- ja sekatyöläisten kesken otettaisiin tämä kysymys pohdinnaij alaiseksi, sekä keskinäisissä keskusteluissa, että lehden palstoilla. Kansainvälinen proletaarinen jouk-kopainostus Berlinin kansainvälinen sosialistikonferenssi on osoittanut, että yksinpä 2 internationale on ollut pakotettu proletaarisen joukkotahdon pakotuksesta ottamaan, /vaikkakin vasten tahtoaan, ensimäisen askeleen mailmanproletariaatin yhteisrintamaa kohti. Työväestö kautta mailman alkaa päästä tolkulle, että sen on käytävä, kamppailuun kaikkien maiden kapitalistien yleis-yökkäystä vastaan, että sen on käytävä puolustamaan itseään porvaristoa vastaan, joka ei kykene suorittamaan mailman uudelleen rakentamista ja jonka sen takia taasenkin täytyy ainoana apukeinonaan turvautua kiristettyyn proletaaristen joukkojen sortoon j"a riistoon. Juuri kokoontuneen Genoan konferenssin johdosta kohottaa mailmanproletariaatti äänensä, jolla se kuu-uttaa mailman herroille, että näiden imperialisttset suunnitelmat, näiden parannuspolitiikka kurjistuneen työväenluokan kustannuksella on tekevä ja täytyy tehdä haaksirikon kurimoidenmiljoonain vastarinnasta. Tietoisena siitä, että tilanne vaatii välttämättömyydellä koko mailmanproletariaatin yhtenäisiä toimintaa, on Kommunistinen Internationale hyväksynyt Berlinin kansainvälisen konferenssin julistuksen. Kommunistinen Internationale tietää, että proletariaatti on asemansa puristuksesta pakotettu yhä enemmän työntämään riveistään reformisnlin. Yhteisrintama taistelussa porvaristoa vastaan, kaiken porvarillisen vaikutuksen voittaminen kansainvälisessä työväenliikkeessä, proletaarinen uutisrakennustyö sosialistisella pohjalla vastapainona kapitalistiselle rappiolle — siinä päivän tunnukset! Kansainvälisen proletariaatin esiintyminen ei ole enää, kuten ennen ^taa, .toimitusta, joka kuitataan paraatimaisilla kongresseilla, lennokkailla palopuheilla ja joillakin sanoraalehtikirjoiluksilla» Katkera his^ toriallinen välttämättömyys pakottaa proletariaatin kansainväliseen toiminnaan, historiallinen välttämättömyys asettaa proletariaatin kansainvälisen toiminnan sen taistelun polttopisteeksi, proletaarisen esiintymisen pääkohteeksi. Tämä tietoisuus leviää paraikaa kauas yli yksityisten puolueiden rajain, muuttuu proletariaatin ajatukseksi kokonaisuudessaan. Suomalainenkaan proletariaatti ei jääne syrjään, kun on kysymyksessä kansainvälinen esiintyminen, jolla Genoan konferenssille ostiitetaan, mikä voima on mailman ainoan proletaarisen valtion edustajain takana. Kommunistinen Internationale järjestää lähiaikoina kautta mailman suuria joukkomielenosoituksia, joissa tuodaan julki mailman kommunististen proletaarien yksiinielinen käsitys siitä, että kapitalistiset hallitukset ja^ kapitalistiset uudelleen rakentamiskokeet eivät voi pelastaa mailmaa kurjuudesta, vaan että siihen vaaditaan kaikkien riistettyjen yhteistä toimintaa, •Tämän totuuden järkkymätlömyyden on suomalainenkin proletariaatti jo aikoja sitten tuntenut luissaan ja nahoissaan. Tätä totuutta talitonee siis sekin rientää äänekkäästi kuuluttamaan. o Vapauden kesäjulkaisun - VAPAUDEN SOIHDUN --kansikuva tulee olemaan tällä kertaa ei;ikoisen mielenkiintoinen ja puoleensavetävä. Se on mielenkiintoinen sen takia, että siinä niin elävästi kuvataan meidän luokkamme yhteiskunnallinen merkitys ja voima. Jäntevä rakenteinen teollisuustyöläinen pitelee harteil-aan koko yhteiskunnan tuotantorakennetta. K;uvan merkitys on moniaiheinen. Se osottaa mitenkä työväki kantaa koko yhteiskunnallisen raadannan taakan - mutta se samalla osottaa, mitenkä helppo työn jättiläisen on keikahut-taa koko tuo taakka nurinniskoin'pois harteiltaan. Kuvan alareunassa on neuvostovallan vaakuna, herätyksen, toivon ja rohkeuden kii-hottimena tuolle yhteiskunnallisen raadannan taakkaa kantavalle työläiselle. Kansikuva tulee olemaan kaksivärinen. Sen on piirtänyt Punikin toimittaja, taiteilija toveri K. A. Suvanto. Kerrassaan komea ja mahtava se on. Vapauden asiamiehiä kehotetaan kaikkialla keräämään mahdollisimman paljon tilauksia tälle mainiolle julkaisulle, jonka muusta sisällöstä teemme lähemmin selkoa. Ne jotka eivät ole tilaisuudessa tilaamaan Vapauden Soihtua asia-miestemme välityksellä, voivat lähettää tilauksen suoraan konttoriimme. Soihtu käsittää 48 suurikokoista sivua. Hin/ ta 40 senttiä. ^liIIIIIIIIIiIHiilll{IItililIIIIHIIIH|||i||f|i|||ii,|,„„„„| " » " " « Illiii, IHlHiii Canadan i dollarista! Biimm.: r view LÄHETYSKUSTANNUKSETi S Postissa 15c kaikilla summilta. Sähkösanomalla §3.50 kaiui.ta - Kysykää erikoiskurssia suurille summille. Kahanvälityksemme on numero 1023 asti kaikki läW H ^ vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p. • Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hil!, 957 Broad ' Ave. ^ • ' : Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. 1 Tiedustelkaa hintoja y. m. : Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. 1 VAPAU S \ BOX 69, ' SUDBURY, ONT. | Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaaton; nimessä. = en Mailmantilanne ja proletariaatin uusi taktiikka Itävallan kommunistikongressin päätöslauselma. Mailmankehityksen viime vuosi oh merkillepantava sen kautta, että mailman kapitaali tunsi itsensä poliittisesti lujemmaksi ja varmemmaksi kuin edellisinä vmTsina, samalla kun se kuitenkin t|ali yhä selvempään tietoisuuteen pidättä-mättömiistä taloudellisesta laskusta. Näiden molempien tosiasiain seurauksena on kärjistyvä vastakohtaisuus yksityisten kapitalististen valtioiden yhtä hyvin kuin luokkien välillä joka valtiossa. Myös vallankumouksellisen proletariaatin taholla llaontuu esiin yhä,selvempänä uusi kausi. Myrskyisen mutta riittämättömän organisoinnin - ja kommunististen joukkopuolueiden- virheiden, samoin kuin vielä varsin voimakkaiden reformististen puolueiden petoksen takia tuloksettomaksi jääneen nousun sijasta on vallankumouksellinen p r o 1 etariaatti ryhtynyt lähellä olevan ^Ratkaisevan taistellun vaatimaan voimien' koontiin, organisointiin ja valmisteluihin, mitä ovat ediistäneet suuret poliittisesti kantavat taloudelliset taistelut, joissa joukot oppivat yhä perusteellisemmin tuntemaan reformistien tosiluonteen'. Nykyinen mailmaMtilanniB. Kokemus on täysin vah^ristanut Kommunistisen Internationalen kolmannen kongressin havainnon ma-ilmankapitalismin t a 1 o u dellisesta taaksepäin menosta. Menekkipula ja työttömyys on Englannissa, Ja-sellisen työväestön aiheuttama pelko ovat toistaiseksi ehkäisseet lauden verilöylyn puhkeamisen. Sitä mukaa kuin kapitalismi poliittisesti lujittuu ja taloudellisesti taantuu suurenee tämä vaara. Mailmankapitaali on kypsä perikatoon. Se oh mailmanvallankumo-luksen voiton kautta vaihdettava mailmansosialismiin, ellei se lopu h i r v i t t ä v ä ä n mailmankaaok-seen. Välttämättömyys - tunnustaa henkeen ja vereen vihattu Neuvosto- Venäjä ja solmia kauppasuhteita sen kanssa on tunnusmerkillistä mailmaiikapitalismin sisäisen heikkouden kärjistymiselle. Se on vuosi kausia pyrkinyt asevoimilla nujer tamaan Neuvosto-Venäjän. Nyt täy tyy sen, tosin llaopumatta vieläkään hyökkäyssuunnitelmistaan, tunnustuksen kautta peräytyä vihatun proletaarivaltion edessä. . Mutta myös maailmanvallankumous on kärsinyt raskaita vastoinkäymisiä. Proletariaatin on, kautta miailman ollut pakko laudelleen järjestäytyä sitkeään kamppailuun. Eristetyn Neuvosto-Venäjän on täytynyt tehdä kapitalismille, huo mättäviä myönnytyksiä voidakseen 'uudelleen rakentaa, taloutensa. Niin hyvin mailmankapistalismin kuin mailmanvallankumouksen on siis täytynyt peräytyä. SuuH ky^ symys, jonka vastauksella ön miia ratkaisevin merkitys mailmähprole-tariaatin kannalle, on,. k|am{>i tiiiä-tä on tämän peräytymisen kautta tuleva sisäisesti lujemmaksi. Gfeno assa mitataan voimat. Venäjä on tosin mailmantaloudelle välttämättömän tarpeellinen ja se on jo nyt valmis pysäyttämään peräytymiseh-sä, mutta sen asferaä on mailraan-kapitaaliin nähden kuitenkin luji tetfäva mobilisoimalla kaikki sen panissa, Amerikassa ja sluuressa apuvoimat kaikissa valtioissa kauas — «Me emme voi antaa teidän railojanne emmekä omaisuuttanne takaisin, koska rae olemme yhleiskun-nallistutlaneet omaisuudet, mutta te voitte antaa meidän rahamme takaisin, koska te ette ole yhteiskunnal-listultaneet omaisuuksia. Jos te olisitte muuttuneet kommunisteiksi ja yhteiskunnallistuttaneet omaisuu-den, niin me emme vaatisi oimaisuuksiamme teiltä takaisin.» — Rakowski Genoan konferenssissa liittolaisille. joukossa muita valtioita pikeinmm kärjistynyt kuin lieventynyt. IVIis-sä se on suhteellisesti elpynyt, kuten 'Saksan ja Itävallan näennäis-suhteet osoittavat, siellä käy yhä selVemniin ilmi, että iiäennäiskon-junktuurl on vain taaksepäin menon merkki. Kuoleva kapitalismi osoittaa vielä kriisin ja konjunk-tuurin välistä vaihtelua mlutta molemmissa kausissa jatkuu sen Ia-hoamisprosessi. « TaloudelIisella,laskutilalIa on "seurauksensa yhteiskunnallisten vastakohtain ja luokkataistelun mitä jyrkin kärjistyminen. Pelaslautuakseen käy kapitalismi kaikkialla hyökkäykseen. Vero- ja palkkaplaristuksella pyrkii se pitämään joukkojen elintason niin alhaalla, että se saattaa kahmia suuresti vähentyneestä tuotannosta yhtäkaikki suurta voittoa. Taloudelliset taistelut Amerikassa, Englannissa, Saksassa, 'Tshekkoslovakiassa ja Itävallassakin saavat yhä valtaisemman laajlauden. Irlannin, Intian, Egyptin, Etelä-Afrikan, Turkin ja Kaukaisen Idän:-vallankumo-uk^ ellistuttaminen edistyy ripeästi. Kasvavan taloudellisen lahoamisen johdosta kärjistyy niinikään imperialistinen taistelii markkina-alu; eista, kapitaalin sijoittamisalueista ja raaka-ainelähteistä. Uuden mail-mansodan vaara suurenee päivä päivältä. Vain veres muisto viime sodan seurauksista ja vallankumouk-yli kommunististen rivien. Venäjän voitto vastustajistaan on koko mailmanproletariaatin elinkysymys. Sen kukistlus lujittaisi koko mailman taantumusta, johtaisi. mailmanproletariaatin yhä pahempaan orjuuteen, yhä suurempaan kurjuuteen, ja viimeisenä johtopäätöksenään ai-hei^ ttaisi entistä hirvittävämmän mailmangodan. Jos Venäjä sen sijaan voi pysyttäytyä pystyssä, merkitsee se suurinta mailmansösialis-min lähestyvän voiton takausta mitä ajatella saattaa. Mailmanproletariaatin mobilisointi Venäjän suojiksi on niyös sen takia välttämätön, että uusien aseellisten hyökkäysten vaara Neuvosto-Venäjää vastaan huolimatta kaikesta näen- •näisestä sovinnosta on edelleenkin tavattoman suuri. Uusi taktiikka. Tällaisten olosuhteiden vallitessa sai kolmannen mailmänkongressin tunnus: Joukkojen luo! kantavamman merkityksen. Pystyäkseen ma-ilmanhistorialliseen tehtäväänsä, ma-ilmanvallankjamouksen voittoon vie-miseen, on kaikkien maiden kommunistien löydettävä luottamuksen tie proletariaatin leveisiin kerroksiin. Tämä on mahdollista vain jos he esiint3n?ät joukkojen päiväntaisteliin luotettavana osanottajana. Jokainen joukkojen liike, jokainen niiden taistelu vaikkapa vain vaatimattomasti parantaakseen asemaansa on askel meidän lopullisen päämäärämme tiellä, joukot kun muokkaantuvat taistelussa ja oppivat tiuntemaan väärät ystävänsä. Taantumuksen lujittuminen, hiestyttäjäin ylejshyök-käyksen kärjistyminen, kapitalististen valtioidien harjottama joukko!-" jen riistäminen, Venäjän uhkaami-' nen, imperialistisen mailmanherra-uspolitiikan vaarat saavat joukot yhä kiinteämmin kaipaamaan yhtyneen proletariaatin yhteistä rintamaa näitä kaikkia vaaroja. vastaan. Kommunistit eivät saa eivätkä voi olla tämän oikeutetun pyrkimyksen toteuttamisen esteenä vaan heidän on päinvastoin oltava tällaisen tais-teluyhteisfintaman intohimoisia esitaistelijoita. Heidän on osoitettava, että he esiintyvät vain linnaralaha/i yhteisrintaman, kapitalistiveljeilyn harjoittajina, ja että heidän täytyy sellaisina esiintyä, voidakseen saada aikaan proletariaatin taistelurintaman. Mutta voidakseen suojella proletariaattia reformististen johtajain uusien petosten seurauksilta on kommunististen puolueiden, tunnustaessaan välttämättömän kurin, pidettävä täydellinen, ja ehdoton organisatoorinen itsenäisyytensä ja oltava luoplumatta kritiikkioi-keudestaan. Kommunistit eivät saa viehättyä sellaisiin harhaluuloihin, että reformistiset johtajat todella tahtoisivat jotakin taistelurintamaa. Siitä syystä on, yhteinen rintama saatava aikaan alhaalta päin, joukkojen painostuksen kautta jotka sitä tahtovat. Mutta näiden johtajat eivät saa muodostaa syytä, joka saisi kommunistit asettumaan hylkäävälle kannalle. On ennen, kaikkea noudatettava selvää, viisasta ja päättävää taktiikkaa jotta yksityiset puoluetoverit eivät hämmentyisi, pelkäisi yhteensulatusta taikka pitäisi entistä eroa tarpeettomana, ja jotta ei syntyisi sellaista harhaluuloa, että reformistit olisivat vallankumouksellisia, ja etteivät. kommunistiset joukot joutuisi reformististen johtajain vaikutuksen alaiseksi. Kpmmlanistien ryhtyessä vilpittömästi ajamaan yhteisen taistelurintaman toteuttamista on (joukkojen helppo ratkaista reformistien ja kommunistien' välinen ero. KaiklÄen maiden kommunistien tämän taktiikan johdonmukainen seuraaminen merkitsee, että ensi kertaa jokin internationale. Kolmas Internationale käy valppaana kansainvälisen proletariaatin taistelun johtoon asettaakseen kapitalististen hallitusten yoimankoitosta vastaan mailmanproletariaatin toimintakykyisenä mahtinsa. Mitä suuremmassa määrässä se tässä onnistuu, sitä ripeämmin ja varmemmin käy rna-ilmankapitälismin voittaminen mahdolliseksi. o- •— ARVID HILTUNEN c!o Merrs. naigth & Dieku Mile 93i C. N. R., Ont. Olkaa hyvä ja antakaa oike; '--osoitteenne Vapauden konttoriin, et tä.voimme panna lehtenne tulemaai oikealla osoitteella syystä kun leh tenne tulevat kaikki takaisin. oiivät riittämättömät, ne kun oli vat osittain koko vuoden, osittaii kuukausia jäätyneinä ja sen takii merenkululle sopimattomia. Tällöii syntyi kuuluisa Venäjän iniperialis min tunnus: Lämmintä merta koh ti! — kohti Persian lahtea. Eng lännin työntäminen Persianlahdelt; piti olla tsaristiselle Venäjälle uu-etappi voittoisalle Intian retkelle - tielle mailmanherruuden avaiinelk Venäjän imperialismin aikaess. tunkeutumisensa Intian merta koh ti otti sen vastustaja, Englanti piaolustavan iiannan. Mitä tuli enj lantilaiseen lapitaliin Etu-Aasiassj ei' sillä ollit kysymyksessä mir käänlaiset valtaukset vaan ainoas taan ' entisten valtausten turvaami nen venäläistä hyökkäystä vastaar Kohta, missä venäläinen kapitaa tunkeutuessaan Intiaa kohti ja eng lantilainen kapitaali puolustaessaa itämaisia siirtomaitaan töksähtivä yhteen, oli Persia. Persia kiistakapulana. Kiista Intiasta. Noin 300 vuotta sitten lähetti Venäjän tsaari, Pietari Suuri, pari tuhatta kasakkaa käsittävän retki-kannan valloittamaan Intiaa. Tämä omituinen retki päättyi luonnollisesti mitä surkeampaan epäonnistumiseen ja Europassa pidettiin sitä yleiseen vain naurettavana välikohtauksena. Vain harvat hoksasivat, että tämä kasakkaretki käsitti suii-ren historiallisen taistelun ^lun, taistelun englantilaisen ja venäläisen imperialismin välillä mailman herruudesta. Sotäretkeä, jonka ovela tsaari Pietari silloin pani ällälle, voitiin jatkaa vasta pitkien aikojen ku-uttua vallan toisessa muodossa. Venäjän kapitalismin nopea kehittyminen viime vuosikymmeninä kehitti porvarilliselle Venäjälle välttämättömyyden etsiä yhteydelleen ulkomaiden ' kansaa - uusi -tie. 'Sen käytettävissä "tällöin olleet tiet — Pot-jöiuen . Jäätneri, Itäaieä ^BÖ- «Välittömästi ennen sotaa tarjoi Persia seijraavan kuvan: Maa o molempien suojelijavaltain» — Ye näjän ja Englannin - täydel&es: orjuuttama. Venäjä sijoittui lujasi Persian pohjoisosaan ja tunkeuti lakkaamatta Englannin orjuijtts maa eteläosaa kohti. Tätä offensi viaan suoritti Venäjä kaikilla aior la: poliittisesti — välittömästi pa nostamalla voimatonta Persian ha litasta, taloufMisesti — miehitti mällä ja ostamalla rabta- ja ves teitä mutta varsinkin orjuuttavi Ia lainoilla ja etumaksuilla, jotk suoritettiin Persialle ei vähemmä orjuutettujen pankkien kautta. Vf nälSinen kapitaali alkoi vähitelle tunkea Englantia pois Persian u komaankaupasta. Poliittinen ja t; loudellinen «toiminta», jota Yenl jän valtio harjoitti Persiassa av rastaan kuumeenomaisella innoll: tuli tehokkaasti vakautetuksi Pol jois-Persian sotilaallisella miehityi sellä. Englanti sei r)si Venäjän jatki vaa vahvistur ..ita Persiassa mit suurimmalla 1 iolestumisella. Vai) ka Intiaa ei unaiinutkaan mikää yälitön vaara, niin Ijhkasi vaara se sijaan tietä Intiaan. Lisiiksi o Englanti huolissaan laivakulustaa TersianhhdsUa ja maaiiljylähteii Jään Etelä-Persias.^a. Mitä itse Pei siaan tuli ei se olint enempää V( näjän kuin Englanninkaan puöle Ia. Sillä molemmat edistivät vai sisäistä rappeutumista maassa j orjuuttivat maan väesujlx kaikin ii voin. Sota ja porvarilli-en \'enäjän Ii histus näytti sittemmin antavi englantilaiselle kapitaalille vapaJ kädet Etu-Aasiassa. Marraskuussa 1918 marssivat englantilaiset joi kot Mesopotamiasta Persian kaa ta Venäjän Kaukaasiaan, missä c — mu^a. vain toistaiseksi — ^altJ sivat Bakun maaöljylähteet. Ek kuussa 1919 tekivät englantilaisf Persian hsHlitaksen kanssa sopimul sen, jolla Venäjä suljettiin Persiast ja koko maa alistettiin englantilai sen kapitaalin nyljettäväksi. Englannin tappio. Venäjän porvaristo oli kuJ'^'^^* Uusi työväen- ja talonpoikaishal i tias teki lopun Venäjän impenalj sesta politiikasta Idän kansoihi nähden ja peruutti kaikki tsaanhfl lituksen Persialtf. kiristämät etnoi keudet. Mitään venäläistä impen lismia ei ollut enää "'«""^-f', Mutta seuraukset tästä oimj^ set kuin renglantilaiset W^ olivat ajatelleet Sen iaoita, en
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 2, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-05-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220502 |
Description
Title | 1922-05-02-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Sim2 Tiistaina, toiiköL 2 p. - Tnesday, May 2nd. Canadan /snomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-tey Sudburyssa, Oct., joka tiistai, torstai ja lauantai. H. PURO, J. W.SLUP lastaava toimittaja. Toimitussihteeri. VAPAUS (Liberty) The only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-lished in Sudbury, Ont,, every Tuesday, Thursday and foturday. ' AdVertising rates 40c per col. inch. Minimum charge lor single insertion 75c. Discount on standing advertise» ment. The Vapaus is the best advertising medium araong the Finnish People in Canada. • _ Ilmotnshinta 40c palstatuumalta. — Alin hinta kerta-ilmotukseiita. 75c. — Euolemanilmotukset $2.00 (uiuisto Tärsyista 50c, kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto ilmot. alin hinta ^2.00. nimenmotitosilm. (muuten^ kuin avioiilttoilmotusten yhteydessä ?2.00 kerta. — Avioeroil njotuksöt §2.00 kerta (2 kertaa ?3.00. — Syntymäilmo tnkset ?2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset f 1.00 kerta (3 kertaa ?2.00). — Kaikista ilmotuksista, laista ei ole sopimust;^, tulee rahan seurata mukana. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk (Jl.60 ja yksi kk. 76c, yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk, 85.50, puoli vk. ?a.ÖO ja kolme kk. ?1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään paitsi asiamiesten joillg on takaukset. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per eoonallisella nimellä. \ J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, ne St., Puhelin 1038. Postiosote: • Sudbury, Ogt Lorne Box 69, Registered at the Post Office Department, Ottawa, as Becond class matter. Ammatittoman työväen asema Meidän järjestöllämme ja puolueellamme on eri koista syytä kiinnittää huomiota ammatittoman työvä eston asemaan, sillä juuri suomalaisista työläisistä työs kentelee tuhansia täällä Canadan metsäkämpillä, sah myllyillä, rautateillä ja muissa sekalaisissa töissä. Tämän ammatittoman työväestön asema on vatsin kin nykyisen pulakauden aikana erikoisen kurja. Se on melkein kokonaan vielä järjestymätöntä ja siksi ky kenemätön puolustamaan itseään. Mielinmäärin alen- Hnetaan heidän palkkojaan ja pakotetaan heidät raata maan rajattomia työpäiviä sekä elämään mitä keh-noiramissa olosuhteissa, i. Tämän työväen aineksen yh teistoiminta on niin heikkoa, ettei se kykene pakottamaan työnantajia noudattamaan edes porvarillisen va tion laatimia työläisten suojelus- ja terveyslakeja. Jokainen joka tuntee sekatyöläisten asemaa, täytyy myöntää että sen asema kaipaa huutavasti pikaista parannusta. Ja meidän puolueemme ei pyri yksin omaan vetämään työläisjoukkoja mukaan vallankumo-uksellijseen .päämäärätaisteluun, mutta'se tahtoo myöskin avustaa työläisiä heidän tämänpäiväisten paran nusten puolesta taistelussaan, kaikin voimin. Puolueem-m^ myös^in käsittää, että suuret työläismassat on saa tava ensi kädessä liittymään unioihin, joissa ne totu tetaan taistelukykyisiksi ja kouluutetaan suurempaa poliittista päämäärätaislelua varten. Ja Canadan sekatyöläisten asen»aan nähden tämä taktiikka on mitä välttämättömin. Ainoastaan osa heistä vielä kykenee näkemään poliittisen taistelumuodon välttämättömyy- :4)en, mutta sitävastoin heidät on helpompi saada mukaan työväen unioihin, jdka seikka sitäpaitsi on ensi-mäinen välttämättömyys tämän joukon järjestyrais-työssä. Pari vuotta sitten oli hyviä toiveita tämän työläis-assan järjestämiseen nähden. Tuhatmäärin se liittyi melsätyöläisten järjestöön ja Saavutti sen kautta jo huomattavia pikkuparannuksia. Suomalainen metsä-ja sekatyöläisaines oli järjestymishaluista ja suurelta osalta liittyi unioon. Kaikki näytti menevän hyvin. Mutta muutamat edesvastuuttomat henkilöt näkivät taaskin välttämättömäksi ryhtyä j|jamaan omaa ahdasta ja työväen laajojen joukkojen eduille turmiollista iiurkkakuntapolitiikkaansa ja ryhtyivät repimään hajalle sitä mitä oli saavutettu. Sen sijaan että he olisivat käsittäneet suomalaisen työväestött olevan ainoastaan osana tämän maan työläisten suuressa liikkeessä ja olisivat sen mukaan suhtautuneet työskentelemään yhä suurempien joukkojen mukaan saamiseksi, kohotettiin heidän taholtaan omat matalat nurkkakunta-pyyteet ylpuolelle kaikkea, yläpuolelle kaikenkielisten työläisten yhteisiä etuja ja kiinteää solidarisuutta. Näiden ryhmäkuntapyyleitten läpiajaminen tuli heille kaikeksi kaikessa ja itse unionistisen liikkeen edistyminen kokonaan tarpeettomaksi asiaksi. Hajottavalla ja holtittamalla taktiikallaan he saivat aikaan sen, mistä nyt on surkeat seuraukset näkyvissä varsinkin Itä-Cnnadassa. Koko maata käsittävä todellinen melsätyöläisten industrialistinen unio revittiin säpäleiksi. Nyt ei tuosta jo verrattain voiniakkaasta ja suuria lupaavasta uniosta ole itäisissä maakunnissa mitään jälellä, ellei kourallista suomalaisia fanatiik-koja haluta kutsua «isoksi unioksi», kuten he itse kyllä vielä julkeevat itseään kutsua. Ja sekatyöläisten ase maan nähden tällä union murskaamispolitiikalla on ollut ikävät seuraukset. Nämä työläiset ovat nyt-teol-lisuuspulan kouristuksissa ja työnantajain rajattoman kuristuksen puristamina mitä kurjimmassa asemassa. On siis syylä tehdä jonkun verran kaikkien näiden työläisten tiliä siitä menettelystä, mitä heidän järjestymis-asiassaan on pelattu. On syytä tarkastaa kutka ovat tähän suurta turmiota ja vauriota aikaan saavaan menettelyyn syypäitä. Mutta työläisillä, jotka aikovat voittaa mailman, ei ole aikaa yksinomaan vanhojen erehdysten ja tahdittomuuksien suremiseen, joskin niitä on tarkastettava. Mutta niitä on tarkistettava siinä mielessä, että tulevaisuudessa voitaisim välttää entisiä erehdyksiä ja varoa kolttosten tekijöitä. Nyt on kysymys sekatyöläisten, etupäässä melsätyöläisten aseman parantanusesta ja heidän joukkojensa puolustuskuntoon saattamisesta. On valmistauduttava uudestaan järjestymään. Canadan Puutavaratyöläiäten teoiiisuusunio (Lumber Workers Industrial Union of Canada) on edelleenkin olemassa ja toimii Länsi-Canadassa. Joskin lukumäärältään hajaannuksien ja teollisuuspulan vaikutuksesta suuresti vähentyneenä, on se rakenteeltaan ja periaatteiltaan todellinen teoiiisuusunio, joka pyrkii järjestämään puu-tavaralyöläiset kautta Canadan yhteen unioon. Tämä järjestö on myöskin ainoa unio Canada5sa, joka on liittynyt mailman taloudellisesti järjestyneilten työläisten valtajärjestöön — Punaiseen Taloudelliseen Inter-nationaleen. Se oj? siis kansainvälinen, ei ainoastaan olemukseltaan, periaatteiltaan, vaan myös teoissaan. Tässä järjestössä on Canadan puutavaratyöläisten läheisin turva. Sen kautta apu odotettavissa. Ja kun on ilmeistä, että puutavarateollisuus Itä-Canadassakin jossain määrin tulee elpymään ensi syksynä, on välttämätöntä, että melsätyöläiset valmistautuvat jo järjes-lymishankkeissaan. Mutta onhan meillä Ontariossa OBU:hun kuuluva puutavaratyöläisten järjestö. Tosin sellainen järjestö on olemassa ainakin nimellisesti, ollen' rippeitä ennen mahtavasta Canadan puutavaratyöläisten teollisuusuni-oon kuuluvasta osasta. Ja jos siinä on jotain terf vettä työväen järjestörakennukseen kelpaavaa ainetta, niin ei sitä tarvitse hajottaa. Tehtyä työtä ei tarvitse hävittää. Mutta yhteistyö tämän järjestön ja Canadan puutavaratyöläisten teollisuusjärjestön välillä on välttämättömyys, jos mielitään saada Itä-Canadassakin puutavaratyöläisten järjestyminen uudelleen elpymään. Onhan päivän selvää, että Itä-Canadan puutavaratyöläisten täytyy ryhtyä solidariseen yhteistyöhön varsinaisen emäjärjestön kanssa. • Ja on toivottavaa, että tämä seikka nyt jo, monien harhaaskeleitten ja monien erehdysten jälkeen vihdoinkin käsitetään. Komea ja laMava se OD! Ei nyt enään auta työläisten järjestymisasiaa eteenpäin fanaattinen kiihkoilu ja ryhmäkuntaetujen ajaminen. Nyt tarvitaan solidaarista yhteismiellä ja tunnetta ja tekoja — työväen luokkasolidarisuutta edistäviä tekoja. Olemme tuoneet tämän asian esiin, toivomuksella että suomalaistenkin metsä- ja sekatyöläisten kesken otettaisiin tämä kysymys pohdinnaij alaiseksi, sekä keskinäisissä keskusteluissa, että lehden palstoilla. Kansainvälinen proletaarinen jouk-kopainostus Berlinin kansainvälinen sosialistikonferenssi on osoittanut, että yksinpä 2 internationale on ollut pakotettu proletaarisen joukkotahdon pakotuksesta ottamaan, /vaikkakin vasten tahtoaan, ensimäisen askeleen mailmanproletariaatin yhteisrintamaa kohti. Työväestö kautta mailman alkaa päästä tolkulle, että sen on käytävä, kamppailuun kaikkien maiden kapitalistien yleis-yökkäystä vastaan, että sen on käytävä puolustamaan itseään porvaristoa vastaan, joka ei kykene suorittamaan mailman uudelleen rakentamista ja jonka sen takia taasenkin täytyy ainoana apukeinonaan turvautua kiristettyyn proletaaristen joukkojen sortoon j"a riistoon. Juuri kokoontuneen Genoan konferenssin johdosta kohottaa mailmanproletariaatti äänensä, jolla se kuu-uttaa mailman herroille, että näiden imperialisttset suunnitelmat, näiden parannuspolitiikka kurjistuneen työväenluokan kustannuksella on tekevä ja täytyy tehdä haaksirikon kurimoidenmiljoonain vastarinnasta. Tietoisena siitä, että tilanne vaatii välttämättömyydellä koko mailmanproletariaatin yhtenäisiä toimintaa, on Kommunistinen Internationale hyväksynyt Berlinin kansainvälisen konferenssin julistuksen. Kommunistinen Internationale tietää, että proletariaatti on asemansa puristuksesta pakotettu yhä enemmän työntämään riveistään reformisnlin. Yhteisrintama taistelussa porvaristoa vastaan, kaiken porvarillisen vaikutuksen voittaminen kansainvälisessä työväenliikkeessä, proletaarinen uutisrakennustyö sosialistisella pohjalla vastapainona kapitalistiselle rappiolle — siinä päivän tunnukset! Kansainvälisen proletariaatin esiintyminen ei ole enää, kuten ennen ^taa, .toimitusta, joka kuitataan paraatimaisilla kongresseilla, lennokkailla palopuheilla ja joillakin sanoraalehtikirjoiluksilla» Katkera his^ toriallinen välttämättömyys pakottaa proletariaatin kansainväliseen toiminnaan, historiallinen välttämättömyys asettaa proletariaatin kansainvälisen toiminnan sen taistelun polttopisteeksi, proletaarisen esiintymisen pääkohteeksi. Tämä tietoisuus leviää paraikaa kauas yli yksityisten puolueiden rajain, muuttuu proletariaatin ajatukseksi kokonaisuudessaan. Suomalainenkaan proletariaatti ei jääne syrjään, kun on kysymyksessä kansainvälinen esiintyminen, jolla Genoan konferenssille ostiitetaan, mikä voima on mailman ainoan proletaarisen valtion edustajain takana. Kommunistinen Internationale järjestää lähiaikoina kautta mailman suuria joukkomielenosoituksia, joissa tuodaan julki mailman kommunististen proletaarien yksiinielinen käsitys siitä, että kapitalistiset hallitukset ja^ kapitalistiset uudelleen rakentamiskokeet eivät voi pelastaa mailmaa kurjuudesta, vaan että siihen vaaditaan kaikkien riistettyjen yhteistä toimintaa, •Tämän totuuden järkkymätlömyyden on suomalainenkin proletariaatti jo aikoja sitten tuntenut luissaan ja nahoissaan. Tätä totuutta talitonee siis sekin rientää äänekkäästi kuuluttamaan. o Vapauden kesäjulkaisun - VAPAUDEN SOIHDUN --kansikuva tulee olemaan tällä kertaa ei;ikoisen mielenkiintoinen ja puoleensavetävä. Se on mielenkiintoinen sen takia, että siinä niin elävästi kuvataan meidän luokkamme yhteiskunnallinen merkitys ja voima. Jäntevä rakenteinen teollisuustyöläinen pitelee harteil-aan koko yhteiskunnan tuotantorakennetta. K;uvan merkitys on moniaiheinen. Se osottaa mitenkä työväki kantaa koko yhteiskunnallisen raadannan taakan - mutta se samalla osottaa, mitenkä helppo työn jättiläisen on keikahut-taa koko tuo taakka nurinniskoin'pois harteiltaan. Kuvan alareunassa on neuvostovallan vaakuna, herätyksen, toivon ja rohkeuden kii-hottimena tuolle yhteiskunnallisen raadannan taakkaa kantavalle työläiselle. Kansikuva tulee olemaan kaksivärinen. Sen on piirtänyt Punikin toimittaja, taiteilija toveri K. A. Suvanto. Kerrassaan komea ja mahtava se on. Vapauden asiamiehiä kehotetaan kaikkialla keräämään mahdollisimman paljon tilauksia tälle mainiolle julkaisulle, jonka muusta sisällöstä teemme lähemmin selkoa. Ne jotka eivät ole tilaisuudessa tilaamaan Vapauden Soihtua asia-miestemme välityksellä, voivat lähettää tilauksen suoraan konttoriimme. Soihtu käsittää 48 suurikokoista sivua. Hin/ ta 40 senttiä. ^liIIIIIIIIIiIHiilll{IItililIIIIHIIIH|||i||f|i|||ii,|,„„„„| " » " " « Illiii, IHlHiii Canadan i dollarista! Biimm.: r view LÄHETYSKUSTANNUKSETi S Postissa 15c kaikilla summilta. Sähkösanomalla §3.50 kaiui.ta - Kysykää erikoiskurssia suurille summille. Kahanvälityksemme on numero 1023 asti kaikki läW H ^ vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p. • Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hil!, 957 Broad ' Ave. ^ • ' : Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. 1 Tiedustelkaa hintoja y. m. : Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. 1 VAPAU S \ BOX 69, ' SUDBURY, ONT. | Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaaton; nimessä. = en Mailmantilanne ja proletariaatin uusi taktiikka Itävallan kommunistikongressin päätöslauselma. Mailmankehityksen viime vuosi oh merkillepantava sen kautta, että mailman kapitaali tunsi itsensä poliittisesti lujemmaksi ja varmemmaksi kuin edellisinä vmTsina, samalla kun se kuitenkin t|ali yhä selvempään tietoisuuteen pidättä-mättömiistä taloudellisesta laskusta. Näiden molempien tosiasiain seurauksena on kärjistyvä vastakohtaisuus yksityisten kapitalististen valtioiden yhtä hyvin kuin luokkien välillä joka valtiossa. Myös vallankumouksellisen proletariaatin taholla llaontuu esiin yhä,selvempänä uusi kausi. Myrskyisen mutta riittämättömän organisoinnin - ja kommunististen joukkopuolueiden- virheiden, samoin kuin vielä varsin voimakkaiden reformististen puolueiden petoksen takia tuloksettomaksi jääneen nousun sijasta on vallankumouksellinen p r o 1 etariaatti ryhtynyt lähellä olevan ^Ratkaisevan taistellun vaatimaan voimien' koontiin, organisointiin ja valmisteluihin, mitä ovat ediistäneet suuret poliittisesti kantavat taloudelliset taistelut, joissa joukot oppivat yhä perusteellisemmin tuntemaan reformistien tosiluonteen'. Nykyinen mailmaMtilanniB. Kokemus on täysin vah^ristanut Kommunistisen Internationalen kolmannen kongressin havainnon ma-ilmankapitalismin t a 1 o u dellisesta taaksepäin menosta. Menekkipula ja työttömyys on Englannissa, Ja-sellisen työväestön aiheuttama pelko ovat toistaiseksi ehkäisseet lauden verilöylyn puhkeamisen. Sitä mukaa kuin kapitalismi poliittisesti lujittuu ja taloudellisesti taantuu suurenee tämä vaara. Mailmankapitaali on kypsä perikatoon. Se oh mailmanvallankumo-luksen voiton kautta vaihdettava mailmansosialismiin, ellei se lopu h i r v i t t ä v ä ä n mailmankaaok-seen. Välttämättömyys - tunnustaa henkeen ja vereen vihattu Neuvosto- Venäjä ja solmia kauppasuhteita sen kanssa on tunnusmerkillistä mailmaiikapitalismin sisäisen heikkouden kärjistymiselle. Se on vuosi kausia pyrkinyt asevoimilla nujer tamaan Neuvosto-Venäjän. Nyt täy tyy sen, tosin llaopumatta vieläkään hyökkäyssuunnitelmistaan, tunnustuksen kautta peräytyä vihatun proletaarivaltion edessä. . Mutta myös maailmanvallankumous on kärsinyt raskaita vastoinkäymisiä. Proletariaatin on, kautta miailman ollut pakko laudelleen järjestäytyä sitkeään kamppailuun. Eristetyn Neuvosto-Venäjän on täytynyt tehdä kapitalismille, huo mättäviä myönnytyksiä voidakseen 'uudelleen rakentaa, taloutensa. Niin hyvin mailmankapistalismin kuin mailmanvallankumouksen on siis täytynyt peräytyä. SuuH ky^ symys, jonka vastauksella ön miia ratkaisevin merkitys mailmähprole-tariaatin kannalle, on,. k|am{>i tiiiä-tä on tämän peräytymisen kautta tuleva sisäisesti lujemmaksi. Gfeno assa mitataan voimat. Venäjä on tosin mailmantaloudelle välttämättömän tarpeellinen ja se on jo nyt valmis pysäyttämään peräytymiseh-sä, mutta sen asferaä on mailraan-kapitaaliin nähden kuitenkin luji tetfäva mobilisoimalla kaikki sen panissa, Amerikassa ja sluuressa apuvoimat kaikissa valtioissa kauas — «Me emme voi antaa teidän railojanne emmekä omaisuuttanne takaisin, koska rae olemme yhleiskun-nallistutlaneet omaisuudet, mutta te voitte antaa meidän rahamme takaisin, koska te ette ole yhteiskunnal-listultaneet omaisuuksia. Jos te olisitte muuttuneet kommunisteiksi ja yhteiskunnallistuttaneet omaisuu-den, niin me emme vaatisi oimaisuuksiamme teiltä takaisin.» — Rakowski Genoan konferenssissa liittolaisille. joukossa muita valtioita pikeinmm kärjistynyt kuin lieventynyt. IVIis-sä se on suhteellisesti elpynyt, kuten 'Saksan ja Itävallan näennäis-suhteet osoittavat, siellä käy yhä selVemniin ilmi, että iiäennäiskon-junktuurl on vain taaksepäin menon merkki. Kuoleva kapitalismi osoittaa vielä kriisin ja konjunk-tuurin välistä vaihtelua mlutta molemmissa kausissa jatkuu sen Ia-hoamisprosessi. « TaloudelIisella,laskutilalIa on "seurauksensa yhteiskunnallisten vastakohtain ja luokkataistelun mitä jyrkin kärjistyminen. Pelaslautuakseen käy kapitalismi kaikkialla hyökkäykseen. Vero- ja palkkaplaristuksella pyrkii se pitämään joukkojen elintason niin alhaalla, että se saattaa kahmia suuresti vähentyneestä tuotannosta yhtäkaikki suurta voittoa. Taloudelliset taistelut Amerikassa, Englannissa, Saksassa, 'Tshekkoslovakiassa ja Itävallassakin saavat yhä valtaisemman laajlauden. Irlannin, Intian, Egyptin, Etelä-Afrikan, Turkin ja Kaukaisen Idän:-vallankumo-uk^ ellistuttaminen edistyy ripeästi. Kasvavan taloudellisen lahoamisen johdosta kärjistyy niinikään imperialistinen taistelii markkina-alu; eista, kapitaalin sijoittamisalueista ja raaka-ainelähteistä. Uuden mail-mansodan vaara suurenee päivä päivältä. Vain veres muisto viime sodan seurauksista ja vallankumouk-yli kommunististen rivien. Venäjän voitto vastustajistaan on koko mailmanproletariaatin elinkysymys. Sen kukistlus lujittaisi koko mailman taantumusta, johtaisi. mailmanproletariaatin yhä pahempaan orjuuteen, yhä suurempaan kurjuuteen, ja viimeisenä johtopäätöksenään ai-hei^ ttaisi entistä hirvittävämmän mailmangodan. Jos Venäjä sen sijaan voi pysyttäytyä pystyssä, merkitsee se suurinta mailmansösialis-min lähestyvän voiton takausta mitä ajatella saattaa. Mailmanproletariaatin mobilisointi Venäjän suojiksi on niyös sen takia välttämätön, että uusien aseellisten hyökkäysten vaara Neuvosto-Venäjää vastaan huolimatta kaikesta näen- •näisestä sovinnosta on edelleenkin tavattoman suuri. Uusi taktiikka. Tällaisten olosuhteiden vallitessa sai kolmannen mailmänkongressin tunnus: Joukkojen luo! kantavamman merkityksen. Pystyäkseen ma-ilmanhistorialliseen tehtäväänsä, ma-ilmanvallankjamouksen voittoon vie-miseen, on kaikkien maiden kommunistien löydettävä luottamuksen tie proletariaatin leveisiin kerroksiin. Tämä on mahdollista vain jos he esiint3n?ät joukkojen päiväntaisteliin luotettavana osanottajana. Jokainen joukkojen liike, jokainen niiden taistelu vaikkapa vain vaatimattomasti parantaakseen asemaansa on askel meidän lopullisen päämäärämme tiellä, joukot kun muokkaantuvat taistelussa ja oppivat tiuntemaan väärät ystävänsä. Taantumuksen lujittuminen, hiestyttäjäin ylejshyök-käyksen kärjistyminen, kapitalististen valtioidien harjottama joukko!-" jen riistäminen, Venäjän uhkaami-' nen, imperialistisen mailmanherra-uspolitiikan vaarat saavat joukot yhä kiinteämmin kaipaamaan yhtyneen proletariaatin yhteistä rintamaa näitä kaikkia vaaroja. vastaan. Kommunistit eivät saa eivätkä voi olla tämän oikeutetun pyrkimyksen toteuttamisen esteenä vaan heidän on päinvastoin oltava tällaisen tais-teluyhteisfintaman intohimoisia esitaistelijoita. Heidän on osoitettava, että he esiintyvät vain linnaralaha/i yhteisrintaman, kapitalistiveljeilyn harjoittajina, ja että heidän täytyy sellaisina esiintyä, voidakseen saada aikaan proletariaatin taistelurintaman. Mutta voidakseen suojella proletariaattia reformististen johtajain uusien petosten seurauksilta on kommunististen puolueiden, tunnustaessaan välttämättömän kurin, pidettävä täydellinen, ja ehdoton organisatoorinen itsenäisyytensä ja oltava luoplumatta kritiikkioi-keudestaan. Kommunistit eivät saa viehättyä sellaisiin harhaluuloihin, että reformistiset johtajat todella tahtoisivat jotakin taistelurintamaa. Siitä syystä on, yhteinen rintama saatava aikaan alhaalta päin, joukkojen painostuksen kautta jotka sitä tahtovat. Mutta näiden johtajat eivät saa muodostaa syytä, joka saisi kommunistit asettumaan hylkäävälle kannalle. On ennen, kaikkea noudatettava selvää, viisasta ja päättävää taktiikkaa jotta yksityiset puoluetoverit eivät hämmentyisi, pelkäisi yhteensulatusta taikka pitäisi entistä eroa tarpeettomana, ja jotta ei syntyisi sellaista harhaluuloa, että reformistit olisivat vallankumouksellisia, ja etteivät. kommunistiset joukot joutuisi reformististen johtajain vaikutuksen alaiseksi. Kpmmlanistien ryhtyessä vilpittömästi ajamaan yhteisen taistelurintaman toteuttamista on (joukkojen helppo ratkaista reformistien ja kommunistien' välinen ero. KaiklÄen maiden kommunistien tämän taktiikan johdonmukainen seuraaminen merkitsee, että ensi kertaa jokin internationale. Kolmas Internationale käy valppaana kansainvälisen proletariaatin taistelun johtoon asettaakseen kapitalististen hallitusten yoimankoitosta vastaan mailmanproletariaatin toimintakykyisenä mahtinsa. Mitä suuremmassa määrässä se tässä onnistuu, sitä ripeämmin ja varmemmin käy rna-ilmankapitälismin voittaminen mahdolliseksi. o- •— ARVID HILTUNEN c!o Merrs. naigth & Dieku Mile 93i C. N. R., Ont. Olkaa hyvä ja antakaa oike; '--osoitteenne Vapauden konttoriin, et tä.voimme panna lehtenne tulemaai oikealla osoitteella syystä kun leh tenne tulevat kaikki takaisin. oiivät riittämättömät, ne kun oli vat osittain koko vuoden, osittaii kuukausia jäätyneinä ja sen takii merenkululle sopimattomia. Tällöii syntyi kuuluisa Venäjän iniperialis min tunnus: Lämmintä merta koh ti! — kohti Persian lahtea. Eng lännin työntäminen Persianlahdelt; piti olla tsaristiselle Venäjälle uu-etappi voittoisalle Intian retkelle - tielle mailmanherruuden avaiinelk Venäjän imperialismin aikaess. tunkeutumisensa Intian merta koh ti otti sen vastustaja, Englanti piaolustavan iiannan. Mitä tuli enj lantilaiseen lapitaliin Etu-Aasiassj ei' sillä ollit kysymyksessä mir käänlaiset valtaukset vaan ainoas taan ' entisten valtausten turvaami nen venäläistä hyökkäystä vastaar Kohta, missä venäläinen kapitaa tunkeutuessaan Intiaa kohti ja eng lantilainen kapitaali puolustaessaa itämaisia siirtomaitaan töksähtivä yhteen, oli Persia. Persia kiistakapulana. Kiista Intiasta. Noin 300 vuotta sitten lähetti Venäjän tsaari, Pietari Suuri, pari tuhatta kasakkaa käsittävän retki-kannan valloittamaan Intiaa. Tämä omituinen retki päättyi luonnollisesti mitä surkeampaan epäonnistumiseen ja Europassa pidettiin sitä yleiseen vain naurettavana välikohtauksena. Vain harvat hoksasivat, että tämä kasakkaretki käsitti suii-ren historiallisen taistelun ^lun, taistelun englantilaisen ja venäläisen imperialismin välillä mailman herruudesta. Sotäretkeä, jonka ovela tsaari Pietari silloin pani ällälle, voitiin jatkaa vasta pitkien aikojen ku-uttua vallan toisessa muodossa. Venäjän kapitalismin nopea kehittyminen viime vuosikymmeninä kehitti porvarilliselle Venäjälle välttämättömyyden etsiä yhteydelleen ulkomaiden ' kansaa - uusi -tie. 'Sen käytettävissä "tällöin olleet tiet — Pot-jöiuen . Jäätneri, Itäaieä ^BÖ- «Välittömästi ennen sotaa tarjoi Persia seijraavan kuvan: Maa o molempien suojelijavaltain» — Ye näjän ja Englannin - täydel&es: orjuuttama. Venäjä sijoittui lujasi Persian pohjoisosaan ja tunkeuti lakkaamatta Englannin orjuijtts maa eteläosaa kohti. Tätä offensi viaan suoritti Venäjä kaikilla aior la: poliittisesti — välittömästi pa nostamalla voimatonta Persian ha litasta, taloufMisesti — miehitti mällä ja ostamalla rabta- ja ves teitä mutta varsinkin orjuuttavi Ia lainoilla ja etumaksuilla, jotk suoritettiin Persialle ei vähemmä orjuutettujen pankkien kautta. Vf nälSinen kapitaali alkoi vähitelle tunkea Englantia pois Persian u komaankaupasta. Poliittinen ja t; loudellinen «toiminta», jota Yenl jän valtio harjoitti Persiassa av rastaan kuumeenomaisella innoll: tuli tehokkaasti vakautetuksi Pol jois-Persian sotilaallisella miehityi sellä. Englanti sei r)si Venäjän jatki vaa vahvistur ..ita Persiassa mit suurimmalla 1 iolestumisella. Vai) ka Intiaa ei unaiinutkaan mikää yälitön vaara, niin Ijhkasi vaara se sijaan tietä Intiaan. Lisiiksi o Englanti huolissaan laivakulustaa TersianhhdsUa ja maaiiljylähteii Jään Etelä-Persias.^a. Mitä itse Pei siaan tuli ei se olint enempää V( näjän kuin Englanninkaan puöle Ia. Sillä molemmat edistivät vai sisäistä rappeutumista maassa j orjuuttivat maan väesujlx kaikin ii voin. Sota ja porvarilli-en \'enäjän Ii histus näytti sittemmin antavi englantilaiselle kapitaalille vapaJ kädet Etu-Aasiassa. Marraskuussa 1918 marssivat englantilaiset joi kot Mesopotamiasta Persian kaa ta Venäjän Kaukaasiaan, missä c — mu^a. vain toistaiseksi — ^altJ sivat Bakun maaöljylähteet. Ek kuussa 1919 tekivät englantilaisf Persian hsHlitaksen kanssa sopimul sen, jolla Venäjä suljettiin Persiast ja koko maa alistettiin englantilai sen kapitaalin nyljettäväksi. Englannin tappio. Venäjän porvaristo oli kuJ'^'^^* Uusi työväen- ja talonpoikaishal i tias teki lopun Venäjän impenalj sesta politiikasta Idän kansoihi nähden ja peruutti kaikki tsaanhfl lituksen Persialtf. kiristämät etnoi keudet. Mitään venäläistä impen lismia ei ollut enää "'«""^-f', Mutta seuraukset tästä oimj^ set kuin renglantilaiset W^ olivat ajatelleet Sen iaoita, en |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-05-02-02