Vapaus, August 16, 1923

              Torstaisia, etokmm 16 p, — Thii August 16
fisMdan aöomslaiseo työväestön ääDenkaDnettaja. fliaes. trSbnrgssa. Ont. joka tiistai, torstai i a laoantai.
VAPAUS
fhe onlT orean ©f Pinniä!! Vfojktm in Canada. Pob-
*^Advertisingrate»40cpereol.Inch. Mmimnmcnarge
Eof SnSr »iertion 76c. Diucoimt on Btaading advettise. ScVt! TbrVapaus is the best advertislnK medino among
»Ko FinniKh Peonle in Canada. . •. .
Vapauden konttori ja toimitns on Liberty BuOdina
• Lome St., Puhelin 1038. Postiosote:
Pnr 89. • - ' • Sudbnry, Ont
Canadaan yk«i vk. «4.00, pnoli vk. $2.26, koi»» Mf.
^^'Th^Jvaltofen^JB Suomeen, ykui vk. 86.60, puoli vk.
^r^lSjJSftoite S lenra raha, ei tulla lähetlSmaSn*
B^itsf aaiamieg^ joillg on takaokget. _
Hmotushinta kerran julaistuista ilmotulBisU 40c,
ealstatunmalta. Suurista | (nptulöjjsta sekä i|»flotflkflWt«,
Joiden teistiä ei joka kerta muuteta annetann tuntuva
alennun. Kuoloilmotukset ^2.00 kerta ja 60c. .liBpä
JoUisolta muiatövärsyltä; nimenmuu^silraotukset^ 50c,
tortä, il.OO kolmekert^a; avioeroilmotukaet ^2.00 kerta,
$3-00 (kajttikertaa; syi^ymäilnjotnkset $1.00 kerta; bS'
litaahtieto. jaoso^^^ kolme-
Sfertaa. —- TilapäisilmotnkBista pitää, raha senrate nq-tana.'
•' _^
•:^^'3Q» ette m'41oin tahansa saa vastausta ensimäiseer
Urjeeseenne, kirjottakaa audelleen lijkkeeboitajan ferr
Boonanisella nimil"». ! ' ' M
l V. KANNASTO. Lilkkenboitaja.
.et
' Tiistajn lehteen "^ijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina; torstain lehteen tiistaina jaJariaatafa
lehteen torstaina kello 3. , . ' • •'
'Reejstereit at the P«9t Office Departmont, Ottawa, ap
i .
Kalflehditjiujen tov(Br>eii|me puple^a
Viime päivien uutiset ovat kertoneet porvarillisen
vihan ja vainon vasamien antamasta uudesta iskusta
> V Suomen järjestyneille' työläisille. Me temme vielä yksi-
, tyiskolidissaan tunne tämän iskiin vakavUutta, mutta
; • meidät vahaa syvä pelko ja'huoli.' Vaikkei. 3uomen
. valkoinen komento muuhun pystyisikään, ori kokemus
' kuitenltlh Dsottanut, että se haluaa iraadella tySväes
pf tiJa sydänjuuria myöten. Eikä se halua peitellä; tove-
, r i e p i m e vangitsemisen ja jahtaamisen johtuvan sulasta
typlaisvihasta. , - ,
-Suomen vankiloissa viruu paraikaa työväestön par
haimpia tuhansittain. Vankiluoliin eivät he ole sqr
' " tuneet sen takia, että heidän tunnoll&ai^ rikojuiet pai-
' naisivat, vaan'siksi, että he ov^t kohottaneef äänensä
\ • . / - /'f^i^jDieidan puolestamme ja seisoneet ensimäisina riveis-
^ ' 'särnme^ Kaikissa mabsa täyttyvät v^nkilcomerot <anei-dän^
uskoHijsemmista ' ja koko ihmiskunnaii, ,j)arfaaim-t
. 'masto ainelisesta!'Vankilat eivät kohta enää riitä, sillä
' -niin »uud on niiden Iiiiku, jotka yapautensa menettjivät
^ , l ihmisyyden aatteen tähden. ' -,
' I 1 Y' Millpinlcafln ei ole työväenluokka elänyt n?in an-
' karien vainojen alaisena! Milloinkaan ei ole siltä
\ . ' _ kysytty näin paljon ponnistoksia, uhrauksia ja sanka-rimieltä
kuin nykyään. .Monta vuotta ovat työläisten
kärsimykset olleet kasvamassa. Kapitalismi qn run-
/ ' nellut maailmaa. Se on tuhonnut niin paljon elämää,
varoja ja kaikkea ihmiselämälle välttämätöntä, että
i • j ^j,,^ Jos voisimme nähdä, koko hävityksen määrän ^y^dellä
4, kertaa, emma sitä todeksi uskoisi. Sokean jdilikon vat
, lassa on porvaristo riehunut npusevaa työvaenluok-
, ^ käa nujertaakäeen. Se on nähnyt luonnollisten valtansa
' ' j ' edellytysten luisuvan aitansa pois — tuntenut tuhon-
, sa lähestyvän ja siksi se on heittänyt kaikki tähänas­tiset
yerhonsa syrjään ja esiintyy nyt raatelevana pe-
\ tona.vKun porvaristo on kerskunut' vallitsevalla jnuo-
, > döUisella kansanvallalla, joka verho on; pettänyt mon-ta
työläistäkin, e i n ^ y ä ä n enää porvarillinen maail-
\ ma voi siitä ylpeillä, sillä sorto ja vääryys on n.s. kan-isänvalloissa
ainakin yhtä suur| kuin monarl^oissa-
' < ' kin. /okaisesta* uudesta kansanvaltaisuuden, pollcemises-ta
riemuitsee koko porvaristo, jos tänla polkeminen ta-
.'\s i, pahtuu köyhälistöä vahingoittamalla. Porvaristo, kyllä
gaarnaa «kommunistien» lainhalveksumisesta y.m. ja
' , on siveellisesti suuttuneena siitä, ^ että on olemassa
' ' ihmisiä, jotka epäilevät tämän nykyisen jäijjestelmän
olevan jotain muuta kuin kansanvaltaa, mutta samaan
aikaan ihannoi porvaristo Italian fascistiterroria, ja
Unkarin veristä hirmuvaltaa, joilla ei ole olemassa-
^ oloonsa minkään entisen lain suomaa oikeutusta, vaan
ovat ne olemassa selvän lakien polkemisen tuloksena.
Porvaristo katselee tyy,lyväisyydellä niitä saavutuksia,
joita ovat Unkarin, Italian, Saksan, Puolan, Espaäjäriv
Rumanian y.m. inaiden valkoiset verihuirtat saäy^ttiii
neet työläistensä vainoamisessa. Vaniljoista meiilä ja
r muualla, kaikilla maailman äärillä kaikuu ääretön sor-rettujeti
ja viattomien työläisten tuskanhuuto^ Mutta
se ei liikuta porvaristoa, joka vain janoo kiihkeätn(>älä
ajojahtia työläisiäan vastaan. Kaikkien maiden työ­läisten
hätä ja tuska on suuri; «Se on niin kaamea,
' että'täytyy olla vähintäinkin porvari voidakseen sitä
rauhassa katsoa, saatikka sitten siitä nauttia.: Jokainen
aamu ja ilta, yö ja päivä, lisäävät kärsimyksien tisak-icaa
ihmisyyden esitaistelijain kannettavaksi^ Milloin
' kaikesta tiileejoppu? ^; ' "
r , Vapaudessa elävien työläisten asema ei ole edes
siedettävä, mutta vielä kauheampi on niiden toveriem-me
kohtalo, jotka viruvat piinaluolissäj kapitalistisen
yhteiskunnan vankiloissa. Ajattelevan ihmisen' täytyy
tuntea pistos sydämessään katsellessaan ja nähdessään
sitä kauheutta, ntikä kohdistuu ihmiskuniian paHiaim-^
mistoon. r - Ne, jotka ovat voimakkaimmin halanneet
ihmiskunnan vapautta-ja taistelleet sen puoleäta, ovat
tunkkaisiin koppeihin tdidetuti vapaus riistetty. l^Hita,
jotka ^vapautta eniten rakasta\tt, ja jonka puolesta
taisteleminen on heidän päätehtävänsä ollut, ja jotka
eivät ole koko ihmiskunnan vapauden puolesta taistel­lessaan
jääneet keskivälille, vaan uhraamalfa kaikkeh-
Ba tipnsä kulkeneet,-ei voi kukaan todellinen ihminen
mihoittaa. Ei meidän tarvitse kuiteinkaan alkaa surku­ni
telia veljiämme vankiluolissa. Heidän kärsimyksensä
malja on katkera. Meidän tulee täällä ulkopuolella
heitä muistaa; hndän työtänsä jatkaa. Kun he tietävät,
eitä me emme ole heitä hylänneet, vaan teemme työ^ä
ja jalkamme taistelua, joka heille oli rakkain, voivat
he, osuutensa '^kareina kestää. Meidän tulee' tukea
heitä ja heidän omaisiaan sen mitä voimme. Vaikka
meidän leipämme'^ onkin laihaa, on heidän vieläkin
laihempaa. Ja s i b i tuntuu kaiMci ulkopuolelta annet­tava
apu heille ja heidän omaisilleen aivan korvaamat-
>|lömalb. Se jnuistuttaa heitä siitä, ettemme me ole
heitä tuomitsemassa, vaan elämme heidän kärsimyk­sissään
ja omabumme heidän asiansa omabemme.
MuUa jos unhoitamme toverimme vankiloissa, on
heidän vaikea sortumatta taakkansa kantaa. Tähän asti
olemme antaneet tovereillemme huomattavasti apua.
Mutta ei riitä ybinomaan se, että me uhraam­me
jotain aineellista apua veljillemme. Suurin apua on
siinä, että taistelemme heidät vapaiksi piinasta. Ainoas­taan
luokkamme koko voimalla voimme asettaa salvat
porvariston vainon tielle ja murtaa kahleet, jotka kyt­kevät
paraimpamme. ^
Tänä aikakautena, jolloin vääryys on suurempi
kuin ehkä koskaan ennen, luulisi työväen alkavan jo
ymäärtää mitä on tehtävä. : ' . ^
On totta, että työväestön asema on raskaampi kuin
ehkä koskaan ennen. Taloudellisesti on elintaso poljet­tu
alemmaksi; kuin ehken koskaan, ja yhä ponnistelevat
kapitalistit sen polkemisdbi. Kaikkia työläisten pyrin-nöitä
parantaa asemaansa, vastustaa porvaristo kaikilla
keinoilla. Yhteiskunnalliset ristiriidat ovat nykyisin
niin suuret, että niiden johdosta käytävä taistelu, vaik­ka
se ei koske muuta kuin työläisten välttämättömiä
elinmahdollisuuksia, saa mitä raivokkaimman luon­teen.
Taistelun ankaruudesta eivät voi kuin pelkurit
vetää sellaista johtopäätöstä; että taistelusta on luo­vuttava.
Nykyinen tilanne päin vastoin tekee väittä
mättömäbi taistelurintaman kokoamisen jä entistä
tiiviimpänä juokkona taisteluun käymisen. Nykyiseen
asemaan ei myöskään saa tottua niin, että alkaa aja
tellftV «Niinhän tuo on, mutta minkä sil|e voi.»| •— On
taisteltava masentumatta, askel askeleelta eteenpäin, ja
siten lopulta hankittava luokallemme voitto, — Kun
jokainen työläinen täyttää tehtävänsä; luokkataistelussa,
voidaan nähdä sen 'päivän valkenevan, jolloin ihmis
kunnan paraimpien ei tarvitse kahleita kantaa.
O. B. U. ja jseni edesvastuuttomat
V ^ 'ystäväin ^ ^
•^Jiskettäfti Winnlpegis8ä pidetyssä P.B.Urn kon-ventionissa
kerrotaan olleen myöskin erään Ben Le
gere nimisen edustajan^, joka' edusti Lawrencen, Mass.
P. B. Uniota.iKonventjonin;jälkeen on Legere kier-rellyt
puhujamatkoilla inuutamissa Canadan ja Yh
dysvaltain tuotantokeskuksissa.
Legeren lä^jliäölo tuossa konventionissa on sangen
kuvaavaa;- ,Hänen' edustamansa «yksi suuri unio» ra-jottuu
paperille piirtamäänsä kolmeen suureen kirjai
meen. ja hänen unionistinen liikkeensä ei käytännölli­sesti
ole nollaa suurempi. Legere ei ole työväen jär­jestäjä,
vaan järjestyneen toiminnan hajottaja ja se-kottaja.
Parfiaimpanla todistuksena siitä on se, että
kun. hänen kotikaupunkinsa' -Läivrencen kutomotyölai-,
jsei,' jotka l.W.W. liiton yhteydessä olivat monissa an­karissa
lakkotaisteIui8sd'koi^luuntuneena muodostaneet
Itselleen v^llankumoubellisilla periaatteilla varuste­tun
industrialistisen • kutomotyöläisten järjestön, Araal-gamäted
Textile union, n i i n Legere ryhtyi työkseen
taistelemaan tuota järjestöä vastaan. Viimeiset pari
kolme vuotta dn, hän piehen lawrencelaisen seurueensa
kanssa, joka kantaa Oi B. Union nimeäj ollut järjes­telmällisesti
sotajalalla Uuden Englannin kutomotyö­läisten
järjestöjä, jo mainittua Amalgamated Textile
Workers' järjestöä ja United Textile Workers ^jäiijes-töä;
västaan, joista ensiksi mainittu järjestö nimen­omaan
on perustettu luokkatietöisten kutomotyöläisten
toimesta, ja .johon kuuluu [kymmeniä tuhansia kutomo-työläisiä.
Sen hajottamisebi tekee Legere kaikkensa.
Qnnebi hänen yrityksensä ovat kerta toisensa jälkeen
rauenneet tyhjiin järjestyneiden työläisten valppauden
takia. , • > ' , ,
Nyt me näemme tämän saman Legeren yhteis­työssä
Canadan 0.>*B. U:n rippeiden mukana. Täkä
Iäisten o.b.illaisten BuUetiini kuuluttaa tämän massa-laisen
hajotusmestarin toimintaa ja pitää'häntä hyvä
näkin luokkalaisteliljana. Tosisisiassa OiB.U. ja Legere
ymmärtävät toisiaan ainoastaan yhteisessä epätoivos­saan
jarsiinä edesvastuuttomassa :hosumisessa kaikkia
varsinaisia 'työväenjärjestöjä ^vastaan, joka viheliäinen
hajotustyö lankeaa 'kaikkien niiden osäbi, jotka ovat
kääntyneet' seikkailun 'tielle vdkalntuneen työväenliik­keen
sijasta.' - - ,
Amenkalalsia patsaita
canadalaisten hau­doilla
Muutamissa piireissä on berättä*
nyt myrtymistä se^ kun canadalais­ten
maailmansodan! veteraanien
haudoille pystytetyt pronssipatsaat
kuvaavat amerikalaista sotilasta,
sen sijaan kun niiden pitäisi pu
kunsa J a muun asun puolesta .ku­vata'
canadalaista sotilasta. ; Tuo
pikku «misteeki» on jofbtunut siitä,
e^tä .ne iaänmaalliffet Jcomiteat ja
seurat,'jotka ovat' canadalaisten so­tilaiden-
muistoa rave;meet erikoic
silta patsailla kunnioittamaan, ovat
tijanneet'! . patsaat amerikalaisilta
firmoilta, jotkat valmistavat .;niitä
Bummakaupalla yhdysvaltalaisen. so­tilaan
mallin: mukaan. Heti Xhdys-valtaiii
sotaan liityttyä muodostet­tiin
Amerikassa erikoisia paatasteh-taita,
Joissa ryhdyttiin lyömään
muistomerkkejä «isänmaan»' edestä
kaatuneiden:liäudoille. Näillä pat-jsastehtailla
» joita tietysti edelleen­kin;
on' toiminnassa, on usein! aivan
asianmukaiset' nimensä; Eräskin oli
ottanutvjiimebeen «iMeidän sanka
rimme>. Näiden tehtaiden metalli-tönkkiä
on sitten bisnestetty ca-nadalaistenkjn
haudoillf, niin - että
canadalaisten «sankarien» haudoilla
seisoa tököttää nyt yhdysvaltalai­sen.
sojälaaiii. (kuvapatsas.
Niifa. M^^^ bisnesmaail­massa;
että kun porvari oikein isän
maallisuudessaan innostuu kunni
oittamaan. sankareitaan; niin se et­sii
heille miiistbmerkia vaikka mur-
— Missä ^kuuluisa filminäyttdijä
Charles Chaplin on «syntynyt?
— Mikä on Columbuksen Rita­rien
järjestö?
— JHiksikä lasiastia tavallisesti
särkyy kun siihen kaatuu kuumaa
vettä? !
Eiffel-torni purettanee
Pariisin kuuluisa Eiffel-torni ai-jotaan
nyt purkaa ja käyttää siinä
oleva kallisarvoinen rautamäärä hä-vitettyjerf
alueiden jälleenrakennus­töihin.
-
Eiffel-tornin rakensi vuoden 1889
maailmannäyttelyyn insinööri Ale-xandre
G. Eiffel. Se on 300 metrfä
korkea ja päästään sen huipulle
hissillä tai kiipeämällä 1792 por­rasta.
Epäilemättä tämän tornjn
rakentaminen oli insinööritaidon
suursaavutus ja saattoi se rakenta­jansa
akatemian jäseneJtsi. Uutta
.niin nerokas kuin torpin" Jakenne
olikin, niin teki se kuitenkin tur­hanaikaisen
ja tyhjän vaikutuksen.
Torni, joka jo alunperin oli aijottu
tieteellisiin tarkoituksiin, »^ja^ jota
sitten käytettiin kipinälennätinase-manay
on nyt menettänyt arvonsa
tässäkin suhteessa, koska uusi Me-lanin
langaton, asema voittaa sen
niinhyvin lähetys- kuin vastaanotto­asemana.
.
"IHIISKUNNAN TAISTELU
^ ' • VASTAAN LUONTOA
Kapitalismi, samoin kuin jokainen muukin maailma ' •
nyttää vastakohtansa. Nykyajan työväenluokka, kapitalisti ^^'^^
nan, negatiivinen voima, mutta ^ l l ä asteella kehityksen p S - S
ma, hävittää voiUojärj&telmän, muuttaa "yhteiskunnan i
kerrokset työläisibi ja tekee itsensä uuden yhtei-^kuntaiär-^T ^ I
tiivisebi voimabi. « ' i^^mimh ^ j
. Kapitalistilupkan vastustus ja proletariaatin halliisemi
positiivisena voimana on samalla kertaa kaikkien luokkata^T^""^'
seinen taisteki, niin että tietoinen yhteistoiminta tulee uudeksi^j"-*-^^
teiskunnallisessa kihityb^sä- ja luonnollinen valinta tulee' ^ • ^
suuresti muuttuneiden-'^ yhteiskunnallisten olosuhteiden alaist
Mutta luokkataistelujjen hävittäminen ei merkitse olem i •
lelun hävittämistä luontoa vastaan. Tietoinen ihmisten yhteistvs"
lussa luontoa vastaan ainoastaan alottaa kehityben uuden vah"'^*
loin kun proletaariäatti luokkana herää luokkatajuntaan — i h ''T'^''^
.samassa määrässä herätRRsn/mnailmii» in m n n : ! i - i . """^i:
amulta
v a i
luokkataj untaan — ^
samansa määrässä herätessä maailmaa ja inaailman kaikkeutta^^k? i
vään itsetajuätaan^.—niin siUom käsittää se tehtävänsä jhteickul"^!
apaljolla-ja maailmankaikkeudessa ja tietoisesti \almistaa k ^ - {
ollabeen.kjrkenfya s»?©""^'^^^^ Tässä on i su^-"°'i
eroavaisuus'-proletaarin ja^ muiden yhteiskunnallisten vallankl^!"^
välillä, että se ymmärtää yhteiskunnallisen ja kaikkeutta käsittävänTjJ'
vaan
ma.
tyksen luonteen ja suunnan ja perustaa toimintansa tälle ymmärrykfll I
Kaikki toiset yhteiskunnalliset vallankumoukset sitävastoin on V
lettu vailla tätä ymmärrystä. Köyhälistön vallankumouksessa sifivt
loin yleisen kehityskulun muuntama itsetietoisuuden korkein ojaani 1
taa koko inhiniillisen kehityben ennakolta harkitun ja lieteelHs^n k t
rollin alaiseksi. '
jaanien maalta.
Ford tekee iiarreja iyö-
Iäisistään '
Englannin y-arkkitehtien Institj^u-tissa
: piimässään pu!heessaan; eräs
arkkitehti tausuij että amerikalai-nen
autokuningas Henry Pordv te­kee-
narreja työläisistään. «Fordin
suuren tehtaan - työläisistä on 9&>
prosenttia opetettu; narreiksi», se­litti
puhuja, i Mies olij itse; ollut tu­tustumassa
'Fordin ;fehtaan komen­toon
ja työläisiin ja päässyt siihen
käsitybeen, että Fordin • ainoana;
tarkotusperänä pn saada niin pal­jon
autoja, kuin mahdollista mab-doUisimman'
lyhyensä ajassa. .Tätä
varten jofutuu,Ford kouluuttamaan
työläisensä ^ narreiksi.
Jos,puhuja olisi osottanut yhden'
ainoan kapitalistin, 'joka ei pyrkisi
tuottamaan työläisillään - niin pal­jon
kuin mahdollista 'mahdollisim­man
lyhyessä ajassa, niin: voisi nar­rien
kouluuttamisen todellakin ra-jottaa
vain joihinkin työnantajiin,
mutta todellisuudessa kaikki kapi­talistit
ovat samanlaisia narrimesta-reja
kuiii Fordikin ja toiset, var­sinkin
Canadan kapitalistit, yrittä­vät
kouluuttaa työläisistään nar­rin
puolella palkasta rnitä Ford
työläisilleen maksaa.'
-» Yhdysvaltain kauppatoimisto on antanut varo-uben
ulkomaille' matkustaville amerikalaisille, ettei­vät
he ckeskustelisiija arvostelisi meidän maamme
ainlaadinhallisia ja hallinnollisia toimia' ja liiketa­poja
». Porvareita edustava kauppatoimistoJietää, että
Yhdysvaltain hallinnolliset menettelyt ja varsinkin häi­käilemättömät
liikekeinot ovat huonossa huudossa
kaikkialla ja oman maan kansalaisten selostukset ja
paljastelut penkoisivat niiden < roäkaisuutta yhä vaan
enemmän pinnalle. ; ^
— Yacatan nimisen valtion sosialismi vastainen
liitto Meksikossa on ostanut ^ 0 la&epailopukuä annet­tavaksi
nuorten käytettäväksi tarlcotuksella kiinnittää
heidän huomionsa' sisällyksettömään huviin sosialis­tisten
harrastusten sijasta. Puhua, sitten vielä, etteivät
ponarit käytä kaikkia' keinoja taistelussaan järjesty­nyttä
työväestöä vastaan.
Kysymyksiä ja vasta
'* ' • .^iiLSia' ^
, — Autoteh&iiija-Henry Fordin
osote on Dearbom, Mich., U. S.'A.
)earborn sijaitsee lähellä Detroi-ia.:'.''
• ;.' '
— Ruhrin alue, joka nykyään on
ranskalaisten ja belgialaisten mie>
hittamä, on. hoin 20 mailia leveä
ja 40 mailia pitkä.. Sitä kutsutaan
Saksan teollisuuden avaimeksi sen
johdosta kun siellä 'sijaitsevat Sak­san
tärkeimmät hiilikaivokset sekä
suuret tbollisttuskeskubet
•—5eismograii ^on laite, joka au­tomaattisesti
merMtsee maanjäris­tykset,
vaikkapa ne tapahtuvat. tu-hansienkin
mailien etäisyydessä. Se
merkitsee erinomaisella tarkkuudel­la
kuinka voimakas maanjäristys
on.
— Kuuluisan näytelmäkirjailijan
Shakespearen sanotaan käyttäneen
teoksissaan Ifaikkiaan 15,000 eri sa­naa.
— Vuoden 1921 tilastojen: ms>
kaan Canada^ ' syntyi mainittuna
vuonna 247,240. ihmistä ja Iraoli
108j408r Siunaqa vuonna solmittiin
72,660 avioliittoai
Uusjii fersymyJksia
-r- Xuiirka mbnta ^iutomobiiliä on
Canadässa?
—- Kuinka monta maakuntaa Ca­nada
kaikkiaan käsittää ja mikä
niistä on iuurin?
WEBSTERS CORNER, B. C.
Ompa runsaasti parisen kuukaut­ta
kulahtanut.: siitä (kun viimeksi
täytin virallisen velvollisuuteni
paikkakuntamme kirjeenvaihtajana
Vapaus,lehdellenjme. Siis ei ole lii­an
aikaista';' vaan pikemminkin
myöhäistä taikka laiminlyötyä vel­vollisuuden
täyttämistä.
Tuo .kynä «tuntuukäteen sopi­mattomalta
työkalulta, pikemmin
luuta, kirves, talkflca lapio., soveltuu
proletaarin käteen paremmin kuin
kynäv Se on todiste riistetystä asö
mastamme, niin henkisesti kuin ai­heellisesti
ja se kannustakoon mei­tä
'oikeuksiemme' puolesta sorret­tuna
luokkana yhteiseen taisteluun
sortajiamme .vastaan siihen asti
kunnes itsekkäälfe' riistävälle yksi­löllisille
;edmlle;<rak'entuva yhteis-kjunta
on iTävitetty ja sen tilalle ih^
misoljinen, sopusointuinen ja . oi­keudellinen
yhteisedun periaatteelle
perustiiva yhteiskunta on raken­nettu.
,
Järjestömme läntisen taikka 7
piirin kesäjuhlasta 'sananen edel-läolleitten
selostusten ' lisäksi; Juh­lat
onnistuivat ..ensikertaisiksi ylei­siksi
juhliksi verrattain hyvin ja
olivat omiaan osoittamaan, .. että
meidän ^tulee senlaatuisia toistekin
^ikaän saada, öillä niillä me myös
kehitämme ja keskitämme - voimi­amme.
"Vancouverin Toverittaren
kirjeenvaihtajan selostukseen juh­lista,
oikaisuksi mainittakoon, että
ne olivat Websters Cornerin pojat,
jotka esittivät, voimistelunäytteen
juhlissa eikä Port Moodyn. nuortf.
pojat, kuten hän kirjeessään mai­nitsee.
v .
Näitä, paikkakuntamme .nuoria
voimistelun harrastajia (kohtasi su­rullinen
tapahtuma kun tuoni vei
heidän paljonr suositun johtajansa
Aksel Nikanterin, josta surutapah-tumasta
on jo ennemmin paikka­kunnaltamme
niin Vapaudessa kuin
myös Toverittaren palstoilla • ollut
selostus.
.Te nuoret hänfen johtettavansa,
parhain (kunnioitus teidän'' rakaste­tun
johtajanne muistolle on se, ^et­tä
edelleen kehitätte ja jatkaitte
sitä työtä, jonka vainaja on teissä
herättänyt ja alulle pannut.
Vancouverin näyttelijätoverit kä­vivät
osastojemme' näyti;elijäin
vaihtoehtoisen' sopimuksen mukaan
meille esittämässä Karjalan kärsi­myksiä
ja tuskia mielenkiintoisesti
kuvaavan' kappaleen «Valkoiset ve­rikoirat
». Punaiset työläis-Karjalan
taistelut ja kärsimykset Suomön
valkoisia verihnrttia vastaan ovat
mieltä järkyttäviä..: ;
Näytöksen pääosien viejät an­saitsivat
nimenomaista tunnusta.
Paikkaknntaihme - • n^Öhäisemmis-tä
tapahtumista! on mainitisemisen
arvoinen-heinäkuun 28 päivän i l -
lanviettotilaisuus; jonka naiset oli­vat
toimineBt Suomen Tyoläisnai-nenrl^
hden, hyväksi ohjebiantaraan
nimellä, . .Aineellisista taloista en
vielä tiedä, vaan ohjelman suhteen
voi ilomielin katsoa tulevaisutiteeii.
Nähkääs äidit ja .isät, «ikö ..pienikinä
vuotuinen, tyo tmdessa taikka nuo-,
ressa maaperässä' kanna kaunista
satoa, 'että .«itiorena vitsa vaannet-,
*Svä, vanhempana se - on jo vai­keampaa,
näemme selvän. esimerkin
paikkakunnallamme.
Johtakaa yhä' edelleen nuorten
elämänvoima oikeissa^ hyveen ja
hyödyllisyyden uomissa elämän nae-reen,
niin'' teidän ei ^tarvitse olla
huolissanne heidän tulevaisuuteen­sa
nähden. Juhlatilaisuuden lopus­sa
tuli, äärimmäinen surkuteltava
vastakohtaisuus näkyviin kuin val­koinen
Anglosaiksinen humalapäinen
päivän työssä raatanut rääsyinen,
likainen, hikinen ja haiseva huli-kaanisakki
työntäytyi sisälle. Paik-kakuntamitie
nuoret neidot, älkää
ojentako : kättänne enempi -tanjs."
ta kuin muutakaan seumstela'
varten tuollaiselle rähjääjäsaiilli.
Teette parhaimman poliisipalvdti.
sen meille ikaikille kun yksimei
sesti toteutatte ylläesitetjii päjtd.
män tulevissa juhlatilaisuuisisa
K E
:,Fottfiliinjappäristii
/-Vapauden uutistoimioto Port Arthurissa, 121 Secord St To'-
mistossa myydään kirjallisuutta ja rihkamaa, väUtetään Vapauileii
ja kaikkieh puoluelehtien tilauksia, rahavälityksiä ja laivapilettejä.
Port Arthurin uutisia
, Vapauden |Utttiitoimi<toon Port
Arthurissa on saapunut Kondrad
Lehtimäen kirjottama «Taistelija»
l:nen osa ynnä muita uusia kir­joja.
Toimiston osote on: 121 Se­cord
St.
Paljon amerikalaisia , vieraita on
nykyään .ollut Port Arthurissa, vii­meksi
• neljäkymmentä (kuusi henkii
nen joukkue «prominentteja» joksi
paikkakunnan lehti heitä nimittää/
Joukkueen johtajana oli J. < D.
Ryan ' Butten kaivoskomppanian;
syöttiläitä, heitä vastassa oli jouk­ko
kaupunkimme huomatuimpia
henkilöitä. . S i l l ä tavoin teollisuus-porhot
ku|kevat ja pitävät seuro­jaan
kesän lämpöisinä hetkinä jo]-
loin työmiehen kesästä huolimatta
on vain aina oltava siinä samassa
raadannassa, työmiehellä ei ole ke­sää,
vain yhteiskunnan syöttiläille-on
riittävä kesä. Silloin kun poh­joisemmat
maat pukee lumivaip­paan
itsensä, suuntaavat he kul­kunsa
etelämaihin orjien puskiessa
heille hyvinvojntinsa. Kuinka kauan
joukot kärsivät tätä' ennenkuin ra­vistavat
hoidat pois niskoiltaan ja
alkavat itse käyttää niitä oikeuk­sia
mitä he nyt käyttävät.
0«a«ton ikokoukseiia 9 päivän i l -
lallar oli 'dsaanotto koko vilkasta,
uusia .ijäseniäi yhtyi neljä, .joten
joukkomme aina vain paisuu; ieten-kin
nyt kun saatiin uusi ^okous-;
huone,, joten on:aina varma paikka
minne menee. Kokouksessa järjes­teltiin
osaston 'toiminiaa: muutofnkin
nyt vähän ripeämpään ikuntoon kun
mitä se näinä kesäkuukausina H on
ollut Päätettiin ^ruveta p i ^ ä än
keskustelukokouksia'joka ;tiistaiv. il­ta
kello'8 iUdla, joissa jollainen'
on tervetullut.-^Tällaisten luku--ja
keskustelurenkaiden avulla 'voimme
parhaiden kasvattaa itseämme.v:Siis
jokainen- luku-v ja* keskusteluseuran
kokoukseeni Suomen i Inokkavankieib
hyväksi päätettiin' pitääi iltamat foi-keusrahaSton
kartuttamisel^ ja il-tamien
pitopaikaksi ;päätettiin; pyy­tää
Temppeliä Kannatns^enkaalta,
samoin päätettiin tehdä -l^annfitns^
renkaalle ehdotus tai kysyntä;'mii-;
lä ehdolla :he antava^: Temppeliä
meidän käytettäväksi määrättyinä
iltoina kuukaudessa^ Asiaa perille;
.viemään valittiin- kolme-henkinen
Ijomitea. .Naisjaostolle > annettiin
kehotus, että pitäisivät- iltamat Suo-jnessa
ilmestyvän • «Työläisnaisen»
hyväksi; Kokoukset tulevat i tästä
lahtien olemaan joka toinen torstai
121" Secord St eli samassa paikas­sa
kuin on osaston lukutnpjddn.'
Seuraava kokous on siis-23 päivä
tätä kuuta kello 8 iHanä:' Tulkaa
mouslipun alle, tulkaa yhtymää!]
Canadan Woiikers Partiin!
KanpunUmrae majuri Mittiien|
kuuluu äskeisellä mattallaan M
•rontpssa ottaneen asiaksfeeft puofo;
telia, pariamenttitalolla'^ ^IhjäM
Bay Paperiyhtiön etuja väittämälil
että sopimus, jonka mukaan Gr(il:|
Lakes Pulp and Paper Co. ai |
käyttövoimaa 18 dollarilla iens-j
voiman, samalla kun Port ArthB&l
sa olevat Thunder Bay Paperij]iti.|
ön'. myllyt' joutuvat maksaamr
^käyttövoimasta paljon : eneiniiiii|
on perin epäedullinen vlimeDiäl»!
tulle yhtiölle • ja vaatimalls, etii
kaikilta tulisi periä voimasta;8aiiia|
taksan mukaan. Samalla oUm
sanonut Thunder Bay Paperiyliti5j;!
hakevan hallitukselta mets3iili»ir|
kuulupaa, jonka saatuaan yhtiö ti:,|
Iisi myllyllään mahdollisesti iäjt'|
tämään noin 10,000 hevosvoinai
' 'The Shuniah Development jlftj
jokai parhaillaan rakennuttaa
deksää taloa Ray Parkissa,
mahdollisesti rakennuttamaan; W|
hintäin 25 taloa Port Arthaffil
tämän kesän aikana nevvj-orkilffia
rahamiehen Williara W85leriii i^,
motuksen mukaan. Wasler omisifl
täällä paljon tontteja ja iiM
mainittu yhtiö on juuri perostetj
tajujen : rakennuttamiseksi #.|
tonteille ja myymään niitä, E5
taloja ei t u l l a ollenkaan mm
maan. Talojen ilmotetaan tden»
maksamaan 2,000 5,000 i^m
kappale,. joista halvemmat,^mi
netaan työläisiä varten' ja kaipj
pia saa ostaa ne joilla^ on maa f
littaa talosta vähän enemniäiH^j
tavallisella työläisellä. —
. f f * *
Arthurin oi. illaJ"» ^' ^ .
mhtä. Koska P. Arthurissa a ^
neen vuoteen ole ollut l^l
•('Lukusaliksi en sano seUaiäta^j
on K. Renkaalla, jossa « ' » f '^
ta lehteä kuin IndustriaHsö), |
osasto 1 päätti sen V<ir^^ A
onhan se kipeään tarpeesee<^|
paikkakunnan työväestöUe i^i
ja'tutkia muitakin lehtiä,
sinoraaan «oikeaoppista»
listiä, mutta selvää on, e» .
pystyynpaneminen kysyy «"J
koska Arthurin os. "^"^V^J
vin suuret, niin senvnokaj^
päätti panna ^^^^^'[^''^^li
tarkotuksen hj-väksi l a u a n ^ M /^
PirtiD»-
yhtymään kansainvälisen yallanku-iiihn
18 p. F. William'n
Ohjelmassa tulee olemaa»'"'^
elma: «Kuoleva Pinasoturo-luokkahenkeä
uhkuva k n " ^
ta ei-kukaan jätä k a f c o i ^^
lä-esitetään J^^^TjZ^
mä,«Kallen Kbsinta>, JO»j ^;
kin katsomisen arvoinen,^ ^
vittava ja omalla
nähdä onnistuuko Jiaf^
saan, tai ei? Se oD y"""'^ ^