Vapaus, June 22, 1926

              YAPAV8 ^
«ySMtaim, O i i t , i o i DB «nsfal. teatn ^ laiusttiL
T o i ] i i i t t « | a c : -
• a^~llEIL^ ÄBVO VÄÄRÄ.
. •ÄPAUS O A e r ^ ) '
" Sn Sadbarj, Ont, ererjr Tixeaday, Thandiaj
&»SBteed et the Post Office Department Ottava,
ykä «fc. ^ I H t , poofi «k. kobne Jik.
4BU5]> i a jkA Vk^ 7S&
, TldrnaltoOmi l a Soomeeo, yksi 4^JS0, pooli vk.
fSLt» Ja kolme tt. tLflS.
- fitKoksia, loxtai c i femsA r d i a . ei tacSa läbettämään.
ipaijbn s^onnefiten iofO* m' takaöikset. _
lEJMUrCSmSNAT, YAPÄUDESSÄr |f||
NtfmaJliBotnlset l^l^H) kerta, f2.00 kakd kertääi:;;
AridlnttooBnienoilmotakeet SOe pabtatauiaa:
HöBemnnxtosilmotakset 50^ kerta, f1.09 3 kotaa;
{yntmnäihnotskset $1.00 kerta. ?2.00 3 kertaat
^ioeroihBotakset «2.00'kerta, f3L00 kaksi kertaa.
|f,iff>pt<yT?ft«r>pfhW«r 12.00 k o t a , f 50e Ilsämaksn
gtoiitnrtfflta tai moxstovixBQlitä. "
BafiSauBntiedot j a oarteihBotokset 60c kerta, fl.OO
lEoliDekertaa.
ffitCaessa, lafcetettäTä jhaotnalmita etukäteen.
- Y k s i maa' täytyy eroSaa loisjälaL, maa, jolum kapha-
Isasin y k i a e n JbeikenSpinaeat e i ole vaikntZannt. Se 4HI
tBstaztt Iditeen aijotot ihnoitakset faSS olla konfi-teäga
janantaäaj totetafa Mtteen tJMarö jaJaoaBtadn
y a e e n fet^oa kePo 3.
-—0aieral advertBäo^ rates 75e per coL fnefa, 1&
tämtm ebarge f o r öngje insertion 75e.- The Vapaus
ia the b€5t adfverUaxns medium among tbc FninMt
reoDle i n Canada. J
Vasanden konttori j a toimltos: XAertjr BMg Lome
01; Pohelip 1038L Postiosote; Btfx 69, Sodbory, Ont.
^ Joa ette miT^in takansa saa rastaasta emämärfem
kiijeeseenne, kirjoittakaa uodellcen fiSkkeealtoitq^-i
> 1. KANfTÄSTO. Inkkeeidioitviau
Poolneeiiune ja Komintemm tp. k:n
laajennetim kokouksen tyo
Tamin knnn Tndentenä päivänä, 'alkaen kello
230 :ip.,: pideltan Alhambra-liaalfesa,-^
1' Caziadankoimnanfstipnolaeen toimeenpaneran iaB^cas-konritean
laajenneita kokons, nadkotidEsena knnlla tov;
C E. Rallienbei]g|n, AmerScan Woikeispnolaeen säi*
teenn selostus Kommunistisen kansainvälisen toimeen­panevan
komitean laajeiuictusta kokotdcse^a.
K:? Saapuvilla-oU noin sata pnolceeDJisenl^
< i^paneva kesknslomitea oli kotsanot kokotdcseen puola»
een icanpanldkomitean, kansallisten ja paikallisten ar
gitatsioni» ja ptppagamdakomifpam. ja loHnnnmi^isen
..naonsoIHton loimeenpa
Toreri l^fiaarice Spector toimi puheenjclitajana.
Selostuksensa alosa viittasi tov. Euthenberg Ko*
mintenun toimeenpanevan komitean äskeisen, kokouksen
Vläikcyteen.s';' Saapuvilla-roli .suoria - edustajistoja kaik-
: i kein; tarkeiimnib^ eri : pnolneiden si«
säislen iqrsymy^en kSättelylix kuluteltiin paljo koko-oksen
a j ^ a . Kokouksessa oli saapuvilla .kaksikym-menTakoTme"
toveria^ Saksan, jBddbantoisla Ranskan,
sexcscanän Amerikan ja mdko suuria edustajistoja lois»
Ien maiden puolueista. -
Kysjrmykset sellaisinaan ^äT^lIeet uusia, mutta
niitä oU iöbildltSvä nuttoi ja•äske&ten. tapausten va­lossa.
* -
Tyojaijestyk^n tmikeinmiä kohdat olivat:
1) Maailman yleinen tilanne — lalouddllset j a po-
-iliuiset tapaidstö suhteessaan työväen luokkaliikkefr
seeni
2} AmmaflijpiidistjskyajrmjS- * .
3) Tyo^Eentdlyn lisäämisen ja tdiostamisen tar-v.
peeHisuns •puolueihJmme kuulumattomien työläisten
jodkkojäijestöisiT
4) Komintennn uudellem järjestäminen.
5) Erikoiset kysymykset, nim. Saksan, Ranskan,
Sunrbritannian j a Amerikan puolueiden.
:u:y'Kominterain arrio maai
oäef&sL, Komintenun toimeenpaneraa kcmiitean lär
vinan'c£llnten laajenneltu kol^oos o l i korostanut tämän
V
vakiintumisen väliaikai«=ia luonnetta; nyt pidetty -koko-möllkyennyt^
jonemaan merkille todtstaiaia siitä,,e
me olemme astumassa tärkcitteir vallanknmoaksellisten
taistelujen ajanjaksoon. Edm. Sadcsassa olivat sosiali-
(Asntfkraalit Komintenun toimeenpanevan koiiut^n< vii­meisen
kokouksen jäUEeenväitiäneelCättä arvioidessaan
kapitdxstisen kebityksen suuntaa oH Komintern julista­nut,
että kiiisi kapitalistisessa taloudessa oli päättynyt
ja että me: nyt olemme' suJileellisen ^ rauhallisessa ke^
BitysjdEsossia. Dawessnunnlte}man kantta voitiin kriisi
Saksasa väliaikaisesti sivuuttaa amerikalaKcn ja brit^
tilaisen pääoman avulla.; Mutta riemu, josta sostalider
mokraatit olivat nauttineet, oli lyhytikäinen; Tana
vuonna on kapitalismi Saksassa vakavasti jäikkynyt.
Se kärsii talon&llisestapolastainuidcä johdosta noin
Ir^lcgifniljnftiiaa tynläkiä r.n tyStSnnä. Kominternin
arvio brittiläisen kapitalismin tilanteesta oli osottautu--
nut paikkansapitäväksL Brittiläinen kapitalismi on y-hä
ylösessä laskukaudessa. Adccdnen iuokkienvalinen
yhteenotto ' Britanniassa,- huolimatta valiteltavasta päät­tymisestään,
taas vakavasti masenti brittiläistä kapita-
: lismia jakiirdbti sen lidknmista alaspäin.
Brittiläisten loverien keskuudessa ei ollut ollut yk-
".yyfpi brittil^iyn imperialKmin analysoimisessa.'
Jodcnt olivat ottaneet sen kannan, että oli olemassa
ittdhdollisuus brittiläiselle kapitalismille läpäistä kribi,
;;ottamalla käytäntöön ohjelma' pääoman vTemisdcsi
siiffomaihin j a käymällä yhä tdliokkaampaan riiäo-,
' kamppailuun ' j a tämän kautta, ikäänkuin siirtämällä
fekf^-knsläaflsa, koota^ itsensä ja pysäyttää alaspäinmenon-ifsa^
Vaslan? tähän on,'ettäjuu^^ tämä ohjdmät on tärfa:ä
tekijä brittiläis^ imperialismin hajaantumisessa. Ka­it
pitalismin - krihrftänrisellä siirtomaissa, kilpailnkeskuk-eiezk
pysTfttämisdlä, brittiläinen kapitalismi voi vain
Itiirdhtiä omaa lubsstumistaan.
Ammkan;inhdysvallat.
sen aseme-fa noosnt. -iCmnmtem'pitää Yhdysvaltoja
kapitaliggim vormaikiriropana vaiuatuL-ena. Sen raha-pääoma
yräsää nadelleea rakpirfaa^Egrogaa-Ja prsäyt^;
I S läpitaltfimTa taateJerm 1iAi««nni5p^^
rjka on prbletanaatin suorm vihollinen. Kapitalisti^
set maat hakevat J a saavat Yhdysvalioiäa laSnoja. So-räbcn
rahapiäoroaBrvrfalHsilleen antamat bdpM'mak­suehdot;
on osa tieSobestksenratuäa olijelmasta^ j a y r ir
lys Europan tnkemisdla amerikalaisnia voimHIa. Muus­sa
tapaidcsessakapitalcsjnipäemmi^
riin vaytaicknifainsa^ YhdjysvallocBa. Näinrolkn «m e-rittäia
tärkeätä, että Ameräcan puolue arvostaa Etelä-
Amerikan latinalaisissa maissa ja 'Bfdbsikassa tcnmin-nassa
olevia liikkraläAmerikaäaTapautannsdk^
tä:lidJcessta voxdlan anXaa.vensimäiset iäast Axaaakan
imperialismille. Erikoisesti Meksäco on mahdollinen
kantoni, jo^'iroidaan antaa v o i ^
ten kapitalianin' osittainen; vakijntuminea Jadoau^rm^-
la kapitalismin j a imperialismin ollessa paljoa: hexr
kömpi kuin vuoa sitten ja suuiteit'työlärsjoddoojen o i ;
lessä taas jäljestettyinä j a vahnima taistelemaan.
V SiiitfesKimne maailnian yleisestä filantefsta rn^tlSm
täytyi paimä-meiidne.: useita uusia: ja toivorikkaita
seiUcoja '4^6v3enIii]dEeess&^^^^9^^
temm arvovalta on suuresti Jxsäämyztyt^ " Suurbritanui-an
? itsenäisen < työvirapnolueen . Kominteinille lähettä­mää
idrjettä, esittäen toisen ja kolmannen kansainvä*
liscn v ä l i ^ yhtaaäsyydmiifeiessia, ei {voi^
vain minitamkn yksilöidien mieUjdi^
maan tygräfflliifckeespa'roleviett työläisten painotuk­sesta
johtuvaksL Sunrbritamiian tySväoiliiUxesä lah­taa
voimakas tietoinen aines työv&n: voimien. ^tenSs-tyttäTni^
ieen kapjtalfrrnfa vaaaän. kaartavan'laistelun^t^^
hostamism - ^nxelessä. Kahden kansainvälisen yiidikä-min
» ei tid^sti voi tulla k>fe>m>kiifnikäftn. Me emme
K«Fftämme oSän. engL aikakasdxr^mi^mtdcaan Ttdääi- zgöefenksn-bnseo,
eszfyksen yllloIeTasta Ja!t>ymykae8tä. Sun pmrvazSt ja. SOSE^
ieäät pyie^läfst K
j a poIrfffOTtm intressensä mu^taisesä, ^ mJn-jiBeätee ajatte^EeröxT
^ölSsten Iffitttoigta tututtua < ssaxaa valjank i i r m r a k R e l l B y n jfa s&äih-'
t a lähetä tuntevan miphpn esitykieea. — -
n
Oli-aivan i&aeistä abeille
latsinP!, vieläpä ennen vallankamous-takin,
että sosiaEsäsen ialotäemme
xmäfSteett^aje^saasien olia Hhter
_^vä teolHsanden^jia: fcaljetcstäKBeiden
k a n ^ ; j a 'rleiira^ ^^sistä
xnaaseudolle;. Jaänva tilastoIBnett
_1 ^ 110—20 prusenttiTn essen sxitaa v a i -
l&azseesta vttoötantok^iÖFS^
fcegg>Hikeftaiset,läen^ j a vie!^ä|;]Sk;
sTteoTTBUusyrityksefcraaattglvat
kart^TTIblgtliii», • feolfivuutffTnme.: azvir
»imiiMn: o n : peijbaiteelfisesti täriceä.
taloateaaner^ nj^i^yiaea msntoSsenrrso-
TeoIEsandett Vaalalla on .tuotanto^
89 prao, jia^gtatieknUetgsvaEtteet
nnikaanlsettana v97 pzosi^; euoxtef^
lisnsdesa taas ^ n 99 pros:. tuotan-toväSc^
stä ' yiiteiänmsaSistettu.
milloinkaan voi palata ennen sotaa vallinneieseen asi>
ajntilaan;:jossa leformistit ja:vallankmnoi^^
vat järjestölliseni ddotn&^;:H tuo esitys oli -meiki-tyfcsellinen-
j a - antoi Kominr<gnille- tilfflstmden sefostaa
brittilmsen t^övaodifiUDeen h
Itsenäisen työväenpuolueen jäsenille j a kehottaa hdtä
yhlenäi^yäcysymjksessä alkainaan V
toimrmalla yldelsen: iinlaman : muod&stamisfksi tatste-lemaan
brittiläisten työläisten lähimpien tarpeidenpco^:
Iestä.
iJsäsi tidee vielä Otto Bauer, itävaltalaisten
kmitolnen kyormyse edisfyks^tä^^
käVoa* tafiaTttunnt i-yhteisknnnanfsjpt-,
tujen tuoiantovällnefden kautta Jteol^
Bsuutcmme.:'Vuosittaisensa Viuotanto-r
määrässä.: v: TSnsL • merkitsee;'- että
kmnka Ja^jaltirä valtiota iqrS^
neet s&a. käsfiiiiä ^olevaf lähteet?
gsäPyprikkaat Oo^Xanin tauIidEot
antavat «pqraagitti va^t?"^!^^^. : Val^
tion-ja^osnnrtnTTTifnnaTlfsen-teonis^
den josuus-Aofi'76.3 pros. tuotannon
määrästä.' Tänä vaomia se on «ds-:
tynyt ^ . 3 prosenttiin j a : seuraavar
na vttCDna se oia 'arvioita 79.7 p n v
senttiin. ^ l!lc^l^nsteoIIisaas ' t ^ n
taotti 1923—24 23.7 pros. taotanto-määrästä;
1924—25 20.0 pros. ja
seuraavana /rvnonna sen- arvioUbaU:
tuoäavan 20.3 pros. Varovaxsi^
tnUsvan vuoden'arrionan^roii3ta:bnor^
limatta on vvaltzon j a yksityistuotanr.
nou'"vertailu suunnattoman- ^tärk^ä.'-
da voiton ;sanzeDm<nssta:^yxi^^ks£5&
viEdcaatensä v n d c ^ 'JSjs, yrttsstea
"bjBäSsmaeB^, easaääsen ajan kxH
ineSSa^ *»K • jgnCTyTfetrnorr • y ^ y i l L y ;
talZstöIIe E^envteSttaoden" jia tyo^pap'
jojen. jotka oEvat, takavarikcidat
Kä^ft>lEauus>ritjkas^.:ja:^:. ;^
vu^livnpji ^ tyupajat ':e^rnat? ensin
nnden ;^ta!oaspofitnkan.-^HmaiBelässä.:
.'Yksiöisen-kanppa^Soman; mnkatan--
tuettnaa Imtism
rrtysten kanssa johti selvästi alkape-jäiseen
kapxtaEstises .kokoozttnnä-sen
xncosessiin» - - -
Tällaisen aseman < valHtessa
mahdoliista; ^ttä* e£stys ^ ä i a
hulasta.' ^ f ä "taloudellisen joMon
oH
ssmm S-SHTgentiT?». _ Tässä läaän
pienen ' mmieros 4asnaki^ta3K%B^
jsmkit^säL.
•yoTftär»» joBtDiBstöSaennse tulevat kirjeä^ä ^^föKöBä^iia / SEÖJ^
visää. selvemmiks. Jos me tazkaäe-
Jemrae' TtaaaämäcB, jotka kos&evzt
eivätxj^Boastaan tsotamion^ n » ä
vaaa.-i.;kauypaCTTfttoa. ,J^En?%äi»v
nä jmonvco^kasteoa^^^^^^^l^^
jaatjyma^ •- ~«qmg- - VäGlEa^kai^OiSSa
Jaästtcn' - H I ^ 9O pr»C; Tojsesa
vnogpaoHskoTta" se l a p e t t i in 34 pzo;;^
Tyrttia j a vv. < 1924-^25 nosi'^ 26
|aps. X Ttnsm^äaBÖen « s ykeltyispä^:
oman osons^clSieztt]^};^ :x>ia-50:p2^
BPTTtiTftt • .feaT>den ^ggodenlijihvsa^TSrr
ta ei 'o!e^ JsaatoUitUf pnrBtaxsaHa
Sanppaa, sSBt- tämän ajan lirnTnP'?»
on vaBum^ j a osnnstoiminBalEstes
kanppaJ^Öes^en^^'
nemmän <.. kmo'> ; liak.sipftataiiäumi.U
Sos ei ainoastaan ykstyisteoliisjms
vaan - nxyö^Bn --s^tstyiskaiQ^
tdevät välteaeröäj^
os33.:.ja' tästä'-:'IxaoSxEtattatsotanto^
voimat j a : icaappavailito' ylexsestiSr sanovat. ;> -Tulevan; vuoden - arcioi-minen
osottaa, - k n t e i < olomae jo
nälmf^^Virvähen^rnäsen ; , j a t ^^
jcAa on 'Vairoasfl. tärkeä ykaltjlsteol--
Ssauteen i^hden. Valtioa teoIK-sonden
^ voittoa .--ykbilyisteollBandesta
eL:^:rtaxvftse v k u v i t e l l a - maodolEse^
.välttämätfoiByyfeksi : f ; jaänvaan
suuntaan. Yoi oDEa akoja, j o l l o in
valtio,'talouddlzsa
ti^ Jcäyttäen; jyym^jgtoTlptggpaT»Hää-maan::
ksälutybia,: 1. antaa yi^^^isyn-tetta
paiMtrili mmtrn Joeleista
J 3 tgSSSgUX. e^Tröä 3a .faisle}n!t&
csa
cgttea ^ tafevjen amoKamista,
" ^ ^ ö S i ^ n l B l l^aa^
*o^^fflB;;i|ä^j|eMene väittä- •
' "••pääaSän: jebdea'
työläisfe-
;i^vniudd(staQ
sönen'
maton
tnozeeiia^r^lffiaan
i
f e f^ .^tanl^i^ilc^äoQ^^
ia65£ittavajrf::«S^;?:^t5^ työSls-
J^rjeenmätitSL^^^v^^ että fcln •
.fmmeenpanerina^^
c s a y k s ^ g l g l l l s ^ ^ p ^ ^ 5TJ1.
IcaisfalsSa ';.s3zja •iäl;:^Säiskir-iecttvaihta^|
§i|Ertet^i^^
he vtidlsiv;Ed; kästtämääa
mSa j a nds!ä=<Ä^3^
"Tkiveritt||ToraBra .
^Ii4yttäv5||h^||ya|i^
ja r- ;fnnokkfl»B nEatr^g,S4^ olevat
kyvyt, ja^pmifava i e paJrokmaaii
paohtelpTiljicUiifite. • Tezästämään
tasSeäuasettaamnfe-jy-^^^v^
tnmmf^ ivolmalrkaal^ j a : mosipnoii-
ToverHEsesä. pSIriUiiaikpata
^ ' nai 5 a i puolesta
^ H . Hhnen
ohjakset: oSavat^Toineet- t«inpanä^
Itois työväen valtion feäsrstä. Täl­lä
me emme kuitenkaan tahdo sa--.^, - -
noa, että-Jokainen-oMmenevS, tai osnudei lisääntyä: maanvflje-vieEiä
pitempiaäainenKn, fisään-U^^^^sä kapiiaaisSEille « » a a ö ^ n ^ ^ „ „ ^
^mSien sufateeaxsessa ykä^ycsteol- «atsmalla m^tdoIHsnakäa; j a teol- OMNISTOIIEET
Bsauden paiaavaudesa venattuna f ^ ^ « s a j a myöskm maanviljelyk-kokö
teoSi^aateen o E d vältfämättä^|.se^ Sonsessioidea,.- «oimSupien
mästi &atastroofin nhka^t^ senrar pnaodosia. OtfamaSk huomioon mei-ukseltaan'
vakava.. MyS^in tässä ^ yksitjrisen teoIHsautemme sun-rimmiakä
osaksi^;;«rs!aisen;
oHsi aivan lapsellista ajatdla^ ^^tä
:^kmlit|ä'''y£a^i^^
säykset yHpaoIeSe' isyk3neen;„20.7
IMIilii LU
q[valiteett^ laatu.nojaa qvantiteet-tUn,'
paljouteen. Vaikkapa mädän
tiia^omme: oliä ^osottanut:;^:ä&; yk-.
sztyiskapitalistien psuno tuotannossa
oEsi H^än^ynyt 1, 2 j a 3 pros. v i i -
JURHEIUUKISAr
B E A V E R l A K E I X A . ONT.
5,000 - m » voittaja
Beäyer Z&ken osaston kesäjiili-
^ i- ^lain^^ai^^ keäk. 12 ja 13:
mäsen kahden ^ kohnen v u o d e n - » ^ ^ fOTcTafistr^yTff. lajcegtaBasene. p., oli paikalEnen vohnistäa- ja T^-
kahiei-sa,. niin' tämä 'm^ oKsi merkin­nyt',
pinottavaa' asemaa. , Valtion
tuotantomäärä olisi 'vielä- oButTkoI-me
neljännestä .koko tuotannon
demokraattien johtaja,: joka: bnsen kansainvälisen Mar-saillesfRsa
pidetysäkonferegissa johti hyöHätyaä Ifea-vostoliitloa
ja Komiixlemia vastaan; ja Vienissä pitä­mässä^
puheessa juliäaa, että työväestö V e i ^
tenkinloppiqen lopuksi ottaa edistysaskeleita kohti?«^
sialisnria j a (sama Otto) kosii yhtaiSsyy5ajatusta.lU[3^
tä tämä kalkti johtua?. iVastai^
tunnon kohtaan. :.• Työvaen-valbm^
om^' mi metmyt Venäjälle J a I M ovat-palan-neö
loistavin kertomuksin Venäjän työläisten edistyk­sestä
oman hallitnksensa -alaisena. Ja näillä on vuo­rostaan
oUnl painostava vaikntos sosialidfanokratian
johtajiin.
: ;
Kokonksesaa hyväksyttiin paSöslansehna; jossa laa-:
sulaan:
T S n ^ Canadan kommunistipuolaeen: tolineaipanevan
keskuskomitean laajennettu lEokous, kuultuaan tov.
Ruthenbeigin- selosttd^
sen toimeoipanelTan-komitean kuudennesta laajenne^
Insta kokouksesta, juflnlausuu täydeUisen solidarxsua-tensaKomfntenintohneenpai^
ankomStean laajennetun
kokouksen päätöksiin.
Ottaoi 1iuomloonn]il^f!^en ajanjakson luonteet^ mi­kä
käsittää kapitalismin osittaisen vddintumisen, nse
pidämme terväidleena Kominternin korostu^ joidcko-tofminnan
j a yhtosen rintaman dijelman käytäntöön
sovelluttamisen taipedllsuude^ työläisten en&mmistön
voiftamisdcsi kftmtrf^riiismrrill^- „
Tästä ^rystä me pidämme tarpeellisena Kommunls-tisea
kansainvälisen tarmokasta: taistelua ääiimäisrva-seimnistolaisen
sairauden .•parantamisAsi saksalaisesta
puolneestamme, joka suraus oli suuremmassa tai pie-.
nemmässä määrässä levinnyt toisiinkiin Kommtemln
Me naemmci. että- vnme vuoa j a määrästä j a kehitykset tapj^mää-kuluva
VUOSI ovat oHeet vomialdcaan ^ 1 , ^ - 3 3 ^ ^ ollut ^
Yle^isä: on väärin pyxkS' soveButta;;
maan tähän - nufään kSnteää, kovaa
j a järkähtämätöntä^ saäntBä.^--S ole
kyaymys mooddllisxsta rajmsta; -räan
oikeammfTf yleisen keEii^;k^n::voi-
' "mistal
taloadeflisen edstyksen vuosia; valr:: mahdolEn^ katsoen , ^^hen, - että
tion osuus teoIKsaadessa on lisään- ^ „ _ * ^ „ T K J l t l , "Tl i T l ~ - Snyt 3 prosentilla, samalla kun yk- suurfe^hsuus työskentelee yh^sua-
. . . . ir -T^^ • . iZ remmalla vomoalla. Jos j ^ t y i s k ar
sityisteolhsuns on vähentynyt talla pitäKsmi olisi lisännyt tuotantomäa-määränä.
Kämä prosentit, osotta- ^ p„«entista 10 prosentön,
fme;t>lisimmc> ottaneet.l^niän^
an vakavasti hnomiooiL^^\ ^Mutta-läpä
sellaisetkaan tulckset enärääi-
Eenä ennaPeensaattanrfsen ..aikoina'
vat iräin lyfayen:;^
saSsmin kasvavaa ySpaxnoatkapita-
EsBiitt rähden. Prosentit saattavat
näyttää merkii^ksettönultä, mutta
todeDisnudessa on niillä suuntaa o-sotfavma^'
sunmsaton ..meikii^rs,'-ka^*
ten- me tulemme: osottamaan.
minen ofisi taloudellisesti, hoijova.
Tulos o1iayksTOkertaisestiiollut;^^^^^^^<^
Minkälainen vaara on muntannna tä raskaimmaä kausalfistetun teol-ensi
vuosina, Icnn äirrjrSSn uuteen* liäiuden osa e i olisi vielä Hmaissat
talouspolitiikkaan? Vaara inilee > I^U^ksen määrää. On senvnokä
siinä, jnaan ollessa peripohjaisesti mitä , t ä^
kaiutettu, - että valtio :saattaa>osot^:£enä saavutuksena rpuktaam^^Ileen^
tantuavoiniattomaksi tyydy
lyhyessä ajassa nostamaan suurteol- man j a vaikeimmaa uaden talonspo-lisuusyrityksiä.
Tosiasia on; että litiikan aikana,^ ettei kansallistettu
suuryritykset työäEenteSvät ainoas- teollisaas ole kadott^ut pohjaansa,
taan ° inenellä tuotantokykynsäj osai- vaan~«ttä se l a i n v a l i n on onnistu-l
a (joissakin tapaidcässa: ainoastaan ; nutheittämään "ykäj^yi^capitalifghia
KAIKILLE KAUPUNKKOMITE.
On.I.K JÄ PUOLUEYKSIKOIL-LE
SsNNEN PURIN ALU.
EELLA
haluseura järjestänyt .orheiluldlpai-^
I n t ; - j o t k a : kilpaSiiIliseen puoleen,
j a : tulostasoon nähden önnistoiTat
mainiosti.' -
AB»: ISrVBotialtten viinottehi
.V Kilpailat afettnn^ lauantaina nuor-ten;
ane : lS>vuotiaitten: v i i a ^ ^
-Osanottaja ainoastaan t o i -
jmeoipanevasla'seurasta. :i.SenraaTia
stulok^ia >saavut«Atiini . •
KocrikffiitTijFpyy • -
|I«.^olari l.aO sm.'
O. Tapper X.40.-
W. Salminen 1.40.
V.~^.Ffispaaen 1.40.
Keraia»
LL Kolari 11.42
U. X . ennätys)
m.
Toverit;;—
' Koimninusäpuolueen^^" v^
pnrin: piiritoimikanta kehottaa ica3c-kiapuolneyksköitä-
valitsemaan kzir-jponTOihtj^
Ta • |ninTn^»TpTifi?TT<»TWTn«>.4M. PaSsi .8.89- m.
-Toan, meillä on;' kuten esim. Vapau­della;
paikkaknntakirjeenvaihtalia;
mutta suorin osa näistä Mcjeenvmh^
tajista ymmärtävät ^ jonknnverran ;L<. Kolari-36.90 m.
väärin tehtävänsä.'/ - |w. Piispaaen 34.63'm.
'Sensijaan että^ lehteen Idijotet- M . Passi 33.66 . n i .
1$ n».
(uusi C. s. T.
W. Salminen 8.61 m.
KeO^-^'
•^ySaS. erotos! MH» erotusf! on huu­dahdettava
"Kihlauksen" Evan t a ­valta
. . . Äänjseifi jäät hallaa hoh­kaavat
j a rannoilla:puut alastomina
itkevät, tuskin elonmerl^a; -osotta-en.-
Täällä senajaan tuomet j a kirr
sikat ärakkivat, ihmiset pnoKalasto-mina
metristä kaupungin takana
viileyttä etsivät ja; j o k i on täyma
uimareita.
Jo lotinanpellon paikkeilla^^ alkoi
näkyä lehti puussa; ruoho maassa.
Leningradin seuduilla'. metsäTOÖldco-j
a , ojanreanat sammakonkuldsa kirr
Javanaan. . J a M^EOvassa • ätten
<3fatkan varrella- näkyi penojaain
valla mkoilleetr '^Anna hyvä jumala
puolueihia.
Me myös hyväksymme: Komintenun taholta Ranskan
kommunistipuolueen oäelstolalsia . aindcsla vastaan
käydyn kunleän taistelun, samalla käsittäen, että näll«- -kylväviä maannnehiä;: joista tnhmiin-le
Oikeistolaiälie syrjäpyridmyksille anneltiin jalanri- ^ lienevät mumaisen muijan tad
j a puolueen toimeenpanevan kesindkomitean medotell-la,
j<Mka usein olivat koneellisia, ankaria ja vasemmls-tolmsuuleen
t a i m i a .'
Siitä : tulee kommunistisen liikkeen, menestyksdll-seen:
I^Öhön Amerikan mantereella; niin me pidimme
erikoisen tervetulledna Konuntemin: toimeenpanevan
komitean: laajennetun kokouksen päätöstä, että ryhmä^
riitaisuuksista ^yhdysvallalalsessa veljespuolueessamme
täytyy tehdä loppu.
Komlutemln laajometun toimeenpanevan komitean
yleisen ohjelman mukaan käsittää Canadan konununlsti-puolne
lählmmiksi tebtävikseen:
1) Työskentelyn vasemman siiven vähemnustöUlk-keen
tiivistämlsdbsi ja:-volnustamisdbi danadan am-inattiyhdistysliikiieessä
2l Clanadan työvaenpoolueen jatkuvan kfhittämisen
joukkojärjestönä.
3) ..Suunnitella keinoja suurempien tähän sa<ddka
poliittisesti välinpitämättömien työläbjoidtkojen- sopi­valle
i ja vakuuttavaUe lähestymiselle j a kehiitää nuria
konkreettisia, Iuokkataistelun laipdta ;'vastaavia nmo-toja
yhtdsen rintaman xakentamlsciUe.
4) Antaa kaildki mahdollinen kaimatns Canadan
työväen puolustusliiton laajcntamisdle.
5) Kehittää cVorker» j a puolueen toiset äänenkan­nattajat
jooidkojen lehdäsL >
jyvä^västä. ja olkäbinen päälte V
Soi-ibBÖtssa MoskovaB :
Lentäjä Moisejev; joka enä kuns-:
sa tulee suorittaraaam matican. Per­siaan
ilmojen: tietä,: tarjoriililaisnu-den
ilmassaliitelyyn..^: ::'£^^
t a ensin hiukan arvdutJti lähteä "sär-piään
koettelemaan?,'nmtta tarjous
oli houkutteleva. Ja i^nnpä jo tie­dustelin
mitä ajo vu4daa-ant<dla
Pushkinia patsaan - luota lentoken­tälle
maksaa. — Neljä raplaa.
Se mielestäiu oli hävyttömästi^
tattu, varankin, kun"- sen,. matkan
raitiovaaäussa atten t o n 11; kopee­kalla.
Autobnsänakin -«JM ^äsayt
30 kopeekalla
Henna? meniä?
Pitäiä mennä, arotta' yfelsgsta pu-.
huu joku — m»eampikin >-r miten
välttänätöntä olisi ' ottaa mukaan
pari puhtaita alusvastten^ : OBsini^^
manan rouva o£ alas tnltuaaa:';^»^
nyt istomaan paikalleen eikä läntä
saatu nousemaan yi&i^^riQä...' U -
nelGi e i kai ollai noita tarvittavia
esittcitS mukana. \
Kone oB JunkenMualluk j a sen v»^
senmian «iven j^äEtae nourinmie
kajuuttaani:-:Jstna-mnkavaan nahka-^
tuoliin, joita ^n^ kaksi kajuutan eto-puolella.
Takana on sohva;^ JoBa
voisi ehkä ^Iineklii,.tial±aa tdden^-
sopia istumaan.
Ja nousu a l k a a . . .
- ffiukanhetkahdeBen':juoksee ko­ne
nopeastf. tasaista, ..nurmettunutta
kenttää pifidn j a iritten:melkeia • bnor
maamatta 'kohoaa filmaan.^ •
"rEttsin' on aiiamma-pgiagi;»^ metsää,
sitten peltojen^kanmita: saiicaviivof
j a . Joki iöemnrtelee välkkyvänä
naahana sarkojen väEtse. Sitten ko­ne
hiokan kidUstnu, ^läntyy, nou­see
..yhä. karkeammalle. "BTiääHä,
!CTOifatfpff»«Taon3^ • -viistoon ' katsottnna
olla mönsttää; suuri kuun-möhkäle,
jonka: vasemmasta laidasta :f on:.jyr-sitty
hyvänen pala pois. Sievät pS-vet
untuvolvat sinisen,~:hellettä llohr
kavan taivaanlaen. -
Mutta: alas on hauskinta^^katsella.
Sen teen snurella utelialsnudeBa.
Xuo _kntpun£7n korttefit "ovat
hautoja jneliSitä, joztnn on Srään-knin'
-pilanpäiten : asetettu : snoravii-
^vaida-leloja, taloja;. kirkkoja.^::vT^
häältäkatseltnna ne ovat. aika:'so­mia.
Liitelemme korkealla Moskovan
helteisellä taivaalla j a minä kurki»,
telen joka puolelle alas. J a on niin
lysti olla, e ^ tekisi niieili;tuntikau-palla
täällä leijailla.-
keästi': kutkuttavaa: tonsetta^: jollaisr
t a KanaantaTon:? alppijnnassa Leniur
gradissa tuntee, ei lentäessä tuntu­nut.
- * ,
Uoskora lapaa
.Levätessään on M o s ^
millaan. Kaikki pyrkivät Ikaupun-gista
ulos. Autoilla, pyörillä, rai­tiovaunuilla,'
kaSönvtavoinmennään
kaupungin laidoilla olevaan luontoon
j a sieOä: .'näkee: namusella kankaal­l
a sadottain j a tuhansittain naisten
paahtunötasääriä' j a miksen paah^
tnxiäta ''hartioita.?.-: Ovatpa jo
neet itseään paahtaa.
J a löäiEkyset liitelee j a rastas y -
rittää laulaa. Ja orvokit, voikukat
iitevät: ihmisjalan - rasäcaotta j a - kie- f
lo yrittää: jo ensikerxan avata* riimi- *entwSo&^
aan.:
Nuorempi väki jutää huolen lau­lusta;::
miäta vaijhempi Taiskana l o i -
koo j a olemisen onnuta iloötsee.
Ulalla tallaan" takasin sylit täynnä
kukldvia; tuonien? okaa,:joiden kok-
Muulen tuntnu: ainakin yhtä: t u r -
valfiselta kuin junassa Istuminen; j a
Nyt alamme vnstota alas, Linka-amme:
mielestäni axvelntfavah,:: lä­heltä
kattotomien fanippnJaw.:^Tuos.
sa jo tutut rakennubet lentokentäl­lä.
Ihmisiä on' mns8Mwti >^katigmiiM swa.
. . . Nyt helkähti Jcoio^ siOä sen aiOa
on numiekasta kenttää. . - -
/ Maata pitkin • jucdcsee teräsKntu
samalle; paikaQe^; ja6|K /fihti j a : ikä^
Viliä «ka astuttava nios kajuutasta,
'^v.' Jbnkna :'"'Vercatt::^,]eiiaOssa' ::peti^^.
riOä «des selixdsta nuhanpohjaa S -
Ida raitiovaunun'ahtaus j a kuumuus
rnnSelee'ja kuStdottaa.
Vielä: myöhään illalla: ovat kadut
täynnä väkeä jai näyttää altä kuin
vanhojen ukkojenkin tekiä mieli
käyskennellä v^yhtä: alasti kuin nno^
riso j a lapset; jos vaan kehtaisi van­haa
ryppyistä ruumistaan näyttää...
Nräi Modnvx fcadiäla
:~ Jo aikaisin sunnuntax-aamnna kou­l
u n avonaisen ikkunan kantta k a ­dulta
vallan hmjaa. Tummutusta,
joka.voittaa kaikla.antotorvien toi­totukset
y j n . ^ Sen j o arvaa, että
nyt i «n nuori: Moskova liikkeellä
Palaoes proIeCaazista d e a o^
ffl
U t u i s e n sunressa^-^^: m
avataan:yleisliittolainen -kxijeenvaih-t
a ; ^ n neuTOtteln. ' A i n a VladivoEto-
Idsta - asti on edustajia.
^okouksea avaa tov. Maria Ulja-nofva.
Leninin sisko, Moskovan Prav­dan
sihteeri. Tov. Buharin tervei-fii
- uutta sosialismin: rakoitaja-ar-
.meijaa ptihnen keskusScomitean n i -
mesä, .osottaen: f^miten suunnaton
merkitys^^^^^:^^^ - k ^
on. '
Ermomaisia-puhujaa kuunneltiin
todelli^IIa nautinnolla eikä ikä­västä
yeIvolImradesta,-1niten: mones-
~ti pitää. ^ "
Maria IJIjanova:. loki nun. mitä
Struven emigrantti-lefati
jdrjottaa ^ kirjeenvaihtajaliik-keestämme.
^
"Venäjällä ...onmuodostettu uusi
honsvottijäijestö /(institot prohvos-tov),:
sellainen hallituksen spionijär-jestö,
joka uxkkS-kdKki, mitä mis­säkin
tapahtuu j j u e ."
^ ^ ä s t ä n ä k e^vmi tekijä
lorjeenvaihtajaliiiffi on** ~ r— sanoo
inoneeiit 7 lähtevät tnamäiseen kesä-paraatStt.
^Tr isittä: on - t?Tii^ri«fitfai^n nuorinta
vallanknmonspolvea j a sisäisestä in^
nosta palavat katseet j a rodceat pos­ket.
Laulut helisevät ja, tahdissa
nousevat tuhannet ^ tuhannet ja^
lafr-*. -
• • . , . ; . \ ? : : ^ v - < ; - - •:'/•:;:>:• •;:•- \' .K:/^;^.^.'.^.
Tov. Syköv on mukana. Hän ot­taa
vastaan pioneerien paraadinv j a
lauta: fcaarfi xuminattonnmri • lapfnl»^^..
man keskyllä, joka- häntä ihaiSen
kuulee j a katselee.
Bnharin — * ^ n se ulkomaiden i a -
pakoissa: ::-aäaansata^pavien emi­granttienkin
sihnissä j o on kasvanut
mafatavakrijärjestökäi jonka ylevää
tärk<rtnsta' he ^voimattomassa raivos­saan
: yrittävät mustata".
: ' f H m i - -ja .'valokuvauskoneet teke­vät
vahkera^ työtä. Ulkomaiden
komnmnististen puolueiden edusta­jat
: tervehtivät kokousta. Työläi­set
tuo-rat^ loppumattomasti lahjoja
"Pravdalle", joista Jdittäesrään Bu-
-harinin ;: käsi näyttää j o - väsyvän.
Muuan ^öläinen^^^t^ lahjaa
ojentaessaan suutelee Buharinia,
johon-tämä hymyillen: vastaa..
"Monet trö&iset j a työläisnaiset
piSvät tervdidy^nheita, vaftka se
usein, e n ^ ulkoa yritet^rään^ onkin
luettava paperista. Mieliala on vir­keä,:
iloineici.^>~Monlsatainen joukko
kunntdee'-lapsellisena ihastuksella
tov. Buharinin hanskaa vastausta
tenrehdyspuheumn.
J a näm on mennyt sannnntai
Hoskoranag
. . J. V.