Vapaus, April 24, 1930

              Sivu 4
Wliite Fish, Ont
VAPPUA JUBLIMAAN!
Työläiyien j a farmari, heitä työsi
siruun toukokuun ensimäinen päivä
J a riennä juhlimaan, siDä vappu
on meidän sorrettujen Juhlapäivä,
jolloin miljoonat työläiset ovat sen
emäkseen omistaneet. Vappujuhlat
vietetään White Hshin osaston ta­lolla
alkaen kello 1 päivällä. Illalla
esitetään 3-näytöksinen kappale "Ke­vätjuhla".
Tervelicoa - läheltä ja
kaukaa! — Kirjeenvaihtaja!' • -'^
Burritty 6n€ ; "
Kokouksessa t.k. 6 p. keskustelim,
me edustajan lähettämisestä piirin
cdustajakokouksasn, mutta emme
kuitenkaan päättäneet lähettää e-dustajaa.
Vappnjuhlat päätimme pitää koko­päiväiset,
ensin on päivällä henkis­t
ä ohjelmaa, jos mahdollista niin
puhekin. Ravintola tulee ensiluokkais­ta.
Illalla esitetään kappale "Minua
smä et pstä". Lopuicsi rymy ^tans-sit._.
John I.atvan puhetilaisuuden
myöskin järjestimme ja olimmie ase­malla
vastassa. Puhujaa v a ^ ei
jaillut; syynä lienee liian kiireelli­nen
matkajärjestely. On ^^vvin huo­no
tapa että järjesteään siten, sillä
asumme pitkien matkojen takana ja
Bitcn tulemme petettyä.
Työhomimsta ei, täällä voi paljoa
mainita. Tervatehdas jo on käynnis-sii"
ja tervaa tippuu jo täyttä päätä.
Myöskin .suomalaisten omistama sa­ha
on käynnissä. Maanmuokkaus, ja
kylvöhommaan ei ole vielä alettu, on
vähä pitkä ja kylmä kevät , ollut.
Metsätyöt on nyt myöskin lopussa,
•kunnes haavoista lähtee kuori. —
Tummu.
Torstaina, huhtik. 24 pmä — Thur., April 24
kokoamlsdcsi ja myöskin Itseäm­me
kasvattamalla' oikeaksi luokka-talstelijaksL
Myöskai toveri Latva
teki tarkkaa laajaperäistä selkoa
Venäjän sisäisestä tilanteesta j a sen
ylösrakentamlsesta, kaikesta näke-mästäänrmitä
hän oli siellä käydes­sään
sanut tilaisuuden nähdä ja
kuulla. Yleisöä olikin saapunut run­saasti,
varsinkin perjantai iltana Ja
mielenkiinnolla seurasi hänen selos-tuksiaan.
Toivon että hänet toiste-
Jtin lähetetään tänne, puöumaan..,
• ^Puolue-naisjaosto; oh.. pitänytr-.ilta-»-
mäh maallsk: 28 j»; Venäjälle: ääSs--
edustajiston ^lähettämisraha&toon.
Kökcnatstulot iltamiJia? 5ekä;,keräjrs-listbilla
. j a Knipskajanc; merkkiä
myymällä tuottaiiut.':/4aÄ>f'r>3nenofc
10.00, siis'jäännös $3830. jjoka.:on
•lähetetty pitritolraikunnalle: ^- -
Hoom.! —vNjrt on taas puolueen
taholta saatu järjestetyksi pionee.
rien ohjaajat: Lasten vanhemmat
olkaa kilttiä ja huolehtikaa että
lapsenne tulee ploneeriköuluun. Se
on joka sunnuntai haalilla kello 10
—12. Toivotaan lapsille sekä ohjaa­jille
innostusta tässä kalliissa asi­assa,
varhaisnuorison luokkakasva-tuksessa.
— Valittu.
MAATALOUS
Karjanomistajan koti-lääkkeistä
Kirkland Lake, Ont,
Näyttämö kokouksessaaii t.k. 21 p.
paatti ottaa ohjelmistoonsa kappa­leita
Isku jä Pekan ponnistus.
Ens2sunnuiitaina esitetään 5-näyt!
"Kansan nainen". Muistetaan täyt­tää
haali ääriään myöten. Varat täs­tä
iltamasta luovutetaan puoluekou­lun
rahastamiseen. On tärkeätä että
saisimme kerätyksi varoja että voi­simme
kehittää puhtijiä Ja järjestä-jiä
puoluietyössä, sillä niistä bn
meillä huutava puute.
' Nii&liiten työkokoaksessa t.k. J2^ p.
h y v ä k ^ t ä i n .muuttokortMl^,.;-.!
hai5liiwak;t BODliöa^.iÄR^-henklJ^-j^^^,
myöskiiiä9f^^ettUn;n«j?witaft; V naigi^tx
ton läicteSta.sohi^lflHSSij; ^pjjfct^gll^i
joukkolliö4«!i*mji2 iiflOdoitukS^
korunoalÄ mtis>ejKitintaiiV^\mP^
T, ettjliS4J6teiij«mii»«J9tfi»j:ij
tuoda .;jiiaSBftföisi9W»jltu|tewa &Wf
kokoukseen os:^a«i^Of^;;fi^ kojjii»! V&f
häinen^rsUhen; nähdejtv;^ meidän
n.liitossc^ Qnr-jÄSSniäirfe^^^^ ' .-r; •'••?ii?Tv
Keskp^teltiin ' JltA^fÄ ,\PWosta ja.
kateotjiin eduiy^^JL ' p j j | ä ,tbukok-"
jäi i^mmif9?:m^ mm^mSi-^^^i
niin hj!3!in;fta!^ 0R^ghä5^i^^,|jÖj.
vlntolaJ»»W^tl5ll»ff \mmWi»\^-.S^'\
paaehtQ|se^l)ä{,jj£;jlKf,,5T ./.,/ft;t! ilA jj(r*
Näis«Ätto„{BMIi^irf . J t ^ a^r
keskiv}JKte?»ftdfe«kok. J?,,R,.Veny^^]„
Ie läheotettävän-Tiaisedustajlsj^
•bastamiseen.' Valittnn 5-henlanen
komitäa toimimaan - asian hyväksi.
' Organiseeraajan huoleksi jäi lähet­t
ä ä naisten lehden ennekkotilauksct
ensiviikon ajalla.
Seuraava -varsinainen .ohjelmako-kous
pidetään maailantaina toukok.
5 p. Tervetuloa simrilukuisemmin
kokoukseen. :
'^ää'-ori hänKittäy?, sm^
' akin asiaa kauppaaii/' eikä
im: välttämättä t ä f ^ ^ l ! ^ ? "»^"Lriir
tai kreidlifii^q llijKöäia"'iotflf'
Toveri Xatva - puhui
täiillii, perjantäi-lltana t.k. 18 p. se­kä
myöskin päivällä. Häh teki selkoa
Kominterniii päätöksistä S. J. ja
; puolueen välisestä -'selkkauksesta,
joista nyt ollaan kokolailla-tarkkaan,
saatu tiedot Siis nyt Vain tulee mei­dän
toimia tarmokkaasti ja hyväs­sä
yhteisymmärryksessä joukkojen
Semmoinen tuo huömiotaherät-tilnyt
"kapinallinen" kirjotus pää­asiallisesti
on sisällykseltään. Tyy­pillinen
yhteiskunriailiisia luokka-jr:
uhtcita vallitsevia voimia käsittä­mättömän
farmarin " mielentilalle,
joka • yha julkeammaksi käyneen
i-iiston kynsissä vihdoinkin alkaa
laotolla .silmiään. Ja juuttua tup-puhtaa.
Vielä hän ei näe pitkälti
ympärilleen. Purasfee kuitenkin
edes sitä keppiä, jolla h ä n t ä lyö­dään
.—- hallitusta- verottajineen,
virlvakuntineen, tulli-, j a rahtitak-toinocn
— voimatta nähdä sitä
hUttä, jossa keppi on: kapitalistis-t:
v jävjostelmää, jonka palvelukses­sa
nuo kaikki hänon välittömät ky-nijansa
ovat. Nähtävästi on far­marimme
uskonnollinenkin, koska
•ci muki.=:e mitään kirkollismaksuis-ta.
Ja isänmaallinen, koska hä­nellä
oi ole mitään muistuttamis­ta
niitä suunnattoman suuria sum­mia
vastaan, mitä vuosittain syy^
detään sotavai-Usteluihin. Ehkäpä
myös ^'sadan prosehtih ameriklca-jainen",
koska hän nähtävästi ph
tyytyväinen, mahdollisesti' "'ylpeä-'
kJn, siitä' kuinka amerikkaläisfet"-
"mailman suurimmat" liikeyHty-mät
.• jakelevat osäkkeenomistajil-
Ireii "mailman suurimpia", sato­jen
miljoonien voittoja vuosittain
— ja .niitä sellaisia yhtymiä on
useoitu^ — mutta rautatie- y.m.
anmiattityöläisten "korkeat" pal­kat
hän kyllä näkee ja ne häntä
kismittävät. Niin Vanhanaikainen
on tämä äijä, e t t ä ' p u s k e e vihan­sa
vanlioja ammattiuhioita vastaan.
Olisi varmaan saanlil halvauksen,
jos olisi kommam»teisia kuullut-
I:aan. Mutta, niinkuin näkyy, sel­laisenkin
arnerikkaläisen väestön
^piikuudessa on kapinallista mielir
;-jaa — vaikla tuotUöttainen "kot-
Vahinko ci kylläkään tule kello
kaulassa, mutta sen varalta voi,va­rustautua,
ainakin milloin karja-taudit
ovat kyseessä. Avun tulee
olla jo karjanomistajan taholta no­pea
ja kyllin tehokas, sillä meillä
matkat ovat eläinlääkärille monas­ti
siksi pitkät, ettei nykyisenä au­tojen
aikakautenakaan aina käden-
Icäanteessä saada eläinlääkäriä
apuun. Ja toiseksi on myös eräitä
siksi yksinkertaisia ja vaarattomia
tauteja, että ei tavallisesti -aivan
ensi hädässä käännytä eläinlääkä­rin
puolöen, vaan turvaudutaan
kotilääkkeisiin. Ja on sellaisiakin
tapauksia,' e t t ä eläinlääkäri puhe­limessa
määrää milloin mitäkin
läiikettä eläimille, j a Jopulta sattuu
niinkin^ että eläinlääkärin saapues­sa
paikalle hän 'lähtee kotoa jo
siinä uskossa, e t t ä sitä ja sitä ai­netta
oh talossa eikä ota sitä mä-
1ijÄh3ai«'''Kiäf|ÄnomifeliafjalIä täytyy
feifä" äiiiäj öfiä- Rffetdifääh ^m^ma^
Käiteif^aiai'^ ISttiJnäiMföäh ^ l i ä ' Vdi-ta-^^
ä W6m, i'irti!ä.
läHlred!ifMauiJ0fti^5''-%u8teevä^^5ä'
vasta isiHoln, kuh';iiiita- tarvitaan;
,^koitettift'ä ^^^blimKkld' « piöä
ostaa. SekÖitiiksen voi valmistaa
itse kotona. ,Onko nyt sitten os­tettava
lysolia vai kreolinia j a puh­distettua
Vaiko raakaa? Kaikilla:
on hyvät, .mutta myös huonot puo­lensa.
Raaka - lysoli on halvinta
ja sitä vo'idaan erinomaisesti käyt­t
ä ä navetan puhdistamiseen, eläi­men
pesemiseen, välineitten desin­fioimiseen
y.m.s., mutta sitä on
vaikeampi 'käyttää käsivarsien de­sinfioimiseen,
huuhteluihin, haava-hoitoon
y.m.s. Jos siis on kyseessä
eläimen hoito, ön syytä ostaa puh­distettua
lysolia, jos sensijaan na­vetan
puhdistus, silloin raakaa ly­solia.
Entä sitten kreolini? Sitä
voidaan käyttää jokseenkin joka
paikassa missä lysoliakin, ' mutta
kotus" ei kapitalistia suuresti huo­lestuta,
niinkauan kun sillä c i ole
j ä r j e s t e t t y ä johtoa eikä tuon pa­rempaa
selvyyttä tarkotusperistään.
Farmarin ehdottomain "uudistuk­sien"
toteuttamista olisi yhttl
hauska katsella kuin nähdä hänen
paikkaavan vanhaa märännyttä pe­runasäkkiä:
mitä enemmän hän
siihen paikkoja nciiloo, sitä isom­mat
reiät siihen rcpiää, jos jrrittliä
siihen ahtaa sata paunaa perunoitat
E i auta muu kuin heittää mätä
säkki kertakaikkiaan tunkiolle ja
ottaa icäsille iiusi säkki. Hänen
parannusehdotuksensa ainoastaan
todistavat farmarin jääneen jälelle
ailiamme taloudellisesta kehitykses­tä,
jota hän haluaisi palauttaa ta­kaisin
entisiin ihaniin härkävank-kuri-
aikoihin, jonka "riennoissa"
hänkin kykeni pysymään mukafta.
Häntä voisivat . pikkuporvarillisei
politikoitsijat peljätä vielä yilosi-kyhimentä
'esim. • vaptfakäujspä'-' t ä;
mäavei^öhpotsiamis-^ohjeimillä^^^^
nenliuin: vasta "häiien' fet^tfsa ' tai
iastenlapsensa <jös'%iitä'-'viölS'falr-milla
'plM). kok8mÄksÄ'tä''1Siisiyät
tuntpniaan sen ^Suuren tpttiiiäeny
etjtä jos, farmaria 6f i i y l e ^ ylKdiiHf
tavalla, nyletään häntä toisella;
niinkauan kun kapitalistinen jär­jestelmä
on pystyssä — ihan sa­moin
kuin palkkatyöläistäkin.
Mutta, kuten sanottu, siellä "far-niikontrilla"
on kapinallista maa­perää,
jota voi sopijalla tavalla
muokata luokkavalistusta vastaan­ottavaksi.
Ja siltä kannalta on
tarpeellista tutustua tuollakin as­teella
pjevan farmarin ajatusta­paan,
että voi harkita, mistä koh-darta
on hänen kanssaan koetetta­va
riiästä alkuun. — Toim.
kreolinin ja ly^olin välillä on kui­tenkin
se tärkeä ero, e t t ä lysoli
sisältää paljon saippoata j a tekee
esim. käsivarren liukkaaksi synny-tysavnssa,
senäjaan kun kreolini
tekee työskentelyn samoissa olo­suhteissa
paljon vaikeammaksi. Ja
toiseksi on kreolini, kalliimpaa.
Mutta kreolinia voi taas eräissä
tapauksissa käyttää sisällisesti, nii­hin
lysoli ei «ovellu. Katsoen kui­tenkin
niihin harvoihin tapauksiin,
jolloin. .on välttämätöntä antaa
^ ^ p l i n i a .^isäUisesti,' ,o&taisin sit-
4eh1cin, 308 t ^ y ^ i s i ' |»ait^^^^ kahden
.valiöä. yäpta,", puhdistettua,. lyspliii,'
^tta,.;miehiimmin., pitäis|n varäsr
.tiössä .':jp^plempia. • ,Clbtetta,va' mäfltra.
riippuu kaiga^-fuuraif^esta. Xos
on .tavallinen yafastossapitp kysy­myksessä
eikä mitään tauteja ole
liikkeellä, täytyy olla ainakin puoli
litraa lysolia kotonaan ja suurem­malla
tilalla vastaavasti enemmän.
Jos sensijaan luomistauti, utare­tulehdukset
y.m.s. taudit raivoavat,
silloin täytyy olla aina runsaasti
lysolia kotona.. • •
Entä näitten aineitten käyttö?
• Lysolia ja kreolinia käytetään
desinfioimistarkoituksiin tavallises­t
i 2—5 % liuoksina. 2 %:nen
liuos saadaan siten, että litraan
vettä sekoitetaan kyseessäolevaa a i ­netta
n. 20 grammaa, S.Ö. runsas
ruokalusikallinen. Jos tahtoo käyt­tää
vähän väkevämpää liuosta, s i l
loin sekoitetaan kaksi ruokalusi­kallista
litraan vettä. Sen väke­vämpiä
seoksia ei tavallisesti tar
vita. On harhaluulo, että desin­fiointi
olisi sitä tehokkaampi • mitt
väkevämpää liuos pn. 2—5 %. liuot
on tehokkain. Mutta jos ,on "ky
seessä .kohtutulehdus t.m.s.,. joka
ehkä kaipaa kohtuhruuhteluja, sil
loin ei missään tapauksessa saa
käyttää '-^ % väkevämpää liuosta.
Haavahoidpssa taas käytetään ta­vallisesti
myös 2—3 % liuosta.
Jos toimittaa huuhteluja, eläinten
pesua, haavahoitoa t.m.s., täyty3r
tietenkin käytettävän veden olla
ainakin haaleata tai ruumiinläm-pöistä.
Lysolia tai kreolinia voi
myös käyttää ihotaudeissa pesui-hin
tai sitten .tervaan, ihraan, va-seliniin
t.m.s. sekoitettuna hieron­taan.
Kreolinia voi myös käyttää
sisällisesti, jolloin sitä annetaan
io—15 grammaa hevoselle tai leh­mälle
haisevissa ripuleissa, mahan­sisällön,
liikakäymisessä, rehumyr-
-ky^yksissä (pilaaiitoifKtlt - -rehu)
' yjnis.'^'Tiete^kitf nÖfl^%fii#v aria^?-a^
M t e t t i iW -mmi, "^HiUäVt^^tmM
sinänslf- l ^ t e ä ' O e i « J f « a .*ittääl -^«i
Toin.eni«)c}ttöin .jtäjrkg&ijkqjjl^kj; P.o«oka'
sisällä tarpeellista määrää r3VTnto.r
suoloja j a lehmä joutuu näin käyt­tämään
maidontuotantoon' luu»-
tonsa kalkkisuoloja, saaden laun-pehmenemisen
. t.m.s. tauteja, j|ä
myöskin nuoret kasvavat eläimet
joutuvat helposti tärsinaään kalkin
j a fosforihapon puutteesta, saaden
riisitaudin t.m.s. Rehukalkkia on
jos jotakin lajia j a tätäkin tava­raa
ostettaessa täytyy pitää sil­mät
aukL Eehukalkkina tarjotaan
monasti kaupan jos jonkinlaisia
sekoituksiiä, joitten arvo on hämä­rä,
tai syötetään liitua tai kalkki-kivijauhoa.
/ Mitä viimelcsimainit-tuun
tulee, suositellaan sitä kar­jakkokouluissakin.
On kuitenkin
epäiltävää, liukeneeko kalkkikivi-^
jauho siinä määrin, että siitä olisi
mitään hyötyä. Runsaasti käytetf
tynä rasittaa'se joka tapauksessa
ruuansulatusta j a aiheuttaa hiionp-^*
syöntisyyttä. Siitä taas liituun tu­lee,
on se vaikuttava lääke luuh-pehmenemisessä
ja nuolutaudissa,
mutta on sillä samalla kovettava^
vaikutus, joten sitä runsaasti syö­tettäessä
aiheutetaan umpi. 'Liidun
vakinaisempaan käyttöön voi olla"
syytä ehkä silloin, kun eläimet ei­vät
saa mainittavasti 'apilaa eikä
j'uurikasveja, mutta tällöinkin oh
liitua annettava vain niin paljon,-
ettei se aiheuta umpea, taikka
No. 97-~
zioklEet miehet. Kirkuen ja kättään
htiiutellen he kiitävät ohitse. Joten
tämä huomaavaisuus tekee katseli­jaan
vastenmielisen vaikutuksen, tie­täessään
että tämä kohteliaisuus on
mitä puhtainta ivaa ja halveksimis­ta.
, '
Alkaa kuulumaan moottorin suri­na.
Niementakaa ilmestyy näkyviin
moottorivene jossa on keltainen lip­pu.
Sieltä saapuu tarkastava lää­käri,
joka on tulossa laivalle. Salk­kuineen
menee hän kapteenin vas­taanottohuoneeseen,
jossa miehet
taricastetaan Jiapteeniu näyttäissä
laivakirjaa, esitellen mikä on mikin
mies hän laskee niiden luvun, ettei
ialamatkustajOla ole mahdollisuu^
ta jäädä: luvattomaan . paratiisiin,
jonne tämän jälkeen on lupa mennä
katselemaan nähtävyyksiä. Tarkastuk
isen jälkeen laiva lipmf ahdasta
Ttittiä. salmen pohjukassa olevaan
Hamiltonin kaupunkiin, jonka laitu­rissa
aletaan purkamaan lastia.
Vapaana olevat laivamlehet käväse-vät
kaupungilla. Silmiähälkäisevtoä
loistavat valkoiset talot ja katukäy­tävät
kirkkaassa auringonpaisteessa.
Puistoissa olevat kauniit palmukäy-tävät
tarjoavat mahtavan näyn, vie­ressä
kulkevine monlvärishie kasvi-pcnkkemeen.
Mikä ihmeellinen hil­jaisuus
koko kaupungilla. E i kuulu
autojen ääntä, eikä Junien vislauk-vaa-£
ikäli ^ l i n tulot kasvavat. Suh­teellisessa-
veroti^sessa tällaista
verimkasvuatde. "l«iinifi. jos 100 rup­lasta
tuloja peritään veroa esimer­kiksi
6 ruplaa niin suhteellisessa
verotuksessa peritään 530 ruplasta
veroa,, 30 ruplaa, mutta progressiivL
sessa verotuksessa 92 ruplaa.
Toiseksi — kollektiivisten talouk­sien
verotus tulee hyvin'j^sinkertai-seksi
laskelmiensa puolesta, niin
im
j:j5jy^äfiiD?mietoe puhdistettua sa<»larf
lappoa;-Raaka suolahappo ei kuu­lu
. lääkekaappiin, vaan sepälle.- Vä­kevä
«uolaUappo «fr.r>ioin; ^2B4>wvi
senttistä j a sinänsä aivan liian vä-eläimille;..
sfe
Mieto suöl&Iiappc
^iis§ftää!o<i piioitia^^-ext^mnräiii .nrsttsr
UMi väkevä«»»öldhaipJEJÖ söicovBPmp
läUlteaiii«iialittiäfeaä* iinnetlJuna.M
uokaBj^kcUlin^it^^ l ^ l ^ ä s t i i päiväsi
''p^IävaiiäigmeaM»(ia^ä')>ivtrf elfe
. ^'^^Ö£
%^;!''ö\e mietoa suolahappoa, voi
käyttää väkevää suolahappoa, mut­ta
puolta , pienemmissä . annoksissa
j a runsaaseen Ilmamäärään sekoi-t;
ettuna. Yleensä olisi syytä pyy­tää
rohdoskaupasta aiha mietoa
suolahappoa, jotta ci tapahtuisi
erehdyksiä j a ikävyyksiä.. Jos mie­toa
suolahappoa pitää kotonaan
parisataa grammaa, r i i t t ä ä pe, sillä
ellei, pidä varaansa, syö happo kor­kin,
j a jos aine seisoo avonaisessa
pullossa, menettää se vaikutukses­tansa.
Erittäin tärkeä kotilääke on myös
gläubersuola.; Nautaeläimille sem­minkin
on se monasti hyvinkin
välttämätön. Sitä on. kaupoissa
varsin "monta -laatua. Sitä ostaessa
pitäisi aina ottaa selvää jaineen
laadusta, sillä meillä tarjotaan
kaupoissa hyvin usein kaupaksi sel­laista
glaubersuolaa, jota ei voi
suositella. Glaubersuolan täytyy
olla puhdasta, valkoista pulveria
Eia, ei näy tehtaiden pitkiä savu-lääkkeenä
silloin, kun eläintä vai-, piippuja jotka tupruttaisivat mustaa
vaa ripuli. Lehmälle j a hevoselle;i.?,vua ilmaan. Valkoisiin puettuja
m tavallisin, annos lääkkeenä 1—T2. ilimisiä on katukäytävät tulvillaan.
.•uoka!usikallista 3:sti päivässä.
Rehukalkkia, milloin sitä käyte-
:ään vakinaisesti talviruokinnan
aikana, annetaan tavallisesti väki-rehuihin
sekoitettuna ruokalusikal­linen
kutakin ruokinnassa annet­tua
väkirehua- tai juurikasvirehu-yksikköä
kohden', mutta lääkkeenä
:avalli3immin ruokalusikallinen,
iahdesti päivässä. Yleensä on syy-i
tä antaa rehukalkkia kautta tal-
/en ainakin lehmille ja kasvaville
eläimille, semminkin jos vtalossa
käytetään kivennäisköyhiltä mailta
saatuja heiniä.
Ottakaa , kaupoista rehukalkkia
)staessanne aina selvää, mistä ai­ne
on j a ettän se. on tunnetuilta
luotettavilta liikkeiltä.
Keinotekoinen ' karlsbadinsubiä
kuuluu myöskin hyviin kotilääk­keisiin.
Se sisältää glaubersuolaa. täkiUä, koh4istaen kaiken huo-kaliumsulfatia,
puhdistettua soodaa jpionsa tehtävään, sillä pieninkin
.ja keittosuolaa varsin sopivasti ^e- hairahdus Ja viivyttämhien saa hlr-kpitettuna.
Se on huonon' ruoKa- yegri T kirdsanbjen ryöpjm heidän
.iialun kiusatessa varsin vaaratoh-^'^
'^(ikaur<y^g^^ » P J e ^ j i f ?
-.aadaan apteekeista ja on .,sitä
-i>: ilo fj.iU!.K/:'.'li niid
päivä­kirjasta^
Hcvoskäytävillä näkyy kulkevan van­hanmallisia
kuomuajopelejä, kavioi­den
kapseen rikkoessa hiljaisuuden.
Polkupyöriä kulkee Jonottain hevos-käytäväin
syrjissä. Jo kuuluu i h ­meeksi
auton varoitusmerkkejä, se
pn pliitse kiitävä ambulanssi, joka
cn ainoa auto kaupungissa. Raha­valta
on säilyttänyt rauhallisen idyl­lin
paratiisissaan.
Palattuaan takaisin satamaan,
\knhtaa silmiä täydellinen vasta­kohta
loistolle ja vetelehthniselle
Satujen maa on poissa. Mihin se on
kadonnut? Rämisten soivat vtossl-koneet.
Kiirehtivät huudot eivät an­na
aikaa käyttäjäin laskea vähitel­len
höjnryä koneeseen. Silmänräpä­yksessä
on se täydessä vauhdissa.
Pelkäämättä kappaleiden sinkoUe-inistä,'
aukoilevat ja sulkevat repa­leiset
neekerit venttUlejä paahtäval^
a.Jmenreen tikun tahi lailfipTäM voiä^
^ l l ' rassailla. Pahasti ontuen täytsry
itft^^lks? ktihnes^ttibkä-aikia i-^i
,if<t aiärf^»/fistäB-'tlIaiit'öBJ{täiJÄma&I
;"i«elJK-|^^ta§fnty*Seöafe53«c»jannakä
»H^ri^n i; i y o ^ h t i l a l v a kyntäa'ii38flÄ»a£i33»rt§,j
5ffljBaieep;r-Jhäipyy'r.imJ^alÄisi;' »ä^?-
•'4-istäi KanneUa katselee kulkija sy­vissä,
mietteissään etenevää maata.
Sen silmiin kuvastuu taivas ja hel­vetti,,
joihhi oU päässyt kuhi var­kain;
kurkistamaan.
Paul Laakso,
Aamuyöllä laskee rahtilaiva ank-kuirinsa
Bermudan saariryhmän e-dustalla.
Odotetaan lääkäriä laival.
le joka tarkastaa miehistön, ettei se
tuo tullessaan ^minkäänlaisia tauteja
miljoneerien valtakuntaan, missä
ikkaat Ipiseläjät viettävät aikaansa
huvitellen. Ilmasto on maailman
parhaita, kaunista kesää riittää kak­sitoista
kuukautta vuodessa. Ensi.
luokkalsimmat kylpypaikat, täydel­linen
troopillisen seudun kasvulli­suus,
parhaaksi lauhkea meri-ihnas-to.
Nämä ovat saaneet rikkaat mil­jonäärit
valtaamaan ihanuudet yk­sin
heille kuuluviksi.
Auringon yläreuna on noussut nä­kyviin
meren ja taivaanrannan ää-ikristalTejaria
tuVee"vesiiiuoksen jf^^aa.^ Se h^^^^^^
myös olla melko puhdas. Jos poh­jaan
laskeutuu likaista sakkaa, ei
ole syytä ostaa' «sellaista .glauber­suolaa.
. Glaubersuola liukenee noin
kolmeen osaan kylmää vettä, mut­ta
paljon huonpmmin lämpimään
veteen. Pienissä annoksissa, 25—
30 grammaa, glaubersuola vaikut­taa
edistävästi mahanesteiden erit­tymiseen
ja voidaan siis käyttää
ruokahalun kiihoittajana. Suuris-sa.
annoksissa glaubersuola t)n ulos-tusaine.
Hevosille' annetaan äh­kyssä
noin puoli kiloa glabbersuo-laa,
ummella olevalle lehmälle puo­lesta
kilosta aina kiloonkin saakka
yhdellä kertaa. Yhtä kertaa use­ammin
ei pidä ainetta antaa, jos
ön käyttänyt i||trpeeksi suurta an­nosta.;-
i-^GIaiibinuoIa^-^ on • TBaraton--'
^piitehÄfe^^;^pii;<)lec millänsäkään^
vtiikka£^l||ii&w^uPli kilo» : yhdellä
k«rtäaV53frWsein ku^ anne­taan''
vain kahvikupillinen tätä ai­neita
-jä »OSlifBtaäTn;- ettei se ole
auttanut. E i se autakaan niin pie­nissä
annoksissa. (Sialle annetaan
kahdesta ruokalusikallisesta puo­leen
kahvikupilliseen asti.) Glau-barsuolaa
täytjry aina olla kotona
vähintään kilon verran. Se on säi­lytettävä
kuivassa paikassa.
[ Rehukalkki cli fdsforihappoinen
kalkki ei ole yksinomaan' lääke-aihe,
vaan samalla myöskin ruu­miin
ainevaihdossa tärkeä aine, jo­ta
useimmissa tapauksissa on hyvä
antaa Ijrpsyeläimille vakinaisesti
talviruokinnan aikana. Kuivat re-h^
at eivät- nimittäin •läheskääii-aina
vat ensisäteensä kauniinslniseen ve^
teen, joka kimaltelee monenlaisin
värivivahduksin. Nopeasti pn se
noussut kokonaan näkyviin, valais­ten
sinisen siintävän taivaan ja me­ren.
Vastakohtana meren ja taivaan
väreille, paljastaa se saariryhmän
viheriänrehevän kasvullisuuden. Sil-^
miä häikäiseviä lumivalkoisia hu.
viloita näkyy pitkin rannikkoa, jotka
kimaltelevat kurkkaassa auringon
paisteessa vihreyden keskellä. Ank­kuroidut
huvijahdit keinuvat lä­hellä
rantaa Ikuin valkorintaiset
joutsenet, valmltoa halkomaan si­nertävää
vettä, ne odottavat matr
kaansa loiseläjäin kirkuvaa parvöa^
jotka saadakseen ruokahalua, viit--"
sivät velttoudessaan,. lähteä: heidän
mielestään rasittavalle -(purjehdus-matkalle,
palatakseen jälleen heidän
synkkään Ja yksitoikkoiseen elär.
määhsä. -
Vilidoin alkaa näkymään liikettä
huviloiden pihoilla. Elämä elpyy
rannikolla. Siellä täällä vilahtele­vat
va^oiset purjeet, , huvijahdin
pyyhkäistessä ohitse kuin valkoinen
kalalokki. Komeissa vormuissa ole­vat
palvelusmiehet hoitelevat näp.-
pärästl purjenuoria, jonkun elä-,
määnsä kyllästyneen monimiljonee-^
rin ollessa ruorissa. Hemmotellut
herrasnaikkoset osoittavat ihastusta
tästä jalosta taidosta hänelle, jol-i
loin hän vakava katse silmissään'
kääntelee peräsintä, muistuttaen
luotsia, joka todellisen vaaran . sd-kana
ohjaa vlaivaa kovassa myrs-.
kyssä karikkoisella rannikolla. Heil-r'
t ä ei myöskään jää näkemättä mus-v
izn rahtilaiV?Ln täkillä kstseleviet.
: NenYostoliitoste
Uusi laki maatalous-verosta
v:lle 1930-31
että sen voi helposti ymmärtää sel­lainenkin
talous. Jossa ei ole vaki.
naista to;|anpitäjää^ NUssä kollek­tiivisissa
taEmSässä-'/öIfeä^ ^kirjan­pito:
on jäljestetty hyvigf*-'völ<jaan
verqtuii sfrörittaiä Hmtvläeä:,' e£k| tvL-loMpöietirihnkaan.
-'"'^ - \
KölrttKrfne^' .Verötaskajj^ -'icoi-'
lektiivisiU^; '^ldtfksffi^'^tuft^"- paljöÄ^^
alempi kuin yksltylsillei' -talouksille.
Se osa ei-madtalousluontolsista tu­loista
mikä jää sellaisten kollektii­visen
talouden jäsenten omaan käyt­töön,
joilla ei ole erikoista yksityistä
taloutta ulkopuolella kollektiivisen
talouden, verotetaan tuot^toverol-la
Jos näiden tulojen stmuna .ylittää
tuotantoverotusmtnimin..
Neljänneksi — vähävaraiset kol-iektiiviset
taloudet vapautetaan maa-talousverosta
tykkänään Ja sellaisil­le
kollektiivisille talouksille, joiden
jäseninä on sellaisia talouksia, jot­ka
viime vuonna olivat vapautetut
maatalousverosta, myönnetään eri­koisia
helpotuksia.
Yleensä . kollpktllvisille talouicsille
annetaan sitä suurempia helpotuk­sia
verossa, mitä täydellisempi on
niiden muoto: kprhmuuneUle anne­taan
helpotuksia enemmän kuin art-
•felille ja artteliUe enemmän kuin-o-
.suuskunnalle (yhdistykselle).
.Lopuksi — uusi matalousverolakl
suuresti voimistuttaa hyökkäystä ku­lakkeja
vastaan. Millaisiakaan helpo­tuksia
kulakeille el uuSI laki anna
Ja ne tulot jotka viime vuonna n i i l ­tä
verotettiin osittain (työpalkka,
janslotulot) vierotetaan tänä vuonna
täydellisesti, kulakkiominaisuukslen
luetteloa on yksinkertaistutettu ja
kulakkien jako varakkaihin ja vä­hemmän
varakkaihin on poktettu.
Vero kulakkitalouksista tullaan las­kemaan
uuden erikoisen veroastei­kon
mukaan mikä korottaa niiden
verotusta 30—60 % viime vuotiseen
verraten. 20 ruplan elatusminiimiä
verotettavista tuloista kulakkitalo-ulcsilta
ei tänä -vuonna tulla vähen­tämään,
vaan verotetaan täydellises­t
i
Vero kulakkitalouksllta peritään
täydellisesti-jo r lokakuun 1 päivään.
Näifi VÖimj^ksfilÄä^^aviiistajana kÖ#-
TM^ Ja keskivarakkaiUe talonpöjil'^
ixi^da niftfei «4lfttal(«i«te6tt>lakl iheldän
f^ö^tefÄ«<iitt«Ö8l*yärjestÄmfeen • iasl-i^
ä". fit, .nfmrae-rffiq adv Jorrrt-ii;! Jt
O. UaSMINESi FCMTASOIIAVANA
TUKUN HOVISSA
^ T i . 2 imä oli Turun hovissa e-sUlä
Osk. Lammista vastaan nias-tettu
syyte, i^^ytekirjelmässä väi­tettiin
Lammisen osallistuneen Suo-'
xnen kommunistisen iKidoeen salal-sesn
toimintaan olemalla i^hpt<a>f?<^ä
kosketuksessa seäi elinten kanssa ja
noudattamalla niiden ohjeita työ.
väen urheiluseurojen saattamiseksi
mainitun puolueen taistelujärjestöik-sli
Tämän perusteella vaadittiin h ä -
äeile rangaistusta viatiopetokscn v^>^
niistelusta. - -
' Laajan'kim)usteliippytäkirj£^ hike-mJeen
'jälkeen "löyönsl LammlneÄ äe
johdat oikein merkityiksi^''Jotka oli:
vatr* •; tj^iairtimeet hänen • fcttoiustehris-
'föman«:>'-««d3n" fain ? ^selvittämfeelcsf J
'felonpoikälstolle.^ ' Talonpoifcleai" vtini
tarkoin tiedettävä' kaikki ne " edut
IPita utifävnaaatalousverolakl. hänelle
•antaa j a voitava tilitä vastaavasti
isuuimitella omat taloudelliset tol.i
menpiteensä. .—-P.- A. !'• ^.cnMi ^^as
dönneefc ^ ,
4ieinoIaix.;,jpllrii?^,;?ita^
iiajäaa^i.. tarkastaessaan erältä Jal-
Mä,_ kuiilur noin.. 25 . m^!brin„ ] ^ ä ^
mej^äsCl^ 'lai^Eaus? 'ppfilslt rlenslyä^
tä^pin'||.metsään .Ja_ •löysivät,, sieltä
r .JBiqi
äri :-9ii9firi:
OHDJi;-;IliJ!
.;vaai'.'Gn'
rwa
r n i r m l#
JÄLLEEN VALTIOPETOSJUTTU
TUIiOSSA
Neuvostovalta auia ja kaikilla
keincdn avustaa maaseudun köyhän
jjä keskivarakkaan talonpoikaisten o-dari
alottelta. Samoin kaikilla kei­noilla
se edistää myöskm näiden
joukkojen kollektivisbimisliikettä
Yhtenä tällaisen avun ilmauksena
on laki maatalousverosta v. 1930—3L
Uuden maatalousverplaui pääeri-fcoisuudet
sisältj^ät seuraavaan:
•'• Tarkoituksella edistää viljätalou»
dett- kasvua on viime vuoden vero­laissa'
myönnetyt Mlpoitukset kylvö­alan
lajentamisesta ja satoisuUden
kohottamistoimenpiteistä säilytetty
tämäukin vuoden verolaissa.
Karjan hoitoa edistäviä- helpol-iuksiä
on laajennettu ja myönnetty
lisäksi uusia. .Nimittäin:, sianhoi­dosta
saatavia tuloja ei veroteta
.latokaan; tulot' lehmistä, sonneissa
ja-lampaista (verotusijässä oleviS;ta)
.verotjetaan puolella alennettujen ve-rpminimien
mukaan. '
4;,iB)ilektiivisten talouksien ja kylä-
^rlidyskuntien toteuttamista . yksin-,
kertäisista.-tounenpiteistä karjanhoi­don
porantamlseksL myönnetään 10%
ftelpotus. verosta. Kylvpheuiällä -Jau
juurikasveilla -kylvettyjä maita^j€l
veroteta- ollenkaan; Samou> kasvh
tarhimaita' ei veroteta oUenkapnr
jnifc^ tulee suuresti edistämään v i ­hanneskasvien
viljeljrstä.
' Miitta tämän uuden lain tärkeim­pänä'
erikoisuutena on • kollektiivis­ten
"talouksien uusi verotussysteemL
Tä)iän saakka koUsktiivisten -ta­louksien
verotusjärjestys . hyvin vä-i
ä n -erosi yksityisten talouksien ve-
-TDtcsjärjestyksestä. Njrt tämä jär­jestys
suuresti muuttuu,
i i Epkiksikin kollektiivisten talouk-sienr;
verotus tulee sahteeDiseksL
.progressiivinen (asteettain kohoava)
verotus säilyy vaha yksityisiä talo­uksia
varten.
>, Ero progressiivisen. ja, suhteellisen
Tootuksen välillä on äinä, että
laegiessiivisessa verotuksessa vero-iunjma.
jokaiselta. .tnlOTupldlta-. kas-
H^lmi—maaliskuun aikana on oh­rana
pidättänyt joukon työläisiä e-pällytynä
vakoilutoiminnan harjoit.
tamisesta. Paitsi erästä Onni Holo­paista;
jolla väitetään' sanotussa toi­minnassa
olleen johtava asema, on
pidätet3^ nimeltään seuraavat: työ-mfes
Johannes Koivuniemi-Podusr
kto, koneasiamiK Aleksander Me­riläinen,
työmies Heikki Tahvanai­nen,
ompelija Aino Tenhunen, ta­lollinen
Vasih Alanko, hänen -val-inonsa
Pelagea Alanko ja poikansa
Petter Alank<^ työmies Vasili Sher-bui
ja työmies Ivan Jormalainen.
Syytetyt ovat^Jialkkl kotoisin Sai.
mistä, paitsi Tahvanainen ja Ten­hunen,
joista edellinen ön Impilah-delta
ja jälklmämen Sortavalasta.
' Nimeämänraaer syytetyt ovat kalk­ki
passitettu Viipurin lääninvanki­laan,
^ Ja tullaan heitä vastaan nos.
tamaan oikeusjuttu. Sitäpaitsi on
juttuun osallistunut kolme henkilöä,
joiden Tiimiä- e i ole julkisuudessa,
saaden he toistaiseksi - olla vapaalla
jalaUa.
saan. Ohranan 'tekemiin'tneridntöi-hln
sanoi hän sitävasto&t - tekevän­sä
oikaisuja. Mainitsi siellä esihi-tyneen
Skp:n urheiluobjeiksi väL
tetyssä kohdassa paljon sellaista.
Josta hänen toimintansa on ollut ko­konaan
poikkeavaa. Mm. sanoi näis­t
ä ohjeista ilmenevän, että tSkp:n
kanta olisi jyrkästi kielteinen uuden
-vasemmistoliiton perustamiskysymyk-sessä,
kim sensijaan hän on henkilö­kohtaisesti
asettunut uuden liiton
perustamisen kannalle senjälkeeh
kun el enää ollut mitään mahdol­lisuuksia/
saada entistä liltfcoa pois
sosdem puoluemiesten käsistä varsi­naisten
urheilujoukkojen tahdon. a-laiseksl.
Toisena kohtana mainitsi
sen, että on aina taistellut urheilu­liikkeeseen
niin oikealta kuin va­semmaltakin
pyrkiviä yksinomaan
poliittisia tarkoitusperiä, jonka väit­teensä
tueksi luki kirjoituksistaan
erittä kohtia.' Vielä sanoi maini­tuista
ohjeista käyvän selville, että
Skp olisi vastustanut maatakäslttä-vien
kilpailujen voimakkaaksi saat­tamista,
kun sensijaan sanoi itse a i ­na
toimineensa mainitunlaisen k i l .
pailutohnhman vohnistuttamlseksL
Syytetty pyysi Ijjkkäystä.
Jutun käsittely sUrrettihi t i . 15
päivään. ,.
tös tov. Latvaa
ijelmaan
K e d a ^ t . ; y u e e n eda.Uj.kokt
« b e n ^ ^ l c » , on Järjestön ^
i » J . , L a t v a a «aatkaohjelma*^
tyayt jmmttaa «enraarasH:
BeavkLake24D. ^
:;::^hifef1sh 25 p T ^
: LflöSg^Lake 27 p. :
;,Gfrgö^Miöe28D.
virJcailijoifen koetettava ilmotöi'
mafidoIIi*xminaii hyvin. Latvaa
oltava YluL pnolella 30 p_,
ne oiastot jbtka nyt on t i y i , ^
•irtiattaa, toivotaan ToiUvaa tfl^
d y l t ä l , l ^ a Ä M ä tnlevai.uade£* ^
JARJ. TOIMEEN?. K O ^ ^ -
.05-)
ES
lilid
MURHA JA ITSEMURHA HEINO'
LASSA
T.k. 1 pnä klo 5 aikaan iltalaival­la
tavattim. noin 4 kilometrin pääs­sä
Heinolasta n.s. Sinisenlähte^
luona maantieltä Njmäshi kartanon
maitokuski Lauri Väisänen kuollee­na
luodin lävistämänä. E^n oli ol­lut
kaupungissa rsdiastamassa mai­nitun
kartanon niaitolaskuja. Pala­tessaan
kotiin polkupyörällä, pii liän
joutunut /ryö?|pmiir:!häni = ul^lkä,;^jilllä'
seata vihne marrask. i p:nä nitok
jälkeen hänellä el ole ollut'I^H^'^
vaktoalsta totata. Kaikesta jfiättäa'
on rahan hhno ollut ryöstömnrJun^j
syynä. Toistaiseksi ei ole saatu seL
ville.: mhikä vuoksi hän sitten S ,
itsemurhan, mutta arvellaan tänjän I
tapahtuneen mielenhäiriössä HSHHL
kotinsa on lähellä murhap^a^
mutta sUtä huoUmatta hän o U ^
jötellyt metsässä yU kaksi tunti».. -'-j
Murhattu Lauri Väisänen oli vasr 4
ta -l6-vuotias ja murhaaja Aarne 1
Salininen 20-vuotias. '
.«cm
s-Jello
• mm
.... MURHA JA ITSEMl^HA
n^ALMELLA
TJc. 2 ;pnä tapahtui Iisalmessa TT-mäellä
pöyristyttävä murha, jcn^"
uhriksi joutui maanvilj. KUSU Kei- \
tunen kotinsa kynnyksellä.
Isäntä Kettunen oli noin kellosi
aikaan illalla palaamassa kaupirf: |
gista; Hänen kotinsa porstuassa j|f T
häntä väijymässä työmies Eino Itoi
siatoen,. Joka kamarista ikkm^n']
kautta anästamallaan haulikolla '
ampui Isäntä Kettusta tämän aC
tessa, tuvan ovea. korvan kohd^:
päähän,-jolloui kuolema seurasi he­ti.
^ , .
Kaamean teon tehtyään mn*
murhaaja talUn vmnille, Jossa h i ^ '
Itsensä. , '^..^
•Mitkä syyt aiheuttirat tämän
murhateon, ei toLstaiseksi tumietiii,i;a:j
iMurhattu oli kuudennellakjnmjäu
neliä '^ikävuodellaan^' ja.i/inujjiai^si
Joka oH?iicPtoisin: Vieremän -NSsöafc:;
itäil-nohlP 30 • vuotjasi:; c-.isn;,'; m.'i! i
!.-n.(..;.': n6i::\-M..iii{:i tmmm
"SAVON;. .TYtiV.. SAÄNCT.:i8AKK(»-:
he
Cfipes!
5'made
lour c
w
r'c6uld ]
sti
'"JL^Uhio
"Xi'
Kir
•J •• . l i . : TO», mii;-
mP, o^ amptinÖt'';*^if6iveVW
(8ii%^iħfiiä.:i§iM
•o^partÄia^^kaisenmln
ronnut'-.TJ3mää^'\:kaytänpn
anpikeud€§sa ,,:\?f^Hauden työy|fi)a,
^ ^uuslilkkeen; r. nostama oikeusjo^,
•i|:iv^n, ';iTyötä",,.vastaan .kolm^qgi^,
Jcerrah ;käsiteltäy^ä. Juttu oli nos-
Mi^VL. I8^dp;f^.„pil§id^n p.o. qrai^';
jc^upp^c-I^pskg^^fl idr^pl^te^nJ!*-;
et ml I^-»9lfci*?fissa;,,^itet5t,.,<5^:
m}]^^^ tHpinJtsij,^
.^4ysw.s t p i m i t t a j a ^ . . , ^ ^ ; » ^ ,
if^.MrSm-15 jäfcn. päiyäsJ*!^
k9rvr4amaan,.-.lsantajan, :JmUjt;-J^'
f Sm tuh
l-tääDä,
!|'-tui]
m ei,
p0f
'"Mä
YoiiDg Workers! RaDy to May Qay
DlemoDstrations!
•A'
e.
KÖYHYYS EI SURETA: 4 MILJ.
MK. UUDEN SOTALAIVAN
RAKENTAMISEKSI
Valtiovarainvaliokunta käsitteli
toisessa lukemisessa hallituksen esl-^
tyksen määrärahan myöntämisestä
harjoitusaluksen hankkimista varten
ai-vastolle. Valiokunta päätti puol­taa
esityksen hyväkssmiistä j a eh­dottaa
sen mukaisesti, että tarkoi­tusta
vartsn myönnettäisiin ' lisäyk-
.scksi kuluvan'vtioden ylimääräiseen
menoarvioon 4,000,000 markan suu­ruinen
työmääräraha, f =~ Vasemmis­ton
• taholta-'- »liifoitettlifl - mietintöön
k a ^ -vastalausetita.)
;irt; 27 j ^ J T A YEigURIA
Tämän vuodeQu, jp^e^ioaffyjl^ on
otettu 27 uuden veturin rakenta­mista
varten- .määräraha. - Ny^ on
päätetty Pellayatehtaan konepajalle
Tampereella antaa niistä valmistet­tavaksi
2 kev^mp^ tavaraveturia.
ja kaikki 16 vaihtoveturia, Lokomo
valmistaa yhden keveämmän 'tava-raveturin
sekä 8 raskasta, tavarave-turia.
. •
Yhdeksän näistä tullee rakeniiet-tavaksl
tämän, loput ensi vuoden
aikana. Mainituilla tehtailla on vie-lä
suorittamattjk osa edellisistäkin
tilauksistaan. Kuitenkin on niistä
vähennetty t y ö l ä i ^ työnpuutteen-ko
vuoksi vai.:.|^tä.s3?y5tä.
May Day, the international day
of demonstration of the entire
virorklng class of the world, is right
ahead of us. A l i over Canada peepsu
rations are beihg made by ali revo-lutionary
workers to partlcipate in
May Day denionstrations and to
form these demonstratlons into real
mass demonstrations of the workers
against the capitalisi system and its
adjuncts, Imperiallst war, starvation
and misery. Not only In Canada are
these demonstratlons being organi-zed.
AU the countries of the wörld
are going to see the lai^est May
Day demonstratlons yet seen. The
entire international -vvorklng class is
preparing for May the Pkst.' And
this campaign of preparaUon for
May the First must also be partlci-.
pated In by the young worker5 and
the student youth.
The youth is one of the essentlal
sections of tlie workIng class, whlch
has to be drawn Into close'co-ope-ration
with the entire -»orklng class
In these broad mass campaigns such
as the May Day, campaign.
May Day is the interhäUpnal day
or struggle of the opiH«ssed toilers
of the .'entire WPrld. I t mtist be the
iallyhig pointof the large numbers
of vrdrkers into the strujggie against
ithe^ present ^System of cqqiressiön; a-
• >»ainsi ;imp6Hali8t vrar ahd foi- the
defense bf ; the SovietUnion. Tbe
May :.X)ay campaign, its demoosi-trations.
and mass meetings must tie
used as means to put forth the
Young Communist League 'to the
unorganized young vrorkers -as the
leading organization of the Cana­dian
toihhg youth. " ,
ever before.
-Young work€rs! Rally to the
Day: demonstrations urider the
ner pf the Young Communist
gue of Canada!
-Agälnst imperiallst war and in
defense of Öie Soviet Union!
For His Qass
By A. HARRIS
d i '
May Day must be particiiiated in
by the youth, which will; i n accor-dance
with the fighting traditimis
of the toUing youth, rally to the
May the 'First demonstrations in
masses. i n the forefront of the
class struEBle, desinte ^ boss po- —^
lice terroa- which is .äireatening haps. a foremans loo-workhig
class fighters more Öm} "VVhf did they p l»
Fred, iost hl thought, walkedi
very^ slowly. His eyss staring l
him, he kept repeating to l»»-!
self, "Strike, tomorrow monui*^|
Many passers-by hailed mm
reoeived no reply. .
. H e kcpt thinking of how oe
t r ^ e d the team for the fina*J
team was now way up near tKj
and hftd only a few more gf^^^
go;:The fhials wre to be pJJÖ
a;.Week or two. He knew th»J
team would be in it. ..««
TOie team was unusually gooo, ^
h^d practiced new combmatiOTS «-a
wpuid fool the other teams; «ei
fröm outfield to the pitcher and
io.flrsb.va a<forced run_to
Hfe! reciUed the last pracöce,
h ^ imtaoved on- bis p l * ^ .
tiie^ combination of Jeny ^
gade^-the-best batterr evet
tpA.iWSB;:hitting good '
urere vwyfcfew mufls. Yes,
fräs'in';good condition. anflc
did nofc- trtn it ^onlä be «»
dsnt. i; '
"Yet----aH'iiis '"ff
wprkers at the bench, and '
out ^Ith^-tHeTSst. H e ^
sure enough, and ' ' 0 2 * ^ ^ ^
law.; But could b e b ^ d ^ ^
gptag o h s t r i k e r d i d g ^ *^
The cup, medais, tne
öie Industrial League
•saalista
Ur
astu
•solilla
niuttj
Uleten ni
Mtoiiaen
a pat on the bacS ^ *
bythe boss-a pat on toe
may mean a raise m pa?'
»ia, lub
ett
[p^ aasii
{«önittj
o: