Vapaus, February 25, 1929

              No. 45 — 1929 Perjantaina, helmikmin 22 p;nä—Fri. Feb. 22
A H A A
SUOMEEN
KorssiSaoinen Markkaa
39 60
'Työräök^ vaKurikko-tilaaii
taimissa
Työniutajaö» jäigestöt eivät edes vastaa KoaCn fconfereassin csilyksUn^
mott» sen sijaan ajavatapl ucsia raatinmtaa
SUOMESTA
R E F O R a n S T l E N TÄYTYY I T S E K m T L T « a 7 S T A A JOUTLTfEENSA CM-FmvjäAN
7 « AVIÖROA * MYÖNNETTIIN
VIIME \XONNA
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT:
^ 40c lähetyksistä alle $20.00, 60 e K
hetyksistä (20.00—$49.99, 80e lä­hetyksistä
$50.0»
lähetyksistä $80.00
$79.99 ja $1.00
$100.00 sekä
26c jokaiselta seuraavalta alkavalta
eadalta dollarilta. '
SihkosanomalalietyksiBti ovat lä­hetyskulut
$S;50 lähetykseltä.
Saomen rahaa oatetaan. Eurasi
f 2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MV/DÄÄN
TIEiDUSTAKAA_PILETTIA3IOITA
Vapaudelle ottava, rahavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street.
Port Arthur. Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1387 St Antoine St.,
Montreal, Qae.
CHARLES HAAPANEN.
Osuuskauppa, Timmins, Oat.
A. T. HILL,
967 Brpadview Ave., Toronto, Onv
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossi*
J . OKSANEN
Eirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI,
South Porrupine. Ont.
2231., 7) J. Asikainen, 22. 49^ 8) A.
Salminen, 22. 57.
Kilpailu oU samalla joukkaekflpai-lu
9-mlehisllle ioukkuellle E. Jxmellin
lahjoittamasta palkinnosta, (prospek-torin
vasara) ja. «uoriutui siiiiS, voit­tajana.
Matti Mäkelän valitsema
joukkue, keskiajalla 22. 59,3. Niilo Le­pän
joukkue, josta päämies oFi kilpai­lumatkalla
kesiä-Ontariossa, joutui
toiseksi, keskiajalla 23. 41,9.
Tämän kilpailun perusteella "päätti
seuran johtokunta läliettää lOrkland
Lakelle kiertopalkintoa puolustamaan
seuraavan joukkueen: H. Nättinen
(aUe 18 V.), L. Tanner •ikämies>, sekä
Samaan aikaan kun yhteistoiminta tai sitten lopettamaan neuvottelukoko-kapitahstien
ja refonniitisten am- usten pidon."
malUyhdistysjohtaJain kanssa Eng­lannissa
jo on täydellisen vararikon
partaalla pyritään muissa maissa e-delleen
tällaiseen yhteistoimintaan.
Oikeusmirusteriön antamien tieto­jen
mukaan jätettiin korkeimpaan oi­keuteen
\*iime vuoden kuluessa kaikki­aan
815 avioliittoa kcskeyaa eriva-pausanomusta.
Niistä kcs'ii 762 avio­eroa,
25 avic-uhteen purkamista ja lo­put
kihlauksen tai kuuluutuksen pur-
Kuten alussa jo mainittiin, touhua-j kamlsta s ^ ä naimisiin menoa vaja-vat'
amsterdamilaiset ammattiyhdls-1 ikäisyydestä, sukulaisuudesta tai a-tysjohtajat
kuitenkin \-iela muissa .\-iorikcksesta huolimatta.
maissa voimalla ja väellä "teollisutis-
Englantilaiset lehdet kertovat, että rauhan" puolesta. I^un tehdään Suo-on
kulunut n. vuosi siitä, kun Tur­nerin
ja Mondin yhteistyökonferenssi
pidettiin, mutta tähän asti eivät työn­antajain
järjestöt vielä ole vastan,
neet sen tekemiin esityksiin. Sen si­jaan
on työnantajain taholta vaadittu
m.m., että riippumaton kaiv<»työläis-ten
liitto on tunnustettava laillisek­si
ammattiyhdistysliitoksi sen vuoksi
että kaivostyöläisten liitto vaatii edel­leen
koko maata käsittäviä työehtoso­pimuksia,
joita työnantajat eivät" hy­väksy.
Riippumattoman liiton avulla
voisivat työnantajat sitten syrjäyttää
työläisten vaatimiikset.
Vuoden kestäneiden työrauhaneu-vottelujen
perusteella ei ole vielä edis.
messakin sosdem johtajaan leirissä ja-
. Aviosroanomuksia hy\'äksyttiin 743
ja hylättiin 45. Edellisenä vuotena hy­väksyttiin
673 avioeroa ja hyljättiin
usein vielä paljon karkeammin kuin. 73. Kihlaus purettiin viime vuonna 1
ulkomailla. Siellähän sosdemit juuri: tapauks^sa, kuulutus samoin 1 tapa-parhaillaankin
lehdissään julistavat! uksessa, naimisiin menolupaa vaja-avoimesti.
että työläisten olisi ilman' ikäisyydestä huolimatta anottHn 5 ta-muuta
luovuttava palkkataisteluista!paukssssa. Jotka kaikki hy\'äksyttiln.
koska niissä muka vain hävitään ja j aviollittolupaa siUculaisuudesta huoli-saatetaan
kärsimyksiä aikaan. Engg- matta anottiin 1 tapauksessa, joka hy.
lännissä on nyt vallalla raadittu ti. väksyttiin ja lupaa mennä uusiin nai-lanne.
Mutta kahta Icauheampia kär-' misiin aviorikoksesta huolimatta on
simyksiä ovat työläiset sUtä saaneet' anonut 19 henkilöä, joiden kaikkien
osakseen. Palkkoja on laskettu hui-' anomu*iset on hyväksytty.
mastL Teollisuutta on ratifioitu. Ja | Avioeron syynä oli 545 tapauksessa
sadolntuhansln ajettu työläisiä sen a-' eripuraisuus. Juoppous on ilmoitettu
vulla maantielle työttömyyteen. "Teol- j syyksi 88 tapauksessa. NUden tapaus-li3Uusrauha"
neuvottelujen aikana kat- ten luku, joissa juoppous on ollut a-sovat
ammattiyhdistysjohtajat sieUä' vioeron syyiiä on "tosiasiaUlsesti kul.
I
NeflYOstoliitosta
Jemenin kanssa tehty
sopimus
Aivan äskettäin Jemenin kanssa
scimittu sopimus on yksi rengas niit­ten
j-stävyyssopimusten ketjussa, joil­la
Neuvostoliitto cn luonut siteitä I-dän
maihin.
Jemenistä mc-illä tiedetään hyvin
vähän, miltei voidaan sanoa, ettei
meillä timncta sitä ollenkaan. Tällä
nuorella arabialaisella valUolla, joka
eri saavuttanut Itsenäisyytensä Tur­kin
sulttaanin kukistumisen jolidosta
ja jonka on täytynyt kaiken alkaa
taistella itsenäisyytensä puolesta Eng­lannin
imperialismia vastaan, on kui­tenkin
suuri merkitys sekä taloudelli-sassa
että poliittisessa mielessä.
Nykyään Jemen on sivussa tärkeistä cdmerkiUä todistavat yht«L<r^dfn
kansainvälisistä reiteistä, mutta talou­dellista
merkitystään el se ole silti
vielä menettänyt. Se on edelleenkin
ainoa ArablaB valtio, joka harjoittaa
maanviljelystä ja omaa rikkaat pellot
ja puutarhat. E l ole epäilystäkään sil­tä
etteliö itsenäisyyden lujittumisen
jälkeen Jemenistä tule yksi kalkkein
kehittynein Arabian valtio.
Itsnälsyytensä lujittumisen Uellä on
Jemen ottanut jo useita ratkaisevia
Suomen
Päakonsulivnraslo
jonkun verran. Mutta työttömät saa­vat
avustusta, eivätkä niin ollen jou­du
sellaiseen hätään kuin työttömät
tavallisesti kapitalistisissa maissa.'. . ^
Työttömälle itselleen työttömyys ei K ? S^f^**, ^ V " ^ " »
tumxukaan miltään erikoiselta i f "1-i kuulpvia tehSiä, anto»
yhteiskunnalle se tulee matkustusta varten kotiXBaateTtS
muaalle, vahvintäa asiakirjojat.
ta. mutta
maksamaan aika' paljon.
— Joudultteko kävmään ppUohnu.
hutniJln kollektllvisUIa eli yhteistalo­uksilla?
Ja minkä vaikutuksen niistä
sai?
— Kävin monellakin kollektiivisella
taloudella. Niissä tavallisastl yhdistj-y
useampia yksityistalouksia. Yhteisyys
on osoittautunut tavattomasti eteen-niiln
vieväVsl teki täksi ja parantaa
huon^attavastl niihin liittyneiden ta-loudelllsfa
asemaa. Tällaisilla yhtel<!-
talouksllla on tuotantotekniikkakin
kehittynvt huomattavammin kuin
mviilla. Tästä syvstä ne muodostuvat
ikäänkuin kouluiksi koko ympäristöl­leen
jä
nöksiä y.m.. selvittää pcrsiSS» f»
muita Snnmen kaasalaxdÖB luxfafi»'
•ovia asioita.
Osoite:
Coosnlate Gaa«raT of
Room 918
1410 Stanley Street, VaoAndl
(Comer St. Catharine and
A K S E L I RAVANHEmtK
pääkonsnS
dun yksityistaJouteen nähden
Ne valtaavatkin nopeasti alaa. Esim.
yksin MoR^ovan kuvernementlssa on
kollektiivitalouksia kokonaista 500. N i l.
den kautta tulee suurteollisuus mtra-taloude.
ssnkin mahdolliseksi.
— Voisitteko esittää mitään nume­roita
maatyöväcn oloista?
— Ensinnäkin on otettava huoml-
Liffiksi on Suomena
ir',anBdaMa: Konsuli Eriek J ITcvt».
Port Arthur. Ont. Adiea S t e n.
mäki. 319 Bay S t . ToroaflA. Ot/L —
H," P. Albert Hermansos, 4179
S t , Winnipe{r. Man. —
Franssi, Box L. Copper C9
Charles E. Magrnussoa 5 i HMSC St,,
Saint John. N , B.
HYVIX K A L U S T E T I I UA
HUONEITA
miehille, naisille Ja pcrlbcSB»
saatavana
Hilda Nurmeir« -
tytty asiassa askeltakaan. Työnantajat SJ^J^^^ työläisten taistelun e- tenkln paljon suurempi, sillä anomuk-^ ^^j^^j^j^^ Maailmansodassa Jemen tu- mlkat yleensä työehtosopimuksilla.
ovat kuitenkin jo saavuttaneet sen, linehtojensa puolesta..
Nyt on tilanne Englannissa käynyt
oon. että neuvostovallassa määrätään ».^^•[ni.Simcoe St. Toro7.li^ Ifta».
. ^ i v n f «in. n c ; i • . . ^ « h t . c ^ ^ f ^ M V c i i i . Kenkum korjausta otetaas
lujen aikana
ammattiyhdistysjohtajat olevan sopi-matonta
työltisten lähteä taisteluun
Esim. Moskovan kuvcrnementi.ssa
ma'{setnnn työehtosopimuksen mukaan
moatyöläisille seuraavia kesklmätträis-palkkola:
miehille CO. naisille 27 ja
lapsenhoitalntvtöillo 17 niD!na kuu­kaudessa.
Tähän tulevat lisäksi vanan
sien Joukossa on paljon sellaisia, joi- ^ ^ aktllvlsesU Turkkia, Jonka johdos-mlhln
he ovat pyrkineetkin. Neuvotte, ^ ^-^I^, " mainittu, mutta joi- Englanti riisti sUtä yhden kaikkein
i n i .n . 5 > « T , . Ylittävät retorwistlBet^^^^^^,^S^^^^ satamistaan, Hodeidan
mistijohtajain täytyy itsekm tunnus-, us. Juoppouden takia avioeroa hake- ;kaupungin ja luovuUl sen Assyyrlalle.
...u.^^.. ^ ^ . ^ . a . . « : x a u . ^ t ^ ^ ^ ^ S s S ? ^ J Umpikujaan, j neista on suurin osa naisia, ainoas-: ^ ^925 Jemen kuitenkin valta-elinehtojensa
parantamiseksi. "Teolli- f l ^ T Z S ^ u ^^'^^f^^^^^'^ tapauksessa on mies hak^ut, ^^^^^^^^^ satamansa takaisin. V i i -
suusrauha" ja työnantajain rajaton v > jollaista ei heidän avioeroa vannon juoppouden tähden.' ^^j^ j^men lujitta- ruoka Ja asunto sekä työvaatteet Työ-rUsto-
oikeus in niin o l l e n ^ S e" ^tJ"".^ " t "Sisuttaan ja muodostanut aika on kaikille 8-tuntInen .la joka
P ä m — n tulevaisuuteen ast. ri^^SSS^^S^ ^ ^ p"Ä^^^^
ä S = ^ Ä T ^ ^ SAHAKAPITAOSTITMKOVATKI.
samassa paikassn.
johdosta: "Rohkeasti ja rehellisesti 1 tilkka ei tietysti vqiii menestyä niin-pitäisi
tehdä loppu tällaisesta fars- k ään 'pitkälti kuin Englannissa. Se
sista. Mutta ne näyttävät olevan omi­naisuuksia,
joita nyt puuttuu. On jou.
on työläisten syytä painaa mieleensä.
Amsterdamin agentit eivät kuitenkaan
RIST&Ä TYÖLÄISTEN OLOJA > ka on tähdätty Jemenin Itsenäisyyttä ! ja kaikenlaisten vakuutusten kustan-
Uastaan. Kun kaplnalUkkeetkulten-inuksst joutuu suorittamaan työnan-
Olemme jo aikaisemmin kertoneet, kln kärsivät tappion ryhtyi Englanti
että puiitavara'iapltallstlt ovat päät- avonaiseen taisteluun Jemenlä vas-
J. N DESMARAK
Asianajaja — lakimies —
notario
McKEY BUILDING.
Sudbury, Oat.
taja.
— Minkälaisen käsityksen saa ver­duttu
^treseen ioS nn kävtävä ^rh,,«l"«:« ^ , ,"'"^,1^" • täneet supistaa tuotantoa 15 prosen- taan. Vuonna 1928 tekivät englantllai- talaaammaalllala mmaaa- - jaja mmeetstäsätytyööläläisitsctcnn oololo-- ttooimreeeen,i ^jokian vSaalti^i SrouhkUeuattÄa j!a' ^m^ie-^ • ^va^ik ka se heUle kuinka selvästi osoi. himiat ylös'"Hei- *rso«laslentokoneet useita hyökkä-, .la ^Neuvos^^^^^^^^^^
huutta. Ammaltlylidistysliiketla on tettaisiin. vaan tulevat toimimflnn pn ,
vahvistettava, jos vielä löytyy miestä, tisen topS m u S L ^ ^ °" ollut kaupunkeja ja kyllä, mutta Englan-
;vönanta1ia tekoihin ^ ^ n ^ mukaan^ LapUahstlen ^^^^^^ päätetty edelleenkin „in imperialismi ei saavuttanut näillä
slngln Sanomat" kertoo, että sahaka-" yksiä Jemenin alueelle, pommittaen
joka voi vaatia työnantajia tekoihin etuja ajaen.
Tämä pieni sana "'Jos" merkitsee
monasU paljon enempi kuin tusUia
multa sanoja. Sillä-se pienuudestaan
huolimatta antaa mfeille "koko asiasta
toisen käsityksen kuin mitä se oTiäi
oUut ihnan sitä pientä "jossaa". Esim.
me olemme lukeneet tai kuulleet asi­oista
ja tapahtumista sumrempaa huo­miota
kiinnittämättä sUhen seikkaan
e t t ä tämä pieni "jos''-sana, voi tehdä
asioille aivan toisen käänteen ja antaa
tykkänään toisen valaistuksen.
Jos el papit pelkäisi laumansa vä-
Tientymistä, niin eivät he niin suurel­l
a hartaudella kävisi työväen järjestä­ytymisen
kimppuun;
Jas el työläisillä olisi sanomalehtiä,
jotka ovat heille tehoisin vvaFistusvä-line,
niin "slelunpaimenef eMlslvät
seurakunnissaan kuin pukit kaali­maassa.
Jos ei hengeimilehlllä olisi '"liha
heikko", niin monet rehellisistäkin työ­läisistä
uskoisivat heidän olevan mitä
mallikelpoislnta vSkeä.
Jos el "seurakunnan paimenet** ky­kene
"hengellisinä aseilla" estämään
proletariaatin heräämistä luokkatie-toisifcd,
niin turvaantuvat muutamat
heistä ilmiantoihin jar asioiden vääris-telyihin,
saattaakseen vastustajilleen
mahdollisimman suoria valkeuksia.
Sillä kirjoitettu on: rakasta lähimaista
El, niinkuin itseäsi. Ainakin he niin
saarnaavat, joskin tekevät toisin.
Jos ei porvarillisessa yhteiskunta­järjestyksessä
olisi mitöän mätää, ci
olisi tyytynrättömyyttä.
Jfos el olisi yhdellä kansalaisella
syönnin ja juonnin avulla tilaisuutta
tehdä vatsastaan tynnyrin muotoista
säiliötä samaan aikaan, ktm toinen
kansalainen kuupertuu nälän vaiku­tuksesta
katu-ojaan, niin ei olisi tyy-
. L .Salo ja M. Mäkelä, ryicinen sarja)u muodoissa kun he huomaavat nekin
menettelytavat tehottomiksi nousevan
luckkatietoisuuden edessä. Ja silloin
heitetäln "kanHanvaltaisuuden"" valhe-naaman
syrjään, sekä astutaan porva­rillisen
diktatuurin tielle.
Jos joku näitä asioita epäilisi "kom­munistisiksi
valheiksi," niin seurat­koon
hieman tarkemmin nyk3?p(äiväln
tapahtumia; niin hänen mielipiteen-ä
muuttuvat, jos lian tahtoo olla rehel-lliien
Itseänsä ja muita kohtaan.
Jos lukija on kärsivällisesti seuran­nut
näitä-muutaniia "jossia" tähän
saakka, niin kiitän sUtä. Sillä vaikka
tämä kirjotus Olikin käsitelljrt vain e-räitä
asioita jos-^&nan valossa, niin
el tätä -kyhäystä lopetettu "aiheen
puuteessa", vaan sen tähden, ettei"sii­t
ä tulisi mitään "loppumatonta lorna"'.
PervoL
kyennyt osoittamaan koko maailmalle
että se on kykenevä nostamasn sotien
raateleman ja kaaostllan partaalla o-levan
maansa taloudelliseen hyvin­vointiin,
niin olisi työväenluokan luo­pioilla
ja muilla porvareilla jotakin
asiallista perustat^. todistellessaan
"kommunistissn järjestelmän mahdot­tomuuksista.'"
Jos loisluokka ei voi istua valtasatu-lassaan
"parlamentarismin" avulla,,
niin turvautuu se fascistisiin terrorl-koplakuntien
hallitukseen. Niin pitkäl-le
hemä riittää parlamenttarisst me-j unkarissa, Puolassa. Hollannissa
nettelytavat, s.o. työväenluokan puhe,-
palno-, yhdistys-, kokoontumis- ja
vaalivapauksien sorto "lailFistetuissa"
Nykyään on esperanto levinnjrt san*
gen laajalle alalle, varsinkin Europas-sai
että sitä käytetään jopa kongressi­en
kielenäkin jo'ro virallisesti tai e-pävirallisesti.
Myöskin on useita kan­sainvälisiä
ja kansallisia liittoja ja
ryhmiä, jotka käyttävät ulkomaisessa
kirjeenvaihdossaan esperantoa. Var­sin
paljon löytyy kansainvälisiä y-leisvalistuksellisia
järjestöjä, jotka
käyttävät sitä virallisena kielenään,
imperia
supistaa tuotantoa niin, että supistus mitäiän, sillä heimot eivät enää nous.
kokonaisuudessaan tekisi n. 300,OOC seet kapinaan. Jonka pohjalle Englan-standardla.
Vähennys tulisi siis te­kemään
yhteensä kokonaista 25 %.
Lehden selostuksessa sahakapltalls-tien
kokouksesta mainitaan, että "yh-distys
kehoittaa jäseniään siirtämään
osan vuoden 1929 sahaukseen tarkoite­tuista
tukeista vuoden 1930 sahauk­seen."
työläisten oloihin esim. Norjassa?
— Kun omantuntoni mukaan vas.
taan, täytyy sanoa, että
maa- Ja metsätyöläisct Neuvostoliitos­sa
elävät paljon paremmin kuin
meillä Norjassa
Ero on kerrassaan huomattava
Heikkilän sisarosteii
Matkailijakoti ja S^ra
1399 St. Antome St.
MONTREAL. OUZ^^C
TäUä sahakapitalistlen toimeenpa- imperialistisista maista el ole mln-nemalla
tuotannon vähentämisellä on käänlaisla valtaustarkoltuksia.
; muutkin kuin hintojen korolttamlsen 1 Ystävyysperiaatteiden ohella or:
nin imperiallsUt olivat piirustuksensa
tehneet.
Jemenin ja Neuvostoliiton välUlä
solmitun ystävyyssopimuksen tarköi- Mutta toiselta puolen tein taos sen
tuksenä on Jemenin kansainvälisen a- havainnon, että eräiden ammattialo-seman
lujittaminen. Tämä sopimus on jen työläisten asema on Norjassa pa-sltäkln
arvo'skaampi Jemenllle, sillä rcmpl kuin Neuvostoliitossa.
Neuvostoliitolla, eroltukseksl kaikista'
ollen niistä melkoinen osa Saksassa, tarkoitus. Kapitalistit aikovat tuotan-' Neuvostoliitolle tällä sopimuksella se
Neuvostoliitossa. Tshekkoslovakiassa
Sveitsissä y.m. Europan maissa. Yksin
Englannissakin, jossa oHaan muihin
maihin verraten sangeri vastahakoisia
cppimäfin tai opettelemaan vierasta
kieliä pelkän "englantilaisuuden"
vuoksi, on useihin tuhansiin nouseva
F. A. RICARD
T 'jku' la Viblfi
RAUTAT A V A R A K AUFPÄ
; £ l i a St.. SoAvnK.
Sulettuja Ja avonaisia
autoja saotavana
Puhelin 121
Esperanto, kansainväli­nen
kieli
Erään esperanton harrastajan kirje
Vapsadelle
vat.
HAJOITTAJA LÄHTEEN EBOTTA-MISASIA
ESILLÄ AMMATTI­JÄRJESTÖSSÄ
Työväenliikkeen toiminta on nyky­päivinä
käynyt entistä Taajemmaksi.
Eaaden vähitellen yhä yhtenälsemmän
.kansainvälisen luonteen. Kuitenkin on
clemassa eri kansallisuuksien työväen
ryhmien välillä eräänlaisia esteitä,
esperanton taitoisten joukko. Näin tit palkkojen polkemisissaan nojautu,
suurta on jo esperanton levikki kan-'
seihvällsestl ja kuiterikrn esimerkkim­me
ovat otetut vain työväen piireis­tä:'
Tlälden lisäksi löytyy suuri joukko
erilaisia; kansainvälisiä porvarillisia
laitoksia, jotka käyttävät esperantoa.
Samoin on porvareilla myöskin oma
kansainvälinen esperantoliitto, kuten
työväelläkin. Lisäksi on sellaisia seu­roja
ja ryhmiä, jotka eivät kuulu mi­hinkään
kansainväliseen liittoon.
Kaiken lisäksi Ilmestyy nykyisin jo
lukuisasti espeirantoklellsiä sanomaleh­tiä.
m.m. työväenlehtiä, joMen kautta
pääsee sangen helposU ja laajasti pe­rille
eri maiden olosuhteista, joiden
tietojen saanti muita teitä käyttäen
piisi melkoisesti valvepa ja varallisuut­ta
kysyvää, muutaman ulkomaisen
kielen taitavalle' suorastaan mahdo­tontakin
omin neuvoin selviytyä. Es­peranton
avulla sensijaan on mahdol­lisuus
olla kirjeenvaihdossa missä
maassa asuvan kanssa tahansa, joka
vain osaa esperantoa.
Eiköhän olisi aika jo tälläkin man­tereella
kiinnittää esperanton opiske­luun
suurempaa huomiota, sillä ai­nakin
allekirjoittanut katsoo sen tär­keäksi
kansainvälisen työväenliikkeen
kannalta katsottuna.
Saattoiko siellä havaita mitään
poliittisia riitaisuuksia, joista sanoma­lehdet
viime päivinä ovat niin paljon
kirjotelleet?
— Eivät no mitään va':avaa kysy.
noh pienentämisen varjolla myöskin, merkitys, että se • avaa sen kaupalle mystä muodosta. Osallistuin tosin lu-aleimella
työläisten palkkoja. Tämä, uusia markkinoita. Kaupan enslmäl- kyisiin työläisten kokouksiin, joissa
oikeastaan onkin päätarkoitus. Ja sen cet kokemukset Jemenin kanssa ovat riitakysymyksiä käsiteltiin. Tein nlls-kapitallstit
voivat sitä helpommin; antaneet hyviä tuloksia. Voidaan olla sä sen havainnon, että noin 99% 'työ-saavuttaa,
mitä enemmän -puutavara-i vakuutettuja, että solmittu sopimus iäisistä on nykyisen suunnan kännal-työläisiä
. on työttöminä. Tuotantoa lähentää Neuvostoliiton yhteyttä tfl- la ja että opposltlolalsia työläiset y-
\ J«ensä pitftvät vastavallankumouksel-lisinä,
olkoonpa se sitten enemmän tai
vähemmän perusteltua. Itse työläiset
ovat mnhdollisimman ' yhtenäisiä ja
heidän järkkymätön kantansa luullak­seni
tekee sen, etteivät mitkään huo­mattavammat
poliittiset heilahdukset
yleisessä politiikassa voi olla mahdol-r
llsla,
Noirjalalnen haastateltavamme alkoi
kiirehtiä matkavalmisteluihlnsa Ja
niin oli paiskattava toverilliset hyväs­tit
ja lopetettava keskustelu siihen.
Waller Laoma. SsOlbnnr.
väljentämällä taas saadaan työttömäln häh nuoreen, mutta suuren tulevai-ermelja
paisutetuksi, mihin kapitalls- suuderi omaavaan maahan.
V.k. 30 pnä pidetyssä ammattijär­jestön
toimeenpan"evan valiokunnan
kbkoulcsessa oli m.m. esillä suruITisen-kuululsaksl
tulleen scsdem hajoit-ta.^
akoplakunnan kätyrin, Emestl l a h ­teen
juttu. Lukuisista työväenjärjes­töjen
ja järjestyneitten työläisten ko­kouksista
oli saapunut ammattijärjes­tölle
vaatimuksia, että Lähde, tySSls-ten
lakkotaistelulssa liarjoittamansa
provosoivan ja hajolttavan toiminnan
vuoksi on ammattljätjestön jäsenyys
destä croltettava.
Keskustelun jälkeen päätti toimeen­paneva
valiokunta asiasta, seuraavaan
Tolmeen^mneva valiokunta on käsi-
Neuvostoliitossa ei ole
elintarvepulaa
Norjalaisen sosdemln havaintoja mat­kaltaan
Nenvostoliltossa
V k : n 30 p:än "Tiedonantaja" I:er-too
haastattelusta, jonka sille oli an­tanut
eräs Neuvostoliitosta palaava
norjalainen, seuraavaa:
EHlen oU edustajallamme tilalsuuj
tavata Norjan maa- ja metsätyöväen
liiton sihteeriä Peder H. Vestadia. jo.
ka juuri oli palannut 3-kuukautisel-ta
matkaltaan Neuvostoliittoon. Kun.
Vestad on Norjan sosdem työväenpuo­lueen
Jäsen, ei hänellä varmaankaan
ole mitään poliittisiakaan syltä kau­nistella
rajan takana näkemlään. Saa­daksemme
mahdollisimman todenmu-
! kaisen selostuksen Neuvostoliitossa
Rahaa Lainataan
klltcimiBtää vastaan.
Kysykää ^
J. N. DESMARÄIS,
McKey Buildi-B
elintarvetUanteesta. tle-jcskaan
ei kuitenkaan voittamattomia.. ^ . ..^
jotka hidastuttavat tätä kansainvälis- ^ laajalle levmnyt ja me täällä j harjoittamaan
ehdotusta, mutta kun Ammattijärjes­tölle
el sääntöjen mukaan kuulu jä.
senten eroittamlnen, vaan perusjärjes­töille
ja Uitoille, ja koska Lähde lie­nee
Suomen Lllketyönte"iijäin liiton
jäsen, päätti toimeenpaneva valiokun­ta
saattaa asian Suomen Lilketyönt.e-kljäln
liiton tietoon ja kehoittaa val-
Englannlnkieli i vomaan jäseniään, etteivät he ryhdy
työtafsfefuita vähin­tä
yhteistoimintaa. Yksi tällainen es­te
on kielikysymys, joka onkin kaik­kein
suurimpia. Kuitenkin meillä on
tarvitsemme sitä jokapäiväisesi elä-! soittavaa toimintaa eivätkä sekaannu
massamme, mutta sillä el kuitenkaan
ole sitä merkitystä kansainvälisesti
tehtäviin, mitkä eivät heille kuulu.
olemassa jo kokolailla laajaHe levinnyt ^ ^ f ^ ^ ^ f ^ ^ ^ ^
kansainvälinen kieli, esperanto, joka 1 « ^ ^ « ^ " ^ 1 ^ ^ ^ ^ op-tosin
tällä mantereella on laajemmil-' P f ' 1°^^ huoletta voi yhtarintaa o-
Te piireille melkein tuntematon. K u l - i fff^"^,,»»"^^^
tenkhi esperanto näyttelee jo melkoi- ] sekaantumisesta ole vaaraa vasta-alot-sen
huoStttavaa o s L kansainvällses-i ^f^- f P « ^ » ^ vois^me
sä toiminnassa. Usein näkee sanoma- J ^ ^ " "Sf^^^v^^^liST^^^
rSä^isätÄS^: sr \is; tSns^:
SUOMEN VANKILAT YLIKANSOI­TETTUJA
_tpiskelu alkuun. Ja varsinkin niille.
tymättömyyttä. S^f** f^lSf.uf^^^^^^^
Jos el tuhannet työläisistä karski ^ 5 ^ ^ ° ^ f ^ ^ ^ ^ P n ^ « ^ ^ ^ ^ mukana järjestötoiminnassa. oUsI
työttömyyden kirouksia, vilua Ja näl- sa. Ykstetaän . ' esperanto arvaamattomaksi hyödyksi
kää>.samaan aikaan kun joutilaana e. esperantistien Ihttoon^^ P. Tönnä
S porvaristo tuhlaa satumaisia Jäseniä noin neyästakymmenestä en , _ _ __ ^Törmä
smmnla huvitteiulhinsa. niin tämä maasta useita ^^"ävST^Lf maailma olisi pikkuporvarilliseltakin tämä luku on päivä. päivältä kasva-
Vankelnholtohallituksen ylijohtajan
sanomalehdille antamaln tietojen mu­kaan
oli maan eri vankiloissa t.k. 19
p:nä yhteinen vankiluku seuraava:
Kuritushuonevankejä 3314, vankeus-vänkeja
1,370, sakkovankeja 1,977 ja
tutkintovankeja 515. Koko vankien lu­kumäärä
oli 7,612, Viime vuoden tam-mlkuim'
21 p:nä oli kuritushuonevan­kejä
3,3'43, vankeusvankeja 1,450, sak­kovankeja
1.976 ja tutkintovankeja
544. Koko vankien lukumäärä oli 7,-
549,
Rikollisuuden kasvaminen on samal­la
aiheuttanut tavattoman ylikuormi­tuksen
talkissa maan vankiloissa
Niinpä esim. Helsingin Keskusvanld-lassa
saisi olla korkeintaan 650 van-
V.k. 29 pnä vapautui Tammisaaren kia, mutta siellä on tällä hetkellä 870.
JatteUsimme, että näistäkin neljäs-; pakkotyölaitokselta, tosin vain ehdon-j Turun keskusvankilsssa on tlläa 780
täkymmenestä maasta haluaisimme: alaiseen vapauteen toverit Kalle Kan-; vangille, mutta siellä on 880 vankia
saada tietoja, varsinkin työväenluo-; kari ja Tatu Väätäinen- Edellinen. Helsingin lääninvankilassa cn nor-kan
aserhaa laivaavia, niin voimme tuomittiin Sosialistisen työväenpuo-j maalitilaa noin 200 vangille, mutta
t^^^y '''Z^"^^tZ7t:,.^»ZT^^ia^'^kaviteU& kuinka suuret vaikeudet lueen lakkautuksen yhteydessä kan-|nyt on siellä 446. Ja siihen tapaan on
lisättäisi muita sotavoTust-i^^^i^j hankkiessamme olisi, ellei sanedustajacminaisuudessa ja Joutui \ tikanne pitkin linjaa. Yhden vängin
aikaan kun p i A u t a a n r a u n ^ ja ^"j ^ ^ käytettävänä esperantoa, j härl suorittamaan valtiopetostuomSo-j selliin cn pitänyt sijoittaa useampia
tien laittomiksi julistamisista, us- »^^"^ ' _ _ .. .. ^
koisi köyhälistö "ikuiseen rauhaan
Jos ihmiskunta olisi muodostunu ^ ^ . j , ^ ^ ^ ^ ^ ,
ainoastaan porvareista, niin voisi saada harhakäsityksiä-; kilakomentoa 3 v: 3 kuukautta. Hän
näkökannalta katsottuna "mukiin me­nevä
laitos
massa nopeasti.
Tämä on meidän työläisten kan-
TASIMISAABESTA VAPAUTUNUT­KIN
TOVEREITA
JOS ei olis-i työväenluokassa he^tet- -a^ta_^katsoen jo Joko huoma1*ava
ty luokkatietoisuutta ja. alettu heitä
järjestämään poliittisesti Ja ammatil­lisesti,
oHsi tämä planeetta porvaris­ton
paratiisL -
Jos ei rakenneltaisi, laivastolta ja
saavutus. Jos nyt havainnollisesti a-:
dustellmmc Vestadllta, joVa matkoil­laan
oU kierrellyt Neuvostoliiton aina
Siptäria;-, ja Kaukasiaa myöten, "miltä
tilanne näyttää oikein paikan päältä
katsottuna,
— Täällä tehdyistä kysjTOyk^i^tä
vei päätellä täällä oltavan siinä kä­sityksessä
kuin Neuvostoliitossa olisi
jonkinlaista elintarvepulaa. Norjan
Moskovassa sijaitsevassa lähetystössä­kin
olin tilaisuudessa luke'maan eräistä
Skandinavian lehdistä samaa. Mutta
Norjan lähettiläskin nauroi tällaisille
lehtijutuille. Niin hassunkuriselta ne
tuntuivat itse neuvostotasavallassa.
Kierrellessäni Siperiassa Ja Kaukasi­assa
olin tilaisuudessa toteamaan, että
rautateiden asemilla o'i smmnatiomat
paljondei viljaa, i
* ' ^
jotka odottivat vain markkinoille vien­tiä.
Mutta valkica Neuvostoliiton alu­eella,
nyt onkin rautateitä 77,200 kilo.i
metriä, kun v. 1913 niim oU vaJn 58,-
200 kllom., el sittenkään pystytä tyy­dyttävästi
kuljettamaan I:aikkla tar­vikkeita
keskuksiin. Niin paljon on ta­varaliikenne
työväenvallan allcana
paisunut. T^stä rautateiden ylikuor­mituksesta
Johtuu, että elintarpeiden
jaossa saattaa sattua häiriöitä. Mut-J
ta mitään puutetta, elintarpeista ei ole-^
— Puhuin monessa tehtaassa työ-
Iäisten kanssa ja ktm moniaalla on
saksalaisia telcnikkoja saatoin, heidän
kanssaan keskustella ilman tulkin vä-una
Avoinna joka
Tiistai, Iteskiviifcko, perjantai ja
lauantai
Klo 3:«ta päivällä kIo*12:«ta yolla
Jack Puusepp
NORTH B A Y ONTARIO
Puhelin 2545 — 90—3rd Avo. E .
MATKAMJA£iii
Slkteja boonetta MaUsaaA..
EMIL JOHNSOIfr
62 Edmond Lana
SUDBUBY,
U h t U l C. N .
H A M M A S L X X K I U U
Jobnion Blarfc.
Vastapäätä Coehraoea i
kattpi>aa
Phone 157
SUDBURY, ONTARIO
HUOM.I Suomalainen haxO^Uxxi'
tytt/».
Liha- ja Ruokatavara-
KAUPPA
NIEMI & VALKEAPÄÄ
Puhelin 844 — Box 524
71 Cedar St. — Sudbury. Ont.
Northern Bakingr Co.
Kuoka-, kalivi- j a teeJeipää, korp­puja
y.m, alaan kuuluvia valmis­teitamme
suosittelemme. Palve­lus
nopea ja huolellinen.
Phone 1031
Box 1613, Sudbary, Ont.
Kuivia puita seka sli^
siä myytävänä
J A.PARADIS
Puhelin 1447 — Ssdbary, «Wt.
A. NIEMI,
Tähti kaupan ylikerrafsa.
ValoIiaTaastyota kaikesta lajUta,
«uarconuksia ja raamia.
T«L 499. ~ Box 2034, — Sadborj.
_ ^- -ivsön RiUä ei 1 asioista VOISI eaaoa iiasuix]ua^Li.yt^a-: ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ „ T. » «».-juruiutu*, xian
Iisi loppujen lopuksi • tm Tämä ei ole mahdollista silloin-oU viimeinen nuorisoliittolainen Tam-hän
norvari tahdo tehdä tyota, »aa- -- ^ {^.f^UntcaoKKrro : T C „ ^ O * . . I ««
fcän porvari tahdo tehdä työtä
eteeuliaä ttooiisseenn itryyöuni i f tcuuliouk&siijlilia^ 1 viitW!siij>
Jos Venäjän työväenluokka ei olisi ^ osataan kaikkia-ia-kuin
on käytettävissä yksi kieli, jotajmisaaMssa. — Tervetuloa taistclurin-
1 tamaHemme,
Huomattava cn ;€delleen raskaim­mista
rikoksista tuomittujen suhteel-lisestl
suurempi nousu, jota on Jatku­nut
eina vuodesta 1924 alkaen-
'ity.stä. Ja kaikki he vakuuttivat tyy-t
y v ä l ^ ^ t ä ä n ellntarvetilanteeseen.
Tclitaidcn ravintoloissakin näin omin
dllmin, että leipää j a monta ruo­kaa
oli vaikka kuinka paljon
sikä sen laatuunkaan nähden voi cUa
mitään'muistuttamista.
— No, piiko paljon työttömyyttä?
— Kaupungeissa jä teollisiniskes-kuksissa
näyttää työttömiä olevan
Ml. Jos. Teich
HAMMASLÄÄKÄRI •
Strand teatteri rakennuksessa,
Kirkland Lake, Ont.
Puhelin 44 •
Kaasun. avulla poistetaan
hampaita.
S I L T A Y.M. HAMMASTYÖTÄ
iisioMisro
Ajan suomaläisteia
asioita oikeudessa
Myös toimitan käam-nöstyötä
Toimin virallistaa
tulkkina kaikissa
• asioissa
1316 st; Antoine SL
Montreal,