Vapaus, July 16, 1926

              VAPAUSr
•: Canadan saomalaisen tyoväestSn ainoa äänenkannattaja,
' t o
j a perjantaina.'
T o i m i t t a j a t :
S. C. NEIL. ABVO VAARA. .
VAPAUS .(Liberty)
The oniy organ of PinnishjlVorkers in Canada- Pnb-lished
in Sudburyi Onfc, every * Hondayj Wednesday
and Friday.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
as seeond class matter.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. f 4.00, pooli vk. $2.26, kolme kk;
S1.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset. ;
General advertisini^rates 75c per col.. inch. Mi-nimum/
charge for single insertion 75c. The Vapaus
is .the best advertising medium among the Finnish
People in Canada. ' -
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa;
Avioliittoonineno ilmotukset 60c palstatuuma.
NimenmuutosilmotukseteOe kerta, $1.00 8 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, - $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa; $3.00 kaksi kertoa.
Kuolemanilmotnkset $2.00 kerta, $50c lisäma|c8u
kiitoslauseelta tai muistovärsyltä;: ' ;
flalötaantiedot ja osoteilmotakset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa.
TilapSisilmottajien Ja ilmotusakenttuurien on, vaa-dittaefesa.
lähetettävä ilmotushinta (etukäteen.
M aiottujen ilmotusten. pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen' tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori ja toimitan: Liberty BldgLome
St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 60, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensijnäiseen
kirjeeseenne,: kirjottakaa uudelleen, liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä,
' J. y . KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Toy. Spector arvostelee hra
Woodsworthiä
Caöadan kommunistipuolueea toimeenpanevan kesr
ikuskomitean puheenjohtaja ja puolueemme pää«äänen*
kannattajan toimittaja, tov. Maurice Spector
The Wbrkeri99a Jcirj otul^n^ otsikolla «Arvostelua por­varillisesta
elementistä hra Woodsworthissa», lausuen
seuraavaa:
\ ' ' '
Työväestöllä on oikeus odottaa parlamentaarisilta
edustajiltaan selvää; suoraa sosialistista kieltä. Työ
väestö, tullessaaiiluokkatietoiseksi, hylkää kapitalisti
sen yhteiskunnan periaatteet, ipalticajärjestelman ja
parlamentaalisen,perustuslaillisuuden pyhyyden. Luok­kataistelua
V käydessään ' työläiset i; samaten ' heittävät ka-pltatistisen
kansanvallan sanakoreilun yli laidan.
T^e Worker on - ollut «kohtuullinen» hra J. S.
Woodswprthille. Me olemme avanneet palstamme^^'h
nen kirjotuksilleen. Yleisesti puhuen olemnfie anta-neet
hänen kirjotustensa mennä huomautuksitta. Me
tunnemme; Canadan työläisten' poliittisen: t
den ja: tahdoimme antaa liittoparlamentissaole^
tyovaenedustajilb tilaisuuden mielipiteittensä julkitifo-
: miäeen iedistääksemme ajatusta itsenäisestä poliittises­ta
i toiminnasta. Mutta arvosteltavaa on kuitenkin ol­lut
paljo.
T :':A mielipiteestänome hänen poliittisen
propagandansa ja sen harhaanjohtavan keskiluokkalai--
een kielen suhteen, mihin hän. propagandansa pukee,
on käynyt tarpeelliseksi. Kun hän esitti ajatuksensa
«yhteisestä hallituksesta»! jättäen mieliin vaikutelman
yhteistoiminnasta työväen ja kapitalististen puolueiden
välillä, oli meidän mahdoton enää jatkaa; äänettömä-
/ näoloamme« ja me osötimme, että hänen kantansa oli
väärä. Jos hra Woodsworth ei ollut kanssamme yhtä-mieltä
siitä, että me esitimn:|e hänen mielipiteensä oi-keiuj
niin> ei hän kuitenkaan ole milloinkaan vaivautu­nut
yksityiskohtaisemmin .selittämään kantaansa. The
Workerin viime viikon numerossa julkaistu ammatti­yhdistysten
Halifaxin neuvoston ja hra Woods'worthin
välinen' kirjeenvaihto 'osottaa.inissä 'määrin %W
vrorlhin mielipiteet vielä ovat puoliliberaalisia ja
«kansanvaltaisia», kukapa muu kuin keskiluokkalai-nen
demokraatti; puhuisi (maantieteellisesBä mielessä)
edesvastuuUisuudesta "«valitsijoilleen»? ^ ~
Tämä on tyypillistä hänen kannalleen pitkin linjaa
—— kunnioittavaisuus, keskiluokkalaihen lauseparsisto.
Ottakaamme The Workerin tiVnän viikon numerossa
oleva hra Woodsworthin klrjotus. Hän sanoo «van­hanajan
poliitiikot», kun hän tarkottaa kapitalistisia
politiikkoja. Hän viittaa uudelleen «yhteisen' hallituk­sen
» mahdollisuuteen («tai mennä eteenpäin uuteen
järjeslömuotoon, joka sallii olemassaolevien ryhmien
toiminnan»), ja «kansan tahtoon». Minkä; kanfean?
^Työläisten,; 'maanviljelijäin vaiko kapitalistien? /.Hä­nen
puhetavassaan ei työläinen milloinkaan ole työ-
Iäinen, vaan «työväen mies». Joss hra Woodsworth,ha­luaa
edustaa «kansan tahtoa», niin miksi ei hän, muo­dosta
kansanpuoluetta työväenpuolueen asemesta? •
Kun hän puhuu senaatista, niin hän selittää sen
edesvastuuttomuuden osittain johtuvan siitä, ettei.se
ole kosketuksessa «nykyaikaisen elämän» kanssa. Min­kä
, nykyaikaisen, elämän, nykyajkaisen kapitalistisen
elämän vaiko työväenluokan pyrkimyksien? Fascismin
vaiko kommunismin? Imperialismin vaiko vallanku­mouksen
f Mitä tekemistä nykyaikaisella elämällä
sitten on senaatin kanssa. . Eikö senaattoreilla siis ole
mitään 'kosketusta «jazziin», lirkkuviinkuviin ja polk­katukkaan,
vai mitä?
;^ VäittääkÖ häh, että senaatti toimisi toisin, jos se
tarkasti .tulustuteaaisiin nykyaikfiiseh elämän tosi­asioihin?
;v yai eikö ole totta, että senaatti toimii niin­kuin
tpimii. siksi, ejttä se on luokkalaitos, kuten lordien
huone tai Britannian parlamentin alahuone. Woods-worthiii
teoria nykyaiikäisesta elämästä vihjaa siihen,
että senaattorit eivät tiedä, että bh olemassa kärsimys­tä,
eJ\'ät tiedät että työväenluokka on menettämässä
kärsivällisyytensä ja kapinoi, j.n.e. Me uskomme hei­dän
t^teyannlmä seikat yhtä täydellisesti kuin Mus­solini
tuntee;, mutta onko Mussolinikaan kosketuksessa
«nykyaikaisen elämän» kanssa?
«Nykyaikaisellä^elämällä» on kaksi puolta — luok-kabarrikadien
kumpikin puoli — työläisten puoli ja
kapitalistien puoli. Senaatti on kapitalistinen laitos,
puolustaen loppuun saakka. luolaansa etuoikeuksia.
Hän kirjottaa: «Värinäänkin Canadassa olevien
Britannian kansalaisten tulisi >ölla jokaisessa mielessä
yhtä vapaita kuin Britannian kansalaisten^ jotka ovat
jääneet Suurbritanniaan.» Mitä tämä tarkottaa? Mis­tä
saakka ovat brittiläbeen työväenluokkaan kuuluvat
Britannian kansalaiset olleet vapaita? Kysykää kai*
vosmiehiltä, jotka taistelevat Britannian hallituksen
tukemien kaivosten omistajien taloudellista tyranniutta
vastaan. Mitä hyötyä on propagandasta, joka: on näin
onttoa? ^ ' ,
Me voisimme kerrata samanlaisia lauseita loppu­mattomiin/
Hra Woodsworth tuli työväenliikkeeseen,
kun hän oli jo. ehtinyt kdiittyä sellaisen yhteiskun­nallisen
laitoksen koulussa kuin^ kirkko on. Mutta
vielä on aikaa lukea. . Me esitämme, että hänen tulisi
alkaa. Hänen on päästävä ymmärtämään marxilaisuu­den
perusperiaatteita^ luokkataistelun kieltä ja käy­täntöä.
•
firowiileeii lupaus ja Kid Burns
Nyt,' kun pääministeri Brownlee on valittu uudel-
Ien voitokkaan maanviljelijäin hallituksen pääksi Al-bertan
maakuntavaaleissa, odotamme me, että hän
täyttää yhden liyvin tärkeän lupauksen, jonka hän teki
työläisille vaalikamppailun aikana.
Canadan työväenluokalle on hyvin tunnettua, että
Lewis Macdonald (Kid Burns), uhrea. albertaläinen
kaivosmies, joka palvelee kahden vuoden vankilatuo­miota,
tuomittiin kaivostyöläisten -lakon aikana teh­dyistä
teoista ilman valamiesoikeutta. Oikeudellisen
pohjan hänen: törkeälle tubkniolleen antoi Pohjois-lännen
«alueitten lalki / (Nartb West Territories Act), joka
on asetettu voimaan silloin, kun valamiehistöjen käyttä­minen
oikeuskuulusteluissa -on voinut olla mahdotonta,
mutta joka nyt on Kranhentunut. NyttdidotaanAällä:laillla
nähtävästi auttaa kaivosyhtiöitä työläisten passittämisessa
vankilaan, ilman että nämä voisivat valita valamies-oikeuden
. kuulustelun ^ työläist^ lähettämisessä
useiksi vuosiksi ijankeuteen lakkojen vartioinnin yh­teydessä
tapahtuneista rikoksista, joista, vaikkapa niitä
tehtäisiinkin, ei muissa maakunnissa tuomittaisi enem­pää
kilin; kolmekymmentä - päivää vankeutta tai sakko
vaihtoehdoksi.
Canadan työväenpuolueen lAlbertan ja^oston presi­dentti,
Geor|eLatham, lähete useideni työväenjärjestö­jen
puolesta pääministeri Brownleelle kirjeen, Umot-taen
hänelle, eU^ nämä järjestöt olivat vaatineet Poh-jois*
lännenralu€itten lain hävittämistä ja Kid Bumsille
vapautta- tai uutta kuulustelua valamiesdikeudessa ja
tiedustaen häneltä, mille kannalle 1 hän tulisi asettu­maan
näissä kysymyksissä.
Tfoveri TCid Burnsin vapauttamiskyäymyksessä väitti
Bro>vnlee «yksinomaan oikeusdepartmentilla Ouavras-saoleyaiE^
yallan armon antaifiiseen».K^ hän
voisi tehdä, olisi kirjottaa oikeusministerille, että hän
on puolueeton armonantamiskysymyksessä.' On selvää,
ettei ollut mitään muuta kuin Brownleen ahdasmieli­syys
^lakiasioissa j'a kaivosyhtiö-pelko estämässä häntä
esittämästä Ottavraan amnestian antamista; >
Oteltuaan vähä sitä lausuntoa vastaan, että Pohjois-lännen
alueitten laki on «vanhentunut», antoi hän
varman lupauksen siitä, että h ^ on valmis suosittele­maan
liittohallitukselle, että, Pohjois-lännen alueitten
lain kysymyksessä oleva kohta (joka koskee valamie­histöjen
' käyttäi^istä oikeuskuulusteluissa) kumottaisiin;
Tämä lupaus tehtiin kesäkuun 21 päivänä. Me
nyt hartaasti odotamme sen täyttämistä. '
Jokaisen. albertalaisen ehdokkaan liittoparlamentin
vaaleissa on: myös pyydettävä määrittelemään kantansa
tämän epäoikeutetun lain ja Kid Burnsin vapauttami­sen
suhteen. Me olemme vakuutetut siitä, että i.Brovn-lee
voi tehdä enemmän Kid Burnsin pikaisen va||autta-misen
hyväksi^ kuin'' hän uskottaa. Me pyydämme hä­nen
suosittelemaan oikeusvirastolle Lewis Macdonaldin
vapauttamista. — The Worker.
Perääntyvät valieen soojassa
,: Vuosia kestäneellä valheryöpyllä
ovat: kapitalistit lehdistöineen . koet­taneet
^kakistaa Neuvostoliiton'.työ-väenvaltaa;'
Se on ollut turhaa;
työtä; Työväenvalta ^ on - In jittunut
ja rakentaa sosialismia.^ .
Tämä tosiasia olisi nytVtunnnstet-tava.
Olisi tunnustettava työväen-valta.
Matta sitäkään eivät. ameri-kalaiset
kapitalistit katso voivansa
tehdä muuten kuin ^ valheen suo­jassa.
Valhetta tarvitaan siinäkin.
Daily Worker kirjottaa asian joh­dosta
senrt^vaa:
Nyt kun Yhdysvaltain eräät mah­tavat
teoUisunaherrat ovat* tulleet
havaitsemaan , sen tosiasian, että
niiden edut vaativat Neuvostoliiton
tunnustamista,- :• on kapitalistilehdis-tössä
:- todellinen propaganravno sii­tä,
kuinka bolshevikit ovat tulossa
takaisin ; kapitalistiseen järjestel­mään
ja luopuvat kaikista pyrki­myksistään
sosialismia kohti. Vii­meisin
tällainen yritys on erään
Sävel Zimandin raportti, miehen,
joka on olevinaan jonkunlainen - ta-louseksperttL
Kuten Mr. Louis Fischer ker­too
kirjassaan Oil Imperialism, o-vat
Rockefellerin edut ja National
City pankin edut ryhtyneet propa­gandaan
Venäjän tunnustamisen
puolesta, jotta amerikalainen öljy-trusti
voisi 'tehokkaammin kamp­pailla
brittiläisen Royal Dutch
Sheirin kanssa Kaukasian öljyalu-eista.
Kumpikin suuri etiuryhmä
mielii saada konsessioneja ja halH-tyksen
lyhytnäköinen kanta on a-merikalaisen
öljytrnstin pyrkimys­ten
tiellä.
ettavat .nyt nskotella, että 'neavos-^
tohallitus on antautunut kapitalis­mille.
:.:.Zimand julkaisee: valheelli­sia
tilastoja yrittäessään osottaa,
että yhteiskännallistutetnt'teollisuu­det
osottavat alinta- tuotantoa ver­rattuna
sodanedellisvuosiin. :
' Kuten jokainen, joka tuntee .Ve­näjää,
^ tietää, että asiassa on to­tuus
juuri päinvastaisella puolella.
Juuri niissä teollisuuksissa, jotka
ovat yhteiskunnallistetut — raskaat
teollisuudet — on tuotanto ylittä­nyt
sodanedellisajan numerot. Jo­kainen
pätevä tilastollinen selostus
vahvistaa tämän ja äskettäin jul­kaistu
Trotskin' kirja fMinne Ve­näjä
on \ menossa" kaunopuheisesti
tuo esiin sen voiton, minkä valtion
laitokset ovat saaneet yksityisistä
yrityksistä ja osottaa, että suunta
on ratkaisevasti ' ^sosialismia kohti,
pois kapitalismista ja että Venäjä
on Europassa ainoa maa, jonka ta­loudellinen
elämä on nousussa.
Tämä tosiasia se on, joka ai­heuttaa
sen 'jännittyneen agitation
Venäjän tunnustamisen puolesta.
Neuvostohallituksen on onnistunut
voittaa sodan ja vallankumouksen
seuraukset siinä määrässä, että ka­pitalistit
nyt havaitsevat sen, että
elleivät saa niitä -konsessioneja he,
mitä vielä saata-vissa on, joutuvat
he pian ulos suljetuiksi kokonaan.
On , olemassa harvempia'Vmah(lolli-suiiksia
konsessionien saamiseen
nyt kuin vuosi sitte. Ja yuosi täs­tä
eteenpäin tulee olemaan vielä­kin
harvempia, kunnes pian' saapuu
aika, jolloin. liikevoittomahdoUisuu-det
yksityisteoUisuudelle ovat aini-
Kapitalistien lel^tiasiamiehet ko-' »aksi menneet.
Työläisopisyir ja porvarisoinskelli
Shsrnghain verilöyilyn vuosipäivänä
pidettiin Moskovan yliopistoissa ja työmailla muisto-kokouksia.
Itämaiden työläisten yliopistossa ja Sun-jatsen-
yliopistossa puhui Kiinan kansallisarmeian pääl­likkö'
Feng, japanilainen- Katajama ja Radek Shang-hain
tapausten maailmanhistoriallisesta merkityksestä
ja niiden: aiheuttamasta taistelusta. ' J>
Moskovan lehdistö selosti Kiinan vallankumouksen
viime vubsien kehitystä. «Pravdan» johtavassa kir-jotuk^
essa todettiin, .että europalainen' sosialidemokra^
tia pelkää vallankumouksellisen liikkeen kehitystä
idässä ja imperialistien -poliittista ja taloudellista jär­jestelmää
uhkaavaa vaaraa, samalla kun lehti osotti,
kuinka perää vailla on kansainvälisten menshevikien
väite, että Kiinassa olisi alkanut kestävän taantumuk­sen.'
kausi. • , ' . • , ' ^_ . „ • • -
Lehti viittasi edelleen imperialistien sisäiseen heik­kouden
Kiinassa, yksikään imperialistinen mahti kun ei
uskalla ryhtyä pelkästään omine voimineen aseelliseen
sekaantumiseen. Samalla pelkää: imperialismi lujan
kapitalistisen Kiinan muodostumista, samoin kuin lu­jaa
kapitalistista kiinalaista hallitusta^ mikä merkitsisi
vaaraa siittomaavallotuksille ja -etuoikeuksille. Ja
kuitenkin tulee Kiinan vapaan taloudellisen, kehityksen
estäminen edelleen johtamaan ..aavistamattoman voi­makkaaseen
räjähdykseen. . Imperialistinen ifinanssi-kapitaali;
ei tule missään tapauksessa löytämään van­haa
Kiina. Imperialistinen - Kartago idässä tuhoutuu
kamppailussa, mikä . alkoi - työläisten sankarillisella
kamppailulla Shanghaissa vuosi sitten.
Lännen vähemmistökansallisuuk-sien
kommunistisen yliopiston Le<
ningradin osasto laski kesäk. 12
p:nä suojistaan 48 henkilöä käsittä»
van 'tbveriparven työväenluokan
taistelun =^ ja työn rintamalle'. Nä.
mä kaikki nyt korkeamman oppilai­toksen
snojista lähtevät ovat työ­läis-
ja talonpoikaiskodeis^a, ja oli-
-vat he aikaisemmin taistelleet työ-
-väestSn vapaustaistelun rintamalla.
Lokakuun vallankumous avasi näil­le
.tien korjc^mpain opinahjojen
luo. '
Kirjottaeesaan - tästä asiasta laii.
suu Leningradin. Vapaus yleensä
työläisten korkeamman opiskelun
merkityksestä ja sen erosta porva­rilliseen
korkeampaan opiskeluun
verrattuna seuraavaa:
"Kommunismin 'toteuttaminen
merkitsee maailman proletariaatille
laajaa ja syvää järjestämistyötä,
sellaista työtä; 'jota ^yksikään histo­rian
luokka eiI ole 'Icoskaan..ennen
urakakseen saanut. Porvariston Ja
sen si-vistyneis^ön työ - ei ole -siihen
mitenkään verrattavifii^a. Kapitalis^
tinen maailma .on .^järjestetty vain
pieniin osiin, mutta; sen suuri ke-.
konaisuus on aivan: järjestämätön.
Erillisinä ja toisistaan riippumatta
syntyvät tuotannon osat ja niiden!
eri työpaikat. Näiden keskinäisis­sä
. suhteissa,,: maai^anmarkklnoilla,
koko maaiknan taloudessa vallitsee
aparkia, sattuma ja taistelu. Uusi
.yhteiskunta, / se, jonka : kuumeisessa
rakennustyössä me jo olemme käsi.
nä, on luonteeltaan; pyrkimyksil­tään
ja teoiltaan aivan toinen. Kai­ken
havaitsemme keskitetyksi, teh­tävänsä
ja aaterakenteensa -puoles­ta
yhtenäiseksi. Niinpä työ liede­jä
oppilaitoksissakin; Lukuisissa
tiede- ja oppilaitoksissa työskente.
lee monia kansallisuuksia monilla
eri kielillä. Mutta anarkia-, kan­sallisuusriidat
eivät - valitse. Kai­kissa
ja kaikki työskentelevät sa­man
tarkotuksen, saman päämäärän
hyväksi ja puolesta. Antaumuksel­la
ja innostuksella on tehty ja teh­dään
työtä. Työ perustuu opitta,
j^in, oppilaiden ja laajojen jouk­kojen
toverilliseen yhteistyöhön. Ei
siten kuten porvarillisissa oppilai­toksissa;
joissa vallitsee kylmän an-kark
suhde opettajain ja oppilai­den
välillä, rikkauksien jätuttavuus.
suhteiden perusteella laahataan oppL
laita eteenpäin.^! sitten että oppilaat
selviytyvät • vain kovalla kurilla ja
pitävät opiskeluaan: todellisena kin.
rastnlena. Vapaaehtoisesti ityöläis-toverit
oppil^itokslzmme astuvat ja
tietoisina siitä, että he tahtovat
kursansa suoritettuaan kaiken op­pimansa
tiedot ja -taidot antaa
oman luokkansa, koko - ^Otätekevän-luokan
ihyväksi. Porvarillinen maa­ilma
ei ole kyennyt luomaan täl­laista.
kouluutusta, tieteiden tutki­mista
kuin on jo tällä_ lyhyellä ajav
la kyetty • suorittamaan. Porvaris­ton;
voimat tappelevat keskenään ja
saattavat toisiaan hä-viöön ja tu­hooni
Porvarillisen maailman i l ­mapiiri
on täynnä vastakohtia, joi­ta
se ei kykene järjestämään eikä
yhdistämään sopusuhteiseksi koko.
naisuudeksi. • ,
''Luokkatietoiset työläiset järjes­tävät
asiansa työssään, itsensä tais-.
telussa vihollisia vastaan ja koke­muksiaan
molemmissa. Työväen­luokka
on olemukseltaan järjestävä
luokka. . Se on kutsuttu poista­maan
ihmiskunnan kaikki erotta»
vat esteet, lopettamaan kaiken
anarkiali, kohottamaan ihmiskunnan
kulttuuritason äärimäisen korkealle.
Tässä mielessä kommunistiset yli­opistot
ja työtätekevät jo kasvat­tavat
luokkansa^ jäseniä ja siten ko­ko
työtätekevien luokkaa. Kaikki
nyt tämän kevään päfeston ylioppi­laat
levittäytyvät joukkojen' sekaan
jakamaan saamiaan tietoja, täyttä­mään
kommunistisen puolueen ja
sen johdon antamia tehtäviä, yh
teenliittämääu: kaupungin ja maa­seudun
työtätekeviä, käyvät käsiksi
käynnissä olevaan sosialistisen yh­teiskunnan
rakennustyöhön.'*
FtWillhiBii
L E N I N
Taistelija, opettaja, johtaja
>Puolivuosisata "Leninin syntymän
ja kuoleman välillä oli suurta aikaa.
Hänen syntymävuotenaan - iski-vät
Saksa ja Ranska yhteen sodassa, jo­ka
päättyi Pariisin Kommuniin, joka
oli proletariaatin diktatuurin ensi y.
ritys historiassa. Ja kuollessaan oli
hän työväenvallan päämies suurval­lassa,
joka käsittää .kuudenneksen
maapallosta. Välillä Saksan sosialis-,
tilakien koettelemus. Toisen Intema-tionalen
nousu, suuruus: ja lankee­mus,
Venäjän kolme v^lankumousta
ja vallankumouksia useimmissa Idän;
maissa, Amerikan nousu kapitalis­min
päämaaksi, maailmansota oa
Kommunistisen Internationalen pe­rustaminen
sekä Sosialististen Neu­vostotasavaltojen
Liitto maailman
työtätekeväin satan^iljoonain vapaus­liikkeiden
tukiademana.' Toteutunee,
na marxilainen ennustus, että Venä­jän
työväenluokasta oli tuleva maa­ilman
työväen etujoukko ja johtaja.
Raskaan tsaarillisen ikeen alla ko­vaa
taistelua käyden etsi Venäjän
uudistusaatos puolen -vuosisadan ai­kana
ympäri maailmaan ajan parasta
vallankumouksellista jolla
kukistaa , sortajansa ja maail­man
taantumuksen päätuki. - Se löy­si
marxilaisuuden,- •jonka se kärsi­myksillään
omakseen ojsrti; sitä tutki,
käytännössä kokeili jä oppi> voitolli­sesti
sovelluttamaan; Näin on Lenin
itse "Vasemmistolaisuus" kirjassaan
selostanut kuinka Venäjän työväen
'Osalle tulee sellainen.; tehtävä ja
kunnia. ,,' y^-: ••':'•
Marxin kuolinvuonna, 1883, perus­ti
joukko venäläisiä «migrantteja —-
Plehanov, Axelrod; Vera« Sassulitsh
ja Leo Deutsh — Genevessä, f.'Työn
vapautusryhmän",: jonka tehtäväksi
tuli marxilaisuuden avulla valaista
Venäjän yhteiskuntaoloja. Ja' Eng­elsin
kuollessa 1895 oli venäläinen
ylioppilas —joka historiassa on tun­nettu
Leninin nimellä —^jitämän An-tiDyringistä
löytänyt Marxin ^Tää-oman"
täydennyksen ja niiden a-vulla
luonut eheän maailmankatso­muksen,
jonka a-vuUa johti Venäjän
työtä tekevän kansan voittoon histoJ
rian suurimmassa vallankumuoksessa
ja pani alulle järjestön.-^joka on hä­vittävä
maanpäältä, riiston ja sorron
sekä perustava Uuden,, kommunisti­sen
yhteiskunnan. ;
1880-luku merkitsee: k^nnekohtaa'
Venäjän historiassa,-, sanoo „ "Venä­jän.
Sd. l^yöväenpuolueen: historias­saan"
M. Ljadov — nykyisin maail­man-
etumaisimman kommunistisen
korkeakoulun, Sverdlov-yliopiston
johtaja. Silloin nimittäin saatiin
ratkaiseva vastaus kysymykseen, oli.
ko Venäjä kulkeva länsimais^kapita-listisen
kauden läpi' -vaiko'jotain o-mia
teitään. Maa ei enää ollut puh­das
maan-viljelysmaa, .vaan"'oli talon-poikakin
joutunut yhä 'eriemmän ra-hiatalouden
alaiseksi. : Oli .pakotettu
ostamaan ja myymään. seka lähter
irtään ansiotöihin vero. jä -vuokra-rahojoa
ansaitsemaan. Tuo aika oli
Aleksanteri HI :ri santanhivallan a-laisena,
poliittisesti kuollnt.j Pieni ku­mouksellisten
joukko taisteli toivo­tonta
taisteluaan. Ennen säätäjä uu­distuksia
menetettiin. Kirjallisuus
kuvasti toivottomuutta ja salaoppi-set
lahkot saarnasivat alistumisen
oppeja. •
Mutta jäätävän ulkopinhah 'alla
"Puolalaista vertkV. Torstaina 22
päivä tätä kuuta esitetään ^'Pirtin"
näyttämöltä kolmannen ja samalla
myös viimeisen kerran tuo kaunis
ja suurta suosiota osakseen saanut
operetti' "Puolalaista verta". Nyt
avautuu tilaisuus sellaisillekin hen­kilöille
nähdä tuo suurenmoinen
näytelmä, jotka eivät ole olleet sitä
tilaisuudessa aikaisemmin näke­mään.'-'
V
Ja koska on lausuttu toivomuksia
mainitun näytelmän vielä kerralleen
esittämisestä sellaistenkin taholta,
jotka ovat olleet aikaisempaa esi­tystä
seuraamassa, niin päätti näy.
telmäseura valmistautua tähän vii­meiseen
esitykseen niin .täydellisesti
kuin suinkin mahdollista ja niinpä
tuleekin tätä -viimeistä esitystä avus­tamaan
torvikvartetti, joka on var­tavasten
harjotettu tätä tilaisuutta
varten. . l^äin ollen .tulee olemaan
jotain uutta niillekin;: jotka ovat
olleet tätä operettia aikaisemmin­kin
katsomassa ja sen kautta tulee
näytelmän vaikutus olemaan 'vielä,
kin. entistään juhlallisempi.
Esirippu nousee tälläkin rkertaa
täsmälleen-kello 8.30 liialla. Va­ratkaa,
jokainen'; istuimenne ajoissa,
että ei tulisi mitään häiriötä tapah­tumaan.
Liputkin maksavat ainoas­taan
35 senttiä kappale.
Ottakaa huomioonne, että nyt on
teki kapitalistinen kehitys työtään.
Edellisen vuosikymmenen narodni-kit,
"kansanystävät", terroristiset
salaseuralaiset olivat "järkiinty-neet".
Taantumus ei estänjrt niitä
hommaamasta talonpoikaispankkeja,
kotityömuseoita ja osuuskuntia ^—
joilla .he luulivat edistävänsä sosia.
lismia, kun^itse asiassa auttoivat e-:
teenpäin kapitalistista kehitystä; sil­lä
vain tilainombtajat ja suurtalon­pojat
kykenivät niitä hyväkseen
käyttämään. Mutta niiden keskuu­dessa
^livät edelleen' harhaluulo, et­tä
venäläinen kyläkunta säilyy "so­sialismin'perustana":
ja että kapita­lismi
on -vieras kasvi Venäjällä. Heii
dän auktoriteettinsa selittivät; ettei
siellä voi syntyä europalais-mallista
työväenliikettä.: . , •
/Mutta äe. kasvoi kumminkin;' Jo
182S. olivat Pietarin työläiset joulu­kuun
mielten' kapinataistelun aikana
vaatineet itselleen aseita. 1845 oli
lakot julistettu rikoslain- alaisiksi.
1870-luvulIa oli Pietarin y.m. työ­väen
ja sivistyneistön keskuudessa
-toimessa opiskelu- ja taistelukerho-ja,
joissa' toimi m.m. Stepan Haltu-rin,
puuseppä joka räjäytti Talvipa,
lätsin 1879, -perustettuaan sitä "en­nen
"Pohjois-Venäjän Työväenlii-ton"
: ja laadittuaan uusaikaisen työ-
•väen ohjelman. 1881 sai Aleksan­teri
II surmansa kumouksellisten
pommista jä 1887 lähti joukko nuo­rukaisia
Nevskylle,- aikoen surmata
Aleksanteri nirn, mutta joutuivat
kiinni, provokaattorin toimesta ja
hirtettiin; joukossa 'Leninin veli
Aleksanteri ; '
Noilla kumouksellisilla lukumiehil.
lä ja heidän työläistovereillaan oli
hyyin sekavat teoreettiset käsitykset.
Anarkismia, bakunilaisnutta; lasaUe-läisuutta:
ja yeiiäläi8tä"kansaniliie-
^ e i i e n kerta ehkä m^^^^
«m kun teillä on tilaisuns n£S
tuo suurenmoisin operetti
näiltäj^oiskaupunkien
alta työläisten aäyttämöfltä o n ^
Lasien vanLemnuIle huomioon
-otetta.vaa. Naisjaostomme toiä«t*
tulee "Pirtme" JärjestettävSTkJ
mipaivaiset malKkonlo- j« o p „ ^
knrssit. Nämä kurssit tulevat kes.
tämään kolme päivää ja alkavat
25 päivä tätä kuuta. *
Muistakaapa lasten vanhemmat
lahottaa lapsenne tähän konlnun.
Koulua tulee olemaan noin kunsi
tuntia päivässä, alkaen se jokaisen,
aamuna keDo 9. Vaikkapa nyt on
km kesän ihanin aika ja itsekuUa*
kin myöskin halu nauttia luonnon
ihanuudesta, niin se ei suinkaan
saa olla esteenä lapsiensa laskemi­seen
tähän, ainoastaan kolme päi-vää
kestävään kouluun.
Iltakursseja tulee olemaan myös.
kin kahtena noista yUämainituista
illoista. Nämä kurssit ovat kuiten-kin
tarkotetut lasten vanhemmille,
tahi ylipäänsä aikaiselle väestölle;
ja voivat näille kursseille ottaa
osaa "paitsi puolueen jäsenet myös.
kin ne työläiset, jotka todella ha­luavat
syventyä niihin kysymyksiin,
jotka muodostavat luokkaoppeja
luokkataistelusta. Myöskin henkilön,
joka haluaa tulla mukaan näille
kursseille, on sitouduttava olemaan
läsnä molempina iltoina, jolloin uä-mä
luennot pidetään.
Aineina iltakursseilla tulee ole­maan:
historia, käsite siitä ja sen
taloudellinen peruste. Opetuksen ta.
loudellinen pohja ja luokkaluonne.
Työväen tämän päivän tehtävät
opetuksessa ja järjestonuorten ku­rinpito.
Kursseille osanotto tulee olemaan
maksuton. Ainoastaan yhtenä näistä
kolmesta illasta pidetään iltamat
menojen peittämiseksi. Niin knrs-seille
kuin myöskin tähän iltamaan
toivotaan runsasta osanottoa.
Kokoul^sessa valittu.
Toronton uutisia
Suomalaisten puoluejäsenten yh*
teisessä kokouksessa viime sunnun-tai-
iltana oli esillä m.m, kysymys
vaaliagitatsionin ' järjestämisestä.
Työväenp. Ward- (äänestysalue) yh-dist;
tullaan perustamaan kaupun­gin
jokaiseen vaalipiiriin ja puolue­jäseniä;
kehotetaan toimimaan vaali-agitatsionityössä
kaikin mahdollisin
keinoin. Kommunistinen kaupunki­komitea
tulee antamaan eri ryhmille
tiedon' näistä -ward-yhdistyksistä.
Suomalaisia edustamaan työväen­puolueen
vaalikokoukseen valittiin
toverit Kivi, A. T. Hill, A. Hauta-mäki
j a Aili Hautamäki.
Samassa . kokouksessa päätettiin,
että puolueen jokaisen jäsenen on
kuuluttava myös jäsenenä suoma­laiseen
järjestöön. 'Päätös -viedään
vahvistusta vartan kaupungin suo­malaiselle
agitatsionikomiteaUe.
Kiihkoprotestanttinen, isanmaalli.
nen. seura, joka tunnetaan Orange-men
nimellä, hidastutti ja häiritsi
heksyttiin. Vanha "Maa ja vapaus"
puolue oli jakautunut kahtia: "Kan-sanvapaus"
puolue, terroristinen jär-j^
s^ö; ja "Maanjako" ryhmä, joka
haaveili sosialistista maauudistusta
ja vastusti valtiollista toimintaa.
Mutta marxilaiset opit alkoivat
tulla annetuiksi Venäjällä. "Kan­san
"Vajiaus-Ryhmän" ohjelmaa levi­tettiin,
marxilaisia kerhoja perustet­tiin.
Ensimäisen perusti bulgaria­lainen
yOioppilas Blagiojev (joka 1924
Icuoli Bulgariassa kommunistina).
.Opiskeleva nuoriso hakeutui työväen
pariin.. . Sosialistisia salakirjoja le--
vitettiih ja sosiaalisia yhteiskunta-^
tutkimuksia ilmestyi. Nälkävuosina
1891—92 lähti lukuisia lukumiehiä
ja -naisia "kansan pariin". Marxi­laiset
selittävät, että näiden opetta-.
jäin; lääkärien y.m. työ on tarpeel­lista,
mutta ei sitä ole tarvis julis­taa
niin suureksi sankaruudeksi eikä
heidän tarvitseisi myydä - työvoi­maansa
niin halvalla. Varsinkin 90-
liivun alkuvuosina perustettiin,
marxilaisia kerhoja. Niissä tuli pian
tunnetuksi yksi nimi — Lenin.
Lapsuus Ja nuoruus
Vladimir Hjitsh (Eliaanpoika) Ul-jänov
syntyi huhtik. 23 p. 1870. Esi-vanhemmat
olivat oUeet talonpoiba.
Isä kansakoulujen ;tarkastaja,oikear
mielinen ja suosittii mies, joka perus­ti
yli 400 koulua.' Ei koskaan ollut h- ,
lanomistaja eikä aatelinen. (Noske-laiset
levittävät juttua, että Leninin
"taipumus diktatuuriin" mukamas
johtui siitän että kuului sortaja-aate­listoon!)
: Perhe .omisti, puutalon
Simbirskissä. . \
Äiti oli perheenemäntä ja ymmär­tävä
äiti. Hänestä kertoo eras la­kon
1899 takia vangittu ikutomaj^o-läinen
kuvaavan^kertomuksen.. Kon,
hän oli polisiministeriön odotushuo-lisyyttä".
Taiönpoikaiseläniääjk ky- nn»eoe«s«snan,aRs4tAiiii ssiissäääänn npääaälllliikkkköö,, jjaa ssaa^-
•lä.=y_hi.txe-yLtit^äs i-hanvnoiti:in. « Po.l.i1i.t^t;i sxt_a o^san^ vnnhant^ rouvalle:
vou
toimin'taa ja poliitti^a vapauksia vä-noi
erääHe vanhalle te' oDa ^peä lapsistanne. Yksi oi^