Vapaus, March 23, 1948

              Tiistaina, maalisk. 23 p ~ Tuesday, March 23 *
'0rtMn ai FimUsh Canadians. Es
Telepbones: Suaisess Oflice 4*42M.
E d j t o r i a l Office 4'«265. SfMiager
E. S u k s i . Editor W. EUuxxL Uamng
addrcss Box 69, 8udbui7< Ontarto.
4«t>li8bed Nov. 6 t h 1917. A u U i o r i z e d ] A d v e r t i « n ? rates^upon appUcanon.
secoDd class xxiail by the Post
Office J>epartinent, O t t a j a . Pub-l
i s h e d thnce weekly: T u e s d a y s ,
T b u r s d a y s and Saturdays by Vapaus
• P u b l i s h i n g Company L t d . , at 100-102
E i iD S t . W., Sudbury, Ont;, Canada.
T r a n « l a t i o n free ctf cbaise.
TILAUSHINNAT:
C a h ä d a s s a : 1 vJ!:-$5Ä)6Jck.t3.00
3kk.Sl.75
Y h d y s v a l l o i s s a : 14rk. «6.50 6 kk. $350
S u o m c i s a : I v k . t 7 . 0 0 6 k k . HM
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Suomen edut vaativat sitä
- l;uti-stic(](jiisa kerrotaan. .eiJa M j o m e n e(Ju.slaji.sto on mennyt
^Moskovaan neuvot telemaan yleisen k^-skuritelun a l l a olevasta ystä-vyys-
ja avurtantOi(*pimuk.-.e.•^ta. -
^ Kuten tiefielaan.min tällainen sojHmu.s aliekirjuilcttiin äskettäin
Suomen heimokansan Cnkann j a Xeuvoalohiton. välillä. Todennä­köistä,
ja nimenomaan Suomen etujen kannalta suotavaa on,, että
Suomen ja Neuvostoliiton valilla kirjoitetaan 5aman.suuntaincn .sopi­mus,
minkä tarkoituksena o n rauhaasopimuLsen lisäk.si lujittaa ja
vahvistaa näiden n<i;ipurimaiden v ä l i s i ä hyviä suhteita.
' Selvää luonnollisesti on. elta nykyi.sen neuvostoliittovastaisen
hysterian vallitessa buomenkin k a n s a .saa o.s'ak.seen panettelua ja par­jausta
nyt neuvotteluvaiheessa olevan ystävyyssopimuksen johdosta.
Ne suomalaiset,: jotka halusivat edelleen kaupitella maataan kansain­välisiä
sola.seikkailuja varten, ovat.Uista kysymyksestä yhtä kovasti
hurjastuneita kuin ovat nekio. jotka näkevät Suomen maan kama­rassa
"edullisimman hy^jkkaystien Leningradia vastadin'': Mutta
Suomenkin ah vaivattava o m i a etujaan. Varmaa myös on. että Suo­men
kansan valtava cnemmi.sto. joka haluaa lujittaa maansa riippu­mattomuutta
ja iLsenaisyyttä, kannattaa ehdotetun sopimuksen alle­kirjoittamista.
Ja jokai.sen Suomen kansan ystävän asia on sanoa,
Jos emme halua olla raukkamaisia oman pesämme likaajia, kans-sa-ihmisillemme,
että Suomi tarvitsp^e.\Ji!-ä,,vaUUw?ättumästi ystävällisiä
jä luottamuk.sellisia naapurisuhteita Neuvostoliiton kanssa.kuin Cana­da
on tarvinnut: ystävällisiä riaajnirisuhteita Yhdysvaltain kanssa.
Kysymya on siis ennenkaikkea .Suomen eduista j a huomen kansallis­ten
oikeuksien turvaami.sesla. niitka naajjuri-. ja muiden. suhteiden
takia yhdistyvät ..Neuvostoliiton j a koko maailman rauhanrintaman
etuihin. Suomella, kuten muillakin i)ikkumailla. täytyy olla täydet
oikeudet (Yhdy-svaltiiin lu|)aa ky.syniatta) it.se päättää omien, etu­jensa
valvomLscsla.
Toronton naiset
kunnfefemaan
Helen Weiriä
, T ä n ä ä n , m ä a l i s l i u u h 23 p n ä t ä y t t ä ä
yk.si suomalaisen : t y ö v ä e n l i i k k c e n
u r a n u u r t a j a r i a i t l e n , A n n a PuroJa Long
L a k e l l a 65. v u o t t a . Jos k e n e l l ä k ä än
nal.sella ö n a m l o i t a : t o i m i n n a s s a i y ö -
yäenliikke&s.?ä, n i i n A n n a l l a n i i t ä on.
v a i k k a e i o t t a i i s i k ä a n h u o m i o o n muuta
k u i n .sen p i t k ä n j a monasti y a i v a l o i -
.seii t y ö n . m i n k ä h ä n o n tehnyt leh­temme
Vapauden hyväksi koko sen
i l m e s t y m i s a i k a n a ;
. A n r i a P u r o l a l i i t t y i • j o ; V. l?08 L a p ­peenrannan
s o s l a l i s t l ö s a s t p o n j a s i i r ­tyi
t ä y s i r u n a k . s e t u l l a . j ä s e n k o r t i l l a S e l l -
w6odln SS-osasto|ori heti t ä h ä n maa­h
a n saavuttuaan V, 1913. S i i t ä saakka
h ä n ön ollut y h t ä r n l t t a i s c sU suoma­laisen
J ä r j c s t ö i i j ä s e n e n ä . , .
K u n Vapaas-lehti perustettiin, oli
A n h a yksi sein i n n o k k a i m m i s t a levit­t
ä j i s t ä Jä t i l a u s t e n h a n k k i j o i s t a . S e l l -
wobdissa ollessaan h ä h m y i Vapauden
e n s i m m ä i s i ä n ä y t e n u m e r o l t a ; Vapau­den
levitfärrilrien bn .edelleenkin an­n
a n s y d ä m e n asia, s i l l ä n y t k i n h ä n p n
kolmanteen.otteeseen lehtemme asia-naisena
Long L a k e l l a . L o n g i a k e i ä i s et
t i e t ä v ä t , k u i n k a m o r i t ä askelta Ariria
on ottanut lehtemme l e v i t y s m a t k o i l l a.
Alkaiiserhmin k u u l u i K e l l y L a k e m y ö s ­k
i n hänen, ä s i l a m i e s p i i r i i r i s ä.
S e i i w o o d i s i ä s i i r t y i v ä t A n n a ja S i ­mo
Purola: ( v i i m e k s i n i a i n l t t u k u o l i j o i -
t a i n vuosia sitten) Copper C l i f f i i r i , jos-^
sa osastossa he nriyöskin olivat j ä s e ­n
i n ä . V, 1918, e l i 30 vuotta sitten
muuttivat Purolat Long Lakelle ja
s i e l l ä A n n a n ; t o i m i r i t a i ä l a h i i r i Va­pauden
l e v i t t ä j ä n ä k u i n S J : n osaston
tpiminriassa o n o l l u t k i n . :
A n n a on S J : h L o n g L a k e r i osaston
y k s i yieiä elossa .oleyjsta perustavis­t
a j ä s e n i s t ä . • H ä h ori toiminut: vuosi­kausia
t ä m ä n osaston Johtokunnassa
Jä eririäislssä l u o t t ä m u s t e h t ä y i s s ä,
k a i k e n muuri t b l m i r i t a n s ä l i s ä k s i h ä n
bh ollut rnyöskin V a p a u d e n kirjeen-;
vaihtäja ja ori h ä n e l t ä r i i t t ä n y t a i k aa
k i r j o i . t c l i | i t o i s i n a a n L i e k k i i n k i n.
A n n a n k a l t a i s t e r i v ä s y n i ä t t ö n i i en
l y ö n t e k i j ä i n - t o i m i n n a n . tuloksena
. meillä o n t a n a p a i v a n a t o i m l n t a k y k y i -
n^lcn t o i v o n . YK- j a r j e s t o n . K u n v i e l ä nnii,«>tetaan. e t t ä a l u n p e r i n Yb- voimakas C a n a d a n Suomalai-d
y s v a l t a i n h a l l i t u s k a i k k e i n v o i m a k k a i m m i n v a a t i P a l e s t i i n a n j a k a - ; n e n J ä r j e s t ö . Anna on o m a l t a osal-loronto..
— Toronr.on naist*.-n vk-;- f
nen.kokous pidetaari i k . 2» p : n a k l o 2 '
h a a l i 11a. • . •• .,i
M K t a johtuu, etta C a n a d a n kan.san i
nai.set ovat l ä h t e n e e t :airiteluun kor-j
k e i t a h i n t o j a vastaan? K a i k k i e n n u - j
den syiden Iuette]emi."5ta ei p a l s t a t i l a j
.salli, m u t t a j o k a i n e n aikaan.sa seuran- }
nut nainen tietaa .syyt j a jos j o k u ei ' .
tieda m m a i n a k i n tuntee j o k a p a i v a i - !
ses-sa elama.s.jaan .yk.sinkertai.sest:, i
viikon, p a l k k a ei r a t a v ä l t t ä m ä t t ö m i i n |
elainan t a r p e i s i i n . N a i s t e n k e r h o n j o h - •
tokunta toivoo, etta naiset suurella
j o u k o l l a saapuisivat tahan kokouk-j
seen,. miehet ovat ray&s tervetulleita.j
M i l j o o n a n nimen keray-skamp^njan —^'^^[^^^^j^j^^^^^ ^ u -
HsvAililniiiiiimi^i^
Kirj. V. Spiru
A s k i r t t a i n tterroUiio lehdissä t t i u k a t tojmenpitefit yksityisen t e o l l i -
994
Bumanian i-ntisen kuninkaan 9 f k«
-haelin sanoneen; e t t ä h ä n e t pskoi-tc-
Uiin eroamaan kruunustaan e-raan
ulkovaltain pystyttämän Ja
y l l ä p i t ä m ä n hallituksen toimesta.
Itse han sanoi ennenkuin ha.n pois.;
tui . maastaan,, e t t ä "monarkian
olemassaolo asettaa todellisen es­teen
Rumanian kehityksen tielle".
.Seuraavassa on tosiasioihin perus­tuva
selostus kuinka kuningasvalta
Rumanias.sa oti elänyt ail(an.sa ja
miten sen oli s i i r r y t t ä v ä s i i t ä syys­tä
.syrjään: • . i - ^ • -i^-
V i i m e vuoden, j o u l u k u u n 30 p : n a j u -
j o h t a j a Helen W e i r - p u h u u j a s e l i t t ää
taman kampanjan t ä r k e y t t ä . j a - .sen
onnistumi-sen ehdoista. Muuten voin
m a i n i t a , etta t a r v i t t a v a t toimenpiteet
k a m p a n j a n kuluessa ja O t t a w a n mat-kavahnistuksi.
ssa ovat h y v ä s s ä k ä y n ­n
i s s ä . E d i s t y s m i e l i s e n ä suomalaisena
j o u k k o n a tahdomme a u t t a a j a c s a l l l s -
tua tahan tai.steluun voimiemme m u ­kaisesti..
.
On a i k a m e i d ä n nai.sten e n t i s t a tar­m
o k k a a m m i n nousta toimintaan, o-soi
Haaksemme, e t u juuri meidän
naisten, j o t k a s y n n y t ä m m e u u t t a i h ­m
i s e l ä m ä ä , tulee myös kaikessa pyr­k
i ä sita s ä i l y t t ä m ä ä n.
L i i t y kerhoon! . Olemme uuden ajan
k y n n y k s e l l ä .
Huomio! . K a i k k i a n i i t a . j o t k a ovat
ningas M i c h a e h n vapaaehtoisen k r u u -
nustaluopumi-sen. j ä l k e e n Rumanian
kan.santa.savallan perustetuksi. Tämä
j u h s t a s .sanoo k u i t e n k i n s i n ä n s ä v a r -
,sin v ä h ä n . Se ei ilmaise k a i k k e a s i i tä
kehityk.sen t i e s t ä , j o l l e m a a uuden de­m
o k r a a t t i s e n valtiomuodon pohjalla
on l ä h t e n y t . .
R u m a n i a n kansantasavalta ei ole
syntynyt tuona y h t e n ä .-paivana. Se
on tosiasia.ssa v a n h a n j a uuden ajan
v ä l i s t e n r i s t i r i i t a i s u u k s i e n tulos, joka
taas o n o l l u t suoranaisena seurauksen
tulos, joka taas o n ollut suoranaisena,
seurauksena maan eteenpainmenosta
H i t l e r i n valtakauden p ä ä t t y m i s e n J ä l ­keen,
v a n h a n ajatustavan vastustaessa,
tuota e d i s t y m i s t ä . . . .
^ . ,, , , . i Rumanian H o h e n z o l l e r n - s u k u l s et
ottanee hankkiakseen nimikirjoituk- ^^^^vat heti alusta a l -
. s i a - ' R o l l back p n c e v - l i s t o i h i n pyyde- ^^^^ _ . ^ . . . ^ ^ ^ . ^ e n kumngas oli
t a a n palauttamaan l.s a t ä y t e t t y n ä ^^^^ valtaanpaassyt C a r o l I - ehdo-
H i l m a Rasmukselle haalUla. yksinvaltaa. Ottakaamme k ä y -
M a a n a n t a i n a , t ^ . 29 p n a t a v a t a a n ^uva E s p a n j a n entis-
KoKouitscssa. — J:,iin... , ten k u n i n k a i d e n feodaalioikeuksista Ja
m u i n a i s e n T u r k i n s u l t t a a n i e n rajatto-nriastä
y k s i n v a l l a s t a , j a k u n y h ä i s t ä m -
me n ä m ä e n t i s t e n ; P r e u s s i n keisarien
losiasialliseeri kaikkivaltaan,.. niin
voimme y m m ä r t ä ä , m i t ä seuraavalla
R u m ä r i i ä n nyt kumotussa perustus­l
a i s s a olleella, lauseella ; todellisuudessa:
t ä r k b i t e t t i i n : ' ' ' K u n i n k a ä l i ä . b n v ä l t ä ä
a i n o a s t a a n sen v e r r a n , J m i r i k ä perus­t
u s l a k i hänislie- m y ö n t ä ä ; ' .
. / T u o n Jauseen verinenviva perustuu:
ä i i h e n . : e t t ä perustuslaki myönsi H ö -
h e n z o l i e r n e i l l e tosiasiallisesti rajattb-n
i a n y k s i n v a l l a n ; C:,,,' .:,
:: K u n i n k a a l l a o l i k ä s i s s ä ä n , n i i n l ä i n -
.säädäritQ- kuiri .toimeenparioyaitakin.
H ä n mubdosteli m i e l e i s i ä ä n h a l l i t u k ­sia,
kutsui p a r l a m e n t i r i k o ö l l e , jos h a ­l
u s i , n i m i t t i .•.korkeita . y i r k a r i i i e h i ä j
erotti h e i t ä m i e l e n s ä , m u k a a n . . - - l y -,
hyesti, k u t e n r i i m a n i a l ä i n e n s a n a n l a s ­k
u , toteaa: " h ä n t u o r i i l t s i j ä h i r t t i a r -
velujensa mukaan";
\\ K a i k k e a t ä t ä t e k i y ä t R t i r i i a n i a h h a l ­l
i t s i j a t p e r u s t u s l a i n h e i l l e r h y ö n t ä m ä l -
lä luvalla. • N i i n kauan kuin, M a n i u n
j a Bi-atianun : ' ' h i s t o r i a l l i s e t " . t a a i i t u -
rnuspuojueet: y h d e s s ä olivat vallassa;
y l i s t e t t i i n h a l l i t u s j ä r j e s t e l m ä ä , ' ' l ä n s i ­maisen
. ^ e r n o k r ä t i a r i " h u i p u k s i . M u t ­t
a kun: A r i t o n e s c u n j d i i c t a t u u r i n k u k i s ­t
u t t u a edistyksellisen, demokraattisen,
R i J m ä n i ä r i lUbmirien k ä v i y ä l t t ä r i i ä t t ö -
myj'deksi, oli heti ] i l m e i s t ä , e t t ä to-d
t H i n e n d e m o k r a t i a , ; k a n s a n v a l t a jä
ijerlvan.hoi]lirien • p r e u s s i l a i r i e r i k u n i n ­kuus
y h d e s s ä : j a r i n t a r i r i r i ä n e i v ät
t ä t ä voisi . s y n n y t t ä ä . .
M a a l i s k u u n 6 p ä i v ä n ä 1945 tuli
m a h t a v a n kansanliikkeen; : ansiosta
t o h t o r i G r ö z ä n d e m o k r a a t t i n e n ' k a n -
s ä i i h a l l i t u s valtaan. E n s i m m ä i s en
k e r r a n uuden R u m a n i a n . h i s t o r i a s sa
t ä y t y i k u r i i n k a a n - t a y t t ä ä k a n s a n tahto
n i m i t t ä m ä l l ä hallitus, . e i ollut
muodostettu h ä n e n , vaan. p ä ä a s i a s s a ,
k a n s a n j o h t a j i e n h a r k i n n a n ' mukaan.
Y k s i s t ä ä n : j ö t ä m ä s e i k k a j ä r k y t t i k u ­n
i n k a a n valtaa. Vielä suuremmassa
n i ä ä r i r i teki s i t ä k u i t e r i k i r i k a n s a r d i a l -
l i t u k s e n kansanvaltaiset: uudistukset.
.Viioden 1945: m a a r e f o r m i ; riicrkitsi
i r i o r i a r k i ä n p ä ä t u k i k o h t i e n , puolifeo-;
daalisen i n a ä n o m i s t a j ä l u o k a r i syrjä^^
t ä i r i i s t ä . D e m p k r ä a t t i s e r i v ä a l i u u d i s -
l i i k s c n toimeenpanolla dli n i i n i k ä än
huoma t t a v a m e r k i t y k s e n s ä k u n i n k a an
ja: t ä a n t u r i i u k s e l l i s i b n - v a i l s^
nii.;cssä. Seuraavat iskut' o l i v a t : kanr
s a l l i s p ä r i k i r i i varustelu- j ä lentokone,
teoilisuiideri j a 45-prpsenttisesti t o i -
riieenpaririun mietalliteollisuuden k a n ­s
a l l i s t a m i n e n , puuteollisuuden k a n s a l ­l
i s t a m i n e n 40-prosenitisesti jne. s e kä
Suurin petos Mynchenin jälkeen
Yhdysvaltain hallitu.s teki .Voljyn voimalla" täyskäännöksen Pa­lestiinan
kysymyksen suhteen. Kyynillisclla ylimielisyydellä Yhdys­valtain
edustaja \Varrcn R. .Austin .sanoi YK:n Turvallisuusneuvo.s-
• top kokouksessa, että hauen hallituk.sensa on luopunut Palestiinan ja-kamispäätöksen
tukemisesta ja sen sijaan vaatii, että Palestiina annet-täisiin
YK:n trustiisivallan alaiseksi. Tätä yleista hämmästystä ja
paheksumista aiheuttanutta paatosta mr. .Austin tuki väitöksellä, että
Palestiinan jakamispaatöstä ei voida ilman voimakeinoja toteuttaa ja
siksi on turvauduttava siihen, etta Palestiina alistetaan trustiisivallan.
alle. .\^^tta lapsikin käsittää, etta YK:n trustiisivallan ahiisuudessa
joudutaari käyttämään aivan, yhta paljon ja enemmänkin voimakei-
"pja ''lain ja järjestyksen? ylläpitoa varten kuin jakamispäätök-senkin
teultamj.scs.sa. M y ö s tiedetaan, että Yhdysvaltain monopolipaa-
|ha on —-arabialaisten heimopäällikköjen kontrolloimaa- öljyä ta­voitellessaan,
auttanut arabialaisten a.seislamista ja juutalaisten aseis­tariisumista,
jotta Palestiinan lilanne tulisi mahdollisimman kestä­mättömäksi.
v .Täten voidaan lainkaan liioittelematta yhtyii niihin, jotka sano­vat,
että Yhdy.svaUai n halliluk.sen kannanmuutos on 'suurin petos
Mynchenin jälkeen';-. Se on petos, joka .^tappoi YK:n eösimmaisen
elävänä .syntyneen lap.sen ja uhkaa siten tappaa maailman rauhanvoi­mista,
.silloin nähdään selvästi, etta juuri YK:n arvovallan alentami-
. seen ja ehka .sen hajoitlainiscon pyritiian I^ilestiinan jakamispäälök-sen
purkamisella. Pahin inioli asiasta on. .se. että siten menetellen
jännitetään kansainvälistä tilannetta edelleen ja jatketaan määräa-njättömaksi
ajaksi juutalaisten ja araliialaisten verenvuodatusta .—
niinkä Palestiinan jakaMiispaatok.scn toteuttaminen olisi lähitulevai-situdessa
lopettanut
. I . Verrattaessa :^'hdysvaltain kannan muutosta .Mynchenin petok­seen
lienee paikallaan palauttaa mieleen, mila Mynchenis.sa todella
tapahtui .syyskuun 3'p pna 1938. \ alittomasti fasismin tyydytyksen -
seurauksena Britannian pääministeri Chambcrlain ja Ranskan. paä^
ministeri Daladier allekirjoittivat .sopimuksen, mikä antoi Hitlerille
Tshekkoslovakian tasavallan etumaksuksi siitä, että Hitlerin .Sak­sa
hyökkää. .Neuvostoliiton kim[)puun. Palattuaan Saksasta takaisin
pääministeri Ohamberlain heilutti lentokentällä paperia kädesSsään ja
;sanoi: '.'.iMciclan kansamme eivat koskaan enää sodi keskenään.'' Hän
puhui '•kunnialli.sest;'. r;uihasta"' ia sanoi: "Minä uskon sen (.sopir
muksen) .inta\an lauhan eliniakscmine "
Jokainen .tietaa. etta Mynchenin i)ctos ei antanut rauhaa"elin-iäkseminc*'.
vaan verisen stKJan.. Siila saaliin myo-s. varoituksia etu­käteen,
vaikka nama varoiluk.set kaikuivatkin silloiil kuuroille kor­ville;
.Mainittakoon, etta osinu iJeinarc Bess kuvasi mainitun vuoden:
joulukuun: alussa Saturday- l-veninj; Post-lehdcsSä: Mynchenin pctos-kokousla
seuraavasti:Daladier nayltiv -Uiponneen toivottomuuden
syvyyteen-' silla olihan Ranska pettänyt 'Fshekkoslovakian: jonka
kanssa sillä oli keskeinen avunannon sopimus. :Chambcrlainilla!-oli
tavannuikaiset pokkapelurin kasvot Mussolini "hymyili leveästi"' ja
Hitler "käveli ilmas>a".
...M.uislellakoon vielä: että ii.s.domokraattinen: lehdistö kiitti Myn-i;
hcjiiri [Xitosta maasta taivaaseen, ja. kaikki sen arvoslclijat tuomit-.
tiin: kerettiläisiksi ja ennenkaikkea "ininaisiksi". joiden i)aikka on-,
niuka "Venäjän -asianiielniva.':i()ka keskitysleirillä tai -'nuoran Jat­kona".
Nykyisen propai^andatulvan aikana on tarpeellista pitää mielessä .
tämä Mynchenin i>etok>en alkakau^i. Sik5i on myös ehdoitta tuor.
mittava VhdysvaUain -hallituksen tekemä Palcsti[nan jxitos. Jokai­sen
demokraatin j a rauhan ystävän asia on vaatia. että Yhdysvaltain
hallituksen tulee kunnioittaa omaa paatostaan Palestiinan kysymyk--
sen oikcudenmuk.iiH-n iakokx •«> i n \ kscn puolesta
t a a n antanut j ä r j e s t ö e l ä m ä ä m m e pa^
noksensa, tehden vaatimattomasti i l ­man
m i t a n n oman edun p y y t e i t ä k a i k ­ki
t e h t ä v ä t , n i i n isot k u i n pienetkin,
p i t ä e n s i i m a l l a v a i n j ä r j e s t ö m m e Ja
koko t y ö v ä e n l i i k k e e n etuja. Hän on
horjumatta; k e s t ä n y t k a i k k i tuulet Ja
myrskyt, joijta hancn pitkäaikaisen-
J ä r j e s t ö t o i m i n t a n s a aikana on i l m e n ­nyt.
A n n a n lukuisten y s t ä v i e n j a tovc-r
i c i r kera toivotamme - p ä i v ä n sanka-r
i l l e onnea s y n t y m ä p ä i v ä n ä ä n j a t o i ­vomme
h ä n e l l e v i e l ä l u k u i s i a m e r k k i ­p
ä i v i ä . Tietoisuus h y v i n j a k u n n o l la
suoritetusta tyosta ja edustamansa
a s i a n oikeudesta tuottakoon t y y t y v ä i -
syj^dcn tunteen p a i v a n s a n k a r i l l e m me
hancn tana m e r k k i p ä i v ä n ä ä n.
Petturit eivät pääse
toimiin Norjassa
.Oslo. — E l y k s i k ä ä n n o r j a l a i n e n sn.
n o m a l c h t i m i e ö , j ö k a o n saanut tuomi­on
maanpetoksesta t a i y h t e i s t y ö s t ä v i ­h
o l l i s e n kanssa sodan a i k a n a , saa r y h ­tyi
Norjan l e h d i s t ö n palvelukseen.
L e h d i s t ö tulee nam ollen samaan
asemaan k u m k u k k o , tuomioiijiuimet
ja; koulut, Silla papit, tuomarit, j a o-petlajat
.eivat saa m a a n p e t o k ä c s ta
saamansa rangraistukscn k ä r s i t t y ä än
palata entisiin .toimiinsa; -
Vuosisatamme ei
kuulu kuolevalle
kapitalismille
Moskova. — P r a v d a k i r j o i t t i perjan­t
a i n a , h e l m i k u u n 27 p n a . ' e t t e i kahdes­kymmenes
vuo.sisata ole d o l l a r i e n vuo­sisata,
kuten i m p e r i a l i s t i t l u j a s t i u.sko-vat.
Tama vuosisata on p ä i n v a s t o i n
kommunusmin. vuosisata. K u n p o r v a ­r
i s t o n ei o n n i s t u n u t k u k i s t a a kommu­n
i s m i a ensi asteellaan, on sen mah­dotonta
t e h d ä .sita enaa nyt. Neuvos­t
o l i i t o n johtama . sosialistis-demo-;
k r a a t t i n e n l e i n ,kasvaa yha voimak­kaammaksi.
Tama l e i n tulee taistele­maan
i m p e r i a l i s m i n v a l l a n horjutta­miseksi
ja fasismin j ä t t e i d e n pyyh­kimiseksi
p y s y v ä n r a u h a n h y v ä k s i.
. . M i l j o o n a t pelottomat taistelevat or­j
u u t t a j a sortoa v a s t a a n k a p i t a l i s t i s e s ­s
a maalimassa k ä ä n t ä e n katseensa
Neuvostohittoon, j o l l a on s u u n koke­mus
sosialismin r a k e n n u s t y ö s s ä . S o -
.sialistincn .neuvo.slovallio .selvisi, so-das.
sa voimakkaampana kuin koskaan
ennen;. I m p e r i a l i s t i s i a v a l t i o i t a hor­juttaa;,
siirtomaakysymys : j a luokka­t
a i s t e l u nii.ssa k n h t y i . Inflatio tuot­t
a a tuhoa n a i U e m a i l l e j a h i r v i t t ä vä
t a l o u d e l l i n e n k r i i s i odottaa n i i t a . T ä l ­lä
tavoin on y l e i s e s t ä kapitalistisesta
k r i i s i s t ä tullut erikoisen ajanknhtai-
•nen. • • . •
- K a i k k i taantumuksclh-set. voimat
ovat kokoontuneet taisteluun sosialis­m
i a ja demokratiaa , vastaan. K a i k k i ­en
maiden kommunistit -huomaavat,
etta t y ö v ä e n l u o k a n s u u r i n vaara on
s i m a , etta se a l i a r v i o i omat voimansa
j a pitaa i m p e r i a l i s m i a l u a n voimak­kaana.
Taman vuoksi, aikovat kom­munistiset
puolueet koota y m p ä r i l l e en
k a i k k i Lsanmaalliset.v o i m a t kaikissa
maissa taisteluun riippumattomuuden
ja suveereenisuuden puolesta sosialis­m
i n ja d e m o k r a t i a n voitoksi-.
Hallitus rahoittaa
ha joitusunioa,
r a r i « s i . — ( A L N ) — Y l e i n e n tyo-v
a c n l i i t t o : i C G T ) on e s i t t ä n y t 20 pios:
palkankorotuksciv h i n t o j e n nousun t a ­kia.;
CCfT:n taholta on sanottu, etta
h a l l i t u k s e n hintakontroUi on t ä y d e l ­lisesti
e p ä o n n i s t u n u t , j o n k a todistaa
se, etta muutamien teollisuustuottei­den
hinnat ovat kohonneet i i s k e t t am
100 prosenttia.
C G T - : n j o h t a j a t ovat myös vaatineet
v i r a l l i s t a , kokousta t y ö m i n i s t e r i D a n i e l
M a y e r i n .kanssa protesteeratakseen
sen johdosta k u n h a l l i t u s on m y ö n t ä ­nyt
2 m i l j o o n a f r a n g i n apurahan C G -
T : s t a eronneelle • ' T y ö l ä i s t e n v o i m a " -
n i m i s o l l e hajoitusuniolle; ,
«>
souden j a j i a u p a n valvomiseksi j a j o h -
tajDiseksl v a l t i o n taholta, Nama k a i k ­k
i iskut j ä r k y t t i v ä t , rumanialaista
m o n a r k i a a r a t k a i s e v a l l a t a v a l l a . V a l ­tiokoneisto
puhdi-stettiin fasistisista
aineksista. E n t i n e n a r m e i j a j a p o l i i s i ­voimat,
m u u t e t t i i n kansanarmeijaksi
j a kansanpoliisiksi. Toimeenpan:i.ri
koulu-uudistus, joka tulee hukutta­maan
m i e l e i t ö m y y t e e a s a esimerkiksi
aikaisemman le^iendaarLsen historian^
opetustavan. Taloudelli.see,':. kulttuu­r
i l l i s e e n j a soiiaali-seen elamaan. saa­t
i i n uusia voimia. R u m a n i a n elama o l i
a l o i t t a n u t kulkunsa uusille u r i l l e . .
L o n t o o n radion eraassa konunen-taarissa
lau.suttim j o k i n aika .sitten,
e t t a Rumanian- kuninkuudesta on t u l ­l
u t '-luonnoton jate" valtiovallan
k ä ä n n y t t y ä Maniun puoluetta vas­taan.
Oikeampi olisi ollut toteamus,
e t t ä m o n a r k i a on a m a o l l u t "luonno­t
o n j ä t e " Ja e t t ä angloamerikkalaisen
M a n i u n puolueen jouduttua pois R u ­m
a n i a n p o l i i t t i s e s t a e l ä m ä s t ä o n m o ­n
a r k i a n p a a t u k i k o h t a murskattu.
M i k s e i Michael von Hohenzollern
s i t t e n y r i t t ä n y t angloamerikkalaisten
v a i k u t u k s e n alaisena ollessaan a i ­kaansaada
M a n i u n puoluetta uudel­leen,
johtoon? Hän n ä k i tuossa y r i ­t
y k s e s s ä e r ä ä n s e i k a n : h ä n e n t o i m i n ­t
a n s a v a i n syvensi s i t ä k u i l u a , j o k a -oli
k u n i n k u u d e n j a k a n s a n v a l l a n v ä l i l l ä.
N i i n t a p a h t u i se, m i n k a o l i t a p a h ­duttava.
; M i c h a e l von Hohenzollerri
lausui kruunustaluopumlsjullstukscs-s
ä a n tuntevansa nimenomaan, että
" m o n a r k i a n olemassaolo asettaa to­dellisen
esteen R u m a n i a n kehitykseri
t i e l l e " . Uuden valtiomuodon, olemas­saolo
taas muodostaa maalle sen pe­r
u s t a n , jolle demokraattinen kehitys
voidaan rakentaa.
T u s k i n s y n n y t t y ä ä n on R u m a n i an
kansandemokratia jo , l a a t m u t k i i n ­t
e ä n o h j e l m a n : se tulee k a i k i n puohn
k e h i t t ä m ä ä n t a l o u s e l ä m ä n . v a l t i o j o h ­toisuutta,
se tulee; j o h t a m a a n talour
deUisen j ä l l e e n r a k e n n u s t y ö n j a v a l t i o ­koneiston
puhdistuksen loppuun saak-;
k a , se tulee k e h i t t ä m ä ä n oikeuslaitok­sesta
todellisen kansanoikeuslaitokr
sen; Se tulee johtamaan ulkomaan­kauppaa
ja toimeenpanemaan talla
a l a l l a t ä y d e l l i s e n reformin.; Uusi k o u ­l
u l a i t o s t u l l a a n . s y n n y t t ä m ä ä n j a —
m i k a t ä r k e i n t ä — tuotantoa t u l l a an
v o i m a p e r ä i s i l l ä uudistuksilla kohotta­maan
j a n ä i n p ä ä s t ä ä n h i n t o j e n ale­nemiseen
kansan menestyksen, hyväkr-si,
R u m a n i a n k a n s a l l a o n k a i k k i edelly­tykset
toteuttaa n ä m ä t e h t ä v ä t k a n ­sandemokratiansa
puitteissa. Sillä on
t ä y d e l l i n e n k a n s a l l i n e n suvereniteetti,
se o n k e n e s t ä k ä ä n r i i p p u m a t o n naut­t
i e n k a i k k i e n m a a i l m a n vapautta- ja
r a u h a a r a k a s t a v i e n kansojen, ennen­k
a i k k e a neuvostokansan j a uusien d e.
m o k r a t i o i d e n kansojen luottamusta.
Jimiikoii HuMan
ebfcovien 'Oskarin'
HoUyHood. — Acaoemy of Motion
P i c t u r e A r t s and Sciences on j u l i s t a ­nut
Ronald C o l m a n m viime vuoden
parhaaksi miespuoliseksi elokuvanayt-tehjaksi
j a L o r e t t a YoungiT^parhaak.^
sr.na:.spuolisek.sj näyttelijak.?i. Mis.-
Y o u : : g . s a i " O - k a r i n s a " ^ joka or
n a i d e n vuotu s e - t l jaettujen p a l k i n t o ­j
e n kansanomainen nimi •— esimty
m i : e s t a a n "Farmers ; D a u 5 h t e r " - n i.
musersa kuvassa, j o k a perustui J u h a n'
T e r v a p ä ä n k i r j o i t t a m a a n suomalai-seen
" J u u r M o n Hulda " - n i m i s e en
n ä y t e l m ä ä n , joka on esitetty taman
mantereen suomalaisten n ä y t t ä m ö l lä
q j o n i l l a en p a i k k a k u n n i l l a . ''Juura­kon
Huldasta" ei "Farmer'3 Daugh-t
e r " - n a y t e l m a s ; a ollut p a l j o a k a a n j a -
l e l l a , f i l l a a l k u p e r ä i n e n n ä y t e l m ä o i;
s i m a maarin mukailtu yhdysvalta­l
a i s t e n olosuhteiden ja vaatimusten
mukaisesti.
V a i k k a miss Y o u n g on vasta 35 vuo­den
i k ä i n e n on han- " v a n h a tekija"
elokuvien a l a l l a . Se o h k u i t e n k i n h ä ­nen
e n s i m m ä i n e n " o s k a r i n s a " j a sama
p i t a k paikkansa myoskm mr. C o l m a -
n n n n ä h d e n.
Vuoden parhaaksi elokuvaksi j u l i s -
t e t t i i n " G e n t l e m a n ' s Agreement"-ni­m
i n e n kuva, j o n k a teemana o n antise­m
i t i s m i . Pilmi on saavuttanut suu­renmoisen
menestyksen . k a i k k i a l l a .;
E l i a K a z a n sai t a m a n n ä y t e l m ä n o h -
j a u k s e s t a " G s k a r i n " parhaana \Taoden
ohjaajana.
Nama ja lukui-sia m u i t a palkintoja
" p a r h a i s t a " j a e t t i i n t a a l l a viime laur
a n t a i - i l t a n a p i d e t y i s s ä j u h l a l l i s u u k s i s -
sa.---; . ,,- •
yoiMfTruA
tMOmA Oa SEKIN
". - - P M k e h i t t y i tautfUisei:,-.
t e l u n substituutiksi. Se ope:*-^
sia s y v e n t y m ä ä n nojatuoLi^J
l u u n mutta aniharvoin /.e.-j,.;.-
t o i m i m a a n mmkaan muu-
J o t k u t ihmiset tykkääviä:, i-.tyi
sa j a keskustella L e r i i e r i i v t a ;'
r i n toimit.uskirjoituk,^i.^:a :: i;VV;
on puhetta eika toimir.iaa ja
.syys on- t a i d e t t a jolla piceiälE*
g r e s i i i v i t kcskusteiuyhalvtyVcpj^/
m a i l a kun- v i h o l l i r . c n :-.6iraii ^"-•i
— George Morr.,.,
• D a i l y Yorker; X v
• " . '
" S A . N O K E N E N KANS.SA
S E U R U S T E L E T J A . .
" A n t i - k o m m u n i s t i n e n iijloki
see Espanjan y s t ä v y y f ä ' "—
uutisen otsikko maalisk; 1-7 piiä-
Tim Buck kehoittaa
äänestämään kuris-tuslakia
vastaan
Voituotanto väheni
Saskatchewanissa
Regina. — V o i t u o t a n t o v ä h e n i Sas­ka
tchewamssa tammikuun aikana 49i-
954 paunalla verrattuna vastaavaan
kuukauteen edellisenä vuonna, osoit­tavat
maakunnan maatalousviraston
j u l k a i s e m a t tilastot.
V i i m e t a m m i k u u n voituotanto maa­kunnassa
oh 1,449,131. paunaa viime
vuoden t a m m i k u u n tuotannon ollessa
1.499,085 paunaa, osoittaen siis 3,3 p r o ­s
e n t i n v ä h e n n y s t ä ; '
Austraalian naiset
korkeita hintoja vastaan
Sydney. — ( A L N ) ••r- A u s t r a a l i an
u n i o n i s t i t j a perheenemannat j ä r j e s t i ­v
ä t : t a a l l a j ä t t i l ä i s m ä i s e n mielenosoi­tuksen
korkeita h i n t o j a vastaan. M o ­net
tuotantolaitokset p y s ä h t y i v ä t ; k un
t y ö l ä i s e t . l ä h t i v ä t mieleno-soitukseen;
New HousewivesAss. j o h t i t ä m ä n s u u ­r
e n protestimielenosoituksen, jossa c-s
i i n t y i useita puhujia^ j o t k a tuomitsi­vat
h a l l i t u k s e n h i n t a p o l i t i i k a n.
- •:— H i m a l a j a n vuoristossa sijaitsevan
p u o l i - i t s e n ä i s e n B h u t a n kumngaskuri-n
a n p i n t a - a l a o n 18,000 nehomailia ja
v ä k i l u k u noin 300.000.
Ottawa. — "Labor-progressive puo­lue
o n v a l m i s todistamaan m m k a par.^
l a m e n t i n komitean tai C a n a d a n de­m
o k r a t i a n t r i b u nm e d e s s ä tahansa; e t ­t
a se o n Olkea p o l i i t t i n e n puolue, j o l ­l
a on v am y k s i tarkoitus j a v a i n yksi
uskollisuuden kohde -^;se t a r k o i t u s on
c a n a d a l a i s t e n elaman puolustaminen
j a parantaminen j a sen uskollisuus
;kohdi.<'tuu siihen, e t t ä se tekee k a i k ­kensa;
C a n a d a n muodostamiseksi voi­makkaaksi,
vauraaksi ja vapaaksi
maaksi", j u l i s t e t a a n s i i n ä L P P : r i j o h ­t
a j a n , T im B u c k i n k i r j e e s s ä . Jonka
alahuoneen j ä s e n e t ovat saaneet v i i ­kon
l o p u l l a t a a l l a . H ä n o n l ä h e t t ä n y t
k i r j e e n L a C r o i x i n lakiehdotuksen J o h ­d
o s t a koska sen t a r k o i t u k s e n a ön L P -
P : n t o i m i n n a n laittomaksi j u l i s t a m i ­nen.
Mr. B u c k sanoi L a C r o i x i n l a k i ­ehdotuksen
olevan 'Ifasistien i n s p i r o i -,
m a i i j a muodostavan " v a a r a n demo­k
r a t i a a ja e d i s t y s t ä . v a s t a a n " . ;
K i r j e e s s ä sanotaan edelleen, etta
L P P k i e l t a a , k u t e n sen s a a n n o t j a vuo­s
i k a u s i e n toiminta • todistavat kaikki
"pakon j a v ä k i v a l l a n k ä s i t t e e t " kei­noina
tarkoitustensa saavuttamiseksi.
' • L P P tuomitsee j a vastustaa erikoises.
tl j a c i t t a m a t t o m a s t i k a i k k i a n i i t ä , t y ö ­v
ä e n l i i k k e e s s ä t a i . s en ulkopuolella,;
Canadassa tai m u u a l l a e s i i n t y v i ä k ä ­s
i t y k s i ä , jotka tarkoittavat Canadan
d e m o k r a t i a n h e i k e n t ä m i s t ä , v a h i n ­goittamista
tai k u k i s t a m i s t a 'pakon ja
v ä k i v a l l a n * k a u t t a . • L P P o n puolue,
j o k a rakentuu tieteellisen sosialismin,
m a r x i l a i s u u d e n periaatteille, j o t k a pe-rustuvat
varauksitta demokratiaan;
e n e m m i s t ö n m i e l i p i t e i s i i n j a t y ö v ä e n ­l
u o k a n j a kansan v o i m i i n " , sanotaan;
k i r j e e s s ä edelleen, -
; " L P P o n ehdottomasti i t s e n ä i n en
c a n a d a l a i n e n puolue, j o k a ei k u u l u m i ­h
i n k ä ä n m u u h u n puolueeseen tai j ä r ­j
e s t ö ö n taman m a a n ulkopuolella. L -
P P ei anna eika ota m ä ä r ä y k s i ä k e ­n
e l t ä k ä ä n . K u k a a n ei kykene e s i t t ä ­m
ä ä n todistuksen h i v e n t ä k ä ä n t ä m ä n
kumoamiseksi."
K i r j e e s s ä kehoitetaan lopuksi a l a ­huoneen
jasenia ä ä n e s t ä m ä ä n L a
C r o i x i n lakiehdotuksen n u r i n koska se,
e i k a L P P , o n C a n a d a n demokratian
ja edistyksen uhkana.
NAIN IIAN S.%NOI SILLOIN
. Presidentti Trumaniri neuv^:,
tovastainen sisunpurkaus . paia,;....
mieleen sen tosiseikan, et-ä ,se: '
v a h a n l ä m m i t e t t y ä , vanhas :c
K u n . H i t l e r i n Sak.?a hyökkäii .v^
v o s t o l i i t o n alueelle kesäkuussa
n i i n .presidentti Truman isilhir
senaattori) loihe lausumaan-
"Jos me huomaamme- e*tä
voittaa, n n n m e i d ä n on autettava 1
najaa, j a Jos Venaja. tulee ole-r
v o i t o l l a , on m e i d ä n autettava Sak
j a tappakoot ne n a i n toLsiaan
d o l l i s i m m a n paljon."
. , • » • ; • .,,.«
TANNERIKIN OLI
"VOIMAMIES"
" S u o m a l a i s i a voimamiehiä nimit*
ty Moskovan matkalle." — ots >
T o r o n t o ; Daily Starin uutistiedf^
m i s s ä kerrotaan, etta "Suomen
l i l u s on n i m i t t ä n y t 'voimamier
r y h m ä n - asiantuntijoiksi'.' Moskov;
m e n e v ä n edustajiston mukaan •
mamiesten" e n s i m m ä i s e n ä mainitj
k e n r a a h Erik Axel Heinrichs, jv
tapasi; ennen k ä y d ä Sak.san matk
Ia.
• :-, * • ; • •*
JÄRJESTYMINEN KANNATTAA
.'-'Uniot ovat voittaneet, elinkusta;
nusten kohoamista vastaavia
korotuksia,, mutta jarjestymattöT
t y ö l ä i s i l l ä : e i ole voimaa vaatiakj-palkfcojen
korottamista tyonantaji!
taan. . J ä r j e s t y m i n e n .-on kannatt
vaa hommaa'.'. — Torontoläisen:
v e r c o u r tm v a l l t s i j a p i i r i n konserva
vmen edustaja E. Duckworth
n o n lainlaatijakunnassa.
KOLLABORAATTOBI
. " K u t e n muistetaan oh Max Schi
l i n g se saksalainen nyrkkeilijä,
o l i ; v a r m a , e t t a h a n voittaa Joe ]
i s i n k o s k a Joe o l i 'alhaisen; rodun'
S c h m e l i n g "herrarodun' jäsen.;
" S c h m e l i n g sai Adolf. Hitlenlta i
soonallisen- s ä h k e e n , ottelun aattopa:
v a n ä . -
" S c h m e l m g i a mainostettiin
aseellisten voimien' kannattaj ana.
" S c h m e l i n g oli myoskm suruUi
k u u l u i s a n : Oswiecimin .keskitys
komentajana sodan aikana.
. "Nyt S c h m e l i n g työskentelee .Ny
bergin majoitetun Yhdysvaltain
m e y a n toisessa divisionassa, 'zn
en' m a i n i t u n divisionan urheite
j e l m a n toteuttamisessa." — Barnar
R u b i n , D a i l y Workcr, N . Y .
Japanilaiset vaativat
itselleen vapauksia
Toronto. — Viime vukon
j a t t i Canadan japanilaisten y
vetoomuksen p ä ä m i n i s t e r i l l e , esitti
j a p a n i l a i s i a koskevat sodan aikau
l i i k k u m i s r a j o i t u k s e t poistettaviksi.
Vetoomuksen allekirjoittivat yhda-tyksen
presidentti Roger Obata j«
sihteeri George Tanaka. Vetoomul-sessa
s a n o t t i i n , e t t ä japanilaiset wi!
voi v i e l ä k ä ä n h i k k u a vapaasti laiK-r
a n n i k o l l a , paitsi erikoisluvalla ja U
eivat voi k a l a s t a a eika tyoskenneili
k a l a s t u s l a i v o i l l a ; B r i t i s h Columbia!
r a n n i k o l l a .
T ä l l a i s e n . liikkumisrajoituksen rjat­k
u m i n e n kolme vuotta sodan-paattr-mlsen:
j ä l k e e n on e p ä o i k e u t e t t u a ja s
o n rotusortoa, joka on huonoa P?.-"
t i l k k a a Canadassa. Jossa on ihnui
k a i k k i e n m a a i l m a n kansojen keskuu­desta.
Tie perikatoon
. ;J;'. .1;shekk()slov;ikiai) iiskelliiiseiv^;!^ Kans-
\äxn .sosialislipuuliiec.Si^a tapahtui uu5i hajaannus ja [niolueen l i e i J c i l ic
lOuodoslettiin jo neljän <»pposhii)ryhmä. Puolueen jäsenistö näkee,
että Leon Blum ja kumpjianit johtavat heiclän.enllsen mahtavan, puo­lueensa
porvariston tueksi; Siitii johtuu tappiomieliala ja pettymys
:sekä epätoivoiset yritykset •pelitsiaa jotakin
avulla.; Xäin Blumin ja kumjjpanien politiikka on jo saattanut sosia-hslipuolijeeii
verrattain;: niitättömäksi tekijäksi Ranskan^^^^^p^^
jh puolueen hajoa:iii>pro>e.-ii on yhä täydessä käynnissä.
\'iime kf>dnä tapahtui ensimmäinen hajaannus Lyonin konven-
.i^pnin jälkeen.;jolloin Sosialistinen NuorisDJ
ja muodosti oman aulonomi.sen ryhmänsä.• Sitten syyskesällä .Yves
.Dcchczollosin johtama trolskvlaisr.yhma nuiodosti tyypillisen .vVal-
, , l a n k i i m o u k 5 c l l i s cn Sosialistisen .:'loiininnan-- -jarjesion. ^ Molcmniat
;;: ivania ryhmät toimivat edelleen samassa rakennuksessa puolueen päi­välehden
Le Topulairen kanssa.
• Viime joulukuussa tapahtui kolmas hajaannus Jolloin viikkolehti
La Bataillcn\-mparille kokoontunut- Sosialistipiiolueen vasemmisto^
ryhmä erosi iKiolueesta. Tama ryhmav jota johtaa Ranskan radion
entinen yleisjohlaja Jean Maurico Hermann ja Franc^Tireurrlehden
; pääloimiltaja,Marcel Fourier.. syytliui avoimesti että Ranskan So-
: : sialislipuolecsta on tulossa tyovaeiivastainen ase taanlumuksen kä­siin.
Xeljä^s. n\t juuri eronnut ryhmä nimittää' itseään •Rassemble-nient
DcnuKraliqtie Revolutionaire" ryhmäksi.,, Sen manifestissiV vaav
(Iitaan Sosialistipuolucen oikeistolaisen ohjelman: nniuttamista. Tä-
,'mänmanifestin;.aIlekirjoittajinaniainitaan Tilin-; l->ahc-ulkoasiain
toimittaja Georges .Altman ja Charles Rensac jne.
Tehdessään: palveluksiaan Ranskan taantumu Yhdys-
:-valtain imperialismille; Leon Blum ja kumppanit
puolueensa jonka entiset mahtavuuden päivät näyttävät ikuisesti men-neJUä.
Ranskan Sosialistipuoltieen.kokemusteh:pitäisi olla varoitta--
vana-esimerkkinä kaikkien maiden työväenliikkeille joh­taa
punakauhun lietsonta ja'yleinen antautumispolitiikka;
PÄ PAKINA
Provokatioilla ei työläisten asiaa auteta
Ä s k e t t ä i n h e r ä t t i huomiota kun
O n t a r i o n p a r l a m e n t t i l a l o n edustalla
olevaan lipputankoon oh nostettu
p u n a i n e n hppu. , j o h o n oh maalattu
s i r p i n j a vasaran; kuva. Y h d y s v a l o i s -
sa sattui ä s k e t t ä i n eras samanlaatui-;
i i c n t a p a u s ; j o k a p a a t t y i h y v m nolos'r
ti. Siitä kertoi - ä s k e t t ä i n ; s ä h k ö t y ö -
l a i s t e n union lehti " U E " .
E r ä ä s s ä tehtaassa oli;_vaikea työs­k
e n n e l l ä k u n se o l i n i i n k y l m ä . T y ö ­l
ä i s e t p ä ä t t i v ä t k o k e i l l a ttileeko l ä m ­m
i t y s l a i t t e e s t a l ä m m i n t ä i l m a a . Sitä
v a r t e n e r ä s t y ö l ä i n e n , k i i n n i t t i luu­dan:
v a r t e e n punaisen vaatekappaleen
j a pani sen p u h a l t a j a n eteen, josta
tuleva i l m a v i r t a sai vaatteen l i e h u ­maan.
: J o n k u n t y ö l ä i s t e n p ä ä h ä n p ä l k ä h t i
m a a l a t a kankaaseen s i r p i n j a vasaran
kuvan. K u n s i t t e n punainen kangas
h u l m t i s i s i r p i n j a vasaran "kuvineen.
n n n ; te k i m n i t t i paikalle saapuneen
p o l i i s i n huomiota. Kauhussaan han
l a h t i - i l m o i t t a m a a n asiasta tehtaan
IJoliisipaallikolle, etta ,-:.tehtaassa on
v a l m i s t e i l l a -kapina jonka , todistaa
p u n a i n e n lippu sirppineen ja vasa­roineen.
K o k o l a i t o k s e n p o l i i s i t . h ä l y y -
t e t t i i h p a i k a l l e . . A s i a s t a e h d i t t i i n jo
i l m o i t t a a erikoispoliisille. "
Poliisiosasto:;^saapui tehtaaseen^ja
t y ö l ä i s i ä pidettin , t a r k a s t i silmällä,
e t t e i v ä t , " k a p i n a l l i s e t " t y ö l a s e t voisi
t e h d ä y l l ä t y s h y ö k k ä y s t ä h e i d ä n p ä ä l ­leen.
P o l i i s i o s a s to eteni p o l i i s i p ä ä l l i k ön
J o h d o l l a ; punaista lippua kohti ja
" v a U o i t t i " lipun t y ö l ä i s t e n nauraa
•tirskuessa sivussa.
M u u t a m a t lehdet e h t i v ä t • k i r j o i t ­t
a a jo asiasta j a s e l i t t i v ä t k u i n ka
"vallankumous" estettiin kysymyk­s
e s s ä olevassa; tehtaassa. / N ä i n ; Ame­rikka
vielä t o i s t a i s e k s i j ä ä k a p i t a l i s t i :
seksi • m a a k s i . Tapaus h e r ä t t i yleista
naurua myöhemmin.
»Nayttaa siltä, etta punaisen • l i p u n
nostamisella O n t a r i o n p a r l a m e n t t i t a ­l
o n lipputankoon oh provokatiotar-koitus,
j o k a ei k u i t e n k a a n onnistunut.
T o r o n t o n Vapaa Sana j u l k a i s i tasta
k u v a n j a s e l i t y k s e s s ä sanoo mm; seu­raavaa
: "Teosta s y y t e t ä ä n kommu­nisteja,
eika s y y t ö s taida- v a r s i n kau-.
aksi osuakaan." '
T a r k o i t u s . o h tietysti s y y t t ä ä k o m -
• m u n i s t e j a r mutta :rar,vattavast["'ilki-tyontekijat
tunnetaan, koska nayt­t
a a silta, e t t ä koko j u t t u y r i t e t ä ä n,
h i l j a i s u u d e l l a tappaa suurlehtien t ar
h o l t a . T o r o n t o D a i l y S t a r v i h j a s i , et­t
ä se voi olla koululaisten i l k i t y ö t ä.
. P r o v o k a t i o U a , o n o l l u t . s u u r i mer­k
i t y s poliittisessa taistelussa. V i i m e i ­sen,
maailniansodan j ä l k e e n j u l k a i s ­t
i i n , E n g l a n n i s s a . n . s. " S i n o v j e v in
kirjeet", jotka aikoja sitten paljas­t
e t t i i n ' v ä ä r e n n e t y i k s i . : K u i t e n k i n s i l ­l
o i n ne riittivät -tekosyyksi, Joiden
a v u l l a s a a t i i n Neuvostoliiton j a E n g ­l
a n n i n v ä l i t h y v i n k i r e i k s i.
S a k s a n ; v a l t i o p a i v ä t a l o n ; polttamis-
Juttu. o l i m y ö s n y k y a j a n provokaatto-ritöistä
y k s i ; h ä i k ä i l e r o ä t t ö m i n ; S i i tä
s y y t e t t i i n k o m m u n i s t e j a v a i k k a se o l i
merkki natsien vallankaappaukselle.
N y k y ä ä n t i e d e t ä ä n , e t t ä natsit 1^
s y t y t t i v ä t v a l t i o p a i v ä t a l o n . ; tuleen.
Taantumukselliset ovat usein mea-neet:
n i i n p i t k ä l l e provokatiossa, etä
ovat: j ä r j e s t ä n e e t murhia.
Nyt kun punajahti on kuhkeaS
k ä y n n i s s ä , • n i i n emme , eiisink
h ä m m ä s t y i s i v a i k k a t a a l l a jarje
t a i s im i p r o v o k a t i o t ö i t a tarkontJ
k ä y t t ä ä n i i t ä t e k o s y i n ä tyoyaenvasui-sille
h y ö k k ä y k s i l l e . TaantumukselLp":
eivat s ä ä s t ä keinoja. K a i k k i on ^
•vallista k u n h a n teot palvelevat ,taa2-
tumuksen asiaa.
C a n a d a n kommunistit, so-ialistit ?
u n i o n i s t i t eivat usko. etta, JpUiS
l i p u n nostamisella- tai muulla.
t y ö l l ä autetaan^ työväen' , a s i ^ & • ; '^
I ä i s t e n aseman parantamiseksi W?rr
t a a n horjumatonta j a s i t k e ä ä taisK-l
u a . .On e r i t t ä i n t ä r k e ä ä , etta ei an­n
e t a peloittaa i t s e ä m m e uhkauks»
e d e s s ä .
T a a n t u m u k s e n hyökkäys ja rairos
s u i n k a a n : j o h d u h e i d ä n lujuudesta*;-
v a a n heikkoudestaan. Sitten ttfss
;maailmansodan alkamisen - on J!^
v ä e n l i i k e saavuttanut suunnation:^
s u u r i a voittoja; j o t k a peloittava».P^;
Varistoa. K a i k k i p i t ä i s i rohkaL^ta
kaLsta t y ö l ä f e t ä entLnfi .vhkeTus?^
t o i m i n t a a n . — U o t i.