Vapaus, March 14, 1929

              Torstaina, maaliskuun 14 p;nä—Thur>, March 14 No. 62 — 1929
ikraattien, trotskOaisteD ja fascisti-ponarieo
yhteisrintamaa vastaan
SSlä maksx k u n yksityiskohtaiset tie­d
o t k e r ^ F ^ t Brooklynin, N . Y . Osuus-jfUftmm
vlimeissssä vuosikokouksessa
cistiporrareita j a — pelastosarmcija-laisia,
sekä tietenkin Sulkasen pis-kuinen
vastakumouksellinen trotski-
Kansainliitossa
K i r j N . Jaakkola
satttanösta tapauksista, paljastavat ne ? laisten kaarti!
KysjTnys cn Suomen kuulumisesta
I Kansainliittoon j a sen neuvostoon. M i ­pohjattoman
mädätysprcsessin, | LentolehU=issään, joita Sulkanen on i t'ä _ sey ^m^e^rk^i^ts^ee^?^ perustettiin VersaU-jGoka
läiu ne luopiot ^Sulkanen ja | Raivaajassa painattanut ja joita han! ^^^^ ^^^^^ jälkeen säilyttämään
temppanit) ovat kulkeneet, jotka as- mita suunmmalla e a l a p e r a i s y j - d e l a | ^ ^ ^ ^ ^ ^ sodassa suoritettua ja
IceUäin .erotettiin Workers( Kommu-nJsä)
Puolueesta vastavallankumouk-säfisen
trotskilaisuuden apostoleina.
jakelee ja lähettelee ympäri maata,
hän edelleenkin koettaa vakuuttaa
olevansa '•.kommunisti"! Niin menet-
S o l k a i i e n jauseimmat hänen "as?-1 televät kaikki luopiot j-rityksissään
kumppaneistaan" tulivat kommunisti-i salvata proletariaatin etujoukon, K o m -
seen liikkeeseen alunpitäen cmine e-1 mur.istipuolueen eteenpäin kulkua
väineen. Lähes kymmenen vuoden a - \ Samaa menettelyä käyttivät yksinpä
Versaillesissa vahvistettua maailman
uudestijakoa. Suoritettu uudesti-jako
tapahtui voitettujen maiden j a
laajojen työtätekevien joukkojen kus­tannuksella-
Jo tämän takia se alus.
tapitäen sisälsi itsensä kieltämisen a i ­neksia,
uuden maailmanjaon välttä­mättömyyden.
Sitäpaitsi "erosivat ys-itävät
Versailleaista vihollisina", k u -
j a n n e roikkuivat puolueessa olemat. ] tsaristiset valkolahtarit kun ne jär-t
a milloinkaan sopusoinnussa Puolu-j jestivät Soviettien Unionia vastaan
een. taikka Kommunislissn Intema-; kansainvälisen imperialismin ja v a s - , . v-vn^ir^cn c^noo nuheessaan
Uana2en kanssa enempää ohjelmaan S tavallankumouksen lakeijoina K r o n s - ^ ^ ^ ^ l ^ ^ ^ u ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^
k o i n takUikkaan nähden. Kumpiakin; tadtin kapinaa. Aivan oikein karak-i =°^f^^;f^* Kommtermn v i k on
ne pyrkivät revisioimaan cman op- i terisoi Lenin silloin nämä vastaval-pt
»tunistisen katsomuksensa mukal-1 lankumouksen agentit seuraavasti:
seksi j a osottivat kaiken alkaa eri-j
kcBsta kykyä etsiä ja löytää kaltai- j "Vaatckaartilaiset yritUvät ja o-slaan
opportunisteja (Lore, Cannon \
j a kumppanit), joitten kanssa liittou-tmvat
vastustamaan Kommunistisen
Intemationalen kulkusuuntaa j a Puo-
Imemme kehitystä kohden bolsheviki-ptMdoetta.
Mutta erikoisen kiihkeäksi
j a häikälemättömäksi muodostui h e i.
dän taistelunsa Puoluetta j a Kommu-xustisfa
Intemationalea vastaan silloin
k u n Puolue ryhtyi Kommunistisen
Intexnationalen organlsatooristen pe­riaatteitten
mukaisesti uudelleenjär-j
e s t ä n ^ n Puoluetta keskitetyn kan­sanvallan
periaattelt}ten mukaisesti.
Heidän ihanteensa oU federatiivinen
Vasäne, organisoitu kaaostlla. K un
sitä k ^ ^ t i i n lopettamaan, nousi heidän
igkkuporvarilllsen anarkistinen' yksi-
ISBsj^ytensä kapinaan. Heidän "hen-fceäah
alkoi ahdistaa" proletaarinen
bnmoaksellinen kuri. He olivat tot-toneet
nJcentelemaan federatslonels-omia
ylcsllölllslä masllnoltaian ja
ajamaan niitten avulla omia yksilöUl-ssa.
mieUJohteitaan läpL Heille oli
vierasta ajatus, että osan tulee alistua
laofeanaisiiuden tahdon alle. Se " s a i .
pasf heissä "ajatuksen vapauden".
KJnJnrmaisuuden. se on koko Puolueen
edustallensa kautta konventsioonelssa
UiaaH piStSkset ja nUtten johdon-mnkatoEn
toteuttaminen vastoin hei­l
u a yksiI51Uslä, opportunistisia pyy­teitään,
noistatti heissä'" pauhaavan
melan "byrokratiasta". Puolueen t o l -
m U s i ^ t , jotka tinkimättömästi ajoi­vat
Puolueen ohjelmaa niin pertaat-tedSseen
puoleen, takUikkaan, kuin
organlsatoarisiliikin kysymyksiin näh­den
muuttuivat heidän kirjoissaan
"Ijjnrokraateiksl" heti kun ne myös-iön
Sulkaseen j a kumppaneihin näh­d
e n tohtivat toteuttaa samaa kurin
mittapinita, minkä alasena jokainen
Sannmunistipuolueen jäsen on erotuk.
setta. K e r t a toisensa Jälkeen Sulka-n
f f l i ja kumppanit yrittivät nostat-l
t a a "^kansannousua" kokonaisuuden,
« ! <JR> JRyplue^n enemmistön tahtoa
vastaan, sifioln Icun se koski heidän
se on Sulkasen ja ktmnppaneitten
iSlcdlöIIisyyttä. Ja Puolueen tahdon
toteott^Jat kohosivat näitten luopl-
«äften .kixjoissa arvoastelssa "InkvlsUt-bneOcsl'',
"terrorin harjoittajiksi", J . -
ne. Ja k u n heidän maanalaiset Juo-xdttelussa
paljastettiin Ja heidät vaa-
«jittan tunie teoistaan, sai Puolueen
3iÄto liemä " u r k k i j a n " Ja "salapolll-s
n T «anitykset. Kaikkien aikojen
pppcntunlstlen voimasanat kertyivät
nsrpeastt heidän sanavarastoonsa Puo­lalta
vastaan Ja he ajautuivat joh­donmukaisesti
yhä kauemmaksi Puo.
Ineesta siltä huolimatta, että Puo-ibe
heille myönsi vucsl vuoden Jäl­keen
kärsivällisesti aikaa vanhan luo­miseen
kaikkine plkkuporvarlllis-anar-kisKäne
vinkeineen.
amtta t u l i täyteen, Jopa ylitse vuo-t
a r a k s l k i n kun nämä vannoutuneet
luopiot ryhtjrivät Puolueen ulkopuo­la
Järjestämään hyökkäystä Puo­l
u e i t a vastaan. Heidät, kuten kom-mtndstlsen
liikkeen kehitysvaiheissa
n i i n monet muutkin saman ajatuc.
maaOman lapset erotettiin Puoluees­t
a sen jälkeen kun heille nii annet­u
n Puolueen perustuslain takaamat
«ikendet puolustaa itseään, sen Jäl-l:
een kun heUle oli annettu kaikki
^natadoUlsuudet kantansa esittämiseen
j a virheellisestä suunnastaan luopu-xcdseen
j a sen jälkeen kun he jyr­kästi
Diivat kieltäytyneet Puolueen
l a k i e n alle alistumasta.
OSmän jälkeen alkoi Sulkasen ja
kumppaneitten rappeutumisprosessl
xuqpeasti ottaa avoimesti vastavallan-kmnouksellisen
luonteen. Mitä s u u -
ximmalla taidolla he lausunnoissaan
F.aavat teeskennellä kommnnistejs
olevansa ja esiintyä kommnnisteis'
takin vielä "vasemmalla" olevina.
Ne tekevät sitä ylcsinomaan hei-kentääkseen
j a kukistaakseen So­viettien
Unionin".
Myöskin tuolloin tekivät sosialide­mokraatit,
sosialivallanktmioukselliset
j a valkokaartilaiset liiton. Ne käyt­tivät
Kommunistipuolueen keskuudes­sa
esiintynyttä erimielisyyttä hyväk­seen
ajaakseen Kronstadtih kapinal­lisia
Imperialistien hyväksi taisteluun
Neuvostoliittoa Ja maailman prole­taarista
kumousta vastaan. Samalla
tavalla yrittää Leon Trotski tällä het­kellä
sosialidemokraattien, kulakkien-kapinallisen
pikkuporvarillisen intel-llgetslan
avulla Soviettien Unionissa
Järjestää lakkoja — vieläpä sisäl­lissotaa,
avatakseen sen kautta vaani­ville
ulkomaisille Imperialisteille mah­dollisuuden
maahan
Tämän on Versaillesin jäl­keinen
tapahtumain kulku: kapitalis­min
vakaantuml-.en ristiriitaisuus ja
elidollisuus selvästi osoittanut. V a ­kaantuminen
on yhdeltä osalta tapah­tunut
suöritetim uudestijaon nojalla
mutta se on tapahtiuiut samalla voi­tettujen,
alistettujen maiden j a työ.
tätekevien joukkojen kustannuksella
Täitä imperialismille ominaisen epä­tasaisuuden
voimakkaampi ilmenemi­nen
(maailmantalouden rakenteelliset
muutokset sodan jälkeen) j a sen seu­rauksena
yhä kireämmäksi käyvä k i l ­pailu
markkinoista Ja pääomien sijoi­tusalueista.
Tuotannon kohoaminen
nopeammin kuin markklnakysyntä o-solttaa
vakaantiunisen pääristlrildan
sen. että versaillesilalnen aluejako ei
enään uusien mittasuhteiden vallites­sa
edistä kapitalistista vakaantumista,
vaan päinvastoin estää. K u n lisäämme
J a hänen uskonnollinen opetuslapsen
sa, Ells Sulkanen, Järjestää prikusta
prikkuun samallaista yhteisrintamaa
Am^rikain yhdysvalloissa Amerikan
menshevlklcn. valkokaartilaisten Ja
pelastusanneijalalsten kanssa. Mutta
koska Ulkonaiset olosuhteet eivät täi
lä hetkellä vielä tarjoa hänelle muu­ta
taistelukenttää, missä voisi vasta
kumouksellisen yhteisrintamansa voi­mia
koetella kommunistista liikettä
vastaan, on hänen tyydyttävä osuus-tolmlntalaltoksUn,
sen jälkeen k u n työ.
väenyhdlstykslssä on Itsensä todelll»
sessä karvassaan paljastettuaan saa­nut
tuomionsa.
Kuluttajien osuusliikkeet ovat syn*
tyneet työväenluokan taistelussa
tähän imperialistisen sodan yhteydes­sä
suoritetun "proletaarisen uudesti­jaon",
neuvostovallan muodostumisen
ja eristäytymisen imperialistisesta
markkina- Ja sijoitusverkosta, s.o
hyökkäykselle {työntymisen kiilana imperialistiseen
Työläiset ovat niitä rakentaneet voi­mis
tuttaakseen Itseään, tehdäkseei
Itsensä kykenevämmlksl puolustautu­maan
rllstäjäluokkaa vastaan. K u ­l
u t t a j i en osuusliikkeet ovat eUmelll-
$lä Ja erottamattomia csla yleisestä
työväenliikkeestä j a vain n i i n kauan
kun ne ovat luokkataistelun kannalla
olevien työläisen käsissä j a Johtamina,
palvelevat ne työväenluokan asiaa.
S i l l o in kun ne luiskahtavat työväen­luokan
vihollisten käsiin, muodostuvat
ne kalilelksl, joiUa riistäjät työläisiä
entistä tehokkaammin orjuuttavat.
Viimeisen vuosikymmenen taistelu Ja
näitten talstelultten historia antaa
tästä tosiasiasta erehtymättömän ope«
tuksen.
Amerikan kuluttajien osuustolmin-tallikkeessä
on viimeisten vuosien a i ­kana
käyty keskeytymätöntä taiste­l
u a luokkatletoisten työläisten osuus*
toiminnallisen periaatteen puolesta Ja
sosialLdemokraattien. pikkuporvarelt-ten
Ja mlljoonamles Warbassen val­kokaartilaista
yhteisrintamaa vastaan,
Joka Amerikan kuluttajien osuustoi­mintaliikettä
on pyrkinyt kytkemään
porvarUllsen aatemaaiUnan Ja metoo-dlen
kahleisiin. Alanteet Ja Syrjälät
Alice Wlrrat Ja Llukut j a muut luo­piot.
Jotka viime vuosien aatteellisen
seulömisprosessin aikana ovat luisu­neet
julki opportunismiin, ovat tähän
mennessä aikaisemmin liittyneet tä.
hän sosialidemokraattien, liberaalisten
po^areltten Ja miljoonamles Warbas-sen
yhteisrintamaan työväenluokan
luokkapohjalla toimivaa osuustolmin-taperlaatetta
vastaan. Nyt on siihen
rappeutumisensa vUme asteella liitty­nyt
myöskin trotskilainen Ells Sul­kanen
pienen lUoplolaumansa kanssa
— .tullakseen Raivaajassa ja tieyt
Y o r k i n Uotisissa lausutuksi tervetul­leeksi!
Luopiot j a valkokaartilaiset o-vat
löytäneet toisensa —• taistelussa
luokkatletoisten työläisten pyrkimyk­siä
vastaan! Sama henki j a samat
pyrkimykset vetävät lopulta yhteen,
pyxkivät esiintymään kiunouksellisi- Heidän tekonsa vetävät taistelulinjan
x a — vieläpä vieläkin kiunoukselli-ssmpina
kuin itse Kommunlstipuo.
l u e j a Ktmunimistinen Internationa­l
e . M u t t a teoissa — Ja teot ovat a i ­n
o a t j a todelliset periaatteitten koet.
tecne asettajat — he luisuivat nope­assa
tahdissa ensiksi sosialidemo­k
r a a t t i e n j a liberaalisten porvareltten
kanssa yhteisrintamaan Kommunisti-pocAieen
Imymää taistelua vastaan.
J a k u n tämäkään ei vielä näyttänyt
t a o t t a v a n heille tuloksia, olivat he
v a l m i i t a menemään vieläkin askeleen
aTpmmaksi. He tekivät Uiton F A S -
CISIlPORVAREnTEN S.O. .läHa
m a n t e r e d l a olevien mannerheimiUUs-
« e n valkiAaartilaisten, n i i n — vielä-
X » F E L A S T U S A R M E I J A L A I S T E N K IN
kanssa kommunisteja ja työväenluo­k
a n luokkataistelun karmalla olevia
tySfiisiä Ja n i i t t en pyrkimyksiä vas­t
a a n ! Kaikki tämä tapahtui Brook-l
y n i n Osuusleipomgn kontrollista käy-d
y s ä taistelussa. Sulkanen j a kump­p
a n i t esiintyivät siinä yhteisrintaman
l o h t a j h i a . yhteisrintaman, johon k o -
toHmpanoltaan kuuluu Baivaajan so-siaUdemok..
Nevr Torkin Uotisten
t a k a n a olevia tnanii>rli»^iiwHfit<f^a fas-erehtymättömän
selväksi Ja suoraksi.
Heidän kauttaan on syntynyt työläis-vastalnen
ploki. Jota vastaan on lep-pymätöntä
taistelua käytävä erotta,
mattomana osana taistelusta olkels-tovaaraa
j a trotskilaisuutta vastaan.
Tämän työlälsvastaisen plokin syn­tyminen
repii viimeisetkin valheen
kutomat riekaleet näitten lUopioittem-me
päältä j a paljastaa ne työläisjou-
I$?lle alastpmassa vastavallankumouk-ielllsuudessaui.
He ovat kulkeneet
n^jpeutumisensa tien päähän asU Ja
päässeet — valkoporvareitten helmaan!
M u t t a samalla kertaa ovat ne myös­k
i n teoillaan antaneet kuluttajien o-
^inaallmanketjuun, j a - t o i s a a l t a siirto­maiden
kansallisen teollisuuden Ja
vapausliikkeen kasvtm, n i i n osoittau­tuu
markkina-, raaka-aine- Ja s i j o i ­tusalueiden
utidestijako vakaantumi­sen
kiertämättömäksi seuraukseksi.
Kansainliitto on eroittamattomast]
sidottu versailleslalseen maailmanja-kocn
Ja sen ristiriitoihin. Tästä joh­tuu,
että Kansainliitto muodostiies-saan
voittajamalden Järjestöksi muo-doistui
Versaillesissa määriteltyjen r a ­jojen
säilyttäjänä sodan välineeksi,
mutta vielä enemmän se on siksi muo.
dostimut suoritetun uudestijaon muut­tuessa
kehityksen jarruksi Minkä­laisen
sodan välineeksi? Ennenkaik­kea
Neuvosto-Venäjää vastaan suun­natun,
mutta myöskin kapitalistimai­den
keskeisen ,sodan aseeksi. Mutta
Kansainliitto ,on uuden imperialisti­sen
sodan valmistelun maskeerattu:
demokraattinen" muoto.
Näinollen Suomen osallistuminen
Kansainliittoon Ja tXTL neuvostoon
merkitsee osallistumista uuden sodan
välnilsteluuh. Tämän mukaan tulee
kirjoituksessamme punaisena lankana
olemaan uuden sodan valmistelu Ja
Suomen osuus sUnä. Suomen kietou­tuminen
erikoisena "itsenäisenä" maa­na
Ja valtiona imperialistiseen m a a -
ilmanlcetjuun yhdeksi sen tärkeäksi
renkaaksi Ja sen kautta sodan v a i .
misteluun Johtaa tutkimaan Ja käsit­telemään
kysymystä kahdelta puolen:
l : k i n kansainvälisen riippuvaisuuden
kannalpi^Ja 2:sl Suomen .sisäisten e h ­tojen,
edellytysten Ja tarpeiden kan­nalta.
Suomen osallistumisen Kansainliit­toon
Jaanune kahteen vaiheeseen: en-simälnen
etappi käsittää ajan K a n ­sainliittoon
liittymisestä siihen het­keen.
Jolloin Suomi hyväksyttiin sen
neuvoston jäseneksi (v. 1927), Ja töi­nen
etappi sen Jälkeen.
Enslmälneh vaihe. Suomi liittjrl
Kansainliittoon joulukuussa v. 1920.
Liittyminen perustui riippuvaisuuteen
Ecglannlsta. Sitä ennen Suomi orien­toi
Saksaan (Suomen kuningaskysy-mys,
yjn.). mutta Saksan joutuessa
häviölle maailmansodasöa ja vallan,
kumoustapahtiunain pyörteeseen ei
Suomi, enää saanut Saksalta kyllin
vankkaa tukea ja siirtyi Englannin
vaikutusalueeksi. Sucmen liittjTninen
Kansainliittoon on huomattavimpana
ilmaisuna näistä asennemuutoksista.
Ensimäiselle vaiheelle on ominais­ta
Sucmen vähemmän merkitykselli­nen
osuus Kansainliito-sa. pyrkimi-ne
"sivistysmaaksi", todistaminen i m ­perialistisille
isännilleen. Englannille
j a Ranskalle^ kelpoisuutensa j a luotet-tavaisuutensa
Neuvosto-Venäjän raja­maana,
sjo. Englannin j a Ranskan
lenkinä. Tällä perusteella voidaan
en-simäinen vaihe luonnehtia koevai­heeksi.
Koevaiheen alku-ajan tärkeimpinä
"tentteinä" esiintyivät: l) Suomen
rcsvoretki K a r j a l a n y. 1921—22 K a n .
salnllitcn suostumuksella j a sen vah­vistamien
suunnitelmien mukaan, 2J
S S T P : n hajoittaminen j a 3) Suomen
armeijan reorgavaicciminen v. 1923
englantilaisten sotilasasiantuntijain
K i r c k e n Ja Powell'in johdolla. Mitä
nämä "kokeet" todistavat? Ensin­näkin
Suomen riippuvaisuutta Eng­lannista,
toiseksi Kansainliiton neu­vostovastaisen,,
sodan aseeksi, myötä­vaikuttamisen
rosvoretkeen (Että ros-voretkeä
todella suunniteltiin Ja v a l ­misteltiin
Kansainliiton osanotolla
sen ovat tämän rosvoretken Johtajat
itse muistelmissaan todistaneety ja
kolmanneksi Suomen aulista halua
palvella uskollisesti isäntiään. "Tentit'
voimistuivat erikoisesti enslmäisen
valheen loppupuolella sosialidemo­kraattisen
hallituksen aikana ' vähää
ennen hjrväksymlstä Kansainliiton
neuvostoon. Englanti puuhasi v. 1927
tavallista voimakkaammin yhteisrin­tamaa
S N T L : o a vastaan. Mitä Suo­men
oU tehtävä täyttääkseen kunnol­l
a paikkansa tässä imperialistien y h ­teisrintamassa?
Sen täytyi ennenkaik­kea
kieltäytyä neuvottelemasta SNT
L : n kanssa hyökkaämättömyyssopl-muksesta.
Noskelalset tekivät sen. " K -
mä palvelus on yhtenä syynä Suo­men
hyväksymiseen Kansainliiton
neuvoston jäseneksi Toiselta puolen
neuvostovastaisen sodan valmistelu J.a
englantilaiseen pääoman suoranaiset
edut vaativat liikekannalle asettuvan
j a vasemniistuvan työväestön rauhoit­tamista
Ja Suomen sotilaskuntolsuu.
den lujittamista. Mitä sosialidemo­kraattinen
haUitus tefiä? l : k i n ryösti
Suojärven lampuotien- maat (noin 17
m i l j . Smk. arvosta) tukkiyhtiöiden Ja
n i i h i n sijoitetun englantOaisen irää-oman
hyväksi, 2:si antoi Englannin
1918—23 Kolumbiaan 6150^
jne.). Sucmen kehumisen ja kohotta­misen
merkitys sisältyy myöskin'sii­hen,
että herätetään Suomessa "itse­rakkautta"
j a innostusta palvella nöy­rästi
englantilais-ranskalaisen pääo­man
etuja tukikohtaan S N T L : a vas­taan.
M i h i n perustuu Suomen auktori­teetin
kasvu? Ensinnäkin "koevai­heen"
valmennukseen: "tentit" kan­tavat
hedelmiä. Toiseksi muutoksiin
kansainvälisessä' tilanteessa: vakaan-timiisen
kielteisten puolien voimak­kaampaan,
depressiomaiseen ilmene­miseen
ja ulospääsyteiden välttämät­tömään
etsintääiL Mihin perustuu
Suomen kunnia-asema tämän vuoden
täysi-istunnossa? I:kin Suomen osal­listumiseen
Englannin johtamaan
spionaasiih ja murhajrrityksiin N e u -
vosto-VenäjäUä (Elfvengren, jne.)
j a 2:si suureen kommunistijuttuun.
Enslmäisen "tentin" kautta Suomi vä­littömästi
osallistui neuvostovastaiseen
toimintaan, .sodan provosoimisen ja
valmisteluun j a toisen avulla se puh­disti
tietä sodan valmistelulle sulke­malla
telkien taa tämän valmistelun
häiritsijät. Näin kimnolla suoritetuis­ta
"tenteistä" kannatti palkita Suomi
suosionosoituksilla ja puheenjohtajan
paikalla Kansainliiton täysi-istunnos­sa,
jossa "jollei Suomen ulkoministeri
Prpcope oUsi johtanut puhetta, tus­k
i n olisi ankarinkaan muodin, vaati­mus
saanut n i i n monta hienoa m a a -
ilmaimalsta (?) kestämään paikoil­laan
istunnosta istuntoon". ("Procope
Kansainliiton suosituin mies", "Uusi
Suomi"; v. 1928, N : o 211).
Edellä olemme" .selvittäneet Suomen
osallistumista Kansainliittoon k a n -
kaantuminen on sivuuttanut markki-narajansa
(v. 1927 375 t u h . st. y l i t a r ­jonta,
"v. 1929 pelättävissä pyörien l u ­vuin
400 tuh. st. ylitarjonta") j a s a ­malla
huippukohtansa. Pääomien s i -
" puolueettomuuden nimessä viedä l a i -
tokslamme palvelemaan heidän, por­vareltten
asiaa. Pitäkäämme liikkeem­me
sUlä aatteeUisella pohjalla. Jolle
ne alrr^a" pitäen rakensimme. Pitä­käämme
ne erottamattomana ja e l i ­mellisenä
osana työväenluokan luok­kataistelusta.
Ja missä Ikinä tästä
kannasta lieneekin alkanut horjumis­ta
ilmetä, niin siellä viltatkaänune
Brooklynin Osuuslelpomon tilapäiseen
kohtaloon. Horjuminen tästä kannas­ta
avaa näet portit selkosten selälleen
viholliselle j a tekee sUle mahdollisuu­den
kypsäksi ryöstöretkeUe lähtemi­seen.
J a siitä voi hyötyä vain porva­risto.
Horjuminen Ja periaatteestaan
tinkiminen tuottaa työläisille aina ja
pcikkeuksetta liävlötä, tappioita ja
apeata mieltä.
Eteenpäin kohden Inokkavihtdlisi-amme
ja niitten lakeijoitteu eristä­misiä
osnosliikkeistänune j a kaikista
jlookkoliikkeistämme!
Mitatkaamme tyoväenlookan asian
pettäjille heidän tekojensa mokaises*
t i eristän>äUä ne pois keskuudestam­me!
"
Rakentakaamme osondiikkeltämme
j a kaikkia jookkoliikkiatämme tinki­mättömän
lookkataistelon pohjalle!
Vaffliknammf ja huolehtikaamme
siitä, ett» laitoksemme ja liikkeem­me
pysyv|t elunrilisenä ja eroita-mp.
ttcmina osina työväenluokan tals-suusliikkelsiin
kuuluvlUe työläisiUe v a - teinrintamasta!
kavan varotuksen välttämättömyydes- LUttj^äämme sankkoina. työläis­tä
stilkea rivit j a tehdä tilinpäätös sei- joukkoina osonsliikkeisiin ja toisiin
vaksi näitten porvareltten lakeijoiltcn Jcnk^o^^^^Jsiin j a luokaamme niihin
sekä nlitteu kanssa sovittelevien kans-' vankka j a hmrjnmaton proletaarinen
sa, sillä kompromissi luokka vihollisen
kanssa voi johtaa vain yhteen pää­määrään.
, T u o ttilos on — tsröläisten
tappio ja luokka\'ihollistenune. por­vareltten
voitto.
Tämän vuoksi selvittäkäämme peri­aatteemme
m y ö ^ n osuusliikkeissä!
fclkäämme - antako vihollisiemme
pcmsjonkko hm-jamattomaksi muoriksi
porvuiston, niitten lakeijmtten j a työ-väenloofean
pettoRdtten hyökkäyksiä
vastaan!
\VORKERS (KOMMUNISTI) P U O .
L U E E N SUOMALAINEN
TOIMISTO
K. E. Heikkinen, s i ht
sotalaivojen vierailla Suomen lahdella
s.t.s. kokeiUa Ja tiedustena Neuvosto-
Venäjän rajaveslstöjä. 3:si puuhasi
suojeluskuntia, fascistijärjestölä val­tion
budjetille, s.o. vetoamaksavan
kansan hartioille, Jne. Näiden j a mo­nien
muiden tolmenplteld«i, "mestari­näytteiden"
kautta hankki Suomi so­sialidemokraattien
avulla imperialis­tisten
isäntiensä suosion Ja iuottamuk.
seii Ja sai vastalahjaksi jäsensTrUen
Kansainliiton neuvt»tossL
Toinen valhe alkaa Suomen hy­väksymisestä
Kansainliiton neuvos­toon
v. 1927.
Toiselle vaiheelle on ominaista Suo­men
ominaispainon kasvu Kansain­liitossa
ja aktiivisempi esiintyminen.
Missä se ilmenee? Y . 1927 se ilmeni
hyväksymisenä neuvoston jäseneksi ja
finanssi-avun hankkimisessa hyökkä-yksenalalsllle
(lue: hyökkääville) mail­le.
Kansainliiton I X täysi-istunnossa
' ' . V . syyskuussa se ilmeni pääasiassa
kahdessa seikassa: flnanssltae-ehdo-tuksen
uudelleen esittämisessä Ja P r o -
copen puheenjohdosta. (Tämän y h ­teydessä
on tärkeänä ja kuvaavana
pikkuseikkana mainittava, että Briand
(Ranska) luovutti puheenjohtajayuo-ronsa
Suomelle ja yllsfl*< Procopeta
vahvasti). Sitäpaitsi on, merkittävä
Suomen edustajain 'osallistiunlnen
kaikkiin valiokuntiin. (Erich oli Jturi.-
dlsen valiokimnan herra varapuheen-
Johtaja). Tärkeintä on kysymys f i ­nanssi-
avun myöntämisestä ei enään
hyökkäyksen alaisiksi joutuville mail­le,
kuten V. 1927, vaan uhatiulle m a i l ­le,
joka merkitsee tosi-asiassa, kan­santajuisemmalle
kielelle käännettjnoä
pikkumaiden sotavalmistelujen ja - v a ­rustelujen
f inanssoimista.
Mikä on tämän jäsenjrydsn ja o-micaispainon
kasvtm poliittinen sisäl­tö?
Se, että Suomi on tullut entistä
enemmän sidottua Englannin puuhaa­maan
ja johtamaan neuvostovastai­seen
blokkiin J a edelleen se, että sosia­lidemokraatit
ovat tämän kautta eri­koisesti
kunnostautuneet osallistumi­sessaan
porvariston uskollisina ren­keinä
neuvostovastaisen jsodan valmis­teluun.
Suomen jäsenysrs jä ko"hotta-minen
esiintjry samalla tapaa neuvos­tovastaisen
rintaman laajentamisena
ja lujittamisena kuin Saksankin h y ­väksyminen
Kansainliittoon. Suomen
auktoriteettia Kansainliitossa j a sen
neuvostossa kuvaa sattuvasti Uruquajm
paikka \iime vuoden täy^i-istunnossa.
Englanti liehakoi silloin erikoisesti
Uruquaj^a. Miksi? Hankkiakseen
sen kannatuksen Ja sitten tukikohdan
kilpataistelulleen Yhdysvaltoja vas­taan.
(Kuinka tärkeää Englannille on
on tällainen tukikohta Etelä-Ameril-kassa
osoittaa selvästi yhdysvaltaisen
pääoman nopea tunkeuttuninen Ete­lä-
Ameriikkaan sodan Jälkeen, ja, eng­lantilaisen
pääoman senmukainen syr­jäytyminen:
esim. Chileen on Yhdys-
\'altain pääomien vienti kohonnut v.
sainvälisen riippuvaisuuden kannalta
Ja osoittaneet sen tällä perustalla
suimtautuvan S N T L : 3 vastaan. Mutta
Suomi on "riippumaton" maa j a "voi
riippumatta kalkista suurvaltavaiku-tukslstä,
tulivatpa ne miltä ilman-suimnalta
tahansa, ajaa omaa poli­tiikkaansa.
Joka on sama rauhanpo­l
i t i i k k a . Joka on t a i Jonka pitäisi olla
Kansainliitonkin oma", (Voionmaa v.
1927 tultuaan Kansainliiton kc^ouk-sesta).
Tietysti voi!? Hnanssltae-esitys
on yksi Suomen sisäisen t&anteen
aiheuttama: se on tulos Suonien t a ­louden
epäitsenäi syydestä. Neuvosto-vastalvseen
rintamaan osallistumisen
johtaminen Suomen sisäisistä ehdoista
j a eduista Johtaa meidät Suomen t a ­loudellisen
aseman tarkasteluim. T S l -
laiJsella talooskatsauk^ella on tällä
kertaa tärkeä itsenäinenkin merkfCys.
Me emme kuitenkaan voi sitä tässä
yhteydessä laajemmin käsitellä: r a ­joitumme
yleislaonnehtlmlseen j a vas­taaviin
Johtopäätöksiin.
Suomen talous lepää, kuten t. K u u ­sinen
on aikoinaan sattuvasti sairo-nut,
lastujen päällä, t.s. Suomen t a .
Ibus perustuu puutavarateollisuuteen.
Se johtavana tuotantoalana (puuta­varoiden
vienti käsittää 60% koko
viennlsjSä) heijastaa koko kansanta­louden
tilaa. Minkälaisessa aseihassa
or nykyään Suomen puutavaratuotan-to
j a -vienti? Se elää laskukautta
j a .sen perspektiivinä on lasku. V.
1927—^2S nousivat myymättömät pira-tavaravarastot
27ö,000 standarttiln. V .
1929 lienee pelättävissä pyörien l u ­vuin
400 tuh. s t : n ylituotanto". ("U'usl
Suomr, 1928, N : o 216). Mistä johtuu
puutavaratuotannon ja -viennin las­ku?
I:fcin liikatuotannosta: "Uuden
Suomen" mukaan oli v. 1927 pnuva-r
a l n tarjonta 375 tuh. st. suurempi
kuin ostomaiden kys3mtä; 2:.si pää.
vientimaan — Englannin vaikeasta
taloudellisesta asemasta; v. 1928 ole­tetaan
viennin Englantiin laskevan
300,000 st :11a. (Tärkeänä seikkana on
merkittävä, että Ruotsi on viimeaikoi­na
valloittanut suurelta osalta Suo­men
paikan Englannin puutavara­markkinoilla);
3:si satamalakosta Ja
4:sl Neuvosto-Venäjän kilpailun voi­mistumisesta,
"venäjän taholta on
syytä pelätä viennin lisääntyvän...
On ilmoitettu sieltä käsin ensi vuon­na
olevan odotettavissa 625,000—650,-
000 s t : n tarjonta eli 200.000 s t : n lisäys
y : n 1927 vientiin verraten". ("Uusi
Suomi", No: 216).
Samanlaista laskua on todettavissa
Johdannaisestl ulkomaakaupan ja r a ­hatalouden
alalla. — Vuoden 1927
tammi- Ja syyskuun välisenä aikana
oli ulkomaakaupan tase aktiivinen:
vienti 4710 m i l j , mk. Ja tuonti 4596,3
milj Viime vuonna samaan aikaan on
suhde seuraava: vienti 4382,3 milj.
mk. Ja tuonti 5806,3 milj., siis tuonti-voittoisuus
1424 m i l j . mk. Rahatalou­dessa
merkillepantavin ilmiö on ulko­maisen
valuutan huimaava vähenemi­nen:
V. 1927 15}X o l i Suomen Pan­k
i n ulkomaisen valuutan varasto 1240,4
m i l j . mk.. v . v :n ISjX se on vain 589,4
m i l j . m. Samanaikaisesti on todetta­vissa
tuottamattoman rakennustoimin­nan
suunnatonta kasvua j a talletussi-joitusten
huomattavaa laskua. Yksin
Helsingissä esim. summitellaan raken.
nustoimintaan sijoitettavaksi 1500 milj.
mk., samanaikaisesti kim kaikkien
talletuksia keräävien laitosten talle­tukset
Voivat kohota vain vähän y l i
tuhannen milj. mk:n. (Suomen Pan­k
i n johtajan. R y t i n lausuntojen m u ­kaan).
Niinikään on merkille pantava
setelistön kasvu: v.v. syyskuim ajalla
nousi setelistö 1^99- m i l j . markkaan,
lisääntyen syyskuun ajalla 39 milj.
mk :11a Ja ylittäen vuoden 1927 s a -
Joittaminen ptratavarateoUisuutesn on
tullut tappiolliseksi j a siksi ne v i r t a a ­vat
tuottamattomaan rakennustoimin­taan.
Pääomien sijoittamista raken­nustoimintaan
lisää vielä se, että cn
ulköiiiaisen valuutan paetessa maas­ta,
pelättävissä markan arvon lasku
Suomen Pankin johtaja, Ryti aivan
oikein arvioi "rakennustoiminnan
suunnattoman voimistimaisen taloudel­lisen
tilan epaterveellisimmäksi koh­daksi,
joka vei johtaa taloudelliseen
k r i i s i i n " . ("Kauppalehti", 1928 N :o
243). Sattuvasti hän vertaa Suomea
tilanomistajaan, joka rakenta itsel­leen
hjrvän palatsin välittämättä siitä,
että maitten viljeleminen vaatii pää­omien
sijoittamista siihen. Tässä on
vain eroitettava se, että komean p a ­latsin
rakentaminen osoittaa tässä t a ­pauksessa
tilanherran virheellistä t a ­loudenhoitoa,
kun sensijaan yleista-löudellisena
ilmiönä se todistaa k a ­pitalistisen
lainmukaisuuden ilmene­mistä,
.sitä, että pääomien sijoittami­nen
tuotaimon laajentamiseen on t u l .
lut kannattamattomaksi, lyhyesti s a ­noen
se todistaa talouden sopusuh-teen
häiriintymistä, yltäkylläisyydestä
Johtuvaa ripulia. Rakeimustoiminnan
sairaaJoinen kasvu, samoin kuin muut­k
i n taloudellisen ahdinkotilan ilmiöt
Johtavat useihin mielenkiintoisiin Joh­topäätöksiin,
mutta meille tämän y h ­teydessä
on tärkeä perusjohtopäätös,
se, että ne esiintyvät vakaantiunisen
ristiriitojen, kielteisten puolien ilmai-sima,
että ne todistavat vakavaa de­pressiota
j a pulan aattoa. Porvarit
ttotevat maan Jalkojensa alta luisu­van
Ja.epätoivoisina hakevat ulospää­syä:
Mikä näissä ulospääsyetsinnöis-
£ä on luonteenomaista? Hyökkäys työ.,
väenluokkaa vastaan, pyrkimys pelas­tautua
työtätekevien Joukkojen kus-taitmuksella.
Tätä todistavat selvää
selvemmin ne ulospääsysuunnlttelut:
Joita Suomen talousmiehet esittivät
kauppaminlsteristön koolle kutstmias-sa
neuvottelukokouksessa 23|X. MLtä
täällä suunniteltiin? l : k i n alentaa
pääoman veroltusta, 2:si vähentää ka<
lutustarvfkkeiden tuontia ja lisätS
niille tullia, s.t.s. kiristää aksii^iverona
työtätekevötä se, mikä pääoman ve­rotuksesta
supistetaan, 3:si voimak­kaammin
tukahduttaa työriittalsuudet
j a eräillä a l o i l la kc&onaan kieltää, jne«
Kalkissa nä£ss? esityksissä on luon­teenomaista
pääoman hyökkäys työ
väestöä vastaan. Toinen tärkeä ulos­pääsytie
Juonttra ahdinkotilan läh­teestä:
Venäjän kilpailukyvyn kasvus-t
a maailman puutavaramarkkinoilla.
Edellä me Jo osoftimme kuinka peloit­tavana
seikkana tämä kummittelee
Suomen porvareille: "odotettavissa 200
tuh. s t : n lisäys"'samanaikaisesti k un
Suomen on alennettava vientiä. Että
tämä " "barbaarinen" bolshevistinen
kilpailu qn poistöliiava, siltä ei Suo­men
porvaristolla ole epäUystä. He
eivät kyliäkään — luonnollisesti —
sitä avoimesti Julista. "Kauppalehden"
numerossa 240 on kuitenkin ikäänkuin
vahingossa pulpahtanut esiin porvaris­ton
todellinen naama. Siinä i i i m i -
merkkl "Jyrä" kirjoittaa alakertana
taloudellisen katsauksen Ja loppuosaan
liittää kysymyksen Rajajoesta. "Jyrä"
kirjoittaa: "Rajajoki saa alkunsa
siellä kannaksella olevista suurista
soista. Suot ulottuvat valtakunnan
rajan molemmille puolille. Suomen
puolella olevaa suota sanotaan K u u -
ritsasuoksl (kuuritsa on sama kuin
kana) j a Venäjän puolella olevaa suo­ta
Kanasuoksi. Luulisi melkein, että
pitäisi olla päiirastoin.
J a sieltähän ne puut sitten lähte­vät
uimaan Suomenlahdelle päin
Mikäli niitä siellä enää on. Suomen
puolella, Kuuritsasuolla,'niitä ei a i -
nakaan enää o!e. siHä erinäiset juu­talaiset
ovat vieneet ne sieltä j o pois.
Sensijaan Venäjän puolella, siellä Ka.
nasuclla. taitaa vielä olla puutava­r
a a . . " Mikä surkeus! Todellakin ruo­koton
kielivirhe, että metsäinen Ka-nasuo
cn Jäänyt Neuvosto-Venäjän
puolelle. Mutta kysymys ei ole kieli­virheestä,
vaan siitä että "pitäisi oUa
päinvastoin". , t.s. tässä rehellisessä
"taloudellisessa katsauksessa" iHlkistäa
ilmielävänä Suomen porvariston pjT-kimys
vihdoinkin "vapauttaa" Inkeri
j a K a r j a l a (lue: nuden metsät) bol-shevikkien
"raa'iavallaista". E i ole s a t ­tuma,
että tämä Rajajokikysymys juu­ri
nyt ilmaantuu "Kauppalehteen". s-herää
käytännöllisenä välttämättö!
myytenä juuri nyt, k u n Suomen puu-tavaratuotanto
c n joutimut pulan e-teen.
Juuri nyt, k u n Neuvosto-Venäjän
sosialismia rakentavan talouden la
Siiomen kapitalistisen talouden kään-täenverrannollisuus
cn tullut Suo­melle
erikoisen uhkaavalcsi. Sosialis­mia
rakentavaa talousjärjestelmän j.--
kapitalistisen taloussysteemin vastak­kainen
suhde vaikuttaa Suomeen vä­lillisesti
j a välittömästi. Miten? Neu­vosto-
Venäjä eristäjrtyneenä Imperia-listimaiden
markkina- j a sijoitusalu­eista
esiintyy kapitalistisen talousjär­jestelmän
kieltävänä vastakohtana ja
aiheuttaa vakavia vaikeuksia kapita-llstimaiden
stabilisatsionissa. Suomi
on riippuvaineh imperialistiixiaista-ja
joutuu tämän riippuvaisuutensa takia
osallistumaan niiden tuskiin j a sa^
maila myöskin ulospääsypyrkimyksiin
— sodan valmlsteluim Neuvosto-Venä­jää
vastaan. Siis Suomi imperialistisen
ketjun kiinteänä renkaana joutuu vä­lillisesti
riippuvaisuutensa, emämait.
tensa ahdinkotilan kautta kärsimään
Neuvosto-Venäjän olemassaolosta ja
voimistumisesta ja tällä perusteella
aktivlsoimaan osuutensa Kansainlii­tossa
Ja neuvostovastaisessa yhteis­rintamassa.
Mutta toiselta puolen
tähän johtaa sosialismia luovan ta.
louden j a kapitalistisen talouden vä­lisen
kääntäenverrannolUgiiaden vä­litön
vaikutus Suomen talouselämään.
Kysymys on Neuvosto-Venäjän puu-tavaratuotannon
ja -viennin kasvun
kielteisestä vaikutuksesta Suomen puu-tavaratuotaimon
tilaan. T^ma vä-
Ktön vaikutus, joka on tuUut viimeai­koina
Suomen porvaristolle painosta­vaksi
tosl-asIaksl, sitoo Suomen o-mien,
sisäisten etujensa Icannalta i m ­perialistiseen
l^hte^srintamaan S NT
L r a vastaan. Tässä valossa on y m ­märrettävissä
Suomen aktivisoitumi-nen
KansalnlUtossa. joka on samaa
kufn neuvostovastaisessa sodan vahms-telussa.
Tässä valossa on ymmärret­tävissä
sotatilalain uudestaan esilleot-tanriiien,
sota-alusten, rakentaminen
Turussa j a Porvoossa y.m. ilmeiset so­dan
va&nistelun toimenpiteet. Näin-oUen
siis Suomen aukotoriteetln ja
aktiviteetin kasvu Kansainliitossa on
suuntautunut Neuvostoliittoa vastaan
tuloksena Suomen kansainvälisestä
rilppuvaistradesta Ja sisäisen ahdinko-tUair
tarpefsta.
Summeeraamme kaiken edelläsano-tun
seuraavaksi yleisjohtopäätökseksi:
1) suomen osaUistuminen Kansain­liittoon
Ja .sen toimintaan todistaa
Suomen kytkeytymistä kiinteänä ren­kaana;
ftnperialismin taloudelliseen ja
poliittijseen ketjuun; 2) Samalla on
Suomi' tullut merkitykselliseksi teki­jäksi
sodan valmistelussa Neuvostoffit-toa
vastaan; Suomen ominaispainon
j a auktoriteetin kasvu viimeaikoina
Kansainliitossa j a neuvostovastaäsessa
yhteisrintamassa perustuu a) .siihen,
että Suomi on kunnbUa suorittanut
fcerpoisuustenttinsä, b) kansainväliseen
rfi^uvaisuuteen j a c) että sisäisen
pulan vaara pakoittaa siihen; 3) so-siahdemokraatlt
kulkevat Kansainlii-tossa
Ja sodan valmistelussa porra-rfen
mukana.
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO.
Maanv
lisuudest
mitassa
tannossa
hokkuudf
- sen alall
nessä mii
senä sää]
lisuustuot
dään viel
lisuuksissj
yksitylsini
Suurimi
käytäntöö
ta voidaai
peammin
hsteiUe SI
Teollisui
pahtuu ja
veznmilla
daan tuoti
maassa ka
marien t
huolellisesi
toimintansa
On olen
taavat siih
netelmiä j
veUutettu.
suiffisuunts
silla farmi]
sua, maissi
maila kuin
mausvälinei
. Toinen si
nustaa sui
kehitystä o:
sijoitus- ja
vat nopeast
sityiset f an
vielä omista
Kone
3 leikkuuk
2 työntölei
1 lei'ik.-puir
Leikkuukoi
neen miehis
mahenldlöitä
tusta.
Mutta yhdij
koneen suiui
nötaan, että
joissakin pail
t a tämä väite
mattomuudesi
kä toisia k on
en yhööitten
Selvää on. i
kanisoimismai
niia. Farmlva
Erin
——^ ^ ^ ^ ^ - ^ ^ ^ —
man ajan määrän 123 m i l j . markalla.
Mitä puhuvat nämä tosi-asiat? Ne
puhuvat karvasta kieltä Suomen por­vareille
vaikka he eivät £itä avoimesti
tunnusta. Ne osoittavat, että ulko­maisen
pääoman apuun Ja puutavara-tuotantoon
j a - v i e n t i in nojautuva v a -
STAR eornDH; VORKS
Box 1028
VALMISTAA
K, y. NURMI, omistaja
Sudbury, Ont. - ~Phone946
PARHAAT JUOMAT SUDBURYN PIIRISSÄ
i
N0R1BN COilL & ffOOD CO.
KOVAA JA PEHMEÄÄ KOLIA _ KOKSIA — KOVAA JA
PEHMEAX PUUTA
202 Mackey Bldg. — Puhelin 744, Sudbury.
VARASTOPAIKKA LORNE STREET PUHELIN 86.
!n! Oletko imdist
CANADAN KOMMl
KoinniUDistipnoItK
««otelteT* «lUoleMll
Room IS, 163^ Chi
L . W. L U. of CA
kotaltKi, Porcupin
BEAVER L A K E N .
enti nianantai ke
Ouiton oiote: J
Voimi»teIu»eiira Je
CANADAN SUOMAI
tun. «ihteerin ototi
»iew A»e.. Toronli
CANADAN SUOMAI
HEU.ULIITT0. L i
SodbaiT. Ont. L ii
o*. Box 69. Sudbi
S. J. CONNAUCHT
kukoaa pidetään joi
«mnui Ho lo , p .
COBALTIN . . . . OMI
b.lt, <hil.
CONMEEN S. J . « ,
kuun toinni »ut
A . J u u t n i n c D , Mol
S. J . OOTEAU HILL
d e t t i a joktitea knt
OM» mtBonatmi keUo
« » : i. E. Köfki. D
E- CBEICHTÖN «g
icudea 4 a faanaauj
S. J. COLEICANIN <
jok. toioen j« riiBH
KirjeeDT.a>to.o»ote: S
leoun. AlU.
S- J. FINLANDIN o<
joka eaBiiniinea tanni
»ällä. Owte: FinUn<J
S. S. FORT WILLIAi
O " » jokaiMo kaon «
nonui keUo 8 ilUIU
edeUjKoä tii»uin«. on
beiuon S t , Fort Wi]
S. J. NORTH BRAN(
S u i n . K.nntiio, Box
CANADAN KOMMUNISTI
oniton tTÖkokoukset
riimeinea lanoantu,
Boa 29, ShanaaToa. Si
S. 1. imiGOS oMrtoB 1
k. kaoB 2 a j a 4 » „ ,
oo: S. J. Ontlo. J. \
Ont. ' ^
S. / . LAKE COTEAU o.
pidetään otutoa b u l i l l.
nunui kello I päiräia
Daablaoe. S t . k.
S. J . LADYSMrrHiN O M
joka koon aeljä. Kraana
KirjeenT>iiito.oMtc: Box
S J . LONG LAKEN O M
Victor Hänainen, Bbeas
Kokoakiet oa jek^ien
t«!io 1 i p .
* J . LARDER L A K E N o,
Aalto, Box 16. Luder I
5 J - tEVACKlN oM«ea ?
liäa j o k . konkaodea
r-a otole: Box 41. hen