Vapaus, January 17, 1948

              r kontrollia £uur
.n kaupassa..
rubkaia;
muodostaa Yhö^:
,y ty y; si j oi itää'' oijjaj
iljon miiä he xäii
imä : sijdftukset\:<^
,'ja käyt^ttävä':vici
Kiih; mii?^ Yhdys.
Suuret./sumsnat-ij
lee Amerikan' koa.
taa: Washinetoiii3J£
itusvallari o-aliiirt*.
seläinääh.' ,
ia jokaisen osallij.
tyy /suostua-.siihen
Amerikan; periaate
kiinnuttämisessa; .ji
llLsäädöksissä'ja -ui.
»ntroUissa; Yhdys-la
.kahta:vineuyoite-
1 ja .•karasaint-äiisten
t .kanssa;, viittaavat,
inostuksen-koiibvoi.
. perui teolhsuukoien
.•astäan ja seliaiiten
seksi, niillä rajoitie-iättömien
.tavarait
;ää-;tämän phjelmai
eh materiaalien tuo-,
lysvällat haluaasia.
.. • On;, epäilytiävää
at maat;,; sellaisessa
lisivat kieltäytyä sii-
1 vaatii;.' että^ niidei»
tegisteh materiaalien
ällii. kun ' Yhdysyal-ä,:;
materiaaleista, Ia-;
nä kohta tarkoittaa,
: saa haltuunsa stra-naalit
osaUistuvien
välittämättä. .; limei-ätaa.
rhähdöllisuuden
iin aloille', ;.mi.issä eu-
•tellit ovat määrää-
. j ä kumialalle ja .sa-
.\iherikan ; mpnbpoli.
tegisten materiaalien
)i:.a Yhdysvaltain tyo-1
ciustajat • nimittävät
lomentaja) / virkailija
. huomattavimmassaf
aassa ohjelman '.en-i
troUin painostus pa-n
a vaarnaan ovensa |
aaomansijoittajille ja f
ehtaiden haaraosas-tu
taloudellinen yh-t
takaa-erikoisesti tai-älmat
- neljaksitoista i
5800 tai $850 . miljoo-on
5 prosenttia koko
itta vielä tärkeämpää j
ttamalla taloudellisia
svailat suojaa Amen-
;en Euroopan maiden
ja voittojen, kaanta-
;ta-vastaan osallistu-n
tie Amerikan., suur-,
en esimerkiksi - - palo-s;
• suunnittelemalla.
: lansir-Euroopan ta­in'
ja erikoisesti veit­siin.
Jos nama suun-itaan,
nun. silloin lan-lat
voivat-joutua sa­maan
missa ovatla-erikan
maatj joiden
40-50 prosenttia ulko-
. ulkomaisen/pääoman
amiseen; Tassä niit-lU
• Streetille tehtävät
ittaisivab py.sy vaisen
tamisen länsi-Euroo-/
.loudellisen itsenaisyy-sen.'
• •:
lunnitelman; kontrolle-•
sipuolisestiYhdy s vai- •
I lopettaa. avustuksen
leljannella sivullal.
en Punaisen Ristm ja/
n.joissakm elimiSvSa o-inut
-, väärinkäytöksiä,
ikn-..tapahtuneen, luin
i järjestöt ovat var-impia
avustuksen ja-lotkut
tuntemattomat
•jestöt, joiden nimia ei
omiavun todellista a-
3i voida /laskea pelkas-msaran
mukaan mita,
:eratty..' Sen todellinen
tavaramäärässä, mita
/ Kuinka esunerkiksi
dalla dollarilla voi teh-,
ipoja ja.saada halvalla,
tkl se. tavara mita Ca-ju.
on ostanut.:ja lahet'.
on saatu moninkerrom
mn JOS se olisi jouaut-emssä
erissä,
imiavun-taholta onjui-,
t en paikkakunnilta tu-cetätyilairahalla
on os-
1 lähetettäväksi. Tas=ä
inta pelia; Jos kerran •
/tukijoiden;, .toimeöta
laista;avustustyötä teh-;.
i'aksi mm miksr ei; jul»
palstoilla.tarkka selos-,,
vittamiseksi.. Suomeii;
i kansaa ei hypdyta se
aan rintoihin ja kehas-;
: Tuntuuvsilta, ettain-/.
johtavien/ /henkilöiden;
ikn peittaa saama tto-lehnällä.
Heihin sopu
tä-jos .'huutaminen aut- •
i / o l i s i eläinten kuaui-
^UaCJs ia ^LiiaLCiiuu*
^ l L.
ERÄÄN SYYTETYN TUNNUSTUS
iSeuraava on ote puheesta, jonka
filmiktrjaihja RUvXardner Jr. p i -
tj HoUyvoodissa äskettäin järjes­tetyssä
joukkokokouksessa. Lard-
. ner on yksi nnsta kymmeneltä elo-km'ateoIUsuuden
edustajasta, jotka
ovat s>'ytt€essa Yhdysvaltain kon­gressin
lialveksjinisesta, "kun eivat
todistaneet Thomasin "epäamerik­kalaisuutta',
tutkivassa komiteassa.
• ••. ./...
Siltä saakka, joUom sain haasteen
mennä vastaamaan Thomasui komi­tean
edessä viime syyskuussa, olen
mma ollut tietomen siitä, että mmkä
hyvänsä kannan mma olism ottanut
Nun-.suun oh l a m a n arkiiilomatto-man
teuhottaren oi<' .minuun, elta-mina
olm/ h ä n e n tovcrU-nsa kyiisiKsn
144 pajJiajai-skuukauiia. /<()ka nyt
taaksepäin kat-socn lumuu- r.ivait 12.
\-uodelta.
Heti -•icn jiilktx-n ku:ri in-.iiut o li
hyv. i k s y v t y jasfiieksi tuini.-.fttiin mei--
dajv;sal:i;.'iesfa .siilus.sainmf vaah; kuV:a
l ä h e t e t t ä i s i i n . tTikuiso<-n vnllanku-moukscll-.
sia- tekevään k r u l u u i i . Tä­mä
koulu pideii:!!! niuv .--vvaläa maan
alla, c t i a oppilaiden oli .•iUiiritcttavii
paastotiii.-iintonM 11 m;i ivpainckam-
. mias-sa. . - • / • •'./
Mina salli v a h u n m a n n i n n a ja ta-.
YiHiM iiiiljiliiiiiii
»HlD IIMniofias
. UrlMnlU. 7-:^- Suomen Vapaa-ajatte-li.
uun liitto vietti viune vuoden lopulla
kjnimenvuöti-sjulilaaiusa taalla. X^nttu
pt-rustcitnu Helsingissa marraskuus-s;
i 1937 Kotkan. Helsmgm, Turun. Po­rin.
Lahden. Kuopion ja Tajnpereeu
.«ivnl-.rekist*'riin kuuluvien .yhdistys­ten
toimesta saaden nimok-soen Siviili-rckl-
stcnyhdistystcn Kcskut-hitto.
Jos . toisoi^a liittohalhtukscn ko­kouksessa
v. 1938 alussjj muuntoJtnn
hiton ohjelma jonka mukaan jarje:«4_iij„ oi v\c niitit niin .trmo:.,n niin
lon paaniaarana on toimia sivithrekls.-
t<^nm kuuluvia yhdistävänä elimenä,
valvoa hoidan oikeuksiaan ja pyrkiä
viukuttamuan julkis(*n tlamanrva-pauttanii.
sek.st uskomusten j« kirkko­kuntien
holhouksesta. . ,
Kirkon ja valtiovallan Jarrutuksesta
huolimatta edistyi siviilirekistcriin
tässä tutkinnos». se ei olisi iniellyttä- i vnlhsen marxilaisen tavan mukaan. I kuuluvien jarjcstymhien tyydyttävas-
Lauantaina, tammikuun 17 p. — Sat,, Jan. 17
ÄiiiiiÄil^Ä
K f i U . (>J.\VI f.iv.vi's «s* •^pfj;:-.! tunt<m.atonta, j a hän asettuu
"KarMkai- k-.iik,-.' ^it.':in--'i t. »iij uu> jr..-kV.jmatta t a i « > t e l e m a a n yht«idHlll-
.Ar\"io:kaa a.Ma: .s'.!.'' i uf M JhM. i p<.jhjuvirt^ja vastaau, joUca
o\at. IM s.<U.ii.-nia j ' u ' u j , . , v ' O l . i h'nki.s»i.s<; e t t ä jttineeJJisesti «^6-
tai nnden ta,\tM^i "\U ' N. . - . i ; htiu- lytf-ivni kansakunnan elinraroja-dahtaa
Geoi-pr^ IJtrnard v/. li.-iv-.. Hau t u n k t u t u u pmnun alle ja osott»
tclinas-s:ian The D:>ct(jj''.s Dilt-mina; taa, «nta. puollnai-set toimenpiteet el-;
Laakarin: pulm;t. j : . iiaihin 'IvhvUiin, vat >.}ida tulok.vIin'. s i l l ä pinnalliset
yMinekkaiKViU l.-.usoi.siin vo;da:i.n ki- vlitei.skuniian parantajat ovat itjjekln;
•-cyttaa G.H.ö.n neruuiärn y<i!!i. ;.
Kukn.-iii.inuu nvkvaan t-hiva k« ;ai-niuifit
lakK-n « l a i s i a , joita vastaan hc ^
\ a : i l a v i u iivistc-Jevunsa, Kun stls
nuiui kuvitLvlevnt, olta parannus on
ai.ka.iij.saatavj.s.sa. kuihtuneeiv oksain
poi.sloikkiiamisclla tai desinfioivalla
ruifikutuk.sellH. Shau' lialiua siirtää
nyt kalkkia iliraisia. ; mika un demokraattisen toimhinan
Sen kuuden viikon aikana mikä on | halveksumusta. nmiut valittiin kou-
' kulunut esiintymisestämme Washing- i>oluiiitne cdu^t.ijak.si.
Hinauslaitteella varustettu hiihtomäki Dagmarissa, Ont, Sadat hiihtäjät eri puoUIta saapuvat
tänne snnnuntaisin nauttimaan ulkoilusta.
lihiutaleita ja rakeita tieteellisen
lan valossa Lumihiutaleita ovat muuten ai­kain
vieressä monet hengen ja ai­neen
mahtimiehet- koettaneet tieteel­lisessä
mielessä tarkastella. Up'sälan
arkkipiispa Olaus Magnuksen pape­reista
on löydetty v. 1555 laadittu
piirros lumikristallin muodosta. Hä­nen
kuvionsa oli kuitenkin, monessa
suhteessa epätäsmällinen ja tähtitie­teilijä
Kepler oli ensimmäinen, joka
korosti lumikiteiden kuusikulmaista
muotoa. Filosofi Decrates kiinnitti
sen jälkeen v. 1638 huomiota lumiki­teiden
säännöllisyyteen. Italialainen
Rosetti. jaotteli v;- ,1681 lumikiteitä
en.ryhmiin ja keksi jo niiden; ilma­kanavatkin,
. mika . asia .sittemmm
kuitenkin pitkäksi aikaa unohdettiin.
Jan Engelman piirsi.-v. 1747 420 eri­laista
lumikidettaja v. 1761 muodos­tettiin
keinotekoisia lumihiutaleita.
Nyttemmin maarataan- lumikiutalei-dcn
muodot tarkasti- mikrovalokuva-usta
hyväksi käyttäen ja • niinpä eri­laisten-
kiteiden lukumäärä tata ny-,
kyä ylittääkin ainakin - l u ^ n 2000.
Paljon .muutakin- paljastavat .maail­malle-
nämä lumihiutaleet, jotka niin ':<lpsfea.
Voi.misteluseuraii edustaja y selosti
laajast,i seuran toimintaa ja paljon
Ja> kuitenkin lumihiutaleet ovat, i>euralla kuului olevan Ulaisuuksia la-hitulevaisuudessa;
kuten: seuran 30-
perin rauhallisesti leijailevat maan
pintaa-kohti.
|fil. tri. J. M. Angervo
ei. ohsi lumihiutaleiden h i l -
jaillessa.. maan pintaa kohti
inyt näitä hentoja kappalieita
Btellyt niiden monelta osalta
Iistä muotoa, hiljaista putoat
moma muita seikkoja- Ajä-
[ovat- talloin .tietenkin lentär
luaksikin, mutta ainakin jois-ipauksissa
lienee yritetty et-
Ityksiäkin. luonnon lumihiuta-
|kätkeytyviln ihmeellisyyksiin,
saan omenan putoavan puus-tessa
englantilaisessa fysiikan
sa; Newtonissa hera-si ky.sy-
^iksi tama omena ei lennä tai--
lohti"; jonka /jälkeen, hänen
juolahtivat ensimmäiset a-hänen
sittemmin kehittä­mään
j a taivaankappaleiden
lateoriasta. Samoin' lumihiu-putoaminen
on antanut ai-luomattaviin,
vaikkakaan ci
luaskantoisiin /teorioihin. Sa-
^ntymLstapa yleensä, ja.:lumi-iden
. kokoonpano niiden-pie-
• yksityiskohtia/ m.voten ovat,
joutuneet tiedemiesten pun^-
kfiksi, ja tama tutkimus oii
anut suuren joukon - mielen-
|ia luonnon tosiasioita,
ilaatuisia ovat sitten lahe.mr
rkasteltuma nama. lumihiuta-'
ka rae-., ja ;muut- kiinteät kap-.
joita vapaasta ilmakehästä
Jn • nopeuk.sin keskuuteemme
Näiden sadenniotojen maä-on
- vUme aikoma laatinut
räs ilmatieteilijöiden kansam-
, komitea, joka on tarkasti csi-lumihiutaleiden.
ja : muiden
ien sademuotojen laatua ja;
nstapoja. .Valistunut .suomä­k
i mielestään kuitenkaan kai-iaraitclmia
lumelle.^ Han tie-elestaan
mittavasti-lumen ,;:Va-i:
ko.steudesta, kylmyydestä- ja
ominaisuuksista. Lienee kui-
,.: mielenkiintoista ^ merkitä
etta - nah^sa. .maraitelmissa
lan . vansinaisen lumen., ama
stuneen. kuusikulmaisista . ki^
Taman on ; tietenkin .toden-kainen,
joka on lähemmin tar-.
it pakkaspäivinä hiljalleen
Ja taiteellisia lumikiteitä. .Vie-iemmin
. .-tarkastellessaan . han.
Imannut.niiden näyttävän, kuu-dlsilta
.tähdiltä, joissa huippu-muodostavat
säännöllisen, ^ kerrol^siin, jossa ne
imion. Itse-lumikiteiden ^nj '^eja P ,i,,,,Myneiksi vesipi-ytta^
ät miksroskopilla kat.^ot-i aaho^a ^^^^^^^^^^ ^ ^ ^ ^
mitä erilaisimmilta J^^^^^^^' ' ^ ^ . ^ ^ r ^ t u i taa knnte.k.i raepalloik.si/
^^"°tteilta. i kas->ettuaan nama raepal-;
lumihiutaleiden hidas leijai- ^f'^^^ ^^^^.^ p^.jesta voittavat ylös-;
ai maan pintaa kohti? ^ata^o- P - ^ j ; f ^^^^.^^ 3^ al-y-
sta huolelli.se.sti tutkittaessa P - - ; j ^ ^ ^^^^
se merkillinen havainto, etta - , jm^a^rtaus kuiten-taleiden
"oksissa" ja -^-\^^^,^^,r^.nr.^^^r..^^
tumissa on aivan kapeita ^ - , 0 . v.tvi.tyä usei­taan^
iurni^^ tai/jäännaisi?^
Lopulta^;raepallbtr:saiayat;.säte^n^
las^ ja^ voivat .^mäan ;plnnan:;;ähei5yy^,
d6^=ä'skävuttaa:'suui^iakin.;.nöpeu^
••• 10 sn^^^^''f"U^^^
I tonLSsa, on erinäisistä lahteistu har-^
1 joitettu ..pamostusta meidän pakotta-:
! nnseksemme vastaamaan puheenjoh-i
t a j ä Thomasin esittämään $64 ky.sy-j
mykseen./ Mutta kaiken aikaa on ol-
I lut selviö, ettei mikaan yksinkertai­nen
vastaus, myöntävä tai kielteinen,
todellisuudessa, tyydyttäisi komiteaa
cika sen journalLstisia tukijoita, •
Tietenkin k.vsymys. josko mma tai;
kuka muu todistaja hyvänsä, on tai
ei ole kommunistipuolueen jasen, on
hyvin merkityksetön sen asian rinnal­la,
mika Washingtomssa on ky.symyk-sessä.
mutta sittenkin, vaikka me oli­simme
jättäneet taman tärkeän sei­kan
huomioonottamatta, emme olisi
kuitenkaan kyenneet tyydyttämään
tutkijoita ^ sanomalla "kyllä, minä
olen",' tai "en, en mma ole". Komi-j
tea haluaa laajemman lausunnon..
Kielteinen- vastaus edellyttäisi sen,
etta silloin, pitäisi tuomita kaikki- se,
mika kuuluu rankinilaiscen laajaan
käsitteeseen kommunismista. Jos taas
vastaisi m y ö n t ä v ä s t i , niin — .sen jäl­keen
.mita olen lukenut niith satoja
sivuja käsittäviä tutkimu-spoyiakirjo-ja,
joita, on .syntynyt Diesin.Tenneyn.
Wood-Rankinin ja Thomasin, komi­teoissa
^ - m n j ä luulen saaneeni hy\'äri
idean, silta, mita lapia komitea . ha-luai.
si lau.sunnossa olevan. •
Minä olen valmistanut tämän illan
kokousta varten lausunnon, jonka
mma luen nyt ensimmäisen kerran
miltaan puhujalavalta. Se 011 tun­nustus,
joka käsittelee juuri,. niila
mita epäamerikkalaisuutta
komitea haluaa mielellään
CSJ:n Timminsin
OS. kokous pide­tään
helmik. 1 p.
TimminsiOnt — CSJ:n Timmin­sin
osaston vuosikokous pidetään hel­mikuun
1 p:nä. alkaen kello 6 illalla.
SiUorn toivotaan kaikkien osaston jä­senten
saapuvan kokoukseen, etteivät
asiat jaa yksien päätettäväksi. . Uu­det
jäsenet ovat myöskin tervetulleita.
Viimeksipidetyssa osaston kokouk­sessa
valittiin kolmihenkinen komitea
keräämään Canadan / &-uomalalsten
histona-amehisloa. Luettiin; kaksi
aluetoimikunnalta-tullutta kirjettä ja
aluekokouksen pöytäkirja, joiden joh.
dosta keskusteltiin ja otettiin huo­mioon
mukana tulleet keräyslistat.
Vuosikokousta varten asetettiin joh­tokunnan
ehdokkaat ja valittiin tilin­tarkastajat:-
Näytelmäkomitea toi
raportissaan esille, että • näytelmä
'•Viimeinen nkos ja viimeinen ryo- \ hurmaavan kaunis tyttö, joka e-sitteli
vays" on harjoituksen alaisena ja sc
esitetään lähitulevaisuudessa. Tar­kempaa
päivämäärää ci ole vielä tie-
Tassa kuu]us.sa me iapa.*;iinmemie­hen,
jota tunnettiin ainoastaan lu­mella
"Toven Z'".mutta jonka oikean
h( nkilolh.syydeii mina .sain .selville
hänen .punai.sella .ja. kullalla-kirjail­lusta
Venajan asiamiehen univormus­taan.
Joka ;aaiiui kello 5 han herätti
meidät lukemalla Yhdysvaltain perus,
tuslain lopusta alkuun/ pain. : Tama
tällainen kuului aivan tarkoituk.setlo-imilta
.-soperteluUa ja. han halusi eri-ti.
Talvisota ralkulti toimintaan ha-
' joittavasti, mutta v^uoden 1941 alus.sa
Isaatnn kokoon toinen liittokokous
' Tam|>erecllo. Liiton puhrenjohtajak-
.si tuli tällöin vahtimestari Akseli S i -
. lander. z ./ . . .
1... Sodan aikana saivatluscat hiton toi,
nnhenkiint kokea ankaraa vainoa, sil­la
sivfilirekistcrtlais.vys ei luonnollises­tikaan
ollut kunniaksi rlstlretkcläisll-lo.
Sodan jälkeen pidettiin kolmas
I liittokokous Lahdes.sa 1945. jolloin
' päätettiin rylityasaannöllise.sti: j u l -
kai.semaah .V a p a a-äjiittelija-Iehteu
koiscsti .saada .sen sellaisena istute- f^^ka muutettiin liiton nimi Vapaa-tuksi
meidän mieliimme. ' -rajattelijain liitoksi; Tällöin tuli liiton
Toiset opettajat sanoivat meille, et- , Puheenjohtajaksi nyk. huoltopaallik-ta
meidän päätehtävämme oli perus- ' ^ ^ slhteerik.si Veikko
taa .sur.j.jarjestoja. joiden tuli.v. su- Huuskonen. Liiton kotipaikak..! maä-vaiusev.
iinmtta. korkeampia palkkoja ; ^"'tiln Helsinki
.sekä doniokraatti.ia oikeuk.sia opetta-I Vapaa-njattehjam liiton
una valn.istaa .Ameiikan kan.saa .sii- «'»"^-^ta on tehty oduskunnnJle aloito M.hMuUi.iut k.Mman nai-väestökirjanpidon
tiudlstami.seksr ko-kpilaaii
siviilirekisteriperustalle,; ku-tcis,.
u.seimmissä inui.ssakiii mtti.s.sn;-
Puutteellisen uskonnonvapauslakim-
_ ,me;parantaimseksi on myös tehty a- j-rjii-ehtava; kiiur h^pai:oiv-r-hx«li-ik;Ui-loilleita.
mutta nama eivat vieläkään •: ^yy.s •
"K. ^''ln^''2 knsitlelynalalslk».. |-"/YksisUiän; liis^li
V. 1940 suomen Vapaa-ajattelijn.n ..,j,^^^/,
hitto vhtyi Vapaa-ajattellja.n Maa- :aikananime.: .illä^ li^ui on järkähtä-hen
.sokeaan kiihkoon, nälkään ja po-^
liittJseen tyrannmicen,. joista kansa
sitten kar.si.si kun Amerikka tulisi so­sialistiseksi
valtioksi.
: .Utapaivisin meille luennoitiin .sei
]ai.sesta aiheista kuten "Sotila.ssalai-suuksieii
varastaminen", ',• Joukkomur­hien
toona ja käytäntö" ,ja "Edisty­nyt
raiskaus".
/Vuosien kulue.ssa minä tulin yha
peitynoonmak.si taman kyynillisen ja
paljastamiseen jivlahjDiuattoinaan re.
hellLsyyteeii yhteiskunnallisten ilmiöi­den
tarkastelemisessa.
Sliavv 01 ko.skaiUi uhkunut vakivnl-tnKsien-
menet (Imioii: ke.s'^uvvytren,-
kuikkinniseen v a K i valtapolitiikknnn-liKe.
sti. tajuten, e t t ä v ä k l v u l t a i n e n t a l l.
(('(Iti on v j i ln lukiviunteilun aarlni-iMaineii
miiolo., senMmentalisuuden
r i n n a k k a i s i l m i ö , jt)ka on yha vahan
ilmanhitloon. mika .seikka on omi­aan
antamaan meikäläiselle V.upaa-aiatlehjani
liitolle uu.sia voimia ja
mno-slusta loimia entista teliokknam-asioita,
tutkiva
kuulla:
16 vuoden ikäi-sena. minut houkut-teh
radikaalLseen hikkecseen cras
keveitä; ' niin ..saattaa olla s.ateek.'ii
Varsin paljonkin painoa eraissa muis­sa
vajiaan.:ilmakehän tuotteissa .var­sinkin
rakeii-a Rakei-sta .«Janoo edel­lä
mainittu - tiedemieskomitea , m. .:.m.
seuraavaa: "Epäsäännöllisiä jääkap­paleita,
joiden koko vaihtelee herneen
koosta, iiyrkin kokoon;. Ne ovat; joko
äivari.läpinäkyviä tai läpinäkyvät ja
lainakymat-.omat flumimaisct) kcr-rok^^
ct vaihtelevat nii.s.sa." Naista var­sinaisista-
rakeista • erotetaan ivi?--lu­mirakeet
ja raclumi-, jotka- ovat peh-.
meämpiä ja.kooltaan pienempiä.; Var­sinaisia
rakeita .-.ataa etupäässä vain
läinpimänä • vuodenflikana, u.-icimnu-'
tcn ukonilmojen yhteydessä. . •
Rakeiden muodostumistapa selit­tää
' niiden; rakenteen ja monasti
muodo.stuvan suuren koon, Rakeet
syntyvät nimittäin ilmakehän olles­sa
sellaise::'=a tilassa, jos-sa ilmavlr-tauk:.
ia nou^-ee maan pinnalta ja en
ihnakerroksista pystysuoraan ylös­päin.
Ylo^pam noustessaan nama D-mavirtaui--=
et kylmenevät ja nnden
kvky sisältää vc<:ihyor:.-a pienenee,
jöllöm liika -.e-ihoyry tnviatjy pie­niksi
vesipisaroiksi. Ylospam nouse­vien
ilmanrtausten ollessa voimak­kaita
nama vesipisaratkm nousevat
ne
i,05 mm-n levyisiä ilmakana-en
lumihiutaleet ovat .onttoja
odostumia.-Nähi ollen lurni
ntä ja se pystyy hiljalleen pu:
n maan pintaa kohti, niinkuin
luk.jista tiedämme. Lunnl'>UJ-muodostuvat
-muuten ilmaker-a,
jonka lämpötila on alle
.sen- o-aSteen .'^iicn. etla il.-
oleva liika vesihöyrymäärä tii
. kaasumaisesta - olomuodostaan
n • kiinteäksi; ^ jonka .tuyistyk-sen
essä samalla ilmakanavat, m.uo..
at. Mitä |^]emmai•^a lampoti-jtama-
tiivistyminen: .upahtuu,
Jienemmiksi • muodostuvat lumi-.
VesihöjTyn jakautuminen ei'
ikehässä;. kuitenkaan tasaista,
|selittää; miksi' lumikiteet u^^^^^
puolinaisiksi tai muodostuvat
bin epäsäännöllisiksi.
forninäii vastu-luksesta huolimatta
saavuttaa nopeimmankin pikajunan
•no] peuuen. jolioi-sen -.ahmgot tieten-
• Lkin =aaita-.al oUa hirveät ,
Kaikkien =.iurimpicn rachiniöit-ten
mainraan ^ataneen v. 1902 Y ^ -
^.-^assa Kiinassa..Niiden läpimitta oli
21 sm ja pamo 4 3 kg Krant..-^ ja
Steiermarki^^a .atai hemak 3 P ^
1897 15 sm.n pif-ii^ia pallon ja k a l ­tion
muotouia rakeita, jotka painoi:-
-,at vh 1 >:?. Samanlai^e^^ raesa­teessa
elok 15 pna 19<^ särkyi Btil-;
g^riassa 10 minuutissa 50.0^ i l ^ -
naniutua ja 10 taloa sekä 2 tornia
vuotisjuhla, suuret juhlatanssit jne.
joista kaikista annetaan lähemmin
tietaa.
Naisten kerhon toiminta on jälleen
alkanut pienen joululornan jälkeen ja
kerhon kokoulcset.pidetään joka maa-nantai-
ilta haalilla. Viime kerhon ko^
kouksessa/päätimme pitää käsitöiden
myyjäiset maaliskuun aikana ja myy,,
jäisistä .saaduista tuloista luovutam­me
osan voimusteluseuralle. —_ M. S.
Tervehtii Vapauden
saavutuksia
.Sylvan Lake, Alta, l i m a t t ä ä l lä
ovat olleet imta .herttaLsiramat koko
joulun j a uuden vuoden pyhät, mutta
nyt tuh lunta ja • tuuli - teki klnok.sia.
. Muuten taalla menee entiseen hil­jaiseen
tapaan. Ei ole mitaan- yhteis^
pyrintöjä. Joillekin .pidetään yksityis-paarteja,
mika. on Uvallaan v hy-va,
mutta mielestäni se; - ei ^ ole- mitaan.
joukkotoimintaa.
Olen tätä kirjoittaessani saanut jo
kaksi Vapauden laajennettua nume­roa.
Tervehdin laajenneltua Vapaut­ta
.sydämeni lämmöllä. Simä on pal­jon
hyvää lukemista'.- Toivon vam onr
hellistä jatkoa: j a taistelutarmoa työ­läisten
asian puolesta.
. Toivotan : onnea; tänä alkavana
vuonna kaikille Vapauden henkilöille^
lukijoille ja kannattajille. Toveri ter­veisin:—
Ehsa Salonen.
— Korkein osa Yhdy.sval]ojs5a on
alaskalainen vuori/Mt.T»IcKfn"Iey,^^o-ka
on 20,300 jalkaa korkea.
sortui. Rakeet menivät ikkunan läpi;
I t s e n s ä yhdessä vlellamamme y o n j a l,
Icecn seuranneena aamuna nimeltä
Daphnc Christchurch. Jälkeenpäin
mina sai tictaa,-etta hauen oikea i i i -
mensa,oh Rebecca Morgcnfurter. • •
Tämä tyttö joliti myöskin erasta
hyvin .sajaista bolshevistista seuraa,
j o n k a puoluenimi oli '^The Torch",.
joka nimi kai johtui johtajansa ta­vasta
kantaa toisessa kades.saan lie­kehtivää
The Daily Peoples WorId-lehden
numeroa murhapolttotarkoi-tuksia-
varten.//
petollisen oh leiman suhteen. Eraana
yona mina menin minkin pilkalle, mm paamaaneasa toieutfamiseksi.
etta nain - unta ;eroivmi.se.stani. /Nun ;
atmottoman tehokkaalla tavalla puo- '
luekoneistci tvoskentelce, etta aamuun,
mcnne.s.sa minun uneni oli kirjoitoltu
muiKliiii. lähetetty kaapelisanomaiia
Mo.skovaan, mis.sii ,'sen olivat kääntä­neet
venäjäksi Neuvostoliiton ixsyko-aiialysistien
erikoislautakunta ja. t ä y ­si
rapoitli uncr.i tärkeydestä oli aa-,
mulla 'lierate.s,sanr tyynylläni .ladatun
revolverin kaii-ssa;
Suurin osa Suonien
edustajista valittu'
talviolympialuisiin
Ilel.sinki. (S-.S) ^ ^ Hiilidon-Yh-teisioimmtavaliokunta
- on valinnut
St. Moritziin lähetettävään kilpailu-niatioman
lolKidnmuknise.stl seurun-mit.
viuoittnmaan.sa lietii eika olf,-an­tennit
m o n i . ^ a M i i a i s e n .kehityksen eri
|-viiilnelujcn .sumeniaa- omasi imkeniy.s--
i t a a n .
' El ole i h m ^ - t e i t . u ä . ett.t f. n .s on
! mnotiostuiMU eriikkMlu()n)eek>;!. /Hitii
j on i i l l t a ihnii.sia. j o t k a eiv.nt kiiinnmi-
! k e n e l l e k ä ä n , ^ja i M i n kiuihiu inya-; n i l -
' h m . j(;ilii (-1 i i i n n vminarrela j;i jmta
iif-ein .liiankni helposti ti.ilkKrian V i i a -
n n . ViLstii ajan o l o o n hiincn- kirpciy-tensil
osuVUU.S- tulet! yltisesti tUjutukru
joukkueeseen .seuraavat edustajat: j a l i ä n e n arvostelunsa tunniisietuk.»;!
Iliihtot August Kiuru, Teuvo Lauk- Siten Sh:iv.-^i.i on krts^-anut se yksi-
Mainltiakoon myös, että Bernard
Shaw nuoruude.ssaan julkaisi, kaksi
huomattavaa tiUkiclmaa Ibsenistä ja
VVaRnerisiii; siten o.soittacn mlclcn-khntoii.
sa pihin tavattoman laajuuden
y.\ monivivahle,isuuden.
GeoiKe Bernard Shawn näytelmä-kirjallinen
julkal.sutoiminta.on Jaet-tav:.
s.sa kahteen, ryhmään, joiden raja-kautena
pidctilun edellisen maailman­sodan
päiii tyrnistä, lähinnä. n Imen­einään
vuotta 1919. Sita ennen Shaw
käsitteli henkllöltäiin nimenomaan
y h t c 1 s kuntaoUoinn. pelinappuloina
.suurella . epäyksilolll.sella voimaken­tällä.
Vaikka, tällöinkin Sivawn.väri-kä-
s ja hiicllkuvituk,scllinen rche.vyj's
(111 käsittelytavan polijavireenä sel-va.
Mi li:ivaittuvi.s',a, .^e täysin tunkeu­tuu
pinnalle vasta invohommi.saä. näy-,
ttlmi-h.i kuten Ilcartbreak Hofisc,
sydänsurun talo; :Saint Joan., Pyhä
Jnannri;. The Appli- /Cart, Omcna-inlt.
i.ii tai 'I'oo True to bcGood, Lilan;
t(,t1.n ollakseen liyvjiu,: Iva ja ironia
on nais';.! niiytelmissa .saanut syvän
J.i ni'Hei ninulll.scn täyielrtlsen sävyn,
jok'i .seka muodon etta sisällön" puo-li'Ma
a:>eltaa ne crlkolsa.semaan
S!iawn ludtannos.sa. Sydänsurun ta­loa
pidetäänkin Shawn ehdottomasti
Silta pauasta .ilkaeii mina en ol.< kanen. .Sauli Rytky, Martti Slpila, nainen J.itti.l.ti.shihmo, jon t i iu .Ihna ^ koikeinipana saavutuksena .sen cpä-antanut
ininkaaiilai.sen amerikkalai-, Pekka Vanninen, Benjamin Vanninen, hand luntie hi.n< n .vlui'l.s.mkym-, l.armooniseht.-i lopusta huolimatta.
sen ajatuk.sen tulla mieleeni,.ellei m ir
nulia; olo ollut erikoisesti varustettu
tcraskypara paas.sani ... . - . ';
Tällainen on.minun tunnustukseni.
Sitä ei ole vnela rnlkaistu ini.s.saän.
Pekka Kuvaja, Eero Rautiola^ Oskari inentäviK>.>^lp;nViini}!-i)i
:Rouviheji, Laiiri Silvennoinen.
Ylidi.stctly hiihti jä;; hiäe;nl:iskti;::
MufUi ilulitälä ;;Päuii Säioiieii,, Heik­ki
Häsij. ja; Qlavi sih von ; ;•
. MäcnLiskii: L Pie-mutia
minun a.sianlieheni kiJfyvat par. .tikamen, Lauri Valonen, Pentti Hel-hailläan
kaupjianeuvotteluja Heari-ain. no, La.ssi , Johan.s.son. MattiPletikai-sanomalehdistön
kanssa ja nnna us-, nen, Erkki Rajala ja Alpo Heikkinen,
kbn voivani m.vydä taman tunnustuk. Kuuden viimeksi mainitun kesken
.sen julk;u;;uoikeuden HearsliDe. pie- .suoritetaan lopullinen valintakllp.Jii-nesta
palasesta San Simeunia; . •. i i n 11.1 Lahdessa. /
Shayv ei oikein pidä,
että lasiin syljetään
VEn voi ajatella n i i t H a n M i i i i nau­rettavaa
kuin - kokonaisen kansan,
heittaytymi.sta taydelli.sesti raittnk-:
.S'", sanoi 91-vuotias Bernard Shaw
vnstauk.seksi: Jrisli Liccnsin -^VOTldin
"Gentlcman's Agrcement"'
arvioitu vuoden 1948
parhaaksi filmiksi
,\ew York- — Täkäläiset filiniarvo.s..
f-lijiit ovat arvioineet, vnnievuoden
parl"iaak.si. ent.{]annlnkieliseksi Tilmik-
.s; "Gentlemairs Agreemonf.-nimi.sen
anti-.s'miti,siniii käsittelevän filmin ja.
kiertokyselyyn. "Li.suantyisiko Irlaiir/! ,f.am;in Mlmin valini.stanii.seiv «..hjannut
nin arvovalta kan.vakuntien ke.^kuu- j Eli;r Knzanm vuoden parhaaltsi.fiJmi-de.
ssa, JOS maasta;tulisi tay.sin raitis? 1 ohjaiijaksi. ;- -- / "-
—-/"Mitkä kansakunnat"., jatkoi Shaw.
"Etela-Ranskas.sa on viini ruokapöy­dässä
yhtä luonnollinen, kuin muualla ,
ve.si, ja . siellä pidettäisiin . m e i t a / t ä ­rähtäneinä,
Skandinavia.ssa taa.s jona-,
kin u.skonlahkona.-. Ky.symys on muu-
Vuoden parhaakjii niiesnayttclijaksi;
Jirviojtnn -Willi;<m Powoll hänen e.=iin-
-tyniK-en.sajierusteenaJilmeissä. "Life
V.':th Father' iu "The Sonatoi Was
.Jnoi.v-reet". ..
. Parliaaksi/naisnaytleUjJik.si jullstot.-
tiin c-nKlantilauicn^Deborah . Kerr;. -e--
. .Cjnori4e llernai-d 8.ti;.iv.u,. (».se;on Iiii-;
'iieiv J)Ur(;•\^a.'jli ;lui:kkiniiini'ä|ni:ii.;;«
;r,ii;iKa. -, Uaii -on l i H i k ä i i e n i i i ^ . i i j i i leik.-;
::ka.ii. .syviiUii.: lliiii <:i Jiyvaksy koinpro-in:
fc,s'ia riu vaiy.sol(,li's:jaa 11 1 laiioitä, ja 'iia
niä'llu;:li,äii,j)aljii.st;ia;k;iik
..siiudeii, iliiniHluonleen. ikuis^^^^
iiiiseir;ixvviin;jvi/])a'li;ur-yä
luonteeitaaii --.ShiCf;. f m ; de;;triiktiivi-,
ngn; -hiijolttäva j ä rep.i;Vii; kVisksi i i ä ii
rijikec/j)fdvin;:y)iv<.)iinai.«;i.'n ijftuu'».-)); j:t.
haliifiij. inur.'ikatn, Kon.niMinialiM «en
rijjuttrlu: Pentti Alonen ja Aiino aliistoniaksi j,i'kaikklui t,ijiitt,nMl-..si
Vartiainrii |Valn tat.i" lieta. p;ili.)n p,i)Ja^l.)mi• i-n
Lui-strluun, 500 inrtrlllc: Kalevi Lai- jälkeen, il.inapiiil; ;,elk<,n(,;c jti terve
tineii, Keijo LchdlkkÖ,- La.ssi Parkkir.. »•iikennustyo on mahdollinen. -
nen ja Mauri Suomalainen, varalle' ll<in Iijokk.oi olosuhx-id. n klmp-
Auinc Helantcni, Pentti Lammio, PUun M-llfn.sin.i ku:n ne ov. i t ) i , i l o i f -
Aarnr Ojala ja Kauko .Salomaa. {telemalla M I Uniiot j.n-j. n ..vuUa JK
J..-,00 metrille: Kalevi Laitinen, ' <'-''>'^'-ainanii niid. n typri vydt n. hyo-
Penlti Lammio. Aarne Ojala, ja La,<-öi clyiiomyyd< n j . i vnaiyvdcn Kaiken-
Parkkinen v-irallc Aarne Helantcra. l'.i.vn .sentlm'-nlaa]l..undU) ja i o n i . i . i l -
Keijo Lehdikko. .Martti .SaJomau ja HMiudeii lian tuomi! v e v:.lii-..li,v k.s.
LaunSiiomalaincn ILn. v.v.t,i la.i k . u k l . , m i k a al..st..a
.'..OOO ja 10,0000 m.: K Laitinen, R '-""-J"" J<'l''J-l-. vak.si H.xnc n
Lammio, L Parkkinen, ja Salomaa. kohdi.st. i u h,nk..iIuna.ion..xn.l
-• >-.- . ,- I 1 • k<'ilkke«.-n, muikavmmartairiaton jouk-vfirallc
Antero Ojala, ja Kauko Salo- , , , , ' , , ,
I koslelii on noU<iniii ij.tlvontansa koli-
.'-m aVaa. r•m. oja -o s:•a •n oltajia / ovat ;v/a in
fvammio. ja Laitinen. Suomcnmesta-ruu.
skilpailuissa .T.Tmpcreella tammtk.
10 Ja 11 pnä valitfiai: lopu» cdast.ijat.
iit: lau ,ia>".aaii
, Englantilainen - ruportten Joseph
.Macleod, joka kertoo .R-r/oiason Cni-ttn
aivan tarkoitukseton, .sen on Y h - j ;
dysvaltain kieltolaki osoittanut."- esiintymisensä. ;perii5^^^
-.Toinen kysymys''kuului;/"Lisääntyi-;) ."THe ;-Ad;vehturess"|ja .Narsis­siko/
irlantilaisten kirjailijain luova {^sus;'.' ••;;/.;-;,:;,;••; //;..^^
kyky, jos pidättäytyisivät, .alkoholis- -j • : ' / ; • ; . ; ; , . • ; : - / • '^
ta?" Tähän .vastasi Shaw: "Mistä ^Moskovan .st^^^^^
mina sen tietäisin. Toi.set tarvit-sevat • ... . . , . „ , , . , •
sita ja toiset ei. Väitetään, etta Ib- Mo^Kovan .tereokino^^sa esitettävät seo-fllmm esilyk.sestä^^^>^^^^^^^
sen oh hanakka tyhjentämään pika- ^-eicoLimit -kolmen uiotiuv.i-uud n «^.kinossa. •<*littää,;cttä^
nn ja kaksikin, samoin Beethoven. fHmit' ovat he.'-«.-.tar*f.c: a.e.ccn .siellä -ovat; sovtit.anett kokonaan-;uutta
eivatka Moore ja Shendan suinkaan kayno.den ulkomaalau/en huomiota niikkaa.elka./kendläk^ |
.ylkeneet lasnn. En ta«>a viitsi maini- A^t-civain vier.,ili -Moskovas^.x Suomen reita eikä rnuiläkaan;.;Välineilä, .Kui-ta
oraita paaministercitammc, loiMa .mrn-ttijarje^ton vaUuu .kunta jd >fin ienkin/kak^i • kuy^^^
jokainen on ollut luoteltava Bacchuk- Ja^e.-. Ei;cki Salomaci kirjo:v.aa rhä:&nx siim.; etta .;'kuVa.
sen palvelija Toisaalta on runsaas- .seura.-.aa: MustaJh- miij^y>men la,silin.-.sien läpi ,
tl .suuna ajattelijoita, runoilijoita ja "Mo.kova.'.,a . lj<»iu-c rn}o-kin .Veu- Hän kirjoittaa:;, e^^^^
enttainkin pyhimyk-sia, jotka ovat vo^'oLr.on amoa ^.tc-reokmo, ko1ir.e:i >,pe.-:.a8n tatä^^;^^^^^
olleet tay.sin raittiita. Itse olen, ku-i ulotVuvaisuuden elokuvia es;:ta-a tc-; ;..p^
ttn hente tunnettua, veKctanaani ja d'ii:r. rjU eiarny, .sekm nahda meiil., heifaa köyden hukkuvalle menmle-1
monasti kuulan Uvom hajoittamatta jainiusmies. mutta mik^ :^n sanoo/' kc-:k,:ie -.uitua Robinson Cm O'JU e..,- heJle. hamtfia.-tytic eii^lmmaLSd-csi.,
teeksi j a mK.i yiitet.i,iri p.laa ko^.ke-fiKi.
ttoinana i)vh;uia. -
Sha-Aii uu.'-in<s puite i.nkL.dta
o.saltrijiri ..sima, elia hiineiJa ön roIT--
kiutia lui;k(Utii,i ,i,;oi(icn j.i .Imioi- "iäs yksilö on voinut nykyi.sclläfin
d<n ytimeen h,.,»kka han e
JM-ssaau i>y.',a}idv puoliinh"n
analyy-
Uan L i
sativuitaa onnea, tai tulla kunnioltc-fJatkoa
4:nellä sivulla)
ikkunaa mmlta kohdilta.
TallaLsia raevahinkoja ajateltaes-J ^.j^^j^y^ konjakilla Edmund Keanin
sa-: .saattaa, olla-mlelenkiintoista/_ti^
tää. että rakeita on /käytetty ä>ka-etten
voisi vieläkjn paremrnin. jos oli- ^ f t i a e , a kuvien olevan ii ti lau-st;.-- Koysi lentoa Um^kka mutkaisena ulo«
' taaii- puiden- ok.s-ien huojuvan.: lia.i.a- , kuvasta paanne yläpuolella, olevaan
häkin'hikku van; verkossaan .jne.kos-.i ;j>'j^eyt«erV,/;.Koh -ku.^nar-
"Ditte, ihmislapsi"
saanut tunnustusta
keila "•csu.o.moa."
nun:''11a, joLLi, on k:ik-J . dmaa.
on -t^ rfokooppinen n;iko Ku-mp^n-ncnkiii
.siima näkee .esineen-.en. ku]- :
Ködpenhamina.— ''Ditle. Jhmis- .-niltc Kun kuva heija.i.luu aiiojen
ljpsi"-filmiii ohja^ja/Bjarne Henning i meka:;:.,mun, i.nn iiita muodostuu
rutur. Niin me kalkki teimme . . .
• Ku;) Crij-jj- e'<s'j«'e kayt,iV;i-.'-.i. ole- ,
> d p''nsjikov>a .min kamera pe-'
r aa n tyy - ha nen ed e.»i.'iaa n •:: K a l.som ossa.,-.>
noin k'/(me i-stuinrivia eO'i'>.sanne leh- '
de', ja köynnökset riippuvat ihn-jr/yä..'
haan myöskin pohittLsessa tarkoituk-sec.
sa. V. 1767 puhuttiin Berllnlsfiä
nimittäin luan yleisesti pian"alkavasi
ta toda,<a.- Saadakseen puheen ai-r^
reen/muuttumaan P^ednk/ir. antoi
painattaa lehtiin uutisen, että Pots-I Jensen oli marraskuu.ssa Pansu^jja i kolmer. ulottuvaisuuden kuva. .\r-j'.ta''kie*.-'j'j'.u-,at j;i tanssivat. Pa.-akcetlt
damis-a oli matanut kurpitsan kokoi-j e.-^itelmöiniÄSsa sikalais^-n mmi-yr.tä-j kun kat.50o litteää kuvaa, nnn tai<i jd Picnet linnut if-,tuvat niiUa .t<ii
sia rakeita, jotka olivat tappaneet u- . väin Yhdistyksen kokouksessa kysecs. j ei tapahdu. | lenlavat: teitä kohti kuva.ssa ja katoa-seita
härkiä. Kun uutista el iJerini-\cä olevasta f i l m i s t ä , Yhdi:-^tykw.'n t o i - j Tajian c-^aakka »tcrcofiimia on Amf.' vat pa.annc yläpuolella oK-vaan pl-j
tettu, min berliniläiiel sai-.-at duden ' mest;i »-sucttun "Diitr, jIimislapRi" rikai-.a ja EngJanniivy-d valmi.-^tettu rj- meyteen . . "
hälvvtysuut Isen ja pulie sodan aika- ' tassä kokouksessa •br>f)ka: sen kat&otaa tr
misestä loppui siilien. Ei kuitenkaan i olevan yhden parhaista äskeisen nay-
^täedetä, että kukaan muu olisi voinut tantoka-uden f ilmeistä,
käyttää rakeita poUittiseksi; hyödyk:;
ten. r-Ma elokuvakone heija-staa kan- Meidän .sukupolvemme aikana, on
kaai:e kaksi samanlaista kuvaa ja tehty vain* kaksi huomalta-.aa kek-yifeiio
kaUvx) niitä kiikareilla, jo^en .sintoä elokuvien alalla: ääni. ja vari-
Yhdysvallam i>ensuuriv)ranomaiM.a | kumpdinenkin tilmä näkee eri kuvan elokuvat Xyt varmaankin on kaik-seen.
Nykypäivinä ei ainakaan xoi- ovat estäneet, kysessä olevan filrnin 1 ja silloin kuvasta tulee kolmen ulot- 1 kein tärkein keksintö tullut näyttä-dä
puhetta Sodasta • rallilla lopettaa t.iiväi.suuden kuva ja ;näyttää olevan/mölle —' stM-etrfflmi. . ; ; /^^;^^^/.;/ ;
Matkustaessanne
SUOMEEN
käyttäkää aina
Ruotsin Amerikan
Linjaa
ja olkaa vakuutetut hy­västä
palveluksesta ja
tunnetusta muka­vuudesta.
V Laivojen kuikuvuorot New Yorkista: /
DHOTrNIVOKOLM Helmik 13
ORIPSHOL.V: HcLmik. 27 .
.'iTOCKHOLM .MAALISK 6
ORfPSHOL.Vi ~ Maalisk. 20
Pilotlienliinnal Nc'W Yorkista Göleporiin:
Li!--! h.ok Cnbin luok Turisti luok.
h2'ö'> t220 $180
. . - $175:
52«j . . ; , , . . ' . . . $190-
Gtip- h'i)m
S'Of ^noim
UUSI MOOTTORILAIVA "STOCKHOLM"
tek"' ''ns.rn.maiseij m <lk'ijj GottporiJta Ruotsista helmik. 21
p a i v . i n a j a NK\\ VORKLSTA LAUANTAINA. MAALISKUCN
O paiv;«.ria Kr.:-)- in f i r i M i J u o k a n pjikkoja nyt .saatavana.
.Saafi!tkwmne hyvän jjaikan laivassa_tehk-aa paikkatilauksenne heti.'
Halutessanne tarkempia tietoja kaikista matkaa koskevista; asioista
käantvkaa paikulhsasiumlehcmine puoleen.
SWEDISH AMERICAN LINE
1462 BlSUOr STREET MONTKEAL 2S, QUE.
-suoravilviunen .la mm va!pn-s-:'af .seinen
kum/lian/ Kukaan..e: iienc lieraltä-nyt
mm paljon kohua ehdoUomuu-delluan.
ja vaikka hanta onkin .seka : p u u n kukonaan,uuteen maaperään,
vastustettu etta iliail.tij. jokaisen on • , f3hiiwii elämäiit.vö ci supistu alnoas-"
ennen pitkau tavtsnvt mvOni.tu, ettn t.,an hänen näytelmiinsä, vaan Mn
hänen h» nkinen kimismen veitsensä on ui.vt,».kin ixiliittisena kirjailijana/
on.leikanmit oikeista kohdista, - luonut .suurimerkityk-selllsiä teoksia.;-
Kaksikymmenla.seiUseman viiotian- (Tietääkseni iilita ei kuitenkaan alno-;
i;a Sliavv llitfvi- vastaperustettuun ; '.Unkaan. ole suomennettu, vaikka ne ;
Fabian Societyvn. joka oui lehtäv.-ik- /)c. yk.sisiaan pirteän, älykkään ja
.seen .so.'.iiilistisien ajalu.sten levittä-. !nasevakaa:uei.sen ka.sittelytapansa ta­misen
ja uudistusten loimeenpaucmir/kia olisivat aiisamneot huoipiota mcll-1
sen nimenomaan kaupunkien kunnnhj lakin. Mmilania kirjanlml valaiskoon;
lushalliiiiiossa. G. R, S . o h nlun ai-! lasiaa; Alykkaaji naisen opas sosia-kaon
sosialisti, multa hänen .so-siali.s-; llsmla kolili. Järkipuhetta sodasta,
min-sa ei perustunut luntcisnn eikä Poliittinen hulluinhuone Amerikassa
puolittain . romanfti.seen myointun- ;:jrikotlmir<<llla, .seka nyt viimeksi laa- .
tnon yhteiskunnan sorrettuja ja vahii.*; ja. tavatonta liUf>miota herättänyt
vJikisiä kohtaan. Se oh toruvan äl.vl-i Poliittinen aapinen, jota on kutsuttu
lista, kylmiin jarjc-n .sanelemaa sosia- i hänen poliittl.<ek.sl testnmcntikscon ja:
lismia, joka, nojautui epäkohtien k i - i : josVa G. B. S:n närkästystä herättävä,,
pcaan tajuami.seeii; ihmi.shK)n!ec.s.sa | vilka.s ja o.suvä kirpeys säkenöi hlm-;
piilevän paluin luukaileniaitomaän-meiilymättömäna.
i hr.Av: li -e on kutsunut sitä "vcnälälB-
'-tA'vlisek.si f!ij)tasl.ik'si englantilaisista
iiilifista"/- iSe- valmistui vuonna 1919;
J.t sen • käiuitecntckevä merkitys;
.'-jl;:jw'n k i r j ä l l 1 |äj>er«oonalllsuudcn »CIT
vit t ä m i s e l i e on siten moninainen,
Myoliemmät niiytelmat ovat sitten::
.s'uranneet samoja .linjoja. ;Malnlt-takoon
erikseen esimerkiksi Liian tot.
ta oll.ik.seeii h y v ä ä , joka on tekota­v
a l t a a n e h k ä fantastisin kalkista,;
ShMVvn iiiiytelmlsta ja joSsa yksilön
r,if:iiist;i e l ä n i a a valoitctaan sattuvasti'
Shawnomakfaiman filasofiscn ajatte^;:
l u n m i i k i i f ö e s t l . - Onkin huomattava,
e),fil filo.sofincii henkilö on Shawn
Ihanii'* ;.
• S}iaw .sanoo: "AiVan kuten Elämä,
p i t k ä l l i s e n kamppailun kuuden jäl-kern;
kehitti ihmeellisen ruumiin cllr ;
men. s i l m ä n , l i l in eitä tläyä organismi;;
saattoi n i i h d ä mitä sen ympärillä ta--
p a h l U i , m i k ä sitä uhkasi tai auttoi, ja v
•d( en «äftttoi V ä l t t ä ä tuhansia vaaroja,
j o t k a aikaisemmin / olivat tuhonneet./
soh, niin on nykypäivinä kchlttymäs-.;
sä -.Järjen., s i l m ä , ; j o k a -cl ole näkevä';;
vain e l o i l i K t ä i n a a l l m a a ympärillään,:,
vfo-ur itse Kläinäntarkoiluk-sen, jolloin
y k . s i l ö - siiatta a työskennellä tuon tar- ;;
k(/ltukseii h y v ä k s i sen sijaan, että nyt'
lyhytnako-sin, i t s e k k ä i n pyrkimyksin;>
ä i h e u i e t a ä i r tuhoa , ja, hävitystä.. Vain
I M
8 *
m
.^1
i l
IM