Vapaus, January 9, 1923

              ^ m' .VW-''•
Sivu 2 Tiistaina, tammik. 9 p. — Tue. Jan. 9. No. 3
VAPAUS
CfSoadan saomalaisen työväestön äänenkannattaja. Smes-r^
jy Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai
H. PUBO.
^ Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Liberty) /
fbe only orean of Finnish Workcr8 in Canada. Pob-
» c d in Sudbury, Ont, jsvery Toeaday, Tbursday and
fiatorday. (
Ädvertifling rate» 40c per col. Inch. Minimam ciiarge
fotdngle InsertioB 75c. Diecount on BtandiBlf advertise»
nent The Vapaos is the best advertising medmm among
Pinnid» People in Canada. •
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk. |2.25, kolme kk.
0LBOiayk8ikk.75c , v i.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk.
®ö.00 ja kolme kk. ?1.75. . ^
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
gajtsi asiarojeaten joill> on taka^kaet;
> Umotushinta kerran julaistuista ilmotulsista 40c.
f alstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä iliaotuksistn,
Joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaim tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset ^2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c,
lerta, $1.00 kolmekertäa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$8:00 (kaksikertaa: syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
Ja osoteilmotukset 50c. Ikerta, $1.00 kolme­kertäa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata^ mu­utoma
- • • •. '.
Joa ette'milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
^ ^rjeeseenne, kirjottakaa uudelleen, liikkeehditajan pe^
sanallisella nimel'ä. ^ , " -
I. V. KANNASTO, Liikkertholtaja. :
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Bpilding,
Lome St., Puhelin 1038. <- Postlosoto:
Box 69, , . . . I Sndbury, Ont
- Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
Aeecond class matter. . • • • • • ' • • . ••; • -
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
ff
»Ml
: Neljäs mailmankongressi
• Berliiniläinen puoluetoveri A. ThaHieimer kirjoit­taa
äskettäin piiättyneen Kommunistisen Internationalen
neljännen mailmankongressin johdosta seuraavan mie-lenkiintoisen
katsauksen:
'4 KommunisiiRen Internationalen kolmas kongressi
johti suureen strateegisecn käänteeseen.^ Proletaarisen
Vallankumouksen ensimmäiset laineet olivat laantumas­sa.
Maailmankonjunktuurin, käänne pysähdytti työvä­enluokan
rynnslyksen, niin, pakotti sen jopa puo­lustukseen.
Slrateegia ja taktiiklta oli sovellutettava
tämän tosiasian mukaan. Kolmannen kongressin pää-i
tunnuksena oli: Työväenluokan enemmistön myötätun­non
voittaminen kommunismin päämäärän ja periaat­teiden:
puolelle asettamalla osavaatimuksia, jotka vas-
: tasivat joukkojen käsitystä ja taisteluvoimaa, ja johta­malla
os^taisteluja.".
} Neljännelle kongressille on luonteenomaista kol­mannen
kongressin strateegisen linjan edeUeen^^kehit-täminen
ja konkreettinen muokkaaminen. Kolmannen
ja neljännen kongressin välisenä aikana on kapitaali
kautta linjan ja suunnitelmallisesti sijrtynyt hyök­käykseen
asemia vastaan, jotka työväenluoki^a oli en­simmäisten
vallankumousaaltojen vyöryessä miehittä-nyl.
Laskevan J(onjunktuurin ja sitä seuraavan jouk-vJcotyöttöhiyyden
tukemana ^ tärlceimmissä voittajamais-;
I sa, samoin kuin valuutan luhistumisen tukemana tär-iieimtnissa
voitetuissa maissa alkoi kapitaali hyökkäyk­sen
lyöpaHckoja, työaikaa ja työväenjärjestöjä vastaan
\ siirtyäkseen lopuksi osittain yleishyökkäykseen työvä­enluokan
poliittista mahtiasemaa vastaan- Fascismin
voitto Italiassa, raskaan teollisuuden Saksassa tekemät
y^^ vallan vaatimukset, kon-
'Servatiivinen vaalivoitto Englannissa, tässä hetken eni­ten
silmäänpistävät luokkataistelun tilan tunnusmer­kit
Tämän välittömässä yhteydessä sattuu työyäenlei-
V rin keskuksen alkava vararikko. Vallankumouksen
laskeva laine on viskannut keskustavirtauksen sosia-lireformistien
leiriin. Kapitaalin yleishyökkäyksen is­kuista
särkyi keskustan näennäisvailankumouksellinen
naamio. Todistuksena tästä on yhtä hyvin Saksan riip-
> pumattomain paluu sosialidemokratiaan kuin Italian
enemmistön palaaminen kommunis­miin.
Luokkataistelu ori tällä haavaa rajoittunut tyo-
V silkan olemassaolon puolustamiseksi. Mut­ta
kapitalismin perinjuurin syv$ kriisi leimasi työväen­luokan
olemassaolon puolustuksen, taistelun elämän
ylläpitämiseksi välttämättömästä palkasta, laatuun-r
käyvistä hinnoista ja 8-luntisen työajan pysyttämises­tä
objektiiviseksi vallankumoukselliseksi tosiasiaksi. Ja
inyt, kun luokkataistelu on saatettu kaikkein aikeelli-simpaan
ilmaisuunsa, nyt ilmeneiksen, ettei konimunis-
'min ja sosiatireformismin välillä ole mitään liikkuma-lilaa.
Sillä kun jopa yksinkertaisinkin palkkataistelu
tarjoo vallankumouksellisia mahdollisuuksia, ovat kaik-
Jci, jotka ovat proletaarisen vallankumouksen julkisia
taikka salaisia vihollisia, jättäneet jopa alkeellisen
palkkataistelunkin tuuliajolle ja asettuneet hyökkää­vän
kapitaalin puolelle.
Tilannet^ on niinmuodoin oleellisesti yksinkertaistu­nut
Sosialirefomiismin ja kommunismin välinen ker­ros
on katoamassa. Tuolla sosialireformismi, täällä
kommunismi, ja kumpaisenkin välittömästi ratkaistava­na
kysymyksenä ei ole «porvarillinen demokratia vai­ko
proletariaatin diktatuuri», vaan kysymys työväen­luokan
olemassaolosta, leivän, lihan, polttoaineen,
asunnon kysymys: tämä sisältää työväenluokan taiste-luvoimain
peräytymtsen. mutta merkitsee samalla suun­natonta
edistystä tilanteen selittämisessä ja yksinker-taistuttami&
essa., «
Tästä tilanteesta luontiii kongressin päälinja: työ­väenluokan
suljetun puolustuksen suunnitelmallinen
organisointi kapitaalin hyökkäystä vastaan. Siitä seu­rasi
varsin luonnollisesti taktillinen keino: yhteisen
rintama ja siihen kytketty «työväenhallitus». Työvä­enhallituksen
tunnus on luokkataistelun nykyistä tilan­netta
vastaava tie suurten proletaaristen joukkojen joh­tamiseksi
^ taisteluun vallasta. Työväenhallitus ei ole
sama kuin proletariaatin diktatuuri, joskin mahdolli­sesti
siihen johtava etappi- Mutta paitsi sitä, ettei työ­väenluokan
enemmistön välittömänä silmämääränä vie­lä
ole taistelu proletariaatin diktatuurista, ei edes työ­väenhallitus
vielä missään maassa ole sen taistelukoh-teena.
Tässä ^vy, mibi neljäs kongressi pani pääpai­non
tämän tunnuksen positiivis-vallankumoukselltselle
puolelle, edistykseen, mitä tämä etappi merkitse porva-rillis-
sosialistisen kokoomuksen rinnalla. Kommunis­teille
on itsestään selvää, ettei enempää työväenhallitus
kuin mikään muukaan ylimenotunnus merkitse kom­munismin
lopullisen päämäärän vastiketta, vaan että
kommunismi on jokaiselta saavutetulta etapilta lujasti
päättänyt jatkaa edelleen lopulliseen päämäärään. Tä­män
periaatteellisen käsityksen ilmaisi kongressi, yhtä
selvästi kuin taktiikkateeseissä, ohjelmapäätöslausel-massaan.
Kolmas kongressi oli pystyttänyt varoitusmerkin
kommunistisen etujoukon eristetyn toiminnan vaaran,
sen vaaran varalta, että etiijoukko loittonisi liian kau­aksi
proletariaatin enemmistöstä ja ottaisi itselleen
t^täviä, joiden suorittamiseen vain luokan enemmistö
saattoi kyetä. Tämä varoitus oli erittäin tärkeä ajan­kohtana,
jolloin juuri alkoi työväenluokan palaaminen
puolustukseen ja: porvariston siirtyminen hyökkäykseen.
Neljännen kongressin suhteen oli tämä vaara huomat­tavasti
pienentypyt; sitä vastoin koski -kysymys kaik­kien
Kommunistisen <internationalen osastojen konk­reettista
johtamista kolmannen kongressin omaksumaan
strategiaan.' ; , .'
Proletariaatin yhdistäminen organisoituun puolus­tukseen
kapitaalioffensiiviä vastaan jäi kautta linjan
vielä toteutettavaksi tehtäväksi. Siksi) koskee neljännen
kongressin pääpaino tätä tehtävää. Neljäs kongressi
torjui painolla eri/iäiset käisityksel siitä, että ilman
muuta olisi, voitu harpata tämän happaman juoksu­hauta-
aherruksen yli taikka että siten vaarannettaisiin
kommunistinen hyve. Kommunistinen hyve säilyy te­ossa,
ja opportiinistista vaaraa, mitä fämä strateegia
epäilemättä synnyttää'^ suuremmassa määrässä kuin
barrikaaditaistelu, ei torjuta palavilla rukouksilla ja
ristinmerkkejä tehde<i, vaan sillä, että jokaisessa konk­reettisessa
taistelutilanteessa tarkkaan rajoitetaan toi­minnan
tie. ,
Neljäs kongressi el nähnyt luokkataistelun koko­naistilanteessa'
mitään- mikä saattaisi masentaa kom­munisteja.
Joskin kapitalismi oli |cylliksi luja siirty­äkseen
hyökkäykseen tyiitätekeväin olemassaolon poh­jaa
vastaan, niin on toiselta puolen osoittautunut,
ettei sillä enää ole voimia saattaa-järjestystä synnyt*
.tämäänsä. sekasortoon,.
Kommunismi on tietoinen siitä, että kun se kaikin
voiniinsa käy käsiksi työhön muokatakseen yhtenäisen
proletaariset! puolustusrintaman vaikkapa yain pie^
nimpäinkih proletaaristen olemassaolovaatimusten puo­lesta,
luo, se samalla ei ainoastaan menestyksellisen
puplustuksen vaan myös voittoisasta puolustuksesta
hyökkäykseen siirtymisen ehdot, mikä hyökkäys tul­laan
pohjaamaan toisin kuin mikään proletaarisen
vallankumouksen siri hyökkäyksistä. '
Ien taan-tnmDS
IWW konventionissa kaikkien
TUastollisia tietoja Canadan kaupasta, teollisuudesta ja
rahataloudesta
Canadan vienti (12 kk. päättyen marrask.)
Canadan tuonti (12 kk. päät. marrask.)
Kokonaiskauppa (12 kk. päät marrask.) „..,.
muiden päätösten ohella julaistiin Lännen vil.ja sato (bus,h e,l ei•s sa)
vastaus Punaiselle Taloudelliselle H""^" (busheleissa)
I%dättekö pomrilehdistä
töirkeämpää
Äslcettäin julaistiin Amerikan suomalaisten noske-laisten
äänenkannattajassa «Raivaajassa» seuraavakin
pätkä:. :
«Kuuluisa moskovalainen ravintola «Tango», jota
ön pitänyt entinen oikeusasiain komisari, tunnettu lät­tiläinen
bolsheviki Ötutshka, on suljettu Leninin toi­mesta
sen suuremmoisen hurjistelun jälkeen, minkä
yleisvenäläisei^ tojnieenpanevan keskuskomitean jäsenet
Kaplan jä Verevvkirt siellä toimeenpanivat Päihtyneet
komisaaril faativat yleisöä luovuttamaan kaildci mu­kana
olevat rahansa ja arvoesineensä. Humalaisia ko-mi^
areja koetettiin rauhoittaa, multa vastaukseksi he
lyhtyivät ammuskeluun. Kaksi henkeä sai surmansa
ja yksi haavoittui- Tapahtumapaikalle, ravintolaan,
Saapunut tsheka-päällikkö Dsherskinski pani toimeen
oman käde^ji oikeuden, Häri nimittäin heti paikalla
omakätisesti ampui molemmat komisaarit.»
Olemme tavanneet proletaarimaata parjaavissa por-yarilehdissä
jos minkälaisia ruokottomuuksia Neuvosto-
Venäjästä, mutta törkeämpää kuin edellämainittu nos-kelaislchden
julkaisema hävyttömyys, emme ole sat­tuneet
löytämään. Tällaisen loan syytäminen kuvaa
muuten- kuinka syvälle vastavallankumouksen lokaan
tämä noskelaisten äänenkannattajan toimitus on va­jonnut
Tällaista ei luulisi cnaän okeistösosialistislen-käan
työläisten sietävän.
Thomas puolustaa vallanpitäjiä
*Toskaväkeä" vastaan
Wolf f in toimisto ilmoittaa, etta Englannin rautatie-laisliiton
johtaja (ja samalla Amsterdamin Internati­onalen
puheenjohtaja) on Warringtonissa pitämäs­sään
puheessa selittänyt, että jos hallitus antaa levot-
Ipmuuksien taikka työttöraäin mielenosoitusten sitoa
kätensä, niin on se silloin roskavaen hallitus.
.Työläisten ammatillisen internationalen johtaja
kutsuu siis roskaväeksi niitä onnettomia, jotka nälkä
ja kurjuus ajaa mielenosoituksiin korostaakseen vaa­timuksiaan,-
työstä ja leivästä. Hallitukselle annetaan
siis oikeus, kohdella roskaväkena työläisiä, jotka suu­rimmaksi
osaksi lukeutuvat Amsterdamin Internatio-naleen,
ja jotka julkisesti osoittavat mieltään nälän
johdosta, johoii kapitalistinen järjestelmä on heidät
jouduttanut. Kun «työväenjohtajilla» on työttömistä
tällainen käsitys, niin kuinka ihmettellä, jos hallitus
käyttää näitä vastaan pamppuja, revolvereja ja koUe- _ „
kiväärejä. Siivottomia lurjuVia ne amsterdamilaiset siolliseksi työvänluokalle. Sanotaan
jolitajat! vieläkin enemmän, kielletään ja va
Kansainväliselle, jossa va9tauksess:t
oli m.m. seuraava pS?!elmä, kos­kien
poliittista toimintaa. Siinä sa­nottiin,
että he eivät hyväksy po­liittista
toimintaa sen tähden että
kapitalistista valtiota ei voida saa­da
suosiolliseksi palkkatyöväestölle.
Aivan oikein! Tuossa päätöksessä ei
ole mitään joka... sotisi selvää val­lankumouksellista
näkökantaa vas­taan.
«Kapitalistista valtiota» ei
voida fiaada suosiolliseksi eikä myö­tätuntoiseksi,
ei ainakaan vallanku
moukselliselle proletariaatille, se on
totuus jota ei voida kiertää, sillä
kapitalistinen valtio -on luokkalai-tos,
ase omistavan luokan etujen
palveluksessa. Tästä ei tule riitaa.
Kapitalistisen valtion on kadottava
ja uudet luokkalaitokset rakennet­tava
uuden, valtaan tulleen luokan
etuja ja tarkoitusperiä palvelemaan.
Mutta mitä tässä IWW kokouksen
päätöksessä on'sitten sellaistaj josta
-voi vetää'^^ otsikossa olevan päätök-^
«en? Antakaajiäil pUaJ Tässä on:
kysymyksessä kaksi suuntaa, kaksV
tietä, joita myöten otaksutaan pääs­tävän
kommunistiseen yhteiskun­taan
taloudellinen ja poliittinen.
Iww:läiset ovat valinneet puhtaasti
taloudellisen toiminnan tien. He
seisovat tienhaarassa ja viittovat
kumoukseen kulke.valle työväenluo­kalle
oikeaa tietä. Kuunnelkaamme-pa
mitä he meille sanovat Minä
en ole nähnyt englanninkielellä ko­kouksen
tekemää vastausta, mutta
Industrialistin suomennoksessa sa:
notaan, cettä kapitalistinen vftltio ei
voi tulla suosiolliseksi työväenluo­kalle
». —Siis he kieltävät seuraa­jiaan
valitsemasta poliittista tietä,
sillä kapitalistinen valtio ei.voi tul­la
heille, suosiolliseksi. Kapitalisti­nen
talous voi tulla suosiolliseksi
kapinalliselle työyäenuokalle. Jos tä­mä
suosion hankkiminen on hiin
tärkeä, että niinkin arvokkaassa
asiakirjassa kuin edellämainittu vas/
taus on, on se otettu ainoaksi ia
erikpisekai esteeksi' miksi politiikkaa
on hyljtttävä,, nii> luonnollistahan
On «ttä nojaannutaanasian^^ toiseen
puoleen. •Sanotaan ' tietä viitatessa
työväestölle: älkää menkä siiine,
tulkaa tänne ja seuratkaa meitä.
Meillä on ^ keino jolla saadaan kapi­talistinen
talousopeille suosiolliseksi,
Voidaanko mitään muuta tarkoit­taa?
Onko edes mahdollisuuttakaan
toisenlaisen johtopäätöksen tekoon.
Koko toista sivua käsittävästä asia­kirjasta
ei löydetä mitään, joka
johtaisi edes epäilykseenkään, että
olisi tähdätty mihinkään muualle.
Tahdotaan sanoa, että meidän mat­kassa
kulkeininen on vallankumouk­sellisesti
edullista,' sillä meillä on
keino, jolla voidaan tehdä kapita­listinen
talous suosiolliseksi työvä­enluokalle,
mutta nuo toiset eivä:
voi saada kapitalistista valtiota suo­siolliseksi.
Eikö tämä ole selvä kuin
päivä.
Mutta mikä tämä tämänpäiväinen
talousjärjestelmä sitten 'öikeastaaa
on? Onko se vissi ja pysyvä yh-teiskuntaopilliheh
tilanne, vai onko
se eräs monista historiallisista ilmi­öistä,
joku ominainen yhteiskunta­taloudellinen
tilanne eräälläl histo­riallisella
aikakaudella'. Edelleen s.;
ei voi olla, sillä jokaisellahan on
tunnettua, että koko kapitalistiner.
järjestelmä on yasta hyvin myöhäi­sen
aikakauden ilmiö. Ilmiö sellai­nen,
joka kaikesta päättäen tulee
läheisessä tulevaisuudessa katoa­maan.
Paremmin" sanottuna, jonka
eräs meille hyvin tunnetta yhteis­kunnallinen
tekijä tulee hävittä­mään
ja rakentamaan uudelle ^aika­kaudelle
paremmin sopivan yhteis­kuntatalouden.
Nykyinen talous
täyttää tänäpäivänä eräitä erikoi­sia
tehtäviään. Täyttää kapitalisti­sen
luokan olemassaolon ehdot- Ka-pitalistiluokkakaan
ei ole mikään
mielivaltainen olio. Sen olemassa­olo
on rakennettu eräälle vissinlai­selle
yhteiskuntataloudelle, joka OR
tämänpäivän talousjärjestelmäl
Mistä johtuu työväenlTiokan kes­kuudessa
aina kasvava tyytymättö­myys
ja lisääntyvä halu yhteiskun­nallisen
vdlanlcumouksen suoritta
miseen? Vain siitä selvästä tosiasi­asta,
että tämänpäiväinen yhteis­kuntajärjestelmä
ei ensinkään pal­vele
työtätekevien luokkien etuja.
Sen erityinen historiallinen tehtävä
on palvella porvariluokkien etiija
työväenluokan etujen kustannuksel­la.
Ja vallankumouksellisen työväes
tön tehtävänä täytyy olla kapitalis-tiluokan
etu ajanmukaisen yhteisr
kuntatalouden hävittämisen.
Ja nyt kuitenkin kokoonnutaan
yli maata käsittävään kokoukseen.
Heilutetaan vallankumouksen lippu­ja!
Päristellään vallankumoukselli­sia
fraaseja ja sanotaan tosi kyl­läkin,
peitetyssä muodossa, joka i
ainakaan asiaa lievennä, että me
teemme kapitalistisen talouden suo
Lännen viljasadon arvo
Ontarion vuodentulon arvo ..........^
Canadan mineraalituotannon arvo
Työkaluteräksen tuotanto (suurissa tonneissa)
TeräskiskOjen ja levyjen tuotanto (si t )
Kuparituotanto (paunoissa)
Kultatuotannon arvo ....
Hopeatuotanto (unsseissa)
Hiilituotanto (lyhyissä tonneissa)
Nikkelituotanto (paunoissa)
Lyijytuotanto (paunoissa)
Sinkkituotanto (paunoissa)
Ashestostuotanto (tonneissa)
Ontarion kultatuotanto (unsseissa)
Ontarion kultatuotannon arvo ............r.-,
Porcupinen (myös Timmins) dividentit
Cobaltin hopeatuotanto (unsseissa)
Cobaltin hopeatuotannon arvo
Cobaltin dividentit
Pankkien voitot (tilastot 17 kaupungista) ......
Sijoitukset .pankejssa (marrask. 30 p.) ..........
Pankkien-antamat lainat (marrask. 30 p.)
Pankkien vastattavat (marrask. 30 p.)
Pankkien varat (marrask, 30 p.)
Vararikot (niiden lukumäärä)
Vararikot (niiden velat)
Uusien henkivakuutusten arvo
Canadan ottamat lainat ..i.......
Hallituksen lainatX
•Kunnällislainat'
Rautateitten lainat .v.:..-..........,....
Korporationien lainat
.•.l"I.i'2'
$ 859,751,346,
755,549,493
1,615,300,839
767,707,200
384,000,000
455,030,80a
233,556,000
180,349,000
348,000
439,000
. 51,229,000
154.000.000
25,110,500
15,726,000
14i210,000
24,812,000
98,738,000
139,000
l,a28,095
21,800,000
6,117,707
10,120,000
7,500,000.
l',580,000
14,506,631,278
1,712,055_,785
1,105,630,178
2,419,058,711-
2,690,434,823--
3,182
54,366<122
I 865,695,088
824,995,678
1,690,690,766
631,982,500
280,098,000
325,451,000
239,627,400
174,315,653
595,000
667,000
54,689,000
53,167^000
18,059,674^
13,059,710
15,057,493
20,624,279
66,679,000
97,761
707,470
16,322,629
4,221,709
8,279,320.
5,413,520^
1,640,000
17,473,211,279
1,808,129,106
1,210.101,634
•-2/541>36,278
2,824,130,507
2,348
51.083,158
520,000,000 ; 528;i93,352
495,433,892 " 4Ö0;i84,818
Xv318,870,000. -133.488,500 :
• < 93,371,902^^ - ^198(805,973 '
........ 13,015.10.0 101,150,000
$1,256,914,922
1,345,592,300
2,602,60?,222
605,058200
234,138,300
558,355,800
376,746,900
227,859,605
/ 974,000
1,109,000
81^600,691
,39,863,912
15314,098
13,330,357
16,946;764
61,136,493
35,953,717:
I3ill2j555
3a6O,042
10,831,146
10,687,687
3,458,142
20^57,021,285
1,978,763,102
1,357,973,118
2,835,578,788
3,U0,89O,S51
' 998
" 22,076,2'96 *
641,778,095
318,832,081
' 113,455,500
58,994,728
/9.6,?Q0,000
^^•-'49381,853'
roitetaan »työläisiä xomaksumasta
kommunistisia mielipiteitä, sillä,
kommunistit eivät voi tehdä kapi­talistista
valtiota suosiolliseksi työ-,
väenluokalle. Se on totta, sitä eivät
kommunistit eikä 3:mas Kansainvä­linen
voikaan tehdä. Se ei sitä ha­lua
kellekään uskottaakaan, sillä
kapitalistinen valtio on luokkalai-tos
ja toimii vain luokkansa hyväk­si.
Ken uskottaisi työväestölle .tois­ta,
hän ei edustaisi vallankumouk­sellista
luokkafilosofiaa, olisi työ­väenluokan
petturi ja toimisi porva­rillisen
luokan kätyrinä. Mutta en­täpä
jos joku selittää työyäestölle
—taloudellinen vallankumous ei ole
tarpeellista, me voimme tavalla tahi
toisella jota me emme nyt halua
selittää, tehdä kapitalistisen talou­den
suosiolliseksi työväönluoka i
eduille. Mitä, etuja työväestöllä voi
olla ja on? Mitä etuja työväestö ta-vottelee
ja voi tavotella?. Vain luok­kaetuja.
Voil^ tyiiväenluqkan edut
"olla jossain' sukulaisuussuhteissk
porvariluokan etujen" kai^sa? Joka
sellaista uskoo, uskoo johonkin jolla
ei ole pohjaa. Minkä laatuinen ta­lous
yoi palvella porvariluokan etu-jai
Yksinomaaiv ja, ainoastaan vain
kapitalistinen talous. Minkä laatui­nen
talous voi palvella vain työvä-etiluokaa
ja olla sen luokkaetujen
kanssa sopusoinnussa? Vaiii kom­munistinen
talous.
Kuka voi vain puolustaa kapitar
listista talousjärjestelmää? Sen voi
tehdä vain porvari, eli porvarillisis­ta^
eduista hyötyvät .yäliluokat ja
porvariston palkkarengit Kuka voi
uskottaa työväestölle että kapitalis­tinen
talous voisi palvella myös­kin
työväenluokan etuja? Niin voi
tehdä vain ainoaj^taan sellaiset, joil­le
on eduksi työväestön luokka­taistelun
harhaanjohtaminen. Se
suosio mitä..porvarillinen yhteiskun­tajärjestelmä
osoittaa työväenluo­kalle
on jotain sellaista, jota Ji
näe eikä tunne kukaan muu kuin,
IWWm taantumukselliset, johtajat.
Mutta eipä ihme. Täytyyhän, isän­nän,
olla, suosiollinen rengilleen.
Mutta tehdä kpko vallankumouksel­lisesta
työväestöstä porvarillisia ren-
Hejä, on sentään liian suuri urak­ka
oikeisto-ivTKdäisillekin. Tässä
ei ole väärinkäsityksen mahdolli­suuttakaan.
iKun joku selittää, että
hän ei tätä suuntaa^^kannata siksi,
että se ei tee jotain e.rikoista asitia
suosiolliseksi jollekin asialle, tar­koittaa
hän, että joku toinen suun­ta
tekee jonkun toisen asian suo­siolliseksi
jollejMn^tCN^ asialle.
K^pitelistineri c^loUB ; «n kuitenkin
seliaiiien asia, JQsta ei koskaan saa­da
tyoväestöi|le suosiollista asiaa,
yritti ' sitä • tehdä vaikkapa koko
IWW prominenttikopla, suomalaisen
oikeistoryhmän avustamana. Tehdä
ja uskottaa on kaksi eri asiaa. Te­keminen
jos "«lisikin tuloksetointa
niin uskottaminen tässä tapaukses­sa
ei sitä ole. Uskottamalla he­räävälle
työväestölle ja herätystöis-sä
toimiville joukoille jotain joka
on todellisuudessa mahdotointa, on
jotain sellaista, joUa voidaan joh­taa
harhaan. , Harhaanjohtamalli
luokkataisteluun kiintyneitä jouk­koja
on parhaimman palveluksen
tekemistä vallassa olevalle luokal­le.
Olotila missä työväestö elää on
siinä pisteessä, että se ajaa laa­jenevia
joukkoja lupkkasodan pyör­teisiin.
Syntyy taisteluun pakoitta-va
tilanne jota ei voida välttää.
Mutta taistelun kärki voidaan kav
kai^ta, tehdä vallankumouksellisesti
vaarattomaksi j a sellaiselle teolle
räpyttää porvaristo käsiään. Se joka
puhuu kapitalistisen yhteiskuntata­louden
sopeuttamisesta työväenluo­kan
etujen mukaisesti, hän on va­jonnut
korvia myöten poroporvaril­liseen
rapakkoon ja soittelee pikku
porvarillisia hätäkelloJB, Pienporva-ristokin
on tyytymätohtä nykyisin,
mutta vallankumousta se kammoo
sen jokaisessa eri vaiheessa ja se­kin
puhuu sopeuttamisesta, sovitte­lusta,
kehityksellisestä yhteiskunnan
uudestisyntymisestä, aivan samassa
äänilajissa kuin IWW keltaiset jon-tajatkin.
Porvarillisen valtion ia
porvarillisen talouden hävittämistä
ajavat .eteenpäin vain- vallanfcumo-uksellisesti
varmat jä . toimiiitata- •
voissaan tinkimättömät työläiset
Kolmannen Kansainvälisen ja Pu­naisen
Taloudeliiseh lippujen ympä­rillä.
; ;
Alf Hautamäki.
Pankkikapitaali kuris- Intian kommunistien
tanut Euötsin teöl- ohjelma
• lisiiuden
Tukholma 5-12.; — Tämänpäiväi,
sessä numerossaan koskettelee täkä­läinen'
toverilehti'sitä hämminkiä ja
neuvottomuutta mikä on tarttunut
suurliikkeilijäin maailmaan kata.s-tröoffien
johdosta osakeriiärkkinoil-la,
mitkä katastrobffit ovat jo jat­kuneet
kahden vuoden ^ajan siitä
huolimatta, etta pankkilehdet jc
1920 selittivät; että silioiset osake­hinnat
olivat saavuttaneet pohja-kurssirfsa.
Kaksi vuottp takaperin
perustettiin: apukonsortumi, jonka
piti vaikuttaa kurssien laskua, vas­taan,
mutta nyt. oh tämä: apuyhtiö-kin
täysin voimaton: pienemmät
osakkeenomistajat menevät nurin ja
pankit - eivät kestä ' suunnattomia
osakemenetyksiä; yksistään Svens­ka
Hand'elsbanken On ol^ut pako­tettu
tekemään lälies sadan miljoo­nan
poiston! •
Kun osakemaailma jo kaksi vuot­ta
sitten oli hyllyvällä pohjalla, huo­mauttaa
toverilehti, niin oii kysyt­tävä:
missä ollaan nyt? Olemme,il­meisesti
jyrkänteen nielussa. Jat­kuva
sliunnatort kapitaalihävitys ei
ole samantekevää työläisille, sillä
se tuottaa mitä hirvittävämpiä seu­rauksia
työväenluokalle tuotannon
lopeittäniiafen ja joukkotyöttömyyden
muodossa. Pelastuksen syvyydestä
täytyy tulla rauhallisesta työstä
työn maailman on luotava uudet
reaaliarvot mitkä keinottelukäutena
on hävitetty. Mutta kun tämä este­tään
ja tehdään mahdottomaksi,
koska rahalaitokset ja pankit ovat
'monopolisoineet tuotantovälineet jo­ka
laadusta, hiin on ilmeistä, että
juuri kapitalismi itse on se, joka
on onnettomuutena ja jälleenraken­tamisen
esteenä. Tällöin, on kapita­lismi
syöstävä syrjään. Ja eikö sit­ten
tilanne ole suurissa osLssa maa­ta
tällainen, muutamat pahkkiruhti
naat kun omistavat tfiistiutuneet
tehtaat metsät maan ja kaivokset?
Eikö koko suuremmoiiien tuotanto
ole riippuvainen muutamista har­voista
miehistä; jotka itsevaltiaina
antavat pyörien joko, käydä taikka
pysähtyä?
Tietysti on laita täjlainen. Mut
ta niinpä ei maailman uudelleen­rakentaminen
riipukaan pankkimie-hista
muussa mielessä kuin siinä,
lettä näniä voivat olla sen esteenä
Mutta annapa todellisille tuottaville
Voimille takaisin nuden omaisuus ja
tuotantoväliiiekeinot, niin on maail­ma
uudelleen nouseva siitä hävityk­sestä,
mihin kapitalismi kaikkine so­dan,
taloudellisen hävityksen, ja kei-nottelurairon
olem.uksineen on syös­syt
onnettoman ihmiskunnan, lau­suu
toverileiti lopuksi.
Kuinka toivotan muuten Ruotsin
teollisuuden asema on näkyy siitä­kin,
että työväenluokankin välittä-jäinsä
sosialidemokraattien kautta
hyvyttömäin palkanadenmisten muo­dossa
kautta linjan antama tribuut­ti
ei ole piemmmaMkään' tavalla
voinut sitä keventää, vaikka ^ mä
selitettiin palkkain ailennukäa läpi-ajettaessa
juuri siksi ihmeeksi, joka
piisi saava kffllffin aikaan!
Äskettäin kokoontui Intian kan­sallinen
kongressi, missä, «li edus-tet,^
una kaikki Intian vallankumo­ukselliset
suunnat'• Kansallisvallan-kumoUksellisten
rinnalla oli siellä
jnyös kommunistisilla elivistajillä'
paikkansa. Nämä esittivät ohjelman,
jonka pääkohdat ovat seuraavaa si­sältöä:
~
Täydellinen • kansallinen riippu- ,
mattomuus, . yleisen vaalioikeuden
pohjalla tapahtuvat kansalliskokouk­sen
vaalit, Intian liittotasavallan
perustaminen, suurien omaisuuksien
takavarikoiriti,. kaikkien välillisten
verojen poistaminen, vuorikaivosten,
rautateiden, lennätinverkon ja lai-vakulun
kansällistuttaminen raition
alaisiksi ja työmaaneuvostojen kont­rollin.
;
Minimipälkkairi säätäminen kai­killa,,
teollisuusaloilla, 8-tunnin työ­ajan
toteuttaminen, samoinkuin
vanhuuden-, sairas- ja työttömyys-'
vakuutuksen toteuttaminen. Työvä­estöllä
olkoon täysi oikeus järjes- '
tyä, julistaa lakkoja ja ryhtyä töi-vomustensa
toteuttamiseksi suoraan
toimintaan. Kaikilla suurteollisuuden
aloilla , valistakoon työmaan^uyosto-ja,
jotka toimiyat valtion valvon­nassa,-
ja joiden tehtävänä on suo-
14 Jella \ tiyöläisten kaikkia oikeuksia.
Naisille-vaaditaan täyttä .yhteiskun­nallista,
• taloudellista- ja poliittis^
tasavertaisuutta. Seisova sotaväki
poistettakoon ja sen sijaail aseistet­takoon
koko kansa kansallisen va­pauden
puolustamista varten.
Toimintaohjelniassa ehdotetaan
yleisintialaisten joukkomielenosoi-tusten
järjestämistä tunnuksella:
«•Ei mitään vero- eikä vuokrasuori-tuksia!
» Samoin tullaan järjestä­mään
joukkovastarinta kalliita hin­toja,
kohoavia rautatie-^ja postita-"
riffeja, suolav.eroa ja muita välil­lisiä
veroja vastaan. 8-tunnin työ­ajan
ja ammattiyhdistysten tunnus­tamisen
saavuttamiseksi tullaan toi­meenpanemaan
joukkolakkoja, joilla
valmistellaan yleisintialaista .suur­lakkoa.
Joukkomielenosoitusten 'or­ganisoinnin
ja niitä seuraavan yleis­lakon
avulla puristettaisiin myös
poliittiset vangit vapaiksi.
Mitä noskelaisuushul-luus
teettää
Stuttgartin maa-alaoikeus op ju­listanut
takavarikkoon sosialidemok­raattisen
pilalehden, Wahreft Jako­bin,
erään numeron siinä olleen
marraskuun vallankumousta käsit­televän
runoelman johdosta. Nyt
on myös Thuringenin sosialidemok'
raattinen hallitus kehoittanut polii­siviranomaisia
kautta maan takava-rikoirdaan
mainitun , pilalehden nu­meron/
Noskelaisuushulluus on ny-jo
siis kehittynyt sille asteelle, että
takavarikoi omaa itseään. Taikka
toisin sanoen: syö kuin sika por­saansa.
Jos tämä taas tapahtuu
tarkoituksellisessa viisaudessa, nii"
hy.vää ruokahalua vain; emme
sellaista menetystä surisi!