Vapaus, May 11, 1922

              Sivn2 Torstaina, toukok. 11 p. - Thursday, May llth.
iDanadan euomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-fyy
Sudburyssa, One, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO, ^^^--^^^Lri lastaava toimittaja. Toimitussihteen.
VAPAUS
(Liberty) ^ _ ,
The only organ of Finnish Workerfl in Canada. Fab-
Kshed in S Ä , Ont., every Tuesday, Thursday and
Saturday.
Advertisine rates 40c per col. inch. Minimum charge
for fflf n Ä n 75c. Discount on standing advertise.
Lent The Vapa^ ^''^ advertising medmm among
the Finnish People in Canada.
Ilmotushinta 40« palstatuumalta - A l m Jinta «erta
flmotuksesta 75c. - Kuolemanirmotukset $2.00 (mu sto
Järsyistä 50c. kultakin lisäksi). - Kihlaus- ja^aviolntto
ilmot. alin hinta ?2.00. ^'"""ASeron
• aviuulttoilraotusten yhteydessä ?2-f kerta. - Avioeroa
motukset ?2.00 kerta (2 kertaa $3.00, - Syntymadrno-
E t $2.00 kerta. - Halutaan tieto a osoiteilmotukset
?l!oO kerta (3 kertaa $2.00). - Kaikista ilmotuksista.
Joista ei ole aonimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: . ^ , ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
K y s Ä i n t a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $L75. ^ . , «-^aa^
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
paitsi asiamiesten joill? on takaukset^
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
fcirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
tor.. a., Puhelin 1038. ^- ?H»o>o^: ^^^^^ ^
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
flacund class matter.
Velvollisuutemme puolueemme
rakennustyössä
Me suomalaiset sosialistit kaipasimme pitkän ai­kaa
sellaisen vallankumouksellisen puolueen syntymis-tä,
johon voisimme yhtyä. Tällainen puolue syntyi ja
aivan meidän toivomustemme ^mukainen elävä vallan­kumouksellinen
toiminnan ja taistelun puolue — ei
dokmaattinen teoreetikkojen kamariseura, vaan suur­ten
työläismassojen elävä taistelupuolue. Canadan
Workers' (työläis-) puolue syntyi kokoomaan tämän
maan radikaaliset ja edistysmieliset työläiset yhtenäi­seksi
tiiviiksi proletaariseksi puolueeksi ja otti tehtä­väkseen
Canadan työläisjoukkojen luokkataistelurinta-man
rakentamisen ja heidän taistelujensa opastuksen ja
johdon. '
Meidän Suom. Sos. Järjestömme tervehti ilolla tä­män
puolueen ilmestymistä ja epäilyksittä otti paik­kansa
sen rintamassa.
Mutta nyt herää kysymys, käsittävätkö meidän
joukkomme, että me piemme lakanneet olemasta itse­näisenä
suomalaisena järjestönä, jonka toimiala ja teh­tävät
pakostakin rajoittuivat sangen ahtaisiin puit­teisiin,
ja että me olemme osa laajasta, tämän maan
vallankumouksellisen työväenliikkeen kokonaisuudesta
ja sen kautta kansainvälisen proletariaatin eturintama-joukosta,
jossa liikkeessä me emme ole ainoastaan tar­koituksettomia
nimijäseniä, vaan missä meillä on vis­sit
velvollisuudet, joihin velvollisuuksiin kuuluu kai­ken,
voimamme ja kykymme mukaan työskennellä ä-män
liikkeen voimistuttamiseksi.
Kaikissa järjestömme osastoissa on asetettava tä­mä
kysymys jäsenistömme eteen ja pyrittävä siihen
vastaamaan. Meidän on ennen kaikkea tarkoin tutkit­tava
puolueemme ohjelma, menettelytavat, säännöt ja
toimintataktiikka, yksityiskohtiaan myöten ja samassa
yhteydessä se laaja kansainvälinen proletaariliikkeert
tausta, johon puolueemme nojaa ja jolle se rakentuu.
Ja samalla kun jäienistöinme itsekohtaisesti syven­tyy
näihin seikkoihin, on sen tunkeuduttava työläis­massojen
keskuuteen ja siellä väsymättömästi herätet­tävä,
kasvatettava, opastettava ja johdettava työläisto-vereitamme
köyhälistön luokkataistelutehtäviin. On
otettava osaa työläisjoukkojep jokapäiväisiin taistelui­hin
ja kärsimyksiin, viitoitettava heille tietä luokka­taistelun
okaisella tiellä. Etenkin on tehtävä herätys-työtä
työttömyyden kirouksen ahdistamien työläistove-riemme
keskuudessa, autettava heitä järjestymään ja
esittämään joukkoina vaatimuksiaan ja taistelemaan ne
lävitse.. On tunkeuduttava työväen unioihin ja taistel­tava
siellä union pohjajoukkojen herättämiseksi van­hoillisia
virkavaltaisia johtajia vastaan ja unioiden
muodostamiseksi lujiksi vallankumouksellisiksi teolli-suusunionistisiksi
taistelujärjestöiksi, jotta niistä muo-dosfuisi
työläisjoukkojen todellisia voimavipusimia
taistelussa työnantajain ja kapitalistisen valtiovallan
sorrantaa ja riistoa vastaan, ja jotka yhdessä proletaa­risen
puolueemme kanssa muodostavat työläisten järk­kymättömän
taistelurintaman taistelussa työläisten ta­savallan
puolesta. On otettava osaa kaikella tavoin
työläisten jokapäiväisiin pienimpiinkin taisteluihin —
taisteluihin avointa työpajajärjeslelmää, palkkain alen­nusta
ja työpäivän pitentämistä ja kaikenlaisia työläis­ten
oloja kurjistuttavia toimenpiteitä vastaan.
Eikä riitä ainoastaan, että rajoitamme toimintamme
suomalaisten työläisten keskuuteen. Meidän on osotet-tava
tämän maan työläisille, että me emme tahdo olla
irrallinen kansallinenj^yhmä puolueessa, vaan että me
haluamme sulautua kiinteäksi osaksi puolueestamme
ja tämän maan yleisestä työväenliikkeestä. Meidän
velvollisuutemme on näin ollen ensi kädessä toimia
kaikin tavoin puolueen voimistamiseksi. On autettava
puolueen johtajia ja toimitsijoita suurten englannin- ja
ranskankielisten työläisjoukkojen herätystyössä, koska
niissä juuri on tämän työväenliikkeen tulevaisuus. Nii­den
heräämisestä ja puolueeseen mukaan saamisesta
riippuu puolueemme merkitys ja voima. Ja juuri tä-män^
tärkeän seikan me näytämme olevan taaskin tai­puvaiset
sangen helposti unohtamaan tai jätämme sen
jbuomioonottamatta. Tämä näkyy jo siitä nurinasta,
mikä useissa osastoissamme ilmenee, kun on kyseessä
alkeelliset uhraukset puolueen rakennustyön avustami­sessa
ja voimistamisessa. On nimittäin kyse puolueve­roista.
Me emme saa osottaa, että meidän periaat­teemme
riippuu muutamasta nikkelistä, niin että jos
alkavan nuoren puolueemme täytyy meitä verottaa
muutamaa nikkeliä enempi kuukaudessa kuin olemme
tottuneet tähän asti maksamaan, että me annamme palt­tua
puolueen hyville tarkoituksille ja meidänkin oi­keana
pitämille periaatteille ja uhkailemme erottautua
mitään merkityksettömiksi seurakunniksi.
Meidän on ilomielin uhrattava vointimme mu­kaan
puolueemme rahavarojen kartuttamiseksi, koska
varoja tarvitaan, jotta voitaisiin lähettää organiseeraa-jia
tekemään puolueen järjestämistyötä maan varsinai­sen
väestön keskuudessa. Eikä riitä ainoastaan ai­neellinen
uhraus, mutta meidän on kaikin tavoin, koke­muksemme
ja tietojemme perusteella avustettava puo­lueen
toimihenkilöitä toiskielisen väestön puolueeseen
mukaan saamiseksi.
Tämä seikka, että asetamme tärkeälle sijalle maan-kielisen
väestön keskuudessa harjoitettavan propagan­da-
ja valistustyön, ei kuitenkaan ^aa millään tavalla
johtaa meitä ajattelemaan, että me suomalaiset jo kyllä
tiedämme kaiken ja ettei meillä omassa keskuudessam­me
ole enään mitään tehtävää. Mikään ei ole turmiol-lisempi
jä perättömämpi ajatus kuin tämä. Sillä mei­dän
tietoisuutemme on itseasiassa vielä sangen vähäi­nen,
samoinkuin on meidän käytännölliset toimintavoi-mamme
puolue- ja luokkataistelutyössä kovin niukat.
Tämän osottaa meidän jokapäiväinen toimintamme.
Useissa osastoissaimme ollaan aivan huutavan saa­mattomia
käytännöllisessä puoluetyössä. On ainoastaan
kourallinen koko järjestössämme jäseniä, jotka lähem­min
ovat syventyneet luokkataisteluun niin periaatteel­liseen
puoleen kuin käytännöllisiin tehtäviimmekin.
Oletus «joukkojen tietoisuudesta» on siis vielä turmiol-ista
itsemme pettämistä. Kuinka vähän me olemme
jäljillä uudenaikaisesta, työväenliikkeestä, ilmenee sel­västi
siinäkin, että me näytämme sangen hitaasti voi­van
sulattaa, että uusi puolueemme on suuresti enti­sistä
erilainen siinä, että se on toiminnan ja taistelun
puolue. Me jotka olemme kasvaneet sosialidemokraat­tisessa
velttoilussa ja leväperäisyydessä ja pitäneet
itsestämme suuria luuloja emmekä ole toimineet juuri
mitään, näymme olevan sangen halukkaita säilyttämään
yksilöllisen vapautemme ja «kansanvalta»-harhamme.
Ja kun niitä leikellään ja esitetään uiiden puolueemme
kurinpitosääntöjä ja yhtenäisen kiinteän puolueen toi­mintaohjeita,
niin meidän mielemme, joka ei ole vielä
tyyni puhdistunut sosialidemokratisista jätteistä, kapi­noi
tätä vastaan.
Tästä kaikesta meidän on vapauduttava. Mutta
samalla on varottava joutumasta valekommunistisen
dokmatiikan valtaan, pyrkimällä elävöittämään ja he­delmöittämään
kommunistiset periaatteet työläisjouk­kojen
tämänpäiväisissä tarpeissa ja yleensä sen luok­kataistelun
tosiasiallisten vaatimusten ja etujen kans­sa
todelliseksi eläväksi vallankumoukselliseksi teori­aksi,
jonka toteuttamiseksi on lakkaamatta ja kaikin
voimin työskenneltävä.
Järjestömme osastojen ja jäsenistön on pohdittava
näitä kysymyksiä^joukkoina ja yksilöinä. Ainoastaan
siten selkenee meille tehtävämme elävän luokkataistelu-puolueen
osastoina ja jäseninä; ja silloin me osaamme
ottaa osaa työhön puolueemme ja Canadan proletaarisen
liikkeen hyväksi tavalla, joka kantaa siunauksellisia ja
runsaita hedelmiä, joskin tämä työ toisinaan näyttää
hitaalta ja vaivaloiselta.
(jotka opittuaan työttömyysavustukselle huonoina aikoi-
!na, kieltäytyisivät parempina aikoina hankkimasta mi­tään
sadepäivän varalle. Sitten lehti ar\elee, että sai­raille
ja raajarikoille sotaveteraaneille ja suuriperhei-sille
työttömille on annettava jonkinlaista avustusta,
mutta «nuorten ja elinvoimaisten työttömien on aika
lähteä etsimään työtä». Siinä taas näkyy porvariston
viheliäisin mieliala. Taaskin viskataan tässä svvtös
kuuttaan nälkään. «Menisivät etsimään työtä», ulvoo
porvaristo, mässätessään työläisten luomilla rikkauk­silla
ja jättäen työläiset edelleen nälkäkuoleman uh­kaamiksi.
Mutta mitäpä jos työläiset eivät enään säikähdy-kään
porvariston uhkauksia, vaan toteuttavat todellakin
suunnitelmansa rykmentteihin järjestymisestä ja mars­sivat
Ottavaan ja vaativat todella lievitystä työttörayy-työuömien
työläisten silmille, että he nääntyvät lais- den ankaraan ahdistukseen?
Ameria - valeaksi sivuttu hauta
Työtä tai täysi ylöspito
Puolueemme työttömyysohjelmassa on tunnuslausee­na:
dTyötä tai täysi ylöspito työttömille». Tämä tun­nuslause
on saanut suuren vastakaiun kymmenien tu­hansien
Canadan työttömien työläisjoukkojen keskuu­dessa.
Vancouverissa, Winnipegissä, Hamiltonissa,
Montrealissa, Torontossa ynnä muualla teollisuuskes­kuksissa,
missä työttömäin työläisten joukot ovat suu­rimmat,
ovat he joukkokokouksissa omaksuneet tämän
tunnuslauseen vaatimustensa ytimeksi, esittäessään asi­ansa
paikallisille je federaalihallituksen viranomaisil­le.
Ja nyt viimeksi saapuneet Toronton porvarilehdet
kertovat, että Toronton sotaveteraanien keskuudessa
tämä tunnuslause on saanut aikaan niin suuren herä­tyksen,
että he järjestävät parhaillaan «marssia Otta-
\vaan», esittämään vaatimuksiaan hallitukselle. Eräs
entisten sotilaitten johtaja esittää, että entiset sotilaat
ja muut työttömät järjestyisivät rykmenteiksi ja tais­telisivat
— otaksuttavasti agitationin kautta — vaati-muksiensa
puolesta, joiden vaatimusten ytimenä on
«tyi^tä tai täysi ylöspito».
Eräs porvarilehti on kauhuissaan vaatimuksesta
«työtä tai täysi ylöspito», huomauttaen että se voidaan
selittää tarkoittavan ruuan ja asunnon lisäksi ratsas-tushevosia,
automobiileja jne. Ja kun otetaan huo­mioon,
mitä porvaristolle merkitsee , «täysi ylöspito»,
niin nämä kaikki hyvyydet luonnollisesti kuuluisivat
«täyteen ylöspitoon», joka olisi tietysti aivan oikeu­tettua
siihen nähden, että työläiset ovat kaiken luoneet
ja niin ollen olisivat oikeutetut myöskin nauttimaan
luomistaan rikkauksista'ja elämän hyvyyksistä. Mutta
porvaristo kauhistuu ajatellakin, että työläisten «ylös­pitoon
» sisällytettäisiin sitä mitä porvariston ylöspi­toon
kuuluu,
Sama porvarilehti joka tästä «ylöspito»-vaatimuk-sesta
aprikoi, selittää ovelasti, että «Canadan kansa»
ei halua nähdä sotaurhojen nääntyvän (kuinka jalo­mielisiä
porvarit ovatkaan), mutta «kansa» ei myös­kään
ole halukas maksamaan raskaita veroja yleisen
rahaston kartuttamiseksi, jolla pidettäisiin yllä työttö­miä,
koska sellainen toimenpide murskaisi (porvaris­ton)
kodin ja hävittäisi työläisten yritteliäisyyden,
Suuren lännen demokraattinen hel­vetti
lehtileikkeinä.
(Kirjeenvaihtajamme erikoistietoja.)
«Vaikenisko Amerikkaa koske­vasta
totuudesta ja petkuttaisin
maanmiehiäni tähän helvettiin?
En! Päivänä, jona sen tekisin,
saisitte te ampua minut kuin
syyhytautisen koiran!»
Muudan europalainen työläinen
on Amerikassa suolivyötään kiristä­essään
«huvitellut» leikkelemällä
Suuren Lännen sanomalehdistä ma­kupaloja,
jotka ovat kaunopuheisi­na
todistuskappaleina sikäläisen ka-pitalistirosvokoplan
harjoittamasta
työvoima-ajojahdista. Nämä leikke­leet
on mainittu työläinen lähettä­nyt
eräälle maansa työväenlehdelle
evästyksellä, minkä olemme otsikpn
alle lainanneet.
Ja toden totta, leikkeleet, jotka
kaikki ovat lehdistä, jotka kynsin
hampain vastustavat vallitsevan ka­pitalistisen
järjestelmän muutta­mista,
kertovat asioista, joiden luu­lisi
hävettävän Amerikan vallassa-olijoita,
jos heillä nimittäin vielä
on jäljellä rahtuakaan hävyntun­nosta,
«Armeliaat «amarialaiset».
Ulospäin näyttelevät Amerikan
vallassaolijat laupiasta samarialais­ta
(samalla tehden ' tästä huimaa­vaa
reklaamia, mikä on voitu to­deta
varsinkin Venäjän avustamisen
yhteydessä), samaan aikaan kun he
sisäänpäin eivät haikaile käyttää
mitä keinoa hyvänsä tukahuttaak-seen
jokaisen yrityksen olotilan pa­rantamiseksi.
Samaan aijaan kun
parlamentti kuuluttaa maailmalle,
että se on Venäjän nälkäisten avus­tamiseksi
myöntänyt, 20 miljoonaa
dollaria, menehtyy omassa maassa
tuhansia ihmisiä nälkään ja kärsi­myksiin.
Niinpä «elää» Länsi-Virgi­niassakin
400,000 kaivostyöläistä
kodittomana, nälkäisenä, viluisena
ja alttiina nälän synnyttämille tau­deille.
Mutta ei tässä kylliksi. Li­säksi
tulee, että hiiliparoonit ovat
perustaneet mustankaartin, joiden
tehtävänä on kiväärein, revolverein
ja kuularuiskuin tunnetun resep­tin
mukaan «pitää yllä järjestystä».
Ja nämä lahtariparoonit saavat vi­ranomaisilta
aulista tukea, samal­la
kun he luonnollisesti ovat aina
tilaisuudessa ostamaan joukon mo­raalittomia
heittiöitä suorittamaan
kaikkein mustimmat teot. Senaatin
kirjoituksen nro 259 mukaan oli
kaivostenomistajain keskimääräinen
tulo vuosina 1916—1917 jokaista
liikkeeseen sijoittamaansa 100 dol­laria
kohti 7,865 dollaria. Ja kui­tenkin
ovat hiiliparoonit kylliksi jul­keita
vaatiakseen työläisiä nyt, kun
hiilikiskureilla ei nyt sodan päätyt­tyä
enää ole Europaa nyljettävä-nään,
työskentelemään huomattavas­ti
alennetuilla palkoilla, jotta.paroo-nit
itse saisivat viettää entisiä on-nenpäiviään.
Mieluummin kuin että
pitäisivät tuotantolaitokset käynnis­sä
tyydyttääkseen oman maan tar­peen
kohtuullisilla hinnoilla, sulke­vat
he ne siksi kuin luullaan nälän
tekevän työläiset taipuvaisemmiksi.
Ja mikä koskee Wirginiaa, koskee
myös Ohion kaivoksia. Tässä valtios­sa
on muudan tutkimuskomitea tul­lut
siihen tulokseen, että tuhannet
perheet ovat välittömän avun tar­peessa,
jotta eivät kokonaan meneh­tyisi.
Valtio itsekin on asettanut
tutkimuskomitean, mutta tämä ei
toistaiseksi ole antanut mitään ra­porttia.
Mutta viranomaisten tun­nuslauseena
näyttää olevan: «Ke-rltäänhän
tässä; komitean on aina
työskenneltävä vissien periaatteiden
mukaan ja meneteltävä varovaisesti,
ja niin saattaa ehkäpä kevätpuolel­la
odottaa raporttiakin.» E M suin­kaan
ole perusteeton arvelu, että
tällaiset viranomaisten asettamat
komiteat ovat varsin läheisessä kos­ketuksessa
työnostajain tahtoon, jo­ka
tietyti' pyrkii estämään kaiken
syvällisemmän tutkimisen, jotta ei
kurjuus kävisi kovin ilmeiseksi.
Kaivostyöläisliiton kolmannen piirin
hallitukselle lähettämä sähkösanoma
on tässä suhteessa varsin kuvaava:
«Tutkiniuskomiteain t e p a s tellessa
yltympäri tutkiakseen oloja ovat
lapset alttiina kylmälle ja nälälle.
Koskaan ennen valtion historiassa
ei kurjuus ole niin ankara kuin nyt.
Keholtamme teitä sen takia mitä
vakavammin käyttämään vaikutus­valtaanne
turvataksenne apua ja
Totuut puhuu porvarinkin suun
kautta.
Muudan porvarillinen sanomaleh­timies,
joka on tutkinut 'Ohion olo­ja,
kirjoittaa lehdielleen:
«Nälkä, puute ja kurjuus raivoa­vat
Etelä-Ohiossa. Sadat perheet nä­kevät
nälkää ilman että heillä on
mitään toivoa saada lähemmässä tu­levaisuudessa
mitään tarpeidensa
tyydyttämiseksi. Kokonaiset perheet
ovat puettuina ryysyihin ja monilla
heistä ei ole edes lankaa repalei-densa
kokoonharsimiseksi. Lapset
juoksevat pakkasessa avojaloin. Äi­dit
raahustavat peninkulmia pieno­kaiset
käsivarsillaan leivänkannik-kaa
kerjäten. Nälkä ja koettelemuk­set
ovat murtaneet kansan elinvoi­man.
Tuskaisina silmäilevät äidit
lapsiaan. Perheenisät ovat liiaksi
lannistuneita tunteakseen edes kat­keruutta,
ja tuijottavat vain tylsinä
tulevaisuuteen.»
Lisäksi kertoo mainittu sanoma­lehtimies,
että monista perheistä on
jo kuollut lapsia nälkään, yhdestä
ainoastakin neljä,
Murhain ja itsemurhain kulkutauti.
Mutta ei kylliksi näissä nykyisen
yhteiskunnan alennusta kuvaavissa
siivottomissa kuvissa. Itsemurhat ja
tapot riehuvat kautta voimallisen,
rikkaan Amerikan, Ja tämä ei ta­pahdu
yltäkylläisyyden, afäärihar-halaskelmien
taikka vankilanpelon
takia, e-hei! Kaikki ne tapahtuvat
nälän johdosta. Tässä yksi esimerk­ki:
Chicagon pääpoliisiasemalle hor­juu
.eräänä aamuna hokipaleltunut,
vapiseva, kauhuissaan oleva mies.
Hän oli kuljeskellut koko yön pit­kin
katuja kylmässä. Ja nyt saapui
hän tunnustamaan poliiseille, että
oli tappanut vaimonsa ja 3-vuotiaan
poikansa. Miksi? «Minulla oli vain
80 senttiä eikä mitään työtä. En
voinut sietää nähdä vaimoni ja lap­seni
kuolemista nälkään. Ostin vii­meisillä
kolikoillani pienen kirveen
ja tapoin ne sillä», vastasi mies.
Ja miten on kohdeltu sotilaita,
joille sotaan lähtiessä luvattiin kaik­kea
hyvää ja kaunista, jotta he oli­sivat
antaneet henkensä alttiiksi
«pelastaakseen länsimaisen sivistyk­sen
». Siten, että kun esim. helmi­kuussa
kuulutettiin entisiä sotilaita
metsänperkaukseen Massachusettsiin
ja kehoitusta noudattaen saapui sin­ne
600 «entistä sankaria», niin ei
yksikään ainoa heistä saanut työtä.
Aikansa odoteltua ilmoitettiin heil­le,
että koko ilmoitus oli johtunut
erehdyksestä. Ja monet odottajista
olivat niin heikkoja nälästä, että
pyörtyivät, ja täytyi heidät korjata
sairaalaan.
j '
Maailmansodan sankarien palkinto.
Kun mainitun määrärahan myön­tämisestä
oli tehty päätös, piti jouk­ko
laivanvarustajia heti huolta sii­tä,
että saivat korkeita rahtimak­suja
vastaan kuljettaa tavaroita Ve­näjälle.
Ja he tekivät kaikkensa
estääkseen, etteivät Amerikan val­tion
omat laivat, jotka makasivat
joutilaina telakoilla, olisi tulleet
lainkaan käytäntöön. Mutta tämä
häväistysjuttu oli liiaksi huikea jopa
kaikkiin mahdollisiin huijauksiin tot­tuneille
amerikalaisillekin. Asiaan
puututtiin mutta laivanvarustajat
olivat siihen mennessä jo ennättä­neet
«ansaita» hätäapuvaroista ko­konaisen
miljoonan! Venäjän nälkä-alueilla
levitellään plakaatteja, jois-sa
kuvataan, kuinka
misia sent3ö> _
on Ami)
todelliii
imsiä sentään
t a siitä, että
o^at ne poliittiset
^ - « t telkien takana^'
ovat uskaltaneet hvöS
t a j ä r j e s t e l m ä ä vastaan
« -itet.,,
t a t a s t a ei hiiskuta san
r "^""^ tehneet
tJ-^-ain hyväksi tuhar
enemmän kuin ne, jo
suudestaan lyövät nm
maailman edessä -~ uh
Itsensä j a jopa vankila,
sen,a lievittSäbeen ,i
t^ veljien,ä LätäS.
M u t t a nämä todelli^
vat, he saavat värjvä ^
kana, samaan aikaan, 1
ovat rosvonneet kök(
paistattavat päivää
sa taikka Floridassa. J
sa maissa ei olosuhtee
tikaan kummemmat;
haukkovat voittoilijahj
luokkaa, ja siksi on
k a i k k i a l l a yhteisellä r i ,
k ä t t ä v ä maailman kapit
t ö h u i j a u s t a vastaan.
Vapauden tilaajamäärän koJiottam
Ohion valtio on tullut erikoisen
Ensimäisen viikon saavutukset eivät
oie tuottaneet toivottuja tuloksia,
sillä tilaajamäärä pääsi
alenemaan.
Ensimäinen viikko Vapaudten ti­laajamäärän
kohottamisrynnistykses-tä
on kulunut ja valitettavasti
olemme pakotettuja sanomaan, että
sensijaan kun tilaajamäärän pitäisi
kohota, pääsi se viikon ajalla laske­maan.
Eikö asiaan ole -käytykään
täydellä todella, sillä tulokset eivät
olisi tuollaiset, jos asian eteen olisi
kiinnitetty suurempaa huomiota. Vii­kon
tiaajamäärä luetteloa katselles­sa
tulee melkeinpä siihen käsityk­seen,
että me Canadan suomalaiset
emme näekään oman lehden tarpeel­lisuutta,
sillä jos se älyttäisiin, niin
silloin myöskin edes yritettäisiin
tehdä jotakin sen levittämiseksi. To­verit,
teidän on nyt heti muutet­tava
taktiikkaa ja parannettava
kurssia, sillä lehtemme tilaajamää­rä
ei saa laskea, koska vallankumo­uksellinen
velvollisuutemme edel­lyttää,
että jokaista todella kumo­uksellista
ja työväenluokan asiaa
ajavaa lehteä on levitettävä mah­dollisimman
laajalle, jokaiseen pro-letaarikotiin
ja proletaareja me Ca­nadan
suomalaiset olemme, vain
aniharvoja poikkeuksia lukuunotta­matta.
Muutamilla paikkakunnilla on ti­laajamäärä
jonkunverran kylläkin
kohonnut, mutta toisilla taas alen­tunut,
joten kaikkialla ei ole oltu
yhtä velttoja. • Kohotus -ei kuiten­kaan
ole päässyt niin korkeaksi, et­tä
se olisi voinut vastata toimetto­mien
paikkakuntain aikaansaamaa
laskua. Varsinkin näyttää Port Art­hurin
ympäristön osastot menevän
hurjalla vauhdilla alaspäin, samaa
täytyy ^anoa Cobaltista, Vancouve­rista,
Webster Comersista," Dunbla-nesta,
Rosslandista, Port Moodysta,
Sudburysta, Wanupista, Mondesta,
Copper Cliffistä, Worthingtonista,
Nairn Centrestä, Long Lakelta,
Port Arthurista, Shumakerista,
kuuluisaksi tavasta, millä se hoitaa South Porcupinesta, Connaught Star,
sodasta palanneita, moniin taistelui­hin
osaaottaneita «urhoja». Valtiossa
on 250 sellaista sotilasta, jotka so­dassa
ovat menettäneet järkensä ja
joita sen takia on hoidettava. Moni
näistä voisi parantua, jos saisivat
asianmukaista hoitoa, mutta Ohion
hallitus antaa palttua heidän para­nemiselleen,
sillä niin kauan kuin he
ovat vähäjärkisiä voi valtio ansaita
heillä. Amerikan hallitus näet mak­saa
547 dollaria 50 senttiä vuotta
ja sotilasta kohti Ohion valtiolle
hoidosta, mikä annetaan sotilaille.
Mutta Ohiosta on tämä summa ai­van
liian suuri, "jotta se viskattai­siin
lääkärinhoidon hankkimiseksi
mielisairaille. Siitä syystä on nämä
250 sotilasta sijoitettu eri sairaaloi­hin,
missä he eivät saa mitään eri­koishoitoa,
ja jokaisesta sotilaasta
ansaitsee Ohio 214, dollarista 320
dollariin asti vuodessa.
«Tällainen asiaintila on häpeä»,
sanoo cincinnatilainen tuomari
Marx. Mutta silti ovat tällaiset ta­pahtumat
tyypillisiä tälle kapitalis­tiselle
hallinnalle, joka kerskuu ole­vansa
vallan erikoisen sivistynyt ja
humaaninen.
AmerikalainCn «hyvänteteväisyys»
Kansan' nähdessä nälkää, palel­lessa
ja kärsiessä kurjuuden kau­heista
seurauksista ovat tavara- ja
vilja-aitat tupaten täynnä, ja koko
maailman edessä kerskataan ameri-kalaisesta
h y v ä n tekeväisyydestä.
Mutta kerskurit ovat juuri niitä,
jotka rosvoavat kansaa kaikilla
mahdollisilla tavoilla, ja jotka eivät
edes ole haikailleet siepata miljoo­nia
niistä 20 miljoonasta, jotka Yh­dysvaltain
parlamentti myönsi Venä­jän
nälkäisten "avustamiseksi. Tämä
tukea nälkäännäkeville miehille, nai- viimeinen syytös ori sjtä maata, että
sille ja lapsillo se sietää lähemmän selostuksen.
tipnista'ja 'Sault Ste Mariesta.
Cobalt, iSault Ste Marie,, Port
Arthur, South Porcupine ja kaikki
Port Arthurin ympäristöpaikkakun-nat
ovat johtamassa alaspäin menoa,
joten todellakin täytyy kiinnittää
niihin paikkoin aivan erikoinen huo­mio,
Edellämainittujen lisäksi on
monia muita pienempiä paikkakuntia
joissa ei näytä kiinnittävän tarpeel­lista
huomiota lehden edes tilaaja­määrän
paikallaan pysyttämiseen,
puhumattakaan sen kohottamisesta.
Asiaintilan ollessa edelläsanotunlai-sena
täytyy vedota osastoihin ja ky­syä,
että tekevätkö osastot mitään
asiamiestensä toiminnan valvomi­seksi?
Tuo huomautus kylläkin on
annettu osastoille yhtenään, mutta
se näyttää jäävän huomioon otta­matta.
Joissakin osastoissa tehdään
kylläkin päätös ja sanotaan, että
«velvoitettiin asiamies^ tekemään
voitavansa», mutta siihenpä se sit­ten
tavallisesti jää. Tuskinpa seuraa­vassa
kokouksessa enään tuota pää­töstä
muistetaankaan ja jos asia­mies
on yhtä muistamatoin, niin
seuraus osaston paätökestä on nol­la.
Tuo taktiikka on heti vaihdetta­va
parempaan ja jos on kelvottomia
asiamiehiä, niin muutettava mies­tä
ilman armoa, sillä taistelussa ka­pitalismia
vastaan ei pila leikinkans-sa
tekemisissä. On muistettava yhä
uudestaan ja uudestaan, että jokai­nen
työhön ja sellaisella tarmolla,
että tulokset alkavat näkyä.
Toronto alkaa sivuuttaa Port
Arthurin.
Ensimäisen kerran Canadan suo­malaisen
työväenliikkeen historias­sa
alkaa olla näkyvissä merkkejä
siitä, että viidelläsadalla suomalai­sella
asukkaalla varustettu Toronto
ottaa johtavan paikan kolmetuhatta
suomalaista asukasta käsittävän
Port Arthurin ylitse
l a a j a m ä ä r ä n suuruudi
T y ö k a n s a n perustamis
n ä i h i n päiviin asti on
ollut johtavana suuret
r ä n kanssa, mutta nyt
d ä ihmeitä ellei arthi
torontolaisilta tietä, sil]
koinen katsaus tilaajam
taa, että Toronto or
n e l j ä tilaajaa Port Art
lä. Viikon sisällä enti
sen lisäksi Port Arthu
tilaajaa, jotavastoin T
t i l a a j a m ä ä r ä ä n s ä kahde
la tilaajalla. Siitä hu
ronto on vielä lähes ki
t ä tilaajaa alempna
vuonna tähän aikaan ;
hurissa on samalla a;
m ä ä r ä vähentynj-t läl
kyrtimenellä. Kumpaise
kakunnalla voidaan te
t i l a a j a m ä ä r ä n lisäämise
asiaan tarmolla otetaan
tamme mitä seuraavan
set n ä y t t ä v ä t , sillä en;
lasta kaiken todennäki
rusteella arthurilaiset
helpolla luovu ja toror
ollessaan noin lähellä (
j a a tekevät ainakin y
valtaamiseksi edes vä
iKaikkein huomattavii
tapahtunut Sault Ste lä vuoden sisällä on
siellä vähentynyt kok(
delläk.vmmenellä ja yks
kon ajalla putosi tilas
d e k s ä l l ä . Ja juuri siel
me odottaneet paljon h
paa tarmoa, sillä se
j e s t ö m m e parhaimpain
vitysalue. Koit^akaapas
dellakin tarkastaa miki
sellainen.
Timmins, jossa on p
laisia on myöskin men
sillä 'kuukauden tilaus
t a a alennuksen olleen
y h d e k s ä n tilaajaa. Tos
k o l i a he saivat entis'
k o r j a t t u a 2 lisyksellä,
on p ä ä s t ä v ä paljon pite
m i t ä ä n muuta s.vytä e
asiantilaan näe kun tilausten uudistamisessa
Cobaltin tilaajamääri
kuukauden ajalla väher
j a yksin viime viikon
s e m ä l l ä . Koittakaapa
katsoa missä se vika or
l a t u a ei saa mennä, ki
suus määrää tykkänää;
mimaan.
F o r t William ja Copp
jokseenkin tasaväkiset
on vain siitä kumpiko
lopullisen johdon. Coba
vitsisi paljonkaan ponr
t ä k s e e n Fort Williamii
C l i f f i n kanssa 5amaa
mutta sen verran ku:
entinen tilaajamäärä cl
t u . Koittakaapas siis 1
l ä m i n i t u i l l a paikkakun:
e t e e n p ä i n oikein suom
k e y d e l l ä , sillä muu ei i
kysymykseenkään.
Koko rintamalla on
kastus toimitettava ja t'
koja kohtia ja heikko;
«äämäliä tai vaihtamal
voimat uu.iin ja todell.
y, on suoritettava. SH
„a pidettäköSn: Vapa«
määrä on kohotettava
dalla.
Vapaus menee Suo
Viimeaikoina on mei'
memmin selvinnyt se a=
paus menee Suomeen -
fehdet ovat sisältäneet
lehdestämme ja se J -
distaa, että Vapautta
t i l a t a Suomeen
Vapaus 3ukula.s.lle2^^
t ä edes siten saamaa