1921-11-03-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
JS TAPAH-KAUTTAI VAIN JimjESTYNEENJl VOi TYOViiENLUOfCKA VOITTAA! Torstaina, Marrask. 3 p. - Thursday, Nov. 3. HALUAVAT REVOLVERIN PITOr OIKEUTTA nootin kaikil-ittäen yleiien mistä neuvot-tuanu$ taoni«e«- neuvostohalli-issaari George yt nootin Bri-ipanille ja Yht neuvostohalli- 1 neuvqttele-velkain mak- Senjohdösta, ette Torontossa viimeaikoina on tuhkatiheään tapahtunut ryöstöjä ja rosvoiiksta, ovat asukkaat joutuneet pelon valtaan ja Ke ovat kääntyneet kaupungin poliisipäällikkö Dickson'i;i puoleen pyytämällä lupaa saada asunnossaan pitää revolveria. Ennenkö revolveria voi kauppiaalta ostaa tarvitaan siihen erikoinen lupa poliisilaitokselta : ' , — O—:' — , ilkaln maksua Tshitserin, et-ää tsaarin vel-auvostotasaval-yleistä rauhaa, kansainvälisen utsumista, jos-ittää vaatimuk-näjä heille, itkähkössä noo- (uvostbhallituk-ikka, on Venä-lys ollut pääs-laan kaikkien kansojen kans-istaa, etfö neu- (t kerrat julis-almiutensa. Ja ja taloudelliset uitten maitten laavalta valmis mytyksiä. Itse rö.ntänyt suuria alous- ja teolli-iselle pääomal-rin sanoo huor in presidentin erin virallisista un sen johdös-niailmansodan rarsinaista rau-lavutettu. äjää ja Venäjä maa. väittää, että 1 keskellä, ei todellinen raii-ilraan suhteita käsittävän kan-n sopimus neu-itten välillä, on ainoastaan Vein yhtä välttä-nnille. • 1 summa. i-elkain summa ilta V. 1914 9,- normaalikurssin GäO). Siiurin Ranskan halli-iansalaisille. pois imperialis- :sellään oa neu-t viimeisenkin imperialisteilta, alalla ensiniäis-ista valtaa vas-levat hyökätäk- :<Paras vaikutelma: tarmo ja luotta muus.» Tukholman «PoHtikenin» Karjalan juhlanumerossa kirjottaa ruotsalainen kommunisti Oscar Saniuelson joka kulki Karjalan kautta Koi mannen Internationalen kongressiin, vaikutelmistaan / Karjalasta otsakkeella: «Paras vaikutelma: tarmo jä luottamuus», mm. seuraavaa: «Se, joka on vain lukenut Kauko- Karjalasta,' Muurmanskista, Kuolan niemimaasta, Onegajärvestä jne., on varmastikin saanut sellaisen vaiku-kutelmän, että kysymyksessä oh jo- ^ku -kaukainen erämaa. Mikään sellainen erämaa ei Karjala sentään ole, Meillä oli (matkallamme) tilaisuus pysähtyä mm. Petroskoissa sunnun-t^ päiyänä. Oli kerrassaan ihmeel- •listä, miten tämä kaupunki muistutti ruotsalaista pikkukaupunkia kirja-vine rakennuksineen, jotka olivat matalia, kodikkaita, ikkunat valkoisilla vkartiineilla ja kukkaruukuilla koristettuja. Leveät mukulajcivika-dut olivat huomattavat puhtaudestaan! mihin ei voinut olla kiinnittämättä huönJiotaan, muisteltiiaan mitä kaikkea porvarilehdet olivat kir-jottaneet. Keskellä kaupunkia oli kaunis^ puisto musiikkilavoineen, jossa sotilas-soittokunta soitteli yleiseksi tyydytykseksi. Kaikesta siitä .^kauniista ja suu- Jrästrusti )Iäisten- .P.JIerilI, Domi- >:n pääliikkeen-anantaina ilmo- ^ille tehtaissa, että työläisten tuu voimaan 10 arrask. 1 p:stä ' lausutaan, et-ottelee » että se "laan toimeen mutta mie- '"in sulkee teh- 1 alennus teräs- 'ri samalla kun '««fin otsikm? "^'an National ^5Ie komppani. 'n rautakiskot!- Emänkin' nu- "«^ä aika> on jäi-tenkin jokainen »merkitsee her-a aikaa. remmoisesta mitä me näimme Karjalassa, parhaimman vaikutelman kuitenkin jätti se tarmo ja luottanius, mikä, vallitsi suomalaisissa tovereissa, jotka täällä panivat kaiken voimansa liikkeelle rakentaakseen kommunistista yhteiskuntaa. Ei mitään, toivottomuutta,.ei ollut happamia ja ilvehtiviä naamoja, ei ollut saboteeraajia; kaikkialla havaitsimme; ihanteellista huolellisvj^ut-ta ja uskoa asiaan. Mikään ei tuntunut nästä tovereista mahdottomalta, kun he kertoivat suurista suunnitelmistaan ja siitä !mitä he aikoivat Karjalassa suorittaa. He puhuivat maan sähköttämisestä, sähkövoima- asemien ja sähkörautateitten perustamisesta, mallitehtaist-a; siitä teollisuudesta, minkä he 'aikoivat uudelleen luoda, kouluista, joita he aikoivat rakentaa- sanalla sanoen siitä kommunismista käytännössä' mikä siellä aiotaan toteuttaa. Oli suures- •^a mäyrässä innostuttavaa kuulla näitten innostuneitten kommunistien esittävän sitä kaikkea suurta, jota he aikoivat luoda ja me emme voineet pila kokonaan ajattelematta sitä, ettii nämä: komijiunistiset uranuurtajat ehkä eivät plloet täysin selvillä siitä, että (>nvaikeuksia>: Mutta ei, sillä nämä suomalaiset toverit, iotka ovat ottaneet asiansa niin vakavalta kannalta kuiii sen ikinä voi ottaa, eivät tunteneet mitään sen inhottavampaa sanaa kuin vaikeudet. Se ei saa epäonnistua;; Karjalasta tehdään kommunistinen mallimaa. _ Tiima sielukkaasti ositettu vakuutus luottamuksesta asiaan omasi uudelleensyntymisen vaikutuksen meihin. Me lähdimme Petroskoista i l lalla mitä päättäväisemmin luottaen siihen, että^meidän suomalaiset toverimme todella tulevat onnistumaan 'ättiläistyössään.> Na^öläiset 'joutavat kuolla nälkään Yksi Toronton suurimpia pankki' laitoksia vähensi viikolla melkein kaikki naistyöläiset pois työstä. Mai: nitnn pankin johtaja lausui että naiset ovat panneet ylösalaisin heidän järjestelmänsä, koska he ovat työssä vain väliaikaisesti ja ovat joka hetki valmiit ottamaan vastaan naimatarjouksen, jolloin he menettävät, tottuneen työläisen. — Tämä on kuitenkin suuresti liioteltu ^yy, sillä todellinen syy'miksi naiset niin helposti ottavat vastaan naimatarjouksen, on pieni palkka siitä johtuvat taloudelliset ftuolet. Mutta nythän saa jo miehiäkin halvalla. palkalla työhön, jo ten naiset joutuvat kaduille. • • • — — < )— öinen niionta Äänet Englannista. Näin kirjottaa ruotsalainen toveri Karjalasta. Päättäväisesti. Karjalan toverit rakentavat maataan kommunistiseksi mallmaaksi. Perustan rakentamisen yaikeimpana esteenä Oli nyt nälkä. Se täytyy voittaa. .Ja sitä ei voiteta ilman nlkopuolista apua, kuten he itse lausuivat kirjelmässään Amerikan suomalaisille. Amerikan suomalaiset %61äiset voi-vatnyt kaukaakin auttaa jä auttaa voimaklaaatl tätä uudelleenrakenta-mistyöta. Vaattaitten, ym. lahja-tavaroitten Isäksi on lähetettävä lei-pää. Sen lähettämiseksi on parhail- Englannin • ulkoministerin, lordi Curzonin Neuvosto-Venäjälle osoittama väärennetyille asiakirjoille perustuva nootti on Englannin porva-rilehdistössä otettu ihastuksella vastaan. Olisi sen vuoksi ollut kerrassaan ihme, ellei myös Churchill olisi astunut arenalie. Niinpä onkin hän "nyt pitänyt Dundeessa puheen, missä hän esitti kapitalistisen ennalleen-rakentämissuunnitelman, jonka mahdollisesta toteuttamisesta ei edes hän itse mennyt takuuseen. Hänen puheensa tämä osa olikin vähemmästä merkityksestä. M i e 1 e nkiintoisemp; oli siinä kohta, missä hän mitä häi-käilemättömimmin hyökkäsi Neuvos ;o-Venäjää ja vallankumouksellista ;ySväejrliikettä vastaan ylipäänsä, mielenkiintoinen siksi, että' häri nauttii Englannin poryariston suuren osan suosiota ja itse esiintyy sen nimissä. Wolff in toimiston tiedonannon mukaan lausui. Churhill: «Trotski ja Lenin ovat yksinker-aisesti järsineet sitä mitä tsaarin laliitus ijätti jälelle: He ovat eläneet kullalla minkä : ovat Venäjän valtiokassasta , taikka Rumanialta anastaneet. He ovat eläneet jalokivillä, jotka he ovat varanneet mur-laamiltaan naisilta, ja he ovat ahmineet viljavarastot, jotka talonpojat ovat keränneet nälänhädän^ ku-en Viykyisen, varalta. Maailma ei voisi saada hirveämpää opetusta sosialistien mielettömyydestä ja sen eurauksista kuin- jos työväestölle ilman muuta annettaisiin pohjaton valta. Englannin sosialistit tulisivat tekemään kaikkensa vähentääkseen työväestön työteljäisyyttä. He tekr-sivät kaikkensa synnyttääkseen teollisuudessa lakkoja ja työnseisauksia.» Herra Churchillille olkoon suotu tehdä hävyttömin, raain ja valheellisin Hyökkäys J^euvosto-Venäjääf ja koko mailmanproletariaatin sosialistista liikettä vastaan mitä milloinkaan on tehty. Yhden hjTrän työn on hän puheessaan silti tehnj^t: Tö kerossa' moukkamaisuudessaan tuli hän raottaneeksi Englannin 't)orvaris ton todellisia aikeita verhoavaa huntua; syytäessään lokaa ei ainoastaan Neuvosto-Venäjän vaan myös Englannin työväenliikkeen yli, paljasti hän, että hiin Englannin kuin muidenkin maiden porvaristo Neuvösto- Veräjää iskiessään mielii iskeä proletaarista liikettä ylipäänsä. Täs^ä mielessä merkitsee Churchillin puhe hälytystä, jolle kaikkien maiden työläisten on kallistettava korvansa. Churchill on lausunut suorat sanat: taistelu, jota ententen kapitalistit ja niiden vasallit organiseeraavat Neuvosto- Venäjää vastaan on taistelua jokaista proletaarista liikettä vas taan. On aika, että esiinastuva kapitalismi kohtaa tiellään niinikään esil-leastuneen proletariaatin. .'— 6- • • SUURI LUMIMYRSKY RAIVON. Öebt ja muut poliittitet vangit tulta< nee piakkoin armahtaxnaan. Washington — Eugene V. Dehs ja muut sotalakien nojalla tuomitut poliittiset vangit tultanee piakkoin armahtamaan ja vapauttamaan Yhdysvaltain liittohallituksen vankiloista? Tämän uskotaan tapahtuvan heti sen jälkeen kun rauha Saksan kanssa julistetaan virallisesti voimaanastuvaksi. Presidentti Hardlngin tiedetään kehottaneen yliprokuraattori Daughertya kiirehtimään esitystään poliittisten vankien armahtamisesta. Postityöläifeet joutuvat työttömäin armeijaäii^ Toronto Enempi kuin 100 posti-konttorityöläistä, joista melkein kaikki palanneita sotilaita, tullaan vähentämään muutaman päivän ajalla, ellei Ottavasta tule peruuttavaa määräystä. Postimestari Lemon lausui maanantai iltana, että hän odottaa lopullisia määräyksiä Ottavasta postihallitukselta ja toivoo että viranomaiset näkisiviit mahdolliseksi.pi dättää nämä työläiset "edelleen työssä ainakin joulun yli. — Mahdollisesti .hallitus näkeekin «mahdolliseksi» pitää nämä työläiset työssäpä tyytyväisinä ainakin vaalien ylitse. • _ o ' ['" . • •'• IHMISHENKIÄ SURMAANTUNUT NEAPPELIN TULVISSA. -0^ n Otsin avKsbia Monia ylhäisiä avustustyössä. henkilöitä mukana Neappeli —Useita ihmisiä on hukkunut ja suuri määrä omaisuutta menetetty Neappelissa vallinneessa tulvassa, johtuen kaupungin läpi kulkevan Sebeto joen täyttymisestä. Tulvan sanotaan aiheutuneen seuduilla vallinneesta ankarasta , myrskystä, joka kesti puolen vuorokautta. •. - ... o—-— . Sinn Feinerit vakuuttavat |lläpigwäväli-rauliaa Muudan Kommunistisen Internatio* nalen julistus. Päämimsteri vastaa •yytöksiin, joi ta 6n tehty hallitusta vastaan so-vinnon hieromisesta -Sinn Feinien kanssa. Pilvenpurkauksen' synnyttämä myrsky surmannut 36 henkeä. Vancouver — 36 henkeä on saäniit surmansa ja 15 vaarallisesti loukkaantunut ja Britannia niminen kai-voskaupunki tullut melkein kokonaan tuhottua viime torstaina vallinneen rajumyrskyn johdosta joka aiheutti myöskiri^ ankaran tulvan. Kaupunki sijaitsee vähän matkaa itäänpäin Vancouverista. , Myrsky aiheutti usean miljoonan dollarin vahingon. ja pörssi Keinottelu reiltä. venäläitillä «arvo»'pape- NUT NOVA SCOTIASSA. Sy4Bey. — Lauantaina puhkesi tänä sykiynä ensimäinen lumimyisky Cape'Breton saarella. Myrsky kehittyi niin raivoisaksi että sähkösanoma ja telefooniyhteys tuli monin paikoin kokonaan häirityksi. laan liikkeellä Neuvosto-Karjalan avustuslaina «hondeja.» Ostakaa, toverit, niitä! Osottakaamme^ me täällä samanlaista luottamusta ja us-kop asiaan kuin toverimme Karjalassa. Tehkäämme yhteisvoimin Neuvosto- Karjalasta kommunistinen 2nal^ limaa, työväenluokan tulevaisuuden luvattu maa! Samaan aikaan kun kaikkien maiden tietoiset • työläiset pelolla ja va-vistuks. ella seuraavat tapausten kulkua Venäjällä, lyÖ porvarillinen maailma mynttiä Neuvosto-Venäjän hädästä. Kapitalistiset ihmissyöjät te-ceyät suunnitelmiaan Venyjän nä-änhädän pohjalla. Tätä ei ole ymmärrettävä vain niin, että vastavallankumous on herännyt uuteen eloon 'ja sulkee, paraikaa, rivejään, vaan myös siten,' että kapitalistinen maailma nyt jo tosiasiassa kiskoo voittoa Venäjän nälänhädästä. Eräässä parisilaisessa viikkolehdessä näet on seuraavanläatuinen pörssiuutinen: : «Ulkomaalaisista valtiopäpereista kiinnittävät venäläiset arvopaperit vilkkainta huomiota. Tämä johtuu entisestä keisarikunnasta saapuneista ilmoituksista. Suureen hätään nähden osoittautuu neuvostohalKtus täysin voimattomaksi. .Se pyj^tää apua ulkomailta. Sen johdosta myT-H^öiya^'!^"^^"^^^^^^ dään 4 prosentin arvopapereja 23,9.5 o prosentin vuodelta 1896 29.25, 4% prosenttiin vuodelta 1899 21,65». . Suotta ei toveri Ptadek kirjoitakaan «Pravdassa»: eKultaa siitetään verestä, jota työläiset ja jtalonpojat vuodattavat kapitaalin tappotante-rilla5>, ' Suuri viljaelevaattori palanut Montrealissa Montreal — Tulipalo syttyi täällä olevassa yhdessä mailraan suurimmista viljäelevaattoreista,- vahngoit-taen sitä jossain määrin. Tulen sanotaan syttyneen elevaattorissa tapahtuneen räjjähdyksen vaikutukses-a. Elevaattorissa oli 3,049,387 bu-shelia jyviä, jotka kokonaan nmhdol-isesti Vahingoittuivat tulen sammuttamiseen käsitystä vedestä. Äskettäin kerroimme, miten yilja-paroonit pahot^elivat, että viljaa ei voida JniljettaaEuropaan siellä valitsevan oätolfyvyttömyyden tähden : a ettäTiitä syystä ou' viljan hintaa täytynyt tuntuvasti laskea. Olisikohan mainitsemamme tulipalo jossain yhteydessä viljan hintain laskemiseen, sillä tavallisesti kapitalistit käyttävät hävittäviä menettelytapoja, silloin kun tavarasta eivät saa haluamaansa hintaa. Tukho^a. — Joukko ylälilokan edustavimpia henkilöitä, muiden muassa prinssi Carl, arkkipiispa, kaikki maaherrat, eräät ministerit, pankinjohtajat, professorit y.m. ovat täkäläisissä lehdissä julkaisseet Venäjän avustuskehoituksen, jonka vakavan vaikutuksen tekevästä sisällöstä lainattakoon seuraavaa: Muuatta maailmanhistorian kaikkein järkyttävimmistä murhenäytelmistä suoritetaan parhaillaan ei; varsin kaukana meidän oman maamme rajoilta.; Venäjällä värjyvät miljoonat ihmiset nimettömässä hädässä,, ja korviimme lentävät'sieltä värisevät hätähuudo^, jotka ovat sitä sydäntä-särkevämpiä kun ne lähteyät sellaisen kansan suusta, jotka kärsimyksen iäikuisessa kojjilussä muutoin ovat oppineet sietämään yli-irihiniillisiäköe^^^^ telemuksia mykällä jä malttavalla alistuvaisuudella. Voimmeko sulkea korvamme ja sydämemme näiltä huudoilta? , . Olisi kelyottöinasti tehty meiltä, jotka omista vakavista huolistamme huolimatta sentään olemme . säästy rteet maailmankriisin yaikeimmilta seurauksdlta, ' jos tällaisena hetkenä antaisimme poliittisten näkökohtain tai muiden käsitysten saattaa meidät epäröintiin tai vitkail'uun. Saman harkitsemattoman, ja kuitenkin syvästi inhimillisen mielijohteen, joka kehoittaa meitä ilman enempiä kyselyjä koettamaan pelastaa hukkuneen, on johdettava meitä tässäkin. Muistakaamme vain yksi seikka: meitä kutsuu apuun kuolinhädässä olevat ihmiset! Meillä on edessämme miljoonia ihmisolentoja, jotka, nä-än vaivaamina jo vuosikausia, nyt cärsivät nälänhätää sellaista, ettei uudenajan historia tunne moista, ja kärsivät myös kulkutaudeista, jotka raivoavat kuin,^pahat luonnonvoimat konsanaan — ihmisiä, jotka menefi-tyrit nälän väivois!>a lopen, köyhtyneissä kylissään taikka pakenevat nälkäisinä laumoina tuhotuilta mannuiltaan ja nyt ajelehtivat pitkin syksyisiä lakeuksia vailla suojaa ja, pään päällä, verholjtuina rääsyihin, vailla pienintäkään leivänkannikkaa — tiellä nälkäkuolemaan. Meillä on edessämme kansa, jonka henkinen vastustuskyky ja sielöllinen tarmo on vuosikausien kär.simyksissä murtunut ~ ih-mfsiä syvimmässä ruumiillisessa ja henkisessä hurjuudeEsa, heitteille joutuneena, ellei myötätunto ja uhr raushalu riennä,heitä hoivaamaan. On kyliä totta, että apu, minkä me pieni kansa, voimme antaa, oh ioka tanauksessa jäävä suhteöllisen pieneksi. Mutta pienempikin rahtu voi siellä, missä vallitsee kaiken puute, koitua merkitseväksi, varsinkin kun tässä on kysymys ihmiisistä, jotka välttämättömyyden kovassa pakossa ovat oppineet painamaan elä-mäntarpeensa muissa maissa avaista-mattomaan minimiin. On niinikään totta, että meillä juuri tänä vuonna oh monia nälkäisiä suita ruokittavana täällä kotona ja että asiaan olisi etukädessä tartuttava niiden, joiden varat ovat suuremmat kuin meidän. Hutta onnettomuus, joka näinä päivinä rusikoi Venäjän kansaa, on kuitenkin sellainen, että jokainen kansa ön velvollinen luomaan katseensa ohi itsensä; me näemmekin kansain, joiden kipä on niukempi kuin meidän, jakavan sen venäläisten veljiensä kanssa idässä. Täten kä?k^e velvollisuus meitä ottamaan osaa siihen armeliaisuustyöhön, jolla mielitään ruokkia nälkäiset, vaatettaa Lontoo -^Pääministeri Lloy( Georgen astuessa parlamentin istuntoon hurrasivat edustajat hänelle jonka jälkeen hän alkoi puheenpa, jossa hän puolusti politiikkaansa Irlannin itsehallintokysymyksestä käydyistä neuvotteluissa. Pääministeri vastasi eversti Gret-tonin syytöksiin, jossa hallitusta syytetään olevan neuvotteluissa salamurhaaja- joukkion kanssa, joiksi Gretton kuvasi Sinn Peinerit. Samoin hänen tekemiinsä syytöksiin, että Sinn Feinerit" eivät ole noudattaneet yälirauhasopimusta, vastasi pääministeri että hän on saanut Sinta Feinien johtajilta vakuutuksen, jossa luvataan välirauhan ylläpitämistä. Pääministeri viittasi mahdolliseen lainlaadintaan, jonka tarkoituksena on asettaa Ulsterin Parlamentti pa-rempaan asemaan, selittäen että Ulsterin piariamentin asema on sie-tämätöin ja että ellei muutaman' päivän sisällä tapahdu jotain sellaista, joka asettaa Ulsterin pariamentin hallituksen Irlannin lain alaiseksi on tehtävä uusi lyhyt laki, joka asemaa tulee selventämään. Irlannin neuvotteluista sanoi pääministeri, että minkäänlainen, sopi mus ei ole mahdollinen ilman'kuninkaallisen ^pariamentin vahvistusta. Myöskin hän sanoi saaneensa vakuu tuksen siitä, että minkäänlaisia aseita ei tulla Irlantiin kuljettamaan vä iirauhan kestäessä.. Hyvin paljon haaskataan sanoja Irlannin kysymyksen sovittelemisessa mutta siitä huolimatta näyttää»siltä, että ratkaisu ei ole yhtään lähempänä kuiirneuvottelujert alkaessa. alastomat,, hoitaa/sairaita ja antaa epätoivoisten ja henkisesti murtuneiden tuntea tuulahduksen inhimillisestä myötätunnosta ja solldarisuu-desta. Tämä on meidän yelvoilisuu-temme- lähimpinä naapureina, .jotka itse oleaime sää.styneet maailman-kriisin suoranaisilta kärsimyksiltä ja ^onnettomuuksilta; tämä on meidän velvollisuutemme myös vanhoihin perintätapoihimme nähden, yhtä varmasti kun näinä maailmanhädän vuosina olemme antaneet monia todistuksia siitä, että uhrautuvainen avustustoimenpide on ominaista ruotsalaiselle mielenlaadulle, .Ja vaikka (»mme tämän yhteydessä saakaan luottoa tulevaiseen voittoon , karttuvan ymmärryksen ja ystävyyden muodossa minkä auttava teko tällaisena hädän hetkenä saattaa tuottaa, .sallittanee meidän kuitenkin uskoa, että rakkauden kylvö oikeaan aikaan voi tuottaa sadon, jonka suu-ruu. tta emme me nyt voi »aavistaa kaan.' ' •; • ' Tässä uskossa ja luottaen PvUot^in kansan lämpimästä uhrautuvaisuudestaan antamiin kokemuksiin, ei vähimmin öraain koettelemusten aikana,' käännymme me Ruotsin kansan puoleen piljaisen avun vetoumuksel-la nälkäänäkevällcr? Venäjälle. Ottakoon jokainen kaupungissaan, poliittisiin näkökantoihin puuttumatta, osaa avustustyöhön ja auttakoon kykynsä mukaan tavWoiIla — etukädessä elintarpeilla, erikoisegti leipäviljalla, tai vaatteilla — taikka ra halahjoilla.—- —• — Kuten näkyy, poiketaan yllälaina-tussa julistuksessa vallan tavattomasti siitä äänensävystä, millä eri maiden vastavallankumouksellinen, Venäjän-syöjäainea on prolcftaari-maan hätakysymyatä käsitellyt. Tämä julistus huokuu väärentämätöntä ihmisrakkautta ominaisuutta, joka on kokonaan vieras valkoisille kannibaa-lilehdille ja niiden kirjoittajille, jotka ^ s a asiassa ovat sitä raaempia Kommunistisen Internationalen toimeenpaneva komitea ja Punaisen Ammatillisen Internationalen toimeenpaneva komitea ovat antaneet julistuksen, jossa ne kehoittavat kaikkien maiden proletaareja taiste-luun Ranskan, Puolan ja Rumanian harjoittamaa rikollisen politiikan johdosta. Neuvosto-Venäjää vastaan.: Kommunistisen Internationalen ja Punaisen Ammatillisen Internationa- Ien toimeenpanveat komiteat katsovat, asemaa tarkkaan :harkittuaan, välttämättömäksi sefittaä, että kan- : sainvälinen asema on sanan täydes-, sä merkityksessä^ vakava. Kaikkien maiden työläisiä, miehiä ja naisia, kehoiteti^an puoluenäkökantoihin katsomatta ryhtymään suljettuun taisteluun imperialististen rosvojoukkojen rikollisia hankkeita vastaan. Julistus päättyy: «Järjestäkää kaikissa maissa kansankokouksia ja mielenosoituksia tunnugleuiseilla: Apua Neuvosto-Venäjälle! Alas rlkokselllse^;, jotka valmistelevat hyökkäystä Neuvosto-Venäjää vastaan! Estäkää aseidenkuljetus > Puolaan^ Rumaniaan, Viroon, Latviaan, Suomeen! Luj'ittakaa ennen kaikkea suh-eitanne sotilaihin, jotta nämä eivät uud9lleen ahtautuisi kansainvälisen capitaalin kanuunanruuaksi Neuvoa- • o-Vertäjää vastaan. Antakaa halli- :uksienne tietää, että» olette. kaikin cäytettävissänne olevin keinoin valmiit vastustamaan jokaista Neuvosto- Venäjään kohdistuvaa uhkausta ja painostusta. Leipää ja rauhaa Venäjän nälkäänäkevälle kansa|le I Taistelua viimeiseen asti kaikkea Neuvosto-Venäjään kohdistuVBä~uhkaa vastaan Ii^ { Oppaun verilöyly Beriinin Rote Pahne käsittelee pl-temmässä kirjotuksessa Oppaun hir-. mutapahtumaa. Kuvattuaan räjähtäneessä tehtaa.ssa vallinnutta äärimmäistä , rijstojärjeBtelmää ja va-rovaisutistoimenpiteiden tavaksi tullutta kiertämistä, minkä johdosta ^ työläiset aina olivat väkivaltaiselle %olemalle alttiina, lausuu lehti m. m.: , «Kapitalistinen «ruudelleen raken-taminen » viitoittaa hirvittävän tiensä. Tunnuslauseen suojassa; Suojaa isänmaatasi! rientää se yli alamais-tensa ruumisvuorten; hurskaan toivomuksen nojalla; Pvauhaa ja järjes-tyf/ tä! murhaa se kapinoivia orjiaan, jotka uskaltayoA ' ravistella kahlei- : taan; huudon varjolla; Vain työ voi meidät pelastaa! teurastaa sc työn-juhtiaan ja näiden perheitä, sillä «onhan mil,ioonain kuoltava, jotta ta-' )ou.'! .saataisiin jälleen pystyyn»! Ja kaikkialla, minne katsommekin — sa-mallaisia rikollisia rrtenettelytapoja, joilla kaikessa ja viimeiseen asti turvataan riistovoiton pyhyyttä», Lehti huomauttaa sitten, kuinka räjähtäneen tehtaan omistajat koet-tavat muutamilla tuhatlappusilla keventää pahaa omaatuntoaan ikäänkuin «rtällaisella kullalta löyhkäävällä, vertatihkuvalla hyväntekeväisyydellä voitaisiin tehdä tyhjäksi kapitalistisen rikollisuuden olemus. Kapitalistin on järjestelmä on jokaisessa ilmauksessaan rikollinen ja Oppaun rikos on vain jälleen uusi virs-tapatsas tällä tiellä.» • :. : O r — -— Canadan hallituksen rautatiet tuottavat voittoa Canadian , National rautateitten presidenfii P.B.Hanna ilmpttaa että hallituksen rautatiet tuottivat syys- • kuussa voittioa $504,178,87. Hallituksen rautatiet pvat tuettaneet näihin saakka ^titihhattomasti tappiota^ ensi kerran ne tuottivat voittoa elo-kuuBaahoiii $45*000. kuta vähäpätöisempiä, ja joiden mielestä Venäjän kansan avustaminen tulisi kysymykseen vain jos heille sitä vastaan tarittaisiin Leninin, Trotskin y.m. päät vadissa. V Vuosikerta-VoL V V. • • • »iH. m- ] 1 emt • "t' v k" V ( I
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 3, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-11-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus211103 |
Description
Title | 1921-11-03-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
JS TAPAH-KAUTTAI
VAIN JimjESTYNEENJl VOi
TYOViiENLUOfCKA VOITTAA!
Torstaina, Marrask. 3 p. - Thursday, Nov. 3.
HALUAVAT REVOLVERIN PITOr
OIKEUTTA
nootin kaikil-ittäen
yleiien
mistä neuvot-tuanu$
taoni«e«-
neuvostohalli-issaari
George
yt nootin Bri-ipanille
ja Yht
neuvostohalli-
1 neuvqttele-velkain
mak-
Senjohdösta, ette Torontossa viimeaikoina
on tuhkatiheään tapahtunut
ryöstöjä ja rosvoiiksta, ovat
asukkaat joutuneet pelon valtaan ja
Ke ovat kääntyneet kaupungin poliisipäällikkö
Dickson'i;i puoleen pyytämällä
lupaa saada asunnossaan pitää
revolveria. Ennenkö revolveria
voi kauppiaalta ostaa tarvitaan siihen
erikoinen lupa poliisilaitokselta
: ' , — O—:' — ,
ilkaln maksua
Tshitserin, et-ää
tsaarin vel-auvostotasaval-yleistä
rauhaa,
kansainvälisen
utsumista, jos-ittää
vaatimuk-näjä
heille,
itkähkössä noo-
(uvostbhallituk-ikka,
on Venä-lys
ollut pääs-laan
kaikkien
kansojen kans-istaa,
etfö neu-
(t kerrat julis-almiutensa.
Ja
ja taloudelliset
uitten maitten
laavalta valmis
mytyksiä. Itse
rö.ntänyt suuria
alous- ja teolli-iselle
pääomal-rin
sanoo huor
in presidentin
erin virallisista
un sen johdös-niailmansodan
rarsinaista rau-lavutettu.
äjää ja Venäjä
maa.
väittää, että
1 keskellä, ei
todellinen raii-ilraan
suhteita
käsittävän kan-n
sopimus neu-itten
välillä, on
ainoastaan Vein
yhtä välttä-nnille.
•
1 summa.
i-elkain summa
ilta V. 1914 9,-
normaalikurssin
GäO). Siiurin
Ranskan halli-iansalaisille.
pois imperialis-
:sellään oa neu-t
viimeisenkin
imperialisteilta,
alalla ensiniäis-ista
valtaa vas-levat
hyökätäk-
: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-11-03-01