Vapaus, April 7, 1925

              Kurssi
811)139.10
Dollarista
UlHETYSKULin'»
l(e lähetyksistä aUe
° 2 75c llhetyksisät f60.00
j a $1.00 kaflcflta
CIOOLOO taikka a i t i «Bäremr
SJJ, iahetykfflltä.^i6Mno.
aiBlietykBiUe on katat f3.ö0.
^ttoontossa ottaa' rahayaii-
^jjai vastaan & G . l ^ I L ,
•$7 Broadview A v e .
Sudboryssa, j a ympäristSItt
-rövat voitat käyöä Vapauden
loBttorissa tiedcstamassa eri-:
biskarssia.
LuTapiletteji inyjfdii»»
l i c ^ n * ^ * ^ pilettUsioiU.
VAPAUS
59. — . Sndbnry, O n t
Jatems viime vuoden «ikana l i i a si
^ S l i i s t e n lukua vieU, tavattomasti
entiseetäitt^ niin vaikka «dau^nk
tapfilkkyjen liinta on tSn& talvena
ollnt sama kuin edeSisenikin, niin
käyUxvät; monet urakoibdjat tätä
lyövoiman liikatuotantoa hyväkseen
alentamalla kaaoalemaksua eneot*
nän. t a i vähemmän, jopa ahneiai-mat,
u n a 6 senttiin asti kappaleel­ta.
Myös muun metsätavaran teet­tämisessä
alentavat palkkoja, vaik­ka
ruoka « n sama kuin ennemmin­k
i n . Utisätöiden vähettyä nyt ke­väällä,
.«n TautatieyfatiSUä nyt hy­vä
tihaeaos valita parasta työvoi­maa^
k u n dtä on kyOin tarjoHa ja
p i r u ^eköSn Jieitontmat. .
^ Maaluk. 29 p. fcsbnkMsu IȊtti
Bo»ien Toimistefaisemra toimeen-jpanna
voimistdn- j a näytösiltaman
lauantaina huhldSc 18 p. Ohjelmas-
^ ' tulee olemaan vapaasaava- ja
ina MontreiHasa. Toista vulJtfca
itten hän oB leräässä canadal^es-
, lanpnngisBa ostanut joitakuita
^ j i , ja iun hän useampia pä-oyöhenunin
heräsi, ^sai; hän sel­ille
olevansa ^kuljetuslaivalla Pm»-
jjD kanavassa, menossa Califomi-an
yhdysvaltalaisena sotiiaanai
SaaTOttoaan Monteroyhin, • «ano»
lariviere Sörjottaneensa vaimolleen
lontrealSn, mutta nähtävästi ^äo
iije ci mennyt perille. Kohta jäl-eenpäin
hnili hänen vaimoitBa'%aa-sraua
«rään Montreal joesta isy-ifiere
QB nnielissään, jos Idnet "vi
uomusten toimesta karkotetaan
Imdsan, että pääsee vaimonsa luo
I cat cähdä pikku lapsensa, .^Sea
a syntynyt vasta hänen katoanu-äna
jakeen.
' ' • ' ^ ' • " . . . . . '
En paikkahmiiph
BOWIE. B C
4 ^ alkupoäisistä raaka-aineista
kokoonpannun seuran liikkeitä voi­kaan:
tahdissa ja joustavuudessa
verrata suurkaupunkilaiseen voi-ndstelutajturunteen,
^ n vielä ot­taa
huönöoon meidän harjotteluajan
lyhyyden, niin vakuuttavat piojat
]cuitenlsn tekevänsä parhaansa. Sen
lisäksii 'un ohjelmassa hupaisa näy-tSskappale
j a uskallanpa tällä ker­taa
l u u l l a , että useimman suu me­nee
nmuruun, kun näkevät mitä
kaikkea seuraa kun pojat menevät
"SoKlöja ostamaan". Näytöskappa­leen
'jälkeen on sitten vielä tans-
^ ' S i i s sinne mennään! —• V . Pw
. ' ' " j ' ".-O.' '.,.
SOUTH PORCUPINE, ONT,
TOfitettiia fcatifc 7 IV ^fTnes, April 7tii> 1925
F 0 8 T F K A I f C E S , CNIT.
' 8. Claric C « B l a a t e t a r i M M k n k -
kaantui hevosten ajaja, jonka he­voset
jotenkia peljästyivät j a läh­tivät
laukkaamaan. Ajaja jäi ras­kaiden
kärryjen alle aaaden pahoja
vammoja, joten hänet o l i vietävä
KMiniimt laairSyin apua.Jioukkaan*
tnneen nimestä ^ n ole saanut sel­vää,
vaan ei hän ole suomalainen.
Osastoa- t«imiBta alkaa taasen
vilkastua. Uusia jäseniäkin on mt-tyayt
maalisk. ajalla koejäseniä
Eino Piepponen, Eino Luoto, Emil
Väkkilä, Eino Johnson j a Yijä
Niemenmaa, Otto Salo; New F i n ­landin
osastosta, Sask., l^irväk$yttiin
täysillä oikeukdlla. ^ '
Toverit^ olette tehneet emdmäi-sen
palveluksen pixolueeUeame,
vaan se e i liitä. Toivon, ^ t t ä tut^
kisitte kommunismin peziaatteei j a
menettelytavat Että jos . mielim-i
«ngas-y.m. liikkeitä j a vaikka ei^jme olla todelliäa kou»iunisteja
meidän täytyy *«'»WT>»i'^it«>min'* o-eoittaa,
sillä tietoisuutta tarvitaaai
Enailnikitt mitä tulee s a i l ^ feoil-ta-
aikaan, niin se on .toiälle «shkä
hyvää, vaan toisille huonoa. IBä-musta
näyttää aika hyvälle, Icos^
etyn miäien ruumiin häneksi. 1 ^ Ijca joka torstaina on useita Icansa-laisiamme
vastaapussa raasUirassa
liian hyvän ajan pitämisestä. Siel­lä:
tavaUisesti ;.nap8antelW^^^^^^ n ^
hille noin 20 dollarin sakko. J a p^-;
lohuoneeseen kun menee, tran isiiel-lä
näkee kuinka nuoret J a gtaipnt,
s u u r e t ; ' j a pienet, ovat 'kuin , sian-
J a kun me tietoisina toiminune, siK
l o in me saamme myös Joukot nva-kaamme.
Sitten i i s i t e l t i i n ^Nova';SooÖan
lakkotilannetta ja yksinuefisesti
päätettiin avustaa ;'Vointimnw . m u ­kaan.
Osaston ksssasta päStettiin
luovuttaa /$15.00 j a -samalla harjoi­tetaan
«aiglannini- Ja «uomemkieliset
Iceräyslistat kiertämään paokkakun-nalle.
Ottakaa Ja uhratkaa jokai­nen
knibdaltannft, -äillä « e '4aistelu
on taisteluamnte «oikeuksite j a l e i ­västä
jos mielmme oila tosi tove­reita,
on meidän ^velvellisuutemme
avustaaT >
J&eskosteUitime Juentokursden'
suhteen j a «tppiläiden sinne l ä h ^
t&BBsestä. ITaan ei <oUut jouki»-
sasmie ketään, joka oäliäi ollut faa-lukas
«mne meneniään, joten nse
täytisi sivmtttaa.
Bpuce J l i n e n 'Osaäton keräyslista
jiöätättiin snUauttaa takaisin. ^Lis­talla
Icentei -Töhn SEsätHe. TUIOB o li
North SSxmräitQ 'osastolta oG ^saar
j u n u t Iffiräyälista, vaan se iäytyi
rui^tää ttubmieinmakäi syystä, että
nykyisin täällä ^on listoja oUdt kak-porsaat
.em&isä ympärillä .TmBmäs8ai|:d i j a tmsinaan Jcolmekin yhtäaikaa,
Tahen hyytiTä lumipeite ob °^jo
ilanot meidänkin laaksostaiaiBe; j a
oäirim kevään ensi kasveta*'ko­ettaa
päätänsä päivänvaloon ^^Eääl-i
neilän-.hiljaisessat- Bowie8samme
astapcrostettu nuorten v o i n n i ^ l u -
eora, jonka harjoituksia tov. "Vibk-tröm
«bjaa parina iltana v^cossa.
rnttemudella ovatkin pojat miUa.
arjoitaieet viime viikkojen kulu­ssa
JB lJ(aikesta päättäen o a - ^ o -
laljunen jäykkjrys näid()n iiaBrjo-isten
seurauksena heistä vaStelr
n häviämässä, mikäli r u u m i i a l i i k -
Mt emät kyseessä. Tahtfon fäyk;
m nnakin herravaltaa vastaan,
mdjaan lisääntyköön näistä l a r -
ntokästa.
Työnaueet ymparittoUimme «vat
iko; talven olleet sangen kelmot.
yöTOJBBa on j o ' ennemininlän ^^1-
it aivan kylliksi, mutta kun cSsttto-mystaa
jäkkiä. Nämä « i «le liuo-j
non ajan merkkejä, kun 'kerran t y * -
läisten kannattaa tällaisia faitölOTaj
palkkarahoillaan pitää _ pystyssä,!
niin ikylläkai sitä nraulmn ylosi»-!
toon ainakin riittää vaikka -välmn
rotevamminkin kuluttaja
V Ne saaret m y y j i i M t alkavalt Trali-.
tikuun 15 päivän atana Tcello 7.—;
Siis kaikm. .haaline^ TanspT» l o ­puksi.
EaikOle vapaa 'sisäänpääsy.
KBRJiffiNVAlHTOA
L. L . Gregoires Tim, t)nt. :
Kynäsota jotaldn lehteä, t a i -sen^
reportteria vastaan on liäytävä. « i - !
nä lehdessä, jossa aUroperäinBn 3är-;
jotus on ollut.
H. K. Box 100," South Porcu-pine,
Ont.
Riittänee kuiri >eslttel€ft*e Itsemrei
sMläiselle väestoHe. Teot puhuvat^
voimakkaamiri kuin kauniimmatkaan'
lauseet.
« Toimitus.
lä UB. "puolnekeakustelu*'i i Mut- {^pauden
y täisä kirjotuksessa ei sniakaan
Mota sitä keskuntelua jatkaa,
m. oajttaa, mitä tehtäviä meille
» iMgennut tämän Ikysymylmmi
»teydessä.
"Annai" cän • > nimimerkki . "Teodo-a
kirjotas lyöläisnaisesta" — pa-
«fflitä Vapun tonnitus on kodcaan
oteUyt tältä alalta. E i mikään
Btusanöjen, painossa huojuva ker-
Vaa, vaan todellinen elämänku-
M ja hyvällä' tyyUllä kirjotettu,
ottaen, etta naistemme joukossa
I Jnainioita-Tcynänkäyfctäjiä.
"KuUanmureja 'kursseilta" msältää
lyhyttä, -mutta hyvää ^ kirjor
^ WorcesteiTO kursseUta, oppi-den
laatimia.
"Eaajamme öibenden puntarissa"
• ^ d Nelsonin Iravaus ~ j a t<H
•etinen -r- teolÖsuustapaturma-'
•^'oonin istmmosta, Nelson
«kina on joutunut usein s^uraa^
"M täUaisen komisSioonin t o i -
«Panemia kuulusteluja-' TäsiÄ
o tyypillinen juttu niistS todis­t
e i s t a , joita noudatetaan, pori
f«B oikeudessa. Jos ndkään nfiU
nä kertomus osottaa millaista
'"P^ääB on tuoHairieri knuluste-
Jutta on jännittävä, hyvin ker­to.
"«Msa ja kansallisuuskysymys;
03» kiijotas. Se on lyhyt, asial-
* laadittu kiijotus. V a l a i si
=^sti kansaffisuuskysymystä ja
•"aa. missä porvari ampuu vää^
f . - , ,
'Oäcalla ajalla" on tyhyt ^ t t s -
'Ppakeitomns, jossa osotetaan,
^«nonpieksäminen e l auta, vaan
aanta. ^ •
' A j e ^ n kuninga» Henrik-^ e i
wte f ordia. vaan todellista k u -
»sta, jota kerran yritti t & m ^
^ «i plenemirf mies Icufn k e n .
P«heeajohti^ GoriuÖn. V a in
^ palasea ««anierftalalstcii
kirjavassa historiassa.
Bunot ovat Valäoltnja j a parhait-;
ten 'runoilijoimamme tySfö. Kössi
Eaatralta on seuraavat Tunosuo-mennukset:
.TyötöUj, Vaamaan p a i -
mäjainen^ Vapauteen jaalfcuperäi-
-nen "Säde s j n i k e y d e a Ä * ' . . ^.
sesti j a sisällöltään parfmlta tuotJ ItmtliBmiami toatoa, Keräyri» johti-
««ita ; suomenkieHseissä t^ ttsat toHeat iL. Jtantala j a E i i k i KanA
notfdessa. Santeri Mäkelän runo
i a Jdm mäin ipfenellä:i)aikkaknnnal-l
a täytän kerätä aina- samoilta hen-ikOoiltä,
mim t n h e n ihmiset Ikylläs-tyvät,
j a samalla osaston täiminta-k
i n :muDdostun sellaiseku acvustus-xenkaan
toiniiKnaksi.
£ 3 » 'öUai nmitään mahdtflisuutta
saaila ijölIaSin tavaUa jä]:iestettyä
keiiorsasiaa esim. tp. 11.
itäbbdttar «ätteiiffit osastot oBodostui-isi
« ö n :avustusrenkaiksi. • Y k s i käy­tännöllinen
l i ^ p a o U s i se,oaStä kaik­k
i e n :>keraysIistojen. talisi kulkea
piinidrastojen kautta, joiSBa pide­tään
J h u o l i ääitä; ettei :aan piirin
;oBBdfcaissa £saa toimittaa ^.Iseräystä
jnuuta kuin yhden asian hyväksi
kemaillaan.
Sioivon vettä tpi komitea j a puo-jäsenet
ottaidvat j a har-
Jdtseisivat amaa j a lausnSävat m i e -
Sipltensä. -—.Kommunistisella ter-vefaS^
ellä
KfösiBipoika.
Il!EATCRWORTH. Ki«SÄS.
ICuUtä JSttohallitvlcsea . Leaven-
SKortJdn vankilasta pyydän lausua
yftljftHjtyt Icätnkagni Canadan K o m-munistilpuoluaen
Conmeen js. osas­i
e n teimiheidiilöille, jotka Jkeräsitte
kuudelle tuneattomalle lapselleni a -
vustusta ^Suomeen. Samaten k a i -
Jdlle aahJQttqjille tunnen sjoää k i i -
S n e a , cOdt «es zflEolfiiauaaaBa tar-itftHTf|
iffi^::%»ytfi.- iaadftf IcannoIKnen
työpaikka, jo«» «Ui^JkäaivartenBa
kauraV«i,, f!*i"i/«* tOpas^ iosta saan
istua» Iniud*!»- f ^ m » ' turvattoman
pienen'lap6« i ' i s ä , vuoden j a nel-
S£ päivää vaakikdmeroasa, j a sitten
mngaistnksen loputtua karkoite-taan^*
nidnnt vanhaan vtmaahan. —
jfitjeri hjdpoja- ovat %jNälsen kär-dmykset?
Toverit^ pysähtykää a-jattelemaan,'
j a verratkaa niitä esi
merUkti hiljan lehdissä olleisiin
hermsmiesten rikoladfa. Eräskin
herrasmies myi olemattomia öljy-alueita
j a petknttir vain p u i ndl-joonaa
dollaria. Hän ^ sai vankeut­ta*
11 kuuta. Kummalla meillä on
suurempi rikos, minuba on ainakin
tjpomio suurempi? Hissä on lain
mittapuu? Dollarin; p^Uä j a ku-ka
tekee viimein lopun niin huuta­vasta
vä|ryydestä? Toverit, se on
meidän itse telitävä,'joitten känn
mykset ovat näin halpoja.
Oskar Aho,
Port Mmrin wlam
Tilitys Port A r t h u r i a O. fi. U : n
kannjutnsrenkaan toimeenpanemasta
keräyksestä työläistoVeritar Hihna
Makron hyväksi. Tuloja on o l ­lut-
seuraavasti:
L i s t a No. 1, kerääj^rAlex
,JBossa, Woonga C.P.R. ....$15.00
L i s t a No. 2, kerääjä Sanna
William8on, 5V>rt William 6.75
{iistat No. 8, kerääjä Sanna
H i l l , Fort William 7.66
L i s t a Nb. 4, kerääjä EmU
H M , Sioux Lookout ........ 11.90
L i s t a No. 6, kerääjä Edvard
. Sjon, Fort William ........... 11.80
Lista No. 6, kerääjä -Paul
Törmä, Port Arthur . 4.25
L i s t a No. 7, kerääjä . Mari
'Kuhmonen, Port Arthur .... 19.15
Lista No. 8, kerääjä Helien
Koski, Port Arthiff 12.00
L i s t a No. 9, kerääjä -Arvo
Linko, Port Arthur . ,25
Yhteensä ..88.21»
Listat No. 10, l l r j a 12 ovat tyh-
Lausumme W c ! z i ^ ^ luittJkset
lahjoittajille «Ta iamjine.
Keräyskonntea; SaHia WlinHm-son.
Matti ICoski j a Bsnl l%nnä.
Mitä janoon?
Ihmisen elimistö iarvitsee vältty­mättä
vettä, vsillä £ihän-Jb^Uven -ruu?
miinaa itse ndassa<oIe mitään jnuu-;
ta kuin vesipatsa^^ jobbn -on ae-kaantunut
Joukko muita .aineita.
Lähes kolme näljättft osaa :Buumiim-|
me painosta ^ «että. '
Tästä; syystä onkin uudenaikai­nen
^iol<sin^n~ itutkimu^ -erikoi-s
sesti kohdistanut Jmomiota veden
adleen» exitiyi sanassa ajassa vaia
10 prosenttia v e t t i.
Ken siis tahtoo Juoda janonsa
tyydyttämiseksi. i U c K n Juoko h i i l i,
happointoista vettL Puhdas lähde-,
kaivo- tai vesijohtovesi poistavat
paljoa pitemmäksi ajaksi janon kuin
limonäadit, soodat y.nts. keinote­koiset
virvoituquomaL
I ' , ' "" ' i j i i ,11 II II I '' I I I TT
Schiunaim
Sanotaan Bobert Sehumannin a l ­kaneen
Säveltämään ollessaan seit­semän
vuoden Ikäinen, j a hänen
pianon soittoaan sanottiin ihmeelli-seksL
On mielenkiintoista huoma­ta,
että kaikki suuret säveltäjät ja
musiikkimiehet ovat olleet kyvyk-*
käitä hyvin nuorina; Tavallisesti ei
voi antaa opetusta musiikissa kah­deksan
tai yhdeksän vuotiaana,
mutta usammat suuret taiteilijat
ovat olleet taitavia soittajia siinä
iässä...'
Schumannin isä o l i kirjakauppias
j a kustantaja j a Robertia kehoitet-t
i i a kirjoittamaan erääseen hänen
kustantamaansa julkaisuun. Hän
innostui runouteen, j a hänen luku­harrastuksillaan
oli syvä vaikutus
hänen luonteeseenaa tällä ajalla.
"Vallankumous bn sopiva aÄlSn t a -
'hansa vappujuhlaamme lansuttavak-
Nimimerkld iRitolan Eljas on
l i e t t ä n y t ivalliset runot Lutkki ja
^Isänmaan sankarille.
Pyydämme tämän yhteydessä l i u o -
»atittäa; että Vappua toimittaessa
on -yritetty noudattaa menetelmää,
€t«S ipBijo, mutta l y h y i S Krjotnk
s i a . : ITäten. o n saatu kirjotuksla mo­nilta
e r i jaloilta j a sisältö, «itä m u ­kaa
Vhä^äkn. .
Sisältölaettelo osottaa, «ttä " V a p ­p
u " ylittää edellisten vuosien tuot­teet
- %ionessa suhteessa. 'Mahtuu-han
taOatseen julkaisuun sentään
i i i j o t u k s i a löorielta eri alalta. Vap­puhan
^ s B l ^ t e k s t i s i s u j a enem­män
k t n n . tavallista kokoa «leva
kahden sadan sivuinen kirjateos,
pyydäinme a«3amiehiämme kiinnit-t
^ ä ä n näihin edkköihin huomiota
myydessään julkaisua. Sillä j u l k a i ­summe
eräässä toisessakin suhtees­sa
ovat merkillfnS. Ne nhnittäin
ovat ainoita» suomeiddelisiä, '«illä
Suomen rvaUankumouksellisella ^ ö -
väellä e i ole nyt tiliasnutta tällai
aeen kustannustoimintaan kireiden
olojen^ takia. Siitä syystä jää tyS;^
vääilnokan : tämänkin kaltaisten lA-visörsnSytteiden
toatantamisvelvol-lisuns
meille Amerikan i suomalaisil­l
e . .. .
KmioUe tSmän vuodten ,ViBppui
' Sillä «e on Jialpahintairien, mut­t
a laaji^ iqrvin kmntettu,, eriomaS-aia
kirjotuksla sisältävä julkaisa, io-
Un # farvitBe. mtien imfM
ia.
OOem Imonäeon että niialon pier
ni paikkakunta ikuin mainittu kylä
OB^ lahja Smunis apu j a iJiyvä
t o d c a i i ^ n taipeeseen; Se gialjon
hncgeadsBa lastein ^murheita; ja!jbuo-j
e a » , vanlailakQmsrossani, käxäniyk-siäni.
Avsstosta-crat. antaneet seBBsa-r
vat henkilätt W . -Hakola $2, E r k k i
Banta $1, L . Kij%»elto $1, E .
vipelto $lw VxB. E. Kivipelto mJ
S. Kodd 9U Odcar H i e t a l a $1, X i s s
LaHa Kivipelto $1; Sam Janaiaxi-neh
$1, A n t t i Jaaatninen $1» Wep-ner
Kivipelto $U A- Heusa 5fliv
W. WieriSko 60c, H . ITarttanen 60tv
Oiva Helin 50c, A . LAhti 50c, BI3-
kynen ÖOc, J . Tahritifi :60c, E . R i n -
taniksi 60c, K . Wiljanen 60e, A x e l
l a em 50c, Otto V i r t a $0c, Gv Sa­r
a n ^ 50c, E . Parry 50c, Edvin
Ylimäki 60c, A - TuomhMjn 25c, M .
Paavola 26c, A . Miettine» 25c, W.
Saari 25c, N i - T a i n i o 26c, X Lahti
2 5 c A . Kukko 25c, W . Sflqnst 25c,
E. Autinen 2 6 c O. Liimatainen 25c,
F. Peterson 26c, J . Varpula 25e,
O; Kauhanen 25c; W . Holmi 25c,
3. Ylmiäki 251, M . Partanen 25c,
E. Pennanen 25c, O. Orasi 25e ja
M . Banta 15e. •
Kuten Jo; ennen olen : lehdissäkin
maininnut, Joudufn vankeuteen je
vnme vuoden tonkoknun 11 pn2,
e ä i ole suurempaa^ rikosta kont<^
lanf knfn cc. ettfi «idin lOtdysval^
ottoan j a JkiäyttSuQn ihmisEuomiissa.
Kutea tiedetään, jsaa ihminen -suu-;
riuuiaaii loaan Mainitsemastansa ve-'
destä Jdinteässiä muodossa^ nautti-mainsa-
kasad^: Ja (eläinkunnan' ^-tuxit-teiden-
yiit^ydessä. Mutta Jhikoile-i
n i n A t ^ ^^in^niRton xuokisu Syömi­nen
3un.s. \Bfii£iat .aiheuttaaat .mo-uasjä
- o^n»., «eitä timpp*""»? i^arvetta;
nautaa «että coikein Juurin annofc-'
sin. <Zätä' : i ^^ .sanomme j a -
noksL r"'
Xansn dsjsdEi/ltämiman on nnahddl-lista
mkali, miikäli cuumb lennätr
tää Scorvnta «olujensa .menettämän
nestemäätän mantitnfe WBiyDä jje
ndkäS too t«ffiimäärä rpysyy £limiB-tossä.
Yleinen käsitys /on cdlhit se,
e t u anaraSn onilukot iimevät 3iyvin
nopeasti vettä itseensä J a J n ^
vat sitä taas pois yhtä' nopeasti
j a hdposfi. "Staläcimus o o K i i i ^ 3kni-^
tankin, että siinäkin, kysymyksessä!
on iMnta pnnttäa j a p y k ä l ä Sau^.
titan ttedeen -Saatu vaikttttaa -mm.
t^onmttavaata jmosessin M l k u n n .
' IGtä väbemmän vedesi£ «m IHDO-;
loja, titä xiopeanmin ae; ^
runmiiEta. nähfttu veifi kestSä
vain neljä tnnlaa' ihmisen tmunfilB-
88, kun taas U A fyskfeigsesta
keittosnola^Buoksesta, jossa «n "0.1
Voidaan sanoa, että kiintymys r u
nouteen on vaikuttanut huomatta'
vasti hänen sävellyksiinsä.
V. 1827 hän slv«Ui joitakin k i r ­joittamiansa
runoja. Hänen t y y l i n ­sä
runoudessa', ei ollut klasslllisem
pien runoifij<dden tapaista. Hä­nen
mielimnoflijansa olivat Byron
j a Jean Baal. Nuorena oli Schu-mannilla
talpi^unusta kaihomielisyy-teen,
j a hänelle oli epäedullista,
että hän syventyi synkkiin j a epä-toivoisiin
ajatuksiin, joita vielä U
Sasi hänen triielirunojensa lueskele*
minen..
VäiktituB tästä myöhemmin o li
suruUinm, sillä haiten täytyi olla
viimeiset elinvuotensa eräässä h o i -
t o l a a a .
V. YBZÖ Schumann meni Heidel-beri^
in tu6kimaan lakia, mutta hän
o l i paljon ahkerampi musiikin o-pinnoissaan
j a usein soitteli pianoa
seitsemän j a 'kahdeksankin tuntia
lpSivfiBsä.r ' TS&n kirjoitti myöskin
useita trninetuista lauluistaan tänä
aikana. Kahden vuoden ajan o li
laia 'hyvin vähäpätöinen seikka hä-
Tielle. Kolmantena vuotena Hei-ilelbieilgiSKl
d o a j a l l a a n hän sai ä l
finsä suostumuksen siihen, että m -
peaisl säveltäjäksi, j a silloin sanoi
?hän jäähyväiset lakiasioiHe.
Haluten tulla hyväksi 'iuanistjk>
a i ja kehittääkseen tekniikkaanaa
miin umpeasti kuin mahdollista, hän
teki .^jonkinlaisen laitteen «ormien
volnitBtamiseksi, mutta tuloa «li « n -
metDi), esillä hän loukkasi kolman-men
asonnensa jänteitä min, että
Mn isi voinut tätä sonnea a ä än
.käytSn j a hänen' pianistinnansa o l i
ittihotta. Nyt uhrasi läm »kansa
•Bäv^Hs^n tutkimiseeB, « k ä k u -
Iluniit ikauan, ennenkuin hän v a l ­misti
'ensimäisen' aimfonmnsa. '!Bffi-nen
tennettomuutensakara «S santt^
tanut häntä niin suureen k«J*yy-teen'kuin
mitä monet säveltäjät o-
•väfinmneet kärsiä. HSmSIä «li-riit-it&
väm varoja eliäk^e» yksinSise-nä
kohtalaisen mnkavasfi, eenliräkäi
oli hänellä tutoja kirjdSäito lEois-tään.
Hän ryhtyi tofanittaraaan erästä
mutiikBalista julkaisua, Johon I Q n
oli ennemmin Inrjoitelhrt;, j a 1 tämä
t y ö -mahdollisesti U&iriteTi M n e n m u
sikaalista alaansa, nnftta tifttaen
iiUonSioon 'hänen kummanisen^ "»a»
ytm, 'mneksivan Inontevnlaatunsa,
öli tämä työ vaan hyödyksi Hänen
luonteelleen. Vasta lltSCf alktJ
Sdhumxmnissa ihnenenjäin T T J O V BJ
-nero, 'jolloin hän valmisti enimmät;
^ t t ^ i s t a a n . Hän s a n o o : " S e ka"Ifc-|
k ! ttilee minun sisimmäatäni. J a
«Döinusta "tuntuu,, että voisin soittaa
ikuisesti, koskaan lopettamatta tsn
jSteämäta pois ainoatakaan sävA-tä.-^
Vapauden Vappunumero ihnestyy. titai vuotana lauantaina .JS-y
päivänä htthtifc. TäläS* numeroon «tetMn^tySUUsten^ van^nnen« ^
tdvotofcsia j a on niiden hfaxta 25e; n i i n pedteiltä kuin ykdtyiia' ?
täkin. Sanaan hintaan Jnlknlstaan myMAtt- 990tteet> <
' l i i k e m i e s t e n ilmotoksia voivat asiamlcihetaiySskintihtonBv^:
meroon ottaa tavallisilla hinnoilla. Pienimmän liikemiesten' ilaio^v
tuksen hinta voisi olla,noin $1.00 paitsa jatkuvat Umotokset vot-;
vat oUa pienempiäkin; Yhden dollarin hintaiseen liikeilmo(nk<-
see*n ei tietysti mahdu paljon muuta kuin liikkeen nimi jä'«sota»:
jotavastoin $5.00 ilmotukseen; j o mahtuu melko paUontekstllkbu)
Vapauden vappunumero tulee tavallista kokoaa suurempi, jo^;
ten siinä senkin puolesta kannattaa ilmottaa. i -
Hmotusten pitää oUa Vapauden konttorissa huhtikuun p u o l i -,
välissä viimeistään j a tietysti sitä parempi mitä ^aikasemmln'ne .
saapuvat i )
Asiamiehet. Käykääpä adaan tarmolla .käsiksi./ Asiamies- •
palkkio tavallinen.
Toveruudella
Vapauden konitorL
Vappujuhlamer^kkejä
Kaikkia niitä osastoja, piiirikomiteoitayjn., jotka halui^va^
saada Juhlamerkin vappujuhliinsa,, pyydetään niitä tilaamaan niin
ajoissa että tilauif on Vapaudessa viimeistään huhtikuun 10 päir
vään mennessä. , . > - ^
Juhlamerkkien hinnat ovat:,
S I L K K I S E T 7o kpL
P A H V I S E T 8c kpl.
Uhettäkää tilaukset OBotteella
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Boa 69. SUDByRY, ONT. ,
voi olIa< m3Bl lehdellä tahansa, y
Toinen msiamies näkee o n M d n lehdestään, levittää sitä J a '
eaa leviän^n. Toinen panee kid^tiklrjen päänsä alle j a ynpee:
nuldcumaan. Toiselle on tohnensa rakäa, pyhä tehtävä, ikäänkuin ,
vahdissaolsB; vallinsarvellaan. Toiselle «e -on väkinäinen virka,
vailla mielenkiintoa. HäneHä « i ole halua eikä edes mielikovf-timta.
Oäntä rasittaa Idrjeen postiinpano, ihan suuhun lentävän
tjtaukaaa ottamtaenUn. Hän valittaa valvojaan, itkee kirjeissään,,'
lähettiä kiukkua Ja sappea uhkuvaa kirjeen, jos konttoori nöy­rästi
roBdcenee tiednstM, Jodq» «Iiii nlfaikuin mitään uutta' aa^^
"nottavaa. ^ ,
Toirönaan on s y y » eplällä, josko viinjemainlttu tuH- edes
h t o e e f a l sitä kujetta. Jonka lähednme härielle^maiaisk. 25 p S f - .
väni. Kenties «e on «vaarnatta fiäaen pö|äniään/'mttjj0 eUcft
vielä käyttänyt sitä kahvipanann alustana. Tai kenties Mn on
aen hikenut,^ tunnustanut asian oikeaksi, mutta jalka el ole nous­sut
maasta, kun p i t i lähteä aäaa tohidUamaan. « /
. vastoin ae toUien asiamies on aikoja sitten J ollut ilIk-'>
ksellä, saanut tihraksla, j a aikoo oottaa uusia yhä edelleen —
BUlä tarjoushan o l i suorastaan loistava. ~ '\
EJnt^pi arvelet olevasi?
iEVITYSOSASTO.
Jotka tekhrät BeeUiovenin n i i n har-^
vinaiseksL
Schumannin vS^eisetaävellykset
heijastavat n l i » synkkiä ajatuksia
jotka häntä pdnostivai viimeisinä
vuosinaan. Omituinen f f aivotaut
viimein herpaannutti hänen henki-*
set k y k y n i , j a hätien toimelias ja
Jalo elämänsä loppui v. 1866,
Hänen J a Mendelssobnin välillä oU
ikehafcörnj* ystävyys, mutta Schu-jmann
^/nopeasti muuttumassa y-pros.-
suolaa, näkyy neljän iunniB; eiiaknnunallisemmaksi ja k u -
kuluttuaturicin merkkiäkin Tuu-j inttä auuremman osan ajastaan yk-hiiistammie
pirfShnSssa aeabeäsSä. ^j^aeoa.
Suolapitoinen vesHnios pysyyynis
'kauemmin elimSstSsiiSmme;
Seuraus tästä onkin, että pnbdas
«uolaton vesi >— edm. lumesta ' t o -
latettn tai sadeveri — poistaa Ja^
non nopeasti, mutta vain verrattain
«Hbaiseksi aikaa. Samaa on sanot­tava
hiilihappoisesta vedestä. S ^ in
tuntuu hyvältä janoon juotuna,
mislS on todistuksena kaikenlaisten
hiilihappopitoisten : virvoitu^uomien
suuri menekki, mutta se i m e y i^
nopeasta i c n d o k s i i n j a r p o i ^ n niistä
taas yhtä nopeasti.
' Barasta Janon sammutusainetta
On'' kivennäissuoloja sisältävä läh-deveri.
Se «n todettu m. m. seu­raavilla
Icokdlla: . 1 litrasta «rään
saksalaisen terveyidähteen., hiOth^
popitcnsta kivettnälsvetta^4>ll A4 tnur
nitt kninltua pofsftmut 60, prosent­t
i a ' virtsana m n n i i s t a ; kun. taaa
tftilihfttipgiv aiitä pcrfstettiid^ «i-tnutta
kirvnsäitpttoisuus jfisflvttjfo-': M f l ^
V I M O :meni M n naimisiin C l a ­r
a Weickin kanssa, joka oli yksi
aikansa jpa^b^mmista. pianisteista,
j a tämä jaVioläfcto o l i hyvin onnel­linen.
Seuraasoan vuoden ajalla
valmistui Schumannin parhaita sä­vellyksiä.
Hän «ävelsi vaimolleen,
Joka suniimnuilla ilolla esitti näi­tä
sSvellyktSä. Mntta hänen huo­mionsa
veti puoleensa myöskin or-r
kesterimmdOdd, hänen yksilöllisyy­tensä
ia lai4a1ikavUma ilmenikin
loistavammin «traiissa . orkestereita
varten tekemissään sävellyksissä. '
Kaikki hänen luomansa musiikki
uhJ?utt' syvää tuntehikkuutta j a o-vat
ne vapaat monista totunnaisis­t
a muodoista, Simfoneiuaan, o-lyksissään
lähentelee Schumann
vertoureissaan ja muissa sävel-
Beethovenin voimaa j a magneettis­t
a flmi^muotoa, ja omasi hän u -
niistä -ominaisnoksista.
LOOROIN LEMMENTARINA
Lontoo. — Asianomainen loordi-en
huoneen komitea on tunnustanut
mailmansodassa kunnostautuneen
S i r Edward Hamilton Seymourfn
viidennentoista Somersetin herttuan
lailliseksi seuraajaksi, s. o. kuuden-
'nek^itoista Somersetin herttuaksi,
A^iaa käsiteltäessä tuli pohdittavak­si
romantillinen lemmentarina, enti­siltä
ajoilta. Edward Seymour iOll
«edesmenneen herttuan serkku, J a
hänen perimysoikeutensa riippui
ei'ään hänen' esi-isänsä, eversti
Francis Seymourin avioliiton päte­vyydestä.
Hän nimittäin oli v, 1787
nsfinnt Leonora Hudson nimisen les-
Icen.
Myöhään eräänä iltana eversti
kuuli kauniin tytön kirkuvan ja
taistelevan kahden roistomaiscn nä­köisen
merimiehen kanssa. Hän
riensi tytön avuksi, j a hänellä oU
tSyA tyQ suojellessaan itseään meri­miesten
puukoilta. Toinen meri­miehistä
siinä sanoi, että everstin
oli parasta olla sekaantumatta'hei­dän
asioihinsa/ koska tyttö oli bä^
nen toverinsa vaimo.
Vuoden kuluttua tapasi eversti
saman tytön lesken surupuvussa.
Nainen kertoi, miehensä kuolleen
I ^ I n t i a n yhtiön : palveluksessa ja
haudatun Calcuttaan.; Eversti «H
naiseen rakastunut' j o ensi näke^
mältä,' k o s i häntä j a meni häneii
canssaan naimisiin y. 1787. K un
Leonora kuoli, laittoi hän Wellsin
tuomiddrkkoon hänelle muistokiven,
bhon oli piirretty: *'Bverstibut-nantti
Francis Seymourin mallikelr
polselle vaimolle**.
Toiset herttuan arvosta J a omai-taudesta
kilpailevat perilliset vält-
»Iväf^ että tuo Hudson niminen me­rimies
ei kuollutkaan Calcuttassa,
vaan' oli jälemmin; elänyt Englan­nissa.
Edward Seymour npjasi h d -
van miehlstsiuetteloon, joka osotti
että lalvamles John Hudson kuoli
Calcuttassa v. 1786, s^kft Itä-Intlan
yhtiön kirjoihin, jotka todistivat y h -
tiön suorittaneen leskelle, vainajan ^
testamentin mukaisesti, «rä|in raha-'
summan, josta hautausktistannnkset
oli vähennetty.
MAAIUMAN NpPEIMMAT £LX|.
MET
a<>n maaliman kaildcl nelijalkaiset
eläimet kolroontulslvat kilpajuok­suun,
niin niistä varmasti' nopea*
jälkeinen gaselli voittaisi enslmäl*
sen palkinnon. Se kykenee nimitä
täin f— vaikkakin ainoastaan lyhy^
en ajan — kulkemaan. 27 m. sekun^:
nissa.
Gasellin jälkeen tulee täysivert*
nen kilparatsu, jonka nopena on
25,3 m. sekunnissa, j a s^n jälkeen
maailman nopein koira venäl^nen
vinttikoira, joka juoksee 26 m. se­kunnissa.
Jänis kykenee erittäin
vaaxalllslssa olosuhteissa laukkaa*!
maan 1,080 m. minuutissa,; k u n se
tavallisissa oloissa el ' k u ^ enein-pää
kuin 400, m. Seuraavat sitten
korkeajalkainen kirahvi. Jonka no­peusennätys
on 900 m, minuutissa,;
tiikeri, joka pääsee minuutissa 660
m., j a susi 600 m m mlnunttinope-uk
«ineen. , /
Linnuista -omistaa tomipääskyneni
)arhaan nopeussaavutuksen, nimit-'
äin 495 , km tunnissa. Pääskyset;,
jotka ovat, kesytetyt klijeenkanta-j
i k s l , ovat saavuttaneet 240 k m n
tuntinopeuden, kun valtavastoin no-'
peinkaan kirjekyjfrUtynen ei kykene,
suorittamaan enempää^ k u i n 185,6
km. Haikara lentää koricelntkan -86
m. sekunnissa.
^ p e i n kaloista on delfijnl e l i p y d -
riälnen, joka saattaa uida 37 km.
tunnissa 10,8, m. sekunnissa. Sen
Jälkeen tulevat j o h i , JÖ|Ä u i 24 km^
tunnissa eli 6,8 m. sekunnissa, ja
silli,. Jonka tnntinopieus « n 22' k m .
Ja sekuntinopeus 6,2 m.
1 -
OODlSTAKlt