Vapaus, April 29, 1926

              Sivu 2 Torstaina, huhtik. 29 p:nä—Thur,, Aprfl 29,1926
' ' N * ' ite«wdM Bnoina!aiMii.tyaTae8t3n aacepkannattija, flme».
krg SudbuiyBsa, O n t , Joka tiiata*,/torstai ja lanaoteL
T o i m i t t a j a r :
' a G. NEDL / ' H. A. ROUVINEN. '
VAPAUS CUberty)
t; - T h e only organ of Finnish Workers in Canada. Pob-
' " ' Udied Jn Sodbnry, Ont, every Toesday, Tborsday and
Sstiiiday. " ^. <
^ , Begistered fbe Post Office Department, Otttnra^
. seeond class matten ,^ ":-r:r-:;rH
- TILAUSHINlfAT:
: Canadaan ykfi vk. $4.00, paoU vk. f2.25, kolme kk.
41.50 ja yksi kk. 7Bc' ' < "
^ Tbdysvaltoihfn /a Snomeen,'yksi -k. 15.60, puoU vk,
r^^K: < ' M.00 ja kolme kk." $1.75. ' - ; ' ; ' . - ' - _
Ä-^v' i ' ^TflankaJa, joita el «leorM r^lia. ei iaSa lihettamään,
ttaltsi asiamiesten joilla' on takaokset. :Av'^:i'"-li-^;;:?^v-r
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
^ ' NaTmailmotabset $1,00 kerta; $2.00 kaksi kertaa.
' ^ Avloliittoonmenoilmotnkset 5Qc palstatuama.
Nimennrantoälrootnkset 50e kerta, $1.00 8 kertaa.
Syntymäilmotukset $1^00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotuksefe $2.00^kerCa, «3.00 kaksi kertaa.
Knot^fflanllmotnkset $2:00 kerta, tSOcJlsämaksn
mtoslaiiseelta'tai maistovirssyltä.
^ Halntaantledot ja osoteilmotakset 50e kerta, $1.00
k^Im^kertanr
n - TOapSisUmpttajien ja tTmotusakenttnarien on^ vaa^
49ttaessa. lähetettävä ilro6tq6liinta etukäteen.
' Tiffttajin lehteen aijotnt ilmoitnkset pitSä olla kont*
torfssftlaiianiafna, torstain lehteen tiistaina ja laoantaln
tehteen ^r^tMna keljo 8.
frenere! advertisini; rates 76e per col. fnch. Mi*
nimtftt' «barge for single Insertlon 76e. The Vapana
ijr'^the best advertlsing roediam nmong the Finnish
»taonfe in Canada.
« 5 Vaimadenlconttori ja tolmttos: Liberty Bldg Lome
WL PnbeHnl038. Poatiosote; Box eft. godbory^^Onfc
' ' Jos^ette mirrin tahansa saa vastaasta ensimaiseen
ftirfeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoItiEija.i
^ tecsoonallisella nlniellS.-
^ ' 3,V. gANg^STg Liikkeenboltafa.
Sosdemieh korulauseet ja todellisuus
Amsterdamin intemationale on antanut tavanmukai'
' sen-^vappujulistuksensa, jossa muun'olieUa sanotaan,
että kapitalismi on kyvjtön organisoimaan tuotantoa^
^ toiin että tämä olisi sopusoinnussa yhteiskunnan tarpei-
,siin, ja eitä kapitatismi pysyy voimassa vain- korkeiden
:^}VT:: tullimuuriet^ j a tavaram
- lististen hallitusfenr auliisti ^suoman yleisen kannatuksen
turvin. Samoin tuodaan^ julistuk^sa esiin, että joka
päivä'saapuu^t kah»
^ vasta-
\ ^ohtaisuiiksista hallitusten kesken, J a että vain yhtynyt
'ja voimakas .työväenliike voi estää luhistukseri ja'saat>
^ l a a . roihahtavalle .^snaaitmalle pelotuksen. Ja .julis-
^ tt^essa kehotetaan: poistamaaa ies, kukistamaan taan-
' turnu?, muräkaaman icapitalistiiien orjuus!^ ''^^^'M
Kuten nähdään, annetaan julistukäessa aivan oik/ea
,, kuva .asemasta, j a korostetaan aivan oikein^ että vain
t:fjj'ly'^' yhtynyt ja vpimakas, työväenliike Voi ,voittaa toistelus-kapitalismia
Vastaan. Mutta icutpmastuttayaa' on,
» l i
mm
te as* mmm
m
m
etta, tilt^iäen manifestin alla on mmiä s e l l a m af
'Joubaux,' Oadegeest y.m., 'kunmlastuttavaa sen vuoksi,
f JA cUäjTiaiden reformististen johtajain pyrkimyksenä on
^[ \ -.'vuosikausia .ollut työläisten,estäminen taistelusta kapi-lii%^
ff ' talismia vastaan. ^Maailmansodan pujijetessa, kavalsi»
^ ^ ( M i . ' xat he l^öväenluökaii ja tämän jälkeen ovat he tehneet
l^eijapalveluksia porvaristolle. He ovat kannattaneet
'iKansalnliittoai :';b ^sopi-
'musta. ^He ovat tehneet<kaikkensa avustaakseen kapi>
talisliluokkaa voittamaan kViisinsä,, mu^a ,työläisille
ovat he saarnanneet levollisuutta ja ]cehott(uieet näitä
^ ) odottamaan kapitalistisen talouden noiisu^, mikä mer-l^
C'^, ' ^lalSusi'tyÖI»bille «valois^pia aikoja». Samalla oVat
. Y he mita*|iäikäitemättömim{nin taistelleet l^aikkia vallan*
kumoidcsenisia virtauksia vastaan, joilla juuri ou py­ritty
ckukistamaan taantumusc, Icun taas heidäin taiste­l
u n s a Venäjän vallankumouijta vastaan^ on olli|t suo-raitaan
hysteeristä.
Mutta nyt allekirjottavat nämä samaiset herrat ma-tiifestin,
että työläiset voivat saavuttaa paremmat bio-w
suhteet vain kukistamalla kapitalismin. Kysymyslon
^siis vain mitä'mauttomimmasta ilveilystä.'' heidän jo-
^li:^päiväinen^'P kuvan
mitä miehiä he kaytäimössä ovat. Varsin tyypillistä on
'-f^itoteukin^vh^
kaan työväenliikkeen» luomiseksi. Nämä saiäaiset
'Amsterdamia herrathan ovat kaikin imahdollisin ^cei-
, noin' jarjTUttaneet. kaikkia yrityksiä ammatillisen ehe-fvyden.'.
luomiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Mi­ten
silmittömästi he ovatkaan taistelleet m.m. Englannin
ammattijärjestön chdotuäta vastaan, koskeva Venäjän
.. <> ja Amsterdamin intemationalen^. väli-
-sen'konferenssin kutsumista ilmany ennakolta oset^
ja ehtpja!' , .
M ^ i sitten nuo manifestin korulauseet? , TyÖläis-
*^ten hämäämiseksi. .Että Amsterdamin internationale
haluaisi kamppailua! Todellisuudessa taistelevat he
^rveheyttä Vja^'V^^ vastaan
j a porvarisluokan puolesta.
Työläiset sensijaan vaativat tekoa eikä fraaseja. Niiri
>:".kauan,::kun Amsterdamin herrat vastustavat^ kynsin ham­pain
eheysvaatimusta ja luokkataistelua, niin kauan on
heidän toivotonta koettaa parantaa asemaansa joilltddn
«i'ikauniilla sanoilla vappumanifesteissä. Työläiset näet
vaativat, että iskulauseet on toteutettava elävässä elä-
:i>:mä8sä, toisin sanoen,'että^^^^^ taisteltava «ikeen poista-
.'T^miseksi,^l taantumia
:: r.Aorjuudenv murskaamiseksi», kuten m o i d c n ^kapitalisti­in
vsenoij u u d e n - intohimoisten .ylläpitäjäin omat korulau-
' seet kuuluvat. ^'
m
P te?
u i
mm
Pariisin äskeisten vaalien merkitys
^taa Ranskan kommunistipuolueen yleissihteeri — mo-i
^ . - : ' ^ ^ ; ; ylhäisaatelisto vja. suurporvarislo ~ kirjot-
- Jiilisoi fascistivoiton aikaansaamiseksi kaikki; keinonsa i
Jcoetettiin,ii^^ lahjoa äänestäjäin^ turmeltu-
"^n .'T-^ kuinka monta miljoonaa tähän iienee; ku­lutettukaan
t':- Näimmphän V oivallisten kirjeenkantajain
saapuvan puoludkeskukisecmme rahojen icera, joita fas-cbtit
olivat sirotelleet heille ^avoJmin kasin! ' "
Kommunistipuolue voitti suurten joukkojen johdos-sa,^
: iäänfstajäa; onxvakuuttannt' tahtovansa
sulkea f<^ismin tien: y j i 63,000 valitsijaa on juhlalli­sesti
vakuuttanut, «tteivät he halua icokea Mussolinin
'T-r JEamevaali-imperaattoirin — hallintaa!
Entä tämän menestyksen merkityn? ^
Se on ensiksikin suuri fascisteista saatu voittö,^ ku­ten
3anottu. Itsensä Millerandin vaalipiirissä, jonka
miehet ovat vallinneet ylivoimaisina tässä piirissä^ olem­me,
me JakaJisseet syrjään nämä suärkapitaalin edusta­jat.'
• • •• --^ •.- •
Mutta kommunistipuolueen voitto — se on blokin
voitto, joka on muodostettu kommunisteista ja sosiali
demokraateista — on proletariaatin voitto..
Ranskan kommunistipuolue on jnobilisbinut Pariisin
toisessa vaalipiirissä sdvin ja tarkoin määritellyin tun
nuksin. , , -
Taantumus kirkuu, että «vasemmistdcartelli» on
lakannut olemasta ja että se: on- muuttim kommunisti­seksi
kartelliini. Me emme hairahdu itsepetokseen: mq
^cdänmie, ,että;, sosialidemokraattiset harhäkuvitel^
ovat Ranskassa vielä varsin voimakkaat; niillä on vie­lä
syvät juulrensa: pikkuporvarillisissa kerroksissa.
Joul&ojen> keskuudessa: vallitsee vielä
ja olisi erehdystä luuHav että äskeinen C l e v e n shakki
siirto olisi tehnyt tyhjäksi r.Kaitsainliittoon kiinnitetty­jä
toiveita;^ ^ - . .
Sosialidemokraatit väittävät virallisessa ääneidcan
nattajassaan, että anaaliskuun 28 p : n vaalivoitto' oli
«vasemmistovoitto;», puhtaasti 'fascistivastainen voitto.
Herrat Renaudel & kumppanit, kartellin tuomitut bie-lut^
huutavat ääneea-todistaaksten, mitä ei voida todis­taa^
Proletariaatin voitto l on näet proletariaatin^ niin
jlkeästiikuin se koskeekin nariseviin sos.-dem. johtajiin
jotka edelleet&in.ovat liitossa «tadikaalisten» pörva
rien kanssa. ' ,,
Pariisi on mestarfllisella tavalla* tuonut julki,:^
että se: haluaa; ratkaista finrnssikysymylräen rikkai­den
kustannuksella^
että se vaatii Marokon ja Syyrian rikollisten sotien
välitöntä lopettamista;
että se haluaa 'käydä'suoranaista taistelua fascismia
vastaan. '
Pariisin proletariaatti! on antanut tiedoksi hallituk­selle,
että sesvaatii välitöntä amnestiaa, että vankilain
poLrlit ovat avattavat' niille, jotka ovat^midiuuUisesti
nousseet siirtomaasotia vastaan.
Canafai Mo- ja Btnanio
Meidän puolueellemiAe ,on maaliskuun 28 p:n voi­ton
merkittävä tehoftettua yhteisrihtamataktiikan sovel­luttamista.^
Yhteisrintama' ensi kädessä sosialidemo­kraattien,
'kommunbtien' ja puolueettomien kesken, ja
tämän, jälkeen protkariaatin ja k;e3kiIuokan välinen yh­teenliittymä
kapitalismia ja sen raainta poliittista muo­toa'
— fascismia vastaan.
Ranskan Jcommtmbtipuolue^ on valmis tähäh taiste­luun.
Sen on mitä pikemmin voitettaya puolelleen
Ranskan^ työväenluokan parhain aines. Maaliskuun 28
p:n:kampjpaUu,jo^ muodostui puolueen voitoksi, on
vain eluvartiakahakka suurten:; luokkataistelujen tiellä;
tielläv joukkojen ^vallottamiseen^^Ja ratkaisevaan ta
luun vallasta ja proletariaatin diktatuurista, lausuu
Semard» kommunistipuolueen sihteeri.
Porvarillinen rikosmaaUma
Ruotsalainen, kommunisti eiit. pastori Spaki koskette­lee
pitemmässä artikkelissaan porvarillisen rikc^maail-man
ilmiöitä. Hän Isaa lähimmän / aiheensa kahdesta
tukholmalaisen ylhäisön maailman komiästa^d^o^
sittivat oman toverinsa toiseen maailmaani (ja s joka
maassavilisee-vastaayia esimejrldcejä); Kirjottajaa ei saa
kukaan vakuutetuksi siitä,' että nämä herrat/ olisivat
mitään tavattoman poikkeuksellisia pahantekijöitä ylä­luokan
keskuudessa. \Tosiasia nim. on, et^a porvarilli­sen
tuotantoanarkian m^rkkypuu ei voi tuottaa hedel-mänään.
minkään'muunlaista 'i«kulttuuria»^ac^
lia»j kuin; näiden murhamiesten' idusta^aa.' Tässä eri­koistapauksessa
oli '.merkillistä vain dynamiittiatten-taatin
nerokas ja kylmä stiorittaminen, mihin ei tavalli­nen
-läpileikkausihminen ' pystykiivetessään ylöspäin.,
Poryarisanarkian aipoa - suuri el inpcriaotehän on j uuri
pääseminen huomattavaan asemaan. Minä! Minä kii-peän,
tallaan J a poljen ja teen mitä tahansa päästäkse­ni
näkyvälle paikalle yhteiskunnassa!^ ^iinä kaikki —
kaikki muu on joutavaa, kaikki'-muujoutid£oon jalkoi­hin;
kunnia, vakaumus, totuus, oikeudellisiHis. Katso­kaa
vdin tämänkin lietken huippuja! Katsokaa esim.
kuninkaallista sosialidemokraattista johtoa. Mikä on
ollut näiden .herrojen^ ainoana päämääränä elämässä?
Minun on päästävä asemaan on päästävä a-semaan!
Tässä yhteiskunnassa.' Mihin hintaan hyvän­sä.
' ' '- •
Ei ikinä tämän raakalabyhteiskunnan kukistamisa-jatusta
vapauden ja valon luomiseksi joukoille. Kuinka
minä silloin voisin kiekua ylimpänä kukkona siinä?
Mitä mielettömyyttä! Kommunistit, ihanteen esitaiste­lijat-—-
mitä löylynlyömiä! ' s
Kiipeejät, tavottelijät, nousukasroskaväet vilisevät
ja löyhkäävät kaikkialla. Kaikki kuuluvat samaan lau­maan.
Mutta he määkivät; silti pyhää suuttumusta dy-namiittimieslenvtihutyön
johdosta sen vuoksi että —it­se
epäonnistuivat. c
Ja idrjottaja 'huomauttaa attentaatin yhteydessä sat­tuneesta
merkillisestä seikasta, ettei tapauksen .ainoa
todistaja kuollutkaan uhrin kera yhdessä, minkä johdos­ta
rikoksen ,suoriHa|at'nyt joutuvat joksikin ajaksi hul­lujenhuoneeseen
taikka ehkäpä vankilaan, sen sijaan»
että heille olisi tuleyaisuudessa ojennettu ritarimerkke­jä,
tarjottu ministerituoleja ja vihdoin kuoltuaan saa­neet
suurenmoiset hautajaiset, minkä kaiken he nyt me­nettivät
vain sattuman johdosta, joita voi olla vain yk-u
tuhannesta, lausuu Spok.
Äskeisessä budjettipuheessaan se­losti
Canadan: rabamlnist^ ;Bobb
liittoparlamentille valtfon: maalisi
kuun loppumtr päättyneen tilivuo­den
asioitOi^-^^-V^
nen eaijttämänsä tiedot;" eivät;.ole
ihan. pennilleen tarkkoja, niin voi--
daan > niiden ^perusteella luoda \a.t^
saus liittohallituksen menoihin , j a
tuloihin. ' ^ ' r ^
Viime .tOivaoden valtipmenojen
arvellaan- nousevan £42,80,000 ^ol--
lariin. , —
vJUskasvisotllsallUfra.^ menojen;^
<«akka'
V a i l ^ Canadalla ei ole sumrta
armeijaa, ^on^sillä kuitenkin kan­nettavanaan,
raskas sotilaallisten mer
nojen kiiorma^^S sodita aiheu­tuneet
nienot nousevat 163,997,000
dollariin, joka tekee 47.83 prosent­tia
kaikista valtiomenoista.- Kun
siinen lisätään vielä Canadan *'ar-<
meijan j a laivaston", jeu kansalli­sen'
puolusttiksen, vuotuiset kulun­git,
jotka tefkevät 12,450,000 dol­laria,
eli'. j 3.64 prosenttia valtiome»,
nojen: kokonaismäärästä, niin •'ha­vaitsemme,
fettä.> maan tulo-ga - me­noarvionsotilaalliset
kustannukset
tekevät yhteensä 176,447,000 dol­laria,
eli 51.47 prosenttia kaikista
valliomenoista;;!- Tämänkin maan
työläisillä on siis kannettavanaan
raskat\| sotilaallisten menojen kuor-,
ma. Ja jos asioita lähtisi ' vi^lä
perusteellisemmin penkomaan, n i in
varmasti ;tuo .määrä vielä lisääntyir
si joillakin prosenteilla. - /
Osottaaksemme, 'minkälaatuisia
nuo. sotilaajlliset. menot. -ovat,^ 'esi­tämme
> tässä (rahaministerin .luokit­telun
näistä'.menoista.
Jälkeen,>1914 otettujen lainojen
• siis sotalainojen —' korkoihin.
I Valtion talot .
• Tarkastaessamme : liittohallituksen
viime vuoden tnlbarviola: huomaam­me;
eitä; niin .'.sanotut' sotaverot; ei-vät^^
rirta • • sotamenojen peittämiseem
Erikoisia 'sotaverotuloja V laskettiiii
saatavan seuraavasti: ,. ->v
Myyntiveroa
Leimaveroa' , ^ /
Tehtailijain: v « oa
Kuljetusliikenteestä:
Sekalaisia ' '
§71,900,000
9,800,000
42,600,000
. 2,3,50,000
850,000
8.29 m ^parantaen entistä ennätystä
17- ,cmiH2^ TViTtanen hyppäsi
J.83.5 m . Ruohonen 7.55. m. täfainT
nä seuraavina oli Bautio 7-45 W
Nuorten: sarjassa :Kivinen loikkaa
Takaisin maksuja ,
i
Tuloja aksiisiver;yht.
Tulovero
Pankkien ja: vakuntuslai-.
tosten' verot y.m.
?96>685,000
1,18>;00Ö
•^'v i,:-:;'-:-:/,-:-V.'vvi
$95,500,000
55;530,000
4,050,000^
kulutetaan 117,907,000 dollaria, eli
34.38 prbsentitia. SofaeMkkepiin
36,160,000, eli 10.55 prosenttia.
Sotilaiden siviilielämän vakiinnut­tamiseen
i; 9,005^000; eli 2.63 pro-senttiä;:
Muita menoja •—1 kuten
hautausmaiden - ja' ^muistomerkkien
pystyttämisestä ja: hoitamisesta ^y,
m; s.' aiheutuvia— on 925,000 dol­laria,
eli 0.27^-prosenttia.
"Kun yli 'puolet Canadan valtio-menoista
johtuu sodasta/' niin : on
erittäin selvää, että sodan j a impe­rialismin
vastustaminen on Cana-dassakin
hyvin tärkeä asia. 'Uudet
mahdolliset .sodat, joita ' o n : onkin
näköpiirisi/: * a ^ lisäävät
lartioilla .olevaa-M verotaakkaa. ;
»
. v M n u t valtiomenotv
i,'^'-'^'^'^^-' ^ : ; ' ^ . : ^ : ' ' ' : V M ^ ; ' ^ V : ' ' - ' ^ ' ^ : ' : . • • ' \ •-^".•:' ' : ' • : ' . ' ' : . Vakautettujen-valtiomenojenluoi'
kassa huomaamme, että , ennen
1914'Otettujen yelkojen korkoihin
kulutetaan 12,893,000 , dollaria, ' eli
3.'75 prosenttia^; Eläkkeisiin 2,660,-
000, eli 0.78 prosenttia. Maakun­nille
maksettaviin avustuksiin 12,-
375,000, eli ,3.61' prosenttia. Lai­noista''-
koituviin alennuksiin .:^a kus^
tannuksiin 3,530,000, eli 1.03 pro­senttia.
Tämän ^menoluokan lop­pusumma
on 31i4S8^000 dollaria,
eli 9.17' proseiitina valtion kokonais­menoista.
Canadan: valtiovelka—^
maakuntien velkoja> lukuunottamat^
ta — oli -viinie 'maaliskuun 81
päivänä •^2,395,984,685.59 j;dollaria;
Yleisiin valtiomenbihin ^kulutet.;
tiin 134,985,000 ^dollaria, eli 39.36
prosenttia. : Ne jakautuivat seuraa-i
valia tavalla:
lallituskustannukset ;
Laki ja oikeus"
Vaalit ja parlanientti
kuritushuoneet
Maanviljelyksen ediistä-minen
Siirtolaisuuden ja; asutuk­sen
edistäminen ^ *
'erveydenhoidon v edistä-.'.
^miseen
Royal Canadian Mount-ed
Police
Yleiset työt
Rautatiet j a kanavat .
Maanteihin
Apurahoja postinkulje-tukseen
j
deri- ja jokiliikenne .:
Majakka- j a luotsaustoi-;
minta
\ Calastus
Geolooginen toiminta • j
ieteelliset laitokiset ^
N. W.- Territorien * hal­linto
• ' ' '
ntiaanien asiat ,
Sekalaisia menoja
Yukonin alueen hallinto
uUi- ja aksiisiverolaitos
Postilaitos " -
Yleiset laitokset
Liittohallituksen maat:jä -
puistot .':. ^:
Käuppa-'ja teollisuus v:
Tydasiain ministeriö '
Sijoitijksia rautatie^ ja
merenkulkulaitoksiin: - '
Näiden menojen suhteen on p i ­dettävä
mielessä, , että inaakuhnat
suorittavat omat .hallituskustannuk-sensa,
joten ne, sen' paremmin, ikdm^
mautkaan .maakuntahallituksien me­not,
eivät sisälly^ edelläolevaan.
$11,840,00
2,165,00q
4,135,000
1,640,000
5,850,000
2,600;000
650,000
2,097,000
13,500,000
3,460,000
2,000,000
1,100,000
2,400)000
2,450,000
1,400,000
500,000
1,000,000
380,000
3,676,000
4,707,000
215,000
9,850,000
30,360,000
860,000
C ,.
3,875,000
4:750,000
1,250,000
16,935;000
$154,580,000
Sotaverotiilot tekisivät näin ollen
vain 41.03 prosenttia valtiotuloista.
Muut valtiotulot 'laskettiin seuraa-l
vanlaisJksi: 'Tullitulot 127,360,000
dollaria,:: eli 33.8 prosenttia valtion
tulojen : kokonaismäärästä. . Aksiisi-veroa:
tupakasta, väkuuomista;: tuli­tikuista,
y.m.' laskettiinsaatavan
2,920,000 dollaria, eli 11.39 pro­senttia.
" . • - .'
Kaikkien' verotuksien; kautta ke­rättyjen!
:>valtiotulojen- V määrä '.nousi
siis 324,860,000 dollariin, eli 86122
prosenttiin ; valtiotiilojen • kokonais-sunimasta.
' Kun: postilaitoksen tu
lot 30,334,000 ja erinäisistä tulo
lähteistä kertyneet 21,606,000 do
laria- lisätään V siihen,^ tylee:'valtio
talojen kokpnaissnmmaksi 376,800
000 dollaria; mikä> osottaa tulo- ja
menoarviossa 33,910,000 dollarin
ylijäämää. ^
. - Kuluvan vuoden tulo- j a menoar­vio
tuleer suunnilleen .samansuuntai­seksi.
Sillä sodasta' johtuneet m'e^
not:ovat myös vakautettuja-; meno-
^'a, joten ne pivät suurestikaan
muutu. : Lisäksi; ovat muut; yleiset
menot ^sen .^luontoisia,. että kapita-r
listinen valtio^-ei kykene" niitä suu
'restikaan= .vähentämään. Lisäämi­sen
mahdollisuutta vastaan .puhuu
puolestaan taas- 'sertosiseiklm,': että
maan hallitusta ohjaavat suurkapi­talistien
edustajat eivät; mielellään
tahdo lisätä valtiomenoja, sillä sii­tä;
koituu lisää' verotaakkaa, josta
osa - joutuu: >myös kapitalistien .mak­settavaksi.
:v Hallitus ;^pyrkiikin. kai­kin
keinoin: va*pauttamaan kapita­listeja:
; verotuksesta, niin paljon
kuin mahdollista.
Silmiinpistävänä seikkana on se,
että .tulliverot, myyntiverot ja ak-siisiverot,
jotka - ovat / suoranaisia
kulutusveroja • nousevat-yhteensä 71
proäenttiin valtion tulojen kokonais­määrästä.
'Näistä veroista joutuvat
työläiset : malcsamaan suurimman: o
san. ,:.Vaikka , koko valtiokoneiston
kustannukset 'lepäävät- tietysti lop­pukädessä
köyhälistön.) harti,oilla.
Mutta silti on tärkeätä tässä:kumo­ta
.monien yksinkertaisten työläiden
keskuudessa < vallitseva \ käsitys siitä;
että perin huonopalkkaista työläistä
ei Canadassa"^ veroteta, / sillä nuo
välilliset verot > kerätään kulutus­tarpeiden
hinnan/^ yhteydessä, niin
että sitä • ei. tahdo ta^vallisissa olois­sa
Huomata. — fi. S.
Kiipailuselostiis
C.S.T.U. liiton sisämestaruuskilpair
luista, jotka pidettiin Creig;hton*issa
t-k. 24 ip:nä. : Osanottajia kilpäilui^
hm o l i v41mottautunut.: kaikkiaan .11;
jotka' myös. kajkki; olivat saapuvilla:
Sudburyn "Kisaa" edustivat H. Su­la;
J i Seppälä ja: M . Perälampi; -Bea-ver
Laken "Jehua" W. Wirtanen;
sekä S. Kolari j a V. Piispanen,
nuorten sarjassa. Vermilion.Riverin
"Voimaa" edusti Aaro W-. Kivinen
nuorten; sarjassa. Toimeenpanevaa
seuraa edustivat P. (Ruohonen, O."
Rautio, E; Eerola jn P. Hälckinen.
Ensimmäiseksi suoritettiin korke­ushyppy,
jossa ylipäänsä saavuttivat
kilpailijat verrattain : hyviä tuloksia,
hypäten Sula m.m. .uuden ennätyk-
-sen parantaen entistä 1 cm :llä.Wir-tanen
selviytyi 1.25.5 on.' j a Ruoho­nen
1.20.5 m. . Nuorten sarjassa
hj^päsi Kivinen 1.20.5 m. j a .Suolan
sekä Piispanen 1.12 m •
Vauhdittomassa /pituushypyssä
Wirtanan ja \. Ruohonen hyppäsivät
saman tuloksen nim. 2.75.5; m.: joka
myös on uusi ennätys.': Uusinnassa
svoitti Ruohonen, päästen mestariksi.
Sula hyppäsi 2.65' m., ollen toiset
kilpailijat iokseenkin v .tasaväkisiä
siinä 2.60 m paikkeilla. > Häkkinen'
hyppäsi hyvin, mutta' alastulossa e-
](>äonnistuL Nuorten.'sarjassa hyp­päsi
Kivinen 2:61.5 m:: Kolari 2.60
m. j a Pii^ianen 2.41 m. ^
KolmiloikaiBsaJSuIa niinikään aset^
7-74 m.. Kolari 7.62 a i . j a Piispa­nen
7.40 m., osottaen. täten -^miehil­le
verrattain: kunnioitettavia: saavu­tuksia...
Tulokset olivat seuraavat:
Korkeushyppy. JUiesten 1. '^Sula
1.28: m. (uusi «nnätys) 2;. Wirtanen
1.25.5 m. 3. Ruohonen 1.20.5 m.
Nuorten sarja;"; 1- Kivinen, 1.20.5
m- 2i Kolari j a Piispanen 1.12 m.
.Vauhditon- pitoushyppy.; Miesten
sarja. 1. Ruohonen 2.75.4 m. (uu­si
ennätys) 2. Wirtanen 2.75.5^ ;m.
3, Sula ,2.65 m.V
Nuorten sarja 1.. Kivinen ^.61.5
jn. Kolari 2.60 m. 3. Piispanen
2.41 m: .
Vauhditon kolmiloikka. Miesten
sarja.: t l . Sula 8.29 m. (uusi ennä­tys)
; 2. Wirtanen 7.83.5 m., 3. Ruo­honen
7.55 m.
, Nuorten-sarja. 1. Kivinen'7^.74
m. 2. Kolari 7.62 jn. 3. Piispanen
7.40 m. ; '
Kisa. 226.36 pist., (mestari)., 2.
W. \ Wirtänen, Jelju, 223.97 pist.
3. P . Ruohonen, Yritys, 218.14 pist.
Nuorten kolmio|;teIu 1. -A., Kivi­nen;
(mestari) rVoima; 215.62 pist
2. L. Kolari» Jehu, 207.44 pist. 3.
W.' Piispanen 201.93 pist.'
Palkintoina jaettiin kirjallisuutta.
Yleisöä : 'kilpailuja seuraamassa ei
:<>llut:kovin,paljoa, joka johtui val­linneesta
huonosta ilmasta. v,Yleen-sä
voidaan; pitää kilpailuja v onnistu­neena.
. , '
Teppo.
^o. 50
Toronton uutisia
'*.V«pun vietto . tavaliseen. tapaan;
kuten monina edellisinä vuosinakin,
iltapäivällä, alkaen kello 2.30
Queens-puistossa,: jossa paikkakun­tamme
parhaat puhujat tulevat pu­humaan;
. ; Vapunpäivä sattuu ole­maan.
nyt: lauantaina; 'joten: luuita-vasti
paljoa isuöremmat joukot; voi­vat
ottaa osaa ulkoilmajuhlaan ilta­päivällä,
huolimatta -siitä, jos kau­punkimme
työväki ei tähän- saakka
olekaan vapaana' työstä juhlinut tä­tä
kansainvälistä työläisten: juhla­päivää.
^
Sitten illalla kokoonnutaan A l ­hambra
haalille, 450 Spadina. Aye.,
jossa . tilaisuudessa m.m; ;suomaIai-nen
orkesteri ja lauluseura esiintyr
vät; Suomalaisen seuran :huoneus-tolla
ei vappuna: ole siltamaa, joka
on •, tarkotöksella" järjestetty, : että'
kaikille : suomalaisilla on' parempi
tilaisnus saapva yhteiseen kansain­väliseen
juhlaan.
Ulalla .myöskin vappua juhlitaan
Labor Lyceumissa Clothing 'Worker's
Union > toimesta; Kaupungin 'vappu-komitean
puolesta,koetetaan- saada
jäi-jestettyä, niin että voidaan vaih­taa
ohjelmanumeroita ja puhujia.
Kirjeenvaihtaja.
heti valtansa alle. Vahinko . ar­vioidaan
noin kolmen tuhannen dol
larin vaiheine. Tulen irti pääsy
ott vielä tuntematon.
, Vapaata kyytiä ottäissaaa joutui
eräs mies kiinni Port Arthurin Ja
Atikokan välisellä C. N . rautatiel. ^
lä. Kuulustelussa- kävi ihni, että
han oli ehkä "championi*^ alallaan.
Oman • kertomuksensa: mukaan • oli'
hän ottanut "ripakyytiä" New Yor­kista^
San. Franciscoon j a päinvas-toin
'kekä kulkenut Floridassa vii­meisen
"puumin" aikana, sekä a-jeilnt
Canadassa Vancouverin ja
Nova Scotian'v|ain; mutta kosken
ei ollut joutunut ennen" kiinni. Nyt
kuitenkin tuomari antoi hänelle
Iqrmmenen dollaria sakkoa, tahi kol-mekymmenl^
vuorokautta' vankeut­ta^
vaikka olikin ehkä "championi"'
alallaan.
Ilmat^:naitt-.-'keTaSIIa -ovat kovin
vaihtelevia; etenkin Arthurissa ja
maSuollisesti joka paikassa ympäri
suurien järvien^: Joku päivä on ol­lut
; jo oikeinlämmintä;: mutta 23
päivän ( aamulla alkoi kylmä tuuli
puhaltaa,: pakottaien ihmiset puke­maan:'
melkein talvipukuihin, jotka
jo oli. ehditty sivuun heittää. Täl­laiset
ilmat ovat kovin epäterveel-lisiä:
huolimattav: siitä, -vaikka' Ar-thurissa
V riime y talvisien uutisien
mukaan pitäisi olla parhain ilman­ala'
tällä mantereella^ Jäät jär-veTla,
jotka- 'm^
lahdessa kaupungin edustalla, ovat
myöskin> kylmän aiheuttajia, aina­kin
mitä kaksoiskaupungit ovat ky­symyksessä.
.,
Pesuhuoneen lattian: alta :inspec-tor
:Griffin löysi kolme pulloa mies­tä
väkevämpää E. Hallin asunnosta,
Rowan-kadulta, WiUiamin puolelta,
oikeudessa' kysyttäessä Hiililtä mis­tä
hän oli sitä saanut, ilmotti hän
sitä ostaneensa ainoastaan omiksi
tarpeikseen $5.50 pullo eräältä eng­lanninkieliseltä,
r: Kuitenkin tuomari
sakotti,häntä 100 dollaria tahi kol­meksi
kuukaudeksi linnaan.-
S^ttltSte. Marien uutisia
Toukokuun päivä; Tjiskin ke­nellekään
enää tarvitsee . huomaut­taa
] siitä,: mikä juhla on silloin^
mutta ainoastaan missä näitä juhlia
juhlitaan. : Nyt : Arthurin, työläiset
uhlivat: osastontalolla lauantai-iltar
na vappujuhlaa arvokkaalla j a mo­nipuolisella
ohjelmalla, äekä mah­dollisesti
iltapäivällä, mutta siitä lil-motetaan.
ei^ikoisesti; jos niin tul-aan
järjestämään. Iltaohjelmassa
tule''e olemaan suomenkielellä puhe;
näsrtöskappale,: laulus) ; laulukööriK
ta. Myöskin voimisteluseuran ty­töt
tulevat : esittämään muutamia
numeroita;, joten ohjelmistomme on
coetettu ' saada mahdollisimman rik­kaaksi.
Sisäänpääsy on vapaa. K u i
tenkin myydään 'juhlamerkkiä 15
senttiä -kappale juhlayleisölle.
Joutui auton alle. Laineen 5 -vuo-denr:
vanha poika joutui auton alle
Court- ja:' Comwall-kadun : kulmassa.
Larry Green, joka' ajoi 'autoa, ker­tomuksen
mukaan; oli . koettanut
tehdä kaikkensa, että ei pbika olisi
outunut alle, mutta kuitenkin pää-fei
auto lyömään poikaa; Ajuri ku-etti
vJouldcaantuhen heti. sairaalaan
saamaan lääkärinv apua.
Antojen . varasteleminen: alkaa;
Ensimäinen^^nä,; keväänä tapahtui
t. k. 20 päivän illalla Maulay; Coort-nimiseu'
rakennuksen edustalta^ yh­dentoista
jav kahdentoiäta välillä
yoUä. Poliisit ovat koettaneet ot-
: !aä; varkaasta selvää kaksoiskanpun-geista^
v mutta ilman tulosta:
Tulipalo. : > Williamin puolella ole­vassa:
St. Josephin orpokodissa syt?
?i: tulipalo myöhään -viime -viikon
keskiviikkoiltana, 'lastan ollessa ' jö
nukkumassa. Tulipalo alkoi pesu­huoneesta,
. yläkerrasta j a leveni
pian. Kuitenkin onnistuttiin saa-
Suomalalsen - Järjestön osaston
kokouksessa keskusteltiin ja päätet­tiin
seuraavista asioista: .
Järjöstysvaliokuntaan valittiin
Lauri 'Mannila; :puvustonhoitajaksi
näyttämölle hyväksyttiin IHrs. Hie­tala.
.
Uusia jäseniä otettiin Jalmar
Hurskainen ja Mrs. Hurskainen.;
Sekakomiteaan valittiin Urho Ka­taja.
Hyväksyjbtiin kirjeenvaihto ja las-
•vut.
Toukokuun 20/ päiväksi luovutet­tiin
unio-osastoUe haali iltamain pi­toa',
varten. • Hjrväksyttiin komiteain
raportit. ^ , '
Kommuntstiosaston kokouksessa
uusia jäseniä liittyi J . Pöyhönen ja
Lauri Mannila. ' Agitatsionikomi-teaan
valittiin K. ^Pellinen' ja kir­jeenvaihtajaksi
A.^ Vilenius. Kir­jeenvaihto
ja laskut hyväksyttiin.
Samoin komiteain* raportit.V'
Kansainvälistä työväen juhlapäi!.
väa, jvapunpäivää, • -kunnioitetaan
viettämällä juhlailtama' osaston haa-lilla
1 pjnä toukoi.; alkaen kello
8 illalla. Ohjelma ^tilaisuudessa tu­lee
'olemaan monipuolinen j a ' arvo­kas,
ukrainan: sekä suomenkielillä.
Silloin riennämme kaikin sinne; sillä
siksi valmistuu myös Mr. Horma-virran
laBjottamav näyttämön esi-rippumaalaus.
; 'Siis , siellä tava­taan.
:.y.ii
:•• *
- Ompelueeura järjestää arpajaiset
11 ja 12 pv. toukokuuta. Voittoina
tulee; olemaan .paljon arvokkaita
naisten käsitöitä, joita suurella kii­reellä
ovat' valmistelleef pitkin tal­vea^
Koettakaapa jokainen hankkia
itsellemme: arpoja ennenkun loppu­vat,
sillä njrt vielä ön tilaisuus voit­taa
paljon arvokasta tavaraa!
Olemme tilaisuladessa julkaise­maan
! luettelon- niistä liikkeistä ja
henkilöistä, jotka lahjöttjvat rahaa
ja palkintoesineitä "Vesan" paini-kilpailuja
varten: Taylor Bros, J.A.
Heinonen, M . Sainio, Davis Clothing
store, W. L : Whaleni Frank Ayoub,
F., Mantello, J - Konka,: Nipissing
store, BryansV Limited ja Hinsperger
Hamesa , -
) Saunahomistaja Sant Mäftson tar­josi
vapaat saunat painijoille ja' peh-meäjuomaliikkeen
harjöttaja. V.
Lähde lahjottivirvotusjuomat tilai­suuteen.
i Työläisillä Ön, syytä pitää mieles­sään
nämäf yllämainitut liikkeet.
, J . J .
Eri paikkaki m i i j K
ROSEGROVE, ONT.
Undell^enjarjestataunen-; osastos­samme
pn hyvällä alulla. : Viime ko­kouksessa
jaettiin aluemme viiteen
soluun j a valittiin 5 wi henkinen jär-n^
an nukkumassa olleet lapset pois jestämiskoniitea joka^ o^
»akemuAsesta ennenkum savn Ja :rii,t t^oiisä^
taU ehti heita vanhmgoittaa., Pai- toukok 9 p. on siis enl osastomme
ti tiuden ennätyksen hyppiiämiillä |kalle knjsuttu palokunta sai tulen viimemen kokous. Maistakaa sil-