Vapaus, January 17, 1925

              - tr » j» i "
SAnaOEN HÄITTEN inTONRAATAJAT THTEraONTAMAAN! TTOLXISTEN JA TALONPOIKAIN KASIIN HAIXITD8VAL'
IVovaen vapautus-tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
^'^V^ järjestjmeena joukkona
'to! työväenluokka voittaa!
m s —1925 Federated Pressin jäsen. Lauantaina^ tammik. 17 jK—Sat, Jän. 17th, 1925 ^^Vuosik—Voi IX
Sstiorvaiisten jaosta
Parita. - ---- liittoutuneitten vai-taix
^ rahaministerien neuvotteluko-
Icouksessa läsnäoUeitten -Englannin
ja Thdysvaitaiii edustajain sanotaan
päässeen lopulliseen ja seikkaperäi­seen
sopimukseeh Yhdysvaltain val-taasanrieijan
kustannuksien ja yk­sityisten
Yluiysvaltain kansalaisten
karsimien sotavähinkojen korvauk­sen
määrästä ja suoritustavasta.
Sopimus on yleisistonnossa tarkis­tettava,
mutta koska Ranska, Ita­lia
Ja Bdgia olivat jo ennen neuvot-telukokoaksen
alkamista sitoutuneet
kannattamaan Yhdysvaltain näkö­kantaa,
ei riitaa ollut inuiden kuin
Englannin ja Yhdysvaltain välillä,
ja kun tästä' erimielisyydestä nyt on
selviydytty, pidetään tarkistusta
vain mootoasiana.
Yhdj^avaltain kokonaissaatavat on
arvioitu noin 600 milj. dollaria, jo­ka-
elisi-suoritettava 25 vuoden ku­luessa;
noin 25 niilj. dollarin vuo-tuisiaBB
erissä.
fiakaalaisiita sodan aikana taka­varikoitujen
omaisuuksien- (laivat
niihin luettuina) suhteen ei ole täs­sä
yhteydessä mitään päätetty, ei
-virallisesti keskusteltukaan, mutta
äänettömästi näyttää sovitun niin,
että nuo ^maisuudet, joko. pidetään
' vaknntena^ körvau sään­nöllisestä
suorittamisesta, taikka sit-te
otetaan ne' kertakaikkiaan Yh­dysvaltain
haltuun, korvaussumman
lyhentämiseksi niiden arvolla.
Omituista "lyhentämistä" kyllä­kin,
sillä eräät arjierikalaiset leh­det,
jotka jo ovat rientäneet tuota
sopfanosta arvostelemaan, väittävät
Yhdysvaltain tehneen tässä huonon
kaupan, koska takavarikoidusta sak­salaisesta
omaisuudesta olisi saatu
vähintään lOÖ milj. dollaria suu­rempi
korvaus kuin mitä nyt tul­laan
saamaan. Tavallisella rätin-kipäällä
laskien pitäisi siis Yhdys­valtain
itse asiassa jo aikoja sitten
anastamistaan saksalaisten takava­rikoiduista
omaisuuksista suorittaa
takaisin S|ik8alle "vähintään 100
milj. dollaria" ja'' "tunnustaa kaikki
saatavansa kuitatuiksi. Mutta ota
selvä porvariljisten lehtien vouho­tuksista!
Vielä moitiskellaan tuota sopi­musta
senjohdosta, että Yhdysval­lat,
antaessaan saatavansa perimi­sen
sotakorvauskomissioonin hal­tuun,
joutuu koko Dawes-suunnitel-man
ajaksi — noin 40—50 vuodek­si
— pääsemättömästi sidotuksi
Europan joka selkkaukseen, erito­ten
liittoutuneitten ja Saksan väli­siin
rettelöihin, ja on rettelöivillä
europalaisilla diplomaateilla sitäkin
suurempi syy joka käänteessä ve­dota
IHidysvaltöihin,, kun lähettiläs
Kellogg, Yhdysvaltain tuleva valtio­sihteeri,
on gopimUksfeff*ätIekirjotta-nut.
iä" liikkeellä
Suurbritannian uusimmat sotalaivat
Saksan uusi ministeris-tö
mustimman taan­tumuksellinen
' 'Ne'»»' York. --- Onkö Idahon tuo-
:miolsWimillä sisua todeta, että met-
.sätyöl^iä ,«aa karkottaa valtiosta
toiseen, räSkätä :ja ammuskella mie-luimäärJn,
-vain .siitä sjrystä^ .etta
he ovat I. W..^W se ky­symys
tulee ratkaistavaksi Bonhers
Perry Lumber •Co:aa vastaan nos-
, tetuissa seitsemässä vafaingonkorva-nsjutussa,
~ - joissa yhtiötä syytetään
V päällcHyökfcäyksestä,- karkotuksesta
ja laittomasta vangitseniiisesta. Tar-kotuksena
on hiukan hillitä Idahon
syiidikalistilailla heuraamista, aset­tamalla
kerrankin vaihteeksi työn-ostajat
«yyttfeseen rikollisesta syn-dikalismista,
koska o^vat "ottaneet
'käyttääkseen rikosta, väkivaltaa ja
laittomia terroristisia menettelyta­poja
teollisuustuotaririollisten tarko-tusperien
eaayuttamiseksi". ^
; i . w. -»^-Iäinen Richard 'Moore
on kantajana näissä vahingonkor-
: yaasjntaisäa, joissa yhtiöltä vaadi­taan
kaikkiaan $125,000 senjohdos­ta,'
ottä toukokuulla 1923 olleen la-ikori
aikana 200 Vasestettua miestä,
Bonners Btei^ Loimber^^ <^ pb-jonojen
johdolla, hyökkäsi lakkbvär-
|tiJMn' ieinpaikaUe/^M Moo-iren:
knonna-autooQ ja veivät ^änet
fväkiiralloin- Montanan yaltiön puo-
%ieUe, Mieltäen kuoleman uhalla hän­tä
kolaan Idahoon palaamasta. Si­täpaitsi
oli häntä kolhittu: ja- hänen
jälkeensä'. amn»isl);eltu. - Kun vhän
my.a»eiBinin;ipaläÄ:r,vaatiakseen hy­vitystä
häntä<ifyast«an harjotetusta
•väldvallasta, 'hänet ^ijtipn toimesta
»ittun -syndikalistilain. -;«,nojalla.
""Vangitsemisella", sanptarfnv.^tänne-
• jebnfflsä, "tatkotet^Sn: jestäa-' j a
lotpUa kantaja nostamasta syytet-yhtiötä
vastaan, sen, kantajan
n)dl511istä turvallisuutta - ,vagtaän
miatä lainrikoksist^'V/,',.r, .
Amerikan >k8i\sa1»isy^^
' on ottanut kiinnittääkseen
leisön huomiota tähän koejttttuun.
(F. P.)
Sacco-Vanzetti-jutussa
"kunnostautunut" ^syyt­täjä
saanut virka-yl^
i^ksfjii
Boston. —'Norfolk kauntih ^yt-täjä
H. P. Williams, joka, avusti
Nicoia Saccon ja Bartolomeo Van-zettin
kyyditsemistä sähkötuoliin
ensiasteen murhasta, on nimitetty
Massachusettsin valtion piirisyyttä-jäksi,
: ,
Williams se sai Lola'Andrews ja
Louis Pelzer nimiset todistajat pe­ruuttamaan
tunnustuksensa, että
olivat tehneet j^rän -• valan va-kuuttaessaan
tuntevansa molemmat
syytetyt murhapaikalla näkemikseen
henkilöiksi. Lolan hän sai taivute­tuksi
uhkaamalla paljastaa hänen
rikollisen menneisyytensä, Peteeriin
taas tehosi hänen ulikauksensa pan­na
hänet syytteeseen 'väärästä va­lasta
ja toimittaa hänet erptetuksi
työpaikastaan kenkätehtaassa;
/Toverikuria
[ussolini fVapaamuu-raneh^
r^kimpussa
a. - r - Uteliaisuudella ja jän-eHä.
odotetussa eduskunnan
ossa ei täyteen ahtautuneella
jöllä ollut juuri mitään
dintoista ; nähtävänä - eikä
avaiia r r - kninfcaolbi voinut
afcaan, kun vastustuspnolueet
lenosotuksellisesti pysyttäytyvät
istunnoista, jättäen v sinne
Unin häntyrit - mielittmäärin
ounään. Kuitekin ' esitti Mns-istnnnossa
"andeksi
Eeeksi tarkotetan' lald-tuksen,
jolla faän selitti a!ko-antas'
.knoHmalnm : '^napaa-
,inrtriBdelk^'V Itafiaasa.- v ^ T %
fAkiehdoHÄaen tekstisu ' Innten-ei
niineiMmiaan mainita ini-vapsamaofareiiBta;
vaan rehro^
Toronto. Neljä nuorta miestä,
käjrtyään syömässä ammattiunioit-ten
toimesta työttömille annetun
vapaa-aterian,. asteli sieltä suoraan
työntemppelin pallohuoneeseen ja
valmistautuivat alkamaan pelin.
. "Mitä te täällä teette?"^ kysyi
eräs pallohuoneen järjestysmiehistä.
'?Kuinka niin?", ärähti vastaan
yksi miehistä. "Me maksamme ra­halla,
minkä . pelaammekin."
"Mutta söitte maksamatta ra­hattomille
aioti^n ruuan", sanoi jär-estysmies.
"Teidän rahanne ei kel­paa
tääljä. Menkää tiehenne!"
Ja he menivät. Pahaksi onneksi
oli järjestysmies sattunut näkemään
nuo miehet ruokajonossa. ,
tetaan "kaikki-salaseurat ja klupit"
jättämään poliisin haltuun jäljen­nöksen
perus- j a ohjesäännöistään
sekä täydelliset nimiluettelot •virkai­lijoistaan
ja jäsenistään. Vuosisa­toja
vanhain perintätapojensa mu­kaisesti'
vapaamuurarien ei: 'tieten­kään
so^vi tuollaisiin / määräyksiin
Berliini, — Saksan "tasavallasta"
ei kohta ole jälellä muuta kuin sen
preridentti Ebert. Uuden ministe-ristön
on muodostanut ent. rahami­nisteri
Hans Luther, joka puolue-karvaltaan
on lievimmin sanoen
natsionalismiin kallistuva vanhoilli­nen.
Hänestä siis tulee •valtakun­nan
kansleri. Muut ministerit ovat
järjestään tunnettuja monarkisteja
ja taantumulcsellisia, Stresemannin
tyyppiä, joka tulee ulkoministeriksi.
Surullisenkuuluisa -verihurtta Ges-sler
jää edelleen puolustusministe­riksi.
Hän on näihin asti •viralli­sesti
lukeutunut demokraattipuolu-eeseen,
mutta nyt a^voimesti liitty­nyt
natsionalisteihin. Ainoat edes
nimellisesti tasavaltalaiset tässä
Ebertin uusimmassa ministeristössä
ovat kolme katoolilaisen keskusthn
edustajaa. Näitä vastassa on Itä-preussin
junkkeriylimystöllä — Kai-serin
inriokkaimmilla ihailijoilla —
neljä sjjaa ministeristössä. _ He tu­levat
tekemään kaikkensa Hohen-i
zollemien takaisin valtaistuimelle
palauttamiseksi.
Näitä mustimuksia tukemaan ovat
joutuneet pifecuporvarilliset ainek­set,
voidakseen taistella työväen-joukkoja,
s. o. , sosialidemokrratte-ja
ja kommunisteja vastaan — jot­ka
nekin puolestaan ovat k(es'kenään
ilmi riidassa..
Seuraukset tuollaisen hallituksfin
muodostamisesta eivät ehkä aivan
heti tunnu ulkopuolelle maan rajo­jen,
mutta sisäpolitiikassa tulevat
ne varmasti hyvin pian ilmene­mään
liiankin räikeästi. Porvarit
tällaisen hallituksen avulla: tietysti
koettavat entistä enemmän saada
Da-vveskuorraani työläisten yksinään
kannettavaksi, huonojen palkkojen
ja pitkien päivien muodossa. Sa­malla
maa-junkkerit, vaativat ve­reen
ja henkeen suojelustulleja, jot­ka
yhä korkeammalle korottavat lei­vän
hinnan maan onnettomalle työ-
•väelle- »
t Lontoo. — Brittiläinen laivasto
tulee vasfedes olemaan ihan eri­lainen
kuin mitä tliiiän saakka on
nähty tai kuultu. |;Noiden uutuuk­sien
edeltäjinä oyit piakkoin val-mistu'vat
kaksi merihirviötä "Nel­son"
ja "Rodney", joiden kaikin
puolin uudenuutukainen rakenne sa­notaan
olevan niin käänteentekevä,
että kaikki tätä ennen rakennetut
sotalaivat niiden rinnalla jputu^vat
vain historiallisiksi muistoiksi, ku­ningatar
Viktorian, aikaisten romu­jen
arvoisiksi.
Ne ovat uivia linnotuksia ja sa­malla
lentokoneasiamia. Minkään­laista
savutorvea ei ole nähtävissä,
eipä juuri mitään muutakaan pääl-lysrakennusta
— aukea, pitkä ja
laaja kansi vain, jossa on väljät
tilat • lentokoneille lähteä ja laskeu­tua.
Se lisää alusten taistelualuet­ta
sadoilla maileilla. ^
Keulassa tulee olemaan kolme
tykkitornia, kussakin, kolme 16 •tuu­man
tykkiä, kaikki keulaan päin
suunnattuina. Peräpuolella ei ole
mitään ampumalaitteita. ,
Ilmahyökkäyksien varalta on' kan­si
lujasti pantsaroitu, keulapuoli
kaikkein lujimmasti, siellä kun ovat
ammukesäiliöt.
Savutorvet on poistettu kannel­ta
sentähden, että lentokoneille
saadaan vapaat -liikkumatilat. Ko­neista
syöksyvä savu menee, pitkin
aluksen sivuja asetettuihin torviin.
Tällaisesta savutorvien sijotuksesta
on sekin etu, että aluksen voi tar-vittaiessa
helposti kietoa läpinäky­mättömiin
savuidlviin.
Aluksien pom'mitu8kykyä ja len-tokoneitten
• käyttöä on jo alettu
koettelemaan. Näissä kokeissa mm.
tulee upotettavaksi jossain Atlan-nin
julftppiUa . viimeiDfiP Wa5hingto-nin
laivastosopimuifsen mukaisesti
hävitettäväksi määrätty suuri brit­tiläinen
taistelulaiva "Monarch".
Kaikki nämä kokeet etenkin "Mo-narchin"
upottaminen, tapahtuvat
syvimmässä salaisuudessa kaikilta
si"vullisilta. . '
Englannin lehtien mukaan muo-dostayat
nämä uudet alukset yhtä
suurten poikkeamisen^ dreadnought-mallista
kuin mitä dreadnoug^tii
olivat sen edellisestä sotalaivatyy-peistä.
Lentokoneitten käytön avul­la
niiden kantavuus tulee olemaan
tuhansia maileja.
A. F. of L. presidentti
W. Green Säeco-Van-zettiii
puolesta
New York. — American Federa
tion of Laborin vasta valittu pre­sidentti
WiUiam Green on lähettä­nyt
kirjeen presidentti Coolidgelle
ja Massachusettsin kuvernööri Cox*'
ille, jossa pyydetään heidän sym­paattista
huomiotaan Nicoia Sac-colle
ja Bartolomeo VanzettUle.
Green myöskin on välittänyt El
Pason konventsionin päätöslausel­man
kuolemaan tuomituille, mutta
nyt mielisairasten hoitolassa olevil­le
italialaisille työläisille SaccoIIe
ja Vanzettille, jossa päätöslausel­massa
American 'Federation of La­borin
-konvehtsioni lausuu heidän
olevan vankilassa "tavpttoman oi­keuden
väärinkäytön uhreina.
• o. •
Nuorteva karjalan neu­vostovallan
"presi­dentiksi*'
Moskova. --• Karjalan neuvosto-tasa^^
allan toimeenpanevan keskus­komitean
puheenjohtajaksi on valit­tu
Nuortuva ja kansankomissaarien
neuvoston puheenjohtajaksi Gylling.
Xl^netoB ilmalaiva'
joka tulee tekemään yölliset kau­punkien
pommitukset tule^vissa sor
dissa vielä kaameammiksi kuin mi­tä,
riime- iiodassa .saatiinkaan ko
kea, kuuluu iriyös brittiläisten "ma-ilmanrauhan
turvaajain" uusimpiin
saavutuksiin. Jo pitemmän aikaa
ovat-, armeijanilmailuosaaton,.eks­pertit
hiki päässä tehneet kokeita
lennosta syntj^väin äänien poistami
seksi, ja nyt on onnistuttu sam­muttamaan
kaasunpoistostakin ai­heutuva
ääni vähentämättä silti
lentokoneen nousukykyä tai yauh
tia. Äänetön potkurilaite sanotaan
myög keksityn.
Paitsi äänettömän lennon merki'
tystä sotahommissa, tulee se mat­kustajakoneissa
poistamaan yhden
suurimmista epämukavuuksista: ko­neen
pärinä ei enää' Bäre matkuBta
jäin korvia ja estä heitä kuule­masta
toistensa puhetta.
munion lS:sta
alistua. Niinpä on säädetty anka­rat
rangaistukset niille, jotka ei­vät
noita määräyksiä' noudata.
Mussolini tarkottanee tukea, hor­juvaa
asemaansa ärsyttämällä ka­tolilaisissa
maissa Immoisista ajois­ta
vallinnntta erityisesti"vapaamun-rareihin
kohdistuvaa u^ohvaino-kiihkoa,
jossa -siistissä hommassa
hän tietenkin 'Saa paavin ja hänen
pappiensa - jakamattoman kannatuk­sen-
Otti kySIä tunnettuai että
fasdstihallitas -jo useita kuukausia
bn . tät& iskua snonnitellut, mutta
sittenkin teki l^didotaksen esit­täminen
vahaavan vaikntuksen.
Calgary, Alta. — Tilanne Ame­rikan
Hiilenkaivajainunion 18 pii­rissä
on synnkä.
. Ensiksikin -viime huhtikuun en-simäisenä
päivänä alettu lakko hä­vittiin
täydellisesti. MiehSet olivat
pakotetut hyväksymään palkanalen­nuksen.
Eikä siinä vielä kaikki,
sillä sopimuksen aUekirjottamisen
jälkeenkään ei -vielä läheskään kai­kissa
kaivannoissa alotettu töitä.
Työttömyys • ja osittaisäjdla työs­kentely
jättää tuhov^ jälkeä kai­vosmiesten
keskuuteen.
Lakosta ja työttömyydestä johtur
-via x^stoinkäjrmisiä liisäsivät viel^
mielivaltaiset piirivaalit, joita pii­rin
esimies ' Sherman ohjaili raudan
kovalla tav^a. Vaalilistalta pyyh­käistiin
pois kaikkipn esimiehen eh­dokkuuden
vastaanottaneiden hen­kilöiden
nimet; seurauksena ollen
se, että Sherman tuli uudelleen va­lituksi'
piirin esimieheksi Sherma-nin.
-valitseminen oli' selvästi vasten­mielinen
teko suurimmalle osalle
piirin jäsenistöä. , Hänen törkeä
menettelynsä -toista -vuotta sitten
tapahtuneen Nova , Scotiari lakon
aikana, sekä hänen heikkoutensa
piirin viime kesäisen lakon johta­misessa
— laMco pää.ttyen miesten
täydelliMlK Mviölte kaikki nuo
seikat f olivat synnytte kaivos*
miehissä^ epäluottamusta Sherma-niin.
Mutta hyvin ; oppimallaan;,Le-
-wiBin menettelytavalla, hän ei .an
tanut piirin jäsenistölle tilsisnutta
tuoda julki mielipidettään piinvaa-lien
yhteydessä. Jos hän olisi sel­laiseen
antanut titaisnnden olisi
irasi esimies piiriin toUat -vaUtuksi
soarells äänten enemndstdllä.
Jokaisen äinestysUpailta nryh*
käistyn" vasemmistolaisen nimi,
pyyhkäistiin -lipuilta' i)ois vastoin
piirin jäsenistön suuren enemmistön
tahtoa;
Piiriyirastossa olevien valevallan-kumouksellisten
katala toimenpide
vasemmistolaisia -vastaan, antaa
kaivosi>orhoilIe uutta rohkeutta
työläisten eturivin miesten yainoa;-
misessa. Niille, jotka olivat olleet
toimeliaimpia union paikallisosas-tpissa
ja kaivoskomiteoissa, ei an­nettukaan
työtä kaivoksissa. Erääs­säkin
tapauksessa kiellettiin työ-honpääsyoikeus
sellaiselta- mieheltä,
joka oli union puolesta; kolme ker­taa
valittu punnitusmieheksi. Sa­malla
tapaa kautta koko .piirin on
satoja eturivin miehiä joutunut
mustalle listalle.
Kuten ylempänä jo sanottiin, niin
kaivoksissa tehdään työtä ainoas­taan
muutemana viikon päivänä tai
ovat ne ^tten tykkänään seisauksis­sa.
"Kaivosporhot selittäyät ettei­vät
he saa hiilelleen tUauI^ia, ellei
palkkoja lasketa vieläkin alemmak­s
i He vaativat palkkojen i alenta­mista
huolin(dtta siitä, että äsken
tehtyyn sopimukseen jo sisältyi
paikkojenalennus. Uusi palkkojen-alennusvaaitimus
ön vaan yloi niis-:
tä monista-koukuista. Joilla he koet-ibaVat
saada rikotuksi 'tehdyn sopi­muksen,
'ennekuin muste,' jolla se
on firjotettu, on. 'ehtinyt kuiva­maan.
TäUä kertaa on -tuo «opi-mus
ainoastaaji paperiliask^ jota
hiiliparoonit eivät indä minkMn ar­voisena
ja jolle kirjotettoa sopi­musta
he rikkovat mitä raaimmalla
ja peittelemättömimmällä tavalla.
Kaivosndehet Femiessa ^ (Shemui'
nin kotikyltoa> päättivät epätoi'
voissaan erota Amerikan Hiilenkai-va^
ain Järjestöstä. Sen he tekivät
suurella ääntcnemmistöllä. Hyväk-syttyääh
tavattomia palkanalennuk­sia,
muodostivat kaiyosmiehet hiin
sanottuja yhtiön unioita.
Ja vieläiuian ei olla lopufsa.
Koko ' piirin kaivosmiehet ovat
huomattavassa määrässä hämmen­tyneitä,
sekasorron vallassa. Välin­pitämättömyys
on vallalla ja syvään
juurtuneena. Satoja miehiä on
heittäytynyt tykkänään toivotto­muuden
valtaan.
Vasemmistolaisia vastaan pan
naan täytäntöön äärimmäinen mie­livalta.
Hiiliparoonit rikkovat so­pimuksia
joka päivä. Seikko, että.
Sherman käy taistelua vasemmisto­laisia
vastaan, eikä mobilisceraa
kaivfl«miehiä taisteluun hiiliparoone-ja
vastaan, suututtaa vasemmisto­laisia,
jonka tähden he vaativat te-hoisaan
toimintaan ryhtymistä.
Kaikkialla kuuluu protesteja äs­keisistä
piirivaaleista. Militantit
ovat tarmokkaassa toiminnassa saa­dakseen
uudet, kansanvaltaisemmat
vaalit Heidän toimenpiteensä saa
kannatusta kautta kolsM piirin.
Piirin kaivoMriiehet ovat ahdistet­tuna
vasten seinää. Elleivät he sul­je
rivejään taistelussa vihollistaan
vastaan, joutuvat he kärsimään sa­manlaisen
musertavat tappion, kuin
Vancouver-saaren kaivosmiehet kär­sivät
kyzhmenkanta vuotta sitten.
MUitantit ovat päättäneet tehdl
kaikkensa, saadakseen kaivosmiehet
puolustustaisteluani ilman viivytte­lemättä;
saadakseen uudetpiiri-vaalit;
pakottaakseen tehdyn sopi­muksen
täyttämistä ja valmlstautti-maan
uusiin taisteluihin. .
Pariisi. — Että Bosialidemokraa-tit
ovat samaa selkärangatonta veh-keilijäsakkia
joka maassa, tuli hyvin
selvästi paljastetuksi Ranskan edus-tajakamarissa,
kun senaatti oli hyi-jännyt
tärkeimmät JcAhdät-kamarin
hyväksymästä Herriotin hallituksen
amnestialakiesityksestä. Heti se­naatin
jyrkästi kielteisen päätöksen
tiedoksituHua kokoontuivat edusta-jakamarin
hallitusta kannattavat
puolueryhmät neuvottelemaan, mil­lä
tavalla uhkaava yhteentörmäys
senaatin ja hällitul^seh välillä voi­taisiin
välttää. Sosialidemokraatti­en
lOO-roiehisestä ryhmästä oli ko­kouksessa
läsnä 60. Näistä 37 el
ottanut osaa äänestykseen; loput
23 päättivät 15 #änellä 8:aa vas­taan,
että puolueryhmän •— 106
"työväenedustajan" — on taivut­tava
taantumuksellisen senaatin
tahtoon ja kiellettävä anteeksiantif
"sotilaskarkureilta" ja vallankumo­uksellisilta
työläisiltä, yieläpä pan­tava
vastalause sitä edustajakama-rln
päätöstä vastaan, että suuren
rautatielakon takia erotetut val­tion
virkailijat ja rautatieläiset oli-si
pakollisesti otettava takaisin toi­miinsa.
Kauniita poikia, joUle yh­den
Herriotin hallituksen pelasta­minen
valkeuksista on tärkeämpää
kuin niiden työläisten edut, jolta
heidän muka pitäisi edustaa!
Mitä kapteeni' Sadoullin tuleZ
niin hänelle vaaditaan armahdusta
porvarillisissakin piireissä. Kutea
muistetaan, palasi Sadoul vihne jou­lukuun
alussa Venäjältä Pariisiin,
vaikka hänet v. 1919 oli poissaole­vana
tuomittu kuoleqnaan maanpe­toksesta,
koska oli ollut yhteydessä
vihollisen kanssa, ja VUytUnyt sojy^"'
miehiä karkaamaan yihoUiseh puo-ielk
sekä tottelemattomuuteen. On­nistuttuaan
poliisin huomaamatta
pääsemään Rankkaan takalslh, hä­net
vanglttllh Pariisissa ja tähettiin
Orleansiiri sotaoikeuden andestaan
tutkittavaksi. Nyt on ^sotaoikeus'
kuitenkin , päättänyt olla ryhtymät­tä
uuteen kuulusteluun, ellei uusia
todistuksia Ilmaannu, ja laskenut;
SadouUn takauksella vapaalle jalal­le.
Herriotin arvellaan aikovan sel­viytyä
jutusta tuomltuttamalla hä­net
erään vanhan lakipykäläii no­jalla
"vieraan yallän palveluksessa-olosta"
menettämään Ranäcan kan­salaisoikeutensa
ja sitten kai^atts'-
malla hänet maasta.
Erään Pariisista lähetetyn tiedon
mukaan öli Sadoui ollbt vfthäiUl
menettää henkensä yankikopisBaah
Orleansisisa. Eräänä aamuna hänet)
löydettiin tajuttomana Icorpplnsa
lattialta. Kaasuputken sanotaan yl-ottuneen
ja päässeen jVUOtamaan,
mutta muutin i tun^uti taj^aua mel­kein
yhtä hämäräpcrälseltft kuin
tov. Yrjö Mäkelinln pulverijuttuktn.
Mukaistaan mullikin
nuolee
Amsterdam,—. "Samuel Gompers
oli ammattjt<olsen työväen suuri
esitaistelija, vaan el mikään luokka­taistelun
mies", sanotaan Amster­damin
kansainvälisen ^ JaiisunnoHsa
amerikalaisen "työväen johtajan"
kuoleman johdosta. "Vielä nyky­äänkin
on .työläisten ammatillisesti
järjestäminen Yhdysvalloissa ylen
vaikeata, mutta 40 -vuotta sitten ee
oli jättilälsyritys. Gompers voltti
nuo vaikeudet ja on paljon ai­kaansaanut
ammattitaitoisten työ­läisten
hyväksi. Hän el hyväksynyt
niitä periaatteita, joille Europan
ammatlilinen liike rakentuu. Eikä
häntä voida pitää luokkatalstellja-na,
joka oUsi päämääräkseen aset­tanut
yhteiskunnan edun ja sen
saavuttaihlseksl taistellut <>mlstavia
luokkia vastaan. Pikemminkin hän
edusti jonkunlaista 'kiltalalsuutta',
jonka taistelujen tarkotuksena vain
on omien jäsentensä edut "tämä
katsantokanta määräsi hänen koko
toimintansa suunnan. Hän el en­sinkään
turvannut yhteiskunnalli­seen
lainsäädäntöön, mutta mie­huullisesti
hän otteli sen periaat­teen
puiolestai että ammattinsa täy­sin
osaavalla taitavalla työläisellä
on oleva oikeus taistella eduistaan
työnostajan kanssa. Sillä alalla hän
suuren menestyksensä saavutti. Tuh­kinpa
olisi oikeastaan ollut, mahdol­listakaan
anunatillisen liikkeen joh­tajan
ottaa Boveliuttaakseen nyky­aikaisia
menettelyjä maassa, missä
lyänostajat ovat nifn peräti taantu­muksellisia
kuin rie Yhdysvalloissa
ovat."
1,400 miestä lakkoutu-nut
saadakseen työ­toverilleen
oikeutta
Drumheller, Alta. — Atlas ja
Midland nimisissä paikoissa ovat
kaikki miehet lakossa. Lakkolai­set
vaativat tehdyn sopimuksen to-teuttamisoikeutta
uniolleen, nim.
pakottaa työnantajat antamaan Kid
Burnsille työtä, ottamaan hänet hä­net
pois mustalta listalta^ Edelleen
he vaativat, että hallituksen tulee
pakottaa Fernie <3oal Co m tunnus­tamaan
sen, sopimuksen, j^nka Per-nien
kaivosmiehet ovat tehneet
Amerikan Hiilenkaivaj^in Järjestön
välityksellä. Kaivosmiehet väittä­vät
haliituksen työministerin James
Murdockin olleen yhtenä tuon so­pimuksen
tekijöistä, joten: hänen
velvollisuutenajan on pakottaa -työn­antajat
sitä noudattamaan.
Lakkolaisten valitsema komitea
läkri Calgarystä hakemaan Sherr
man'ia puhujaksi jouUcokokukseen
ja palasivat sieltä takasin kahden
Lewis'in kStyrin,: Bob Livett^tn ; ja
varapresidentti Ryan'» kanssa. Kan
Lhrett sitten puhui jonlckokoakselJe,
tulivat kirallJBtsUbeh käsHylcseen,
että puhuja oU työnantajain, «Ikä
työläisten hslolUQ. Hän aa^^^^^
vosmlesten riskeineen tJehtyj ' appi-musta
kuusi kertaa jokaista iy^n-antajnln
^htä rikkomu^arkohtaan;
sekä elleivät miehet palaja td^
työl^ön, uhkasi hän kalklUa käytet­tävissään
olevilla k«lh'Oiila ä jM faeir
dät takasin työhön. ;Hän^0ä
tä; jokaisella kaivoksella pitaW olla
oma unlorosastonsa. . PuheoUaani
kiihdytti hän kaivosmiehet «HnäV
määrin, että ptxiexi^V^^
takaoven kautta ja} jättSÄ^^i^
Ry^n^nin käsiin^ RyÄh'ina
sattui olemaan niin paha yfki^ «et^^
tel hän voinut paljoa: {rahn^^^f^
niinollen joutunut 'riitolkinmteirt«n
kanssa. Hänkin pyysi tniehtt pa^
laamaan työhön, stk^lopinl
kaksi viikkoa Drumfaelkttiim^ aaa-dakseen
selkkaukset sovit^tolori.' J ^
hän tulisi silnä^; tolmeMoM»^
nistumaan, tulljsl hän ; MtÄta
miehille lakkoutumlskäskyn.
/ Ryan ja Livetti «anol^
Sherman on antenut
miesten työhön iialaamlsesbi ja eU:ä
tulkoot selkkaukset • esiin jÄäatö^
määräisellä taylla; dPernlen kysy­mykseen
; nähden ikieltÄytiH^
antamasta mlnkMnlali|^^^^
ta miesten ediesottamislUe. sKaivos-^^
miehet hyväksyivät; Rs^'In a o ^ ^
lutärjoukseni nähäkseeil xnltä siltä
tuleman pitää. •'
Hallitus lakbnsarkij^-
si Austraaliassa -
Melbourne, Aus^-^ Pääministeri
Bruce on antanut seuraavan laUco-tllannetta
koskevan lausunnon:
"Laivallikkeen herpaahttrmlnen on
kärjistänyt aseman siihen pistee­seen,
että haUituksen sekaantumi-*
nen hslaan on välttämätön. K-bska
lakon sovittaminen näyttää tnah^
tomalta, on hallituksen yelvollisQäft;
suojella yleisöä (lue; lalvakapltalii»-
tien voitto-osinkoja). Merimiesten
unio ei ole luvannut ottaa, vastuul-;
lech suoran toiminhan lopettamis".
ta, joten se siis julistaa eodan-yh-teiskuhnalle
(hie: kapitalistiriistä-jien
eduille). HaUitus on:
nyt toirniin lupakirjan ; peruuttami­seksi
merimiesten unioita ja soyin-to-
oikeudelle annetun l^lckoriitpjeh:
ratkaisu vaflan •poistam|sekä;""^^^fö
ten unioitten johto on joutunut sel­laisten
miesten käsiin, jotka peitter^^;/
lemättä Ilmaisevat' suosivansa yal- '
lankiimouldf^llista suoraa' toimin-. . . >
taa."
Pelättävissä olevan yleisen meri- • %:y
mfeslakon^lvaralta' a ^ : haiiUxi^;',::^^^^
olevan purjehdusasetuksen ja' ryh>^ r
tyä värväämään rikknrelta, ehkäpä
-rielä vuokraamaan englantilaisia
laivoja rannlkkolilkennettS.varten^
nilnjiln kun eivät AustiuUan. lait
«Jota», Jos tarpeeniseksl.f^Cbdää^^^^^
jnitsutaan pariamendn j l l ^ ^
istimto Ukon möttilratnrft<iktl; «opi-via
erIkoIsU pakkolakeja. «iiilmSaib mm
._,..:;^SVÄ*'