Vapaus, December 17, 1921

              Lanantai^ai joiiliik. 17 p.»- Sai Dee 17.
oSratia r - *t"> P'**
n nimellä kulkenut
ndlainen' sosialide-inv
«ätiaana Suomes-työväenliike
paljon
osketuksessa saksa-ttömästi
Suomeen
äisen, bolshevistisen
kanssa. — Se vähä
tä työväenliikkeestä
inettiin, oli menshe-man
vähemmän vai-äläisen,^
sivistyneen
läpitunkemana voi
ä kosketuksiin suo-iliikkeen
johtajien
iksi pikkuporvarini-assa
saisalais-kauts-isettyn
kielitaitoisen
n kanssa. (Ne, suo-eniiikkeen
johtomie.
5 auttavasti ymmär-
(i helposti sormio lu-
;tavimpina sellaisina
Vuolijoki, Väinö
Haapalainen, Viik;
littaja Huttunen - -
kuinkin ovatkin.)
kten tulos pii EEnes'
fkoje.
5 vpllankumouksel
vamasti täristyttä.
ien saavutukset eivä'
ähän kuin Venäjän
uuresti hyödyttänee
Suomen työlaisi
»ikeus ja yksikamäri-
Mutta senkin Iu>
i osasivat Suomen
stiäen itsevallan avu'
tehdä merkityksettö-äri
lakeja, joita edus-änkin
työläisUle edu
jtettu. Suomen por-tavänsa
selostaakseen
talismia edustaval
ka sellaiset lait oliva
näjän kuin Suomen-e
vahingollisia, joten
einen etu kielsi hiiti
nasta. Ja se autto
suomalaiset porvari'
oatta edelleeukin ja*
tsionalistista kiihotus
; työväestön keskuu-tellen
kuinka kaikk
tui yksinomaan venä
iläisestä virkavallasta
kunnallista lainlaadin
[ivaa, porvaristonkin
hitystä.
oka suurlakon päivinä
koista määräysvallan
pahasti pettyneensi
( vain vaivoin taipui
ih uudistukseen. Mu
i vallänkumoi/s Venä
1 tukahutetuksi ja
een nieli senkin edus-ikä
Venäjän tyqläisill
lankumouspäiyinä an^
omen porvaristo suur­aa
nopeasti uudelleen
ken vallan käsiinsä
80-90
kumouksellisen työväestön ja sen
johdon lonssa', ja joka oli imenyt
teoriansa ja menettelytapansa: sak­salaisesta
kautskylaisuudesta, ei voi
nut ottaa ^tkaisevaa askelta kum­paankaan
snnntaan. Siksi iSe jou­tui
näyttelemään samanmallista kak­sinaisuutta
kuin Suomen porvaristo­kin.
Mitä tulee itse Viaporin kapi-nayritykseen
nähden, ei sosialidemo­kratian
horjuvaisuus vahingoittanut
vallankumouksen asiaa siinä mielessä
että voitaisi väittää, että kapinalli­set
olisivat päässeet voitolle jos suo­malainen
työväestö rohkeasti ja tar­mokkaasti
olisi ottanut kaikin kei.
noin osaa taisteluun. Todennäköi­sesti
olisi tuloksena ollut tappio
myöskin viime mainitussa tapaukses­sa.
Mutta toiselta puofen on selvää,
että suomalaisen työväestön tarmo
kas ja Jmkäiemätön asettuminen ko­ko
voimallaan kapinallisen venäläi­sen
sotiiasaineksen rinnalle taistelus­sa,
olisi huomattavasti kohottanut
vallahkumouksellista innostusta, roh­keutta
ja toimintatarmoa laajoissa
venäläisissä työläisjoukoissa.
ja joen takaisin vVaHaakumoukselli-sen
työväenliikkeen kanssa ja kaikis-
Innassa
a.
)rin kapina;
)6 tapahtui kapinäyri
sotaväen keskuudessa
Mutta siihenkin häh
inen virkavalta varuil
tautunut. Se hääräsi
ineen tiukasti todella
liehistön ympärillä. Ja
Viaporissa pääsi puh-jn-
kuin toiset joukko-valmiina
siihen yhty-pinapaloa
laajemman
uli pian tukahutetuksi
aista työväestöä oi
•inayrityksessä aktiivi-
Suurlakon aikana
Punakaarti liikehti
Sattui joku yhteentör.
kaartin ja Suomen por­isen
lahtarikaartin vä
Ön oli Suomen porva:
«a täysin^ kaksimielistL
n olisi porvaristo mie-i;
tsarismin 'heikenty-
Ha, mutta toiselta piio.
kaikkea pyrki estämään
i suomalaisen työväes.
vallankumouksellisen
Sillä ei ollut mitään
että venäläinen sota-
» kapinoi, mutta_y^e oli
ittamaan lahtarikäar-stääkseen
suomalaisten
tymisen venäläisiin to-ska
se tiesi, että prole-
Sosialidemokraattinen järjestyneen
tj^äestön kansainvälinen solidaari
suus ja yhteistoiminta on käytannöllir
sessä taistelussa osoittanut näinmuO-doih
vain sosialidemokraattisilla juh­lapuheilla
ja fraaseilla leikkimfseksi,
johon käytännöllisessä toiminnassa
ei ollut mitään luottamista. Se oli
kaUtskylaisen taktiikan mukaista:
heliseviä sanoja, joiden takaa ei löy­tynyt:
tekoja. Näin joutui Suomen
Sosialidemokraattinen puolue aja­maan
puhtaasti oman-edun politiik­kaa
kansallisissa rajoissa (natsiona-listisena
työväenpuolueena.) Se tu­ki
Viaporin kapinaa, pitäen johto­lankana
vain sitä, ettei pahimmassa­kaan
tapauksessa menettäisi mitään,
mutta kuitenkin voisi ogoittaa olleen­sa
mukana ja kannattajana.'- Ja sel­laisena
jafkui sosialidemokraattisen
puolueen politiikka ja yhteistoiminta
venäläisen proletariaatin kanssa ko.
ko puolueen olemassaoloajan: oltiin
myötämielisiä ja kannatettiin venä­läisen
prbletanaätin taistelutoimin­taa,
mutta ei avoisesti "^ja reippaasti
astuttu samaan taisteluriviin vel­jellisesti:
ja tasa-arvoisesti iskemään
yhtaikaa, samoilla aseilla ja samassa
tahdissa, eroituksetta sekä venäläis­tä
e ^ suomalaista kapitalismia. Kie­lellisistä
ja kanonisista (natsiona.
listisista) syistä ei ymmärretty toi­siamme.
Ainakaan emme me suoma­laiset
(eivät edes johtavimmatkaan
ainekset) voineet-; itselleen luoda
läheskään selvää käsitettä siitä, mi­tä
oli venäläisessä työväenliikkeessä
nienshevismi ja mikä bolshevismi.
Emme tunteneet haluakaan saada
siitä selkoa, sillä mehän viisastelevi-*
na kautskylaisinä olimme porvaris-omme
jatkuvasti toitottavan hypno
tismin vallassa siinäkin suhteessa
ettei luotettii Venäjän työväestön
sa tilaisuuksissa, kokouksissa ja sa­nomalehdistössä
tehostettu sen mer.
kitystä, joko vaiettiin tai osittain ko­konaan
kiellettiinkin yhteistoiminnan
olemassaolo ja siihen pyt-kimys silloin
kun Suomen porvarilehdet ivallisel­la
äänenpainolla väittävät, sosialide­mokraattien
toimivan yhdessä venä­läisen
sotaväen kanssa. Sosialide­mokraattien
tuontapainen menettety
oli omiaan synnyttämään ja ylläpi­tämään
työläisjoukoissa kansallisvi.
haa venäläisiä vastaan ja vahvista­maan
porvarillisen , agitatsionin vai
kutusta, jonka tarkotus oli laajentaa
suomalaisen ja venäläisen työläisen
välistä natsionalistista juopaa mah.
dollisimman suureksi.
•Seuraukset siitä saatiin kokea
Suomen luokkasodan päivinä.
16. Punakaarti
muodostui v u o n n a 1905 vallanku-mouspäivinä
ikaänknih yhtäkkiä
maasta poljettuna, Se syntyi äkkiä
esiintyneen tarpeen vaatimana, pitä­mään
yllä työväen valtaa edustavaa
järjestystä ja se kalpeni ja kuoli vä.
hitellen, rinnan vallan jälleen porva­riston
ja tsarisiriin käsiin lujittumi­sen
kanssa. Sillä ei alkuaankaan
ollut täysin sotilaallista, säännöste­lyn
ja ankaran sotilaskurin mukais­ta
kokoonpanoa; Sen päällystö oli
enimmäkseen kouluuntumatonta si-viiliväkeä,
sen organisatsioni ' hajal-linen,
joka luonnollisesti ei lyhyessä
ajassa voitu kiinteämmäksi ja täy­dellisemmäksi
lujittaa, vaikka ylin
johto olikin ammattisotilaan käsissä
niin kayvan kun kapteeni Kokki sitä
maan. Kun tuollainen järjestöjen
n kasv»ttftndspyridmiys
oli johtavana toimintaohjeena^ : oli.
siitä seurauksena: 1) että järjestö-päätöksiä
tehdessä oli o t e t t a va
painavana tekijänä huomioon se mi­tä
pikkuporvarillisinta käsityskantaa
edustavat ainekset, jotka joko jo
olivat järjestöissä jäseninä taikka
joita pyrittiin jäseniksi vetämään,
ajattelivat jyrkemp\in menettelyta­poihin
perustuvista päätöksistä. Oli­han
v^tettäväkarkoittamasta luo.
taan pikkuporvarillisen aineksen kan­natusta.
2) Sen jälkeen kuin jär­jestön
jäsenten enemmistö jo oli jo­ko
pohjaltaan pikkuporvarillista
taikka pikkuporvarillisen aineksen
talutusnuorassa kulkevaa, ei «jyrk­kiä
» selvää luokkataistelukantaa
edustavia päätöksiä järjestöissä enää
voinut syntyäkään. SeHaiset järjes­töt
eivät enää pystyneet ratkaise,
vaan luokkataisteluun yhtenäisinä.
Niiden jäsenet seisoivat vastakkain
todellisten taistelutehtävien eteen
sattuessa. (Mainitekseni esiraerkke-ä,
huomautan vain siitä kuinka jo
työväen järjestökaartien perustamis
kysymys V. 1917 synnytti erimieli
syyttä ja hajaannusta. Tainio esi
merkiksi asettui / julkisesti vastusta­maan
työväen järjestyskaartin perus
tamista ja hänen rinnallaan seisoi^
vat lukuisat muut pienemmät suu
ruudet ja pikkuporvarillisuuteen
horjuvat jäsenet. M.m. siihen asti
niin mahtipontisen «jyrkkää» Val-pas-
kautskylaista kantaa -edustanut
kuopiolaiirten «SaVon Työmiehen»
päätoimittaja Otto Piisinen vaati
työläisten liitymistä suoraan porva­riston
lahtarikaarteihin — ajamaan
yksimielisellä yhteistyöllä <ryssäa»
pois maasta; muuten sama mies, jo.
pikkuporvaristoa vastaan. Mj^tta
missään tapauksessa ..ei tuoQ#Jouk't>n
mielistelemisen tarkoituksessa taikka
|i8nnmiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiHtiHiiHiiiiiiiiiiiniiiiiiHiiiiiiiiiiijiiii{iinuiiiijtf{iig
muustakaan syystä ole jätettävä seK
västi ilmaisematta oikeaa kantaa koi
ko. tai pikkuporvarillisen agitatdooi
nin hyväkseen käyttämien harhakä>
sitteiden paljastamiseksi kaikessa
alastomuudessaan.)
19. KantanTaltaiiuua keppthe*
voseno.
ohjasi. Armeijaa ei voida luoda -
muutamassa päivässä, vaikka' piisi- H-sitten vallankumouskBrappaUussa
mihinkään vakavaan ja tulokselliseen
taisteluun vielä pitkään aikaan pys
tyvän. Yleisenä käsityksraiä kuu
; ohtomiestenkin taholta selitettävän
lalyeksitussa äänilajissa, ettei Venä­jän
työväestö kykene pitämään va
;aa käsissään, jos sen tilapäises
onnistuisi saamaankin. Sillä olihan
venäläinen työmies niin alhaisel
cehitystasoUa, ettei ' se osaisi edes
puutteellisimminkaari hallita ja olo
, a; järjestää—' sanottiin; että eihän
Venäjän työväestöllä ollut edes jär­jestöäkään.
Toista olisi jos Saksan
ai Suomenkin työväestö kerran saisi
vallan haltuunsa. Suurilukuisine jä
senineen ja bmaaraalla melkoisen
, ärjestötottumuksen, voisivat näiden
maiden työläiset kylläkin hallita
Venäjällä, luultiin mahdolliseksi ai
noastaan porvarillinen vallankeikaus
iseyaltaisen tsarismin hallituksen
vaihtumisen «kansanvaltaiseen» pe
rustusläilliseen hallitusmuotoon. Ja
cautskylaisen määritelmän mukaan
uskottiin, että kapitalismin piti kus­sakin
maassa kehittyä «huippuunsa»
ollekin oletetulle mahdollisimman
corkealle asteelle -ennenkuin työvä'
en valtiaannousu voisi tapahtua.
15. Kautikylai^uns pelaa porva.
ritton
iistyöstä taistelussa ve-mia
vastaan, olisi luon-rauksena
Venäjän pro.
venäläisten sotilaitten
nen rintama myöskin
alisteja vastaan niin pi­kainen
tsaristinen kapi-
-nsin saatu muserretuk-siSiiomen
porvariston
lomarit ja oikeusistui-ella
harrastuksella syyt^
i Viaporin kapinaan
-suomalaista työläistä
^osittain vankeutta.
aenokraUan hoippi.
vaimo».' .':
»väen Sosialidemokraat:
öorjui kahden vaiheilla,
«nes, jolla ei ollut väli-
'«atä yhteistoimintaa ja
•ystä venäläisen vallan-
Kokemus'ön näinä viimeisinä val-ankumousvuosina
mitä perinpohjai
semmin todistanut kautskylaiset hai-lattelut
vääriksi. Se on ospittanu
miten tärkeää on kiinteä ja välitön
eri maitten työläisten ^yhteistoiminta,
yhden ja samari" jg^don alainen tais­telu,
jokaisen maan työväestön me
hestykselliselle vallankumoustyölle
erikseen kussakin maassa kuin myös
kin maailmanvallankumouksen voit­toon
viemiselle yleensäl On kieltä­mätön
tosiasia, että vallan siirtymi­nen
työtätekevälle väestölle, tuotan-tovälineitteri
sosialiseeraus, voi py-syvästi
tapahtua sellaisessakin maas­sa,,
jossa kapitalismi ei ole vielä kor­keinta
mahdollista kehitysastettaan
saavuttanut. v ; \ /
Vuoden 1905 vallankumousäikana
ja sen jälkeeii jatkunut Suomen So­sialidemokraattisen
puolueen hapa­roivat
ja epäselvä esiintyminen oli
tuhoisinta siksi, että se sisälsi lak­kaamattomia
puoli, ja kokokumar-ruksia
porvariston natsionalistiselle
propagandalle venäläistä kansalli-snutta
vastaan. Sen sijaan, että oli­si;
avoimesti ja rehellisesti pyritty
kiinteämpään yhteistoimintaan Ba-kin
niin hyvä maaperä ja innostus taisteli lahtarien puolella työläisiä
siihen kuin v. 1905 vallankuomusai- vastaan. Eikä liene,#päilemi8la su­kana
oli. • nä etteiko Taavi Tainio äsiallisestJ
silloin seisonut Piisisen mietteitä ja
Vallan lujittuminen porvariston Leurannut Piisistä porvarill.taiste-ja
tsarismin ympärillä, teki Puna- luriveissä. Eikä Valpas-Hänninen-kaartin
olemassaolon tietenkin mah- kään koskaan liene - avoinaisesti i l ;
dottomaksi. Työväestön pysyväi. maissut kannattavansa järjestökaar-sempi
sotilaallinen järjestäytyminen tin muodostamista --• ei ainakaan to»
on porvarivaltioissa mahdollinen ai- della sotilaalliseksi taistelujärjcstök-noastaan
salaisesti. Muita se' on Li. Ei siis ihme, vaikka muutamien
kuitenkin yksi meaestyksellisen vai- järjestöjen -jäsenistä osa muitta liit-lankumoustaistelun
tärkeimmistä eh-tyiidn samalla porvarien lahtarikaar-doista.
Kuinka toisellaisella tarmol- tien jäseniksi ja tavattiin taistelussa
la ja nopeudella olisi' selvitty v.1918 barrikaadien vastaisellai puolella.)
vallankumouskamppailusta, jos Pu­nakaartia
salaisesti olisi kasvatettu . Ettei edellä sarfotusta saataisi
ja kehitetty aina vuodesta 1905! väärää käsitystä siinä suhteessa, et-
Maailmansodan aikana esim. olisi tä allekirjoittanut vähimmälläkään
ollut mainio tilaisuus lähettää tar. tavalla tahtoi vastustaa tai pitää
kotuksen mukaisesti valittuja ja tar- vähemmän tärkeänä laajojen työtä,
raokkaita toveria oppimaan niin Ve- tekeväin joukkojen vetämistä mui
näjän kuin Saksankin puoleiselle so- kaan työväen taitetujäfjestöihin,nii-tarintamalle,
aivan samoin kuin por- den jäseniksi, lienee tarpeellista jo
Varisto lähetti jääkäreiksi harjoitte- tässä yhteydessä sanoa, että pidän
lijöita Saksaan. Samalla olisivat so- päinvastoin välttämättömänä suurten
tätaitoa oppimaan lähetetyt puolue- joukkojen kiinnittämistä työväen jäT'
toverit voineet rintamalla harjoittaa jestöihin jäseniksi, toimiviksi taiste
niin suurimerkityksellistä vallanku- Iijoiksi. Ymmärrän varsin hyvin,
mouksellista propagandaa porvariar- että ainoastaan proletariaatin suur-meijan
keskuudessa. Jos sitä tarkoi- ten joukkojen yhteistoiminnalla,
tuksellisesti ja johdonmukaisesti oli- päättävällä, tarmokkaalla j[a (sltke.
si tehty rintaman molemmilla publil. ällä taistelulla voidaan katkoa kapi-la,
olisi se varmaan muodostunut talismin kahleet. Mutta tällöin ei
jättiläistyöksi nousevan työväen vai- ple pyrittävä vetämään järjestöihin
lankumouksen edistämisessä. Mut- ketä hyyäjisä, vain jäsenmäärän Ii­ta
tätä el tehty ei osattu tehdä eikä säämistarkoituksessa. Sen sijaan on
pitää tarpeellisena. Sen ymmärsivät tehtävä kaikkensa työtätekeväin va-ainoastaan
bolsheviikit jotka eivät listamiselcsi tietoisiksi, uhrautuviksi
purjehtineet Marxin vallankumouk- ja — sanoisinko: häikäilemättömiksi
sellisten opetusten irvikuvaksi vello- luokkataistelijoiksi. Vasta sitten
tussa kautskylaisuuden vanavedessä, I kun ollaan tietoisia siitä, että uudet
jäsenet todellakin ovat itsetietoisia
17. Suomen sogialideoiokraatti. Iluokkataistelijoita eikä. pikkuporva
«et tjrövSen järjestBt, |rillisenajatuskannan omaavia, se
vää luokkataisteluhenkeä sekoittavia
ioi(^en luku j'äsenmäärä oli Fors- |on heidät vedettävä järjestöihin
san kokouksen jälkeen mahtavasti taikka oikeammin,: heitä ei enää tar
kasvanut, muodostivat vuoden 1917 vitse houkuttelemalla, joitain etuja
vallankumousäikana kiinteän verkon lupaamalla järjestöihin pyydystellä
ympäri maata. Paitsi kaupungeissa silloin he pikemmin päinvastoin
a teolJisuuskeskuksissa, oli työvä- ikäänkuin tulevat itsestään j ^ tuo
enyhdistyksia ja ammattiosastoja vat mukanaan pikemmin intoa ja
miltei joka pitäjässä maan kaukai- tarmokkuutta kuin sekavaa pikku
senimillakin kolkilla, muutamissa pi- porvarillista haihattelupyrkimystä
täjissä melkein joka kyläsi.
Mutta varsinaiseen vallankumous­taisteluun
jouduttaessa v, 1918 kävi
Sillä muistettava on, että ainoastaai^
menettelytapa-periaatteessakin yksi­mielisyyden
siteillä toisiinsa yhdisty­vät
voivat muodostaa lujan ja hor-*
tultenkin selville, että tuo mahtava junattoman taistelujärjestön. Ei
arjestoverkko ohkm vain paperilin- Ljtä että ollaan yksimielisiä myös-noitus.
vSe ^täytti kyllä tehtävänsä L j ^ gjihen menettelytapaan nähden,
jotakumkm hyvin valistus- l a vaali- .,iiapää„,äärä on saavutettavissa^
koneisto.tyossa, mutta järjestöt ei- hauvan kuin osa jäsenistä
vät olleet taistelujärjestöjä muussa L^aa sekavia pikkuporvarillisia ka.
mielessä kuin claiilisissa» lakkotais- Litteitä taistelumuodoista (paria-,
teluissa, vedettäessä penninnakkiaLenttipolitiikalla ja porvareita mie-tuntipalkkariidoissa,
ja harjoitetta. ligtemällä - niiden omaantuntoon
essa pintapuolista pariamenttaarista Letoämalla, - vaiko avointa jä sel-suukopua
Kautskyn keksinnön mu- sovittamatonta taistelutapaa
kaisten vanväarennys-snmälasien va- seuraten on kuljettava eteenpäin)
ossa esitetyistä marxilaisista menet- Lj taistelujärjestön jäsenille Väittä,
lytapapenaatteista, Lätöntä lujuutta ja yksimielisyyttä
. . . saavuteta.
18. Opportuniitinen joukkojen {
kalactaibinen. | Ei tarvitse pelätä luokka-asemal­taan
pikkuporvaristoon kuuluviakaan
Järjestöjen päämääränä oli kas- uusia jäseniä, jos ollaan varmoja sii.
vattaä jäsenmääränsä mahdollisim- tä, että omaavat selvän ja horjumat-raan
suureksi, vetää kaikki riveihinHtoman fuokkataistelukannan ja —
niin palkkatyöläiset kuin pikku- käsitteen. Mutta jos kerran nämä
porvarilliset ainekset. Missä lukuisa vaatimukset jäseniksi pääsylle asete
joukko proletariaatin ja rkäpitalisti- taan, ei olekaan tarpeen, päätöksiä
uokan välikerroksia, pikkupprvaris- tehdessä ja taistelutapoja valitessa
toa, saatiin mukaan järjestöihin, antaa merkitystä sille mitä pikkupor-iellä
näytti toiminta ulospäin mah- värilliset siitä ajattelevat: alkavatkö
tavalta ja värinältä. Voitiin kome- ne pyrkiä järjestöjen jäseniksi vai
asti rintoihin lyöden esittää kapita- jäävätkö sivulle. (Toiselta puolen
Tiedämme, että Suomen Sosialide- s
mokraattisen puolueen järjestöissä
(aivan samoin kuin sosialidemokra­tia
tekee kaikkialla koko maailmas­sa)
annettiin rajattoman laaja merki
tys «kansanvaltaisuudelle». Vaikka
ymmärrämmekin kuinka edullinen
ja tarpeellinen agitatsiooniaihe on
kansanvaltaisuusvaatimus vastakoh.
tana kapitalistisen järjestelmän ni-menomaan
työväenluokkaan kohdis­tuvaan,
harvainvaltaan (muutamien
suurimpien kapitalistien) ohjaamaa,
virkavaltaisuutta vastaain, emme kui­tenkaan
itse saa tuijottaa siihen sil
miämme sokeiksi, emmie saa kansan.,
valtaisuudella tehdä taisteluamme,
tehottomaksi.
Olisi epäilemättä väärin luulla, et­tä
kapitalisnfii vastustaisi kansan.
Vallan takia -~ sen periaattee)l
vlhplliseria — silloinkin kun bn ky­symyksessä
kansanvallah toteutta
minen sen oman luokan, varsinaisen
kapitalismiryhmän sisällä. Sitähän
se ei tee. Mutta jokapäiväinen koke­mus
meille osottaa, ettei kapitalismi
omankaan luokkansa rajojen sisällä
toteuta eikä pyri toteuttamaan muu
ta kilin tiiviisti keskitettyä, vissien
puitteiden sisällä säännösteltyä «kan
sanvaltaa» (kansanvaltaa kapitalistia
en keskeisessä yhteistoiminnassa,)
joka ilmenee siten, että kapitalisti,
ryhmä luovuttaa koko valtansa mää­rätyille
luotetuille miehilleen, kussa'
kin maassa asettamalleen hallituksel­le,
jolla niin kauvan kuin se halli­tusvaltaa
hoitelee, on porvarillisteij
lakien puitteissa jotenkin rajaton
yksinmääräämisoikeuB — kireiden
taisteluaikoj. aikana myöskin täydel.
linen kaikkien lakien yläpuolelle ase-tettu
diktatuurivalta, jonka ainoas-taan
sama kapitalistiryhmä voi siltä
lopettaa vasta sitten kuin tilanne on
muuttunut, taikka noudattamalla en­nakolta
määrättyä muodollista vallan
siirtotapaa. Ja lukemattomia kertoja
olemme nähneet ettei kapitalismi
silloinkaan^ kun se, syystä tai toises-ta,
on tyytymätön aikaisemmin aaet-tamiinsa
hallitusmiehiin tai diktat-toriksi
määräämäänsä, ole pyrkinyt
laajentamaan «kansanvaltaisuuttan­sa
» omankaan luokkansa sisällä. Se
on ainoastaan vaihtanut niitä luotto-miehiään,-
joiden menettelyyn se; ei
enää ole, ©llut tyytyväinen, «setta.
maila tilalle toiset, kuitenkin yhtä
täyslvaltjilset kuin edellisetkin olivit.
Monasti on kapitälistiluokan halli­tusmiesten
vaihdokset" 'tapahtuneet
pMasiassa sen vuobi, että riistäjät
ovat miehiä vaihtamalla tahtoneot
heittää sumua riistetyn työläisluokah
ja pimitetyn pikkuporvariston sil­mille,
Ja joskus— kun työtäteke
vät kerrokset ovat olleet kovin kuo­huksissaan
~ on kapitallstlluokka
pitänyt poliittisesti Viisaana el ai
noastaan muuttaa miehiä hallituk­seen,
mutta ottaa mukaan joitakin
pikkuporvarillisia harhakäsitteitä
omaavia (työmiehen titteliä kantavi­akin,)
siten osoittaakseen olevansa
taipuvainen laajentamaan vallankäyt-töoikeutta
toisenkin luokan edustaV
jiin nähden. Tätä viimeksi mainit­tua
tapaa on se aina käyttänyt ai
noastaan hätätilassa ja kohta kakoit-tavain
syiden poistuttua pitänyt hub-
Ien siitä, etteivät vieraan luokan
edustajat ole kauvemmin kapitälisti­luokan
valtuuksia nauttineet, ell^i
se ole taatusti saanut kesytettyä ja
alistettua heitä kaikkein iiskoUiaim-miksi
kapitälistiluokan kartanoko]-
riksi luokkansa luopioiksi, jotka eri­tyisen
olevastl ja häikäilemättömäs­ti
ovet kyenneet riistettyä luokkaa
pettämään. •
A. Giachmo, Oinista^*a |
Ulkoa tuotua ja kotimaista Ruokatavaraa, Olive W- ' g "
jyä, Juustoa, Tuoretta ja Säilyke tihaa.^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ 4
Myöskin laivapilettejä kaikkialle Europassa ja Suo< ' S'
, messa.—^ Maksumääräyksiä Suomeen j» muihin^^^^ ^^^^ ^^^^^
• ••' : maihhi.'' ^••^•'•'•:"S:i
Phone 865 5
S Proapect Avenue — P.a Box 697 — Coball, Ont^ S ^
fSilllllllllillilllllllllillllllllllilllllllHlllllllllllllllinillllllllllllillllllH
„ ..Parhaan tavaran rahallanne saatte Mr. Dabousin.kaupasta.•
Meillä on myytävänä pukutavaraa naisille ja miehille alusvaatteista
ruyeten aina päällytakkiin saakka, myöskin parhaita mitä markki­noilta
löytyy aina päivän halvimpiin hintoihin.
Suomalaisia palvelee Helmi Helitein.
Kauppamme sijaitsee
20 - 22 ja 103 Lang St
DABOUS.
^iiiiiimiiiiiiiiuiiiiiiiiHnuiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^
Iveba ja teitä tyydyttäTO)
« C O . •
?iiiiiiiiiiiiiiMiitiiiriiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiriiiiitiiiiiiiiiiimiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii(in
, Täten kutsutaan kaikkia The Finnish Building Co Ltd. osakkeen omis*
Aajia sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään omalla talolla Port
'Arthurissa tiistaina tammikuun 10 päivä, kello 7.30 illall^, '
LENNART KAJANDER,
Kirjuri.
TIMMINS 0N£ BIG UNIO
kokoontuu jokainen sunnuntai ^klo
2 jpp. 40 Second Avo.
J. A. McPONALD, Sihteeri
Box 200, Timhtins, Ont,
Puoleeni voitte kääntyä kaikissa toi­mialaani
kuuluvissa tehtävissä, ku­ten
laillisten asiakirjain valmistuk­sessa,
saatavien perimisessä, maa-sekä
lakiasioissa.
J . JARVIS
Box 118L — Sudbury, Ont.
listeille vaatimuksia jätettäessä, että pn huomattava, ettei menettelytapoja
paikkakunnan asukkaiden enemmistö valitessa silti ole useihkaan eduksi
seisoi niiden takana, ja kansanvaltai­siin
periaatteisiin vedoten vaatia
suurkapitalistista virkavaltaa alistu-suunnata
esiintymistä tarpeettoman
kärkevästi horjuvaa ja meille osit­tain
myötämielistä, sekavakäsitteistä
•Sanomattakin on selvää, ettei ka-pitalistiluokka
voi hyväksyä sellais­ta
«kansanvaltaa», joka jakaisi määr
räämisvallah sen ja riistonlaisen luo­tan
kesken, vaikka se tukalan tilan
pakoittamana kaikin keinoin pyrkii
pukemaan yksinvaltansa sellaiseen
ulkonaiseen kaapuun, että lyhytjär-kisteii
silmissä kuvastaisi siltä kuin
pikkuporvaristolla •— jopa työläisil-äkin
~ olisi jonkinlaista lopullista-cin
sananvaltaa porvarillisessa val­tiossa.
Noista syistä ja noita tar­koituksia
palvelemaan on se taita,
vasti kokoon sommitellut parlament-taarisen
hallitusmuodon, yleisellä ja
yhtäläisellä äänoikeudella kokoon­pannun
eduskunnan. Siihen alistu­essaan
on se kuitenkin varannut it­selleen
vähintäin 99 takaporttia, jot­ka
tekevät työtätekevän luokan nä-ennäi.
s*en vallan kaikissa ratkaisevis­sa
tilanteissa olemattomaksi;! (Niin
on Suomessakin: kun parlamentti al­koi
niskoitella niin se hajoitettln
ja julistettiin uudet vaalit, jossa ka^
pitalistit panivat liikkeelle rikkau­tensa
ja omistusoikeutensa, uskol­listen
paikkapaimehiensa opettajien­sa,
pappien ja kaiken laatuisten vir-kanikkarien
koko painon vaikutus­vallan.
Siten kapitalismi 1) lopetti
niskoittelevan eduskunnan koko
mahdin, lykkäsi asian ratkaisun tois­taiseksi,
jolla ajalla 8c« sai hallita
miten halusi, pntiseen tapaansa, ja
2) sai tilaisuuden joukkojen painos­tukseen
sekä kapitaalin että viek,
kaaksi hiotun agitatsloonln, joukko-jen
edessä taitavasti järjestetyn kle-mailun
muodo,ssa, väittämällä että
työtätekevän joukon edustajat tyh­myydessään
olivat kaikkeen syylli­siä.
Ja useimminhan se syrjäytti
eduskunnan enemmistön vaatimuk.
set vain sillä yksinkertaisella keinol­la,
että jätti eduskunnan' hyväksy­mät
vastenmieliset lait ja päätökset
vahvistamatta. Joka tapauksessa
voitti kapitalismi siten aikaa, jolla
ajalla se ehti järjestää oloja sen
mukaisiksi ettei riianalainen «uudis­tus
» enää voinut sanottavia etuja
työväelle tuottaa -y- jos se lopulta^
kin olisi ollut toteutettava.) Ja ka.
pialistiluokan pitäessä käsissään kai­ken
elämän ja vallan alkulähteitä,
tuotantovälineitä ja koko tulostuot-tavaa
omaisuutta, ei valtio vastoin
kapitalismin tahtoa voinut oloja asi­allisesti
työtätekevän väestön etujen
mukaisesti muuttaa, päätti eduskunta
mitä hyvänsä. Ainoastaan tuotan-tovälineitten
ja tuloatuottavan omai-suuden
siirtäminen yhteiseksi omai­suudeksi,
yksityisomistuksen poista­minen,
voi siirtää vallan työtäteke­vän
luokan käsiin. Mutta sitä ei
parlamenttipäätöksellä voi toteut­taa.
Jos työtätekevän väestön edus.
tus- ja päätösvalta pariamentissa
flhkaa nosta niin suureksi, ettei ka-pftalistiluokka
voi käytellä parla­menttia
tarkoitustensa mukaisesti,
siirtyy valtataistelu pariaraentin ul­kopuolelle
—- aseet alkavat puhua.
Huomautus SairaOIe
80 vuotta takaperin erifs chi­cagolainen
lääkäri alkoi antamaan:
sairailleen ihmeellistä lääkettä jpt^
hän nyt kutsuu Nuga-Toneksl. Tämö
lääke on tehty kahdeksasta eri
kealneesta joita käyttävät jo auo*
slttelevat parhaot lääkärit yli maail­man.
Nämä kahdeksan Ifläkealnetta^
voimistuttavat ja ylösrakontavat •
kalkki ruumiin olimet ja nlldon ^ toHi
minnan, Nuga.Tone, on parhaintd
lääkettä mitä on koskaan keksitty ;
vatsataudille,: huonolle ruuansula-s
tukselle suolisto- ja maksataudeillo,
tahmealle kielelle, pahanhajulsel o)
hengitykselle, korvennukselle, vat­savaivalle,
huonolle ruokahalulle,:!
hermostuneisuudollo, holkkoudelloi
laihuudellci huonolle verelle* kal«
peudelle ja monelle samankaltaiset i
!p, terveyden häiritsijälle.
. Ostakao pullo Nuga.Toneo, Jota
on saatavana kaikiBia apteekeissa,
nauttikaa sitä muutama päivä, ja f
JOS ette ole tyytyväinen sen seu­rauksiin
viekää loppu takaisin niin
saatte rahanne. Jo» apteekkarillan­ne
ei ole Nuga-Tonea, älkää ojitako
vastaan mitään muuta sen sijalle,
vaan lähettäkää meille $1.00, niin
lähetämme teille yhden kuukauden
hoidon Nuga-Tonea, postikulut mak­settuina.
NATIONAL LABORA-TORY,
1018 S. Wabash Ave., Chi.
cago, 111. i mmi
«Snomi» lapamato lääke
Jos teitä vaivaa huono ruuansula­tus,
kipu rinan alla, unettomuus, epä­tasaisesta
vatsasta, veren nousu pää­hän
sekä siitä johtuva päänkipu, joi­nakin
päivinä erinomainen ruokahalu
toisina ei ollenkaan, kouristuksia ja
väsymystä jälkeen syönnin, närästä-minen
sekä siitä johtuva kuuman ve­den
nousu suuhun ja-kurkkuun; nila
ovat ne lapamadon oireita.
Meidän lapamato lääkkeemme on
valmistettu eteväksi tunnetun Hei-sinkilalsen
Sairashuoneen lääkärin
resehtin jälkeen, sekä varmasti tuot­taa
tarkoitukseensa vastaavia tuloka­sia.
Hinta 6 dollaria 40 senttiä. Posti-vapaasti.—
W. T- Mc^Eachern & Co.^>
Limited, 168 Algoma St,, Port At*:
thur, Ont.
DIISTAKM
H Ä I S IK