Vapaus, March 16, 1929

              6ivo2 Lauantaina, maalisk. 16 p;nä—Sat, March 16 No. 64 ~ 1929
VAPAUS
A . VAAKA.
T O I M I T T A J A T :
S. C. K E U - B. A. TENHU.NE.N. R. PEHKOSEN. M. P0UJANS.\JLO.
Ktfituted «t tbe PcMt Office Drpsrtmest. Ottava. a« aecunJ cla» ]sxit«T.
VAPAUS (I.ibertr)
The onlr ecs«s o i n u u b V«ci«n ia C.<*!a. P.bL«iwni i a i l f a» S*öwT. Osiario.
ILMOTUSHINNAT VAPAtDE5SA:
rirlrraanoilaotakaet I I JM k « t a . t2-M L i k i i krrtaa. — Arloliiltooo «»««.^ilU! oe«nto.»<>l«ik«t 5»^
»idMMuaa. — Ki»Mioa«loilaBotiik«t SOe k«ta, tlM 3 k « t a i . - S n . I r « i i U « t J c « t « 1 ^ k»r1*,
fZJM 3 kertaa. — A«.atoCToamotokj« «2J«> k« u . I 3 i » k . k . i kertaa. — Kiit«.bQOtnk*rt «AO krrta.
K»o1eiBtiiilnio»ak«t «2Ä> k « t a , SOe liaDuk.o kiit«Umi*eUa tai moi«<»ä/irlti. — Hali.taa»tic<3c.t ja
•Mtcifaaotakaet SOc kerta. tlM kolrae kertaa. — liUpäiailmotujiea ja i!m<»t»»ateaUBarien ea
f rai». ULeteliätä i l a o t s A i a u etakätera.
iraadit-
TJLAUSHfN.NAT:
1 Hc. « J O . C kk. 12.39. » kk. »1.73 ja 1 kk. tlM. — Yfcdr."ltoai'a Ja
w3koe*iae: 1 »k. *6.«>. 6 kk. » 3 i 0 . J kk. $2J» ja 1 kk. I I J ».
SaaaMea aekii manalte
LdMcen aiotut ilootakaet p i t ä ä olU k o « « ö r i . « kello 4 ip- ilnK;«trmi.piii»äo e j e i l i a e n ä arkipäiTJBä.
Vapaadea toimis».: HuoDeu.fo 207. Maeker Boildiajt. « Darhaoi St. Pubetin i36W.' ^ <^
Pnfaelio 1038. Po»ti<Mote: B>« W, SadborT. Ont.
Putelia 2387W.
Imperialismi on suuressa nmärin ke.
hittänyt maailman kapitalismin tuo­tantovoimia.
Se on täydentänyt kaik­kien
aineellisten edellytysten valmen­tamisen
yhteiskunnan sosialistista jär­jestämistä
varten. Sodillaan osoittaa
se, että imperialiitisten valtioiden ra-jctettujen
puitteiden
maailman talouden
ilmansodlksi, joiden kautta pää<Hnien
keskittymisen laki pyrkii saavutta­maan
yleismaailmallisen äärirajansa —
yhtenäisen maailman trustin, — ai­heuttaa
niin suurta hävitystä, sälyt­tää
työväenluokan ja siirtomaiden mil­joonien
työläisten ja talonptrikain har-yli
kasvaneet j teille niin suuret taakat, että kaplta-tuotantovounat
j llsmin täytyy ehdottomasti jo paljon
Vapasjea koeltori. Libertr Boildiox. 37 Lorse St.
Vapa«4ea pauio >a latotso: Ul/erty Bsildiec. J7 Lome St.
Ccnrral ad.ertiniijf r»:« 75c. p»f eol. i r r h . Mieimnm rharge for aingle iiuertioa 7S«.
Im the bcM adiertiiing medlam aoone tbe >iiinlii 'eopJe in Canada.
Tte Vopao»
J d . « t e «illoin tahanM «aa T . « a u - . « . i m i i « m kirjfe^enne, kiljoiukaa uodelleeo liikkeen. •.;ita>an
^ » iii i K i U nimeli: : J. V. KANNASTO. liikkf^nhoilai». ... ==z=z
vaativat talouden järjestämistä kan­sainvälisessä
mitassa, maailman mi­tassa.
Imperialismi yrittää ratkaista
tämän ristiriidan' siten että tulella ja
Öiiekalla raivaa tietä yhtenäiselle y-lei-
maailmalliselle valtiokapitalistiselle
trustille, joka järjestäisi koko maail­mantalouden.
Sosdem. ideologit yliste­levät
tätä veristä utopiaa uuden "jär­jestetyn"
kapitalismin rauhalliseksi
metodiksi. Todellisuudessa kohtaa tä­mä
utopia tiellään niin suuria voitta­mattomia
objektiivisiä esteitä, että
kapitalismin ehdottomasti täytyy lu­histua
omien ristlriitojensa painon
alle. Kapitalismin epätasaisen kehityk­sen
laki, jonka imperialistinen aika­kausi
tekee yhä terävämmäksl, tekee
imperialististen valtojen pitkäaikaiset
ja lujat kan-salnvällset yhtymät mah­dottomiksi.
Toiselta puolen sarja im­perialistisia
sotia, jotka kasvavat maa-
Lontoo. (Postitleto). — Aikaisemmin
on kerrottu n.s. "teolllsuusrau
hasta" täällä Englann*^a ja työväen
rälden kapitalistipiirien veljely on nyt
joutunut uuteen vaiheeseen. V.k. 13
pnä oli näet maan suurimmilla kapl-tallstijärJestÖUlä,
National Confede­ration
of Employers Organisatlons
(työnantajain keskusliitto, joka käsit­telee
työväkeä koskevat asiat) ja Fe­deration
of British Industries (talous-ja
kauppajärjestö), kokouksensa Lon.
topssa. Siinä ne päättivät, etteivät
osallistu sellaiseen kansalliseen teolll-suusncuvostoon,
jonka amsterdamilai­set
n.s, Mondin kapitalistlryhmän
kanssa ovat päättäneet perustaa. Täs­tä
lähetettiin kirjallinen tiedonanto
ammattijärjestön pääneuvoston sihtee­ri
W. Citrlnelle (Amsterdamin Inter­nationalin
puheenjohtaja, joka äsken
kävi vieraana Mussolinin Italiassa
mutta ei uskaltanut matkaansa pal­jastaa
joukoille) ja ilmoitettiin, samal.
la. että molemmat kapltallstijärjestöt
haluavat yhteisiä ja suoranaisia neu­votteluja
teollisuusrauhan edistämi- ««""'ty safe Deposit Co.
Työväenpuolustuksen tehtävistä
Zankovin ja Ljaptshevin komennon valkoinen terrori Bulgariassa, jul­muudet
Rumanian bojaarien vankilois.^a, verinen terrori Unkarissa, Suo­messa,
Virossa ja Liettuassa, Mussolinin rankaisuretkikunnat ja poikkeus­lait,
terrori työläisiä ja talonpoikia vastaan Puolassa ja Pilsudskin dikta­tuurin
alaisten vähemmistökansallisuuksien sietämätön sorto, terrorin mit­taamaton
julmuus Kiinassa, Indonesias.sä ja Koreassa — valkoi.sen ja fas-ti=
tisen terrorin jokaisessa tapauksessa on Kansainvälinen punainen apu
ollut vartiopaikallaan, valmiina auttamaan uhreja.
Wienissä työläiset saivat verilöylyn, Englannissa on telotettu kaksi
syytöntä kaivosmiestä, Yhdysvaltain porvaristo vuodattaa lako.ssa olevien
työläisten verta, vainot ovat lukemattomat Italiassa, Ranska-ssa, Ameri­kassa,
Saksassa ja monissa muis.8a maissa.
Peljäten lähestyviä vallankumouksellisia yhteenottoja; porvaristo koet­taa
lakkauttaa vallankumoukselliset talonpoikain järjestöt. Kymmenet­tuhannet
talonpojat Puolan, Bulgarian, Rumanian, Italian ja muiden mait­ten
vankiloissa, talonpoikajoukkojen raahaaminen oikeuden eteen, kuten
Puolassa — nämä ovat merkkejä proletariaatin ja talonpoikain yhteisestä
taistelusta.
Verinen terrori Kiinassa, jota harjotetaan kansainvälisten imperialis-tien
käskystä, todistaa loiseläjäluokan kautta maailman aikovan verisellä .ahtautumisesta siihen. Amsterdaml-tukahuttamisella
vastata työläisten taisteluun ihmisille välttämättömän toi-ljaisten ämmattmittojohtajain ja e-meentulon
puolesta.
Mutta työläisjoukkojen keskuudessa pn uusi suuttumuksen aalto nou
semassa raaistunutta porvaristoa vastaan.
Noin lausutaan muun ohella julistuksessa, jonka Kansainvälinen pu­nainen
apu on julkaissut olemassaolonsa viidenneksi vuosipäiväksi, maa­liskuun
kahdeksanndcsitoista päiväksi, joka sen lisäksi, että se on Parii­sin
kommuunin pystyttämisen vuosipäivä, myös on kansainvälinen työ-väenpuolustuspäivä.
Luokkavastakohtien ja luokkataistelun kärjistyessä tarvitsee työväestö
ammatillisten ja poliittisten järjestöjen ohella entistään enemmän myös
voimakkaita puolustusjärjestöjä luokkasolauhrien avustamista ja puolus-tambta
varten. Kärjistyvässä luokkataistelussa pyrkii porvaristo murta­maan
työväenluokan taistelurivejä ja tyydyttämään lisääntyvää koston-himoaan
m.m. yhä useampien ja useampien luokkavankien ottamisella.
Tämä tekee välttämättömäksi työväenpuolustuksen paikallisen ja kansain­välisen
lujittamisen, johon yhtenä tämän hetken tärkeimpänä tehtävänä,
tulee kiinnittää mahdollisiininan paljo huomiota ja voimia.
Kansainvälisen punaisen avun neljässäkymmenessäkolmcssa maassa
. toimivia osastoja.vastaava järjestö Canadassa on Canadan työväen puolus­tusliitto.
.Sen tarkotuksena on yhdistää kaikki yhteistoimintaa haluavat
joukot maanlaajuiseen järjestöön, joka hankkii varoja toimintansa takia
työväenliikkeessä syytetyksi tai tuomituksi joutuneiden työläisten puolus­tamiseksi
ja tukemiseksi, olipa heidän poliittinen kantansa, ammattinsa,
rotimsa tai kansallisuutensa mikä tahansa. Se hankkii lainopillista^ ai­neellista
ja moraalista avustusta työväen luokkavangeille, heidän perheil­leen
ja heistä toimeentuloonsa nähden riippuvaisille henkilöille, työsken­telee
kaikkien työväenluokkaa vastaan tähdättyjen lakien kumoamiseksi,
puolustaa ulkomaalaissyntyisiä työläisiä vainoilta ja aiheettomilta karko­tuksilta,
kokoaa ja saattaa julkisuuteen tietoja työläisten vainoamisista ja
paljastaa työläisvastaisia urkintalaitoksia sekä järjestää vastalausetaiste-luja
muissa kapitalistisissa maissa riehuvaa valkoista terroria vastaan ja
antaa tällaisen terrorin uhreille moraalista ja, mikäli mahdollista, myös
aineellista tukea. -
"Canadan työväen puolustusliitto on työväen luokkajärjestö, joukko-järjestö,
taistelujärjestö, toidella poliittinen järjestö, joskaan ei poliittinen
puolue, sillä sen politiikkaan kuuluu työläisten taistelujen tukeminen ja
hallitsevan luokan hyökkäysten uhrien puolustaminen", lausutaan liiton
kirjelmässä, joka kehottaa kunnioittamaan Pariisin kommuunin ja kom-muhardien
muistoa työväenpuolustuksen kaikinpuolisen lujittamisen mer­keissä.
Todellakin, juuri näissä merkeissä vietettäköön Pariisin kommuunin
muistopäivää — kansainvälistä työväenpuolustuspäivää!
Huomioita ja huomautuksia
' Rumanian parlamentin fascislinen edustaja Jorga teki äskettäin sola-ministeri
Tsihovskille kysymyksen sen johdosta, että salakuljetuksen
Neuvostoukrainasta väitetään viime aikoina huomattavasti lisääntyneen.
Sotaministeri vastasi Jorgan kysymykseen, että Dnjesterin jäädyttyä on
rajanyiikäynti hiljattain todellakin lisääntynyt ruokatarpeitlen ja propa­gandistisen
kirjallisuuden salakuljetustarkotuksessa Neuvostoukrainasta
päin. Tsihovski selitti, että rajavartiojoukkojen vähälukuisuuden takia
Rumanian hallitus ei vielä toistaiseksi ole voinut pysäyttää rajanylikulkua.
Hän mainitsi myös karkaamistapausten Neuvostoliiton puolelle tulleen
yhä yleisimmiksi ilmiöiksi, multa hänen mielestään ei tähän kuitenkaan
ole kiinnitettävä erikoista huomiota, sillä sen selitetään johtuvan siitä,
että rumanialaiset rajavartiojoukot ovat huonosti puetut ja saavat kehnoa
ravintoa, joten ne ovat t)7tymättömiä, Fascistiedustaja Jorga ilmotti
ol.e\ahsa tyytyväinen sotaministerin vastaukseen ja huomautti, että Ru­manian
on luotava voimakas rajavartiosto Moskovan^ pöytäkirjasta huo­limatta,
sillä "vain rajalla seisova kiväärimies pn todellinen rauhan
turva"
• •• ft •
Chilessä ovat' taantumukselliset voimat ryhtyneet hyökkäykseen edis­tysmielisiä
opettajia vastaan. Koululaitoksien opettajakunnassa suorite­tussa
ylebessä "puhdistuksessa" on erotettu toistasataa opettajaa ja van­gittu
36. Taantumuksellisten ainesten johtajana on ollut maan opetus­ministeri.
Vangittujen opettajien joukossa on eräs alempien koulujen
ylijohtaja.
Tällä tavalla uskovat taantumukselliset voivansa torjua edistyksel­listen
aatteiden tunkeutumisen heidän pimeään maailmaansa.
"Katsokaa maamme maanteillä huristavia autoja! Ne ovat suureksi
osaksi työmiesten omistamia. Voitte olla vakuutettuja, että tämän maan
työläiseen eivät kumouksellbet opit tartu." Näin lausui eräs New Yorkin
pankkiiri äskettäin.
Nyt äsken kuoli Detroitissa, Mich., David Buick-niminen mies köy­hänä.
Hän oli Buick-auton rakentaja. Mutta hänellä ei ollut elämänsä
viime vuosina varaa ostaa ainoatakaan nimellään tunnettua autoa, joita
kuuluu olevan liikkeellä yli 2,000.000. Siinä kapitalismin tarina.
aikaisemmin tuhoutua proletaarisen
vallankumouksen iskuista.
Ollen korkein aste kapitalismin ke­hityksensä,
kohottaessaan maailman
talouden tuotantovoimat valtaviin
määriin, muokatessaan koko maail­maa
oman kuvansa mukaiseksi, ve­tää
imperialismi finanssi-kapitalistisen
riiston piiriin kaikki rodut ja fe^jkki
kansat. Mutta pääoman manopolinen
muoto kehittää samalla yhä kasvavas­sa
määränsä kapitalismin lolsmaisen
turmeltumisen, mätänemisen ja lahoa­misen
aineksia. Kun monopolinen
pääoma hävittää kilpailun, joka vis­sissä
määrin on liikkeelle paneva voi­ma,
kun se ajaa kartellihintojeh pa
litiikkaa, kun se rajottamattomasti
isännöi markkinoilla, on sillä talpu-riaUsmi
pusertaa tavattomat summat
Dunblane, Sask,
Onkin kulimut jo kappale aikaa, kun
on ollut kirjoitusta Vapaus-lehdessä
perukaltamme.
Kuulumisemme ei tietysti ole aina
mitään "suurmaailman" kuulumisia,
ylivoittoja siirtomaiden miljoonista jiutta näkeväthän muilla paikkakun-
Yapanden pnolnstDs-työläisistä
ja talonpojista, kun se ke- nllla, että mekin täällä koetetaan olla
rää valtavan suuret tulot tästä riistos-1 jjjyjjj^jjj^ luokkataistelurintamalla, niin
ta, luo se mätänevien ja lolsmaisina i ettemme vallan ole laiminlyöneet teh-tunneltuvien
korollaeläjävaltloiden taviamme. Mainitsin luokkataistelus-tyypln
ja kokMialsia loiskersoksia, jot­ka
elävät kuponkeja leikkaamalla.
ta. Meitä farmareltakin on vieli sii­nä
hurskaassa uskossa niinkuin aina-
Kun imperialistinen aikakausi päättää \ ^ uskovaiset, ettei ole mitään luok-soslalismin
aineellisten edellytysten; jjataistelua olemassa, että pn vallan
• luomisprosessin (tuotantovälineiden j sopusointu kaikkialla. Mutta jos näin
' keskittsrmlnen. työn valtava yhteiskun- j oi^si, niin me nniri«;immp täällä jol-nalUsttimlnen,
työväenjärjestöjen kas-,joinkin noita meidän herraskaisiamme
vu), kärjistää se ristiriitoja "3uurva-r aina vuorollaan pellolla työssä ja me
tojen" välillä ja synnyttää sotia, jotka: olisimme kaupungissa levähtämässä
hajottavat yhtenäisen maailmanta-! nauttimassa työnmie tuloksista lepo-louden.
Siksi Imperialismi cn mätä-! kodeissa. Mutta mitä olen huoman-nevää
ja kuolevaa kapitalismia. Se; nut ei farmarin vuoroa vielä ele tullut
pn yleensä kapitalistisen kehityksen' ottaa "hyvääaikaa", kuten prfiukataan
viimeinen vaihe. Se on sosialistisen sanoa, jos ei ota sitä lukumi, että
maailmanvallankumouksen aatto. j saa silloin tällöin kävästä kaupungissa
Kansainvälinen proletaarinen vallan-i^ui'^ ^^-^ kuumassa uunissa ama
kumous johtuu näin oUen yleensä k a - j ^ ° " ^ °^ välttämätöntä asiaa
pltalismln, erikoisesti sen Imperialis-!^°^"^ tohtorissa, jos on niissä vol-tisen
vaiheen kehityksen ehdoista. ™ ^ pystyy käymään tohtorissa.
muksena tuotantovoimien edelleen ke­hittymisen
pidättäminen. Kun Impe-
SUDBURYN TYÖLÄISTEN
LAHJOTUKSET
Canadan työväen puolustusliiton
Sudburyn suomalaisen osastan pai-kallben
puolustuskomitean rahaston­hoitaja
lähetti tänään liiton pääma­jaan
kolmannen, 22.25 dollarin ra­haerän
Sudburyn työläbten oma-alotteisista
lahjotuksista tov. Vaa­ran
puolustusrahastoon.
Lähetyksiä on tehty seuraavasti-
Maalisk. 2 p:nä .?132.00
Maalisk.^ p:nä .................... 52.2-5
Maalisk. 16 p:nä 22.25
Yhteensä ..$206.50
Kapitalistinen järjestelmä kokonaisuu­dessaan
lähestyy lopullisen perikaton­sa
hetkeä. Pinanssipääoman diktatuuri
Useassa tapauksessa saadaan tyytyä
vaan niihin oppipoikatohtoreihin, jot
ka ovat joutaneet tulla syrjäperukoille
tuhoutuu, luovuttaa paikan proletaari- \ opettelemaan tohtoriksi, vaan opittu
aatin diktatntirme. (Kommunistisen ^ muuttavat shme misrä ihmisetkin
Intemationalen ohjehiiasta.) ovat, ja n i i n me saamme toisen cpet
teUjan. sillä porvari ei rupea kokei
luvälineeksL
Muuten elämä paikkakunnallamme
ei voi paljo kununempaa olla kuin
Englannin kapitalistit etsivät laajempaa
pohjaa työväen kuristamiselle
omistajia. Goodilla oli lakitoimisto
Chicagossa. Sen asiakkaisiin kuului
m.m. pahamaineinen Insull. Hän on
voima- ja valotrustin miehiä. Good
ajoi myöskin Thomas Mlllera asiaa
Miller oli ulkomaisten omaisuuksien
vartijana £Ota-aikana, jossa toimessa
kähvelsi sieviä stnnmia, joiden takia
istuu parhaillaan vankilassa. Good
sai palkkiolta ajaessaan tämän miehen
asiaa. lÄmontlsta olemme jö maimn-neet,
että hän on suurten yhtiöiden
puheenjohtaja. Metalllyhtlö. Annonr.
Montgommery Ward, Globe Steel Corp.
ja Griff in Wheel Co. ovat hänen
hoidossaan. Jäsen kauppakamarissa
Lalvastoslhteeri Charles F. Adams e-dustaa
Uuden Englaimin valtioiden
rahasäkkejä. Hän kuuluu joko pu­heenjohtajana
tai muuna toimitsijana
seuraaviin suuiyrittelijäin laitoksiin:
Provldent Association for Savlngs.
Boston Ground Rent Trust Co., Bos­ton
Real Estate Trust, Massachusetts
Gas Co.. Westem Real Estate Trust,
Old Colony Railroad Co.. Old Colony
Trust Co.. Consolidated Gas Co., Se-
Sestä ammattijärjestön kanssa. Kun
täällä on jossakin määrässä syntynyt
sellaista väärää käsitystä, että ka­pitalistit
olisivat tahtoneet katkaiste
veljeilyn amsterdamilaisten johtajaln
kanssa, niin on luultavaa että sama
käsitys syntyy muuallakin. Siksi on
välttämätöntä huomauttaa, etteivät
kapitalistit suinkaan aio teoUisuusrau-hapolitiikasta
luopua niin kauan kuin
työläiset saadaan sitä noudattamaan,
koska työväen toimettomana ollessa
on erinomainen tilaisuus pienentää
palkkoja, pidentää työaikaa ja huo­nontaa
työehtoja yleensä. Koko maa­ta
käsittävät kapitalistien keskusjär-jestöt
tahtovat vain saada laajemman
pohjan veijellypoUUikalle. Tähän asti
ovat teoUisuusrauhaneuvotteluissa ol­leet
kapitalistien puolelta vain suurka­pitalisti
Alfred Mohdin (nykyisin lordi
Melchett) ryhmään kuuluvat riistäjät.
Tähänastisista teolllsuusrauhapolltllkan
tuloksista voidaan mainita esim. rau­tatieläisten
viime heinäkuun lopulla
solmittu palkkasopimus, jonka allekir­joitti
Amsterdamin Internationalin ent.
puheenjohtaja Thomas rautatieläisten
puolesta ja joUa työläisten palkat
alennettiin 3 milj. punnalla. On huo­mattava,
että arasterdamllaiset ovat
hieman hermostuneita kapitalistien'
ehdottamasta yhteisrintaman laajen­tamisesta.
Esim. vJc. 14 päivän nume­rossaan
sosdem puolueen äänenkan­nattaja
"Daily Herald" lausuu: "työn­antajain
kirjelmä ei anna mitään toi­voa
tai tilaisuutta menestyksellisille
neuvotteluille nykyhetken taloudellisis­ta
problemeistamme tai niiden rat­kaisusta,
ja se on omiaan tekemään
tyhjäksi hyvää työtä." Amsterdami­laiset
johtajat näet ovat sillä kan.
nalla, että jos veljeily alkaisi äkkiä
käsittää kaikkia aloja ja koko maata
heiräislvät työläisten suuret joukot
näkemään petoksen ja silloin amster­damilaisten
asema olisi mennyttä. He
tahtovat laajentaa teollisuusrauharin-tamaa
vähitellen ja kytkeä työläiset
pakkokahleisiin ikäänkuin huomaa­matta.
Tämän vuoksi edellämalni.
tunlaisia lausuntoja. Valveutunein o-sa
työväestä käsittää erinomaisen hy.
vin juonen eikä sitä petetä mahöve.
reillä. Vasemmistolainen vhtaus am­matillisessa
Uikkeessä saa yhä enem­män
kannatusta, ja se vahvistuu sitä
enemmän, mitä pitemmälle amster­damilaiset
menevät mondismissaan.
On näet huomattava, että Mond aUas
Melchett, jonka kanssa amsterdami-i
laiset jo toista vuotta ovat veljeilleet, i
on kuuluisimpia Englannin fascisteja!
Mellon on itse monimiljoneeri. Tul­koon
mainittua, että hän on m.m. hil-
UteolUsuudessa suurhaka. Hänen työ­maillaan
murhataan työläisiä kuin
karjaa. Hän "omistaa" sananmukai­sesti
Penn. republikaanit sielua ja
ruumista myöten. — Työm.
Meadovv^ Portage, Ont.
Jahah, ollaan ja eletään sitä täällä
Meadow Portagesakin, vaikka tämä O D
niin laltamaallmaa, ja seurataan myös­kin
Isonkin maaliman* tapahtumia
ja alkaa, joka kuuluu meillekin kan­non
vahtaajille. Niin, Vapaus-lehteä
tulee melkeimpä joka taloon. On myös
osastonkin toiminta kcfkolailla vil­kasta.
Kokouksia pidetään kahdesti
kuussa. Viimeinen kcdcous oU 3 i»lvä
maaliskuuta, jossa olikin tärkeitä a-slolta.
Päätimme lähettää protestin
toveri Vaaran vangitsemisen. Vapau­den
ja puheoikeuden valnoamiseh
johdosta. Myöskin päätimme kerätä
avustusta toveri Vaaran puolustukseen.
Ja sitten, meidän naiset viettivät
kansainvälistä naistenpäivää 8 päivä.
Siellä oli ollut paljon ohjelmaa. NUn,
sillä, lailla kuhi näytetään joukko­voimaa
jä yhdessä toimitaan, niin
saadaan myös tuloksia, vain muuten
ei.
Meillä kävi toveri Neil selostelemas-sa
Venäjän uutisia ja joukkovoiman
tärkeyttä. Kumpa vain saataisiin
kuulla useimmin. Toisten lisää.
J. M.
Schumacher, Ont
Ft. Willia]mD uuHsia
VAIHTAVAT AKKOJANSA
|'Mun eukkoni perhanasta lieneepi
kai, ja mun ämmäni onpi samanlai­nen"
— laulavat Pentti ja Antti
ja niin tekevät vaihtokaupan. Sen
näette tarkemmin kun tulette Fort
Williamin "Pirtille" seuraamaan
asian kulkua.
Selvyyden vuoksi, ja siltä varal­ta,
että jos pappi Jones sattuisi tä­män
lukemaan, voin mainita että
se tapahtuu näytelmässä, joka esi-
Tämän kuun 9 päivä oli meidän
naisosaston toimeenpanemat "hattu-tanssit"
Timminsin haalllla. Lausun
kalkUle osanottajille kiitokset kalkkL
'en naisosaston jäsenten puolesta siitä
kohteliaisuudesta, että laitoitte meidän
tekemät hatut iMiähätme, vaikka ne
oli vaan "fonin" vuoksi, kun emme
voineet niitä numeroida. Rahat jotka
jäi yli kuluista, käytetään naisten
neuvottelukokouksen matkarahastoon
ja toveri Arvo Vaaran puolustusrahas­toon.
Sillä lailla naiset, eteenpäin vain.
Vaikka se joskus tuntuukin vähän
hankalalle, vaan sanotaanhan, että
kipinästä tulikin syttyy. Niin pienestä
mekin olemme alkuun lähteneet, vaan
koetetaan olla naisia jotka el sorru
vaikka kuinka meitä sorretaan. Sillä
meidän tärkein tehtävämme on ke­hittää
Itseämme.että el taryltseisl hä­vetä
muun maaliman naisten rinnal­la.
Sillä meiltä vielä vaaditaan los-tetään
23 pnä tätä kuuta. Mainit- kus enemmän kuin tänä -päivänä.
sen vielä, että tämä näytelmä on Sempa tähden meillä onkm syytä jo
Lihavia poikia
Amerikalainen työväen lehdistö al­kaa
pohtia uusien kabinetin jäsenten
sukulaisuutta suurbisnekseen. James
Good, sotasihteeri. ja Robert P. La-mont
orat ChicagonFirstNat. pankin
käännös ruotsinkielestä, niin että
hurskaat pastorimme voi tämän
vaihtokaupan vuoksi nukkua yönsä
aivan rauhassa, eikä ajatella taa­sen
lapsista niinkuin hevosen var­soista.
Näytelmässä on parikymmentä
hauskaa ja kaunista laulua, sävel­lykset
on niin hyvin onnistuneita,
että harvoin opereteissakaan tapaa
niin kauniita sävellyksiä.
Tämän kaiken te näette ja kuu-lettekun
tulette "Pirtille" ensi lau­antaina.
Laulut säestää Hertha
Wilen ja Aug. Saari.
Esirippu nousee täsmälleen kello
8.30. Henkilöluettelon näette toi­sessa
lehdessä ilmoitussivulla.
KONSTI SE ON OSATA ELÄX
OIKEIN
Mutta vielä suurempi konsti se
on osata oikein kylpeä, niin että
tuon akattomankin syntinen h'ha saa
jotakin nauttia täällä ajassa, sanoi
Liperin Jussi Vatanen. Vaan vie­lä
sitäkin suurempi konsti on se,
kun tytöt ja ukkomiehet, tahtoo sa-noa,
siveät neitoset ja kunnialliset
naineet miehet, tärähyttivät tuu­mansa
yhteen niin hirmuisella voi­malla,
että sitä täräystä aikovat
juhlia oikeana riemujuhlana, ja vie­läpä
kolme päivää. ' Ohjelma tulee
olemaan — airan niin, senhän nä­ette
niistä mahtavista ilmoituksis­ta,
jotka tulee olemaan tässä leh­dessä.
Tämä Vapauskin aikoo lihottaa ja
paisuttaa itsensä aivan tämän juh­limisen
takia. Sanonpahan että:
voi mammakullat. Oki.
tehdä minkä voimme itsemme kehit­tämiseksi.
Sillä kapitalisti punoo juo­niaan
joka puolella meitä vastaan.
Että tiedätte mihin on silloin tähtät-tävä
kuin kysymys tulee.
Joku joukosta.
että se yleensä on porvarilllssssa maa­ilmassa.
Juopottelut, tappelut, hau­reus,
salavuoteus, ja yleensä kaiken­lainen
porvariUlnen huhgaanimaisuus
on ominaista täällä niinkuin muualla-kto
missä eletään tätä "kristUlls-sl
veellistä kulttuurielämää", missä kir­kot
ja papit ovat siveyden esikuvina
Sillä mekin olemme saaneet kauppa­laamme
kolme kirkkokuntaa sekä yhtä
ja toista, tämän päältä valkoisen, mut
ta sisältä mustan kristillisen järjestyk-semme
"tarvevälineltä", kuten koira
torppia ja kapakoita yjn.
Farmaritkin saivat taas rahaa, sillä
saimme toisen maksuerän vuoden 1928
viljasta. Me farmarit kyllä olisimme
ottaneet enemmänkin, mutta poolin
herrat eivät katsoneet meidän olevan
enemmän väärtti. Saaliimme oli täi.
läkertaa 10—12 senttiä; me farmarit
odottelimme viidestätoista sentistä
kahteenkymmeneen senttiin bushelilta
Olimmekin jo siinäkin uskossa, et­temme
muuta tarvitsekaan yhteisktm*
nallisia parannuksia, että kun vaan
"poolaamme" kaikki mitä vaan oa
"poolata", niin sillä hyvä. "Poolaam-mo"
niin kauan, että lopulta on "poo­lissa"
vaimo ja räkänenä mukulam-mekin.
Ja muuten olisimme "poolan-nutkln",
mutta kun meiUä tuli nälkä
ja vilu. Ja kun tuo "poolikaan" el
lämmintä meitä, lämmittää vaan It-seään,
niin on meidän farmareiden
päässä alkanut hiukan kangertamaan.
Vaikka el johdu vain päästä tuo kan-gerrus.
mutta plkemmmkln vatsasta
sillä tunnustaa täytjry, että me far­maritkin
voimme ajatella paremmin
vatsalla kuth aivoilla. Joitain meistä
farmareista.on vielä taipusia ajattele-inaan
sydärnelläkiri, mutta niitä ei
kuitenkaan ole kovin paljo.
Alvosto onkin kovan treenätaksen tar­peessa.
Jos sillä volpi asiat arvata,
niin me laiskuuksissamme käytämme
joitain muita välineitä ajatteluun kuin
niitä, jotka kerran meille on "siu­nattu".
Mitä taas tulee meihin, jotka kom­munisteina
itseämme karahteeraam.
me ja joidenka täytyy tyytyä alvos-tonsa
treenaamiseen, että jaksaisi ä-kätä
kaikki herrain vehkeilyt mitä he
kulloinkin vehkellevät, nila olemme
pitäneet opiskelukerhoa aina talyisin
ja oplskeUjain luku on oUut kiitettävä
edesmeimelnä talvina. Mutta tämä
talvi on oUut paljo laimeampi. Missä
vika, el amakaan allektrjoittaneella
ole siitä kuusaa, sillä tietääkseni ei
yhtään ols vielä laskettuna pois o-piskeluköulusta
"ylioppineena". Vai
NÄYniMÖTAIDE
"Sodan palkka"
Ensi-ilta S. J . , Port Arthurin osaston
näyttämällä
"Sodan palkka" esitettiin Port Art­hurin
osaston näyttämöltä maaliskuun
toisen päivän iltana. Kappale joka on
kolmessa näytöksessä on suomennos
venäjänkielestä ja kuvaa Venäjän työ­läisten
asemaa venäläis-japamlaiseh
sodan aikana. On myönnettävä, että
sen kirjoittaja on siinä onnistunut
luomaan selvän ja totuudenmukaisen
kuvaxiksen siltä kurjuuden ja kärsi­mysten
taakastai jonka imperialistinen
sota asettaa työtätekevän luokan har­tioille.
Tapahtumat esiintyvät havain­nollisina
ja seuraavat toisiaan sopu-suhtalsestl,
luoden eheän kokonai­suuden.
VMslnkln nykyään jolloin
kalkkien maiden porvarit kuiunelsesti
varustautuvat uuteen sotaan, on tä-mänluontoisten
kappaleiden esittämi­nen
paikallaan. Joten kappaleen va­linnassa
oli osuttu oikeaan.
' Mitra häyttSlmölle asettamiseen tulee,
niin siinä suhteessa on täällä Arthu.
rissa tällä kertaa vielä annettava pal­jon
anteeksi, pääasiassa tilan puutteen
takia. Niin vaatimaton kuin tämä
kappale siinä suhteessa onkin, tapah­tuen
tavallisessa tsaarin-aikaisen Ve­näjän
t^ölälsasunnossa, niin el sitä­kään
voitu riittävässä määrässä jälji­tellä,
koska siinä olisi pitänyt esiintyä
kellarikerroksessa, siiurelta osalta
maan sisässä oleva asunto. Tämä
luonnollisesti haittasi kappaleen esi.
tystä, heikentäen joissakin kohtauk­sissa
sitä tjmnelmlen voimakkuutta
mhikä kirjaiUja hiissä on aikonut jul­kituoda.
Esittäjät, ainakin pääosissa, olivat
harvoja poikkeuksia lukuunottamatta
vanhoja näyttämöllä esiintyjiä, joten
heiltä vaikeimmlssakin osissa jo voi­daan
vaatia melko paljon.
Mrs. Hämäläinen Matrena Gris-hewskana
oli osaansa sopiva henkilö­tyyppi
ja kurmostautul islinä keskin­kertaista
paremmin. Joissakin kohta­uksissa,
esimerkiksi ensimäisessä näy.
töksessä panttilainaajalle lähtiessään
jä sieltä palatessaan, sekä toisen näy­töksen
loppukohtauksessa jolloin soti­laat
kuljettavat Sashan väkisten mu­kanaan,
olisi hänen mielenliikutuk-sensa
pitänyt oUa syväUisempää ja
voimakkaampaa. Mutta sellaisenaan­kin
vei hän osansa tyydyttävästi.
Mrs. Sihlman onnistui Marianush-kan
vaikeassa osassa keskinkertaista
paremmin. Alussa voi kappaleen sisäl­töä
tarkemmin tuntematon henkilö
ajatella, että eiköhän tuohon osaan
ole asetettu liian hyviiivoivan näköi­nen—-
lihava — henkUö. Näytöksen
jatkuessa kun selviää, että hän on ai.
van "viimeöisillään" raskaana, niin
muuttuu tämä ominaisuus hänelle e-duksi.
Merkille myöskin on pantava,
että hän heti näytöksen alussa antau­tui
siinä määrin mielenllikutuksen
t o h r i « f + o i , « 1, • .... Srn'-l'?Jr"A^^^^^^^ X ^v-anlttaeaenn^ metutuä ttuneäsystaö ksyehnä 'jjaätrkkuyetstsäav,ä mti--
Blairmore-Coleman,
Alta.
NAISTENPÄIVXJUHLA
Colemaimissa juhlittiin kansainvä­listä
naistenpäivää yhteisesti-Blairmo-ren
naisliiton ja ukrainalaisen naisja­oston
toimesta maalisk. 10 p. Alue-sih­teeristön
tounesta luettiin juhlissa se­lostus
ja protesti toveri Arvo VaarÄ
tuomiosta, jonka protestin salin täytei­nen
yleisö hyväk^ yksimielisesti.
Jutilan tuloista luovutettiin viisi dol­laria
($5.00) tov. Vaaran puolustusra­hastoon.
RilstäjälUokan kohdistama vaino
järjestyneiden joukkojen eturivin mie­hiä
kohtaan todistaa luokkataistelun
kärjistjrmlstä. Että emme ole turhan
tautta järjestäytyneitä, voimme par­haiten
todistaa tekemällä kaikkemme
tov. Vaaran pikaisen ja ehdottoman
vapauttamisen «i»fnnTi<M>gTTn>.fr5i
Siispä vetoamme Alt)ertan alueen
naisKlttoihin. Koettakaamme mekin
hommata varoja, että saataisi tuo yli
kaksituhatta dollaria nouseva summa
pian kasaan, ettei toverimme Arvo
Vaara joutuisi vankina virumaan vuo­sia.
Toveruudella:
Altiertan alueen työläisnaisliittojen
^ t e e r i s tö
kunnian itsellenne ettette ole enään
kommimlsmin opin tarpeessa? Mie­lestäni
emme ole vielä kovinlfaan pit­källä
opinnoissa ja tieteessä, joten
olemme vasta alkuasteella kommunis­missa;
ainakin mitä meidän oppiai­neet
ovat olleet, niin on ne Qlleec
vasta kommunismin aakkosia. Jotenka
kalkki vaan vielä luokalle, ei mitään
anteeksi! Jos nimittäin pyrimme tie­toiseksi
maaihnan johtajiksi,
KOKOUSASIOITA
S; J:n sihteerin ehdokkaaksi ase­timme
edelleenkin entisen sihteerin
A. T. HilUiL Protestikokouksen myös­kin
olemme pitäneet Arvo Vaaran
vangitsemista vastaan sekä äänestä­neet
yksimielisesti M. Spectorin; puo­lueesta
eroittamlsen puolesta ja pppo-sitsionia
vastaan. Piirikonventsionlln
äänestimme toveri Arvid Lahden Steel,
dalesta, sekä saihbin koininunistipuo-lueen
ja suomalaisen järjestön kon-ventsioniin.
Jokohan Vapaus-lehden asiamiehet
eli -naiset ovat muistaneet ottaa kai­kilta
suomalaisilta Vapauden tilauk­sen?
Olen kuullut, että on vielä joi.
tain jotka haluaisivat lutea V ä ^ ^ -
lehteä, vaan ovat ehkä ujoja eivätkä
viitsi esittää, että haluavat tilata Va­pauden,
sillä ainakin allekirjoittaiiut
on siinä Esityksessä, ettei Canadan
maksi, el hän enään kyennyt lisää­mään
miielenliikutustaan siinä mää­r
ä s i kun olisi ollut suotavaa, esimer.
klksl kohtauksessa jollom hän saa tie­don
miehensä kuolemasta sotakentällä.
A. Katajalla Ivanan osassa ja G.
Saiyolla Pjotrin osassa oU siksi lyhy­et
osat tässä kapi)aleess^ että he par-haaUakaan
näyttelljätaidoUa eivät oli­si
voineet paljoakaan vaikuttaa kap­paleen
esitykseen, joten sivuutamme
heidät tällä kertaa.
Alf. Hautamäkeä Dimitri Kekulin'-
ina vaivaa roolinsa muistamattomuus
siinä määrin, että se huomattavasti
häiritsi hänen muuten moitteetonta e-sltystään.
,
Sashan osaa esitti M. Viita vieden
sen moitteettomasti. Martti on melko
pitkäUe kehittynyt näytteUjä, selvä ja
kantava äänensä ollen hänelle £ilnä
suur^ia apuna. Ahkerana uriieUijana
tuppaavat liikteet toisinaan kuitenkui
olemaan liiaksi atleettimaisia. Tämä
ei aina ole eduksi, joskin se toisinaan
on välttämätöntäkin.
Aune Malin suoriutui Natashan o-sasta
vaikeuksitta. Hänellä ziäyttää o-levan
taipumusta tämänsuuntaisten o-slen
esittämiseen, ja jos hän vaan
jaksaisi syventyä osiinsa hiin hän voi-
Uutlsen kautta uutisten nälkä pakene-kaan.
Varsinkin kun haluaa.väären­tämättömiä
maailman uutisia, niin
niitä ei saa Canadan Uutisesta, sillä
siinä kaikki on vääristeltyjä. Ja j(*a
vähiinkään itsestänsä pitää, ei halua
rehellisten työläisten äänenkannatta­ja,
emineka soisi, että Vapaus kaskaan
jöutiiisi juudasmaisiin käsiin. Sillä
meillä pn viimeajoilta ikäviä havain­toja
epärehellisistä "Joonaksista". Ca­nadan
Uutinen on heille aivan hyvä
hengellinen ulostugaikka. Mutta jos
kuulla valheita, sillä olen kuitenkuase Vapaus-lehden liikeminen tapahtuu
siinä uskossa, että nämät halulliset todellisessa mielessä, niin siUohi ei
Vapaus-lehden lukijat katselevat leh- allekirjoittaneellakaan ole mitään
teämme vilpittömässä hengessä. Niin moittimista, sillä rehelliset lukijat o-ettei
siinä vaan ilmene joneslaista vat aina tervetulleita lukijakun-juudasmaisuutta,
sillä Vapaus-lehti on taamme.
I •
i
No. <
Ka
paaden
bjrvinkii
Uin Oi
rän kofa
tilaajan
soti pii
V*i
t u l l u t I
levityski
netelmai
raava:
Kil]
tavalla:
Eni
$40.00.
yhdeksäj
jokalsel!
Kili
hanca.
joutuvat
tavalliae
Eril
ilman jo
taan tul
ei ainoai
ainoactai
se Boasu
Kilp
k u a n loE
Kiip
Vapaude
pailijalle
KilpalluB
ja ktlpaii
mies, joc
kinnon, i
jae. Mii
vatetaan
useampia
tilaukset.
Pikk
edellytyk
sentökdei
lauksta k
Kilpi
doUtsimni
sille y.m.
mies OB t
joiut on '
Tam'
etta Vapi
taa eteen
natnksen
semtne la
porvarit «
me, lajina
Meia
taVa- J O I
ten kanni
Me
väittävät
edes V« p3
ajatteleva
tullat joul
ei. Riyei
et6i tilaal
raotta etti
oa selväsi
Päätt
paHevaa n
tumaan ri
tulleita,
puolesta 11
nnraV
hett kun <
V W «e jää<
Laket
ennestäiin'
nitn tShefi
bedelmänr
sf esittää
'mana vaea
Jacik KiH
osan. Hän
syntynyt,
taen sitä 1
JiäytteKjänE
mainiostL
John Kos
man liian :
nakin ohsi
vähän pää
klksl kolm;
sessä kohta
tumista sot:
Margaret
osaa. Kuter
hän huorin
ottaen huo
joskaan el i
kin esiintyr
vähän tblsii
den, pnnistti
Canadassa
suU AkseU F
d^Ie Suom
CanacteLssa. J
nähden "Iisi
ip^pTJBlft on
si" ja edel
asutus on
sessa suhtees
ta". JOS koht
siakin, "joiH
ka&". Mutta
teytta, hajall
valtalaisten
alla nämä ki
saaneet syn\
sommittelee
tällaista kirkl
olisikin olem;
se&in huost
lemma suure
ihminen autt
taa mielellää
teen.
Konsalaatti
meellifiiä.
Ei ole kul
siltä, kun ez
keräyslistojen
puolella saada