1948-04-06-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
, .f i II-m. r 4tf tv I lii!?: II: p l i l i l mmimm M. Tiistaina, h uhlikuun 6. ]). — Tu^sday, April € ^liiiiEiiiisr^ I I J M C B f Y ) - - Independent labor Tftk-phones: B u e i n e s » Office 4ri2M. E d i t o r l a l Office 4-4265, Maoager E s u k i j . E d i t o r W . Eklund. MaUlng ^ d d r e sB Box €9. Sudbiiry« Ontario. tsbliAed Nov; 6tb }9I7. A u t b o r l z^ M «econd class majJ by t h e Ppst OttUx Vepartsnent. Ottawa; Pub- Jlcbed ttelce weekly: T u e s d a y s , lliurEdayB aod Saturdays by Vapaus PubUshix}g CompanyjLtd., at 100-102 E lm St. W., Sudbury. Ont.. Canada. Advmi.<an« rates upon applicatlon. Tran-slation free of ch&rge. . T I L A U S H I N N A T : Canadassa: 1 v k . $5.50 6 ltk, $3.00 3 kk. $1.75 Y h d y s v a l l o i s s a : 1 vk. $6.50 6 k k . $3Ä) •Suomessa: 1 v k . $7.006 kk. $4.00 Hajoittajat kaivosmiesten vih^ -Su^buryssa vijk<in vaihice^s.! x<jkf>'jjT;iinut kaivoi;tyolai.stcn uriion {MMSWr) kansallini^ii palkkaknriferif-nrsj antoi vakavaa; ajattelun aihetta jokaiselle kaivo.snr.ehfiic ja kaivosmiehen y.stavalle. • Kaivos-kapitalistien onu>.lama torylthii; J <*ronto (/iobe an'J Majl. riemuitsee kaivosmiesten unjon •;kapmalli>ten toiraenj)itei.sta: .Sen pitai.*-.! olla toinen selva.merkki.siitä mistä (>ntoole!l!.suu(ie.ssaky.symy.s kun hajoit-tajat järjestivät rinnakkaisen uniokeskuk.sen S. piiriin. .Suurin vaara Olikin siinä, etta monet ei-akliivisciunionja.senet eivät vaivaudu lut- • kimaan asian toflelli.sia merkiiysta. vaan kuuntelevat meluavien '"ka-pinaJlisten'' valheellisia s e i i l y k . s i ä i .. Mistä sitten on tOfieiJa ky.=iyMiys> Kaivosmiesten kansainvälisessä uniossa toimi- jokin aika sitten voimakas hajoitusryhmä, joka valheellisella propagandallaan ,sai Yhdysvalloi.s.sa useita paikallisosastoja eroamaan uniosla. Kuten tiedetaan, lama hajoittajajoukko kärsi lopullisen tappion viimek.sipidetyis.sa kaksissa vaaleis.sa. mia.sa jäsenistön ratkaiseva enemmistö tutjmit.si hajoilustyön. Suoranaisena seurauksena tästä rivijä.seni.ston kannanilmaisusta on .se, että eronneet osastot ovat. palanneet takaisin kansainvälisen union jäsenyyteen- . ja:, ha joit ta j ien ryhmä on Yhdysvalloi.s.sa kuihtunut merkityksettömäksi klikklkunnaksi; Jokainen union jäsen ja kaivo5tyolai.sten union kehit\'stä sivulta-päjp seurannut henkilö tieiaa, etta yllämainittu yhdysvaltalainen ha-joiltajaklikki .sai vissinlaisten voimien kannatusta myös täällä Cana-dassa. Ero oli vain siinä, että lai.slelu täällä ei ollut niin kiivasta kuin Yhdysvalloissa- sillä hajoiltajien voimat olivat täällä paljon pienemmät. Lopputulokseksi tässä tilantecs.sajai se. etta kun Yhdysvaltain puolella taantumuk.sclli.set hajoiitajat löivät päänsä mä.säksi rivijä.sc-nistön lujaa kallioseinäa vastaan pannc.s.saan kaikki yhden kortin varaan, niin täällä Canadassa tai tarkemmin .sanoen, kahdek-sannessa piirissä (Itä-Canada.s.sa) hajoittajien voimatja jarjestoorgaani jäivät suh-teelli. sesti voimakkaaksi. Tätä canadalaista- hajoittajakoncistoa taantumus yrittää, nyt käyttää kaivosmiesten mainehikkaan union heiken-: tämiseksi tai tuhoami.seksi. . • ' i ' ' V ...... ' , • . . . . . . . . . . .. . •Viikon vaihteessa taalla pi(lety.s.sa kan.salli.se.s.sa palkkakon^e-renssissa muodostettiin vahGinmistoryhman toimesta rinnakkainen uniokeskus kahdeksanteen piiriin; .Merkillepantavaa on kaksi.hyvin tärkeätä seikkaa: 1) Riilakysymyk.sek.si ci ilmoitettu palkkavaatimusten; aiheuttamaa erimielisyyttä, vaan 'kapinallisten'' vaatimus,, että yhdysvaltalaLset järjestäjät karkoiteltaisiin pois Canadasta, kuten kaivoskapitalistit. ja heidän apulaisensa yleensä vaativat; 2) R i n - nakkxiiskomitean .i)uheenjohtajaksi valittiin kuitenkin Port Golbornen osaston presidentti John Sheddon, ja I'ort Colbornen- oikeistolaiset rikkoivat vuosi .sitten palkkarintaman tekenuiUa surullisen kuuluisan 8 "sentin sopimuk.sen ja aiheutuvat .sen. etta muidenkin kaivosmiesten täytyi tyytyä lo[)uksi 10 .sentin: palkankorotukseen aikana jolloin huomattavampi palkkavoilto oh mahdollinen. .Ylläolevan f)eru3teella voidaan siis vetaa .sellainen johlophätös, etta pohjimmai.scna tarkoi- . tuksena on kaivosmiesten rivien hajoittaminen kaivosparoonien hy-? vaksi, ts; palkanylennyk.sen esi;imincn. Kaivoskapitalisteilla on . i l meisesti uskollisia mutta hyvin .salattuja asiamiehiä kaivosmiesten union jäscnyyde.s.sa Ja he haluavat h;ijoiliaa kaivosmiesten rivejä. : Ki ole epailyst;ikaan silta, etteivätkö hajoiitajat tallakin puolen rajaa joudu ennemmin tai myohemininyhta kunniattomaan tappioon minkä he.kärsivät; Yhdysvalloissakin.multa .sita.ennen he voivat tehdä paljon pahaa, jos rivija.seni.sto kokonaisuudessaan ei tartu viivyttele- . mättä asiaan. Kun Iata hajoitusly»)ta. ryhdyttiin tekemään juuri palkkaneuvottelujen yhteyde.ssa. se on para.s .merkki siitä, että ha-joittajat ovat. joko.tietäen tai; tietämättään kaivoskapitalislicn asialla. Alilcnäi.syyde.ssa on kaivosmiesten voima! ".. SYNTYMÄ. PÄIVIÄ iM lOiyl^''haisikluiita*' t&.i:ar. ..^^r--:. . r n p e r i a l i s t J - e i i -.^jla: V11 m e .sunnuniama. .tk: 4 p : i i a. } aJue;3!e 2ane'e uiR-Ci^JeVva ja T.f-cia.T..'r.e f>-ia P-jhjo-ne:: Jäamer i .\rge.ntiir;a>la .Tiej-.vaÄieiii. rj..riia, m t j& etelamarinf.-.'-.>:uuiUvai US.A. :n .so:a .'lan cj>.?.a<;::or:e:-; :ea:.*^aaJ:iesia e3ee.=.. -=a; jo.i>. a a m a , valta-j^vav E i J g i a . i a L i | b u l v a ä n t i n a : '.Mi.Siä m ä ä r i n ' U S . V . on suvereenisuuteen -icyuJuafier; , O r e e i i - | r o h k a i ^ j U : V:dc!aä ja.Perönia: n täy:ti yk-.i B r o d e r Lbw.T.-;hip:.a i ä k k ä i t ä ! J-^chin i i a r e n , s t r i a aJue^^a F a l k . a r i c l j j , - M a r s h a l h r i iaii.vjr.:o :apah:u.T. i e n j o h - suomalaisia • a r i u k k a i t a , mr« - .A.maliai -^^•"••'^ G.-aha.Ti- . i i a a . r . a . "/alla-, ao?.x&-oh: melr;e:n mitaan.sa.iomaton : ^ . ' n m i , 76 vuotta. Pajvan fcankan on olJut farmilla j j d c : i a k y m m e i u a vuovta,. Hänellä on ollut k a i k k i a a n 11 la-sta, j o t k a civa! k u i t e n k a a n kaikki ole c n a a eloäöa. Han victtaa elamarjehtooiaaii vävyn .sa-a.sumalla k o i j f a r m i l l a . . Yhdymme oma 1.S-.en j a y.siavjcn o n - iient,oivovuk.<ilm Ja lojvolamme onnea, t e r i t j i i a j a ; p i i k a a i k a a p i i k a n par/a-, t y ö n . uura?:tanee]Ie palvan s a n k a r i l l e. "Miljoonan nimen marssi" Ottawaan tl(. 15-17 päivinä Toronto. — T o r o n t o n Hou5ewiVe3' Con.sumcrs' A s s o c i a t i o n i n julkaisema konferens-sikutsu . " M i l j o o n a n nimen mars.si.sta" Ottawaan e d e l l y t t ä ä , etta: k a l k k i e n e n p a i k k a k u n t i e n edu.stajicn o l i s i kokoonnuttava Ottawassa t . k :n 15 p ä i v ä n ä i l t a p ä i v ä l l ä L i t t l e Elgin t e a t t e r i i n yhteLseen neuvotteluun, jossa sovitaan l ä h e t y s t ö n muodostamisesta, . h a l l i t u k s e l l e e-itettavasta. anomuksesta ym. seikoista. Suunnitelmien mukaan p i t ä i s i m i l j o o n a n i m e ä csltebtaman h a l l i t u k s e l l e seuraavana paivana. Seuraavana p a l v a n a , h u h t i k . 17, o n tarkoitus pltaa maanlaajuinen edustajien kokous py.syvan kuluttajien j ä r j e s t ö n perustamista varten. Tahan konferenssii n voi o s a l l i s t u a j o k a i n en a.sianharra:staja tai j ä r j e s t ö j e n edustajat; j o t k a ovat l u o n n o l l i s e j t i k i n ter-vetulleet myöskin osallisiksi kahden edellisen palvan t o i m i n t a a n . • J o k a i - .sen edustajan ollsf mak.settava kahden d o l l a r i n .suuruinen r e k i s t e r ö i n t i maksu jarjestamiskuluj.cn suorittamista varten. Kutsuklrjees.sa painostetaan edelleen sita, etta jokal.sen j ä r j e s t ö n pitäisi maksaa edustajansa k u l u t T ä h ä n m e n n e s s ä saapuneet tiedot osoittavat, e t t ä miljoonan nimen k e r a a m i n e n h i n t a k o n t r o l l i n j ä l l e e n voimaan saattamLsen y. m . vaatimusten puolesta on t u o t t a n u t h y v ä t tulokset ja e t t ä C a n a d a n kansa on t a m a n k e - rayk.sen vaatimusten takana. Berlinin sensatiosta Taman, mantereen lehdet ovat lierlinistä levittäneet sensatiojnäi-: sia juttuja, aina siinä maara.s.sa; etta heikonipiheimoisct luulivat^ eti^^^^^^^ pian ne venäläiset ja amerikalaiset rupeavat ampumaan toincit'.toistaan. Kirkuvin otsikoin kerroit!in. miten venäläiset muka olivat julistaneet liittolaiset lierlini.s.sa saartotilaan. m i t e n tie-esteitä rakenneltiin, liittolaisten lentokoneita alulistettiin jiK\NMin pitkälle kelii-- lettiin tätä hysteriaa, etta .\e\v YoikTimesin Lontoon kirjeenväihta-, ja Herbert L.Matlhe\vs joutui vahan; lieventämään 'kriisiä'., : i M r ; ; "Matlhevvs kirjoitti huhtik. 2 jina: . . \'.irallisis-sa piireissil oliään sitä mieltä, että tosiasioita on vääristelty ja. tehty liian sen.säti6mai-siksi. britliläisi.ssä ja amerikalaisissa lehdi.ssä . . , Kivat näe: mitään merkkejä vielä, etta veniiläi.sel yrittävät eristää Berlinin.. Ruökatä-• varaa ja kivihiiltä kuljetetaan kuten tavalli.sta . . Brittiläisiä ja amerikkalaisia lentokoneita ei ole hätyytetty . . Sclvaä^(iiyOU.,reittLBiMlinin "^kriisiä" «n suuresti liioiteltu.; •Säai-^^ taa olla. että Yhdysvaltain hallitus tarvitsi tällaista liioiteltua-kriisiä sen hyväksi, että voisi pelotella ainerikalaiset hyväksyntään pakollisen asevclvolliauuden. ...•Mutta vaikka Berlinin "krii.'>ia'' on- vississä mielessä liioiteltukin, , niin tosiasia kuitenkin on, elia liittolaisten.välLsct suhteet e i v ä t : Berlii n i s s ä ole läheskään min hyvät, kum niiden pilaisi olla; Kuteii niuiste-laan. liittolaiset jakoivat v. 1945 (Potsdan\^in sopimus) Saksäii nelj ä k s i miehilysvyuhykkeeksi. .Samoin jaettiin Punaisen arnveijan va^^: loittama Berlin neljäksi .s\-mbooliseksi. alueeksi ja liittolaisten, eli nöl-jän vallan kontrollineuvt)sio ;i)eiustettiiii Bcrlinista. kasiii. hoitaniaän Saksan asioita. V .VIuksi asiat: edi.styivat kaikkia osapiiolia tyydyttävällä tavalla, Multa sitten ryhdyttiin Yhdysvaltain imperialismin johdolla:;rakeiH: lamaan uutta;; •'komnuinismivastaist:i-nuuiria". -Viuodostettiin/j •Bii.; zonia. sitten Thrizonia.ja limpuksi Lansi-Euroopan.liitto •.'koriimuhis-; mia. vastaan". . Riiman taman poliitti.sen toiminnan kanssa jarjcstet-' tiip Saksan perusteollisuuksien olvytiännnen ilmeisesti, uiisia ;:;S0täf seikkailuja silmälläpitäen. Suten. tuli niaaliskuun 20 päivän kbiitrölT..: lincuvostonkokoiis. niissä -länsivallat •'kieltäytyivät ilnioittailraistä; :• mitä ne Lontoon koniere.nssis.sa olivat $aki>an siihteen. päättäneet.i Tällöin .\euvo>tr)liiion edustaja marsalkka Sokolovsky ilmoitti, että hän ei voi osallistua kontroihneuvo.ston tvohön;-ios,'-lännen'' liitto- ''Kallc Aaltosen morsian!' Toronton Don-haalilla Toronto. .— Tampereen tyovaente-a t t e r l s s a yhteen menoon noin 150 k e r t a a esitetty l a u l u n ä y t e l m ä " K a l le A a l t o s e n morsian" e s i t e t ä ä n C S J :n S u d b u r y n osaston n ä y t e l m ä s e u r a n toir mesta torontolaisille ensi s u n n u n t a i na, kaksi kertaa samana paivänäi D o n - h a a l i l l a . . E n s i m m ä i n e n näytös a l k a a , k l o 1 j a t o i n e n k l o 7 i p. •Näytelmä on r u n s a a s t i l a u l u i l l a j a tansseilla h ö y s t e t t y j a e s i t t ä j ä t ovat sen n ä y t e l l e e t j o , k o l m e e n kertaan Sudburyssa, j o t e n sen esitys, o n n i s t uu v a r m a a n k i n , e n t i s t a paremmin — k e r rassaan- ensiluokkaisesti. M e n n ä ä n p ä j o u k o l l a katsomaan ' ja kuulemaan miten mestarillisesti p i k - k u k a u p u n k i l a i s s e r k u t . osaavat n ä y t e l lä. Sudburylaisct ovat kaikesta p ä ä t t ä e n olleet p e r i n innostuneita kappaleeseen koska se v o n . esitetty siellä kolme kertaa. — H . T I L A T K A A V A F A U S m. Arst-ntJinaöti 3 n-stt-Jlijaa ja k u i is ha-.Titajaa .vnden arairnaiin komema- .'nann De';ep::on:ii ja -MeIch;or;n diaar i l l e . C h i l e n p r c s i d e n t i i VideJa on- j u - iKtanui vallatut. ja KaiiCki etelaiSeii jaamerc:; aLject. jo;;Ci .<;ljrjjtveva' ETeia-.^^menka-ita . e:eiaan oievall; l o h k o l l a , C h i l e n vattakunnanalueiksi-, koska-chile!ai.':ei ova:- "E.spanjan en;i-sen i.mperiumin. l a i l l i i i a p e r j j o i t a '. M i t a t a a s - F a l k l a n d i n .saanin tulee • ' I j i t i r ' Argentiinan- p r e s i d e n t t i Pero; ne JO vu.me vuo-:na • i-^rgentiinaan .sis ä l t ä e n niiden a.sukkaai,— 2,500 he.n kea — Argentiinan-.v.ae::-;oon. määräten .saare: m e i - k i i t a v i k i i . Ar-^muimi k a r t t a a n seka perustaen saarille, E n ? - l a h n i l t a lupaa . ky.symat'.a .saahavain t ö ä s e m i a . A r g e n t i i n a n me:u3i. s:eluvoi-. mien l ä h e t t ä m i n e n .saarille merkitser v a i n F a l k l a n d i n lnttami.r.a de factf A r g e n t i i n a n valtionaluei.siin:-Falklan. dm . s a a f J l l e A d m i r a l t y B a y h m . s a a p u neet argentiinalaiset la-ivas:o-o.sasto'. ovat la.skeneet maihm joukkoja js e s i t t ä n e e t va,stalau.seen. F a l k l a n d in k u v e r n ö ö r i l l e eraan b r i t t i l ä i s e n l a i -' van liikehtimisen johdosta, alueella . ViimcLsimpien tietojen mukaan britt i l ä i n e n TLsteihja " N i g e r i a ' o n ma:-; k a l l a F a l k l a n d i n alueelle. Lontoon j v i r a l l i s i s s a pilrei.ssa p u h u t a a n . laiva.s.. I to-opcratioista. A r g e n t i i n a n ja C h i l e n j t a h o l t a on vakuutettu, e t t e i v ä t arktis- j t en ve.sien. "laivaslomanoovij.-u • mer.;| kitse m i t a a n uhkaa. - ; • ; ; F a l k l a n d i n saaret löysivät englan-1 t i l a i . s e t l 5 0 0 - l u v u l l a ja ne .saivat ni- [ men.sä lordi F a l k l a n d i n ; mukaan, N i i - i t a p i t i v ä t , hallussaan englantilai.set,.| ranskalai.sfet. .espanjalaiset -ja - argen-; t i i n a l a i s e t , kunnes E n g l a n : r l 8 4 3 muo-j dosti saarista e n g l a n t i l a i s e n k r u u n u n - s i i r t o m a a n . V u o s i n a 1908 j a 1917 E n g l a n t i lutti F a l k l a n d i n h a l l i n t o p i i r i in k a i k k i Weddclmeren- -saaristot, k u t e ii O r k n e y n ja E t o h i - S h e t l a n d i n saaret seka G r a h a m r m a a n ja s . i t a a i n a etel ä n a v a l l e ulottuvan e t e l ä n a p a m a n t e r e e n lohkon. G r a h a m - m a a n löysivät e n g l a n t i l a i s e t 1832. F a l k l a n d i n 'vsaarct- . o l i v a t .yleisen huomion kohteena vuoden 1914. j o u l u - kuu.ssa, j o l l o i n a m i r a a l i S t u r d e e n j o h tama ; e n g l a n t i l a i n e n laivue, tuho.si a m i r a a l i Spcen j o h t a m a n saksalaisen laivasto-asaston. Vuo.si .sitten h e r ä t ti i-uurta huomiota näille, a l u e i l l e .suoritettu a m i r a a l i B y r d m r e t k i l t u n t a , jok a tiedoitti valtavasta u r a a n i - , k i v i h i i l i - ja o l j y c s u n t y m i s f a A n t a r k t i k u - m m alueella. , R i o . de J a n e i r o n - k o n ferenssissa solmitussa ylcisain.erik-kalaisessa puolustu.ssopimukso.ssa etel ä n a p a m a n t e r e e n alueella olevat .saa-i ristot m ä ä r i t e l t i i n , k u u l u v i k s i A m e r i kan- mantereen puolustusvyohykkee-. seen-. E n g l a n n i n reaktio t a p a h t u m i e n j o h dosta on o l l u t - o d o t t a m a t t o m a n laimeaa. " N i g e r i a n " l ä h e t t ä m i s t ä lukuuno t t a m a t t a Englanti:ei ole tehnyc.muut a k u i n e h d o t t a n u t / s e l k k a u k s e n -siir-, tami.sta Haagin kansainvahsen tuom i o i s t u i m e n r a t k a i s t a v a k s i . Chile on t o r j u n u t kaikki, neuvottelut, kun taas .'Vrgentiina on e s i t t ä n y t asian, j ä t t ä m i s t ä Buenos A i r e s u n kutsuttavalle kongressille. E n g l a n n i n t a h o U a o n tapahtumaa jopa bagatellLsoitu n i m i t t ä m ä l l ä sita "kevaan e n s i m m ä i s e k si k u k k a s e k s i " . . Siirtyaksemme a r v a i l u j e n l i u k k a a l le p o l u l l e— olisi sangen; m i e l e n k i i n t o i s t a tietaa, mika, osuus . Y h d y s v a lr S> <i.r.':oi:.j( .non ;a .i-o.T.ipommLstiatee. hilkkojen .T;aailrnan.strate^i.s:in alue;-' -;!n — Pon?oi.';en Jaameri - Neuvo:-- -toiuf.oa vai-jiaari ja ctela.manner brit •naih^n irr.penumin alueita vastaan L'.:iiikii ameriri^lai-set imperialisti nimoiL."-evat etejar.-^anlerecn uraan:-. • : i v i h ) ! l : - : j a ö l j y v a r o j a . Mutta voidaan .ky.-va; — onko .suoranainen ag- ,?reösiir/i'-:°n toimmia ujoszuttanui -Yhdy.^valtoja, m i n k a •.•uok.si. .se käyt l a a r h a n . s i k i c a i t a ?; T a i onko Yhdys v a k a i n tarkoituksena yieLsamerikkä- !ai.sen . puolu-stu?sopimuk.sen varjoll: rrirrstaa. -b!-ii:ila:s:a - i m p s n u m i a . po I n t t i sm j a .sotilaallLsin m y ö n n y t y k s i i n " .. / a i . ovatko valtausioimenpiteet vain d i k t a a t t o r i e n V i d e l a n j a P e r o n i n l a t i - .lalaLsen mahtipontisia ; d i k t a a t t o n - paahanpisfoja v a i k u t u s v a l l a n j a aseman ,.sailyttamisek.si,; e r a i t a miniatyy- .'•j-imperialismih groteskeja ilmene^ .mismuotoja?- Tapahtumien kehitj'5tt odotettaneen m i e l e n k i i n n o l l a , .silla o-v a t h a n k y s y m y k s e s s ä myös b r i t t i l ä i sen imperiumin arvovalta seka maa-il.- nanvallan j a m e r i v a l l a n , asema. . .. ilor.. : Suomen sosdemit hajoitfamassä yhteisrintamaa r Helsinki. — V a p u n p ä i v ä n viettoa I koskeva kysymys on viime p a i v ma j ollut S A K : n . valistusjaoston kasitel- ! tavana, j o l l o i n , S A K asettui sille k a n - • n a l l e , etta olisi m i t a onnettomin r a t - ! kaisu, JOS t y ö v ä k i olosuhteessa, " j o l - i l o i n taantumus o n a k t u v i s o i n u t t o i - i m i n t a n s ä crikoLsesii ammattiyhdis-i t y s l i i k e t t a - v a s t a a n , v i e t t ä i s i kansam- I valista, taistelu- j a j u h l a p ä i v ä ä n sä ; kahtena eripuraisena joukkona." I . S.'^K kutsui koolle v a p u n p ä i v ä n. k ä y t ä n n ö l l i s t ä j ä r j e s t e l y ä , koskevan neuvottelun johon k u i t e n k i n saapuivat S A K :n edustajien Iisaksi vain S K D L r n j a S K P c n edustajat. N a m ollen ratkaisu koko maan kohdalta on vielä t e k e m ä t t ä , mutta Helsingin -kohdalta sen s i j a a n . t u l l u t selvak.si, etta y h t e i s t ä vappujuhlaa ei v i e t e t ä , j Huomioonottaen e n puolueosastojen j a puolueen j ä s e n t e n e s i t t ä m ät toivomukset, paatti H e l s i n g i n s o s i a lH demokraattisen k u n n a i l i s j a r j e s t o n e-diustajisto yksimielisesti, ; e t t ä . paa-. kaupungin sosialidemokraatit j ä r j e s tävät ensi vappuna oman vappujuh-. lan?a.jokä. v i e t e t ä ä n . HeLsingin työväen . p e r i n t e e l l i s e l l ä vappujuhlapai-kalla M ä n t y m ä e l l ä . . Tämä kci-yt lentokone feki, h ä t ä l a s k u n pellolle la hella Pass Lakea, joka sijaitsee 30 mailia Port Ar-thurista. JDhjaaJa ja matkustaja Harry Kotler, Orangresta, X. J; Yhdysvalloista pelastuivat loukk.iantu-matta vaikka lentokone kaatui/ ;Molemmat lentokoneessa olleet i h m e t t e l i v ä t sita että olivat"'Cana-dassa. Mr. Kotler" lentokoneen vieressä. työväenliikkeen yhtenäisyydessä on Suomen kansan ainoa pelastus Helsinki. - — Ä s k e t t ä i n p i d e t t i i n M e s s u h a l l i s s a suurkokous d e m o k r a t i a n j a r a u h a n puolesta: Vapaa S a n a kertoo tasta kokouksesta seuraavaa: . T y ö v ä e n l i i k k e e n yhtenaisyy d e s .s a kansamme pelastus —. kan.?a v i h d o i n k i n maansa i s ä n n ä k s i — r a u h a n , maan j a leivän puolesta. Sima ne t u n n u k set, j o i d e n merkeissä, t y ö v ä e n sankat joukot olivat t ä y t t ä n e e t M e s s u h a l l in a a r i a a n m y ö t e n . Tilaisuus muodost u i k i n v a l t a v a k s i osoitukseksi s i i t ä v o i makkaasta yhtenaistymishalusta, joka t a l l a h e t k e l l ä . e l a l i d y t t ä a t y ö v ä e s t ö m me laajoja pnreja. Ohjelman a l o i t t i H T Y : n torvisoittokunta .soittamalla N . L a i h o n j o h t a - moissa j ä r j e s t ö i s s ä . - . Lopuksi Hertta KuiLsinen. v i i t t a si T.shekko.slovakian t a p a u k s i i n j a o s o i t ti, etta .siellä nimenomaan t y ö v ä e s t ön y h t e 1 s r i n t ama, kansandemokratia murskasi taantumuksen. Siina on myös m e i d ä n tiemme. . L e p p y m a t on t a i s t e l u nuta va.staan; .jotka, h a j o i t t a - v a t t y ö t ä t e k e v i e n taisteluriveja! Hertta-Kuu-sisen lopetettua puhecn-s a , . j o n k a voimakkaat suosionosoitukset vahan -vaha k e s k e y t t i v ä t , - esiintyi K u l l e r v o - k u o r o Antero B y m a n m j o h tamana.; Taman j ä l k e e n nousi puhuj a l a v a l l e opetusministeri E i n o K i l p i .. . Puhee-ssaan han totesi, etta - K a r l M a r x i n 100 vuotta s i t t e n lausuma k e - mana T y o v a e n m ^ r s s m , m i n k a j ä l k e e n hoitus " K a i k k i e n -maiden proletaarit. Osuusliikkeet alentavat hintoja Englannissa .Lontoo. — P ä i n v a s t o i n k u i n yksityiset Inkkect; j o t k a ovat k a i k i n puol i n v ä l t t ä n e e t l a s k e m a s t a h i n t o j a k e hoituksen . s a a t u a a n , osuusliikkeet o-vat p ä ä t t ä n e e t alentaa huomattavasti h i n t o j a h u h t i k u u n 1 p ä i v ä s t ä lahtien. Ehdotetut: alennukset t e k e v ä t 10 m i l j . o s u u s h i k k e i s i i n • k u u l u v i l l e . perheille m a h d o l l i s e k s i saastaa n o i n . S32 m i l joonaa \-uosittain. B r i t a n n i a n osuust o i m i n t a l i i k k e e l l ä -on t u o t a n t o l a i t o k sia, tukku- j a v a h i t t a i s m y y n t i l n k k e i - t a .seka p o l i i t t i n e n . j a o s t o. seurasi viela. useita muita m u s i i k k i e s i t y k s i ä . . Tervehdyssanat lausUl S K D L r n puolesta j ä r j e s t ö s i h t e e r i V.; P o r k k a l a . , En.simmaisek.si i l l a n kolmesta puhujasta astui korokkeelle kansanedustaja Hertta K u u s i n e n. . Puhuja o.soittren.siksi. e t t ä t y ö v ä e n, l u o k a n voima on .aina ollut sen y h t e n ä i s y y d e s s ä — v a i n siihen nojautuen ja- vedoten se o n v o i t t a n u t vaaransa. M u t t a nyt t y ö v ä e n l i i k e t t ä uhkaavat v i e l a suuremmat vaarat k u i n a i k a i semmin. Vastustajamme Ovat koonneet rivinsä . . t i i v i i k s i - j o k a puolella maailmaa maailma m u i s t u t t a a j ä t - t i l a i s a t o m i a , . jonka kahden va.stak-kaisen voiman kokoaniKsesta o n syn-i t y v a kauaskantoinen ratkaisu. i H e r t t a K u u s i n e n v i i t t a s i t ä m ä n j ä l keen nuhin: .suurnn koko-.maailmaa l i i t t y k ä ä yhteen" on y h a v i e l ä k i n , a^ j a n k o h t a i n e n . P o l i i t t i n e n k a h t i a j a kautumisen mukaan on k u i l u . t y o v a e n - tomme voimia. Tojsen. maailmansodan j ä l k e e n on e n t a h o i l t a esitetty v i l p i t t ö m i ä toivomuksia t y ö v ä e n l i i k k e en y h t e n ä i s t ä m i s e s t ä . Mutta.. kuluneet vuodet eivat vahtcttava.sti ole n a i ta t o i v e i t a joka kohda.ssa- t ä y t t ä n e e t. M a a i l m a n yha s e l v e m m i n kahtiaja-kautamisen m u k a a n on k u i l u t y ö v ä e n k i n piin.ssa .syventynyt. . . T a n i a i l m cr nee s e l v ä s t i Suomenkin k e h i t y k s e s s ä , - H a l l i t u s t a vastaan .suuntautuva liike pyrkii, tosiasioita- kcvvesti ka.sitcllcn e t s i m ä ä n v i r h e i t ä , h a l l i t u k s e n . t o i m i s sa. Suorastaan hysteeriseksi on pol i i t t i n e n - keskustelu- : k e h i t e t t y vnmc viikkoina.- •. K u n - halliiuK vhtcisymmarryksessa. Eikö kovista kokemuk.s;.^';a o!-e':r"ii: opittu?. • T y ö v ä e n l i i k k e e n yhtcnai.syydessl« kansamme pelastus. S-uomc-n työväa t o l i a 011 suuremmat mälidöllisiiiij k u i n koskaan ennen. A-lköön se tako, etsikkoaikaailsa vaarin Pji kaamme tavoitteenamme Suomen:;•(: vaenlukkeen uudestaan yHtenälvi; luomista. . Toverrseuran- lausuntakuoron es^ n y t t y a - astu-i - -puhujakorokiicelle-iä k o l m a s . p u h u j a , huoltopäällikkö K.1 K u l o . Aluksi h a n ottaen csimerkiij h i s t o r i a s t a todi-stii miten työväen ji tenai-syydella o n aikaan-saatii paljx Taman, j ä l k e e n . h a n surtyi käsitte'* maan sosialismin toteuttamista & suen, etta; y r i t y s rakentaa yhteiskii' n a n s i s ä i n e n r a u h a kapitalismin vafc tessa on k a i k k e a todellisuuspohja v a i l l a oleva u t o p i a . : , M u t t a työväsj luokan toimintaa haittaa Juuri E k a h t i a j a k a u t u m i n e n . Kaikilla työii. s i l l a h a n on yhteiset edut. mitei a y l l ä p i t ä ä keskinäistä- taistelua! Ms. dan. on j ä r j e s t e t t ä v ä rivimme xm maan. siten, etta päämäärämme savutetaan j a k a n s a vihdoin .saadaanu. man maan i.sännak.si. J u h l a paattyi yhteisesti: lauLcttra Kan.sainvali.scen. Lac du Bonneti,ssa on ryhdytty keräämiijiii Sirola-Säätiölle Lac du. B ö n n e t , .Man. — CSJ:.! k a l a i s e n osaston. Kansainvälisen .nd •.tenpäiväh 'tiläisutKlestä:.muodt>sfuiiJ marrykscn tietä rauhan hyväksi ennenkuin .tilanne kehittyy min pahaksi, ettei sitä voida enää korjata. 'l/s Neuvostoliiton \iranomai=et sitten maaliskuun 31 pna antoivat .määräyksen, että briiir.Iaistcn..;ranskalaisten .ja amerikalaisten, ' '^jif-- ' rautatieyhteydet asetaan vissinlaisen valvonnan' alaiseksi, niin tästä L^tif'/- vah-onnasta tehtiin täkäläisten lehtien palstoilla •"saarto", sodanvaara v^mri^^Vi^^^^ ja^'yleensä suuri sensatiojuitu ft^f, ^ry^' : : ' -Berlinin tapahtuvat os ^.isfcafit?.'^ . OD ryhtyä etsimään erimielisyyksien asemesta sovinnon ja yhteisNTO- » S Ei todellakaan sovi demokratiaan n intialaisessa uuti^tiedossa kerrottiin huhtikuun 2 pna. etta Intian hallitus aikoo kayttaa n.sv hatätilannevaltuuksia Intian koin- :nninistista inioluetta vastaan. Samassa yhteydessä kerrotaan Burr man 'vUuden Ajan"' huomauttaneen, että. nama hatatilannevaltuudet •''civiit chkbtudkasti sovellu demokratiaan tavallhc^^^^ ,. • Kuinka huonosti iiainä poliittiset-vanf;itsemisel sopivat demokratiaan siitä saatiin viikon lopulla lisätodistuksia Intiassa Uuli-ticdot selostivat nieille. että satoja -rkommunisteja'' on pidätetty Intiassa poliittisten mielipiteittcnstt perusteella, mutta -samalla kerrot.-ian. etta : naiden- pidätettyjen jouko-ssa on .huomattuja , unioiohtajia.^ Tlmeista myös on. etta taman kommunistivastaisen aiojahdin avulla pyritään ennen muuta Inlianvirkamiesten lakon murtamiseen, ; --: Kun tilanne kehittyy siihen.,että kansan valitsemia; edustajia pi-: datetäan..poliittisten miclipiteitten.sä .vuoksi z^.-olkoon sitten k\-sy-. mykse.ssa kommunistijohtajaa unioiohtaja tai sosialistijohtaja-—- niin - silloin ollaan silla licUa, mikä: vie kaiken opposition lukahduilami-seenv Intian-kongressipuolueen hallituksen .johdolla aloitettu kommunistivaino on jo -vienyt siihen .et+tv ..Bombayn maakuntaparlamen-tin kommunistinen jäsen S.; .-V. Danqe. mainitaan pidatetiyjen jou-:' ko.ssa. -Mutta josiiatä menoa jatketaan; niin, pääministeri-Ja\vaharlal' Xe.hru. joka .tunnetaan myös "vaalcanpunai-sena"\ sosialistina, joutuu varmasti kulkemaan samoja teitä vankilaan, jos ei nimittäin hauesta tule Intian Mussolinia tai Kiinan Chianjr Kai-shckia. ... Kysymys t i ole lainkaan kommunististen teoriain hyväksyi-iiisestä tai' hylkäänrisestä.,: : H i Le\vis on • ikänsä.taistellutUomnuinistisia-aatteita vastaan, nviitta hän tekee tav- > dellisen pesäeron noitajahlia harjoittavien voimien -kanssa-^silloiiv. kiin tulee kysymys poliittisten mielipiteiden vapaudesta. Pääministeri Jawaharlal Xehrulla on ja täytyy olla täysi oikeus olla poiiiuisesti erimieltä .Intian kommunistien: ja .unionistien kanssa; -oluita kun hä ryhtyy käytiäniään;valtiovallan avulla -sortotoimenpiteiiä^p^ vastustajaryhmän .-'suun; tukkimiseksi-". ;niin- silloi-n ihän .sivuuttaa-deniokraattisen: katsantokannan rajaviivan ja seuraa fasistista so topolitiikan linjaa, mikä ei todellakaan ••sovi:demokratiaan''.-^kuten , yllämainittu intialainen lehti lievästi sanoen huom.tuttaa. Taistelut riehuvat yhä Kreikassa . .\tena. •— T ä n n e tulleissa tiedoissa liedois.sa sanotaan, etta a n k a r a t taistelut, riehuvat sissien j a h a l l i t u k s en joukkojen: välillä • l u o t e i s - K r e i k a s sa A l b a n i a n r a j a n l ä h e l l ä . - . H a l l i t u k s e n joukkojen ilmoitetaan saaneen haltuunsa viisi k y l ä ä j a s i s sien s a n o t a a n m e n e t t ä n e e n 150 m i e s t ä. S i s s e j ä , on tietojen ., m u k a a n talla vuorLstoalueella 1,000—1,200 m i e s t ä . k a . s i t t a v i in j ä r j e s t ö i h i n , j o i h i n rau-[.:ta.savallan, presidentin j a eduskunnan h a a rakastava, tyo.vaki o n l i i t t y n y t , - j a j asianomai.sten: elinten kanssa ryhtyi m a i n i t s i .mm. Demokraattisen N u o r i - ! v a l i n i s t e l e m a a i i ' v a l t u u s k u n n a n : mat- .1 -"^aston kuukau.sikokou.s; jo5.sa :-:äö;-i:-j t i i n toimeenpanevalta komitealta asA jjunecV.:-jkirjeet.--Si-rblä-S^^^ , t e t t i i n - l a h j o t t ä a o.sa.sabn.•k-a.=3^ ja j a e t t i i n .•.keräämistä • var.teh.katl kpr.äy5H.stä-ä.- .samaan. ;-^tarkoit.yit:K| T'oivpmme., ..-paikkakiihnar. • .•juoraaläi: ••ten.-. ö l e v ä n ' anteliaita. .täh'a-n". ,hy;'äi^ • tarkoUuk-seeii.... .yä.hä.stä' .loajjqn • t u u ; ; - v . ; . y ' v : ;,^" : . ; -;•:•.,:;•• -^HLstorkin- kirjoittämri-icp. oii: an5s> Vili.^kähdeilevPöiiite du'Bpisin' W^ k i r j o i t t a j a l l e . •; .kokouksessa ke,sku.<:t-clt:in my&ci Vapun, vietosta. .•Siitävannetaar.:E,i'/| hemmiiV-yksityisk.ohtaiset, .tiedo;; ..•-Q.saston;'-kuukausik'Gk^^ . p i t ä ä ' . ' R e v o n i e m . e s s ä . - tu 2 p n ä ; aikaehvkio -1 i.p.r.-^vRa.PO'''!^-^ son M a a i l m a n L i i t o n . A m m a t t i y h d i s - ! kaa. olivat nuo.:vastavintapiirit muka tysten M a a i l m a n l i i t o n jne. T a a n t u - j levottomia, s i i t ä , m i t ä h a l l i t u s mah-mus on k u i t e n k i n ottanut; n a m a mah- ! dollii-esti asiassa tekee - j a l e v i t t i v ät tavat j ä r j e s t ö t . s i l m ä t i k u k s e e n , .se pyr-1 m i e l e t t ö m i ä huhuja, k u hajoittamaan nama yhtenaisyy- . M u t t a i s ä n m a a n asialla oi\'ät n y t den j a voiman- p e l o i t t a v a t merkit.- t y ö - ole ne. j o t k a p e r ä t t ö m y y . k s i ä l e v l t t ä - -vaen y h t e n ä i s y y d e n - j ä r j e s t ö t ; . Mikä -mallä nostavat t i e t ä m ä t t ö m i e n k ä n s a - on- talloin . . o l e v a .tyovaenluok.s-amme laisten m i e l i s s ä e p ä l u u l o j a ; j a levotto-tulevaisuus. H e r t t a Kuusinen,-kysyi. •. muutta, - m i h i n ei- ole-aihetta;- Onhah Nyt ei ole kysymys v a i n - h e i k o n y h t e n ä i s y y d e n lujittamisesta tai . s ä i l y t t ä m i s e s t ä . Vanhat kasvot haaveilevat ajasta, j o l l o i n lakot voitai.sun, m u r t a a voim a k e i n o i n j a sulkea: r a u h a n y s t ä v ät v a n k i l o i h i n . Mutta t ä m ä a i k a ei e n ä ä p^laa, Suomi o n a s t u n u t uuden raj a p y y k i n : , eteen. Tämä . r a j a p y y k k i m e i d ä n on s i v u u t e t t a v a onnellisesti; j o s k a a n tama.ei ole helppo, m u t t a t y ö v ä e n l u o k a n y h t e n ä i s y y s luo meille e-dellytykset paasta, t ä h ä n kansamme r a u h a n t a k a a v a a n p ä ä m ä ä r ä ä n . Siksi on ennakkoluuloja poistettava; kom-^ mumstit. j a s o s i a l i s t i t t y ö s k e n t e l e v ät samojen tyopenkkien ä ä r e s s ä ; he v o i - paamini.stcri vakuuttanut, ctla-' neu-vfittelu: s.sa - noudatetaan julkisuuden p e r i a a t e t t a . Toivomme tietysti, e t t a s o p i m v i s v a r . mentaa- naapuriystavyytemme;. Neuv o s t o l i i t o n kanssa. M u t t a se ei merkitse y s t ä v ä l l i s t e n suhteittemme . k a t keamista m u u a l l e k a a n . - ; Siir.tven- s i t t e n . s i s ä p o l i i t t i s i i n -ky.sy-m y k s i i n . puhuja lausui, etta t y ö v ä e n l i i k k e e n t a v o i t e l t a v i n p a a m a a r a on sen y h t e n ä i s y y s . - E n s i k e s ä n , v a a l e i h i n t y ö v ä e s t ö , k u l k e e , v o i m i a a n t u h l a t e n k a h dessa r i v i s t ö s s ä porvarien nauttiessa h e d e l m a t . T j T m i E L y t t a v a s t i o n v a i k u t tanut; tieto, e t t e i t y o v a e s t o voi. v i e t t ää yhdes.sa v a p u n p ä i v ä n j u h l a a n s a . U u - y a . t t ä n a . p a i v a n a Siis. t o i m i a m y ö s s ä - hdistuuko j ä l l e e n 1920iluvun' historia"' ;— .IhmLsen kade.ssa on 23 lJJ-:ä-J kahdeksan 'rantees.sa. viLSI kesiöi katta ja kolme joka sormcic.a ja psj kalassa. - • --: Persia n maa - a l a on: eaO.OOönejsl mailia, . j a ; sen- v ä k i l u k u .on. noin i i] 000,000. PÄIVÄN PAKINA Ihmeellisiä uutisia Suomesta . Vumc v i i k o l l a . j u l k a i s t i i n - C a n a d i a n j Jos seuraa, n i i t ä - u u t t s i a j o i t ä vissit T r i b u n e n y l e i s ö n osastolla, kirje;;-jon-', p u m Helsingistä; l ä h e t t ä v ä t maäil-^ ka otsikkona. ;oIi;:--Ratkaiskaa t ä mä a r v o i t u s ' - : . K i r j e e s s ä t e h t i i n seuraa- "va kysym\-s: -. Sanomalehdet jatkuvasti s y y t t ä v ä t, etta P u n a i n e n armeija vaikuttaa: E u roopan'^, maitten tapauksiin. ; M u t t a kahteen-, vasempaan k a l l i s t u v a a n E u - : roopan maahan; I t a l i a a n j a . R a n s k a a n . P u n a i n e n a r m e i j a ei ole a s t u nut jalkaansa; mutta " b r i t t i l ä i n e n - j a amerikkalainen.:.armeija olivat .«ellä;V • " K u i n k a i p r o p a g a n d a m e s t a r i t selitt ä v ä t t ä m ä n ?" T a ä n t u m u s p i i r i e n asiamiesten propagandan s i s ä l t ö ' t o s i a a n k i n o n y l e e n s ä h y v i n ; r i s t i r i i t a i s t a ; . Y h d e l t ä puol e l t a s e l i t e t ä ä n N e u v o s t o l i i t t o ; olevan s i s ä i s e n hajaannuksen tilassa ja; .toi-; sglta puolelta Neuvostoliiton v a i k u t u s v a l l a n kasvua, i J o s t ä h ä n propag a n d a a n uskoo.:., n i i n e p ä i l e m ä t t ä sell a i n e n i h m i n e n itse joutuu sekavan m i e l i a l a n valtaan. .malle, m i n p y ö r ä l l e . j o u t u u päa^ V a i k k a tosiasiassa ei .ole annettu m i t ä än v i r a l l i s t a tietoa Suomen j a Neuvostol i i t o n - . v ä l i s t e n neuvottelujen 'kulus-- •ta,;niin s i t t e n k i n - p a t a t a a n t u m u k s e l l iv set sanomalehtikirjqenvaihtajat. saä^ vat;; tietonsa '.'luotettavista"'; l ä h t e i s t ä, ja; '•diplomaattisia p i i r e j ä l ä h e l l ä ole-: v i i t a " h e n k i l ö i l t ä . j a sitten k e i t e t ä ä n - n i i s t ä s e l l a i n e n soppa; e t t ä l u k i j a jpur^ :tuu harhateille.-: - H u v i t t a v i m a . o n se. ' e t t ä ••yhdeltä, puolelta s e l i t e t ä ä n : suomalaisten;;bler v a n .hyvin,: rauhallisia.^neuvottelujen k e s t ä e s s ä ; j a , t o i s e l t a puolen s e l i t e i ä än suomalaisten olevan h y v i n levottomia.' . : Ä s k e t t ä i n - Suomesta : saapuiieissa, •tiedoissa • v ä ä r e n n e t t i i n • t-ö f k.e-ä'.s 11 H e n t a Kuusisen p i t ä m ä ä - - p u h e t t a. E s i m e r k i k s i , , Canadan^^Uutisei^ si Suomea koskevanVktrjoiyiksenrc^ :sa- s e l i t e t t i i n t ä t ä puhetta:.V-'räS5ä,.k .., '"Hertta, Kuusinen, j o k u p a i v a .sitten sanoi:-.suoraan: "Suomen: t ä y t y y . s e u r a t a samaa tieta k u i n T s h e k k o s l o v a k i a n . - j o n k a , j o h d o s t a H e l s i n g i n Sanomat -sanoo: .'Eikö kansamme ole jo, . k ä r s i n y t / k y l l i k s i , etta. sen p i t ä i s i k u l kea uudelleen; v e l j e s v i h a n : ; t i e t . ä t o i s en k e r r a n . . m u u t a m a n • \-uostkyTnmenen kuluassa' ,.•;-.•",'.;.- :-;• ;. Yhdysvalloissa i l m e s t y v a s s ä Päiva,-, Ichdcssa. j u l k a i s t u n , ä s k e t t ä i n Helsing i s t a - p ä i v ä t t y uutinen, :jos.sa sanott i i n mm" s e u r a a j a a . "Sisalli.s.sodan vaara, v a l k a h t i , S u o m e n , t a p a h t u m a in Ilmapiiriin tanaan " e r a a n ; j o h t a v an I k o n s e r v a t i i v i n s e l i t t ä e s s ä e t t ä kom- :munistien • • j o k a i n e n -yritys .vallan- ,kaappauksen :S,uorit-tami.seksi SuomeS-- •sa Tshekk-oslovakian- esimerk.kiä;rou-i dattaen tultai.->iin kukistamaan a r motta. " S e l l a i n e n varoitu'; a n n e t t i i n vas-, , läuksenä:VVHertta ,-Kuiisisen-,>'aikäi rniri;: p i t ä m ä ä n :-..putt^^ sanoi . T s h e k k o s l o v a k i a n :,:osoittävah ,;,:tietä^;;Suömellekin^ ^rrfaäri Vas;!^ j e s t e l y s s ä . . ;"; Tä.man j ä l k e e n tassa uutisessa a n - - rie'.aah Suomesta sei.laiheh kuva.Veträ Vsieliä:;Voila3n-;:,sisäisen^;e^ aatossa P u h t i m a t t a k a a n . s i i t ä . / e t t a Tshekk o s l o v a k i a n tapau't:se: e s i t e t ä ä n koko- -naan : \ v ä ä r i n . niin myöskin ; H e r i t a Suomessa ilme,tv'.ab,-.i Vapaansa =ä| nas=a on .selos;iL« Me-.-uh »lliS^a P-*"? t\,sta kokouk.5Cita, jo>.-a Hertta S^H s i n e n p i t i , p a l j o n -puhecnaihe'-:ä 1^1 r a t t a n e e n puheensa- ,Sen , • ^ ' ^ ^ ö l i - , p u h u j a ; korostanut; S.uomen ,;?•] vaenluokan yhteisnntaman. m a t t o m y y t t a eika \iitan:iu* kaan- -.sellaiseen, - etta , ,se,--oli=v . m e r k k i n ä "<,isallisotaai. -t^tcn crni l u t t u v a i t t a a Vapaa S a : u ku^jo-^ t ä s t ä kokouksesta j a , sanoo • ^ l i - ' ^ ' ' - *' '•Lopu'-csi Hertta K a u . i-^n Tshekkoslovakian lapauk.viin ja, tiv että .;ädläVriimenonia^iv ;tv^^^ v h t e i s r i n t a m a , k a n s a .i ceasoSr? murskasi taantumu-tseii S-r-a .mv05 m e i d ä n tiemme L''np'>3i»'- taistelu n i i t ä va-tapn jn*ka tavat :vo'atekevien tautcUir^e/a • .Onko .tassa. muKa -mcr:-..-:,. '.a-^l |g -'•• ^^^:v yone;.^ Huoi o:; h £.v^; Shir.g i iilVUf ^:v.-elCo, .C Tv l3eri.--'.V( tiny tö' I Qsiice ce. .Tili xiaugh > ".veli. ; to fee 10 Tarv again • i-oice.'.ä .gyjii.'- ved b} ti. Vuoi .ckimg TE': ;.\I:' pn.-thd 'ctice o lingani underV Luom pro.Tiis , Conipi ! next 11 ime: b solo t i Pezheh to & A i ddehly, ' ttly .atti, ferledt.) ht oy Eii E".;befor i.giveh.';; le-hisiör n. bets I |ck an iS:is'the, e; is. no ^March h.s ;that, few;:;yea *ecelebi io.we; ar •sfu! dai tofflpie: nings.'T] tne;3p/,i^ ^Ppairatii: i -liave 1 l€ast.-_\vc 'Ipngirig,: le; hali. ;we, häVf anytiijiig. 3uhDay aygerVera feo:} ai-.>'tanee ^ -iv; VöurVifip' fcer;'Everi |-^T"-'ns .Mc i^Svetliiri? pogra.-n.T-i |p-r.e,.gyin:; ViinceVthi p-Priäiv;, a Ivänd •isg N •-<) -ra. l^^g,:;.repre f':,4^1';o:}ie VcoScentra: ' '•••-d -hc-v '^•^ecaily ! ;silomal3i5Dle\?simerkk:ina^^^ •'.nallalcaän^/yiittaä^^^ lankaappaukseen. jollaisesta qik::V^;,ky5ymy^k^ ' 3;:5iat;'kulkeyäiSnpr im Suomesta .saapuheisiin i i y v ä s u h t a i i t iM varovaisesti. -vähä;;esimBrkkinäVi?n;;Ksrtt3.S^ l|f;«!^^öii:in; I I-an?st !;;S^;niän^ Bp^timgvf^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 6, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-04-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480406 |
Description
Title | 1948-04-06-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
,
.f
i
II-m.
r
4tf
tv
I
lii!?:
II:
p l i l i l
mmimm
M.
Tiistaina, h uhlikuun 6. ]). — Tu^sday, April €
^liiiiEiiiisr^
I I J M C B f Y ) - - Independent labor
Tftk-phones: B u e i n e s » Office 4ri2M.
E d i t o r l a l Office 4-4265, Maoager
E s u k i j . E d i t o r W . Eklund. MaUlng
^ d d r e sB Box €9. Sudbiiry« Ontario.
tsbliAed Nov; 6tb }9I7. A u t b o r l z^
M «econd class majJ by t h e Ppst
OttUx Vepartsnent. Ottawa; Pub-
Jlcbed ttelce weekly: T u e s d a y s ,
lliurEdayB aod Saturdays by Vapaus
PubUshix}g CompanyjLtd., at 100-102
E lm St. W., Sudbury. Ont.. Canada.
Advmi. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-04-06-02