Vapaus, April 10, 1926

              Sivu 2 Lauantaina, hohtik, 10 p;nä—Sat, April 10,1926
VAPAUS
SSsSSyBsa, OnL, j o k » ti«ta<. torstai j a lanantaL
' T o i m i t . t a j a t:
S. G. N E I L . H. A . R O U V I N E N .
mm V A P A U S (Liberty)
The only organ o f FinniBh Workera in Canada. Pah^
«ahed i n Sodbnty, O n t , every Tuesday, Tharsday and
. r * " * S ^ t e r e d at tbe Post Office Department, Ottawa,
" ' M gecdnd clasB nmtter. --——-==========^
l i f
i i i i
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan yksi-vk. ^4.00, pooli vk.-»2.25^ kolme kk.
.'^'TyysTOltoihi^n ja^Saomeen, y k r i --k. 55-50. puoli vk.
$8.00 j a kolme kk. «1.76. . . « ,^
Tilauksia, joita ei neur*;* n l i a , ei tD.1a Igbettamään.
^aitoi. naiamieBten joilla on takaukset. .
I L M O I T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
AviollittoonmenoilmotukBet 50c paletatuuma.
NimenmuutoBJlmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotuksct 11.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotnkset ?2.00 kerta,. $3.00 kaksi kertaa.
. KaolAmanUmotukset $2,00 kerta. $50c lisämaksu
llftoriaaseelta tai muistovärssyltä. : .
HaTufaantiedot j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
fcolmekerlaa.
Tilapaiailmottajlen j a ilmotasakenttuurien on, vaa-flittaessa.
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Tiistain lehteen aljotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
launntafna, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
;^lit^tsn. tcratgina kello 3. - ^
fiennra] adverHsingr* ratcs 75c per col. incb. M i -
n^mij^n charge' for Blngle insertion .75c. The Vapaus
\n. thQ heai advcrtising medium amonp; the Finnish
v»on«e In Canada.
Vactuden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lome
g t ^ F.nbnljp 1038. Pogtiosote; Box 6 3 . Sndbury. Ont.
^>^. 1^ ensimaiseen
Mrieeseenne. kirioittakaa uudelleen liikkeenhoitajat
•rmoonalllselln ninmlVi,
3. V . K A N i C ^ S T O . Liikkeenlioitaja.
Englanti — kapitalismin rappion
' % keskus
Englanti on nykyisin ja cteenkinpäin europalaisen
politiikan keskus, kirjotetaaneuropi^Iaisessa kommunis-
Itlehdessä.; Sen. kapitalistinen: hallitus o^
sen .taantumuksen päämaja Europassa, millä hallituk*
sellav on! ollut varaa viskata noin 100 miljoonaa pun<
taa aseellisiin sekaantumisiin ja saartoihin Neuvosto­liittoa
vastaan.'' Mihl^ johtaa Englannin kansainväli­nen
politiikka Ja sen yhteiskunnallinen luoldcasota?
.Porvariston Englanti taistelee nykyisin yhä anka­rammin
vallastaan Ja elämästään. Ulkopolitiikassaan
häärii ae kynsin hampain säilyttääkseen asemansa Ame-r
rikaan. Ranskaan j a koko muuhun maailmaan nähden^
Sen viioie aikainen yhteistoiminta Mussolinin kanssa on
^varain valaisevaa: on kysymyksessä tien suojeleminen
Intiaan, j a liitto suuntautuu suoranaisesti Turkkia^ tnut-ta
myös Ranskaa vastaan- Englannin ja Ranskan -vas­takohtaisuus
on jyrkempi kuin koskaan.^^^ M
jottaa^ Englannin tulevaisuusmahdollisuuksista:
l «Englanti ryhtyy taisteluun kapitalistisesta olemassa­olostaan.
Tassa taistelussa tulee kapitalistinen Eng­lanti
ex^i kedessä käymään käsiksi yhä edelleen suu­riin
aipeelliflii^ .ire9<irvivoimiinsa pysyttäsäcseen valtan­sa.
Se^*'^(oHdeilinqt elämä tulee ostamiaan suuria
heilahduksia, kohoavia ja laskevia kurveja, mutta pää­suuntana
tulee olemaan laskulinjo^ Englanti tulee va-
Jutellen kuluttamaan elinvoimansa j a kun se tulee tle<
toiseksi tästä tosiasiosto, syntyy epätoivon taistelu. En*
sin Intiadi ja '|E!i)glamiin työväenluokkaa vastaan. Se
.tulee:yhakiintejimmin puristamaan Intiaa j ^ riistämään
sea: baj oppositsionilta kaiken
raMhallisen ratkaisutoivon. Samaan aikaan koettaa se
diplomaattisesti ^selvittää välinsä Yhdysvaltain kanssa.
-Tässä tarkotukscssa tulee se kuhertelemaan Ranskan ja
myöhemmin myös Venäjän kanssa» kun taas Japani on
edelleenkin sen liittolainen; Säilyäkseen jossdcinkoan
oöaorin taloudellisilta Vahingoilta kääntyy Englannin
finanssipolitiikka Kes&i-Europan puoleen 'ja ottaa osaa
sen teollisuuteen ja apulähteihin.»
, Mutta' viela ai^ararapi tulee ^glannin kapitaalin
painostus olemaan oman maan työväenluokkaan; /Kapi­talismin
oman kiristyneen aseman kärjistämä taistelu
proletariaattia vastaan jyrkentää kuitenkin yhS enem­män,
työtätekeviä joukkoja. Nämä huomaavat jo nyt,
ettei vanhoista , metodeista ole minnekään. Maan re­formistisen
ammattiyhdistysliikkeen asema on muuten
hyvä Englannin kapitalismin aseman toivottomuuden
mittari. Englannin sotavoittojen jälkeen 1918 kohosi
ammattiyhdistysten jäsenluku yli^S miljoonan, kun se
1923 enää o l i 4,300,000. Taistelu Englannin ammatti­yhdistyksissä,
mikä vuosina 1890—1910 koski kysy.
mystä: liberalismi vaiko sosialidemokratia,^koskee nyt
kysymystä: sosialidemokratia vaiko kommunismi. Kau­niit
unelmat syöpymisestä porvarilliseen yhteiskuntaan
ovat jo kadonneet, foscismi on yhä enemmän käsin-koaketeltovana'
näkörannassa muodollisen «deniokrati-on
» poislakaiseinisen ja kapitalismin avoimen dikta­tuurin
pystyttämisen ensi näytöksenä. Sos.-dem. Cole
lausui äskettäin erään kiertokyselyn yhteydessä, että
ellei parlamentti voi toteutaa sosialismia (!), con
Suurbritanniakin tuomittu joutumaan kommunismin Ja
fascismin välisen kansalaissodan uhriksi.»
Englannin pelastus proletaarisessa vallankumouksessa
. Englannin muotodemokraattiscssa mallimaassakin on
sama näköranta kuin muuallakin kapitalistisessa maail­massa,
missä talous alkaa häilyä: vaali fascismin ja
proletariaatin diktatuurin välillii. Joukossa työläisiä
vallitseva luokkavallanpelko ei liene parantumaton.
Sillä mitä oli esim. MaclK>naIdin «valta» mitään muu­ta
kuin viihcnunistödiktatuuria? Hänen riippumaton
puolueensa, joka johtaa työväenpuoluetta,'on kääpiö,
puolue, missä on .30,000 jäsentä. Tämä pieni puolue
S8 siis «hallitsi» johtajainsa kautta 40 miljoonaa eng­lantilaista
ja useita satoja miljoonia ihmisiä käsittävän
maailmanvaltaa- Kun moisella kuäpiöpuolueella on
«ikeus tehdä tällaista «demokratian» nimessä, niin täy­tyy
myös: Englannin työläisrailjoonilla olla oikeus hal­lita
maata, misöä heillä on kiistämätön enemmistö:
Mutta vallan valtaus käy heille vaikeaksi. «Englan­nin
kapitalistien suku on aina ollut kovaa juurta. S'
ei antaudu, se kaatuu, mutta ei ennen kuin viimeinen
Jijinake on menetelty mitä ankarimman vastarinnan jäl­keen
», sanoo' muuan skandinavialainen porvarislehti;
Trotski kirjoUaa, että Englannin teollisuus tarvitsee
pelastautuakseen mitä leveintä Ja rohkeinta uudelleen­järjestelyä.
Hiilikaivokset, sähkötalous, kaikki on
anarkistista. Kaikki on organisoitava uudelleen yhte­näisen
sosialistisen suunnitelman mukaan ja yhteis­kunnallisen
vallankumouksen jälkeen saatava yhteistoi­mintaan
Venäjän suuren neuvostotalouden kanssa. Ve­näjän
heikon kapitalismin antaessa bolshevikeille suh­teellisen
helppoa lyötä vallankumouksensa ensi vai­heessa:
hävittämisen, vallanvaltauksen, multa sitä an-karijuirnan
uudelleen rakennustyön saamansa'kunnolto-jij;
in perinnön takia, tulee Englannin työväenluokka ko­komaan
ankarampaa vastarintaa. «Mitä rikkaatppi ja
kultivoidifnipi jokin maa orj, mitä vanhemmat sen par-lamcnlaaris-
demokraattiset pcrintätavati sitä -vaikeam-maksi
käy kommunistipuolueelle vallanvaltaus, mutta
sitii nopeammin ja mcnestyksellisemmin tulee myös ta­pahtumaan
sosialistinen rakennustyö.» MacDonald ja
hänen reformistiset «pasifistinsa» tulevat alituisesti
loppukamppailua lykkäämällä vaikuttamaan siten, eitä
loppukamppailu, käy sitä karkeammaksi. Porvaristo tu­lee
ilseticloisemmaksi Ja Julmemmaksi j a proletariaatti
vastaavassa suhteessa raivokkaammaksi ja häikäilemät-tÖmämmäksi.
Sosialidemokraliart takia vjjidaan euro­palaisen
kapitalismin keskuksessa - odottaa tavattoman
veristä mullistusta. ,
Milloin tällainen on sitten odotettavissa? Ei pidä
ennustella. Odottamattomat eri laatuiset vaikutukset
voivat tehdä tyhjiksi laskelmat, mutta mikäli tällä haa­vaa
voidaan arvioida, lähestyy ratkaiseva katastrofi erit­täin
nopeasti. Trotski'kirjollaa puolestaan: «Me em­me
kaavaile, missä tahdissa' tämä prosessi tulee tapah­tumaan,
mutta tämä prosessi tulee joka tapauksessa ole­maan
valmis muutamissa vuosissa, se vaatii korkeintaan
viitisen, mutta c i kymmenkuntaa vuotta.»
Kapitalistisen Englannin kohtalo Von kapitalistisen
Europan ja kapitalistisen -maailman kohtalo, lausuu lai­naamamme
lehti. r
Neuvostovalta varmalla
PROFESSORI SCOTT N E A R I N G I N ESITELMÄ C A N A D A N TYÖVÄ­E
N P U O L U E E N ONTARION J A O S T O N K O N V E N T S I O N I S SA
Ranskan sosialidemokratia menossa
mäiliäksi
Vasemmisto yhtyy kommunisteihin, oikeisto fascisteihin
. ' Olemme jo aikaisemmin maininneet, että kommunis­tien
vaalimenestys eräissä täytevaaleissa Pariisissa on
saanut aikaan, ; ^ ä sosialidemokraatit ovat katsoneet
parhaaksi yhtyä kommunisteäiio tulevissa uusintavaa-^
leissa» niin että ehdoklj^aina tulee olemaan vain 2 kom-munjstia
ja 2 fascistia: Porvarillisetkin uutistoimistot
pitävät tapahtumaa ylen tärkeänä ja paljastavat^ että
sos.-dem. oikeisto, kehottamalla, olemaan äänestämättä,
avustaa fascisteja!
' Maaliskuun puolivälissä toimitetussa täytevaalissa sai
fascistineii aines 47,000 ääntä, kommunistit 38,000 ja
sosdemit 15,000 ääntä. Tämän johdosta kehottaa nyt
sosialidemokratian vasemmisto tulevissa uusintavaaleis­sa
äänestämään kommunisteja, kun taas oikeisto kehot­taa
olemaan kokonaan äänestämättä. Ensin mainittui
hin kuuluu m^in. marokkolainen edustaja Buisson, joka
selittää, että Pariisin sosdemit voivat kommunisteihin
yhtymällä lakaista pois 10 Seinedepartementin senaat^
toria, Millerand mukaan luettuna.
Mainitut porvarillisten uutistoimistojen i tiedonannot
'valaisevat oivallisesti, miten H Internationale luokka-taistelun
kärjistyessä tulee pakotetuksi jopa suorastaan
kannattamaan fascisteJa» kun taas sen vasemmisto-, t.s.
proletaarioinekset, ryhtyvät yhteistoimintaan kommunis­tien
kanssa. Oikeistososialistien luopuruudesta ei myös­kään
y6i saada vakuuttavampaa todistusta kuin mitä
edellä on esitelty: he kehottavat luopumaan äänestyk­sestä,
jotta fsscistit voittaisivat!
Pariisin tapaukset — missä toivotaan proletaarisen
yhteisrintaman avulla voitavan kahden f aseistin sijasta
sijotlaa edustaj akamariin kaksi kunniallista työläistä —•
osottavat, että luokkatietoisten työläisten yhteisrintamas­ta
vuosikausia käymä taistelu alkaa kantaa hedelmää.
Genevellä on suuret maailman­poliittiset
seuraukset
kirjotelaan «Role Fahnessa». Koko konferenssi ajoi
karille Ranskan vastarinnan johdosta. Ranska ei tahto­nut
myöntää, että Englanti teki kansainliitosta kamp-pailuvälineen
Ranskaa vastaan Versailles-rauhan pe­ruuttamiseksi.
Kun Ranska, ilmeisen vakavien konflik­tien
uhallakin rohkenee ryhtyä^ tällaiseen särkemiseen,
on tämä merkkinä imperialististen konfliktien suunnat­tomasta
kärjistymisestä. Englannin imperialismi on tä­män
Ranskan askeleen kautta joka tapauksessa' kärsinyt
raskaan tappion. Koko Chamberlainin Locarnopolitiik-ka,
joka oli tähdätty sekä Ranskaa että Neuvosto-Venä­jää
vastaan, on täten kokonaan mennyttä kalua. Lähim­mät
tapahtuvat lullene\'at osottamaan, missä määrin
Amerikan imperialismi — joka ei tietenkään rauhassa
saata seurata Englannin valfan kasvua — on ollut mu­kana
särkemässä kansainliiton kokousta — Locarno-politiikalle
antamastaan tunnustuksesta huolimatta —
ja täten panemassa käyntiin, ei ainoastaan ranskalais-englantilaista,
vaan myös englantilais-amerikalaista
maailmankamppailua.
Moskovan Isveslija osottaa» ettei taistelu kansainlii-ton
neuvoslopuikoista ole mitään muuta kuin imperia­listien
sisäistä kamppailua vallasta- Täten on nopeasti
käynyt ilmi, että Locarno oli vain apuna uusien sola-konfliktieu
valinisleluissa. Valmisteilla olevat uudel­leen
ryhmillelyt ovat vain uusien sotien enteitä. Euro­pan
«vakautuminen» paljastaa täten oikeat kasvonsa.
Yhdysvaltalainen sosialistinen l u ­ennoitsija,
profefjsori .Scott Nearing,
p i t i äsken pidetyssä Canadan Työ­väenpuolueen
Ontarion jaoston kon-ventsionissa
• Londonissa esitelmän
havainnoistaan kaksi kuukautta kes­täneellä
vierailullaan Neavostotaaa.
valtain liitossa.
Kaupungin 'tilintarkastaja, H . B .
Ashplant, j o k a esitti Nearingin pu­humaan,
selitti, että Nearing ei ole
kommunistipuolueen jäsen, j a että
hänellä e i niinollen ole kommunisti­sia
ennakkokäsityksiä.
Se tosiasia, että neuvostohallitus
on nykyisin'^ Europan vanhin halli­tus,
on mitä silmiinpistävin todis­tus
siitä, että se seisoo l u j a l l a poh­j
a l l a , alkoi luennoitsija puheensa.
Hän sanoi ajan olevan kypsän eh­dottomasti-
totuudenmukaisten tieto,
j en saamiseen, olosuhteista j a elä­mästä
. Neavostotasavaltain liitossa.
Hän viittasi siihen, että viime vuosi­na
on levitetty paljo kaikenlaisia
j u t t u j a Neuvostoliiton oloista j a elä-mästä.
Nämä tiedot voidaan jakaa
,'kahteen ryhmään; entisen vallassa-olleen
luokan,, ylimystön j a porva­riston
lepattamiin; j a työväenluokan
taholta lähteneisiin. Ensinmainitus-t
a lähteestä tulleisiin tietoihin ei
voida j u u r i lainkaan luottaa, koska
j u u r i tämä luokka on kärsinyt vai-'
lankumouksesta äärettömästi. ,
Vallan vakiintamiien taloudelliset
vaikutteet
!
O n . olemassa monia taloudellisia
vaikutteita : neuvostovallan vakiintur
miseen, sanoi puhuja. "Yksi niistä'
on tosiasia^, että Neuvostotasavaltain
liitto on. maailman suurin alue, j o ka
on yhden^ j a saman hallinnan alaise-n
a j a voi sellaisena tulla sutirem-massa
määrin riippumattomaksi kuin
mikään. m u u valtio maailmassa. L a a - ;
j a t työläisjoukot omaavat äuuren t a ­loudellisen
^voiman, .koska he kon.-
trblloivat suurempaa : taloudellista
koneistoa k u i n minkään muun maan
työläiset. Maaoinaisuu^^^ hallinr
to on melkein yksinomaan kyläkun­tien
asu jamisto jen* käessä, j o t k a j a - '
kavat maan.;. Täten. on (talonpojille
asetettu suuri vastuunalaisuus, j o ka
•toisaalta antaa - heille suuressa mää­rin
vapautta; ; ^ Tämän kautta on
heillä kaikessa työssään vastuunalai­suuden
tuyne." .
Edelleen on vallan vakiintumiseen
vaikuttanut se tosiasia, että palkat
ovat neljän viimeisen vuoden, aikana
jatkuvasti kohonneet, rinnan teolli.
suuden .tuotannon : lisääntymisen
kera.
Työläisten asema ja olosuhteet
Työläisillä oh itsellään tilaisuus
lausua painava sanansa siitä, onko
t a i ei heidän palkkaansa korotetta­va,
t a i onko heidän saatava lyhempi
työpäivä «tai loma-aikoja. Heillä on
sananvalta kaikessa, sanoi puhuja.
Työläisten j a hallituksen välillä on
suora yhteys. Työläisten mielissä e i
uusissa oloissa ole mitään, mitä voi­taisiin
verrata vanhan tsaarivallan
aikoihin. Heidän asemansa on sit-ten
vuoden 1922 alituiseen parantu­nut,
j a kun tietoisuus siitä On t y ö -
Iäisten päässä, n i i n siitä voi havaita,
mitä se vaikuttaa "maan hallitukseen.
Neuvostotasavaltain liitto on ainoa
maa maailmassa, missä työläiset a h ­keroivat
j a edistyvät. Tämä seikka
jo yksinään vaikuttaa hallituksen
vakiintumiseen.
Nearing kertoi vierailustaan erääs­sä
kaupungissa, missä sen asuldcaat
puhuttaessa viittasivat kaikessa ' s i i.
hen, että se on meidän. He puhui­vat
"meidän klubistamme,! meidän
puodistamme" j.n.e. Kaupungin val­takadun
nimenä on " P r o l e t a r i a a t in
k a t u " , mikä lienee ennen ollut " N i ­kolainkatu"
t a i "Pyhän Yrjön katu."
"Venäjällä kokeillaan tieteelliseUä
talo udellisen elämän jäi*jestelmällä
ensi kertaa nykyajan historiassa. Jo»
se menestyy, niin tulee se takaa,
maan kansalle uudet elämisen e'del-lytykset.
Minä havaitsin Venäjän
työläisten elävän paremmissa olosuh­teissa
kuin minkään srmpärysvallan
työläisten, j a paremmin kuin moni­en
Ranskan, Saksan j a Suurbritan-nian
työläisten. Jutut nälänhädästä
Venäjällä, ovat tosia r a m joihinkin
paikkoihin nähden^ Venäjällä o n n j ^
järjesteftnä, mikä antaa asukkaille
ruokaa, vaatteita j a paikan asua.
Sen sijaarii että tämä koneisto toi­misi
voiton •ViTioksi; se toimii huoleh­tiakseen,
että ihmiset saavat elää.
Nykyinen järjestelmä antaa monia
etuisuuksia, joita e i i a a t u tsaarival­lan
aikoina."
Tuotanto
Maassa on otettu käytäntöön ja
vakautettu kultakanta, ihnan min­kään
.ulkomaan apua. Samoin on
Uutta pääomaa hankitta tuotantoa
varten. Kun taloudellinen elämä on
täten . vakautettu, niin : on perin
helppo asia saada muut yhteiskun-naUiset
olot 'vakavalle pohjalle. Ve­näjän
tuotanto. <)n; selitti puhuja^
viimeisten neljän vuoden aikana
jatkuvasti j a jiysjrvästi kohonnut,
j a on se siten asettanut ennätyk­sen
muihin maihin nähden. Tämä
On mitä silmiinpistävin merkktmaan
taloudellisesta . kehityksestä. .
" V a l l a n keskus", selitti puhuja
edelleen,' " e i ole Moskovassa, vaan
jokaisen ammattiliiton keskuksessa,
j a vallan • sellaisenaan muodostaa
j u u r i ammatilliset järjestötj joihin
kuuluu 90 prosenttia maan työläisis-tä-
."Jokaisella työläisten ammattijär­jestöllä
on osuus vallasta j a ne har.
jottavat monipuolista toimintaa. Jos
l i i t y t mukaan työväenliikke&seen,
n i i n siten pääset vallan keskukseen.
Heidän e i tarvitse "vaikuttaa" hal­litukseen,
jotta jotain saataisiin a i ­kaan,
sillä työväenluokka on hallit­seva
luokka Venäjällä."
Seisova armeija .
Enemmän kuin tunnin ajan piti-vät
kyselijät professoria tiukalla.
Venäjän seisovaa, armejjaa koskeviin
tiedusteluihin vastasi hän, että Ve­näjällä
on noin 600,000 seisova a r ­meija,
j o k a on kokoonpantu valinai-sellä
pakko-otolla. Hän lisäsi, että
jokainen • sotilas, jonka hän o l i t a ­vannut,
oli ollut peräti tietoinen s i i .
tä, että hänen palvelustaan tarvitaan
proletariaatin vallan suojelemiseksi.
Edelleen oli hän havainnut, että a r ­meijassa
vallitsee erittäin korkea
henkinen taso.
" V a i n yhden armeijan Europassa
havaitsin paremmin varustetuksi, ja
se oli .^uurbritannian armeija", sa­noi
puhuja. Venäläiset ovat vakuu­tettuja
siitä, että he ovat pakotet.
t u j a pitämpn suurta armeijaa säi­lyttääkseen"^
nykyisen järjestelmän,
j o n k a vuoksi he..ovat valmiita teke­mään
suuriakin henkilökohtaisia uh­rauksia
yhteiskunnan edun vuoksL
-Henkiset arvot
Ashplant, j o k a esitti esitelmöitsi­j
ä n i koikouikselle, halusi tietää mitä
puhuja tarkottaa "henkisillä 1 arvoil­l
a ?" Vastauksessaan sanoi profes.
sori, että- jos henkisillä arvoilla voi­daan
tarkottaa sitä epäitsekästä työ­tä
j a uhrautumista, jota etupäässä
kommunistit ovat suorittaneet kul­kutautien
j a kadon vainoomilla a l u .
«Ula j a yleensä uudelleen rakenta­misessa,
niin maan asujamiston hen­kinen
taso on koricealla. Jos taas
päinvastoin niillä tarkotetaan sään­nöllistä
kirkossakäymistä j a lujaa
uskomista -kirkon jumaluusopillisiin
opetuksiin, ^- n i i n maan asukkaiden
henkinen taso o n alhainen.
Venäjän vanha kreikkalais-katoli-nen
Idikko on ollut erottamaton osa
tsaarin j a ylimystön vallasta. Ve.
näjän nykyiset vallanpitäjät ovat
pitäneet sitä aina sellaisena. Kun
taantumukselliset tahtoivat päästä
valtaan j a järjestivät vastavallanku­mousta,
n i i n he pyrkivät käyttämään
kirkkoa, järjestöineen j a päppeineen
pienimmässäkin kylässä, osana suun­nitelmiensa
toteuttamisessa. Siinä
syy, miksi neuvostohallitus takavari­koi
kirkkojen j a luostarien omaisuu.
den. Se o l i toimenpide valtion puo­lustamiseksi.
Kaikesta huolimatta
käy vielä suuret joukot -kansaa k i r ­koissa,
joita' on tuhansittain. Mutta
tämän sanotaan pääasiassa tapahtu­van
niiden taiteellisten juhlameno­jen,
mainion kuorolaulun j a kirkko­musiikin
houkuttelemana..', Mutta
Venäjällä on oikeus arvostella va.
paasti kirkkoa j a sen oppeja, sa­moinkuin
kaikkea toimintaa maassa.
Sanomalehdistö
Venäjällä ei ole kapitalistisessa
mielessä "vapaata sanomalehdistöä."
Sillä julkinen sana on köyhälistön
käsissä. Ammattiliitot julkasevat
lukuisasti sanomalehtiä, muiden'ta­vallisten
^sanomalehtien lisäksi. Näi­hin
lehtiin kirjottelevat suuret työ.
läisjoukot. Se onkin aiheuttanut lop­pumattoman
mielipiteiden vaihtami­sen,
j o k a on vapaa j a yleinen. Ve­näjän
sanomalehdet ovat niitä kus­tantavien
järjestöjen ja laitosten
propagandavälineinä. Ja kun jo­kainen
voi saada sen lehden, jota
hän kannattaa, j a joka ajoa hänen
edustamiaan asioita j a mielipiteitä,
n i i n ovat hänen harrastuksensa ja
etunsa hyvin'palvellut.
Valtiolliset vansit
Vastauksena tehtyyn kysymykseen
valtiollisten vankien johdosta Venä.
jällä, sanoi puhuja siens* vielä ole­van
lukuisasti niitä. Mutta samalla
hän viittasi Neuvostotasavaltain -lii­tossa
käyneen Englannin ammatti-y
h d i s t j ^ i k k e e n lähetystön jäsenen
A . A . PuTcellin lausuntoon, että
Euroijassa on. tätä nykyä < enemmän
kuin kymmenentuhatta ammattiyh­distysliikkeen
jäsentä vankiloissa
toimintansa johdosta ammattiyhdis­tysliikkeen
hr^äksi. Lisäkä hän
mainitsi, että Italian vankiloissa on
tätä nykyä .enemmän valtiollisia van­keja
kuin Venäjän. "On luonnol­lista,
että Europassa^ mikä tätä ny­kyä
on kuin suuri 'asestettu sota-leiri,
on suuri -määrä valtiollisia- van-keja.
. M u t t a minä en usko;että
valtiolliset vangit ovat, Venäjän van­kiloissa
sen huonommissa oloissa;
kuin muissakaan maissa, Jos mij
tään eroa on, niin on se siinä, että
Venäjän vankiloissa olevilla o i f pa­remmat
olot." Neuvostohallitus on
useampia kertoja tarjonnut valtiolli­sia
vankeja vaihdettaviksi pocvaril-listen
maiden valtiollisiin vankeihin,
mutta ei ole koskaan saanut myön­teistä
vastausta ehdotuksiinsa.
' Työläisten vapaudet ja oikeudet
Vaikkakin kaikenlaatuinen henki­nen
viJjelys on vielä jossain määrin
rajotettua Venäjälläkin, niin oyat
kaikki muissa maissa laiskuriluokal-le
kuuluvat - etuoikeudet Venä jällä
työläisten vapaasti käytettävissä.
"Teatteri on, tullut työläisten j a t a ­lonpoikien
keskuudessa erittäin suo­s
i t u k s i " , sanoi Nearing. Työläiset
menevät teatteriin katsomaan, mitä
se voi tarjota j a oppiakseen sen j o h ­dosta.
He eivät mene teatteriin
sellaiselle uteliaisuusvierailulle, -kuin
ennen vanhaan. He käsittävät teat­terin,
niinkuin kaiken muunkin sen-luöntoisen
huvituksen, välikappalee­na
heidän sivistyksensä kohottami­seksi
j a sopiVana' huAdtuksena.
Yleineh työpäivä on Venäjällä
kahdeksasta yhdeksään tuntiin^ vaik­kakin
faiilikaivann oissa työskennel­lään
vain kuusi tuntia ^ päivässä.
Muiden maiden työläisim nähden
ovat työläiset kuitonkin paljoa edul­lisemmassa
asemassa, sillä he saavat
jopa kuukaudenkin loman vuodessa
täydellä palkalla. Edelleen on työ-
Iäisten varalle maksuttomia sairaa.
loita j a lepokoteja. Kun Jyöläinen
tulee kipeäksi ^tai työkyvyttömäksi,
niin lähetetään hänet häHituksen t a i
ammattiliittojen .lepokotiin, joissa
hän saa tarpeellisen hoidon j a huol-
1-on lisäksi täyden palkan.
Nämä ovat ne todelliset ^ y t neu­vostovallan
vakiintumiseen, sanoi
puhuja. Työläinen tietää, mitä hän
tuottaa j a saa palkkanaan j a muina
etuoikeuksina hänelle tulevan osan.
Hänelle myönnetään: k a i k k i mahdol­liset
etuoikeudet, Jotka vain suinkin
voidaan antaa. Hän tietää päivlt.
täisestä kokemuksestaan, että häntä
ei.riistetä työn suorituksessa. Niin
kauan, kun Venäjän työläiset ajat­televat
tähän tapaan, j a niin kauan,
kun hän.- saa hänelle tulevan koh­tuullisen
osan työnsä tuottamasta
hyödystä, n i i n kauan e i ole olemassa
mitään ssrytä, Jonka perusteella voi­taisiin
epäillä, että Nehvostasaval-tain
liitto ei pysyisi edelleenkin l u ­j
a l l a pohjalla, -lopetti puhuja. '
tamiin laivoihin on j o toDutl^^Sii
tö " j a toisiin "tufee >yhtäini;^^l|
ollakseen /.valmiina lähtemä^S^ il
den Tikkoutumisen jälkfien.^^^^^"^^^'^^^^^^ '*
Pikaista vUjanläsittelya. vujaJo. s
nat A r t h u r i s t a Portlandiin. M ^ Ö ^ SI
valtioon, 93 tunnissa. C a n a d ^ ^ ll
lituksen viljasäiKökomppania^ • ^ l i
jatilauksenrtorstaina kello; glsQ^i^f
mulla j a viljan i l m o t e U i i n - o i M ii
Portlannin .ratapihalla kello
nantaina iltapäivällä,, koko Säättek
j a kuletus bttaen^ainoastaan lOä^ij^^^-^-
tuntia. Kun käsittelyon näm B i . '\
kaista^ niin'eipä ole ihme, vaikJa^ \
montaa miestä enää tarAitakaaa -Bil.
Jankäsittelyssä., .:<. '
- Paloknimaii imäliikön ilmotuisein • -
mukaan 'telnvät tulipalot va"^^ '
Arthurissa viime kuluneen Isiniaj.
den aikana yhteensä vähemmän fcjia
$5,000.00, jakaantuen pyöreissä l^j.
•vuissa kolmetuhatta rakennuksiin jj
tuhannen viisisataa irtaimee.i oiaai-suuteen.,
—- . J . '
VancoMerin uoHsia
Port ArdmriD imtisia
. Port Arthurin nimi Iranluisa. Tä­nä
vuonna voittivat portarthurilaiset
toisen kerran jääpallopeluussa Cana-^
dan mestaruusarvon. Viime vuonna'
voittivat arthurilaiset ensimäisen
kerran, tuoden Canadan mestaruus-merkin
" A l l a n Cupin" Port Arthu
riin, joka suurella riemulla otettiin
vastaan. Nyt o l i tilaisuus toisen
kerran ottaa Arthurin se " k u n n i a ",
että saada tämä merkki kaupunkiin­sa
j a samalla tuUa maailman -mesta­riksi
jääpallopelissä, sillä canadalai-set
ovat voittaneet jälkeen olympia­laisten
yhdysvaltalaisilta mestaruu­den.
Jotka silloin tulivat mestareiksi.
Tänä vuonna olikin ottelu paljoa
kiivaampi,! sillä piti neljästi pelata
viimeisen joukkueen kanssa, ennen,
kun kumpikaan joukkue olisi pääs­syt
voittajaksi. Jos voitto on saa­t
u , n i i n kyllä on juhlittukin. Mil­lään
Järjestyksellä ei ole ollut vä-
-Uä, huutaa J a remuta on saanut j o ­kainen
mielin määrin, j a yhtenä
nonantajana on oHut viina. Eivät
poliisitkaan ole yhtään kyselleet,
mistä viina on saatu, vaikka juop­poja,
o n kadut tä^nä, "sillä onhan
v o i t e t t u . " J u h l i e n aika on ollut o i .
keaa koiratorpparien juhla-aikaai
sillä v i i n a on saanut vapaasti v i r r a ­t
a .
Pelaajain kotiin -tullessa -olivat
Juhlat korkeimmillaan. -Oikein eri­tyisten
kehotuksien avulla -kehotet.
-tiin yleisöä ottamaan osaa tähän
arthurilaiscen 'Siunniaan" Ja osofc-tamjan
sankareille tervetuloa. Ylei­söä
olikin kokoontunut asemalle ja
sen jälkeen sotilaskasarmiin niin
suuret Joukot, että tuskin Arthurin
historia tuntee toista sellaista tilai­suutta.
Nurmen Paavo juoksuillaan
kokosi kuuluisuutta Valko-Suomelle-samoin
Arthurin jääpallopelurit tuo.
vat kuuluisuutta Arthrille.
Laivaliikenne. Tänä vuonna ale­taan
Jäänmurtaminen kaksoiskau-punkien
satamista L k . 10 päivän vai­heilla.
^ Jäänmurtaja Whalen, joka
on satamassa, alottaa työn. Laivoja
aletaan laittaa lähtökuntoon. M u u .
> P a r i i s i n Kommunin muistojnllaa^ "^l
vietettiin Royal teatterissa PuiincE- 'ti
taina' 2 8 : ^ . maalisk. Tilaisuudes-sa
oH kaksi puhujaa, jotka selvit-tivät'
P a r i i s i n Kommunin merkitys- -
tä työväenluokan vapaustaistelulle-etta
: se oli ensimäisiä suurimpia Ijj. %
kehtiraisiä työväenluokan historiai i
sa, j a sen vapaustaisteluissa oikeaa«
laatua; että ainoastaan sillä tavalla,
voi työväestö vapautua siitä kapita^ •
listiluokan sorronalaisuudesta, lo. •
hoamalla hallitsevaksi luokaksi vaik-ka
kohta, tämä historiallinen tapah- '
tuma, ei silloin . vielä voinutkaan
työväestöä noitaa pysyväisesti äi-hen
asemaan mikä sille yhtfisknn--^
nallisen asemansa perusteella kuu^
luu. Siksi vallankumouksellisten
työläisten onkin kunnioitettava,kom-l
munardeja työväenluokan vapaus­taistelun
marttyyreina. Parhaiten
voimme sen tehdä jatkamalla sitä
taistelua Jossa he antoivat meille
n i i n oivallisen esimerkin, tekemällä
tietyksi suurille työläisjoukoille hei­dän
taistelunsa tarkotuksen koko
ihmiskunnalle-
Ukrainalaiset lapset esittivät ti­laisuudessa
monta ohjelmannmeroa,
yksityisiä sekä Joukkoesityksiä, jois­t
a , huomattavin oli pienistä lapsista
kokoonpantu soittokunta, jotka lau­loivat
soittaesäaan/. Kyllä meidän­k
i n on paljon yritettävä tavoittaes-^ ^
samme heitä lasten opettamisessa.
Suomalainen orkesteri soitteli ii-seampia
kertoja illan ohjelmaksi
Lopussa o l i tilaisuus keskustella pu­heiden
johdosta. Joista tuli taas ne
samat kysymykset; että miksi kom­munistit
eivät kannata teollisnak-sittain
Järjes^ytymistä, ja miksi.
Venäjä antaa konsessioneja ulkolai­sille
kapitalisteille? Jokainen ai- -
kaansa vähänkin seiurannut työläi­nen
.tietää - vastaukset näihin kysy-'
myksiin. Ensimäisen kysymyksen
j a vastauksen johdosta mitä ovat'
kommunistit esimerkiksi tehaeet^
sitten Canadassa? jos O. B. U.' ja
f. W. W. ovat h a j o t ^ n e e t j a va­hingoittaneet
taloudellista järjestäy­tymistä.
Jos kommunistit eivät ole
saaneet Canadassa suuria aikaan,
n i i n eivä ole ainakaan hajottane«t ;
työväenliikettä, enempi täällä knin
muuallakaan; Ja minä sitä voi-'
daan pitää työväenliikkeen eheyttä,
Imin sen eteenpäin menona. Jos
kommunisteja syytetään siitä, ettei
he siinä kuin-muussakaan ole enem- •
p i -edistynyt, n i i n syyttäkäämme sil­l
o in me Canadan työläiset itseäm­me.
• ,:
Mutta tehtiin kysymys josko kaik-k
i ne. Jotka taistelevat jollakin lail­l
a kommunisteja vastaan ovat ka­pitalistien
asialla. Vastaus oli, et- :
tä ehdottomasti ne ovat, joko sit­ten
tietoisesti taikka tietämättään. •
Jonkun huomauttaessa, että konunn-nistit
ovat pelkureita esimerkiksi ;
linnaan. Joutumisen suhteen, vasta­uksien
antaja lausui: "Onko tämän
illan juhlan yhteydessä annetut tie­dot
kommunistien taistelun pelkn-ruutta
osoittavia? Tuhannet ja tu­hannet
konununistit ovat saaneet
hengellään maksaa. Mutta yhä on-sia
tovereita on tiskaltanut uhmata
kuolemaa samalla tavalla kuin ne
t o v e r i ^ Joiden muistoa nyt vietäns- •
me. Ja ketä on enemmän linna*- ;
sa kuin j u u r i kommunisteja tällä­k
i n kertaa?" Näihin.,ja muihinKn
saman suuntaisiin kysymyksiin vas- ;
taUi ohjelman esittäjä tov. Bennett
varsinaisen, puhujan poistuessa al­aisemmin
mainitusta tilaisuudesta.,
Vancouverin osaston niytelia»*
seura näyttelee kappaleen "Aropai-men
Ja Keltariiuaiu" 18 p, huhtikuil­t
a , joten jokainen ken vain on ti- .
aisuudessa saapumaan ei saa jaäoa
pois tästä erinomaisesta tilaison-desta.
Jos vaan ei sitä \-aBiasta
maasta asti tarvitse lähteä katso:,
maan. Tämä näytelmä on meiHe
vancouverilaisille Jotain uutta. Ia»*
luineen Ja tansseineen.
Työhommisfa. Mustilla taulml^ •
on ollut nykyään Joitakin "jap«i* :
tarkottacn se sitä, että "japit" «