Vapaus, March 24, 1925

              Kurssi
DoUarista
iJUlETirSKULUTv
iOc lähetyköstä, «He $30.09,
soe lähetyksistä $30-459.99
JS. ISc l ä h e t i t ? ^ «0
•100.00 taikk» «tä mmreta-niUta
llhetykfflltä. SähkSsanö-aialähetyksille
«n kulut f
Torontossa ottaa raha^-
tykriä vastaan S. G. NEIL,
967 Broadwew Ave. '
Sndburyssa ja ympSristSP
asuvat voiTOt käydä Vapauden
konttorissa tiedustaanaaea a*-
ioiskurssia;.
LuTapaeUeJS arfiiSau
Tiedattakaa pilettiaMoita.
VAPÄCS
Box 69. Sudbury, Oöt.
Finiusk "oteamxation il^okima ; p i -
iettiin samana iiltana, jossa -«li kes-kusteltavaaa
johtokunnan ja ' ^ he
liberty BtiU ^o:n vMineai kirje-vaflito.
Bökous IhyväkByi-johtokun­nan
toimenpiteet.
Kesfcostelon alaisena .oE myöskin
unden haalin .räkentanunajn ja an­nettiin
johtokunnalle velvöitns että
on enän -.myytävänä eitfinen talo,
jonbi jälestä vasta aletaan uuden
talon rakentamiseen.
Tevaritar Fanny WiUoB kuoU
maaliskuun 7 päivän j aamuna sai-rastettnaan
pidemmän aikaa sydän­tautia.
Häneltä jäi kaksi alaikäistä
UäA jälkeen suremaan. '
Miehiä on alettu täältä vieniään
johonkin D'Alma nimiseen ; paik­kaan
Quebeciin ja kuulopuheitten
mokaan oli sinne ateininid viedä
useampia satoja nuehiä.'.Jlliesten lä­hettämisen
oli tehtäväkseen saanut
eräs, tääUä hyvin tunnettu kansa­lainen
herra Hjalmar Mäk^, vaan
vitanomaiset kielsivät ihäneltä sen
oikeoden, vaan .8iitä>ei> ole tietoa
nasta syystä sen töMvät.
Olisi kuitenkin otettava selvä nyt
jokaisen siitä, mistä jyystä tääl­tä
saakka kuletetaian. rsinne mie-
- K i , onhaii^j^^
la tänä talvena löyi^iilttyöttdmlä,
vaan tästä saa sen jjdhtopäätöksen
että iMonteealis^a ;^iriv^c^^
myyttä tunneta,' koska täältäkin
ty&tömät näin suurissa. Itivuissa
Inqieneisi kokonaan.
Naittenpaiväa vietettiin t . k. 16
päivänä, keräänty-,
Hjrt jhaali täpöMn Syteen. Urho
Kataja piti tervehdyspuheen j o n ka
jälestä seurasi muu, ohjelma, jota
olildn runsaasti variittui '
, T. k. 18 pMväng Aaetettan'Parii-rfn
kommuunin 64:ttä" yuosijdhlaa,
jonka viettänunen jostakin ereh­dyksestä
ohjelman sfähteen epäon-
Bistdi, vaan joka lopuksi kiutenkiö
korjattiin ayHatfieVnt, että yiäa
tTF^rväinen kotia, ^^ettyäSn.
YIiieBti m a. esaatoa toiminta
ySkasta ja ripeu, knn taas näin
jbvääÄ tullen on saapsinut met-aäsBä
olleet osaston jäsenet rantoi­hin.
Ainoapaha puoli ön vaan se,
että tilaa jatäia oUa enempi talos-eamme,
ja se jonri paköittaa meitä
uuden I talon rakentaioaiseen.
I . Toinen Se.
:f.i;iiiiiiii M
SAWYER, SASK.
PaikkakiiBaallemme' äsken perus­tettu
nuorisoliitto vietti t. k. 6 pnä
enamäisen tanssi-Iltaman, johon
k a i k k i läsnäolijat oHvat täysin tyy-
^ ä i s i ä . Tilaisuudessa musiikista
ja& huolen'äsken perustettu orkes­teri,
josta voi toivoa vielä pialjön.
Jos ykteisymmäzrys säilyisi edes
nuorisoliiton. Ireskuudessa, koska
näyttää hykyhetkenä, että osastom­me
jäsenistön 'väliset, suhteet ov«t
kiristyneet nunä aikoina koko IS-reälle,
että on odotettavissa jotsoa
käännöstä nykyhetkellä.
> Asiassa mahtaa olla euunmpsns
tekijään ajattelemattomuus, iam
kommumstiosastoa pyritään, k^hfia
halkasemaan eräiden jarruttajien-Is­kiä.
Onko jo mahtanut unhottua
tunnussanat: "veljeys, vapaus jata-
8a-arvo'|, vai onko jollain «saöton
jäsenellä jotain uutta liiketfö ,te-k
e ^ ? .Luopukaamme möiSB^
hourail«sta ja olkaamme edelleen
sopuisa, «ikea osasto, joka kn£ken-sa
nluraa hjrvän ja oikean puoles­ta.'
^illä yksilönä emme voi toimin­nallamme
tneda mitään paratmuäta
tulevaisuudellemme. Vaan jouKkötöi-minnassa
veimme olla -vankkoja
kuin muuri ja .saavutamme sen yh­teisen
päämäärän, johon pyrimme,
kun vaan muistamme, että 'yksi-mmlisyys.
on voima|i, crinöSlisyys
heikontaa. — Farmarin planttu.
FINLAND., ONT.
JC P. S. J. bsastoB iBoInäksesui
annnuntaina maaliskuim I päivänä
keskJieteltijn - seuraavista asioista:
Jbettiiii C. K. P. keskustoameenpa-nevan
komitean kirjehoaä, Jcoskien
Beavei* Laken asiaa.
-Lyhyen keskustelun jSkeen asia
jjätettiin seuraavaan kokoukseen.
Bruce Minen [ osastolta töllut. ke-jräyslista
osaston haalin rakennus­rahaston
kartutt^nisekai otettiin
hnomioon ja kerääjäksi tofi E . äan-
Keskusteltiin Työväen^jestön
l^donaniajan avustukseste ja pää­tettiin
pitää iltamat sen hyiSiksi tä­män
maaliskuun 21: p ^ ä ja aikai­semmin
jo tilattiin tätä: mainittua
läiteä vuodeksi osastollemme ja
päätettiin • kerätä vappuonnentoivo-tuksia
jotk^a tulievat julaästavaksi
/Tiedonantaja-lehden vappunumeros-sa.
Toivon että kaikki suomalaiset
F^istoyerit täällä ja koko Am^
rikassa ottaisivat täinän asian va­kavalta
kannalta ja uhraisiyat ro­ponsa
Suomessa olevien kovaa ko­keneitten
tovereittemme hyväksi.
kaBsaibvaluta naistenpäivää juh­littiin
lauantaina 7 pwvänä t. k.
Juhla mu^Btoi tyydytavistL Ob-jeluaa
eli tjlaisandeuft ronöja, Isn-lua,
kertonnikas ja ykäniytacsi-nen
kappale mradta "Oikealle tiel­le."
" ;. . •
Oikaisu. Viiaie uutisessa oli tul­lut
erehdys. Ohjdmakokonkset ^«
detääh joka kolmantena sunnuntai­na
kukaudesta colf toisena niin­kuin
ofi ilmoitettu. — A. P.
Lodratakaa Soosta
Ajattelin taas ottaa suunvuoron,
ja antaa ulos kuulumisia. . Joku ai­ka
-takaperin piuheenvuorossanl mai-nitdn
siitä meidän kylän osuustoi­minnasta
ja niin sanotun osuuskau­pan
toiminnasta.
Vaan antakaas nyt olla, niin se
minun sanani oli sittenkin tosi, et­tä
meidän perällä ei olekaan osuus­kauppaa,
vaan osakeyhtiii. Se tuli
ilmi siellä yhtiön vuosi-istunnossa.
Siellä «aakkeenomistäjat sanoivat,
että Mtos on se ollut ja tulee öle-aaan.
Siellä kun oli kokousnue-
Uä sellaisiakin, joiden ajateltiin vä­hän
niinkuin olevan mielipiteiltään
kommunisteja, niin ' niille sanottiin
Juan partaa, että täällä ei saa
hua mitään sellaista aukä haiskah­taa
työväenliikkeen mukaiselb^ ei'
kä kommunistisia oppeja ollenkaan.
Ne • kai osakkeeHonoistajat huomaa­jat
kaikkein vaarallisimmakttt osake­yhtiölle.
Ja tottatosiaan komiBu-nistieet
opit eivät hyväksy msunta
oikeaksi kuin osuustoiminnallisen
jakotavan tavaroille, joita ihmiaet
killuttavat. Vaan se pn «ivan -vas­takkaista
osakeyhtiön .toinännalle.;
r Ahaa, siinä sen nyt kuulitte hevi
dän omat lauseensa. ' Vieläkö -nyt'
vatkutatte minua vastaan, että raeil-1
lä on osuuskauppa? Minä ylitenä
osakkeenomistajana sanon, tfttä
meille se : kuuluu täniä Bike, fiti&
pääoma ee on, joka "kjattntaa" 1
meillä. Kenellä on paljo tnsakkei-j
ta, sillä on ääntäkin. Ja te *aatn
te ostaa meiltä tavaraa jos Tialu-'
atte, sillä me hahiamme plätnnälle
korkoa,' se on kapitalistisen liikelain
määräys. Niin me oleranne •päättä­neet
kokouksessa.
Olkoonpa vielä' sanottu, että me
osakkeenomistajat otamxne 10 -pros.
yliarvoa rahallemme, sillä -eihän se
kannata munaa munaan vaihtaa.
Mitäs hittoja silloin osutistoinuxma*.
ta puhutaan kuin näin hyvin Twiat
menevät, että; vielä ostajaHeKn jae­taan
1 pro9. siitä ylijäämästä. " Se
tahtoo sanoa, että saa koTconaisen
sentin siitä dollarista takaimn, -min­kä'
on osakeyhtiön kauppaan -«lehyt
Se täytyy tuniiustaa että oraKkeen-bmistajat
ovat jialomielisiä, kun an­tavat
rahasta vi^lä vastaankin vaik­ka
eivät ole siihen pakotettujakaan.
Se on veljellistä jalomieiiByyttä.--T
E i k ö s t . \ , ' ' -
;•„.•••/.-•'•;•.:';".: Tervataulipi."
seezt Cboadaii i^rtolaislakien rikko-ndsuta.
ESkä JU^ tuomittukaan
munta koilk -^IT ;4ollarin pakkoihin
| a suorittamaan oikeuskniut seka
karkotettavaksi maasta. Narkasä-en
«li laittoöBiatdi tullut maahan,
aenjilkeen kun hineM kahdesti oU
evätty t ä n ^ pälsy.
- BIxs. Hedehy että Naikas.
sien; jola oli ATartoEas. mies, oli ko-s^
timH«wa«n Armeniassa rakastunut
JAraki AndoiUan Amnuseen nyt 21
-vuoden ikäiseen tyttöön sel^ lähet­tänyt
hänelle j a omalle iosareUeen
piletit Uontrealiin. T ^ t saapui­vat
sinne kaikella kunnialla, mutta
AraHa ei lasketa Yhdysvaltoihin,
koska - Armenian äirtolais-osuus on
täysi, eikä Narlä^ienia päästetä
möräamehsa: Canadaan,
-vaikka. hän <m; ynttänyt parhaansa.
Vääriä 100 doUarin se-tddtiä
tȊU<> Cana-dassakin
RAKKAUS JA SIIRTOLAISLAJI
Wind8or, Ont, — Ensimäistä ker­taa
tässä kaupungissa esiintyi nai­nen
asianajajana, kun Hrs. Cathe­rine
G. Herlehy, Detroitista, oli tul­lut
puolustdmaan Clevelan/iissa asu­vaa
3'5 vuotiasta armenialaista ni­meltä
Krikor Narkassieh, ettei hän­tä
tuomittaisi vankeusrangaistuk-
Toivni».^--7 Viimeiset tiedot tu­kevat
/sitä otaksumaa, että vSSriä
Imperial ipankin »100 seteleitä on
onc^ttittu saada rahamartianöme
älkeln t i i k k u k a u p a l l a . NiStä on
nseHmpalh 'kunkauBien ajalla irsilait-li-
ut -Canadaan kaikilla m a i h n s n ää­rinä
olevistia brittiläisten -pHnTcTäen
kMräJonlttöPeurtai;;? Tähän -Hsti ta­v
a t t u j e n väärien setelien Icökonäis-arvo
on noin |250,000, mutta 'vai
kea on sanoa, kdiidca paljoa enem­män
niitä vielä on tietänjätföniissä.
Toroiltori "selvltyÄtalossä" (Clear­ing
House) ne ainalcin ovat 'l^äyneet
täydestä. (Kolmhten viikkoa tajca-perin/
esiA. ^ meni siellä 1|75,0Cf0 ar^
woinen I«ntoo8ta saapuniit lähetys
näitä seteleitä oikeasta rahasta ja
ovat yhä kiertämässä, Käififö Ca
nadan pankit ovat näitä seteleitä
käsitelleet, mutta nyt ne kyllä tie­tävät
olla niiö vastaan -varuillaan.
Englannista on tulossa taas noin
^^25^000 pinkka samoja setelei-tä.
! Imperial pankin "supi" TW. G.
Moore lienee ensimäiseksi ehtinyt
sanomalehdille iimäista " a r v e l u n s a ",
että nuo rahat «vat polseviKkiagent-tien
AEäärentämit. 'Keksintönsä hän
p e r u s t a a siihen, ^^ttä eräs brittiläi­selle
p a n k i l l e Vaapuri\it nippu näitä
rahoja tuli Kauloaisesta idästä, ja
että "polseviläkien. nskonkappaleihin
kuuluu rahanarvon turmetemiuen'
— niinkuin näkyy, siitäkin, että he
ovat suurella 'Vaivalla ja taidolla
Venäjän rahan -vjUdinnuttaneet täy­teen
nimellisnv^^nsal
^^^^^^^^^^
/Toronto. —- Ontarion h a l l i t u k s en
t i l e j ä tarkastaessa on huomattu ris-tiriitaiisuiitfca
^^nifden tlUimäarieh vä
Iillä, mitä Vangit ovat valmistaneet
Ne-» Torontossa olevassa tiiliteh
täassa ja mitä liiitä on n^yyty. Sen
j o h d o s t a syytetään v a n k i l o i d e n ali-t
a r k a s t a j a a Fred C. Wiiriamsia $3,-
000 varkaudesta. Asian yhteydessä
s y y t e t ä ä n Robert G. Kyle nimistä
liikemiestä siitä, että oli vietellyt
Williamsin myyniään hänelle polku-hinnalla
suuret määrät tiiliä ja pa­nemaan
rahat omaan taskuunsa;
TiiHtdidas oU ViUiamsin vilittS-män
Jdtdon alaisena.
Syyte on valmiina myös hiinen
lähintä edmiest&in, vankilidn tar­kastajaa
W. W. ^Dnnlopia vastaan,
oratta tömän he7iB<Mito oli jo alus-tavassa
poliisikuulustelussa pettä­nyt,
niin että häntä ei vielä voitu
oikeuteen 'i^edl.
' '' '. ' a. •—•'
Koira pelasti perheen
Pembroke, Önt. — Koiran hau­kuntaan
herättj^n pelastuivat
täällä palavasta asuinhuoneestaan
Mrs. ja Hr. fhilip Burgoin r^li&n
lapsensa kera. Palaneen . bnoneen
raunioista löydettiin myöhemmin
karrelle palaneen pienen koiran
ruumis.
IMKEENHOITAJAN ÖSASTJD
todella bolshevistisia. Niin on lai­ta.
Mutta vaikka enkin tärkein
organisatsionip^riaate, ei tämä kui­tenkaan
ole koko bolshevismi. On
vain bolshevisoimisen osa. Kun
puolue on saatu tuotannollisten jär­jestöjen
pohjalle, on edessä mitä
vakavin kysymys: miten antaa. si­sältöä
-näille järjestöille? Miitä po­litiikkaa
on puolueen noudatettava
ollakseen todella bölshevirtinen?
Joka maassa on nyt keskeisenä
kysymyksenä: 1. tulla jobUco-puo-laeeksi,
2. tulla «otivanllemnMnun
puolueelrei.
EagUinusM on lähinnä ammatil­linen
ja surtomaäkysyfnys. Ammat­tijärjestöille
on mandlais-lcninllai-sesti
selvitettävä -talouden ja poli-
«ikan yhteyttä, siellä kun monet
"vasemmistolafept" ja puobrasem-mistolaiset
johtajatkin uskovat to­sissaan,
että MacDopaldit ja Hen­dersonit
ovat pelkkiä ammattijär­jestöjen
käskyläisiä. Eivät ole hok­sanneet,
että asian laita on päin­vastoin.
— Englannin työväen yli-kerrokdssa
vallitsee onunainen työ­väen
"imperialisnn^. Kommunisti-puolne
ei vvoi ttdla bolahevätisekn
asettamatta työnsä keskukseksi siir-tomaakysymystä
^ammatillisen
l^ysymyksen ja Työväenpuolueeseen
oikean suhtautumisen rinnäÖc.
I^antkasM on ennen Icaäkea luo-
^va työväen —»i«nlniiirnBW«rlKa«)i
taa tapahtumain kasvaa yli pään.
Ratkaista • oikein kysymys suhteesta
Yhtyneeseen Työväenliittoon (OGT-U),
lopettaa alkuunsa vielä esille
pyrkivät hankaukset. Maksoi mitä
maksoi on päästävä. todelliseen so­lidaarisuuteen
vallankumouksellis­ten
ammatillisten järjestöjen kans-sa.
-— On voitettava työläirfceskufc
set maassa. -7-.Annettava talonpoi­kain
keskuudessa ja siirtomsnssa
tehtävälle työlle' sysäys eteenpäin.
— Näiden tehtäväin merkeissä jär­jestettävä
puoluetta työpatkkajär-jestöjen
i perustalle.
SaksMsa on bolshevisoiminen nyt
etupääss^ ammatillisen kysymyksen
oikein ratkaisemista. Puolue on
antanut meille .näytteen siitä, kuin­ka
todella .bolshevistiseksi pyrkivä
^puolue kuitenidn saattaa tehdä ei-bolshevistisia
-virheitä. Sellainen oli
Saksan puolueen"nrhe ammatillises­sa
kysymyksessä ennen Frankfurtin
kokousta» Se on korjattava — ei
vain teoriassa, p^tosl^useissa, leh­dissä
ja julistuksissa, vaan -myös
jdcapiiviiMMi. pnolnetyotsi, kay-
«annollueMi politiikasM. — Oilcein
taistellen brandleribdsta opportunis­mia
vastaan, joka oli tuhota puolu­een,
on taisteltava myös 'Vasemmis­tolaistaa
abstraktionia (aatteissa
elämistä) vastaan, joka eristää työ-väenjoukoista.
: E i saa unohtaa, et­tä
sittenkin menetimme r^me vaa-jookkopBoIaeea
traditib.^ Sitä ei! leissa miljoonan -verran ääniä ja et-ole
oflut. Nyt on puolue täydessä
^össä. EBemmia jiMpi» pnolaa*-
•«*». Ei käy laatuun, että. aSuma
Jolloin Brilfcei koko P a r i i ^ proleta-n
a a t t i kannattaa konrpuoluetta, aen
P M i i s i n järjestössä on Ivain joku
tahat työläistä. — Tajstehi--«sem-
' ^ M o k i n «nojassa ayatyvaa. ta»-
cisnua vastaan. -.^ Ei mennä p ä i ^
PyBrälle, e! joutaa y^nnllle; kun
tä, pääasia, soidemokratia voitti
puolitoista mflj. Santa. _ On osat­tava
agiteerata uudella tavallaj hy­vin
"kytkien" Saksan työväen ny­kyoloihin.
Ennenv kaikkea on tais-tetta^
sitä pyrkimystä vastaan,
että on laitettava "kota kuusen
jnnreUe",- tehtävä bädSstä byve Ja
tyydyttävi "puhtaitten" boUtevik-kien
pieneen järjestSSn, aijaas
pooln» alkat i ^ i S %8«na. Bl an-ettS riOUi^ »aksof mHft maksoi.
vedettäisiin joukkoja so8.demokra-tian
vaikutuksen alaisuudesta mei­dän
rivoihimme.
SSSRrssa Sos. Neuvostotasa­valtojen
Liitossa —- on bolshevisoi­minen
nyt aatteellista taistelua
trotskilaisuutta vastaan, jota ei voi­da
suvaita "asiaankuuluvatta vivah­duksena"
Venäjän Kominunistipuo-lueessa.
••
Puolatsa on omaksuttava Leninin
opetukset talonpoikais- ja kansalli­suuskysymyksissä.
Puolalaisten to­vereitten
on ikäänkuin mentävä taa-päin
20 -vuotta — jolloin olivat
tov. Leninin kanssa eri-mieltä juuri
näissä kysymyksissä. Nyt on raail-man
vallankumousliildceen kokemus
osottanut leninismin olleen täysin
oikeassa näissä kysymyksissä "lu-xemburgilaisuutta"
vastaan. ("Lu-xemburgilaisuuden"
virheellisten
puolten voittaminen teoriassa ja
käytännössä on bolshevisoimisen
oleeTBsen osa.)
Olen «ettanut vain muutamia esi-merkkcjä,
hyvin tietäen että ne ei­vät
ole t^Tsdelliset. Ne vain valaise-vat
.sitä j^aiusta, että bolshevisoi<'
minen on etinen kaikkea koaip-eti-
•oimisu, ezikbisdbksien erottamista.
ES ole se samalla kammalla tasot-tamista,
ei yhdellä värillä maalaa­mista.
Päinvastoin merkitsee se juu­ri
jokaisen maan yhteiidrannallisen
kokoonpanon' tuntemista. On tun­nettava
maaosa knin viisi sormeaan,
sen koko ^ous ja sen poliittiset
erikoisuudet, vivahdukset. Bolshe^
visdiminen on Leninin opin sovelhtt-tamista
maahansa sen konkreettisis^
sa nykyoloissa.
'Vallitnkumonksennne voittaman
Venäjän valkokaartilaisen porvaris­ton
johtajilla on ae etn uEkomaisen,
vielä voittamattoman, , porvmriston
rinmdla, että ovat oppineet munta-
Bda /lokakoM M^**, Voivat 1^
Uin aika hyvin tehdä selvää riitä,
mitä bolshevisoiminen on. Esim.
vastakumoukseJfisen porvariston
johtaja P. Miljnkov kirjottaa Parii­sissa
juDcaisemissaan "Viimeisissä
Tiedoissa" otsakTceeUa "Bolshevisoi­minen"
mm.:
^ "Marrask. 23 p. siirrettiin Jaure-s
i n /tuhka Pantheoniin. Ranskan
kommunistit valitsivat sen vdimien-sa
katselmuksen päiväk6L Tääkau-pungissa,
joka on lähettänyt Kaiha-
T i i n sen miltei koko 'kommunistisen
T3%män, a ollut vdikea sa^a ka-
<hiiBe satoja tuhanjöa kommurtispiin
kannattajia. Knn täs^ oli havain-
Tiollisesti verrattavana nioiiiliikuinen
kansanjo^lkko lippnineien, kommu-nisttäine
tunnuksineen,' Jotka ^ivät
jääneet jälelle moskoyiEflWi<Hsta, se­kä
yhtä paljon pnhn<nne lauluineen
ja hnuaähdtiksineenr--- ja juhlalli­suuden
«Virallisten bsanottajäin har­valukuinen
ryhinä enemmän kurin-alaisine
^ vähemmänäänisitte seu
ralaisineen, niin oH vaäntus v ^ s -
tenkin ae, että bolshevistmteri ot-i
teiden maddjain voitto oli t^rdelli^
nen. /^Paifirf otti JaureiSn : rpbis^^
porvaristolta $a sosialipettnreitts ja^
palautti hänet proletariaatille", tnin
kuului kommunistien eelitysi jota'
varten koko kstumielenosotus oli
jäijestettyfa-nT.
Satatahanten (iSIminnäkijät sa^
noyat, että ofi ainakin ktäui sataa
tuhatta.) Pariisin työläisten ka­dulle
lähdön tumtassanain alla,
"jotka eivät jääneet jälelle mosko-vahufflsto",
arvostaa.Mfljukovaiva^
oikein "bo^l>eris(ämiseksr,
^ Niin, puolueen ^bolÄevisoiminen
merkitsiee ennen kaikkea sitS, että
pnohieeiamelippua iMuraavat työ-vSen
joalcpi^ sen ett^onkko^ «en
kukka JEoropan idUUorapnnkien sa-tatDbaatiset,
työväenjbnkbt; Lbpnt
•esnunit iitten kfÖL
Susilla hyvät päivät
^ u l t Ste. M»rie, Ont. — Frank
Roussain, joka on ollut Point Ma.
mahisessa Superior järvellä nosta'
massa jäitä tulevan kesän kalastua-btmunia
varten, kertoo että koko
seutu Carlsonin ja Mam^insen ka-lastttsasemien
välillä, jolla muuten
«i talvisaikana kukaan liiku, nyt oli
Icauttaaltaan suäen tallaama. Tääl­lä
ne elostelevat kuin suuressa peu-rati^
rhassa. Joka päivä siijä aikana
kun jäänriostajat siellä olivat, he
näkivät vereksiä, susien herkuttelun
uhriksi joutuneitten peurojen jään<
nöksiä. Päivisin jäällä työskennel­lessään
he kuulivat tosien' ulvomis­ta,
toisinaan ihan likelj^ rantaa;
Sudet päivälläkin rohkeasti loikk)-
vat miesten polun ipoikki. Eräänä
iltana susilauma, seuraili miehiä hei­dän
asunnolleen asti ja sitte kokb
yön ulvoivat sen ympärillä, niin et*
tä oli mahdotonta nukkua.
Hyvä tästä Ontariorsta lopuksi tu
lee. Joshan ihmiset menevätkin
Yhdysvaltain puolelle — vähintään
sata i henkeä päivässä —- niin tt*
sääntyvätpä sudet!
•••^—dh-—'—^
Engrlanitin f aseistit
kaapanniset %tr
nfkin"
Lontoo. —- Liverpoolista, ilmote-,
taan Italian fascistien > temppuja
muistuttava ilkityöi. (Kansallisen xrB
hemmi^öliikkeen yleissihteeri Pol
iitt astui Lontoossa junaan, men'
näkseen mainitun vasmmlstoltäBllik-keen
kokoukseen yvörpt/oliln. Ko­kouksessa
piti esiintyä pubujina
m.m. koneenkäjfttäjien . yleissihteeri
Tbm Mann sekä' kommunisti Arthur
McManus.
Junan saavuttua elolle Liverpoo­lin-
reunamilla olevalle asemalle,
tunkeutui PoUittin vaunuosastoon
neljä miestä, Jotka väkisin raastoi­vat
hänet asemasillalle ja siellä ole?
vain apuriensa kanssa väkivallalla
raahasivat odottavaan autoon. Hän
tä ajettiin ympäriinsä kejlo 2 asti
yöllä ja sitte vietiin johonkin hotel
liin, jossa asestetut vahdit; estivät
pakenemisen mahdollisuuden. Vih­doin,
kun kokous oli ohi, -vietiin hä-net
junaan, jolla hän pääsi takaisin;
Lontooseen.
j Liverpoolin fascistijärjestö kiel­tää
ottaneensa virallisesti osaa tä­hän
ilkityöhön, mutta ven sihteeri
sanoo "olevan hyvin mahdollista,
että jotkut järjestön jäsenet ovat
yksissä tuumin toimeenpanneet tä­män
kaappauksen ep''^rallisesti".
Kun parlamentin ttlahuoneessa
tehtiin asiasta kysymsrs hallituksel­le,
selvisi, että jotkut Jkaappaajls-ta
olivat poliisin valepuvussa, joii-katähden
, rautatievirkailijat eivät
menneet Pollittin avuksi. Hallitus
on luvannut panna toimeen tutki­muksen
tapauksen jobdoäta.
John G. Sargent Yh­dysvaltain
ylii?yyt-tajäksi
Vashington. Senaatti avonai­sessa
istunnossa vahvitfti John G.
Sargentin nimityksen yTisyyttäjäksl.
Nimitys vahvistettiin 'nman nimen,
huuto-äänestystä. Sargerft on ko­toisin
Vermontista,niinktfin presi-dlntti
Coolidgi^kin.
Presidentti oli aikohtft • väkisin
saada ylisyyttäjäkd sokcntrustln
johtomiestä Warrenia, jonka «dusta^
ma trusti parast*aikaa; on syyttees^
Sä trustivastaisten lakien rikkomi
sesta, mutta senaatti -— totiin pie­nellä
cnenrniisÄllä useampaan
kertaan kieltäytyi nimitystä vahvis­tamasta.
Presidentin ilmotettiin
'uhanneen pistää Warren viricaan
ifittenkin, matta lienee nähnyt vii-aaammaksi
taipua.
Vapauteen
Vapauden Vappunumero ilmestyy tänä vuotena lauantaina 25,
päivänä btthtik. Tähän numeroon otetaan työläisten vappnonneä-toivotuksia
ja on niiden hinta 26e niin perheUtä kuin ykiityitdlf
täkin, \gamaan hintaan Julkaistaan myöskm osotteet. ••'•y:^^^-
Liikemiesten ilmotuksia voivat adamiehet^ myöskin tähän nä-y
meroon ottaa tavaUisiila hinnoilla. Pienimmän liikemiesten ilmo-tuksen
hinta voisi olla noin $1.00 paitse jatkuvat llmotukset voi­vat
oUa pienempiäkin. Yhden doUarin hintaiseen- liikeilmotok-k
seen ei tietysti mahdu paljon muuta kuin liikkeen ^ i m i ja osote,
jotavastoin |6.00 ilmotttkseen jo mahtuu melko paljon tekstiäkin.
Vapauden vappunumero tulee tavallista kokoi^ sjuurempi, jo­ten
siinä senkin puolesta kannattaa ilmottaa.
Dmotusten pitää olla Vapauden konttorissa huhtikuun puoli-välissä
viimeistääh ja tietysti sitä parempi mitä aikasemmin ne
saapuvat
Asiamiehet. Käykääpä asiaan tarmolla l ^ k s l Asiamies-palkkio
tavallinen.
Toveruudella ' . '
Vapauden koiittorL
S pnä saatte bjeen
-rt—
YOjamariddnat aivan
pilalla
.TRnnipeg. — Kun miijonia bushe-leita'
vehnää tarjottiin myytäväksi
ybt^kaa, synnytti se Winnipegin
viljapörssissä paniikin, jommoista
sialla ei koskaan ennen rauhan aika­na
ole ollut sen koko olemassaolon
ajalla. Paniikki oli vielä pahempi
kuin perjant^rl, k. 13 pai jrjoäys.
Ulkomaisten naikkinain ilmotettiin
olevan ihan tukossa. Kotimaiset vä^ maat Ja vientUiSkkeet koettivat
J<mka aUaltSoB pyydämme kllBBlttSft BUB aikaltiB buoialolaBDa.
S« «italtää arittäia mialaakilntoiMB tarjouktaB. iCoakaa tiatyiti
VatpabtU, nntta tanaila myoiUa TySmlaati. ' >
ProlataariiahtiaB Urjaat aalanlehitlaan aiaältävEt aina tlr-,
icaltä attoita. UuiIa hyolik&yMavBitalnia, nusta maBatalnlä va>
Uatuatyöa takamiMksi. Nyt lulaa aialaaa Iqraymya tairkistolavatko ;
oaaatonuna aaiamtattaa tolmiataa, kalaa aa aaaaB tapaalvat tabdSt
PaBBanko niahat Bäyttämii&B työaai tttlofctla kokattksfMaT
SäiBBoatalliiaBko, kuiaka mosta aalamlattä larvitaaB?
EpKilamma, attä hyvä Järjaatya aiaalda muutauitaa palkoUia;
OB pfiiUayt horjanaaiy
EaimarUkaii
Saudulla voi parvallla iiaoHsaB tailBaaMlanileat& tolaan loi* ^
aabaa UalUk — Ja lakanSaaa Uaaaa tolaillaaB Ja Itaallaaa, '
Tai Jonottaa aMtä pari kolma Joakaa ^ tilaajaa ovalk odatta-maaaa
uudiatuata. '
SUIOIB Järjaatya ai ola aliakatB pItaUl olla. Sallalaaua taPa*'
ukaaaaa ai kaupuBUa ola Jaettu OUCSIB lairaiUa. JCtki maaaatfdan-rajoja
ola nä&ritalty. Eikä aaala tilaakala mia, alllK kukapa,
ayt «uaia viitaU hakaa,,knn vaaboJaUir ryilä vlalk voi bokaa.
Emma tarkota liUai toraa katftSB.. Tarkotna on aaada riB«
teaia tebokkaafcai. EI aalaalaataa, vaa# haoaoa Jarjaatalya vUu^
OB tEUaiaaiaa tapaubaaaaa, joa aaadua Ulaajanäärft bl aäfiaaölU-aaati
Bobaa. Aaiamlabat voivat oUa UltaVfa, Jopa yritlalaviäkrB*
Matta Joa alltS oa liias moau, alla kompaatuvat toltilaaa, Joa
liiaa väbäB/BUn «ivat abdi yrittää. Varalaya avalaa Ulaaitaa
haBkkiiBJnaa kay ylivolmalaakal.
PyydEnuna ryhtyä aalaaia kaakuatalana fcaaasaBB*;-^
me toBtea kasnlbitattavaB nlallplteaaBB. Ja balaal!Haia,>att& osa**'
tolaaa kbtkaatalbuiB ailati aaiolata «alänlaataa raporttien lakami*
a«B yfctayJaaaS;" Hii» kanraa fcaakaadanaa. Sa •! Uty laldMi * piina. Samalla «slandba ikäaBkain taataa BlakaaaaaBoaastoa.'
silraia, j a yrIttiK. - J a talaa Iklinkula tahystiaMkal: talvaaaraa»:
taa* cnM> mabdolllaaatta «adlla tilauksilla. - - ' *
Aalaml^bii voi karttaa lilan paljoa JollaklB «aadalla tillikin
tavalla. Seudulla avautua Joka työmaa. Talaa ,natta vikaC-PaiUbiknnBalla
oB^^Ianildiii aBnaaldB, Jopa adlalaaa niiri, bf«-
fi «aakaalaku aalal lUiiatyi 80 proaaatllU, Ja aa vlali pirjitalvit.
Olettakaamraa, btti tolokkalden Joafcosaa «a paoIlabB :tttaiBaa;tolf*:;:
taa palkkakoatlaa atlanleati.; ' NafclB' toatavat kattbmiiksaaiiK':
J a pian alkab oHa allli Uvatla, otti ,a«lamlaUi oa ybti paljoa
IrolB lllaajlalcin. Ja kaikki manaa aakalala. Vaaka Aatami aittaa
•Borittaa loppalSvltykaan* aalm. aitaa, atti ^ aaiamlabat rybtyvitt
t reBickaamaan bbmoillar ykal aatab alkkalln alaaaakaeB, tblaaa '
v^onemmin. Herra vavjalkoon maiti titlalaasta! Sllaikiy booabatr
. IcalUHe. Cnaaa kalUcaa piiaalalla,' labtlan UbutmUaUo j a «odlata.
niaella. • ,
Palantarama mieliin eriin tatan. aaaaat tovarnuallaBBalBUL
/ iPIemmeliaB aaoratnmlaaalda aalelaaa Jakaaaaat kaabuatalfa 7a-pohtia
Icalkeaaa tevaraadaaaa.
Ja titaifcln tapaakaaaaa on t&varlUlaan vkaakaatalu parmpi'
knln pien! riita. * .
AaiaaU on kalfcaaaa Covarnodaaaa kaakaateltava.^>^ j ^^
oaaatoä aalamlaUati kanaolttaaaella aaudalla, alla aalantaatan oa ;
kalkaaaa aovlttava aaioIaU; bakaaiiaa Ja llmotattava piStSkalati
maillaldo, oUamma n i i t i aattaial taatamaab. Ja ralfaati! Ei Jaa
pahna ealkai^ea Ja tuBaaatEhtlaa. kantta, vaan rallallavJavalla,
Jotta piiatiin kanaalia. '
Piaaala on, otti aaoraavaa babtlknua ajalla aaadaaa kona
«allaUooB kaatooB, ottS allia |»iaaa lllkkaalle. Ei liian moata
. pyörii vaununa, matta ai Ulan vafainkiin, .Emma liUIhdyti ko­netta
Ulalla oljjdli, matta «m«e lapa »Iti lilaa vibillikiia. Em*
me Upa pattereita pitimilli blltalaaatllyhdylaai talla, otti Jii
voimaa konaellekla — o l i kiyttiikaamma byviin haatqob p i i a -
aytti pnolaavertoaaUt amma kiy.ti kaikkea' voimaa pahaltaak-aamma
bilytyatorvea. Jotta kone ilao el aaa paafcaeen mitiia, vaan
kiytimma kaikkea Jaari nila paljo kulo pitiikia. '
Timi aala pitiial nyt mahtua Jokalaaaa piihin.
Ley|tygosa^ta.
päästä varastoistaan millä hinnalla
tahansa, välttääkseen täydellistäva-rarikkoa.
Toukokuun vehnä oli pörs-siajan
alkaessa $1.67 busheliha,
mutta putosi $1.63 reen, ennenkuin
aleneminen pysähtyi. Alimmillaan
ollessa oli hinta edellisestä päivästä
laskenut IS .senttiä, mutta pörssiä-jan
lopussa hinta nousi $1.S6% reen,
joten päivän aleneminen jäi 16 sent­tiin.
'
•KUOLLUT' P A L V E L E E YHPYS^
VALTAIN ARMEIJASSA
Montreal. — Bnt Montnjalin po-liisi
Armand George Lariviere, jon^
ka ruumis tavattiin ja "tunnettiin"
kaupungin mumishuoneesaa Ja joka
sen nojalla toukokuun 22 p. 1924
.julistettiin kuolleeksi, on nyt kir-jottanut"-
vaimolleen, että bän on
elossa ja palvelee Yhdysvaltain ar­meijassa
Hontereysaa^ Califomiaa-sa.
Katounisensa syyksi hän ibnot-taa,
«ttä oli menettänyt muistinsa
eräissä olntkekkerelsaä (sellaista
tiedetään Joskus muulloinkin tapah­tuneen).
Virottuaan tajuihinsa oli
hän huomannut väry&ytyoeensftYb-dysvaUain
j^otaväfceen Ja olaiansa
jb aötilaspuvussa. SeUtys t o^
tantno vähä saman makuiselta kuin
alitaa muijilleen oikein iloisten kek.
kerien j|Ikeeq.
mita^ aviomiehet yleensä tapaavat paikitakBS.
KOYHIMYKSELTX JXI SUURI
^ OMAISUUS
New York. — Metropolitan sai­raalan
köyhäin osastolla kuollut :o;3
vuotias Louis T. I«hmeyer jätti
jälkeensä omaisuuden,, joka perintö^
oikeudeftn^ esitetyn , arvion mukaan
nousi 417,261 dollariin. Omaisnuf
olisi ollut paljo yli puolen miljoo­nan,
mutta vainaja oli sijottannt
suuria summia ss/ksalaisiin arvopa­pereihin,
jotka sodan takia menet*
-tivät kaiken arvonsa.
Testamentissa luovutti; Lehmeyer
suurimman osan omaisuudestaan ->
enemmän kuin 225,000. dollaria —*
nuorelle neiti Elizabeth' Rosalie
WurtfamannJlJe, joJra on koubinöpet-tajana
Jersey^ Ci^ssä, Tämä nuori
nainen oli ukon nuornndenlemmi-tyn
tyttärentytär, ja oli ollut hänen
ainoa ystilvänsä vanhoilla päivil^än.
Niin neiti Wartbmann kuin sea
vuokrakasarmin ; asukkaat, ^ miu|
vanhuksella oli. huone, oliVat loal-leet
pkkoa jrutikdybäk^ Jf ntta äi-i&.
pfil Wo!en, «ttä nuoren tytöa
hänelle oflottamaystävyya Ja by^v
vSaydämiqrys tuU rnbtinaalUsestl