Vapaus, July 4, 1925

              l&umtmm, kesik. 4 — Sat., laly 4lit, W^
,1
:
[
r « ,
1
>
t 1.
I
,1
i l
il
V
••'.ti
)
/ •
»
Vi
i
fesadan roomalaisen työväestön iinenlsannattsja, flmes-
^ Sadboryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja Isuaotau
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAAEA-VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-lislsed
in Sadbury, Ont, every Tuesday, Thursday fnd
gatorday. 'I
Begistered at the Post Office Department, Ottapa
—second class matter. •• ' ]
General advertising rates 75c per coL inch. Mi
nimum charge for single insertion 75c. The Vap^os
is the best advertising medium among the Fmmsh
Peopic in Canada.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenrauutosilmotukset 50c kerta, 51.00 3 kertaa
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, §2.00 3 kertaa.
AvioeroilmotukEet $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuol«manilmotuk£et $2.00 kerta, $50c lisämaksu
«iitoslauseelta tai muistovärssyltä. '
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
Itolmekeriaa.
Tilapäisjlmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa-flittaessa.
lähetettävä ilmotoshinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk-
$1.60 ja yksi kk. 75e.
Yhdy.svaltoihin ja Suomeen, yksi -'k. $5.50, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei xeurna raha, ei tuHa lähettämään
paitsi a-siamiesten joilla on takaukset
Tiifltain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont*
torissa lauantaina, toxstain lehteen tiistaina ja lauantain
tehteen torstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty BIdg Lome
Et Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaj^.i
persoonallisella nin.ellä.
J. V. K A N f J ^ S T O . Liikkeenhoitaja.
Ammattiyhdistysliikkeen kansain­välinen
yhtenäistyttäminen
Nova Scolian kaivostyöläisten lakon aikana on «Fi
nancial Post:»- lehti monesti ilmottanut hiilen saapumi­sesta
Bescolle West Virginian kaivoksilta.
Tässä on hyvä esimerkki tämänpäiväisestä kansain
välisestä yhtenäisyydestä. Tällaista on työläisten yhte
näisyys Amerikan Työväenliittoon kuuluvissa «kansain­välisissä
» järjestöissä.
Kun meidän kaivostyöläisemme ovat lakossa, anta^
vat Wesl Virginiqn kaivostyöläiset Hyltää itseään ik-konrikkureina.
Yhdysvaltain ja Cailadan rautatietyöläiset sallivat
tahiän hiilen kulettamisen. Canadan rautatietyöläiset
sallivat sotilaitten lakkoalueelle kulettamisen.
Onko tämä «ammattiuniönismia»? Onko tämä
«kansainvälisyyttä»?
Mitä on ammattiyhdistysliikkeen kansainvälinen yh­tenäisyys?
Se merkitsee sellaista järjestäytymistä am^
mattiyhdistysliikkeessä, mikä tekisi mahdottomaksi kan­sainvälisen
lakkojen rikkomisen, Besco ei saisi hiiltä
West Virginiasta, eikä mistään muualtakaan, silloin,
kun Nova Scotian 'koivostyöläiset olisivat lakossa. Ei­vätkä
rautatietyöläiset sallisi hiilen kulettamista.
Ammattiyhdistysliikkeen kansainvälinen yhtenäisyys
merkitsee sitä, etjfä Nova Scotian laikkolaiset saisivat
aineellista avustusta koko mailman ammattiyhdistysliik­keeltä.
Ainoastaan Neuvosto-Venäjän työläiset ja Pu­nonen
Taloudellinen Kansainvälinen ovat tähän men­nessä
aineellisesti tukeneet Nova Scotian lakkolaisia-
Amsterdamin Kansainvälinen, mihin Canadan ammatti-kongressi
kuuluu, ei ole lahjottanut senttiäkään. Se
ei ole edes julkassut vetoomusta Nova Scotian lakko­laisten
puolesta. Eikä sanallakaan protesteerannut so­tilaitten
lakkoalueella pitämistä vastaan.
Me tarvitsemme ammattiyhdistysliikkeen kansainvä­lisiä
yhtenäisyyttä. Me tarvitsemme sitä kipeästi.
Mutta kapitalistiluokka pelkää kansainvälistä yhtenäi­syyttä,
joten meidän ammattiyhdistysliikkeemme joh­dossa
olevat petturit myöskin' pelkäävät sitä.
Kapitalistiluokka haluaa saada. Daivessuunnitelman
helposti toteutettua. Se tahtoo polkea alas työläisten
elintasoa kaikissa maissa «kansainvälisen kilpailun»
väitteellä; käydä sotaa Marokossa; murhata työläisiä
Kiinassa; valmistautua uuteen mailmansotaan; riistää
Intian ja itämaitten työläisiä ja. polkea länsimaitten
työläiset kulitasolle. Se tahtoo häirityksi ^tulematta
tehdä kaiken tämän. Ja ammattiyhdistysliikkeen taan­tumukselliset
johtajat eivät halua sitä häiritä. Siksi
työnantajaluokka ja työväen pettäjät vastustavat am­mattiyhdistysliikkeen
kansainvälisiä yhtenäistyttämistä.
Mutia juuri siksi täytyy mailman työläisten saada ai­kaan
ammattiyhdistysliikkeen kansainvälinen yhtenäi­syys.
Neuvosto-Venäjän suuri ja vapaa ammaltiyhdistys-liike
ja Britannian suuri ammattiyhdistysliike ovat ryh­tyneet
yhteistoimintaan todellisen kansainvälisen yhte­näisyyden
aikaansaamiseksi. Canadan ammattikongres-si
kuuluu Amsterdamin Kansainväliseen- Amsterda­min
Kansainväliseen kuuluva Britannian ammattiyh­distysliike
on ammatillisen yhtenäistyttämisen kannalla.
Mutia Saksan ja Ranskan ammattiyhdistysliikkeissä on
pettäjien oikeistosiipi, Jonhauxin ja Grassmanin kaltai­sia
miehiä, jolka mielellään murfiaisivat vallankumo­uksellisia
ja antavat apuaan kapitalistisille sodille, ja
nämä Neuvosto-Venäjän vapaitten työläisten vihaajat,
vihaavat myöskin kansainvälistä yhtenäisyyttä.
Kumpaan siipeen tulee Canadan työväenluokka liit-tyiaään?
Tämän maan luoHcatietoisel työläiset sanovat: Liit­tykää
brittiläisen ammattiyhdistysliikkeen kanssa tais­telemaan
kansainvälisen ,)4itenäisyyden-puolesta. Liit­tykää
vaalimaan Amsterdamiri ja Venäjän ammattiliit­tojen
yhteisen konferenssin pitämistä ilman ehtoja ja
ellei siroa onnistuta, on ryhdyttävä kannattamaan brit­tiläisten
unioitten toimesta kokooakutsultavaa Tiisilmsn-konferenssia.
Jokaisen palkallisen unio-osaston ja keskusneuvos-ton
tulee heti tehdä «päälös ammattiyhdistysliikkeen kan­sainvälisen
yhtenäisyyden kannattamisesta ja vaatia
elokuussa kokoontuvaa ammattikongressia kannattamaan
brittiläisiä ja venäläisiä ammattiunioita yhlenäislyttä
mistaistelussa. Hyväksykää päätöslauselmanne heti.
Tuomitut kommunistit vankilaan
Suomessa
Kesäkuun 8 p. vietiin viimeiset suuressa kommuni^
ti jutussa tuomitut Suomen Sosialistisen Työväenpuolu
een toimitsijat vankilaan, lukkojen taa, valkoisten var­joon.
, Heidän joukossaan oli naisia, äitejäkin — pie
nokaisineen. Hetken vaikuttavaisuutta kuvaillaan Suo­men
Työväenjärjestöjen Tiedonantajassa seuraavin sa
noin:
Kun elokuun 3 p:nä 1923 noin parisensataa Suo­men
vasemmistotyöväenliikkeen huomatuinta toimitsi­jaa
yht'äkkiä pidätettiin ja asetettiin telkien taakse, oli
jokainen asiallisesti asioita punnitse\'a Suomen kansa­lainen
heti selvillä siitä, että niitä porvarillisia kansa­laisvapauksia,
jotka olivat tulleet määritellyiksi heinä­kuun
17 p:nä 1919 annetussa Suomen hallitusmuodossa
sekä yhdistyslaissa tammik. 1 p:ltä 1919, oli mitä dik-tatoörisimmin
ylitetty. Tämä vakaumus on yhä laa-jenunissa
kansalaispiireissä lujittunut sen jälkeen, kun
useat muut tämän toimenpiteen yhteydessä olleet sei­kat
ovat tulleet yleiseen tietoisuuteen.
Meidän on turhaa tämän yhteydessä asiaa yksityis­kohtaisemmin
käsitellä ja tarkkailla- Jokainen tyÖ-läistoveri
ja -toveritar, 'joka on itse elän)-t nämä tapah­tumat,
hän myöskin tietää, miten tehtyjä ovat olleet ne
perusteet, joiden nojalla hän nyt vuosikausiksi saa pai­nua
viettämään elämäänsä vankilan muurien sisäpuo­lella.
Jokainen näistä työläistoverefsta tietää, että ai
noa «rikos»,, minkä hän on tehnyt, on se, että hän on
uskaltanut ajatella työväenluokan vapautumista orjuu­destaan
onnellisemman tulevaisuuden yhdeksi perus­ehdoksi-
-Siihen rajottuu koko se «rikollisuus», josta
tämän maan porvaristo on niin suurta ääntä pitänyt ja
palstakaupoin edesvastuutonta agitatsionia harjottanut.
Siinä se ainoa «rikollisuus», jonka oikeuslaitos on
useakuukautisen pohdinnan jälkeen voinut näiden työ-läistoveriemme
syyksi lukea.
Tuhtuu vaikealta tänne vankilan muurien ulkopuo­lelle
jäävän sanoa mitään lohduttavaa sinulle, vanki­laan
menevä toveri ja toveritar. Tällöin voi parhain-kin
sana helposti muuttua ironiaksi, pelkäksi ironiaksi
sinun' korvissasi.. Siksi emme sitä teekään. - Toivom­me
ainoastaan, kaikesta huolimatta, että se asia, joka
kärsivässä, orjuutetussa työläissielussa löytää vastakai­kua
'— aate työläisen vapauttamisesta — on meissä
kaikissa löytävä oikean asian ajajan.
Kun tämän maan porvaristo haaveili aikoinaan kan­sallisesta
vapaudestaan, singautti se mailmalle erään
nasevan iskulauseen. Nyt kun sillä on haaveilemansa
vapaus, mutta kun sortajan antura tallaa tämän maan
vapaudestaan unelmoivaa työväenluokkaa, niin haluai­simme
me uudestaan singota mailmalle tämän iskulap:
seen sellaisena, kuin-miksi sen ajan ratas on kääntä­nyt.
Se kuuluisi näin: '
Herää, työväestö, loppuu yö!
Kuinka Kiinaa ^^sivistetään"
«Kaksi vastakkaista etua on toiminnassa Kiinassa.
Yksi on ulkomainen ahneus ja toinen on yalistus».
Tällä tavalla kuvailee amerikalainen porvarillinen
sanomalehtimies William Philip Simms Kiinan nykyis­tä
kamppailua, josta mailman lehdistö nykyään on tul­villaan
kapitalistimaitten imperialistista propagandaa,
joka kulkee «uutisten» nimellä. Mainittu sanomalehti­mies
on Kiinan asioitten tuntija ja tekee hän lausun
nollaan poikkeuksen muitten kapitalistilehtien kirjeen
vaihtajain keskuudessa.
«Ulkomaiset edut riistävät joukkoja, ajaen niitä
kuin julma isäntä härkäänsä,» sanoo Simms- «Ja mii
loin, kuten nykyään on tapahtunut, työläiset saavat kyl
liksi sisua tehdäkseen lakon parempia olosuhteita saa­dakseen,'*
» ammutaan heitä maahan yrittäessä ajaa heidät
alistumaan.
«Valistuneet kiinalaiset koettavat johtaa kärsiviä
maanmiehiään ylöspäin, pois tästä kurjuudesta- Asiaan
sekaantuneet ulkomaalaiset vastustavat jokaista askelta.
Ne nimittävät sitä bolshevismiksi milloin opiskeleva
nuoriso sanoo tietämättömille kiinalaisille, että niiden
olisi taisteltava olosuhteitaan'parantaakseen.
«Parempia olosuhteita! Tiedättekö, että ulkomaa
laisten omistamissa myllyissä Shanghaissa työskentelee
seitsemän ja kahdeksanvuotisia lapsia? Toldfo tiedät
te, että ne työskentelevät seitsemänpäiväisiä viikkoja
- 12—14 tuntia päivässä muutamista kuparikolikoista
vain? — Nykyinen rettelö alkoi lakosta näitä olosuh­teita
vastaan.»
Sillä tavalla ne länsimaiset kristityt «sivistystään»
«kiinalaisten pakanain» keskuuteen levittävät!
Ja tätä «sivistämistä» auttamaan manataan länsi­maitten
köyhälistöä näitten länsimaisten kapitalistien,
«häränajajain» eduksi!
— Proletariaatti ei käy turhaan kovaa, muttia. kar­kaisevaa
työn koulua. Ei ole kysymys siitä, mitä tä­mä
tai tuo'proletaari tai itse koko proletariaatti pää­määräkseen
tällä kertaa ajattelee. On kysymys siitä,
mitä se on, ja mitä se tämän olemisensa mukaisesti on
historiallisesti pakotettu tekemään. Sen päämäärä, his­toriallinen
toiminta, on silmiimähtävästi kiertämättö-mästi
määritelty sen omassa elämäntilassa, kuten ny­kyisen
porvarillisen yhteiskunnan koko järjestössä.
— Karl Marx.
Juttua
Kaapro poistui juttutuvastamme
ja nyt olemme olleet ikäänkuin vail­la
varsinaista puheenjohtajaa. Mai­nio
ja kunnioitusta herättävä oli­kin
Kaapro puheenjohtajana, mai­nion
täsmällisyyden ja samalla jut­tutuvalle
välttämättömän huumorin
omaajana. Hän onnistui kokouk-fissamme
jutustelun kunnokkuudes-sa
ensiluokkaisesti. Mutta hän läh­ti,
sanoi hyvästi juttutuvan kokouk­sien
osaaottajille ja samalla koko
idän touhuille, sillä hän on lännen
maille pesiytynyt ne häntä eniten
miellyttävät. Niin terveydellisistä
kuin paikallisistakin harrastuksista
päättäen hän rakastaa Tyynenmeren
rantoja vapaine vaeltajineen.' Mut­ta
toivo meille jäi, että hän juttu­tuvassamme
sieltäkin pistäytyisi,
huolimatta matkan etäisyydestä.
Tässä juuri idän elämää katsel­lessa
kiintyy keskustelu Prince Ed­ward
Islandin öljymaihin, sinne kun
Canadan hallitus — sille hyvin
omaisella tavalla — alkoi hankki­maan
öljymaitten kehittäjää. Sa­notulla
saarella pitäisi olla Cana­dan
rikkaimmat öljyalueet. Mutta
canadalaisilla voimilla ja työkyvyllä
ei sieltä mukamas kyetty saamaan
huomattavampaa. määrää öljyä. Ja
siis sen vuoksi sinne hankittiin yksi
rikkaimpia öljyryhmiä Yhdysvallois
ita, H. L.-Doheny & Co.,; jofle'Ca­nadan
hallitus on luovuttanut sano­tun
öljykentän ja vielä lisäksi lu­vannut
rahallista. avustusta 26 seift-tiä
jolcaiselta tuolla saarella täyte­tyltä
öljytynnyri^tä, tarkotuksella
siten kiihottaa .öljytuotantoa Cana-dassa.
Näin juttutuvassa asiaa pohtien,
saamme me siitä sen yksimielisen
päätöksen, että' hallitusherramme
Cahadassa.ovat vielä samalla tasolla
kuin 50 vuotta sitte, jolloin Cana-daa
ruvettiin • voimaperäisemmin
asuttamaan. Näemme historiasta,
miten erinimisille I yhtiöille luovMtet-tiin
maat ja metsät. Maitten kun-nostainisesta
vilielyskelpoiseksi ja
metsien raiskaamisesta maksoi h'al-litua
näille rikkäiHe yhtymille hui­keita
summia. Valan siksi, että viit­sivät
olla Canadassa ja tehdä mil­joonia
heille lahjotetuista maista ja
metsistä. Siis samanlainen tapa on
vielä, käynnissä öljyalueisiin näh­den.
Huolimatta siitä, että Cana­dassa
on toistasataatuhatta työtön-tä>
jotka ovat valmiit nostamaan öl­jyä,
yhtä hyvin Canadan hallituk­sen
siitä huolehtiessa kuin yhdys­valtalaisen
yhtiön. :
Canadan hallitus tarvitsisi vält-tämättömästi
nuo lahjottamansa 26
sentit oman kansallisen velkansa
maksamiseen, ellei tahtoisi niitä uh­rata
maan väestön • avustamiseen,
sen pelastamiseksi vaanivasta nälkä­kuolemasta.
Työttömät ovat .pyy­täneet
edes pikku, lievennystä use­amman
kerran ja useammasta maan
kolkasta, mutta aina saaneet kyl­män
ja ynseän vastauksen, että hal­lituksella
ei ole rahaa työttömien
avustamiseen. Mutta rikkaalle ra-hamiesyhtymälle
on lahjotuksia var­ten
hallituksella aina rahaa. Sano­taan,
että tuo öljy-yhtymä ilmottaa
ensimäisenä vuotena tuottaneensa
tuolta saarelta öljyä neljämiljoonaa
tynnyriä. Tämä nain turhan tähden
lahjotettu, toista miljoonaa dolla­ria
käsittävä summa, yhdessä öljy­kentän
todellisen arvon kanssa, oli­sivat
pitkästi taanneet "pinssiä ja
porkkaa" Canadan työväestölle, jos­ta
osa vuodesta vuoteen saa virua
aina puolet työajasta työtönnä.
Mutta kun herrat hallituksessa huo­lehtivat
oman luokkansa hyvinvoin­nista,
niin näin selvästi se toisinaan
tulee päivänvaloon, että sen jo kol-lompikin
alkaa käsittämään.
Siksipä työväenedustaja J. S.
Woodsvforth Dominion parlamentis­sa
tässä hiljan Montrealissa puhu­essaan
suuressa työväestön joukko­kokouksessa
ennusteli, että tänä
vuonna toimitettavisa vaalissa tul­laan
järjestyneen työväestön edus­tajille
parlamentin alahuoneeseen^
saamaan vähintäin 2o paikkaa. Tä­mä
merJcitsisi sitä, fettä nyletty ja
monista eri Europari h a i s t a petok­sella
narrailtu työväestö on vuosi­kymmenien
kät-simyksien kuormit­tamana
alkanlit raottelemaan sil­miään.
Ja noin ensi aluksi turvau­tuu
tuohon lievään keinoon äänes­tyslippuun
ia lähettää miehiä ja
naisia vaatimaan takaisin heiltä
ryöstettyjä ihmisoikeuksia ja ennen
kaikkea mahdollisuutta elää. '. Mut­ta
sitten kun huomaavat tämän tur­haksi,
turvautuvat yhteisiin voimiin
heittääkseen tunkiolle koko hallitus­järjestelmän,
joka todelliset rikkau­den
. luojat saattaa nälkäkuoleman
partaalle.
Nova Scotian kymmentuhantinen
työväestö kääntyi Canadan hallituk­sen
puoleen saadakseen mahdollista
apua, vapauttaakseen itsensä ilkeä­mielisen
kaivosyhtiön kahleista.
Edustaja Woodsworth sai parlamen­tin
istunnossa tilaisuuden kuvata si­tä
kauheata tilannetta, jossa tämä
kymmentuhantinen työväestö elää.
Mutta kauniista puheista ja rukouk­sista
huolimatta lähetettiin pyssy-hurttia
lakkomaille. Siis selvä to­distus
siitä, että maan olot ovat kär­jistyneet
siihen pisteeseen, ettei
tuon työväenedustajan toivoma 25
edustajan valinta lievennä työväes­tön
hätää. Vaan olisi asiaan käy­tävä
Bescon ja hallituksen viittaa­malla
tavalla pitkin linjaa. Nova
Scotian lakkomailla käy selväksi,
jotta väkevämmän oikeus vaan on
turvattu. — Juttutuvan Esa.
Puotuepakinaa
Kysymys puoluekurista ja soveli-aimpien
muotojen löytämisestä sen
sovelluttamiseksi käytäntöön on pe­rin
tärkeä asia. Juuri puoluekurin
sovelluttamlsesta mahtaa järjestöm­me
tulevassa, edustajakokouksessa
syntyä huomattavasti keskustelua.
Heitämme jutun tämän puolen kul
tenkin tällä erää toiseen kertaan.
Tahdomme sen sijaan kosketella
kahta äsken julkisuuteen tullutta ta­pausta.
Cobaltin osasto on päättänyt aset­taa
kaikki työssä olevat jäsenensä,
jotka eivät tilaa puoluelehteä, eh­donalaiseen
jäsenyyteen, Conmeen
osasto on taasen päättänyt sovittaa
puoluekuria niihin jäseniinsä näh­den,
jotka ovat poissa osaston ko­kouksista
kaksi kertaa perätysten.
Kuten puoluekurin sovelluttaminen
yleensä, on näidenkin päätösten
käytäntöön sovelluttaminen erittäin
arkaluontoinen kysymys. Cobaltin
osaston päätökseen nähden ,on se
helpompaa. Herää vain kysymys,
mitä ^oikeuksia koe- tai ehdonalai­sella
jäsenellä tulisi olla, sen jäl­keen
kun niitä on supistettu. Sillä
pelkkä koe- tai ehdonalaisen jäse­nyyden
nimitys ei mielestämme ole
riittävä rangaistus. Kun asianomai­sen
henkinen kehitys kärsii siitä,
ettei tilaa puoluelehteä, niin olisi
soveliain ja johdonmukaisin ran­gaistus
päätös- eli äänestysoikeuden
kieltäminen.
Conmeen osaston päätökseen näh­den
on mielestämme sen täytän­töönpano
paljon vaikeampaa ja han­kalampaa
kuin edellisen, sillä sil­loin
tulee heti esille kysymys 'hy­väksyttävistä
syistä" poissaoloon.
Tekisi mieleni ehdottaa, että puolue­kuria
tuollaiseen jäseneen nähden
parhaiten sovellettaisiin siten, että
hän ei saavuttaisi äänestysoikeutta
ennenkuin vasta toisessa kokouk­sessa
poissaolonsa jälkeen. Mah­dollisesti
löytyy muita vielä soveli-aanjpia
menettelytapoja tähäii arka­luontoiseen
kysymykseen. Joka ta­pauksessa
on tämä niin arkaluon­toinen
asia, että. siinä ei pidä noin
vaan summamutikassa huiskia, niin
tärkeätä kuin säännöllinen koko­uksiin
osanotto onkin.
Luin tässä hiljan julkaistusta
Keski-Ontarion piiritoimikunnan
pöytäkirjasta, että toimikunta on
päättänyt, jotta "Toimintakertomus
päätettiin lukea vasta piirin edus­tajakokouksessa."
On syytä otak­sua,
että tällä tarkotetaan sitä, et­tä
piiritoimikunnan toimintakerto­musta
ei julkaista ennen kokousta.
Jos niin on asianlaita, niin pyydäm­me
valittaa. Sillä piiritoimikunnan
toiminnan ja piirin asioitten arvos­telu
perustuu juuri pääasiassa toi­mintakertomukseen;
Ja kun tämä
arvostelun pohja ja lähtökohta
puuttuu, niin on piirikokoukseen lä­hetettävien
edustajien evästäminen
— ei kylläkään mahdotonta — mut­ta
joka tapauksessa vaikeaa. Jär­jestömme
toimeenpaneva komitea on
tässä suhteessa antanut hyvän esi­merkin,
sen i toimintakertomus kun
on jo vissiin ajankohtaan saakka
julkaistu. — Terä.
toksesta "erovuorossa" olevasta toi--
mittajasta mainiten m.m.:
"Toimittaja Kosti Lahti, muka
tettiin kuitenkin tuonnen-^ri
koska ehdokasta ei c^a ,^.•^^'7^
tetty, joka on tärkeä tietH
siirtyy toisille toimialoille'. Sen;kuin varojen keräämLnen i
tiin vuokrata osaston huon^^;
syyskuun ensi päivän Utana $30 On
vuokrasta. Sanottuna iltana aiv/
vat he esittää näytelmän "ValZ^
holainen".
mekin uskomme. Sillä olemmehan
hänen nähneet ajelevan tavallista
enemmän 'vossikalla" ja se on en­nenkin
"Savon" toimittajilla oUut
niinkuin varma lähdön merkki. Sil­lä
tavalla ovat siitä toimituksesta
ihtesä irti hurranneet jo ennen tä­tä
Antti Huh-hah-hei, sitten "Jul­ie"
ja nyt taasen Kosti Lahti "Sa­von"
toimittajat voisivat omistaa
Jeppe Niilonpojan hirsipuu vitsin it­selleen
ja opetella sen hyvästi ul­koa
kaiken varalta. Se kuuluu:
'Tätä tietä meidän kaikkein tulee
astua*. Sillä niin se varmasti käy,
kun juuva likittää kaikki eukkosa
saippuarahatkin, ja siinä mukana
vielä muutkin omat ja vieraat.
Sasu Punanen on tästä ottanut
aiheen, tehden yksiä ja toisia il-keänpuoleisia
persoonallisia viittai-.
luja Töhkerömäin Pekasta ja yrit­tää
nälviä m.m.:
"Luodosta (Töhkeröhäin Pekasta)
on Kuopiossa kaikesta päättäen tul­lut
oikean siveellisen ryhdin peri­kuva.
Hän näet lehdessäkin kirjot-telee
siihen tapaan niinkuin Kuo­piossa
kaikki joisivat ja niiaisivat,
paitsi hän ja hänen esikuntansa.
Vanhat helsinkiläiset Kaarlo Luodon
tuttavat ihmettelevät tätä, mutta
niin se sittenkin on, sUlä 'mikä on
räntättyä, se on totta', kaiketikin.
Vastatessaan 'Savolle' sen pistelyi-hin,
ottaa Luoto pääasiaksi, ei o-man
itsensä tekosten erittelyä,
vaan sellaisen tapauksen, että mai­nitun
lehden toimituksesta eroaa
joku sen toimittaja, pakisten-Luoto,
jolla kieltämättä on huumoria, vaik­ka
vähän karkeasyistä..
Töhkerömäin Pekka on katsonut
tämän persoonakohtaisen jutun ai­heuttavan
samanlaisen vastineen ja
antaa näpsäyttää takaisin:
"Tässä äskettäin — kirjottaa Pek­ka
— otti 'Sasu Punanen' itelleen
kunnian napostellakseen näistä kuo­piolaisista
asioista. Huomattavana
piirteenä siinä oli kuitenkin vissi
tarkotus säilyttää "muutamien sos,-
dem. juippien aikaisemmin lähimäi-sistään
antama väärä todistus. Läh­tökohtanaan
piti 'Sasu' meijän e-rästä
epistolaamme. Siitä meillä ei
ole muuta sanomista, kuin vakuu­tus,
että se oli sanoiltaan liiankin
hellävarainen ja säästelevä, eikä
suinkaan 'karkeasyinen'.
Samassa latikassa 'Sasu' vetosi
muutamaan entisaikojen kuopiolai­seen
. kirjailijaan. 'Sasu' maalaili
mitä he olivat olleet, mitä heistä
puhuttiin ja mitä mahollista heistä
tuli. Mptta heijän, Kaapro Jääs­keläisen
ja Juhani Ahon lisäksi o-lemme
me kuulleet vielä juttuja e-rään
kuopiolaisen 'kirjailijan' alka-jaisvuosilta.
Hänet kuuluvat tun­tevan
erittäin hyvin täällä Kuopion
työväen talolla, varsinkin vanhem­mat
jäsenet. Se samainen kirjailija
kuului hulikaaniporvarin usuttama-na
alottaneen 'kirjailijauransa' juu­ri
työväen talolla^ Se maan toivo
käytti puukkoa kynänään, jolla kai­versi
eräänlaisia hämähäkin kuvia
pöytiin. Samanlaisia kuin yleensä
kaivertelevat aitoihin ja käymälä-seiniin.
Järjestysmiehinä kuului ol­leen
erikoinen vaiva sanotusta 'kir­jailijasta',
hosuessaan häntä seipäil­lä
ulos talolta. Mutta kun järjes­tysmiesten
silmä vältti, niin 'kir­jailija'
oli jälleen yhdistyksen pöy­tiä
kaivertamassa puukkoineen. Se
vasta oli 'karkeasyistä' se.
Se herra, hämähäkkirunoilija,
tahtoi häväistä ja pilkata työväen­yhdistyksen
työtä ja tarketusta, ja
siinä mielessä 'kjrjaili'. Siis sama
tarkotus, kun niilläkin hulikaanei^-
la, jotka muutama vuosi sitten ko­ettivat
tunteitaan selittää tervalla
ja pensselillä.
Niitä yhistyksen pöytiin' kaiver­rettuja
hörrinkäisen kuvia sanoivat
silloin aikoinaan Räisäsen Yrjön au­ringoksi
ja myöskin sinetiksi. Ja
kun hänkin kuuluu entisiin kuopio­laisiin,
niin ehkäpä 'Sasu' hänetkin
tuntee?
Tämän tahoimme sanoa vaan näyt­teeksi,
että on niitä juttuja ole­massa
ja 'kaupunnin pojilla suuta/
Tarpeetonta kuitenkin lienee niijen
jatkaminen ja siksipä katkasemme
tällä kohalla poikki. Mehän ym­märrämme
toisemme jo puolesta sa­nasta.
Vai mitä 'Sasu'?"
Eahastonhoitaja Dmotti toveritar
Kauhasen j a Mäen keränneen vai^
ja Helvi Eiekon hyväksi |37j2
jotka varat on luo%-utetta Helvi
EiekoUe. Hän on matkustanut kes-
M-Ontarioon jonnekin farmilla
sa häneUe on tiedossa työpaikka,
jossa hän sen ohessa voi hoitaa laj.
taan.
Järjestön sihteeri tov. A. Hauta-mäki
ilmotti Suomeen tehtyihin ky-selyihin,
joissa on tiedusteltu niit.
ten eri henkilöiden suhdetta luokka­sotaan,
jotka ovat pyrkineet Teron!
ton osaston asettaman tutkijakomi-tean
kautta osastoon, saapuneen
vastauksen. Tiedonannoista selveni
että Lauri Arkkola Isosta Kyröstä
on valkokaartilainen ja työväestön
vastustaja' ja niin ollen ansaitsee
työläisten halveksumisen ja ylen.
katseen. Sanottu henkilö ei ole pit-kään
aikaan ollut paikkakunnalla.
Missä lienee, on meille tuntematon-ta.
Umotuksen itsestään, on hän
tehnyt 1923 osastomme tutkijako-mitealle.
Sen jälkeen kuitenkin
kohta hävinnyt paikkakunnalta.
Tuleviin piirin, puolueen ja jär-jestön
edustajakokouksiin eri ky.
symyksistä alustuksia laatimaan va­littiin
viisihenkinen komitea, johon
tulivat: A. Hautamäki, J. Latva,
O. Jokela, B. Toukoniemi ja L Nnr-miaho.
Työläisten puolustusrahaston hy­väksi
kesäkuun 27 päivänä toimeen­pannusta
iltamasta oli ollut tuloja
42 dollaria, jotka varat järjestön
t.p. komitean välityksellä lähete­tään
määräpaikkaansa.
9,618,840 dollaria on Toronton
vuotuisen maidonkäytön arvo rahas­sa,
joten kaupungin väestö käyttää
päivittäisin 24,000 kvarttia. Koska
kaupungissa on seitsemättäsataatu-hatta
asukasta, niin ei tästä jää
kun yksi kolmasosa kvarttia asu­kasta
kohti. Kuitenkin useat käyt­tävät
paljon enemmän. Siis kau­pungissa
on huomattava joukko, jon­ka
osalle ei jää fippaakaan maitoa.
Suuren cillanteon on urakalla saa­nut
suorittaakseen Canadian Bridge
Company ^Wakervillestä. Silta ra­kennetaan'
Spadinakadun eteläpää­hän.
•• Siitä tulee 1389 jalkaa pitkä
ja 86 jalkaa leveä. Perustus teh­dään
sementistä ja kannatinkehya
tulee teräksestä. Töiden pitäisi al­kaa
joittenkin päivien sisällä.
Port Ariurin uutisia
Sasu Punasen kirjaili­jauran^
alku
Meille saapuneista Suomen leh­distä
näkyy, että siellä "vanhassa
maassa" on kuopiolaisen kommunis-tilehden
pakinoitsijan "Tönkerömäin
Pekan" (Kaarlo Luoto) ja helsinki­läisen
sasukraatin "Sasu Punaisen"
kinen painiskelu sai alkunsa ' siitä,
että Töhkerömäin Pekka jutteli
vain omia aikojaan tuollaista "hy­myilevän
lupsakkaa" juttua erääs­tä
kuopiolaisen porvarilehden toimi-,
Osaston ylimääräisessä kokouk­sessa
kesäkuun 28 päivä käsiteltiin
seuraavat asiat:
Lehtiliikkeitten asiamiesten kuu­kausiraportit
hyväksyttiin.
A. Kivi, osaston .edustaja poliit­tisien
yhdistyksien muodostamassa
(Yrjö Räisänen) välillä tuollaista keskuskomiteassa, .selosti että ko-pientä
"sananharkkaa". Tämä^hen-Vmitea on päättänyt asettaa yhden
ehdokkaan tuleviin Dominion parla­menttivaaleihin,
jolle kaikkien^ kes­kusjärjestöön
kuuluvien / eri yhdis­tyksien
on alettava keräämään vaa­livaroja.
Keräyksen alkaminen jä-
"Taistelun alku" on sen kappa­leen
nimi, jonka osaston näytelmä-seura
tulee esittämään torstaina 9
päivä t.k. kello 8.45 illalla.
. Jo nimestäkin huomaa, että kap­pale
kuvaa vaiheita työväenliikkeen
alkuaikoina. Kappaleessa kuvasi
tuu parhaiten se puoli, joka osottaa,
että porvaristo on valmis käyttä­mään
mitä keinoja hyvänsä, silloin
kuin on työväenliikkeen murskaa­minen
kysymyksessä vaikka se e-siintyisi
vasta pienenä jyväisenä.
Kappale on kauttaaltaan kaunis ja
samalla jännittävä, pitäen katsojat
mukana koko ajan.
Vaikka kappale on neljä näytök­sinen,
niin se tulee loppumaan hy­vissä
ajoin, jotta jokainen joutuu
ajoissa kotiin. Jokaisen-on otet­tava
huomioon, että kappale esite­tään
tällä kertaa torstai-iltana, et­tä
jokainen voi saapua katsomaan
kappaletta ja on taasen vapaa me­nemään
maalle lauantaina, mikä on
yleistä kesäaikana. Kaikki siis kat­somaan
tätä kaunista kappaletta.
SaiiItSte.iarienuutisia
Referaattr K. S. osaston työko­kouksesta
kesäkuun 21 päivä. Mai­nitsen
tärkeimmät asiat.
Huvitoimikuntaan valittiin eron­neiden
tilalle Emelia Tuominen.
Kulissimieheksi Kalle Pellinen.
Uusia jäseniä hyväksyttiin Tomi
Ylinen, Sigrid ja Frans Ekman
täydellä toveriluotolla Suomesta saa­puneiden
pätevien ja luotettavien
todistusten perusteella.
Lauri Lapin ja Julius Kallion
näy^ebnäseurueeUe luovutetlim haa­li
uuden keskustelun jälkeen elok-
25 päiväksi. Heidän näj-telmansa
nimi on "Naispaholainen". Oli mjos
muita asioita, vaan eivät ole tar­peellisia
raportteerata.
KokousreferaatU K. S. osaston
puolivuosikokouksesta kesäic. 24.P-,
jossa käsiteltiin m.m. seuraavat a-siat:
_..
Jäsen- ja rahastonkirjurien tiiit
hyväksyttiin. Samoin rahastonhoi­tajan
ja huvitoimikunnan tilit uo-peluseuran
ja agitatsioonikomitean
tait myös hyväksyttim. V.- Ja ^ '