Vapaus, March 4, 1926

              1 ^ 2 Torstaina, maalisk, p;nä—Thiir>, March 4, lg26
jdäytpKestä ^te^^
t^^^^^^^t^ suuret; met-sätyoläxe^
ookoty ovat metsätySIäiset
V :'niy8s - ;iiiellcein poikkeolcsetta olleet
wBt^^ komen*
non alla. Vanhat met^nuebet esim.
oli AL
goma^finjallakin niinä aiko^ kan
metsSnrannans siellä aanremmassa
• vcäiaaBai: alettiin^ Mitään -'järjestöä
tai yhteistoimintaa )#i oliot miesten
keskoodessB. Vaikka tilanne oli täl­lainen;
oli joukossa kuitenkin man-tamia.
jotka ymmärsivät ajaa yh-teenliitl^
imBen vtarkotosta esille ja
että ainoastaan sen kantta voidaan
heidän tOannetta koorjata.
: V^ 1913 • me ^näemme ensimäisen
'kerran tSfillä kiijotaksia» joissa ke­hotettiin
metsämiehiä jäijestymään
; ja koetettiin heitä saamaan aikaan
V yhteifltoimintaa keskenään. Mitään
<' järjestSS ei Jniiteidcaan saata synty­mään.
V. 1916 me hoomaa^me
.iindestaaa> jäijestymisyrityksen' Al-
. goma-linjaOa, sinä samana talvena,
VV. ,1916 J a 1917; perustettiin nnio-
«sasto; Alffoma-liQjalle, joka metsä­miesten
yleifläänestyltsellä yhtyi A.
F. of L . liittoon.. Osasto alkoi heti
•] tounintaBsa, mntta Icoltenkaan saa.
matta t&ydeUistä jalansijaa, sillä
osa xaetaSmiehistä ei vielä ymmär-
. tänyt jaijes^rmisen tarkotasta. Sa-
^ttaÖa lir.irdäinen' aines, jota jo
-silloitt olt, oli tätä järjestymistä vas­taat.
. " , '
Syystalvella 1917 taU snaria jouk-koja
metsämiehiä YhdysvaUein puo­lelta^
vnio saaden lisäjä^niä, mut­ta
samalla ltr.w däiset alkoivat myös
(ranranunMBamSäräsä koettamaan
järjeatiiS joukkoja I.W.W. liittoon.
Knitenlcaaii «ivat i.WA(r tiaisetkaan
aaafaeet sttorempaa jalansijaa, kun
eivät he voineet järjestää virallista
toimintaa itselleen; ainoastaan pi­täen
' kokotdcsia toisinaan kaupun-
^ A. F. « f Ii. liittoon kuuluva mkt-fiämiesten
«osasto piti edustajakoko-nksenaa
talveUi 1917 Sault Ste.
Marieasa. Samassa kokouksessa pää.
tetäin yhdistää osasto Canadan T.
€oagressiin; Luul«in, eitä sen
iautta voidaan saada lisää voimaa
nniotoiminnallemme, jossa kuitenkin
erehdyttiin. -Vielä oli saman union
toimesta suuret kevätjuhlat keväällä
v. 1919 Saiilt^ Ste. Mariessa ja i^ii-den
yhteydessä luennot. ^Näitä voi-daah
pitSä union viimeisenä suu­rempana
toimintana.
Vv. 19i8 j a 1319 talvi oltiin mpl-keiif
ninkäänmoista järjestöä vailla.
Vielä ^haUi^kselUsetkin esteet esti-'
vät" kaikki\työväen toiminna\t Ca-n^
dasi^it i^tenkin ulkomaalaisten kes-k^^
d^^fsamfa suhde ollen ulko-mafil
«isiin • sanomalehtiin nähden.
Kuitenjqn keväällä, 1919 alkoi taas
v^loist^pt aik?.. Vapaammat hen
' kähdyluiet alkoivat päästä uudes*
taan, jftloilleerii' sekä. työsuhteetkin
olivat parantuiieet. Suuria työläis-t,
en.,Uikebtimisi|i: huomattiin,' kuten
huomiota 'vherättaväl^innipegin lak­ko
. j# ,samoin .liikehtimisiä idässä
tehdastyöläisten keskuudessa.^ Kaik­ki
tämä antoi elähytystä työläisille,
jotka olivat olleet melkein koko»
naan alaa lyötynä. , ,
O.BJU.. joka'oli työläisten liikeh-timisfcen
tuloksena perustettu radi-kaalisempien
joukkojen toimesta,
: ollen siihen myös yhtynyt Canadan
FuutavaratyÖIäisten ^: järjestö, joka
oli s siihen asti järjestänyt • ainoas­taan
joukkoja länsirannikolla, mut­ta:
nyt yhtymiseni kautta ulotti
järjestäm]styÖnsä yli Canadan. Pian
: näemmekin .uniolla toimistoja Port
Arthurissa, Sudburyssa, Port jFran-cesissä,
Timminsissä ja myöhemmin
; joMontrealissa sekä unioryhmiä -kaik-"
kialla, jäsenmäärä kohoten huomat­tavan
korkealle ja kaikkialla oli in-
, nostusta union eteen työskentele-
'miseksi. I.w.w:läinen aines, joka
ensin alussa oli katsellut karsaasti
syndikaliitien hallussa. Yleinen O.
B.Uni konventsioni, joka pidettiin
syksyllä 192Ö, oli jo täysi todistus
syndikalistien toiminnasta 0-B.U»-
sa.
Samaan aikaan ruvettiin kasvat­tamaan
joukoissa mielipidettä Puu-tavaratyöläisten
uniosta eroamisesta,
jota. Industrialisti avusti eteenpäin,
ja yhtymistä suoraan O.B.U:n jäse­niksi.
Ajatus alkoikin saamaan ja;,
länsi jaa ja jo samana syksynä erosi
Port Arthurin piiri PuutaVaratyöläis-ten
järjestöstä, yhtymällä suoraan
O.B.U:hnn, Nyt oli alkutyö valmis­tettu
ja Arthurista päin oli hyvä
pommittaa niitä piirejä, jotka vielä
kuuluivat Puutavaratyöläisten uni-oon;
Pommit osuivatkin hyvin, kos­ka
"Sudburyn piiri, joka oli voimak­kain,
1921 tammikuussa pidetyssä
konventsionissa päätti erota Puuta­varatyöläisten
järjestöstä ja ryhtyä
suoraan O.B.Urhun. Kysymys oli
kyllä Sudburyn konventsionissa ko­van
ottelun/alainen, mutta kuiten­kin
ne, jotka kannattivat edelleen
oman teollisuusunionsa säilyttämistä,
hävisivät huomattavalla äänten vä­hemmistöllä.
Tämän jälkeen erosi­vat
toiset piirit, joten Puutavara-työläisten
uniolle ei jäänyt enää mi-tään
toimintaa Ontarioon.
Syhdikalistinen aines ei tyytynyt
yksin -tähän, vaan nyt rupesi laati­maan
sääntöjä, jotka kielsivät min­kään'
poliittisen- puolueen jäsenen
kuulumasta unioon, jos nimittäin
hän ottaa osaa johonkin poliittiseen
toimintaani Kaikkien näiden pää­töksien
kautta saatiin toimeksi se,
että suuret joukot alkoivat' erkane­maan
uniosta,'koska heiltä alettiin
kahlehtia ajatuksen .vapautta ^niistä
työväenluokan kysymyksistä, joita
he .pitivät vallankumouksellisiten työ-;
Iäisten tärkeimpinä kysymyksinä. '
Mihin kaikki tämä alkoi viemään,
huomaa siitä, että union jäsenmäärä
pienen ajan kuluessa^ supistui mel­kein
olemattomiin ja jota supistu-miätavielk
joudutti heidän kantan-sa^
kansainväliseen vallankumouksel­liseen
työväenliikkeeseen.' V., 1921
oli Punaisen taloudellisen kansain­välisen
kokous ja oli O.B.U. myös
edustajansa kautta;' kokouksessa
edustettuna, sekä v. 1922i Jolloin
edustaja antoi virallisen raporttinsa,
ja kehotti 0;B.U:n yhtymään P . T .
kansainväliseen. Samaan aikaan an­toi
iIiW.W:n edustaja sekä epävi.
ralllnen ja ' valheellinenv puutavara-työläisten
edustaja raporttinsa, jot­ka
'plivat kokonaan toisenlaatulset
kuin ensin mainittu. O.B.U. otti
toisten 'syndikalistien kanssa I.W,
W;n edustajan ja tämän valheelli­nen
puutavaratyöläisten edustajan
raportit huomioon,, järjestäen sillä
tavalla, toimintansa suoranaiseksi
vastavallankumoukselliseksi toimin­naksi.
: Tämä oli viimeinen " edes-ottamincn,
joka karsi loputkin us­kolliset
työväenluokan; miehet pois
0. B.U »tä. ., »
;;Tänä aikana, jolloin riideltiin
edustajan raporttien hyväksymisestä,
väheni O.B;U:n toiminta aina vä-^
hemmäksi. Port /Arthnrin toimisto
oli kokonaan lakannut toimimasta ja
-Sudburyn virasto Ontariossa oli enää
vain toiminnassa. ; Samalla : ajalla'
tekivät i.\v.w:läiset itsellensä .tilaa,
voidakseen mottaa kokonaan -johdon
käsiinsä ja sillä tavalla anelmansa
toteuttaa. Tämän he saivatkin on­nistumaan,
sillä me näimme talvella
V. 1925, että yleisäänestyksellä ne
•rippeet Ontarion piirissä, jotka sii­hen
vielä kuuluivat, päättivät yhtyä
1. W.W:hen. Sillä tavalla oli -pyyh­käisty
Ontariosta puutavaratyöläis­ten
keskuudesta, pois O.B.U., jok^ oli
ottanut hajotusta edistävän kantan.
sa yhteisesti syndikalistien kanssa.
Canadan Puutavaratyöläisten jär-je3tö,^
joka tällä tavalla oli tullut en­sin
syrjäytetyksi pois 'Ontariosta,
jäi suurimmaksi osaksi taasen
vain järjestämään joukkoja lännel­lä.
Kuitenkin v. 1922 me huo­masimme,
että Ontarioon ilmestyi'
uudestaan jäseniä Canadan Puuta­varatyöläisten
uniolle, jotka keskuu­dessaan
muodostivat pienempiä ryh­miä
ja osa ollen hajanaisina jäseni­nä..
Suurempaa jalansijaa ei kui­tenkaan
vielä silloin ollut Canadan
Puutavaratyöläisten järjestölläkään,
sillä niin hajalleen oli joukot lyöty,
että he eivät enää tahtoneet luot­taa
mihinkään järjestöön,, muttia
tämäkin tilanne oli vain ohimenevä.
V. 1923 huomasimme jo Puutava­ratyöläisten
järjestämisen olevan
paremmalla alulla Ontariossa* mutl
ta mitään sen suurempaa vieläkään
voimatta tolmiai' /Kuitenkin -eteen­päin
menoa jaticdi,' yhä suuremmat:
ja suuremmat joukot; alkoivat ^htyä
järjestöön, niiri että - jp ,v. 1924 oli
järjestettävä^ Ontarion piiriin, va­kituinen
piirivirasto: ' Sen jälkeen
voidaan toiminnankin , laskea suu­remmassa
määrin menneen eteen­päin.
Nyt voimme Jo sanoa, että
taasen Canadan Puutavaratyöläisten
union lippu liehun yli Ontaripn,
melkein jokaisella kämppäperukalla
on jo joukkoja, jotka kuuluvat .uni­oon
ja aletaan taasen saamaan- ne
suuret joukot kokoon, mitkä muu­taman
edellisen vuoden sisällä ha­jotettiin.
Tämä pieni historiikki .on tarko-tettu'
asian valaisemiseksi, etenkin-niine
henkilöille, jotka eivätv ole
Ontarion metsätyöläisten järjesty-:
mistä kovinkaan paljoa seuranneet.
Tämän avulla tulevat he näkemään,
kuinka monta hyvää alkua on men­nyt
pilalle ja levitty rikki niiden
toimesta, jotka ovat myöskin työ­läisten
nimessä joukkoja järjestä,
neet. ' Ottakaamme' ja tehkäämme
nyt uniostamme täysin toimiva elin,
joka levittää itsen.?ä jokaisen metsä-työläisen'
luo ja voi^ valkeammissa­kintapauksissa
pitää sen sillä puh­taalla
luokkataistelun kannalla, mitä
se nykyään edustaa. — J. fi. ' ^
Voiko Kommunistipuolueessa efla
oikeisto ja vasemmisto
Sanomme heti^. ettei voi. Missä
sellaisia ilmenee, ori se merkki siltä,
ettei se . puolue vielä ole ' päässyt
tolalleen. Toisen Internationalen
puolueissa oli se vakinainen ilmiö.
Joka puolueessa oli marxilainen va­semmisto
ja revisionistinen oikeisto.
Joissakin maissa (Venäjä, Italia,
Bulgaria) ne olivat jo ennen maa­ilmansotaa
jakaarituncct eri puolu­eiksikin.
, Siinä Internationalessa
saattoi näet olla samasta maasta
useita puolueita. Venäjän* esimerkki
osottaa, kuinka tämä asiallisesti mer­kitsi
eri luokkien edustusta tuossa
-Internationalessa. Bolshevikit olivat
proletaarinen puolue ja menshevikit
j a es-errät olivat pikkuporvarillisia
union eteenpäin menoa, sekä Indus^ puolueita, jotka tiukan tullen me-trialistin
- kautta: hyökkäsi > O.B.U :n
toimintaa vastaan, alkoi vähitellen
sulautumaan ja yhtymään myöskin
samaan unioon, Vapaus tehden tällä
aikaa suomalaisten keskuudessa kas­vatustyötä
unionistisen toiminnan
^ edistämiseksi. Tulokset alk-Divat ole-
: maan aina räin parempia ja muu^-
•mlTla paikkakunnilla näimme jo käm-piköt^
J.00 pros. järjestyneiksi. Kaik-
' 'lä näytti lupaavalta ja uskottiin jo,
että riimeinkin on saatu harhailevat
-seka- ja metsätyöläiset järjestettyä,
sekä .sillä tavalla työväenliikkeen
- mukaan.
Keväällä 1920, kun ruvettiin val­mistautumaan
ensimaiseen konvent-sioniin,
huomasi heti, että syndika-listinen
aines ei ollut rielä nukku­nut,
räikkä he nimellis^ti olivat yh.
tyneet unioon, tehden ikäänkuin vä­lirauhan
uutta hyökkäystä .valmis­taakseen.
' Ottelu kevät-konventsio-nissa
pii jo. jossain, muodossa käyn-nixsäy
^vaikka suurempaa rynnistystä
« ä o l ^ tehtykään. Mutta syys-kosvcntsioniin
oli jo varustauduttu
va&vemrnasBä määrin Sudburjrn -pii-rissät,
Arthnrin piiri ollen silloin jo
ni\'ät porvariston puolelle rintamaan
ja ovat käyneet aseellista taistelua
proletariaattia vastaan. Niin on käy­nyt
Saksassa. ,
Kommunistipuolue on proletariaa.
tin vallankumouksellinen puolue. Ja
kun proletariaatin täytyy taistelun­sa
vissillä asteella tulla vallankumo­ukselliseksi,
kiertyy se siten samaan
puolueeseenkin. Sen luokka-aseman
eheä, yhtenäinen pohja luo perustan
aatteellisellekin yhteydelle. Sitä tu­levaa
koko proletariaatin aatteellista
yhteyttä edustaa nyt jo marxilai-suus-
lcniniläisyys. Marxilaisuuden ei
ole tarvinnut teoriaansa "oikaista".
Päinvastoin, ovat «en "oikaisijat"
päättyneet aatteelliseen anarkiaan,
joka ilmenee siinä, että Toisen In-teniationalen
puolueissa .ovat edus­tettuina
kaikenlaiset lahoavan kapi­talismin
aikaiset "teoriat". Siellä voi
kannattaa imperialismia ja olla sitä
yastustarinaan, voi kirota Venäjän
vallankumousta ja olla sitä kohtaan
"sympaattinen". Voi hyväksyä ko­koomushallitukseen
osänpton tai sitä
vastustaa. J.n.e. Mistään aatteelli­sesta
yhteydestä ei moisessa seu.
rassa voi olla puhettakaan. E i myös­kään
.eheästä poliittisesta linjajsta:
Mutta miksi sitten, kommunistipuo­lueissa
voi ilmetä "oikeisto" ja "va­semmisto"?
/
Ne ovat perua sosialidemokraatti­selta
ajalta ja eräänlainen kypsy-mättöniyyden
merkki. : Ne ovat ta­vallisesti
verrattain tasaväkiset ja
niille tunnusmerkillistä on, että ne
epäilevät toisiaan sellaisiksi, joiden
paikka oikeastaan ei ole kommunisti­puolueessa,
ei ainakaan johdossa.
Tavallisesti niillä on erimielisyyttä
jossain poliittisessa kysymyksessä,
mutta usein on niiden kiista, aina­kin
näennäisesti, pelkästään opilli-neui
.
Miten on Komintern menetellyt
tällaisten puolueitten suhteen? —
Se ei ratkaise niiden asioita mekaa­nisesti,
vaan» koettaa auttaa niitä
löytämään oikean käytännöllisen po­litiikan.
'Jo? niissä sitä etsittäessä
ilmenee erimielisyyttä jossain' kysy.
myksessä, niin koetetaan saada se
ratkaistul^i mahdollisimman -tarkan
tosiadain tutkimisen avulla. Kun
näin tehdään, ja kun K. I. vielä
antaa hyriä orgariisatoorisia ohjeita,
niin nähdäänkin jonkun ajan kulut­tua
tulos: entiset ryhmärajat rikku­vat.
Voi kyllä ilmetä — ja ilme­neekin
— erimielisyyksiä esille tu­levissa
kysymyksissä. Se on sitä
oikeaa bolshevistista keskustelua, kii­vastakin.
Sillä onhan kysymyksessä
mahdollisimman' oikean ratkaisun
löytäminen käytännön kysymyksissä.
Ja kun erimielisyys on koskenut si­tä,
initä menettelytapaa olisi jossain
asiassa noudatettava, , niin todelli­suus
pian ratkaisee, oliko hyväksyt­ty
linja oikea vai kävkn niinkuin
-^^hemmistö ennusti Ei se, että
enemmisiö. jotain päättää, rielä it­sessään'
takiaa, että se on oikein.
Puoluekin voi erehtyä. Vähemmis­tön
taipuminen^ merkitsee sitä, että
vähemmistö. Joko tulee keskustelu­jen
kautti vakuutetuksi, «ttax^^
väärässä^ tai saa sen opetuksen vas.
ta- -käytännön kihitta. Jos .kedcus-telnn
^ lopussa joku ryhmä .rielä ei
ole vakuutettu hy\'äksytyn linjan oi-
Iceutuksesta; ei se voi sen toteutta­mista
myöskään johdon enemmistönä
johtaa. Mutta jokainen bolshevik­ki
ymmärtää^ ettei hän käytännössä
voi noi/dattaa muuta i kuin hyväksyt­tyä
menettelytapaa. — Eihän esim.
sodassa se, -jonka ehdottonnÄ liike
on hyljätty, voi sitä noudattaa, yäan
täytyy hänen täyttää paikkansa hy­väksyttyä
sotasuunnitelmaa toimeen-;
pantaessa. , .
Konununistipuolueissa nähdäänkin,
että muodostuu "keskusta" —-joka
ei ole mikään oikeiston ja vasem­miston
'katsantokantojen . keskiväli.
Sellaisen <haritteleminen on alvaii
epäbolsheristista. Se on käytännöl­lisen
toiminnan linja, jonka olkeu-de^
a^ puoltieen enemmistö on vakuu­tettu.
Senkin jälkeen esiintyy ta­vallisesti
pieni ryhmä* jonka mieles­tä
'on menty "liiaksi oikealle" tai
"liiaksi vasemmalle". Mutta ne ei­vät
kehittyneemmällä asteella enää
ole mitään vakinaisia suuntia, jotka
aina iesiintyislvät, vaan ovat samat
toverit jossafn asiassa joskus va­semmistolaisia,
joskus oikeistolaisia,
useimmin : sentään yhteisesti, hyväk­sytyllä
kannalla. • « - •
Eikö tuollaisia "äkkijyrkkiä" ja
"oikeistolaisia" pitäisi erottaa puo­lueesta?
Välilii on sokin tehtävä. Silloin
kun jonkun 'syrjäpyrintö muodostaa
jatkuvan linjan, joka Vie yhä enem-^^
män poispäin yhteiseltä linjalta, ja
kun se häiritsee puolueen toimin­taa.^.
Mutta yksi tai useampi syrjä-
.iaskei johonkin suuntaan, kun se i l ­menee
pelkkänä mielipiteen ilmauk­sena,
e i ' rielä oikeuta puolueesta
erottamista. -Puolueelle^ on päinvas­toin
: tärkeätä; että sert keskuudessa
asla, ennen päätöstäni harkitaan kai-kin
puolin. Silloin on hyv^, että
tulee esille niin "vasemmistolaiset"
kuin "oikeistolaisetkin" näkökannat.
Lenin sanoi kerran, että pitää^kuun­nella
mitä menshevikellläkin on sa­nottavaa.:'
Hän voi erittää seikkoja,
joista on hyötyä asiaa ratkaistaessa.
Kommunistipuolueen' on - siis ;va-pauduttava
vakinaisesta - oikeistosta
ja vasemmistosta. Sitä varten on
politiikka rakennettava tosioloille ja
käytännön kokemuksia alinomaa tar-katfen
.sitä Oikaistava. Oikeistolai­set
ja vasemmist<ilaiset syrjäpyrin-höt
on tuoreeltaan arvosteltava ja
osotettava niid.en rirheellisyys.' Ei
tämä niin helppoa ole, sillä nyky­aikainen
elämä on kovin mutldkasta
jä; siinä käytännöllisen tien. etsimi­nen
on vaikeata. On opittava niin
keskustelemaan, että käytännöllinen
toiminta ei sen kautta keskeydy.'
Maailmanpuolueen «johdon puuttumi­nen
puolueitten; asioihin tarkottaa
juuri oikean linjan selrille saamista
ja takeitten hankkimista, että sitä
vilpittömästi noudatetaan. WPST.
Bobert'^Lmdforsiii
Ayoinna: V lauantaisin 1—12 yöllä.
Sunnuntai aainusin, puoli - 4—rT»; •/
R. ÖNDFOIfö
' ^ Kirldand^: Ontario.
Cppper Giffflaiset ^
Pistäytykää puotiin josaa on
kaikenlaista ensiluokan ruokata­varaa
päivän halrimplin.' hintoir
hin.
A. PELKOU .
7 Finland St. Phone 18^
Iiaiipärit Httom,!
Ostan turkiksia päivän korkeim­milla
hinnoilla. ^ Expressi- ja posti­lähetyksistä
annetaan hinta kirjeel­lä
tai sähkösanomalla. Tehkää koe
lähetyksiä., , . . ^
Allekirjottannt et osta enää
jSciksennafakoja
WM. H O T TI
231/Whittalcer Street
Sudbuiy, "Ont.
Whittaker ja laabell katujen
Phone 1865 W. ^— P.O. Bo» 1988
RUOKAA SAATAVANA
aterioittain ja viikottain.
Auki klo 6:sta a.p; — klo 2:teen
yöllä.
NEW ^ASHINGTON CAFE
Elm St., Sadbncy. Ont.
* ROVANIEMEN KAUPPALA-HANKE
^ Valtioneuvostossa: öll käsiteltävä­nä
Rovaniemeft taajaväkisen yh­dyskunnan
anomus yhdyskunnan
muodostamisesta kauppalaksi. Val­tioneuvosto
määräsi tällöin, että ;ky-symys
Rovaniemen muodostamisesta
kauppalaksi on käsiteltävä kvni^allls-ta
.jaoitusta koskevan \^ uuden lain
säätämässä järjestyksessä.
SUOJELUSKUNTAVITSAUKSEN
YLLÄPITO
; Laukaan mahttaaliomistajain ko­kouksessa
päätettiin Laukaan suo­jeluskunnalle
myöntää l(r,000 mk.
ammus-' ja pistinrahoja. Kun koko
talousarvfon menopuoli tekee 28,000
mk., merkitsee se y l i kolmasosan
manttaaliverosta joutumista aseel­liselle
luokkakaartille. Menoarrios-sa
riitti Keski-Suomen kansanopis­tolle
avustusta vain 1,000 markkaa.
RAUMAN RAd^ATIE VALTIOLLE
Rauman kaupunginvaltuuston ko­kouksessa
käsiteltiin Rauman ran­tatien
myjTinistä valtiolle. Valtuus­ton
valmistusvaliokunta oli käsitel­lyt
asiaa aikaisemmin ja ehdotta­nut
valtuustolle, että rata . myytäi^
siin liikkuvine kalu&toineen valtiol­le
25,000,000 markasta. Tampe­reen
Pellnvatehtaan konepajan joh­taja,
insinööri Lauri Helenius oli
laatinut rautatiejohtoknnnan pyjm-nöstä
rata-arvioinnin. Suunnitel­man
mukaan, muuttamalla radan
kalustoineen nylqirisiksi markoiksi tu­lisi
sen pääoina-arvoksi 37,500,000
markkaa. Rahatoimikamari oli
myös ehdottanut, että rata myytäi­siin
25 miljooiiast^ markasta.
•äänestettäessä l u i n e t ^ ään­tä
radan myisrmiaen-piiole^
ääntä sitä vastaan, joten radan. 25
miUoonasta myynti tuli
rib lopullisesti valtuustossa ratkais-
MATKAILUAKOTl
•') älutejä huoneita saatavan». ^
EMIL JOHNSON
Edmond Lana
dUDBURY, ONTARJ*
LäbeUä C. N. K. asemea
Telefooni öftS
Williamette Blvd. Sanitarinm
varustettu nykyajan luontaisella ter-veyshoitovälineillä.
TäydelHnen X-ray
ja - laboratori tarkastus.. Hnom. I
K-ran hoitoa syövälle, kasvannai-siUe
ja ihotaudeille.
Dr. Veter Kokko. dr. Anna Kokko,
P . C D.C
467 Willamette Blvd. Portland, Ore.;
tuksi. Asia annettiin . lopullista e-sittelyä
varten rautatiejohtokunnan
huoleksi.
Neljäs Sarjakirjoista on nytvalmistuiiut
Maikan Tabniiei
Kirjottanat A. LOSOVSKY,
Punaisen Taloudellisen Kansainvälisen Sihteeri.
Suomentanut Henry Puro.
Sivuja 216.
vKirja on kirjotettu venäläisiä yliopistoja j a korkeampia oppi^
laitoksia varten, joka todistaa sen pätevyyttä. Se on oikea takttl.;
Unen ja teoreettinen teos, vaan on kuitenkin Idrjotettu niin sel­vään
ja jranmärrettävään muotoon, että • sen. jokainen -vaivatta ka-sittää
ja lukee mielenkiinnolla,
SISÄLTÖ: Maailman taloudellinen työväenliike ennen ja jäi-'
keen sodan; Maailman unionistinen liike sodan päättyessä. Ain^
mattiunioiden kansainvälinen liitto, (Amsterdamm Internationale).
Amsterdamin Kansainvälinen teoriassa ja käytännössä.; Työväen-unioiden
Punainen Kansainvälinen, r Punainen Kansainvälinen ja
selyenemisprosessi, tehdas- j a työpäjakomiteat.- Reformistisen jä
vallankumouksellisen unionistisen liikkeen voimasuhteet ja niideQ-perspektiiri.
Liitteenä on "Katsaus Amerikan unionistiseen lilkkeeseea",
kirj. H. Puro. ^
Tämä kirja samoin kuin muutkin tähän sarjaan kuuluvat
kirjat on perus- ja pohjakhrja työväenkysymysten oikealla tavalla
ymmärtämiselle ja koska jokaisen työväenluokan - jäsenen on omat <
luokkt^symyksensä käsitettävä voidakseen toimia parhaalla taval-la-
luokkansa eduksi, niin on myöskin selvää, että jokaisen on tämä'
kiija -luettava.
Kirja on saman kokoinen kuin TYÖN HISTORIA, sidottu
kauniisiin vaatekansim. Hankkikaa MAAILMAN TALOUDEU.I.
NEN TYÖVÄENLIIKE itsellenne heti, sen hinta on 75 senttiä,
saatavana asiamiehiltämme sekä kirjakaupastamme.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
_ Box 69, SUDBURY, ONT.
TERVATEHTAILI JAT RUIKUT­TAVAT
TULLISUOJAA
Suomen Vientiyhdlstys on muu­tamien
suurimpien terva-. ja tär-pättitehtaittemme
kehotuksesta lä­hettänyt
valtiovarainministeriölle
kirjelmän, jossa se kiinnittää mi­nisteriön
huomiota ' siihen vaaraan,
ipikä nykyään ' Neuvosto-Venäjän
puolelta .uhkaa tervat ja tfrpättite-oIli'
«uutta. Kirjelmässä^ huomaute­taan,
. että kuten" Neuvosto-Venäjä,
jo aikaisemmin on turmellut terva-ja
tärpättiteollisuuden markkinat
Englannissa ja useassa muussa E u -
ropan maassa, se: on_^.juuri, riime
aikoina ulottanut toimintansa myös­kin
Suomeen'ja sijottanut maihitnn
teollisuusalan^ tavaroita maahamme
erittäin halpoihin hintoihin. ^Suo­men
Vientiyhdistys ^ehdottaa sen
vuoksi, että tekeillä olevaan tuUir
tariffiehdotukseen tehtäisiin sellai­nen
muutos, että puutervan sekä
laiva- ja suutaripien tulli määrät­täisiin
vähintäin 1 markaksi ja .tär­pätin
2:50 mksi nettokiloa kohti.
CANADASTA SUOMEEN
OSLON; TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada-laisen
reittimme.oaaksi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavat taat-kavuorot:
Halifaxista ' «uoraan Shandinaaviaian. r .
Pnrjehdokset HalifazUta, N. S.
, . UNITED STATES, huhtikunn 3 p.
OSCAR II toukok. 1 paiva.
. ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN
- edestalausten 7 m
Säästäkää $45.50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkunn
Hankoon,; Helsinkiin • tai Maarianhanainaan $183.00;
Erinömalset mukavuudet kolmannessa luokassa^. . Hyttejä
2 ja '4 hengelle. ' Varatkaa hyttipaikka' paikalliselta asiamieheltä
niin aikaisin kuin mahdollista.^ " \
CANADAS6A MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var­ten
Suomesta myydään kaikkialle Canadaan. :; ;
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asianue-hen
puoleen tai kirjoittakaa yhtiön'Canadan Pääkonttoriin:
SCANDINAVMN-AMERICAN UNE
461 Main St. Winnipeg-C»B- SI Upper Water St., Halif ax, C«n.
-EUGEN W. ELFVENGREN,
No. 338 A: St. James Street, Montreal, Que.
J. V. KANNASTO ERICH J. KORTE,
jpox 69, Sudbury, Ont., Can. , Port Arthur, Ont., Cao,
SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN
LAUTTAUSSÄÄNTÖ
Tod. valtioneuvos A. Ahonen ja
metsäneuvos E. Koskenmaa palasi­vat
hiljattain Leningradista, missä he
Suomen edustajina ottivat osaa suo.
malais-venäläistä lauttaussääntöä
koskeviin nelipäiväisiin neuvottelui­hin.
Neuvotteluissa laadittiin tule­van
lauttaussäännön suuntariivat se­kä
päätettiin seuraavastfi kokoontu­misajasta.
Huhtikuun lopulla lähte­vät
molempien maiden edustajat
katsomaan uittoa Rajajoella korkea-veden
aikana ja seuraava riraUinen
kokous pidetään Rajajoella kesäk.
;il p:nä, jolloin soritaan katselmuk­sen
toimittamisesta. Elok. '2 pmä
pitävät neuvottelijat kokouksen Hel-ringissä,
jossa lauttaussääntö lopul­lisesti
laaditaan.
l y on
. Kirj. A. TJUMENEW.
Tämä viimeksi ilmestjmyt kirja kuuluu järjestyksessä kol­mantena
siihen TYÖDÄISEN TIETOKIRJASTO sarjaan, jota on
alettu kustantamaan erikoisesti sillä nimellä. Ensimämen tassa
sarjassa On KOmmnniatinen Manifesti ja toimena Napoleon 1"
Vallankaappaus.:'. ,..•,,..,,,..,,;•'•..,,,.,„,.„.,,-;..,,•...;"
Mika on TYÖN HISTpRIAN sisältö? ~ Se ort juuri sitä mitä
nimikin jo :ilmaisee; nim. kun työksi kutsumme ihmisen tux)t-
• tavaa toimintaa ja historialla ymmärretään menneen aikakancJen
vissin' alan kertaamista lyhemmässä muodossa, niin tämä osa­puilleen
antaa käsityksen kirjan sisällöstä. Se <in:l) tuotanto­tapojen
ja -keinojen -johdonmukaisen kehityksen, 2) tuo*»"^
tapojen muuttumisen - yhteydessä' tapahtuvan: työn järjestyKsen
eri muotojen vaihdokseen, ja 3) näistä muodoista johtuyain yn-teiskunnan
eri: luokkien välisten yhteiskunnaDlsten suhteiden Ku­vaaminen.
Kirja on sidottu erittäin aistikkaisiin vaatekahsiin, käsittäen
kaikkiaan 248 sivua ja hinta ollen ainoastaan 80c.
Saatavana kaikkialla asiamiehUtämme tai tilaamall suoraan
kirjakaupstamme osotteella: ; . -
VAJAUDEN KIRJAKAUPPA
/ Box 69, SUDBURY. ONT.
WALFRr KUOPAN
SAUNA
piiietaän avoinna ' joka perjantai,
alkaen kello 3 J.pp., kello 10 illalla.
Lauantaisin kello 1 päivällä, kello
12 yöllä sekä kelo 3-—7 sunnuntai-aamuna.,'"-
WALPR. KUOPPA
KirUand Lake, Oat.-
DB.ONGCIUHr
Sudbury, Ont
Olemme avanneet autokumien ^
jansUikkeen joten otamme nyt
ta^jkaikenlaista aotokumien
säknmien koxjäosta.
TyydiytariU^yy» toataa*.