Vapaus, December 17, 1926

              " T i l l i
; i C i r j ; - A l e k s a n d r a KoUontay
SiriatettHn vuosi 1960. Juhlailta.
Ito, TaiiJ j a lämpö oliyat vallitse-j
j j ^ «Lepolassa", missä maailman-fjjlankiimouksen
"suurten vuosien"
veferaanit elivät viim^isi^ päiviaaii;
Vanhukset ovat päättäneet järjen-'
täi nuorison muistojuhlan: Tänä
jouluiltana; jnielivät he: saada todel-lisen
jouittkuusen; - ^ l l a i s e n kuin -pi-dettiin
tapana käynää'ennen maail-njanmuUistusta.
^l^ubrisokin on o t ­tanut
tämän ajatuksen innolla vas­taan,
varsinkih k u n ; o l i luvattu, ei-tä
"punainen isoäiti" k e r t o i ^ suu-,
resta vuodesta 1917.'^^, '
Kuusi oli h e l p o s t i ' h a n k i t t u , o li
Tsin suoritettava pieni kahakka met-
BähjitohalUnnon^, kanssa; ankairat
kaäviUi8aaden;:vartijat:'saatiin pian
TÄkuutöfcuiksisiitäj e t t e i -pienen pen-saaa=
ottaminen tavallisuudesta poik­keavan
j a merkillisen j u h l a n Isomis-i
- to
.' hinfcoa.
, • ;Vaik^ kynttiläin hankki-
- minen kuuseen. ^: .Valaistuskeinona
"näet käytettiin kytkettyjä j a uudel-
: ken i heijastava ja
nämä olivat työntäneet tieltään ei
; ainoastaan lamppujeur tähteet vaan
myös sähkövalon;joitakin kaiikai-
£empia maakuntia^: lukuunottamatta,
vjoihin eivät vielä olleet-ehtineet v i i -
Q»'.vuosikymmenien uutuudet.
Nuori ^polvi e i o l l u t ylipäänsä kos-kalin
nähnyt, > xnilta-^teariini-. t a i k ka
vahakynttilä näytti; "Suurten vuo­sien"
veteraanien hli sen vuoksi
• piirrettävä niiden^ k u v a t ; lisäksi p i ­tivät
maatalouspäivien kansantalou s-
. neuvoston vanhat jäsenet tärkeän
. lEtannoR. Oli 'nimittäin' keksittävä
; keino, millä tyÖnhaluinen ja vikke-
: lä nuoriso voisi xomin 'käsin valmis­taa
tarpeelliset kynttilät.
: Kun kuusi vihdoin o l i moT^ien "vai­keuksien;
; väärinkäsitysten j a odot-
,tamattoa-.ien esteiden -jälkeen val­miina;
ikorisbottona k i r j a v i l l a pape-
Yisijikaleiifai '^aikenlaisilfa n ^ k e i s i l -
la, omenoilla, ;ja 'täynnä.^ omatekoi-isia,
f monivärisiä kynttilöitä pitimi-neea
—, tällöin'myönsivät veteraa-
. nittcnuorisojar!lapset, ettei Kymme­nes
Kommuuni ollut pitkään aikaan
namyt mitään -niin . kiintoista ja
oivÄlIiata. '
:NuorLgohaliakuttelii kuten kaikki­en
aikain nuoriso,-.ilvehtien j a leik­kiä
Ijpden, laulaen, soittaen' j a tans­sien.
Mutta.jos l o i vähän tarkem­man:
katseen tähän nuorisoon, niin
saattoi -heti huomataj^ ettei tämä o l ­lut
sita samaa nuorisoa, mikä ker­ran,
taisteli ."suurten •vuosien'' rinta-
..mavarustaksiUai j a -vielä vähemmän
sitä, joka icerran eli kapitalistisen
maäilmansorron alaisena.
Mikä - tälie: nuorisolle oli varsinkin
luonteenomaista, • o l i ; heidän: k a u n i i ­den
j a jou^tavain ruumiidensa kau­neus
«a voima. Minkälaisia t u u -
' heitä ja, piödä;palmikkoja oli esim.
tyttösiini maukkaa^ti järjestettyi­nä
pään ympärillä! J'ai pojat olivat
, puettuina'väljiin j a hauskoihin pu­kuihin,
ja heidän - kätensä kertoivat
voimasta 'ja taidosta.
Jokaisessa kommuunissa pidettiin
tarkkaa huolta siitä, että lapsilla
oli ainoastaan .Iqrlliksi lepoaikaa,
vaan myös :aikaa ruumiinsa hoitami­seen.
K a i k k i ' kommuunin jäsenet
rakastivafc V. kauneutta ja : luonnolli­suutta,
-eikä- kukaafn V pyrkinyt kyt­kemään
mikä o l i luonnollista.
Mutta niinpä ei nuorison keskuu­dessa,
foka^ oli kerääntynyt kuusi­juhlaan,
*ollut ainoatakaan, jolla o l i ­si
ollut kalpeat^ sairaalloiset Kasvot.
Tutkivat ^silmät - välkkyivät salamoi­den,
kauniiden;' ruumiiden liikkeet
olivat .varmoja, ' j o u s t a t r i a . j a ryt­millisiä.
Hauskinja kaikista o j i k u i ­tenkin
huoleton? nauru, joka lakkaa­matta
täytti TOloisaii juhlasalin.
Blynsmenennenkin ^ ^Kommuunin
nuoriso rakasti elämää j a iloa, "käy­den
vakavaksi väin, m i l l o i n o l i tais­teltava
ihmiskunnan ainoita jälelfe-jääneiti
inhollisla, - luonnonvoimia
vaataan, '
L u o c f c n . kansia'ViSet V^liedellcen-
&in k ä ^ v ä , aika an1k^8< k a r o ^ a i -
Ina. J a mitä enenimän kommunisti­nen
ibonskuhta alisti valtaan luon­nonvoimat,
« t ä ' 3Uttrenipia tehtäviä
koitui tästä, tiedemiehille j a tekni­koille.
ITtheat taistelijat voimak­kaita
etement^ejä vastaan!
•fTuorisoviervehtti' kuitenkin tätä
karappailua: Mitä/'«liai elämä i l -
»nan taistelua, ilman' /vaikeuksien
X;^*ttanjista, i^man ikuista pyrkimys­tä
eieenpäin». kohti iontematonta,
««airpt|q^tonia..,.Ilman'fi^ta tais-moaj^
Öa»!^ elJImalfommndnisaa^ kSy-»
»Tt itSÄksi.-' • '
r Elämä on organisoitu ja lipuu teh­dyn
suunnitelman mukaan. Jokai­sella
on ammattinsa j a mielityönsä.
Ammatiksi" kutsutaan työtä, m i -
tä jokainen kommuunin jäsen suo­rittaa
kaksi tuntia päivässä kom­muunin
talouden lukuun. Muiinä-j
an omistaa jokainen aherrukseen,
joka eniten kiinnostaa häntä: tie­teeseen,
tekniikkaan, maariviljelyk-seen,
opetukseen. , Tytöt j a pojat
työskentelevät samalla työmaalla ja
samassa työssä. Ja elämäkin on or­ganisoitu
niin, ettei enää eletä yh­dessä
perheiden, vaan iän mukaan.
Lapset ''lastenlinnassa", pojat ja
tytöt ilmavissa, puutarhain ympä-röimissä
taloissa, ikäihmiset "yhteis­taloissa",
mitkä on rakennettu hel­eän
eri makusuuntainsa mukaan,
j a vanhukset "Lepolassa". ;
Kommuunit eivät tiedä köyhistä e i ­vätkä
rikkaista — ne ovat unohdet­tuja
käsitteitä. Kommuunin jäsenil­lä
on kaikkea, mikä on välttämä­töntä
elämälle. Heillä ei tar\itse
olla mitään huolia elämän välttämät-tömimmistä
tarpeista: vaatteista^
ruuasta, kirjoista, huvituksista —
kaikesta tästä huolehtii kommuuni
jäsentensä lukuun. Mutta sen -vuok­si
'tarjoo jokainen jäsen kommuunil­le
työvoimansa kahdeksi tunniksi
päivässä j a yleensä luovan kykyn­sä.
Kommuunilla ei ole mitään vihol­lisia,
koska kaikki, naapurimaat ja
-kansat ovat aikoja sitten perusta­neet
samanlaisia kommuuneja. Ja
koko maailma on f sen vuoksi yksi
kommuunien liitto.
Nuori ^olvi ei tiedä mitään so­dasta.
. —Isoäiti, kerro meille jotain pu­naisesta
j a valkoisesta rintamasta
j a kuink^ te siihen aikaan kävitte
sotaa feläviä ihmisiä vastaan?, kään­tyy
nuoriso ilsein "suurten -vuosien"
veteraanien puoleen.
' Mutta kuusijuhlassa eivät vete­raanit
halua puhua sodasta: Heistä
on laatuisampaa kertoa suurista -val­lankumousjohtajista.
— Odottakaahan vain, jahka
kynttilät ehtivät palaa j a lapset o-vat
saaneet lahjansa, kerromme teil­le
• sitten suurista- edelläkä-vijöistä.
Nuoriso ehättää- työntämään e-siin
lasipoydän, jolla on kaikkein
nuorinipain ikävöimiä herkkuja.
Kunpahan vain kynttilät palaisivat
loppuun, ajattelee^ malttamaton
nuoriso.:
\''ain veteraanit luovat kaihoisan
katseen verkkaan lyheneviin kyntti­löihin.
Nämä muistuttavat men­neestä,
kauan sitten kaikonneesta
kapitalistisesta aikakaudesta, jota he
kaikki vihasivat niin tulisesti, kun
olivat, yhtä nuoria j a urheita kuin
nykyinen nuoriso. Heidän nuoruus-
'vuotensa olivat vierineet unelma-kylläisinä.
Nykyinen elämä taas
on ehtinyt'heidän edelleen; he e i ­vät
voi vanhoine jalkoineen, seurata
j a l k a jalan uuden nuorison^ nopeata
lentoa. He eivät enää kykene ym­märtämään
kaikkea, mitä uusi nuo­riso
ajattelee j a suorittaa. , .
— Isoäiti, < minä tiedän, mitä s a ­na
ka-pi-ta-lis-ti merkitsee!, huu­dahti
muuan vilkas poika samalla
kun maiskuttelee jul^akaakkuaani
— J a minä tiedän, mitä "hänen
armonsa" merkitsee!
J a minä tiedän, mitä rupla j a
(Henkilöt: -Työ, edustaen tyo-
•\^enluokkaa, voimakas' j a jäntevä.
Kapitalisti, edustaen ;henkisesti ja
ruumiillisesti " k u o l e v a a kapitalis­t
i a " , V tslee • omata : siis täydellisen,
j a aistikkaan kuvan kapitalistista.
Kaksi nuorta naista, jotka^ voivat
olla puettuna valkoisiin. ,
Työllä on sirppi toisessa kädessä
j a vasara ..toisessa. Työ j a ; K a -
pitalisti seisovat; rinnan inäyttäniöUä-esiripun
noustessa.)
TYÖ:
Minun nimeni on " T y ö " . Minun
nimeäni ihaillaan j a kunnioitetaan
kaikkialla j a kaikissa piireissä.^
K A P I T A L I S T I :
Minun n i m e n i / o n "Kapitalisti":
Siksi minun nimeni onkin peljätty.
TYÖ:
' Joskaan ei koskaan rakastettu ja
kunnioitettu. *
K A V I T A L I S T I :
Minä olen vallannut tien itselleni;
Minä kukistin tieltäni' pois vanhat
patriarkalliset sukuyhtebknnnat ja
feodalismin • aatelistoineen. Miten
paljon: olenkaan saanut mitellävoi--
miani vanhassa Roomassa, rauinai-i::
sessa Spartassa' j a Ateenassa. M i ­ten
sitkeät j a vgimakkaat olivatkin
Ranskassa feodaalin j a : aateliston
kuolinkamppailut, miten monta ker­taa
sainkaan : painiskella - heidän
kansaan areenalla.
TYÖ:
Sinä, vapautit't'Työn" kahle- j a '
maaorjuudesta, j a asetit sen tilalle
mitä pirunmoisemman . palkkäorjuur
den.
Kuvaelma. ^ K i ^ j . " H . Jalonen - •
naiset j a l a p s e m n tehtaisiin, noit>
K A P I T A L I S T I :
Minä löin hävittämäni feodalis­min
tilalle maailman: imperialistisen
yksinvallan. S
TYÖ:
Sinä alistit kaikki maailman va-^
paat j a itsenäiset valtiomuodot val­tasi
alle. Sinä pistin kädessä olet
alistanut valtasi alle n i i n laajat a l u ­eet
kuin Kiinan j a Intian. Sinä
olet alistanut siirto j a vallimaiseksi
enempi .kuin -toisen puolen - maapal­lomme
asukkaista.
K A P I T A L I S T I :
M a n u f a k t u u r i t e o l l i a u u d e n - l i l a l le
loin minä nykyisen .korl5ealle kehit­tyneen
teollisuuden — tehdasteolli­suuden
muodossa.
TYÖ:
Sinä -kiinnitit työn vapaasta. maa­työstä
tehdastyöhön. Sinä raastoit
ten tunnottomien k koneitten murs-k
a t t a v a k d . *' . i
KAPITiuJSTI:
Minun sanallani on mahtava voi­ma
maailmassa.' - ^ s i m . 1914 minä
sanoin': ^*KansaIi^nnat, hyökätkää
toistenne, nisk&an niinkuin villipe­dot,
tapelkaa,: sippakaa, tappakaa,
polttakaa, myrkyttäkää j a murhat­kaa
toisianne,^että'minun etuni ja
minun voittoni tulisivat ^taatuiksL"
TYÖ:
' S i n u n käskyäsi^: kuullen, näemme
Enropan -taisteltik^ntille jääneen -yli
29 miUoonaa nuorta miestä;'kuol­leissa
j a . haavottuneina,. j o t k a vuo­dattivat
v-vertahsaV mammonan- . t ^^
alttariUa.^ J ^ ^
jäikään vaiMe kodin turvaa? Kuin­k
a monta 'lasta .jäikään orvoksi?
K u i n k a inönta perheonnea pirstoen-tuikaan?"-:
K u i n m j monen nuorukai-^
sen j a neitosen; miehen ja; j i a i s e n /
kauneimmat haaveet särkyivätkään'
saippuakuplan- tavoin?
KAPITALISTI:
• Sinun nimesi on kuulumaton kai­ken,
tämän rinnalla - mitä minä ,'olen
tehnyt;' Mitä hyvää. :sinä olet > tehnyt
k ^ k e n tämän ohella? Et mitään..
. TYÖ:
Minä hävitän" laelta ijols kaiken
vanhan j a mihihkään kelpaamatto^
nian j a luon tilall6-uutti^ j a tervet­tä.
Minä' olen ^djlut se ase, j o l la
sinä kukistit fi^dalismin . aatelis-toineem
Minä ollnt se ase,
j o l l a «mä-^o^efaiiManntrsuui-et siir­to-
ja ' vasallimaat jtsjellesi. Minä
olen ollut se' ase, ^ j o l l a t sjnä olet
,voinut luoda nykyise* mahtavat
teollisuuslaitokset. -Minä olen kek­sinyt
vesi-, h ö y r y - j a sähkölaitokset.
V a i n minun/voimakkaitten kätteni,
lihaksien kautta kyntävät upeat:
höyry- j a öljylaivat; merta j a rauta-hepo
ju^oksee mantereet poikki ja
halki. Minä olen keksinyt sähkö-auran,
aina kivikuokasta lähtien[
nykyisiin, sen -korkeampiin . saavu­tuksiin
a s t i : : Minä olin myös se,; j o ­ka
-vuodatin ^vertani maailmansodan
tappotantereilla.
K A P I T A L I S T I : .
(Pilkallisesti.) Minä olen onnis­tunut,
käyttämään hyväkseni sinua,
joka et' ymmärrä omaa voimaasi
käyttää' omaksi hyväksesi.
' • TYÖ:
Sjnä ; olet onnistunut käyttämään
minua, i ^ t t a vaan vissiin rajaansa
saakka: Tästä lähtien minä tulen
• olemaan maailman vherra. Minä: -vis­kaan
sinun,; pohjattomaan; -kviluun,
luodessani' uuden, työnmaailman.
Katso miten j o tänä päivänä ^jokai­sessa
maassa maa palaa pois j a l -
kaisi alta j a . sinä seisot kuin t u l i ­vuoren
aukolla. Tarvitaan vain y k si
pieni sysäys, ;niin:: sinä olet ikuisiksi
ajoiksi häipynyt pois vapaan ty6n
tieltä. , ^
KAPITALISTI;
Sinä uskallat uhmata minua! Mi*^
nä; hukutan sinun - verivirtoihin j os
ei minua mikään' muu pelasta.
TYÖ;
. Sinä et siis vielä käsitä minun
voimani mahtavuutta. Katsohan!
Minä murskasin j o tieltäni Venäjän
.tisaarivallan barhaarimaisen halli­tuksen
j a asetin tilalle proletariaa-
.; tin >. hallitsemaan maailman 'ensimäis­tä
j a suurinta sosialistista Neuvos­totasavaltaa.
KAPITALISTI: /
Sinun aikeesi onnistui tässä,* vaik­ka
minä kynsin hampain taistelin
vanhan ^ tsaarivallan puolesta. M l -
n o l l a ollen vielä' niin voimakkaat
liittolaiset kuin ovat. sosialidemok­raattiset
ja anarkosyndikalistisct
luopiot, jotka aind, ja» kaikkialla,
ovat olleet minun juoksupoikiani.
TYÖ:
" M i n u n viimeinen j a suurin teh­täväni;
on kapitalismin vallan^murs-•
kaaminen j a maailman proletaari^
luokan valtaistuimelle nostattami­nen."
Siksipä minun nimeäni ihail-;
laan j a kunnioitetaan.'^— K a i k k i en
maitten proletanrilubklta kaipah ja^
kiiruhtaa minun t u l o a n i . '— Luopiota
sinun kanssasi pelonvavigtuksln:;
odottavat, koska minä olen antava
voitokkaan kilpcni j a valtikkani
kean oikeutetun maailman valtiaan
— proletariaatin käsiin. "Minä dlenl
maailmai^ valtias."
(Kaksi tyttöä tulee näyttämön
perältä laulaen j a : ; kantaen/ punasta^
lippua ylhäällä. Lippuun on kirjor
tettu: "Kommnnismi". Kapitalisti]
vctääntyy sivuun, tytöt etenevät'
hiljaa kunnes he viimein o v ^ saa­vuttaneet
Työn. Työ jää tyttöjen'
keskelle, tytöt kohottaa lipun niin,]
että se on Työn pään yläpuolella.
Työ ; ojentaa; vasemmalla seisovalle
sirpin ja oikealle vasaran. Tytöt
pistävät vasaran j a sirpin ristiin
Työn rinnan kohdalle. Kapitalisti
on tällä 7 välin hiipinyt: pois; :kauhun>
vallassa. Tytöt laulavat yksin *'TaI.
I M . lippumme luo't/ensimäisen'Vär4
syn. ; Työ yhtyy ^lauluun toisen vär-syn
alusta. Sanat saatavissa < tähän
lauluun: "Työväen laulukirja'^ 9x
korjattu painos, sivu 23. Laulun 1o/]
puttua laskee esirippu hiljaa.)
muut rahat' ovat; olen nähnyt n i i ­tä
museossa. Ja: sinuU^ isoisä on
niinikään ollut rahoia j a olet säi­lyttänyt
niitä pussissa taskussasi,
Ja- silloin oli myös ihmisiä -— m i ­tenkä
heitä nyt kutsuttiinkaan .—r
varkaiksi luullakseni, j o t k a sieppai-sivat
rahat toverinsa taskusta. On­ko
se tosiaankin totta? Mutta se­hän
oli hassunkurista! .
Soinnukkaat äänet yhtyivät k a i ­kuvassa
naurussa.
' . Vanhat pitivät tätä melkein louk­kauksena
aikoja sitten häipyneitä
•hikoja: kohtaan, jolloin vielä oli k a ­pitalisteja,
rahoja, varkaita j a " h e i ­dän
armojaan"»
Viimeiset kynttilät ovat sammu­neet;
naakeispöytä kadonnut. Ja
malttamaton > nuoriso ympäröi vete­raanit.
— Isoäiti, punainen isoäiti, ker­ro
meille jotakin Leninistä! Näitkö
hänet' itse? Elävänä? Onko hän
elänyt kuin muutkin ihmiset? Söikö;
joiko, nauroiko hän? ' J a onko L e ­ninkiä
knridstellat tähtiin, isoäiti?
>Nuoriso o n dedonhaloista j a sillä
on ^ m a t kärityksensä kaikesta. Ta*,
nainen Isoäiti puistaa päätään. M i ­tä'tah<
iiUä on tekemistä tSmän asjah
kanssa? Lenininhän aikoihin oli
niin paljon tehtävää maan päällä;-^
nälkääkin oli silloin. Kansa oli rlo-pen
uupunutta. Sotaa j a nälkää,
sotaa ja,.nälkää. .Kärsimyksiä,;.uh­rauksia,
verta, mutta myös urheutr
ta, uhraushaluja; sankaritekoja, suu­ri,
sammumaton: usko - voittoon',
taistelutien oikeudellisuuteen, - ; -
Punainen Isoäiti mielii kernaasti,
että nuoriso oppisi ymmärtämän
menneiden yhteiskunnallisten taili-telujen
merkityksen.
Mutta; nuoristf kuuntelee veteraa­nien'
-kertomuksia : suunnilleen . s a ­malla
tavalla, kuin nämä ovat kerr
ran kuunnelleet joulukertomuksia.
Kapitaali^ . v o i t t o , yksityisomistus,
rintama, erikoiskomissionit j.n.e. o-vat
nykyisin kaikkityyni, " h i s t o r i a l ­lisia
«anöja^^: He eivät tule koskaan
käsittämään vallankumouk^n koh­talojen
iloa j a kauhua.
Entäs sinä. Punainen/^Isoäi^,
oletko sinä- itsekin ampunut IhmisiS?
Nuorten silmät täyttyvflt Omitte^
lystä. Katseet ihnai^nrat epäilystä
j a nuhdetta. Että 'voidaan ampua^
eläviä ihmisiä! Elämähän pn ^toki
-pyhä!
" ' -^
ukselle, p y r k i i Pt, nainen Isoäiti se­littämään
asiaa.
51—- N i i n tecr^-ie mekin ; komnanu-nimmö
]>uole8t&! heliUttSä nuorten
vastaus. , , .' - \ ,
, Isoäiti vukcnee. Elämä' on pat­i
o n « d i s ^ y t . ^ ^"Snurpt, -vnoä^*
eiVat enää mcridise ' e r i n paljon.
Nuorten mieliä -ei enää paljoa läm­mitä
kertomukset kovien ratkaisu-;
vuosien sankariteoista rintavarus­tuksilla.
> Yhteiskunnallinen kysymys
on ratkaistu. Sosialismin ihanne on
vakuutettu. Ihmiskunta on vapau­tettu
orjuudesta, palkkatyöstä^ a i ­neellisen
vankeud(in kahleista, tais­telusta
jokapäiväisestä leivästä.
; Uusia, suunnattoman suuria teh­täviä
esiintyy- nyt ;^ a l a t i kapinoivasti
etsivälle ihmishengelle. 3a ' siihen
laajaan näkörantaanr verrattuna, m i ­kä
1960. avautui'nuorison katseille,
näyttää menneen yhteiskunalKsen
taistelun ratkaisu niin yksinkertai­selta,
— Nälkää 1 Olette nähneet tälkäa
vuosikausia. . E i , mutta . silloinhan
on tfeidän täjftynyt o l l a Järjestymät­tömiä
j a ' tietämättötniä. Punainen
Isoäiti'! '
' - ; r . M u t t a , lapset>. ajatelkaahan' p>-
la, ettei meidän iritkeäta uskoamme
sosialismin voittoon olisi' o l l n t ole­massa
j a ettemme me olisi borjomat-*
tomasti taistelleettvihoHlsla vastaan
sen toteottamiMksii ^Tällöin «tte
olisi ikänätfne kokeneet'j^eisen or-ganlsaisionin
onnea i a laovda työn
totista iloa, ' .
-7-' Te olette suorittaneet s^,- tier
däniime seii. Mutta meidän t e h -
tävähdne oyat^^rlcelmpiä.;,/BIddä
nsl^iUaisuni^mme j on li9imempi^'''ra-'
jattomamP^ 1
Ylväitä' ovat nuoret^ j o t k a kohot­tavat
rohkeina päitään täynnä ' p y ­hää
i n t o a kohti tähtien sirottelemaa'
taivaanlakea; j o t k a tähdet tuikkivat
avaran suojan ' verhottomain ikko-nain
kautta, , '
— 01<itte saavuttaneet päämää­ränne,
:; M e tulemme ::Saa-vuttamaan
omamme. Te olette voittaneet y h -
teiskunn^liset V / vastakohtaisuudet;
Me , tulemme kesyttämän; luonnon^
voimat.
L a u l a Isoäiti, kanssamme u i i i -'
ta hymniä, taistelohymniäiaipuniat-^
tornia ; luonnonvoimia vastaan; O-saathan
säveleen. Isoäiti, , Sehän
on; teidän: vanhan:'-rakastamanne
"K-nsainväliscn" sävel. Mutta mei­dän
sanamme; ovat. uudet Ne k e ­lattavat
meitä valtavaan .taisteluun,
sankaritekoihiny ikuiseen pyrkimyk­seen
— eteenpäin, eteenpäin!
' — Lopettakaa kadsijohianne. M e i ­dän
jtzhlapSivämme o n talevalsaos.'
Elämä on taistelua; koskaan päät-
^tymätdntäj^^etsjlmlstä flman f-- peri
mäistä s a a v u t u s t a . . ,.
YHOYSYALLAT EI OLE VIELX
.LUllKUiyA HAA
Hnuan porvarillinen puhuja hno-manttf
'taannoin^ 'ettei 'Yhdysvallat,
ole vieUt 'eb^MlitmiuAi -vapaa viinaa
sista. li&jien 'arvelajenaa mukaan
mutttamilla <en asol^kailla ^n ylcsi-tjasiä
viinäpolttimoita. - -
* Puhuessaan: Yleisvenäläisellet»
lonpoikain edustajakokoukselle tou»
kok. 22 p:nä 1917, j o l l o i n valta
Venäjällä'vielä o l i porvarien käsis­sä
j a porvarit, er-errät sekä men
shevikit väittivät bolshe>dkien ole­van
anarkisteja, sanoi tov. ' L e n i n :
" A n a r k i s t e i k s i nimitetään' niitä,
j o t k a kieltävät valtiovalkin välttä­mättömyyden,
mutta me sanomme,
että se o n ehdottoman välttSmStSn
ei ainoastaan 'Venäjällä nykyään,
mutta jolutisessayaltiossai^uv^
se, suoraan siirtyisi Boaialismiin.
Mitä iMJin valta on .ehdottomasti
välttämätön, ^ M e vain odotamme,
että tämän vallan tulee kolconaan
j a poikkeuksetta oUa työläisten,
sotilaitten, j a t a l o n p o i k a i n ^ :^
jäin enemmistön' käsissä. Tässä me
eroamme: kaikista muista'.puotneis-^
t a . -Me emme millään tavalla kiel­lä
lujan valtiovallan välttämSttS-myyttä;
me ' vain sanomime, ett$
e^tä kaiken tilanherrojen maan ta
lee ^malffiuttomasti:; siirtyä
kain käsiin, ^alonpoikaiii päiJcälU^
i e n komiteain pUfitökäcn :mukaisesti^
jonka enemmistö', on Itjrvä^Esynyt . e h ­dolla,
ettei minkäänlaista omaisuu
den turmelemista: ole ; t a p a h t i f n u L '
Vielä samana vuonna kukisti L o
kakuun vallankumous, bolshevikien
johdolla, provatieh, es-errien Ja
menshevikien vallan. Työläisten,
talonpoikain j a sotilaitten edusta­j
a i n neuvostot saivat koko vallan
•käsiinsä.' J a siltä a i W n . o n ' kom­munistinen,
puolue johtanut työläisn
t e n j a talonpoikain Neuvostovaltaa.
Se- o n käytännössä osottanat, kuin­ka
valta voidaan lopullisesti l u j i t ­taa
typläisten j a talonpoikain kä­siin,
kuinka maan,h)|]t|itus j a talou­delliset
suhteet työläisten^ j a talon­poikain
kesken on/ järjestettävä
molempien yhteisten etujen' perns-ieella.
-.Kaikki .tilanherrojen maat yiipy-mäftä''
pakkoliloyatcttilm^TUiai^-^tK
listettiin kansan yhteiseksi omair
sttudeksi. Samoin pakkoluovutet-tiin
tehtaat, työlaitokset,^ pankit,
kauppaliikkeet; j a .kokOj'kapitalistien
yksityisomaisuus:;;.: Teollisuustuotan-'
tanto joutui työ^isten j a talon^oi^
Icain valtion haltuun. Ja kansalais­sodan
aikana niinikään pakkotuovu-tbttiin
myöskin talonpoikain maa-taloustuotannon
ylijäämä, koska se
oli vallankumouksen voiton \ ehto.»
Valtio otti sitten haltuunsa tuottei­den
jaon koko maassa. Kaikki voi­mat
pinnistettiin taisteluun työläis­ten
j a talonpoikain.v vallan l u j i t t a ­miseksi.
Siten I pysyi valtio-valta
niissäkin, mitä vaikeimmissa' olois­sa^
täysin lujana,, sen kaikki voimat
suunnattuna yhteen ainoaan ja
kaikkein tärkeimpään tehtävään,
sekä koti- että ulkomaiden vasta-valhinkumouksellistcn
voimien ku
kistaroiscen, työläisten j a talonpoi­kain
vallan lopulliseen vahvistämi-seen,
Tv > ,
' Kuii 'tämä tehtävä oli suoritettu
-~- kotoisten j a ulkomaisten por­varien
aseellinen vastarinta nujer­r
e t tu — astui eteen kysymys siltä,
Icuinka maailmansodan j a kansalais­sodan
rappeUttama talous voidaan
saada uuteen kuntoon, nostaa' u u ­vutettu
maan kansallisvarallisuus
entistä suuremmaksi, pitäen' edel­leen
silmSfiä työläisten j a talonpoi­kain
yhtciiBtä etua j a ^siten lujit­taen
työläisten j a talonpoikain l l i t -
;toa. Ja kommunistinen puolue ^
sen* johtaja tov- L e n i n — osotti
^Icn "tämänkin tehtävän suorittami-
«eeq, viltotti uuden talötispolitli^
kan. ' . -
Talonpoikain tuotannon ylijäämän
pakkoluovutuksesta^' luovuttjlin. T a ­lonpojalle
määrättiin luontaiiBvero.
S e n ' suoritettuaan sai^ talonpöjlta
vapailla markkinoilla myydä tuotan­tonsa
ylijäämän,' vaihtaa e e r hä­nelle
tarpeeUislitt tuotteldiln^" V a l ­tio
pidätti haltuunsa tärkeimmät j a
8uurimma^ tehtaat j a muut tuotan-iolaitokijfet,
kuU^uIaitokset m^ l l a ja.
merellä sekä ulkomaankaupan mono^
poolin. Yksityispääoman, omistajil­le
annettUn oikeus harjottaa sisä-,
maan kauppaa, oikeus vuokrata teol­lisuuslaitoksia
ja niissä harjottaa
tuptantoa' palkatulla työvoimalla;
mutta velvollisuudella noudattaa
Neuvostovallan \ työlakeja. Niini*
Icaän tarjottiin, ulkonuM^l^ilte/näiU
oman omIstaiUltf'- iilcllsutut ' koiuesk
sionisoplmusten kautta perustaa teh­das-
j a tuotantolaitoksia Neuvosto­vallan
alueella,
; Tmiöhi aostlv»e .pohrarilllse^ ^
nomafohdlet'' kaikkialla ägitätslonfii»
htxudon siit^, Icuinka botshevOcit pe^;4,
rääntyvät ohjelmastaan ja lapAul;!- '
dataan ja kuinka ]^euvosto:
liia jäU^^ kapit^lseen
m^än. Sen l i s ^ paittöstl^ mm
sialidemokraattiset l e h d e t ^ f a e ? ^ ' [
m sitä, että bolaherikir «myyvät^ \
VenäjSa ulkomaisille kapitaliftteille*^. "-^
M u t t a samqatt,aikaan IcaikUadistifc j d ^ i
niiden kätyrit kjijitenkii;!: t«iwtvat;
ettei heidän agitataloniväitteessaän ^ . ^ i
o l l u t perää. > ^ v - f f ^ V
s Pääoman omistajia .exi maisto l Ä - T f
v i ,tuiinu8telemassa. voisiko Nettvost/s; J
tovallassa sa^dn selldtola fconaesaiovV . ,
neja, jotka antaisiyatmabdolUsua-^^l ^ v^;
den murtaa työläisten j a talonpoi-''^ f
k a i n valtaa t i l o u d e l l i l e sU ja^oplUt^^' \
tiäesti j a 8ite»tM^Äia» \«dellyt:^k3iä:\^ ^
kapitalistien vallan j a kapitalisHseii i ; ^ l
järjestelmän uudelleen voimaan saft-^ j »
mlseksi Neuvostovallassa.^ Huomat-^ ^\
tuaan, ettei sellaista'juahdolUsnutta -^-"'^
ollutf ettei s i l l a i s l a kons6ss|onieh- i ,
t ö j a , myönnetty, eivä^ he konsessio* ^ i
nlsopimuksla 'solininneet,' tai ioa soi- ) „ 4
roivat, niin eivÄt niitä t«jrttäneetf
Ainoastaan poikkeukda tfistft ylei-*° l
sestä säännöstä s a a t t i ' ilmetä. ' l
Myöskin sosialidemokraatit kai-^^ <
kissa maissa sekä luissaan että yti-^^' ]. .|
missään tunsivat, että . ^ l a h e v i k i t " ' ;|
i a neuvostovalta eivät ^su[i|ikaan die ^ ^
perääntyneet sosialistisen: ylit^iskonrJ
nan luomistyi^stä, että l^eUvostoval-,
t a ' oi ollut lydnji^t päätään'seinään» f'
imutta, sen ^Ijaah asettunut ^etitä-^C
vänsa muuttuneita olosuhteita, "vi&i»^^
taavalle, perustalle. ' ^> ' ^ :
ri;?Uuteen talouspolitiikkaan' siicty-^^
mlncn merkitsi juuri aQiiia|iatlsen:i|:
luomistyiin perusteellista jtL ^olosuh­teita
vastaavaa toteuttamista.^ J a J
siitä johtui, että porvaristo j4 "so- .
slalidemokratia ^ei riemuinnut '^uVi- i
teen talouspolitiikkaan siirtymisen > f ' , ;
johdosta, kuten se epäilen^iu^ o l i s i > ^
tehnyt, jos tuo silirt^Vinet^ olisi ^
merkinnyt todellista pdrttytymM: u T
awtibr-^s;!ÄÄnÄ-TwÄi^r '
työätä. Sillfi^ riemuitscml8ei^:«ija8-f,
t a jatkavat porvarit ja^sosiftUcleino-^^
kraatit kaikissa maisia ,entisiK4 'ka.t^'"f
kerampaa taistelua Iireuvostoval^a&t'<^<
-vastaan. • \ ^ ^f'-;
i l ^ v . L e n i n selittt, kuiuka s i i r t y * '^
mmen uuteen talouspolitiikkaan^ o h >^
siirtymistä valtiokapiiallsmiln,^ j o k a ^
todellisuudessa merkitse^ , askelta'^ '
sosialismiin, koska valtiovalta *ineil-%*'
lä on työläisten j a t a l o n j ^ i k a i n kä-sissä.
Se merkitsee ensi sijatoa t a - i-lonpoikain
aseman paräntauästa^ j a
parantamisen keinona o n : l u o n t a i s - f ^ ' ^|
vero, tavaran kiertokoulun a i k a a n i : - n
saaminen, "suurtuotannon,^ kulkal^i-^^
toksen j a ulkomaamkaupan kohotta-,
minen j a pitäminen t a l t i o n ,inono--
poolina. kaikki tämä on'toteu-4 ;
t e t t u . Eikä siinä^ole rahtuakaan^
peräännytty, , ' !
fr-
ITT
; Luontalsverosta p i i r r y t t i i n yh^*"-
naiseen maotalousyerpon, ioka- on^
talonpojalle mukavampi j a jota.py» ;
ritdän pienentämään sekä muutta- \
maaii tuloveron luontoiseksi, jolloin^
köyhemmät talonpojat vapautuval^
icokonaan veron suorituksesta. ^ ^ ;
Tavaran k i e r t o k u l k u , saavutettuna
antamalla . y k s i t y i s i l l e kattppiloikeu->:
det kotimaisilla markkinoiliau Upi- l
t a samaan aikaai^ tukee Valti0vält4 i
k a i k i n tavoin k e o p e r a t i i v i s t a ' I k a i ^ ,!
paa, kehittäen sen niin voimakkaak­si,
etta yksityiskauppa' vähitellen;!
kay tarpeettomaksi j a kuolee.^
SuurtuoUnto ja , ^ u i k u i a i ^ ^ on
ja' |>ysyy valtion hallussa, aampiii'
ulkomaankaupan monopooli. N a i n to-,
t e u t e ^ n valtiokapitalismia.^^ J«tt ^;
maassa, jossa yaltioyalta' on työU>' ;
Iäisten j a talonpoikabx kMaaSi^ a ^ > '
merkitse^ asialta sosialisauHiijf'fiosia-f''
listisen yhteiskunnn ^rakeÄtamnia»
Työläisten j a talonpoikalUt etuja^
ei ole myyty' kotimaiseUo ifi^^ifta^
r i l l e eikä ulkohmisetle pSibni»dtfe. v''\^:
NJhi kotoisen kuin nlkomirafJifegnl^ \
Pflryarin annetaan kayt^lt^ijailn;;, / ;
omaansa apuna Neuvostovajltua xar ' / ^
kennustyössä, mutta,vain apllafajtl^'^ e '
ehdoilla, että siitä on fayS^^tyS^ ' \\
IBtöiUe ja talonpojille. /, , ^ f,^ . i
.Bolshevikit eivät ole
ncet.- P^fnvastoiu toteutetoiÄ »-ipOS-V i i ^ l
siaHstisen yhteiskunnain w^k«>taml^^.':^/J
tydtä vahentymättSmalU. «bndBin ^^m
ja 'yhä' eneiiev^lla n o i ^ t t d l ^ v v Ä V i '
hr
in
Ennen MufnoSn^ iumeitmA<^'-^niAiZ:^»'t n
mm
mä