Vapaus, May 7, 1925

              Vapauden liike on juuri saanut
akentturioikeuden
voi myöskin,-kertbs,,Jakaa \r£Leiit££. Koae«xt ldnt& ea
$mO0 lev^ip rullalla
Myyntiveron maksaa ostaja. —
Myö* _yk«i k y t e l l y BURROUGHS Y H T E E N L A S K U K O NE
[iikkeitä, jotka tajrvitsevat laskukoneita, kehotetaan- tiediui-laan
osotteella ^ ; :
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, SUDBURY, ONT.
»tosla.meea«:
. H«ai|s'atia tftt®, fam mam p s -
'mäsHf YiMtsloiseB fcaaa» ei ole.
IHTä temjBfia tejkMIfi" .lylitf i . Hsaf
Ja ffcäÄBtoin ei 'fcöyb3rsteKi «itteiB
jBiari " olMläQ Mmn .Mosä'. s f yf
Ja ukko taas Sttahti -kaä jEorotttsta
kormQ:mi: - Kiinkcia.sellamUa pai*
kalla voisi >otaiä s a a r t a , t e M i!
Nyt joutui hän päämSSyiänsä o-ven
taakse Ja soitti keloa.
. Pirtarouva oli itse kotona.
Korpi esitti asiansa j a sai iBvan
siellä sauttia l a s i n a . ..
Matta tovin jäästä tuii rouvan
tj'tlirkin kotiin |a konttoristi py3,'si
toisen fcodin.
Tytär ei siitä paljoakaan tykan-iirssi
Dollansta
LÄHETYSSCTgLUTt
ähetyksistä Ä f80.00,
äh€tyks&tä fSO—I59.ÖS
76« ISbety&slsät $60.00
.99 ja $1.«0 kaikilta
K) taikka ^ t ä euorem-iäfaetj^
icdM. SäUcSsano-e
^ s l l l e «ainilat $3.60.
r o n t o ^ . ottaa raliaväli>
vastaan S. G. NEIL,
Jroadview Ave.
Iburyssa j a ymparätSll^
; voivat kfijrdg Vapaqdtsn
«jssa l ^ t t s t a m a ^ eri-i
r s s i a . ' , - ' :-V.v'"
rasnksttöjS mTydSSn..
Iacta!caa pUe^Uasibita.
VAMUS • ;
9. ' . Sudbnry, Pnfc
kernaasti kaapannut käsiinsä niiden
kirjoittajan.
Knlui kuitenkin kokonainen vuo­si,
ennenkuin poliisit, saivat hänet
kiinni v. 1916 kesällä vangittiin
hänet pienen toverlryfamiln kera e<
räässä i ammuslafcon yhteydessä p i ­detyssä
kokoulcsessa. Matta tällä
ogl6ches>— kukav; isaksalai*
työläinen "ti^gi Kärtfestä^'®
j? Vain! röu^taniat liarvat
käa tällmn JbEihdanneet
i ; Luxemburgin ja tämän
i ystäväin seiirassa r-^' pie-in
'-mies haraiaahvaaJein
iä viiksin,^^ terävin ' piirtein
n, läjpitniiTcpyiri silmin. Seu-
^^hän enimmäkapjRn 'jtsepin-
/aiti. Vain siUoinxtäUoin
Iffiskostelan vieriBssä: j o n -
lekkään lUK>maatuk6en. ;;Kä-.
tiennyt Mnen «dä:^
H^itä kzäsQtlSn Leoksi
jTschaksi, toiataimn iaas n i -
ystallovitESi.
iäisinä' sptavoosztaacaan: ei
mnoalla knin spartaikus-litaflirimiBSB
pHreissä. Vas-
'ennen, ku^ Eosa Luxeni-itai.
SBorittainäan •vankeus-staan;
lansoi; häri;;<w^
te jiMfcuB .tarvitsette Jota-roa,'
n i i n kääntyltää I^^
1 ^ on TOi^ JaoMsa-varma
jcaikissä«periäat-i
ky^irmyicdssä; . ja' hänellä
kokemus o):ganisatorisissa
^ lähtien nähtiin han toi-i
kaikkialla. Hän tosin
mieskohtaisesti vaatimatto-kalistolla,
mutta tämä oi
iit_ pelosta,, vaan asian e-välin
oli liike kasvanut j a iujitti;-
nut j a pysyi jaloillaan, nim paljon
kuin Leo merkitsikin sille.
Sitten istui han vankilassa aina
marraskuun - "vallankumoukseen"
asti 1918. Marraskuun '9 päivänä
kiirehti eräät hänen tovereistaan
vanldlan sairastlaan, missä Leo sai­rasteli.
.'Mutta hb ehtivät vain por­tille,
kun se avautoi j a Leo astui
ulos toverinsa, Ernst Meyerin, t u ­kemana.
Han o l i varsin sairas ja
hänet oli vietävä pois autolla.
— Mika onneton sattuma, sanoi
hän — tässä ollaan vanhoja val­lankumouksellisia,
ja.lcun nyt todeU
la tulee vällanknmous'^— niin vai­vaa
nuhaknomc. ,
. JKun li^o tovereineen. eKti Potz-damer-
torille, ei - auto voinut enää
jatkaa. : Herrat .hallitussosialidemo
kräatit' ajoivat ikalkkialla •• aut(>illaan
ja' pitivät'paheita ' hämmentyneille
kansajoukoille. Jaettiin lent<^ehti
siä; joissa ilmoitettiin, että Ebert ja
Scheidemann olivat asettuneet r^-
vallankumojuksen johtoon!
Noita, kurjimuksiaI .huudaht
Leo halveksuen —•' he; ovat. viime
hetkeen asti taistelleet liikettä vas­taan^
' mutta' kan-cEfi -on kohahtanut
yli heidän päidftnfiä. Jiin. ^uikerte
levät-"lie; ibiilcKöon .'iä*'ovat'*'ijlevi-naan
'johdossa; "sp«tn-auin heidän
tapaistaan!
. • Hän aavisti jo Billbln —• ilman
Magdeburgin,. Ebert^juttua -— että
heidän ainoana päämäiränä oli -val-lanktimo.
uksen kavaltaminen.'
y Osa, jota; Led Rooritti v. 1918
hopussa, ibn kylliksi' tunnetut. Hän
pii SpartaJkn^hmän -oT^anisoij^,
hän..valmisteli organisatorisesti Sak­ean
kommunistipuolueen, perustavaa
kongressia.^.° Hän oli myös "henki'
lökuntapääilikkö"> joka *ntki jär­jestöön
pyrkijät. Joiden joukossa,
tietysti oli m^s seiläaanjoita }^
urkkijoita.
Liebkneehlia j a Soszn aonäiain
jälkeen tunto! Leo JossaMn mää­rin
murtuneelta., Hän käytti kui­tenkin
koko tarmonsa murfaain <sel
yittämiseksi ja tihmniesten iltnisaa-iniselcsi.
Mutta poliittinen Toska-jonkko
liikkui myös sitä kiihkeäm-r
min hänen jäljissaan saavuttaen
vihdoin tämänkin jalon Tustan.
Maalislc 16 pnSr 1919 vangittiin
Leo j a samana päivänä. ammuttiin
— oikeuhuoneessa. SSmtä ainpui
selkään eräs TamscMc-niminen po-liisikonna.
Spartakosta vastaan oli
näet kaikki' luvallistti,,^
Leo Jogischessa menetti Saksan
proletariaatti arvokkana taistelijan
nyt, mutta Korpi kostutteli suu­taan
sitä tiheämmin...
Ja kun ei kaksi kolmannettä me­ne,
höyrysi konttoritoimitsijan pian
kolnmsldn k u l a u s . ..
Sen nautittuaan maksoi hän ma
keansa ja lähti.
. Mutta ohhoh! hänen pillikinttun
sa vain vaivoin jaksoivat hänet kan­nattaa.
,
Poliisin pässi hän «rkuitenkin on
nellisesti sivu luovimaan, kuin kap­teeni,
Karikin, Mutta j o aivan lä­hellä
asuntonsa porttia kompastu:
hän j a kulma iski katukiveen...
joka antautui kaikkihefeh liikkee-
Hän, asui, ilmoittaen oi-|seen, j a joka ei koskaan aJateUut
nensä, Ueukölnin etukau- ideaan taikka^ etuaan, eikä koskaan
mutta ^ k a a n hänen to-a
e i tiennyt hänen, oikeasta
a iaikka osoitteestaan,
uitenidn oli ,Tiän aina tar-en
löydettävissä. Näin oli
•sinkin syksyllä 1916, j o l -
3 SpartaktiBryhmän keskei-oli
lamassa. Liebknecht,
[ehring y.m. istuivat tel­ana
toiset taas rintamalla
ankileireilla. Tästä lähtien
koko liikkeen sieluna. Hän
Idrjapainoja ja laski liik-mtolehtisiä,
kirjeenvaihdon
l i " jälleen. aikaan yhteyden
a kanssa. Hän organisoi
bmiä ja salaisia kokouksia,
kaisi muita, kun nämä o l i -
;htyä väsymyksestä j a roh-puutteesta.
alkoi tietysti pian nuas-n
jälkiään, vailäcei se tien-aäkään
hiänen peraoonallt-
Poliisi näet «li saanut
joitakin xnoakariila i a
letSits-jg M^lettS, . i & ' olM
pelännyt mitään vaaraa.
Maailman menoa
Konttoristi Korpi tuli kiihtynee^
nä kadulle toimistostaan. Hän län-tic-
harppimaan pitkiä kukonaskelei­ta;
tuon tuostakin sokaisten harja-tukkaansa.
Vilkasliikkeisellä' käytä­vällä
katsahtf usea häneen ajatel­len:
Siinäpä on elohopean hermos­tunut
m i e s . . . v
Vaan Korven Itipakknuden syytä
eivät he tienneet. Konfctoritoinut-sija
oli näet ensin, välwn ,«nnen
toimiston sulkemista, kautta ; - r a n -
tain kosaissut vitkasiskoaan, isän-tänsä,
kauppias Karangon tytärtä
j a saanut sarvekkasn vastsoksen.
Toiseksi oli hän pyytänyt palkan­korotusta
yhta huonolla menestyk­s
e l l ä . ..
. Pira v i c k o o n i— aja«;«!i hän
nyt siins kimmoisesti MitäessaSn^
Sos^ tästä k s y n n y t harmini toti-isj^
p6is httöhtdcmassa, Toossa-
Nenäliinallaan painellen kipeää,
josta tihkui verta, kompuroi hän
kammioonsa.
Kaikki pyöri nyt hänen silmis­sään
kuin karuselli j a £lorpi oikasi
itsensä yöteloille.. ^
Hän heräsi aamulla vasta tuntia
myöhemmin kun olisi "jo pitänyt
olla toimistossa.
J a voi kova onni! kulmaan oli
noussut aimo ^sarvikuhmu. Mutta e:
auta! töihin, töihin vain, jos enää
pöytänsä öär&en hänet vastaan ote
taan.
•J- Tässä sitä nyt on morsiamet
ja palkkakysymykset —ajatteli hän,
painellen konttoriinsa...
: Neiti vain ol^v pulpettinsa Säres-
Eä. • •
—' Ohoh! nukäs tapaturma Kor­pea
on kohdannut^ — tiedusteli vJr-jkasisko.
' . N y i vilkkaana miellkuvituBnnehe-nä
lasketteli Korpi seuraavan, sUlä
totuuden hän oli päättänyt kiel­tää:
K u n . t u l i n tuossa torinkulman
vastamäessä, leiUd eräs pildcutytto
nen raitiovaunujen Mskojen .välis­sä.
Näin vaunun'juuri tulevan ja;
minä luulin, että tyttönenkin sen
havaitsee.. jMutta c l . J a "mikä. ka-,
malampaal, .Taununohjaajsnlun a-jatvB.
.oli..;]ri5ntynyt/^TOUua31e, pjUä
.h^n . ei. r;$oittanutii,«ik5. jarpittanut.
Samassa' -sektmnlösa cilsl -vaunu
syössyt lapsen pääHe, Vaan.. minä
oraan henkeni'' uhalla, - tieittäydyin
kiskoille j a beinpasin tyttösen syr­jään.
Samassa seisahtui vaunukin,
mutta 'oli se e'htinyt ipuskea- k u l
maani tän^n- tnlöksenl ^ •
O0I -Tehln olitte san'kari !-^
huudahti kauppiaan neiti,-, jutun
kuultuaan. Ja - TähSIlä i)lti, ettei
hän rientänyt syleilemään Xorpea.
Tytär tietysti tiehsl iaSlleen heti
kertomaan tatinsn j a isaman päivän
jltana kohtasi Kotpeä edelliBen. eh-tbon
toivotta tulos:
Hän sai tytön j a pälkanylennyk-sen.
Kim tsaarin o l n ^ a ai­koi
'^johtaa" Marsia
Arkistojen kätköistä Venäjällä on
löydetty papereita,, jotka Jcertovat
siitä suuresta huomiosta, jonka tsaa­rin
"kolmas osasto" 'omisti Mantaie;.
Jo -v^ 1848 vallankumouksen päivil­tä
asti o l i Marx ohranan kirjoissa
"hyvin vaarallinen" kumouksellinen,
jota o l i pidettävä silmällä. Ja kan.
sainyälisten urkkijain dhnä varti-oakin
alinomaa proletaarisen vallan'
knmouksen ensimäisfö miestä.
Erikoisesti halusi "kohnas osas-io*^
Pariisin kommuunin päivinä seb-rata,
mitä t e ^ tämä vaarallinen
miesl Hänen syykseenhän oli jo a i ­kaa
luettu kaikki maailman kapinat.
Kun Kommuuni huhtikuussa 1871
lähetti-erikoisen lähetin'Marxin luo^,
ännitti se kovin Venäjän hallitak*
stfi huomiota.' Varsinkin kun > lä­hetti
oli knalnisa vallankumousmies
Peter Lavrov. Ohrana ei tieten­kään
voinut tietää, mitä nämä mie­het,
puhuivat. Mutta sitä suurem­pi
oli sen harrastus päästä tietä­mään.
Se tahtoi saada -asiamiehen
itse 'Intemationälen Pääneuvostoon.
Santarmipäällikkö Shuvalovnla innos­tutti
tämä aatos. HSnellS o l i Lon­toossa
aaamtcs, joka edintyi "kreivi
Potockin" nimelle -r-. oikea .nimen­sä
oli ^ Balashevitfih- • Hän ^'palveli"
tsaaria v, 1863—75. Ollen muinais-tctkija
j a runoilija avasi hän L o n ­toossa
antivariaatin j a esiintyi " v a l -
Jankamouksellisten ystävänä". Pie­tarissa
pidettiin hänen työtään saa­ressa
arvossa j a palkittiin sen ma­kaan.'
' - ' ' - , .' '
V T , 1862—63 o l l M n Bakuninin
klmpttssa koettaen aasda i l m a n ja
paol^afeten JEamookselUsten -vSleJä
S e » » ! * . M LaTi»»fa p^ääa f i l l t .
tiji.Bä toimi MM joalcaa aäaa.
EomBÄBÄln &lkmm • « Ä t j l M a
'^padaJalitea • «ms|pr»Bltl«», s&srm'"
paheeatföhtejana. Ku» « i mmten
0&mjt MMTSdn. issiAmuntmn, nm
Mr^mm. -tMh-^Mx^a^': .M«xx..vastaa
Ien paoMaisen. • .««88%» • JsiMeeria
pioleen, Mandjä: .-^Äieen / kuiva sS-vy
omtSaa. • hMen . .olleen .varuilsan
tällaistea laihteen...';, -
Mutta herra .. "kreivp* ei masea-
.tanat ensi ^va*'^^?^'?**'. Marraskuun
7 paE' kirjoitti hin-santartBipSällj-kSUe:
"MinuHa .-osfi^ipäji pyytä»
neuvoanne Kaasainx-äJisen "Jnjdistyk-sea
tai sen lontoolaisen Keskusko­mitean
suhteen. Minusta riippaa
hm i^Ms^m dii t«v, I f e ^ f l , wm
msi^oMimm- tiliä .p!&'i»}ii!|Kkt£Q hol-
©li OTötetfea äffMm «tutkan töMal-la,
ja .»entiMen j m i u «n^M^ ojttit:
ia lo^äla&atui 18. Mutta omitui
mn '.ha^s^m .ioikka c l i , •m^^'om^
)sMUvmm&.f j o s a venililset olivat,
j i i 'Mikoille,. eikä mn& o l i -
loiHe lapaMomjt pienintHtiin. va-hiakoa.
puolalaisten emigranttien liittym
nen 'Kansainväliseen Yhdistykseen
tai Tleisea Tassvaltalsisliittoon', j o -
Jca vaikka sillä ei nyt olekaan eri
koisen suurta merkitystä, tulee sen
vastsisuadessa . ehdottemasti saa­maan.
. Onko tätä yhdistystä -käy­tettävä
kansainvälistä vastaan? Va
kutukseni kautta en vain voi päästä
päämäärään, vaan voin saada Mar­xinkin
sieltä poistetuksi j a ottaa
sen hallinnon omiin käsiini... M
nun on tarpeen saada kuulla teidän
mielipiteenne j a koetan toimia sen
mukaisesti. Pariisista paenneen kom^
munisti Vrublevskin sijalle voin v a ­lita
meille uskollisemman j a väh;
telien vallata vallan. Suvaitkaa i
moittaa minulle, mikä tie on valit­tava
vihollistemme heikentämiseksi.
Siinä sitä oH Marxin kilpailija
JMutta In-eivi Shuvalov keskustel
tästä tärkeästä asiasta itse Alek­santeri
II :n kanssa. — E i ole tun­nettua,
miten Marxia si'eten aiottiin
"syrjäyttää", Eillä "rauinaistutki/a'
ei seuraavissa kirjeissään "muista"
mainita hänestä mitään.
YLISIÄ DUISIA
Suurbritannian iy<>tfeö-myys
vaan lisääniyy
Lontoo. — Britannian kivihiili
tuotanto oh perin ' Ihmaannuksissa,
Enem'mSn..1^u|n ;400 kaivosta on' sul­jettu
ja 16^^000 kaivosmiestä työt­töminä.
Huhtikuulla oli työttömien luku
koko maassa' 1,202,700^ eli 1@2,1£4
enemmän -kuin samaan aikaan v i i -
*ae vuonna;-
Pieni lisääntyminen oli; huomat­tavana
harkkoraudan tuotannossa,
joka •• o l i 70,000' tonnia suurempi
Iniin maaliskuulla. Myös terästuo^
tanto oli . 40,000 tonnia • suurempi
edellisen .tkuukanden tuotantoa. 1 Sen­sijaan
oli läkkipellin valmistus' aino
iistaan -75" pros. ''ina&itskuan •valmis^,
tuksestä,
Skotlantilaisista ilalvatelakoista
laskettiin vesille' 28 alusta, yhteem
sä 94,617 tonnia,' mutta lalvaraken-nusteollisuus
on edelleen lamassa
Tällä teoTIIsirasalalla on muodosteta
tu -kaikkia -eri ''haaroja edustavain
työnteettäjlen, vakinainen yhteisko­mitea,
säplstettu' tuotanto jatkuu
edelleen S^tuntisella. • työviikolla.
VillakutontoteollisuUden- alalla on
työttömyys Buaresti lisääntynyt.
Uusia' työttömiä siis ilmestyy no­peammin
Iroin niitä «intisiä keritään
siirtomaihin i n l ^ a a . ' ',
. Fascisfivaltä Italiassa
Kaksi j a pnoli vuotta oväl f as­eistit
olleet «allassa Italiassa. Vir­toina
ojj': tänä alkalia virrannut'.työ­läisten,
talonpoikain ja 'vapaamie
lisemplen ' porvarienkin veri.- Tu
h ^ s i a ihmisiä on surmatta j a mitä
julmemmalla tavalla Sudutetta. T a
hansia koteja on hävitetty. Satoja
työväentaloja on poltettu. Kym
menittäin sanomalehtien — vapaa-^
mielisten porvarillisten, Bos.-dem. ja
kommunististen — ^ tpimitukäa ja
kirjapainoja on tuhotta.,
Tämä kauhistuttava terrori ei k u i ­tenkaan-
ole pystynyt vakiinnutta­maan
fascismin asemaa. Massoli
nin ja hänen apuriensa valta on jat­kuvasti
s hiuskarvan varassa; Terrori
estää paikallisen ja tilapäisen ka-pinoimisen,
mutta se c i pysty estä­mään
kapinafacngen ja kapinaval-miuden
levittämistä yhä laajemmalle
väestön kaikkiin kerroksiin. Mitä
hurjemmin fascistit riehuvat tyyty­mättömiä
aineksia ' vastaan, sitä
enemmän kerääntyy i^jähdysaineita
sitä tulivuoren purkausta varten, jo­ka
Tterran pyyhkii pola- maanpin­nalta
fascismin,' tämän Ihmiskunnan
häpeätahran.
Selvemmin kuin' missään maassa
maassa on sorrettujen j a sortajien
välinen kuilu näkyvissä Italiassa.
Fascistit j a ei-fascistit pitävät toi-'
siaan henkOökohtdsina vihollisina,
jotka j o k a j i e t k i ovat v a l m i i t . t s i s -
telemaan elämästä j a kuolemasta.
Juuri ^^rhteiskuntaraahan, jonka faa-d
s t i t lupasivat maahan hankkia, he
övat tarkoin hävittäneet.
P O L S E V I K E I L L A O M A « » « N E N S A
Berliini. "7— P^lsevfkkeja''vastaan
tSMitty lattrhayrftys ,"-Poolan kay-
Mvällä" päättyi noitui. .Kaikesta
ottaen oli tsxkotuksem txäuAä
EsimsKmmiisiÄ^-: yjrröJÄ •
Maaliskuun lopuMa löydettiin Mas­kun
kirkon täk&ns olevasta hieta­harjusta
«oraa - ajettaessa useita
varsin mielenkiintoiEia hopea- y.m.
esineitä. Asiasta ilmoitettiin v a l -
tionarkeoloogille, ja saapui löy­töpaikalle
muinaistieteellisen toiou-kunnan
puolesta eräs henkilö löytö­jä
lähemmin tutkimaan.
Tämä tutkija mainitsee, että löy­tö
on n.8. ruumishauta^öytö, ollen
hautoja parisenkymmentä j a on näi­hin
noin 1,000 vuotta sitten hau­dattu
sotilaita, joiden vaatteiden
osia, koristeita j a varusteita hau­doista
on löytynyt. .
VEKINÄYTELMX. LEHTIMÄ­ELLÄ
Ensimäisen pääsiäispäivän aatto­iltana
kokoontui Lehtimäellä Mäki­pellon
j a Leikkarien talojen kohdal­le
Ähtärinjärven jäälle suuri joukko
nuoria Lehtimäen, Ähtärin j a Soinin
kunnista pääsiäiskokon polttoon.
Kokonpolttopaikalla syntyi kaiten-
Itin tappelu, jossa Soinin kukonkylä-
Iäiset j a ähtäriläiset yrittivät rat­kaista
vanhaan .tapaan huonoja vä
lejään- Tällä: tappelulla oli fkäväm
mät-setlrauksot kuin mitä tappelijat
Itsekään odottivat: talollisen poikb
Väinö Lahtela Ähtäristä tuli tappe­lun
aikana murhatuksi. Toinen hcn^
kilö, nim. Julius Lahtinen, , samoin
Ähtäristä^ sai niin-pahoja haavoja
rintaani että hänet oli kuljetettava
sairaalaan.
Murhattu Väinö' tahtela löydet­tiin
jäältä' henkihieverissään. Uusi­mista
tutkittaessa löydettiin murha­tun
oikeasta käsivartcsta • suuri H-haksien
läpi pistetty haava, joka
oli luultavasti,miekalla pietetty. V a ­semman
korvan yläpuolella oli n. 6
senttiä pitkjl haava sekä seiässä ya-seman
lavan alla yksi j a oikean l a ­van
alla kalisi pistohaavaa. : -
Paikalla piti kohta poliisikulustc-lun
Soinin': piirin nin^iBroie^ R. Pac^
kalcn. Tutkiipalcscn jälkc<!n pidätet­tiin
ppäluulonaliTirfna Artturi Ala­talo,'
Kalle Vapalahti ja^'Mattii-yiä-tälo,
jolta vastaan on Um<eiinyt'san­gen
raskauttavia" todlsittltsla/ vaifeln-kin
Alataloa Vastaan.' Mainittakoon
vielä, että Alatalo on parhaiDaai|i
Alajärven käräjillä Byytteessä 5—-6
jutusta.
Vielä kolmattakin ähtärnäistä
nim. Valde' Kujalaa lyötiin puukolla
kasvoihin' j a selkään, mtitta hänen
haavansa eivät ole hengenvaarallisin
taita* Joten veimme wabalst*i5ip«lt!a|« luilvvmmtdl». kuin nsitS k©*-;'
hmn sn teille tariolta,
• RmmJ Valmistam» »yöB^ m i i » , » t i l « n . ^ y i r f i tf i f c i i^
• Tf® j&'mj^fmmuma titftttauui»
W S A H L» '
281 B a y Street * - • . Port Arilsajr,- Oat".
: t r r i^SKÄYKSET. «-TUMASI "
MaaUskuaa 28 p:n& |1moit6ttun
Jarva-ö:^: Sarstjoea. aahallk v.tjr.S|£|«llfe,
•psMoJa. ;matettesssa,:'ettii,', täsii'
ythticn tullaan tekemään sahalla
töitä 9 tuntia vuorollaan tähänasti­sen
8 tunnin asemasta. Palkkaa l u ­vattiin
-m&ksaa vain sama määrä
vuorolta Jcuin tähänkin asU, e l i 25
mk. Samalla ilmoitettiin, että ellei
suostuta työskentelemään 9 tanaln
vuoroja, tullaan iialkka alentamaan
18 markkaan.
Työläiset, jotka ovat järjestymät­tömiä,
alistuivat mutamaa poikkeus­ta
lukuunottamatta tähän' häikäile­mättömään
työläisten riistoon, työai­kalain
rikkomukseen. Saa nähd^
onko ammattientarkastajalla mitään
sanottavaa moisen menettelyn joh­dosta.
UNOHDETTU VANKI
Lähes vuosi sitten vangittiin K a ­jaanissa
ohranan toimesta työmies
Matti Pukkila. Jonkun aikaa oltuaan
pidätettynä kuljetettiin P. Oulun
lääninvankilaan, jossa hän on vie­läkin.
Hänen omaistensa taholta on
Ilmoitettu .ettel ' h e i d ä n tie­tääkseen
P. ole vieVi missään oike-uslaitok^
esa syytetty mistään rikok­sesta.
Häntä säilytetään edelleenkin
tutkintovankina, sillä, muuan nais­henkilö
on h"änelIo lähes vuoden ajan
vienyt sikäläiseen vankilaan kahvia
j a ruokaa joka päivä, j a on ne otet^'
tu sinne' vastaan. Pukkila on vangit­tu
valtiollisista eyistäi j a jos häntä
sen johdosta oikcudeasa syytetään,
tapahtuu so Vaasan hovioikeudessa.
Edellämainitut seikat, osoittavat, et­tä
häntä ci olö Vaasassa _ käylettyf
kään, joten voinee jo ruveta arvele­maan,
että hänet on> unohdettu van­kilaan
^Iman mitään oikeudellisia
tutkimusta.
SUOMEN AMA1ATTIJXRJEST5N
JÄSENLUKU , . ,
Suomen Ammattijärjestö on nyt
saanut volmiiksi lopullisen tilaston
vuoden 1924 jäsenluvucta. Sen mu­kaan
kuului Amniattljärjestöön vii­me
vuoden lopulla '48,J<J4, jotcp vä­hennys
on 843 jäsentä,
. Jäsenluvun .yaUitelu nc]jännei^it-lain
V. 1024 o l i seuraava:' I:Uä rii-l-junnekseillii'
-.Jiiiät|^{yi, . jäscrunajirii;
106, toisella väheni. 1,140, kolman­nella
samoin' ^68 j a neljännellä nelj;
lisääntyi 669. ' ' - ' '"
S U O J E L I J A A M P U N U T I T S E N SÄ
.Keskiriikkona . 7 pnä -v.k. ampui
i t s e n i Vaasassa sokeritehtaan, va'
rastoidrjanpitäjä Emil Reiman. Elä-määnisä
kyllästynyt on ottanut kan
salaissotaan osaa valkoisten- puolena,
ja'jenkin jällceen Ikuulunat suojelus­kuntaan.
:
IHMISMETSJtSTYS SUOMESSA
VJc. 8 p:nä saapui ohrana Möm
mölänlahden : allnm^keen pidättäen
siellä metsätyömies Jalmari Paukun.
Pidätetty on rajascadalta kotoisin.
Muutama kaukausi takaperin joutui
hän työttömyyden ahdlstamJijina siir­tymään
edellämainitulle paikkakun­nalle.
Nyt kuitenkin ohrana keske­ytti
työnteon. Mistä syystä vangit­seminen
tapahtui,' eirtä •• ei ole tapa­uksen
kertojilla tietoa. Ikäyän vai­kutuksen
se kuitenkin 0;1I läsnäole­viin
-tehnyt. Muuten tulkoon myös
mainittua ee, että P. ehti vain pie
nen ajan olla vapaalla jalalla. Hän
pääsi nimittäin Syksyllä Tammisaa­ren
pakkotyölaitokselta, kärsittyään
siellä useamman vuoden "valtiöpe
toksen? valmistelusta, Hehelllsen
vapaus^ el siis ole pitkäaikainen.
- H U K K U N E I T A .
Maatiskuan 20 p. aamulla oli
lymättylässä lohkotllalllsen Anton
Lel^tosen poika Aimo mennyt jältso
saattamaan jotakin tuttavaansa,
'äitä matkaltaan: kotiinsa palates­saan
joutui hän' heikkoihin jäihin
ähellä kotiaan. Kan poika huusi
apua, kuuli isä .haudot ja riensi
apuun, mutta jäät. olivat niin heik-toja,
että jnoleromat vaipuivat ftJi-hln.
Isä saatiin jonkun ajan k u -
uttaa ylöi;, mutta poikaa et löy­detty.
Isä oli saatu toipumaan, mutta
kuoli'melkein kohta is^ajälkeen ve-rensyoksyyn,
aiheataen täml nShtä-västi
joko hukkumisonnettomuttden
aiheuttamasta ijilelenllikutuki^fita
tai heikosta sydämestä. Anton Leh-ionett
«li 47 raodenJMinep ja poi-i&
tm vain IS-vestla»,
"'' - ':'r(i«&iJb&iH!iii '..mmttttta -
Tämän lehden lukijat tulevat var«
moeti; IhEmmistymiäB: .-VSpamlSiMi»
miten täm* auM lääke, Naga-T«ne,
saa aikaan pikaisen paranemisen t u -
bansls» 'eri. salrauksi». • E i •ols -o- ,
lemoMa mitään samanlaista iMket-tS,
mikä' parantaisi hxi^o% hermot^ .
yleisen väsymyksen tunteen, «netto-raunden,
hairaaloieen päänsäryn,
ttarvotttksen j a vääntcet vatsassa »e-kä
suolistossa syönnin jälkeen. Tä­mä
lääke saa aikaan paraimukgen
j a hyvin nopeasti. Nuga-Tone an­taa
rautaa vereen sekä fosforia her­moille.
On kerrassaan ihmeeUlstE
kuinka pian &e palauttaa tarmoa ja
elinvoimaa kuluneisiin hermoihin ja
lihakailn. Se rakentaa punaista ver­ta,
vahvat j a lujat hermot sekä l i ­sää
mitä ihmeellisemm^nä tavalU
yleistä kestävyyttä, So tuotta» vir­kistävän
unen hyvän ruokahalun,
hyvän ruuansulatuksen, isSfinnöUi-
£icn suoliston toiminnan sekä paljon
intoa, tarmoa, Ja yritteliäisyyttä.
Jos ette tunne voivanne hyvin, tei­dän
velvollisuutenne sekä itseänne
ottä ystäviänne kohtaan on koettaa
Nuga-Tonea. Käyttäkää sitä vain
muutamia päiviä j a jollette tunne
itseänne paremmaksi, palauttakaa
jäännös lääkkcest^i rohdoskauppiaal-lo,
miki» näin ollen palauttaa teille
rahanne. Nuga-Tonen valmletajat
tietävät niin h>vin mitä tämä IMke
nau aikaan sellaisissa taosuksissa,
että ho pakottavat- kaikki rohdos-kauppiaat
takaamaan lääkkeen seka
palauttamaan rahanne JoUette ole
Biihert tyytyväinen. Tämä ififikc on
mieluista nauttia j a te saatte yh­den
täyden- kuukauden varaston
noin Yhdellä dollarilla. Kaikkien hy­vien
rohdoskauppialden suoslttelc-ma,
takaama ja kauppaama lääke.
S U U R I A E t A K E N N U K S IA
Vuonna 140 jälkeen Kristuksen
oli Ateenassa StadlumJ, johon mah­tui
60,000 katselijaa j a Dlonysusin
teatteriin siellä niinikään mahtui
noin 17,000 henkeä. **CeBar rakeii-nutti
Roomaan Circua 4laximu8 n i ­mellä
tunnetun arcnan, joka oli 2Ö0
xG25 Jalkoa laaja j a Jphon mah­tui
150,000 ihmistU katselemaan sil­loisia
kilpa-ajoja. Myöhemmin T i -
tus raajcnsi eitä niin, että ellhon
mahtui 250,000 Jicnkell ja neljäa-
;tie][lft,vuosisadaUf» laajennettiin «Ittt.
qdellccn, että katsojia mahtui e ik
hen 385,000; - '
MIESTAPPO JALASJXRVE&LÄ
Ensimäisen pääsiäispäivän iltona
tapahtui JalasjSrvfjn Keskuella raa­ka
miestappö. lilr^rijärvcn' kylästä
kotoisin oleva Tuomas Rajan mökis­sä
olivat väkljpomfa nautiskelioi^t
mainittu Raja j a K^skuclta kotoisin
oleva Frans Heinola. Kun. viinat lopc
puivat, lähtivät ho yhdesä etsimään
lisää. Paluumatkalla t u l ! miehille rii­ta,
jolloin Heinola tempaa! puukon
j a iski eillä Rajaa niin pahoin, «tt£
tämä jnuutarala kymmeniä metrejä
Ifulcttaaan kaatui kuolleena maahan,
Murhattu, -ftaja oli Icijklm.ies j a juj
häneltä 2 lasta. Murhaaja Heinola
on pidätetty j a on hän tunnustanut
tekonsa. Hän on 40—'50 vaotta van-
Ebort-^Braotififf—£.!an.. . Kolmö
kapitalistien asiamiestä työväonlilk-keessä
on kuolema korjannut. Sak- '
san monarkistisen "tasavallan" pre-etdcntti
kuoli ennenkuin . ennätti
.saada potkut herroiltaan tai joutui
proletaarisen vallankumousoikeudon.
eteen. "Bote Pahne" sanoo, eUii
kun Scheidemann oli pelkkä auu- -
poltti j a Noske vain kömpelö nyrk- :
kX oli Ebcrt vastakumouksellinen
tahto. Hän oli ahdas, vailla periaat­teita,
j a päämäärää, mutta ,oli hä­nellä
sovittamiskyjcy, lujat kyynär­päät,
hennot j a törkeys. Amm. by­rokratian
avulla pääsi hän puolueen
johtoon J a teki sen virkekoneitrton
väUkappaleolcseen. Valjasti puolu­een
Imperialistien «otavaunujen
•«teen. Saksan s, d, luuU edes jos­kus
olevansa kumouksellinen, Ebcrt
MIKSI VASTUSTIVAT
Ki|tuvaunuyhtiÖ oli alentanut k u l -
kumakeua, niin että täsfedes 'myy­tiin
25 sentillä seiteemän lippua,
sensijaan kun ennen oli myytj^ kuu-
Joukko vihaisia esikaapunglesa
asuvia skotlantilaisia ilmestyi yh­tiön
konttoriin, j a isännöitsijä ko­k
i heitä lepytellä,
"Varmaankin te olette vaärinkä-sltyksfiseä",
selitti fgännöitsijä. " Y h ­tiö;
alentaa kyytimaksua — ei ko-r
o t i i "
"Kyllä , mCj een tiedämme",' vas­tasi
läbctystdn puheenjohtaja.
"Mutta mitä varten meidän täy­tyy
nyt kEvcilä jeellainen nsatka
seitsemään kertaan, .entisen kuuden
sijasta, saadaksemme eUäistctykci
yhden valvasen vartin?"
T U N S I O M A N SA
Seitsenvuotisen sodan aikana tuli
muuan talonpoika erään preujselläi-sen
rykmentin everstin luo valitta­maan,
että tamSn sotilaat ^olivat
karanneet hänen kimppuun^' ja
tySstSnöet hinct patipuhtaoksL
^ Mitä he filtten ovat ottaneet
sinulta? kysyi/eversti,
— Kukkaron!, viittani j a kenkä­ni
ry5fsiiv&t he minulta, sanoi t a ­lonpoika.
— Silloin m ovet olket kirottu­j
a ftävaltalafiJal huual evensii. —
seet fsaidanlctQ sisulta*
lankumouksen johtoon" pettSiikseen
tsen, kuten sodan aikana oli^ asettu­nut
^tatarvelakon johtoon iM^n ka-:
valtaakfien. Kylmästi teurastutti hän
tuhansia j a pelasti kuulumattoman
turmeluksen syömSn - järjestelmin
luovuttaen aeti ulkolaisten kaplta-^
listien rosvottavaksi. Nyt on maa
taantumuksen kynsieää j a puolueen-
SO haiseva raato.
Kuninkaallisten hautaan naitta­ma
Ruotsin pääministeri Branting
oli kaikkea mitä "EStettMn, mutta
vain verhottuna ehcämpsän siveys-vaippaan,
mikä tekee hiinen muis­tonsa
tySväälle paljoa vaaral!|{)em-maksL
Hän ei ollut sosialisti, vaan
literaali, porvariston solu tySväen-liikkeen
johdossa.
Periaatteettomana slhnänkMntä-jänä
onnistui keinottelemaan noin
40 vuotta j o kuoli juuri kun Jluot-elBsakia
vastakohdat kärjistyvät BO-viitamattomlksl.
Norjan Ammattijärjestön pahcen-
Johtaja Lian oli edelMen tyyppiä,
mutfa joutui tohuimoaa^ oloiiss,
.joissa vain 'kommunistia jonkun a i -
h&a n%ttelemällä voi,.tehdä kajdtfl-
HemiHc palveluksia. . Hänen onsaU'
tui utm Norjan työläisiä liltiymfis-ta
Panaeeen Amur^.' Intematslona-lecn
j a olf juuri valmis keinottele
maan heidät AmsterdamHn, jkaa
raavottaöufc • sydsmftögä. kleltöytylt
enäji palvelemaBta. Hänelle annet-tujhln
"tuftnasrtuksiin" el miltfiän
taholtR sekotu minkäänlaista .kun-nloltufit*.
• , . .
T ' > < ^ ' - ; - ; : .