Vapaus, August 25, 1926

              VAPAUS
; TTJM^^»' i i o i f t n i a l a i i i ^ n tySväestön ainoa äänenkannattaja,
^amest]^ Sadbnryssa, O n t , maanantaina, keskiviikkona
j a perjantaina. „ . .^^ . *
T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . ^ AttVO V A A R A .
V A P A U S (Liberty) ,
The only örgan of Finnish Workers i n Canafla. P n b -
lished in Sndbory, Ont., ^ every Monday, Wednesday
and Friday. ~ - '
' ^ Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
aa second .class matter.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina j a
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.^
T I L A U S H I N N A T ^
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme k k .
$1160 j a Vksi kk. 76c. -
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, y k s i vk. $5.S0, puoli vk.
$3.00 j a kolme kk. $1.76. . ^_
; Tilauksia,' j o i t a ei seuraa raha; e i t u l l a lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
ILSfOTUSHINNAT V A P A U D E S S A:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
' Ävioliittotinmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50e kerta, $1.00 3 kertaa.
: Syntymäilmotukset $1^00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
, feiitoslauseelta tai muistovarsyltä.
Halntaantiedot j a osoteilmotukset^ ^
kolme kertaa.
; Tilapäisilmöttajien j a ilmotusaKenttuurien on, vaa-
Vdittaeasa, lähetettävä ilmotushinta-etukäteen. ^-
' - General advertising rates 76c per c o l . inch. Mi-,
''lumum charge for-single insertion 76c. The Vapaus
Is the best advertising medium among the Finnish
Pcople i n Canada.
t Vapauden konttori j a t o i m i t u s : ' L i b e r t y BIdg Ix>hie
S t Puhelin 1088. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
i Jos ette 'Inilloin tahansa saa^ V
kirjeeseenne; vkirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.
J . V. K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja.
s""
Nettvostoliiton kommunistipuolueen
toimeenpanevan keskuskomitean
täysi-istiinnon työ
: Neuvostoliiton kommunistisen piiolueen keskusko*
mitean ja keskuskonlrollikomitean yhteinen täysi-istunto
suoriKi työnsä erittäin tärkeässä ajankohdassa ja teki
mitä tärkeimpiä päätöksiä .monistav nykyhetkellä esillä
tulevista kysymyksistä, kirjoitaa neuvostoliittolaisen vel­jespuolueemme
eräs äänenkannattaja.
Täysi-istuhto suoritti työnsä^ hetkellä, jolloin oli
huomattavissa , j ännittyneisyyttä kansainvälisissä sidir
teissä, niin Neuvostoliiton ja kapitalististen maiden vä­lillä,"
kuin myöskin kansainvälisen luokkatabtelun - alal­la
( o i ^ n kaikkialla kapitalistimaissa käymässä kapita­listien
hyoldcäys 8 tunnin työpäivää: vastaan, murret-r
tiinhon äskettäin Englannin yleislakko ja jatjcut^an
edelleen Englannin kaivostyöläisten 'sitkeä taistelu).
Neuvostoliitossa lyö tilanteeseen leimansa edelleenkin
taistelu taloudellisia vaikeuksia' vastaan, joista ,vähin
.erin suotitulutaan.'Äskettäin .pidetyssä-keskuskomi­tean
täysifistunnossa: todettiin; puolueen .elämässä ole­van
joidcon uusia erittäjn takeita tekijöitä, joihin näh­den
keskuskomitean ,piti tehdä päätöksensä ja jotka
«en piti selvittää. . •
Neuvostoliiton kommunistipuolueen keskuskomitean
täysi-istunto tarkasti kysymyksen asuntorakennustyön
järjestelystä. Tämä kysymys onkin proletariaatille
miltei yhtä tärkeä kuin kysymys työpalHcojen järjestä­misestä.
Verrattain kireä asuntopula on suuntautunut
ennenkaikkia työväenluokkaa vastaan. Täysi-istunto
päätti antaa entistä enemmän tukea rakennustyölle ja
ottaa siinä huomioon entistä suuremman suunnitelman-mukaisuuden
jia tarkotusperäisyyden.
Viljanhankintakamppailu muodostaa sellaisen sol­mun,
jossa käyvät ristiin neuvostoyhteiskunnan eri
luokkien voimat j a edut ^— siinä joutuvat ottamaan
yhteen proletariaatin, talonpoikaiston ja yksityisen
pääoman edut. Nytkin edessä olevalla viijanhankinta-kamppailulla
on .mitä suurin taloudellinen ja poliitti­nen
merkitys. Puolueen: on tehtävä kaikkensa torjuak­seen
viime vuotena tehdyt virheet. Jo huhtikuussa pi­detty
keskuskomitean täysi-istunto teki päätöksen v i l -
janhankiiltakamppailun järjestämisestä. Nyt pidetty
täysi-istunto vahvisti hankintasuunnitelman, kiinnittäen
erikoista huomiota ^hintapolitiikkaan, luotonantoon,
teollisuustavaroiden hankintaan j.n.e. Kaikki täysi-istunnön
ohjeet" ovat suunnatut siihen, että sadosta saa­taisiin
mahdollisimman suuri hyöty maalle ja vahvistct-täisiin
proletariaatin johtoasemaa. <
Edelleen kiinnitti täysi-istunto mitä suurinta huo­miota
viimeisten neuvostovaalien suorituskamppailun
antamiin poliittisiin tuloksiin. Tämän -kamppailun
suuri merkitys on siinä, että se antoi ensimäiset koke­mukset
laajan neuvostodemokratian sovelluttamisesta.
Kamppailu osotti, eitä suunta neuvostojen työn vilkas­tumiseksi
oli ollut oikea ja että oli otettu valtava askel
eteenpäin neuvostojen ja laajojen työläis- ja talonpoi­kaisjoukkojen
suhteiden likentämiseksi ja lujittamiseksi.
On itsestään selvää, etiä tehtävä neuvostojen työn
vilkastuttamiseksi voiclaan toteuttaa vain sillä ehdolla,
että puoluen yhtenäisyys on mitä lujin ja varmin ja
puoluejohto neuvostoissa yhtenäinen, lausuu lehti., Pai­kallaan
tallusteleminen ja horjuminen, samoin kuin
puolueen yhtenäisyyden heikontaminen tekisi mahdot­tomaksi
puolueen yhtenäisen johdon toteuttamisen neu­vostojen
työn laajetessa ja kasvaessa ja estäisi neuvosto-rakennustyön
voimistumisia.
Täysi-istunnossa sai erittäin tärkeän sijan kysymys
yhtenäisyydestä ja ryhmämuodostumisla puolueen si-eäDä,
mikä tuli käsittelyn alaiseksi Lashevitshin ja
muutamien muiden oppositsionissa olevien tovereiden
asiaii yhteydessä. Täysi-istunto, totesi, että puoluekoko­uksen
ohjeita ja puolueen johtavia järjestöllisiä perus­teita
oli rikottu. Täysi-istunto totesi sen ennenkuulu­mattoman
tosiasian, että harvalukuinen puolueen jäsen-joukko,
jonka katsantokanta oli puolueen edustaja­kokouksessa
tuomittuj oli salaista ryhmittymätietä otta­nut
^keleita hajaannuksen aikaansaamiseksi.^ Bolshe­vistinen
täysi-istunto selvitti tämän kysymyksen niin
kuin tov. Lenin oli opettanut, puoluetta. Tov. Lenin
taisteli aina armottomasti jokaista xyhmittymäilmiötä
vastaan, mistäpä se sitten lienee tulleetkin.
Kun tämä oppositsionin ryhmittymäpyrintö oli
käynyt salaiseksi esiintymiseksi puolueen keskuskomi­teaa
vastaan, niin täysi-istunto ei. voinut jäädä toimet-tomadcsi
naiden hajotusj^yriumysten suht^n, vaan oli
pakotettu erottamaan tov. Sinovjevin, joka oli asettu­nut
- ryhmäkurin korkeammalle puolueen järjest^uria,
puolueen keskuskoiöitean poliittisen toimiston jäse­nyydestä.
Puolueessamme ovat aina mahdollisia ja
sallitaan erimielisyyksien ilmautumisia, mutta missään
tapauksessa ei voida kärsiä ryhmittymiä ja salaisia
erikoisryhmiä, lopettaa lehti.
Kansainliiton epäonnistuminen
Uutiset kertovat 'jälleen uusista liittopuuhbta Eu-ropassav:
Oikeastaan kukaan ei enää voi luottaa Kan*.
sainliittoon, eikä sen kokoavaan merkitykseen. Jokai­nen
imperialistinen haukka koettaa uusien liittojen ja
sopimuksien kautta turvata itselleen «ystäviä» siltä
varalta, että Kansainliitto kokonaan tulisi roskakoriin
heitettäväksi.' Pienemmät vallat taas etsivät uusien liit­tojen
kautta itselleen «turvaajia:», jos Kansainliitto ko­konaan
: joutuisi kukistumaan imperialistisiin risti'
riitoihin.
Nyt on muodostettu Italian' ja Espanjan välinen ^so­pimus.
Ranskan ja Rumanian välinen sopimus ja suun-nittelunalaisena
on Ranskan ja Jugoslavian välinen
liitto. Innostus uusia sopimuksia kohtaan • alkoi heti
viimetatvisen Geneven epäonnistuneen konferenssin jäl-ken.
kuten muistetaan, hajotti tämän Kansainliiton
neuvoston konferenssin se /seikka, että Espanja, Puola
ja Brasilia tahtoivat Kansainliiton yleisneuvostossa va­kinaisen
edustajan paikkaa siinä tapauksessa, että sel­lainen
Saksallekin myönnetään. Kun kysymyksestä ei
voitu päästä sovintoon, jätettiin asia hautumaan ensi
kuussa pidettävään konferenssiin. Brasilia on nyttem­min
jäänyt pois Kansainliitosta kokonaan, mutta muu­ten
olosuhteet eivät miksikään muuttuneet. Monet pik-kuvallat
ovat Kansainliitossa vailla laajempia oikeuk-sia.
Brittiläisen ja sen ohella ranskalaisen imperialis­min
isäntävalta ei voi pitää Kansainliittoa koossa. Ja
sen vuoksi jo nyt lausutaan epäilyksiä siitä, että nyt
lähenevä konferenssi tulee toistamaan viimetalvisen
epäonnistumisen., ^
Tältä varalta Ranska koettaa koota itselleen liitto­laisia.
,Se on jo liittopuuhissa Belgian, Puolan^ Tshek­koslovakian
j a -Rumanian kanssai Nyt se suunnitCelee
liittoa Jugoslavian kanssa. Yksityist^^ sopimuksien
kautta aikoo Ranska toteuttaa Locamon suunnitelmat,
i^aikkddn aivan toista tietä/ Sen/tarkotus on koota voi-mia
«leaUcen varalta». Mussolini taas on aina t>llut
tyytymätön Kansainliiton komentoon j a tämä terkotus-perä
ilmaista^ nyt käytännöllisenä toimenpiteenä, l i i ­tolla
Espanjan kanssa, v Mussolini hakee tämän kautta
pontta fascistisen komennon kansainväliselle organi­soinnille.
— T-o.
Parlamentarismi
Paul LafaVque, ranskalainen marxilainen (Marxin
Vävy), kirjotti v. 188Ö parlamentarismista m.m;?
«Parlamentarismi on sellainen hallitusjärjestelmä,
missä kansa saa sellaisen harhaluulon, että se kontrpl
loi itse maan voimia, silloin kuin todellisuudessa todel­linen
valta on keskitetty porvariston käsiin — eikä
edes koko porvariston, vaan sen luokan eräitten osien
käsiin. Herruutensa ensi vaiheessa ei porvaristo käsi­tä,
tai tarkemmin sanoen ei tunne välttämättömyyttä
saada kansa uskomaan itsehallinnon harhaluuloon.
Tästä johtui se^ että Europan parlamentaariset maat
alkoivat rajotetulla äänioikeudella^ Kaikkialla kuului
vaikutusoikeus maan politiikkaan edustajain valinnan
kautta ensiksi enemmän tai vähemmän suurille omai­suuden
pitäjille ja vain asteittain laajeni vähävarai-semmille
kansalaisille, kunnes lopulta joissakin mais­sa
se tuli kaikkien ja monien yleiseksi oikeudeksi.
«Mitä huomattavammaksi porvarisyhteiskunnassa yh­teiskunnallisen
rikkauden määrä tulee, sitä pienemmäk­si
käy niiden yksilöitten luku, jotka sen omistavat. Sa­ma
tapahtuu vallassa: samassa määrässä kuin lisään­tyvät
niiden kansalaisten joukot, jotka omaavat poliit-tiset
oikeudet ja kasvaa valittujen hallitsijain luku, kes-kittyy
todellinen vrflta ja tulee pienemmän ja pienem­män
yksilöryhmän yksinoikeudeksi.»
Sosialidemokraaltiset politikoitsijat sanovat tästä
kysymyksestä rikulleen päinvastoin. - He sanovat, että
sitä mukaa kuin kapitalistisessa valtiossa äänioikeus
laajenee laajemmille joukoille, laajenee myös todelli­sen
vallan käjrtön demokraattinen pohjk. Siten fisteit-tain
«kasvatetaan» pois kapitalismin orjuudesta kansan­vallan
kautta.
Miljoonia lukutaidottomia Yhdys­valloissa
Vielä vuonna 1920 oli Yhdysvalloissa viisimiijoonaa
lukutaidotonta aikaista. Niistä kolmemiljoonaa maassa-syntyneitä.
Sen jälkeen ei ole tilastoja kerätty — ken­ties
ainehisto ei ole hauska. Sota-aikana, jolloin luku-taidottomuus-'
kysymyskin tuli esille, huokailtiin p6r-varislehdissä
sitä, että noinkin suuri ihmismäärä on ta­vallaan
u^lkopuolella sivistyksen. Tosin lukutaidoton
ei menetä, paljoa, jos;hänelSi jää amerikalainen por-varislehti
lukematta, mutta luonnollisesti lukutaidotto-muus
on häpeäksi. Amerikassa ei sitä vastaan kuiten­kaan
taistella, kuten Venäjällä, joka nähtävästi muu­tamassa
vuodessa ^poidtaa koko painajaisen.
Ain(s|aUm ppman valtanslyö
Canadas^
Settserainsataa yhdysvaltalaista teUaxUt tassS. maassa
Canadalaisissa flnanssipiireissa'
kiistellään, siitä,; missä määrin y h ­dysvaltalaista
pääomaa pn kiinnitet­t
y tämän maan teollisuuteen. . U -
seimmat asiantuntijat väittävät y h ­dysvaltalaisen'
pääoman .voittaneen
brittiläisten kapitalistien sijotukset.
Vielä, viime vuosikymmenen alussa
oli;:brittiläistä pääomaa -kaikkien
tunnustuksen . m u k a a n sijotettn tä­hän
maahan-': enemmän >kuin yhdys­valtalaista.
I V u o n n a 1920 kerätty virallinen
tilasto tähän, maahan sijotetun pää^
oman valkuperästä« osottaa, -^etta > y h ­dysvaltalaiset
ovat huomattavalla
tilalla'tämän ' maan teollisuuden r a ­hastamisessa.
Tämä tilasto osottaa
edelleen, että eri teollisuuksiin sijo-tetusta
pääomasta oli yhdysvalta­laista
perua seuraavat määrät pro­senteissa:
-.
Kuparintuotanto ..i61.7 pros.
Bohtojen .ja^kemiallisten
. tuotteiden valm. 52 "
Patehttilääkkeiden valm. 70.4 "
Autojen j a tarpeiden'tuo­tanto
69.2 "
Värien ja-maalien valmis- ^'
tus , 50.1
Kuparin j a messingin v a i - ,
mistus .,..66.6 "
Y l i 40 -pros. terässulimoiden ja
sähkökoneita valmistavien tehtaiden
pääomasta -oli yhdysvaltalaisteh kä­sissä.
Siitä huolimatta, että yh-dysvaljtalaiset
olivat sijottaneet, " t e -
oUisuuspapereihin" kaksi j a puoli
kertaa niin paljo kuin brittiläiseft,
eli 34 prosenttia koko teollisuuteen
8ijotetusta>-v pääomasta, oli tämän
maan: teollisuus vielä canadalaisten
kontrollissa.
Sitten, 1920 on tämän maan teol­lisuuteen
kiinnitettjr entistään suu­remmassa
mäyrässä ulkomaista päär
omaa. ,; Vaikkakaan/., tämän ^ luontoi­sista
asioista I ei voi saada tarkko­j
a yksityiskohtaisia tietoja, niin v o i - ,
daian kuitenkin tehdä johtopäätekö
siä yleisen suunnan perusteella. J a
se ' osottaa, 'että yhdysvaltalaisten
sijotukset tä^aä maassa ovat kasva-,
neet entistään suuremmassa mää-
Työväen urheilu
Kun Canaffa oli 1920 tienoissa
vaikeassa' tilassa lainasivat j a sijot-tivat
yhdysvaltalaiset "huoroattavasr
t i rahoja Canadaan. Täten nousi-kana
alottamat sijotukset tSmän
maahan huomattavalla tavalla. So.
dan aikana jrf sen jälkeen liikkeelle
lasketuista lainapapereistia ovat ' y h ­dysvaltalaiset
ostaneet suunnilleen
puolet.
YhdycvalUlaisten: sijotake«t 1923
' Vuonna 1923 laskettiin yhdysval­talaisten
sijotukset tässä' m a a s sa
nousevan noin kahteen j a puoleen
biljoonaan dollariin. Tästä sum­masta
. o l i noin biljoona kaksisataa
miljoonaa sijotettu velkapapereihin
(oonds) j a suunnilleen toinen puoli
eli biljoona I|:oImesataa miljoonaa
maanviljelyskiinteimistSihui, teolli­suuteen,
pankkiliikkeeseen j a yksi­t
y i s i i n lainoihin. V- '
Sodan aikana j a sen jälkeen
muuttivat useimmat amerikalaiset
tehtaat 'täällä olleet kokoomi&; j *
varastopaikkansa . t e h t a i k s i . Vuo­den
'1922-loppuun mennessä lasket­t
i i n tässä, maassa olleen seitsemän-sataa
yhdysvaltalaisten emäliikkei-den
tehdasta. Perustamalla teh­taan
Canadaan kykenivät^ yhdysval­talaiset
tehtaat kiertämään korkean
canadalafsen suojelustullimuurin ja
laskemaan -siitä' huolimatta tuottei­taan
täkäläis-Jlle markkinoille. Tämän
kautta nämä liikkeet saavuttivat
lisäksi oikeuden lähettää tuottei­taan
useissa tapauksissa etuoikeute­t
u n tullitariffin perusteella kaik­k
i i n brittiläisen valtakunnan mai­hin.
Sillä brittiläisen valtakunnan
maat ovat keskenääii tehneet sopi­muksia
etuoikeuksista niiden kes-kisessä
kaupankäynnissä. Nämä
etuoikeudet rajottuvat yleensä a-lepnettnihin
tullimaksuihin n. k.
brittiläisaie tuotteille.
Erimielisyyttä ulkomaalaisten sijo-
~ tustea maarasta
Kuten /jo mainittiin, ovat asian­tuntijat
erimielisiä siitä, missä mää­rässä
. yhdysvaltalainen pääoma on
tunkeutunut Canadaan, verrattuna
brittiläiseen pääomaan. - - Viimeisim­mät
arviot, tästä ovat vuodelta 1923.
Bankers' Trust VCompanyn Harwey
E. Fiskin arvelujen ja laskelmien
mukaan oli yhdysvaltalaisilla sil­l
o i n sijotettuna tässä - maassa kaksi
j a puoli biljoonaa^ dollaria j a b r i t ­tiläisillä'
kolme biljoonaa. Fisk
lausui kuitenkin otaksumanaan, et­tä
yhdysvaltalaisten sijotukset saa­vuttavat
pian saman määrän kuin
brittiläistenkin. Samoin väittää
|(oyal B a n k o f Canada, että b r i t t i ­läinen
pääoma on vielä tänä päivä-,
näkin etutilalla yhdysvaltalaiseen
pääomaan f verrattuna. ^
Mutta canadalainen . " T h e Finan­cial
P o s f - l e h t i ja Yhdysvaltain
kauppakamari ovat päinvastaista
mieltä. ; Näiden esittämät numerot
ulkomaalaisista si jotuksista ovat
seuraavanlaiset:
Urheilukilpailut Cotoau Hiilissä, Sask.
KaiUdiBan £2 osanottajaa Ulpa-areenalla. .^Kisat kylmästä «is^
hnolimattai_onmstmvat,..,_ fc^^
- tannsa piirilk^
P i i r i j u h l i e n yhteyteen Coteau H i i ­l
i i n , Sask., oli järjestetty urheilu­juhlat
elokuun 7 p. Y r i t y k s e n ' k e n ­tälle.
Ririkomiteä oU*lahjot*anut
voittokilvenjärjestyiaeitten. työläis­ten
kilpailtavaksi tässä piirissä, jos»
t a kilvestä- n y t €nsikerrMi„'kilpail-t
i i n . Osanottajain puolesta muodos­tuivat
juhlat valtaviksi joukkovoi-miain
mittelyksi. Kyhnän ilman
'vuoksi näytti aivan mahdottomalta
järjestää kilpailuja, mutta siitä huo­limatta
alotettiin joskin myöhästy-;
neenä, niin «ttä oli kilpailtava mo-niBSsa
ryhmässä j a loppuja suoritet.
tava pimeässä. ^ 1
Naisille oli järjestetty kolmiotter
l u , johon kuului .> pallonheitto, p i.
tuushyppy j a 60 m :n juoksu. Alku-:
aan lähti matkaan 8 naista, vaan
osa heitti kilpailun kesken.
60 m:n juoksu: ^ .
1- V i o l a Hietala, Y r i t y s , 9.9 sek.;
2. Helgk M u k a r i . - Y r i t y s , 10.1 sek.;
3. Sylvi Hietala, I^ke Cdteau,
11.1 sek.
Pallonheitto:
1. Helga Muk^ri 31.10 m.; 2.
Sylvi Hietala 30.85 m.; 3. Kasvu
Laukkanen, Lake Coteau 28.85 m..
Pituushyppy: .
1. Viola Hietala 3.62 m . ; 2. Hel­g
a Mukari 3.35 m;; 3. Sylvi Hie­tala
3.05 m.
-X • • • • • • -
Naisten kolmiottelun lopullinen
jarjeatys; ^'
Aholff 1.45 m.; 3. O. Lekander Tri.
tys, 1.40 m. '
Keikaanlieitto:
1. L Ahola 40.42 m.; 2. / Lno.
m a 35.44 m.; 3. W. Lekander' 34.60
Kolmiloikka:
1. W. Lekander 12.4 sek.; 2. r
A h o l a 10.75 m . ; 3. M . Pelto, Lab
€ote/BU, 10.74 m.
100 m:n juoksu:
1. W.. Lekander 12.4 sek.; 2 L
A h o l a j a E . Hietala, Lake Cotean
13.4 sek. s '
Miesten viisiottelun lopuIKnea
JMJestys:
4 . W. I * k a ^ Yritys, 342.29
pist.
2. I. Ahola, Yritys, 325.18 "pist
3. O. Lekander, Yritys, 299.02
.pist.
Naisten 4x100 m: n viettiä
voitti Yritys ajalla 70.8 sek. Juok­s
i j a t : Lempi Pappila, Bertta Mn.
k a r i , Viola Hietala j a Helga Mu­k
a r i . Lake Coteaun joukkueen ai.
k a 78.3 sek.
Miesten 4x100 metrin viesti:
Yrityksen O. Lekander ja Lake
Coteaun Vaara lähtevät mat­kaan.
Ensi vaihdolla on Yritys hiu­kan
edellä j a kun Lake Coteaon
seuraava mies pudottaa -viestikapu­lan,
niin Yrityksen L Aholalla, W.
1. V i o l a Hietala, Y r i t y s , 91.65 Lahdella j a W. Lekanderilla ei ole
pist. icnää mitään, kiirettä, joten aika tn.
2. Helga Mukari, Yritys, 88.22 lee 57 sek. Lake Coteaun viestiä ei
'pist.
3. Sylvi. Hietala, Lake Coteau,
64.09 pist.
' Poikain alle 18 vuoden kolmiotte.
luun kuului kuulantyöntö, korkeus­hyppy
j a 60 m :n juoksu. Osanot­t
a j i a 5.
Kuulantyöntö (8 Ib.): >
1. M . Leppä, Lake Coteau, 9.80
m^; 2. E. Hietala, Lake Coteau,
8.80 m.; 3;" W. iFääskelä, Y r i t y s,
7.75 m. ' " •
. : Ulkomaiset sijotukset Canadassa
TeoUisniis tar a l a Yhdysvaltalaiset.
Valtion, maakuntien j a kuntien lainapap. $701,000,000
Teollisuuslaitokset yleensä 54000,000
Metsät, puutavara- j a paperiteollisuus 325,000,000
Kaivostuotanto 235,000,000
Yleiset laitokset ^ 138,000,000
Rautatiet 370,000,000
Kalastus 6,000,000
Pankki- ja vakuutustoiminta ................ 35,000,000
Kiinnityslainat . . . . . . . . . . . ' 25,000,000
Maanomistus 50,000,000
Brittiläiset
$460,000,000
145,000,000
60,000,000
100,000,000
116,000,000
745,000,000
3,000,000
. 80,000,000
85,000,000
100,000,000
Yhteensä ?2,425;000,000 $1,890^000,000
Seuraukset ulkomaisen pääoman
: valtaustyostä
Nyt jo on havaittavissa .pelkoa
yhdysvaltalaisten vaikutusvallasta
tämän maan asioihin. Vissit raha-miespiirit
edustavat tässä maassa
brittiläistä pääomaa, joka on k i l ­pailijana
yhdysvaltalaiselle pää­omalle.
Siinä on syy siihen, miksi­kä
ei brittiläistä pääomaa edustava
Royal-pankki saata myöntää yhdys­valtalaisten
herruutta ulkomaisten
sijotuksissa tässä maassa. Vaikka-he
tietävät pääoman kansainvälisen
luonteen, niin yrittävät he kuiten­kin
kiemurrella totuuden julki las­kemisessa.
Sillä totuus sellaise­naan
olisi vaikea isku Canadan brit-tiläisyydelle.
Ja tosiasia on, että
maan" sinne sijotettua pääomaa.
Tähän suojelemiseen sisältyi se-
"kaantuminen Meksikon sisäisiin a-sioihin
j a kaikenlaatuiset diplomaat­tiset
vehkeilyt j a uhkaukset. Näillä
toimenpiteillä onnistuttiin puolusta­maan
yhdysvaltalaisten öljyparoo-nien
etuja ja vaikeuttamaan maan
itsenäistä valtiollista elämää.
Yhdysvaltalaisen pääoman me­nettelystä
Canadaan nähden arvel­laan
sen muodostuvan etupäässä
"hiljaiseksi j a rauhalliseksi valtaus-työksi."
Siitä meillä onkin jo to­distuksia.
Puhumatta painetun sa­nan
kantta tapahtuvasta työstä- täs­sä
suhteessa, on yhdysvaltalaisella
pääomalla ' liberaalisessa puolueessa
tehokas' ••' apulainen. Konservatiivit
Canada amerikalaistuu päivä päi- ovat vaalitaistelujen aikana väittä­vältä
entistään enemmäUi Sitä mu-| neet liberaalien olevan Wall-kadun
kaa häviää tietysti "brittiläisyys^*.' asialla. Äskettäin väitti työväen
Yleisen mielipiteen muokkaamisessa edustajana iiittoparlamentissa t o i -
ovat tärkeänä tekijänä Ämerikalai- minut J . S. Woodsworth, että K i n -
nen sanomalehdistö j a kirjallisuus.
Niiden levikki tähän\ maahan osot­taa
"yleisen mielipiteen" muokkaa­misen
amerIkäläiseksi, olevan paljo
voitolla vastaavasta brittiläisestä
vaikutuksesta.: Ja yhdysvaltalainen
pääoma tulee huolehtimaan siitä, et­tä
tätä "hiljaista j a rauhallista v a l -
taustyötä" jatketaan entistään suu­remmassa
määrässä. :
Kysymys siitä, mitä Yhdysvallat
tulevat tekemään tässä suhteessa,
on mitä mielenkiintoisin. Onhan
tunnettua Yhdysvaltain suhtautumi­nen
Meksikoon. Kuii Meksikoon o li
tullut sijoitetuksi suuret määrät
yhdysvaltalaista pääomaa, ryhtyi
Yhdysvaltain hallitus , "suojele-gin
hallitus- tiedusteli - ^ a l i - k a d un
mielipidettä joissakin tärkeissä l a -
kieiii^ksigsä,. ennenkuh esitti niitä
lainkaan parlamentille. Tämä osot­t
i niitä n\enettelytapoja, mitä y h ­dysvaltalainen;
pääoma käyttää C a ­nadan
valtaamisessa.
Vaikkakih konservatiivit pauhaa­vat
isänmaallisuudellaan ja britti-l^
isyydellääh, j a vaikkakin on totta,
että konservatiivit edustavat tässä
maassa etupäässä brittiläisiä finans-sietuja,
on toisaalta ilmeisen sel­vää,
että olipa vallassa kumpi t a ­hansa
näistä kahdesta puolueesta,
n i i n St. James-kadun : (missä cana­dalainen
finanssipääoma keskittyy)
Korkeushyppy:
1. W. Jääskelä 1.25 m.; 2. O.
Koski, Yritys, E.: Hietala ja M .
Leppä 1.20 m.
60 m:n juoksu:
1. E . Hietafa 8.9 sek.; 2. W. Jääs­kelä
j a M . Leppä 9.4 sek.
Poikain kolmiottelun lopullinen
järjestys:
1. E . Hietala, Lake Coteau, 167
pist.. .
2. M . Leppä, • Lake Coteau,
163.25 pist,
8. W. Jääskelä, Yritys, 151.69
• • pist.
Ikämiehille, ikäraja 30 vuotta,
oli järjestetty samat lajit käsittävä
kolmiottelu kuin pojillekin.
Kuulantyöntö (16 Ib.):
1. J . Luoma, Lake Coteau, 9.08
m.; 2. S. Mäki, Yritys,, 8.97 m.; 3.
M. Pelto, Lake Coteau, 8.83 m.
Korkeushyppy:
1. S. Mäki -1.40 m . ; 2. J . Luo­ma
1.35 m.; 3. M . Pelto 1.30 m.
60 m:n juoksu;
1. S. Mäki 8.9 sek.; 2^ Luoma ja
Pelto 9.1 sek.
X
Ikämiesten kolmiottelun l o p n l l i n^
järjestys:
1. S. Mäki, Yritys, 178.06 pist.
2. - J . Luoma, Lake Coteau
172.25 pist.
3. M. P e l t o , Lake Coteau, 168.19
pist.
Miesten viisiotteluun, johon kuu­l
u i kuulantyöntö, korkeushyppy, kei­häänheitto,
kolmiloikka j a 100 m :n
juoksu oli 8 osanottajaa, saavut­taen
seuraavia tuloksia:
\ Kuulantyöntö (16 Ib.):
1. W. Lekander,; Yritys, 10.05
m.; 2. J . Luoma, Lake Coteau, 9.85
m.; 3. I. Ahola, Y r i t y s , 9.17 m.
Korkeushyppy:
' 1. W. Lekander 1.55/: m.; 2. L
.|— ^—_— ,„•"'', ^
kadun mielipiteet ja toivomukset
sekä yrittää sovitella niiden kanssa.
E l l e i niin tehdä saattaa Wall-katu fS
näyttää ksmtensä j a siitä koituisi
voittamaton* tilanne kotimaisille k a ­pitalisteille.
Sen vuoksi annetaan­k
i n yhdysvaltalaisen pääoman teh­dä
"hiljaista j a rauhallista valtaus-tulee
ottaa huomioon myöskin •Wall-J työtä.1
tuotu maaliin.
Miesten 800x400x200x100 m:n
viesti: *
Matkalle lähtevät Yrityksen L
Ahola j a Lake Coteaun E. Hietala,
j o k a on sairastellut viime aikoina.
Hän niin ollen ei jaksa seurata
Aholan kovaa vauhtia, joka tuo vies­t
i n seuraavalle miehelle hyvällä «tn-matkalla..
Etumatkaa jatkavat W.
Lekander, Ö. Lekander ja W. Lahti
n i i n ; että lopussa ön välimatka: noin
250 m. Aikaa kului 4 m. 40 sei
Lake Coteaun aika 5 m. 25 sek.
Pallopelin
voitti myöskin Yrityksen joukkne
16 juoksulla Lake Coteaun joukku-,
«en 6 juoksua vastaan. Yrityksen
joukkueessa pelasivat A. ja W. Lah­t
i , J. j a H . P a p p i l a , K. Kemilä, JL
Pekkala, A . Kallio, W. Jääskelä ja
E. H i U .
Koydenvedosta
v o i t t i Lake Coteaun vahva joukkne
Coteau H i l l i n joukkueen. Lake Co­teaun
joukkueessa vetivät H. Joki­nen,
F. Vanne, E. Karppinen, W.
Niemi, W. Rapakko ja S. Annala.
Edelläluetellut lajit olivat kaikid
voittokilven kilpailuaineina. Ja jo­kaisen
yksityisiäjin ja ottelun sekä
joukkuekilpailun voittoja saa 3 pis­tettä,
toinen 2, kolmas 1 pisteen.
Tämmöisen pistelaskupernstaa
mukaan voitti Coteau Hillin Yritys
voittokilven vuodeksi haltuunsa,
saaden 80 pistettä, Lake Coteaun
saadessa 51 pistettä. Kilpi on voi­tettava
kolmasti ennenkuin sen sa»
omakseen. ,
' Ystävyysottelun
pallopelissä pelasivat Yrityksen ja
Lake Coteaun naiset keskenäao.
Ottelusta muodostui jännittävä pe^
jonka Yritys kykeni voittama»
niukasti 13—12 juoksua vastaan-
Voittaneessa joukkueessa P «W
Ebba.-Helga j a Bertta M^^^f^^'
sie j a E l l i Oja, Viola ja Sylvi
tala, Leinpi Pappila ja kunniotu-jana
Valte Lahti.
Lopuk»!
lienee paikallaan sanoa, että a i j j;
nuori j a nouseva pol^^'''' S
edustettu ^näissä kilpailuissa. >^
ollen urheiluliike, täällä on non-massa
voimakasta nousuaan,
teidän vanhempi väki tulee ^utij -
eteenpäin kaikilla mahdolhsjUaJ^:
noila. Nouskoon työläisurhei u
t a maailman niin voiniakkaa^'i. «
se kerran toisten työläisten '
vapauttaisi työväenluokan ny^>
tä sortojärjestelmästä. —
UUDISTAKAA
mAUKSl