1929-11-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm 2 Perjantaina, marrasko 15 prnä—FrL, Nov. 15 No. 270 — 1029 «ii;' l p VAPAUS ryiu. Ootoio. t^tv""', patui n s s u t t l . > mUxittriai JobUpiirisi. VAFADS (Ubertr) ^ Jh» —ly d t u of ThMlA Warfc«n In C«g«U. PnbZiabed dtOy « Scdburr. Oattrio. ^ UtfUtmd M ds* Po« OfCc* Dcpcitmesi. Otuv*. »• «oMod el»«« toMOet. bnperialisima vastaan—sosialismm puolesta XUOEISO SOSIALISTISESSA BAKENNUSTTOSSÄ I TILAUSHINNAT: l A . H£0, 6 k k . $2ÄI. S k k . «.TS iM 1 k k . I l j » . — Yhdr»TtltoiWn J» : I Tk. $6M. 6 k k . |3J0. S k k , j» 1 k k . «IA). Ssomeea «ekS nssstlc ILMOTUSHLNNAT VAJAUDESSA: . , ^ ^ v^ ttMM. UkctcuSrl QnaotBibliits «takltven. Maailmansodan iiaavat eivät vielä läheskään ole arpeutuneet, kun jo ollaan uuden imperialistisen maailmansodan" edessä. Kapltalistlvaltaln keskeiset euuistiriidat maailman QmmX .drertäBa» nu», TSe eol. faeh. Mlatoom cfcui* for Ba«U Utertto». TSe, Jaa etta aiDol» tUuM. au T U U D U . «uloiUeea kiriee*.*»»*. kidott.k.a ««.UIuH» liIkk-.«ioIuJ«i •aanltiirtli « n i e a i : J. V. KANNASTO. liikkisenioluj». U h t m atoctojea (laet«t«a piUi olla konttOTi«a kello 4 i». niDeatTnln>»i^'^ adalUva» uVJyiUiBJ. Tattaades toimit».: Haotieiuto a». M.ck.7 Balldiof. 4 DBTIIM. St. Pohdin iSSm. Tq>a»len konttori: liboity BnUdin». S7 Lnxoa St. Pahalin 1038. Po.»to«.te: Boa 69, Sadbor. Oat. paino ia latomo: LItefty Bnlldiat. SI ton». St. PaheUn »81t7W. • _ Harhinin oikeus jutun asiapaperit väärennettyjä Harbinista saapuneet tiedot kertovat, että 38 neuvostokansalaista vastaan nostetun orkeusjulun käsittelyssä on tapahtunut huomattava käänne. Sen jälkeen, kun puolustajat esittivät mitä selvimmät todisteensa syytteiden perusteettomuudesta, oli prokuraattori pakotettu tun-nusumaan, että valokuvassa, joka kuvaa jotain henkilöä sytyttämässä palamaan asiapaperia, esitetty henkilö ei ole syytetty Poda, jota syyttäjä väittää asiapapereiden polttajaksi, ja että syyttäjän esittämä henkilöiden nimilista (salaiseen neuvotteluun osallistuneista henkilöistä) ei vastaa syytettyjen nimiä. Samoin on prokuraattori pakotettu ottamaan ta-kaisin syytteen, jossa syytettiin useita henkilöitä Moskovasta Harbiniin saapuneen "Kominternin sähkösanoman" johdosta, joka muka koski Fynjuisjania, terroria y.m. Näinollen on syyttäjä todistanut olevansa voimaton ja täydellisesti hävinnyt. Puolustajat toteavat tyydytyksellä, että prokuraattori pn ottanut takaisin tärkeimmät asiapaperinsa, joihin syytteet perustuivat, ja tunnustanut, että' näinollen on syytteen esittäminen mahdoton. Kaupungissa puhutaan julkisesti, että oikeusjutun "järjestäjät ovat kärsineet täydellisen tappion. y Oikeusjutun käsittelyssä esiintyivät syytettyjen viimeiset puolustajat Wieder ja Milenko. Milenko lausui puheessaan: "Oikeudella on ainoastaan kaksi mahdollisuutta — joko katsoa kaikki syytetyt kommunisteiksi ja antaa tuomionsa vain sen perusteella kaikille syytetyille tahi sitten esittää todellisia syytteitä. Todellisuudessa ei syytettyjä vastaan ole esitelty ainoatakaan syytettä: Puolustajat eivät ole joutuneet tekemisiin tosiasioiden kanssa, vaan prokuraattorin olettamuksien ja väitteiden kanssa. Syytettyjen onnettomuus on se, että poliittinen tilanne on jännittynyt, mutta se muuttuu. Antaessaan tuomionsa on pikeudeii otettava huomioon vain tosiasiat eikä epäilyksiä." Kaikki syytetyt, neljää lukuunottamatta, kieltäytyivät viimeisestä puolustuksestaan. Ne, jotka esiintyivät lausuivat, että he ovat syyttömiä ja,odottavat vapauttamista. Aseistariisumispäivän muistojuhlat ' Maanantaina, marraskuun 11 p:nä vietti porvaristo kapitalistisissa inäissa, viime maailmansodan lopettajaisjuhlaa — aseistariisuutumispäi-vääV jolloinka "sota sotien lopettamiseksi" oli päättynyt. Mutta • yhtä .valheellinen kuin oli tuo fraasi sotien lopettamisesta, 'yhtä valheellisia < olivat porvariston "rauhanjuhlat" maanantaina. Päinvastoin, juhlat kaikkialla muodostuivat mitä kiihkeimmäksi propageeraukseksi sotaan varustelun puolesta.. Kulkueet kaikkialla oli varustettu mitä militaristisem-massa ja isänmaallisemmassa Jiengessä, yksinpä lapsetkin oli partiolaisten • y.m.. puvuissa komennettu liikkeelle, marssimaan sotilaallisessa järjestyksessä, sotamarssien soidessa, nostattamaan isänmaallista innostusta ja sotakiihotusta. Jos mikään, niin juuri se aika ja ne tapahtumat, joita on sattunut sitten viime maailmansodan loppumisen, osottavat kapitalistisen järjestelmän elävän luhistumiskauttaan. Ne vakuuttelut,, joita tehtiin kapitalismin "vakauttamisesta" ovat osottautuneet tyhjiksi fraaseiksi, sillä tänä päivänä kapitalistinen maailmanfalous on epävakaisempi, kuin se oh ollut, milloinkaan' ennen. Siitä on seurauksena, että sodanvaara on myöskin entistä uhkaavampi ja siksi sellaiset suuret "rauhanjuhlat", mitä aseistariisuutumisen 11 :nä vuosipäivänä toimeenpantiin. Toiseltapuolen, neuvostotalouden roima nousu, viisivuotissuunnitelman tehokas toteutuminen, Osottavat Neuvostovallan taloudellista lujit- ' tumista. Jä sikäli, mikäli neuvostotalous vakaantuu, se merkitsee aina uutta iskua kansainväliselle kapitalismille. Senpätähden kapitalismi entistä innokkaammin etsii keinoja, minkä avulla voitaisiin aseellisin voimin hyökätä Neuvostoliiton kimppuun, sillä kapitalismi tietää, että sen • on se tehtävä ennemmin tai myöhemmin. Proletariaatin on entistä tehoisammih varustauduttava taisteluun imperialistista sotaa vastaan ja Neuvostoliiton puolustamiseksi. — Eteen-pmn. \ • Teona ja kaytantq Jokainen päivä tuo. tullessaan lukuisia esimerkkejä siitä, kuitta tärkeätä vallankumouksellisessa 'työväenliikkeessä •oh osata toteuttaa, oikeaa teoriaa käytännössä. Työläiisten vailankumouksellis|ta tietoisuutta koillaan ankarasti jokapäiväisinä taisteluissa. Niissä se > usein kirkastuu,, ja ilman syvempiä vallankumouksellisia teorioita tuntemattakin vohrat työläisjoukot selviytyä menestyksellisesti eräissä tilanteissa. Mutta vallankumouksellisen teorian tunteminen oh kuitenkin perus-eddlytjn menestyksellisen luokkataistelun käymiseen. Käytäntö ilman teoriaa, tietoisopillista tuntemusta vailla, on purjehtimista tapahtuniain kdutylosen vanavedessä. Näin menetellen saattaa useinkin näyttää siltä, etta kulj^aan oikeaa Inurssia, mutta pian huomataankin, että on^ purjehdittu ympyrää. Toiselta puolen on kuitenkin teoria ilman käytäntöä kuollut kirjain^ jolla ei ole mitään merkitystä työväen luokkataistelussa^ Monetkin, jotka ovat lukeneet Marxin teokset kannesta kanteen, saat-ta: vat kerskaillen puhua vallankumouksellisuudestaan, mutta siitä huo limatta he seisovat usein ymmärtämättöminä tilanteen cldessä. Joka velvoittaisi kokoamaan työväestön luokkavoimia porvarillista rintamaa vastaan. Luddcayfateiskuhnassa päntätään työlaista päähän jokapäiväisissä markkinoilla, Neuvostoliiton taloudellinen Ja poliittinen edistyminen, kansal-lis- vallankumouksellisen liikkeen kasvu siirto- ja puolisiirtomaissa j a luokkataistelun kärjistyminen porvariston ja työväen välillä kalkissa kapitalistisissa maissa — siinä päätekijät, jotka vievät kapitalistisen maailman uuden, entistä hirveämmän maailmansodan pyörteisiin. Muistamme viime maailmansodan opetukset. 1914 yllätti meidät sota. Mailraan proletariaatti kavallettiin. Sosdem johtajat uhrasivat työväenluokan kapitalistien sodan jumalalle Imperialismille. Uusiintuuko sama juttu? Syöstäänkö meidät uudelleen ka-nuunoitten ruuaksi sotakentille taistelemaan toisten maitten työläistove-reita vastaan? Teurastamaan luokka-veljiämme kapitalistien käskystä ja heidän asiansa hyväksi. Sota ei saa yllättää meitä uudel-leen. Meidän on ajoissa koko luokkamme voimilla ryhdyttävä päättävään taisteluun imperialistista sotaa ja sotavarusteluja vastaan, joka samalli on muodostettava taisteluksi sosialismin puolesta. Tilaime ei ole enää sama kuin 1914 Siinä on tapahtunut huomattava muutos. Maailmansodan •sjmnyttämän val-lankumoustilanteen edellytyksestä tapahtui Venäjän köyhälistövallanku-mous 7 p:nä marraskuuta (vanh. a-janlaskun muk. lokakuussa) 1917. Silloin otti Venjään proletariaatti tov Leninin johdolla vallan k ä s i i n i ja a l koi taistelim imperialismia vastaan — sosialismin puolesta. Jätttläissuuret, ovat olleet Venäjän proletariaatin taistelut. Suuret ne vastukset, jotka on täytynyt taistelun kuluessa voittaa. Katsbkaammepa vaikka aikaa jolloin kapitalistien palkkarengit, valkoiset ja keltaiset kenraalit hyökkäsivät kaikilta puolUta Neuvostoliittoa vastaan, miten urhoollisesti Neuvostoliiton proletariaatti kykeni kuitenkin kaikki porvariston yritykset torjumaan, taistellen ulkonaisen "rauhan" ensimäiselle työläis-valtiolle. Niiden vuolsen kuluessa taisteltiin sosialistisen yhteiskunnan luomistyön vaikein aika. Maailmansodan rappe-uttama taloudellinen elämä oli anarkian vallassa. Nälkä ja kurjuus raivosivat tautien ja ruttojen kanssa kilpaa. Vihollinen väijyi ja ryimistl joka puolelta. Armeija oli hajalla; Öli luota,va uusi armeija, köyhälistön aseistettu iuokkamahti. Se luotiin Punainen armeija alkoi sodan ulkonaisia ja sisäisiä vihollisia vastaan. Samanaikaisesti oli maan taloudellinen elämä elvytettävä, luotava uusi yhteiskunta, niin taloudellisesti, poliittisesti "kuin valistuksellisestikin. Sitä historian suurinta luomistyötä on Venäjän proletariaatti siitä asti tehnyt taistellen toisessa kädessä kivääri, jolla karkoitetaan työläisten viholliset olkoot ne sitten kotoisia tai vieraita ja toisessa "kädessä työase, jolla rakennetaan sosialistisen yhteiskunnan perusteita, luodaan sosialistista taloutta. Raskaat olivat Venäjän proletariaatille sotakommuiman vuodet.' Suuria uhrauksia ja aatteilleen uskolHsuutta vaadittiin jokaiselta yksilöltäkin. Mutta tuona aikana voitettiin. Ulkolaiset ja säisäiset viholliset lyötiin ja sota-kommuimista voitiin siirtyä suurempiin sisällislin uudistustöihin. Sosialistinen rakennustyö saatiin nopeampaan tempoon jä kasvatustyö'! in muodostettiin johdonmukaisesti sosialistiseksi. Sosialismin rakennustyön taloudellisella rintamalla on tähän lasti menty tavattomasti eteenpäin. Rappioituneen teollisuuden tilalle on noussut uusi, sosialismin periaateille rakentuva valtava teollisuus, joka ylittää tuotaxmon etmen sotaa. Samalla on teollisuus yhteiskunnalllstutettu. Tuotantoa harjoitetaan vain kulutuista silmällä pitäen. Kysyniiän laki on tuotannossa määräävänä, eikä voitonhimo, kuten kapitalistisessa tuotannossa.'^ Michel F^bman, englantilainen sosdem lehden edustajakin, antaa erittäin ylistävän kuvauksen Neuvostoliiton sosialistisen talouden valtavuudesta: "näin ihmiset kuumeisen aktii-visna rakentamaan uutta yhteskun-teiskunnissa ja valtioissa; on ehkä helpompaa kuin suorittaa vallankumous ihmisaivoissa, jokaisen yksilön ajattelussa. Se an teko, jonka suorittamiseen vaaditaan enemmän kuin ylloppilasIakkL Neuvostoliiton nouriso, samalla kuin se on ottanut kaikilla voimillaan osaa taloudellisella rintamalla sosialismin rakennustyöhön on luonut uuden kulttuurin, kasvattanut itsensä sen mukaan ja levittää nyt tätä kulttuuria kaikkiaUe. Tunnettu ruotsalainen sanomalehtimies K. Stubbendorff kuvauksessaan Neuvostoliiton nuorisosta sanoo, "että nuoriso siellä tahtoo tietää voidakseen rakentaa." He hankkivat tietoja ja taitoja, joita tarvitaan sosialismin rakennustyössä. Siinä he ovatkin onnistuneet j a luoneet uuden sivistyksen ja kulttuuritekijät, jotka eivät palvele enää yksilöitä vaan yhteisöä, sosialistista yhteiskuntaa, Neuvostoliittoa. Neuvostoliiton nuori kaarti on tehnyt suuren työn koko maailman työväenluokalle. Se on esimerkillisesti jokapäiväisessä työssä osoittanut mitä sosialismin toteuttamisen aikakausi vaatii nuorisolta, mihin suuntaan kehitys on johdettava silloin, kun on kasvatettava työntekijöitä sosialismin palvelukseen. Nuorison osanotto ei koskaan ole ollut niin suurlmerkityksellinen taistelun kulkuun ja tulokseen kiiin tässä munistipuolueen paikkakunnan toi- koitan niitä, joiden palkkaorjia me meenpanevakcmitea on järjestänyt' nyt olemme. Usein vielä kuulee ylä- Huoneusto oU täynnä yleisöä, toisten I luokan puolelta sanottavan, ettei työn täytyi palata ovelta takaisin, kim eijteko kuulu niille "jotka eivät ole sii-ollut tilaa seinien sisäpuolella.^ Eikäjhen tottuneet", että heidän luus-oUsi jnitenkään uskonut sitä' tilai-jtonsa ja jänteensä ovat liian hienot suutta niin''tarkoitustaan vastaavaksi | työläisten sitävastoin ovat hartiat ja kuin mitä sa ohjelmisiDnsa puolesta lihakset voimakkaat, ovat muka työtä todella oli. Siinne takafonttön, niinkuin sitä kutsutaan meidän suomalaisten keskuudessa, oli kiinnitetty neulain kanssa punanen paperi, että ei muuta näkynyt kuin ainoastaan vallankumous-symboolL Arvaa, miten se vaikuttaa, varsinkin 12: toista muistojuhlana; sitä en voi milloinkaan varten syntyneet. Porvaristolla on siis monenlaisia unhoittaa. Mitä ohjelmaa siellä kaikkea oli, en voi mitenkään tässä luetella, ainoastaan osan. Näyttämölle tuU ensin ukrainalainen kuoro jouhi-orkesterineen — vaikea on sanoa sen henki;^'{?mnan ^uku^, vaan lavan täyteinen se oli, enempikin kai olisi ollut" laulajia kuorossa, mutta lavalle ei enempää yhdellä kertaa mahtunut. Laulut olivat hyvin harjoitettu ja valittu, tarkoitustaan vastaavat. Puhujina esiintyi Becky Buhay, nalstove-rimme ja innostvmut vallankumoustaistelijamme Torontosta. Hänen silmänsä säihkyi tulta, j a , , innostusta tuntui aivan sillä hetkellä että oli kalkki esteet tieltämme voitettu kun hän kuvasi olot Venäjällä. Mutta sitten puheensa lopussa muuttuikin kuulijakunnan mielet murheelliseksi, kun tulkitsi hän, että miten paljon me todella ollaan jälessä näissä porvarillisissa sivistysmaissa, kuten sitä sanotaan. (Mikä on porvarillinen sivistys? "KnrjQus ja .vankilai." Venäjällä: Hyvinvointi ja vapaus. Siinä ero.) tapauksessa. Puhujamme kehoitti järjestä3i;ymään Neuvostoliiton nuoriso on erinomai-^a taistelemaan parempien olojen saa-sestl oivaltanut tilanteen sille asettamat tehtävät. Se on kaatuneitten soturien tilalle nostanut keskuudestaan uudet taistelijat ja johtajat taistelua jatkamaan. Se on luonut uuden, sosialistisen kasvatus- ja sivistysperus-tan ja sillä pohjalla seisten tekee mullistavaa työtä vanhojen, arvottomien tekijöiden poistamiseksi. Se on näytellyt tuotannossa niin tärkeätä ja ratkaisevaa osaa, että koskaan ennen ei ole nuoriso niin ratkaisevasti luokkataisteluun vaikuttanut. Suuret, jättiläissuuret tehtävät on Neuvoistoliiton nuoriso suorittanut koko maailman proletariluokan hjn^äksi Se on pystsmsi; yhdistämään nuorten sydänten ja sielujen intohimoon sosialistisen luokkatalstelijan selvän* terävän äljm ja^ siirtymään kuolevaJn sukupolvien vallankumouksellisesta tahdosta luovaan, muovailevaan työhön. He eivät ole tyytynet vain hankkimaan kommunistista maailmankatsomusta j a t ä t ä varten tarpeellisia tietoja, vaan he ovat, menneet pidemmälle. He ovat samalla kasvattaneet nuorison pystyväksi rakentamaan uutta, kommunistista yhteiskuntaa. 12 vuotta on sosialista rakennustyötä vasta tehty, mutta, jo tälläkin ajalla olemme - tulleet vakuutetuksi siltä että Neuvostoliiton prt)letariaatin taistelu on suoranaista taistelua • sosialismin puolesta imperialismia vastaan. Mitä lujemmaksi; NeuvostolUtto, sosialismin linnake saadaan, sitä tuloksellisemmin voidaan ;käydä taistelua imperialismia vastaan. Jokaisen työläisen olkoonpa hän. .sitten missä maassa tahansa, on velvollisuus luokkansa jäsenenä tehdä kaikkensa sosialismin toteuttamiseksi ja päättävästi käydä taistelua jo saavutetun suuren voiton, Neuvostoliiton puolesr ta. Nuorien tovereiden velvollisuus on olla tässä taistelussa ensimäisenä. Neuvostoliiton nuorten komniuhistien esimerkkiä seuraten on heidän revittävä alas vanhat ennakkoluulot ja juurrutettava kaikkiin luokkamme j ä seniin uusi oppi sosialismin toteuttamisesta, pitäen esimerkkinä Neuvostoliiton nuorten kommunistien taistelua. Imperialismia vastaan — neuvostoliiton puolesta! salakavalia vehkeitä ja juonia eksyttääkseen meitä tällä hetkellä, hekellä,, jolloin koko rriaailman työläiset ovat heräämistilassa itse omia, heille kuuluvia asioita hoitamaan. • Porvaristo uskottelee meille että nyt on ikuinen rauha, taattu, on muka sodan jumala tapettu ja ovat kaikkien maiden rauhan jumalat allekirjoittaneet Geneven rauhan sopimuksen. Mutta älkää ummistako silmiänne porvariston pettäviin rauhan kuvitelmiin. Olkaa valveilla! Sodan ^aara on vakava. Imperialistit voivat minä hetkenä alkaa hyökkäyksensä Neuvostovallan kimppuun tuhotakseen sen ja muuttaakseen raunioiksi vuosia kestäneen rakennustyön tulokset, ja samalla he tahtovat iskeä maahan koko maailman työväenliikkeen. Kansainvälinen velvollisuus on työläisillä ja farmareilla rientää estämään sitä tuhoa, joka koskee meitä kaikkia työn raskaan raatajia.V— Yksi kaikkien 'ja kaikki yhden puolesta, se olkoon tunnuss£uiamme. H. Rr- k k a. No. 2^ Häviäyä kaupunki Colialt edelleen alaspäin menassa COBALT, marrask. 13. — Veroitta-jan antama tilasto Codaltin nykyisest ä tilanteesta antaa hyvin huonon k u van. Kaupungin asukasluku on viime aikoina lakkaamatta vähentynyt, ollen asukasluku viime vuoden veroituksen aikana 4,203. niistä 21—60 vuoden i - käisiä 1,013. Tämän vuoden veroituksen aikana on väkiluku 3,548 j a 21—60 ikävuoden välillä 784 oUen vähennys 655 henkilöä sekä 21—60 ikäluokkien vähennys 229 henkilöä. Tuloverovähennys on y l i $16,000. K o - konaisveroitus ollen tänä vuotena $ l . - 420,939. Kun katselee yllämerkittyjä numeroita, niin niissä on huimaavan suuret vähennykset kaupungin suuruuteen katsoen. Saadakseen kaupungin tuloarvion pysymään tasassa, i l moittaa veroittaja osalta kohottaneensa talojen arvoa, vaan tuloksena on talojen alas purkamisia ja kaupungista ulos muuttamista suuressa määrässä. Tilanne oii_ siis varsin epätoivoinen. Edellämainitut muutokset ovat varsin tavallisia kaivoäcylissä tahi kaupungeissa niin pian, kim ksdvaimot on tyhjiin , käytetty, joutuvat työläiset-siirtymään toisille paikkalnumille ja heidän, perässään liikemiehet, jotka o-vat riippuvaisia työläisjoukoista. Tämä vaara uhkaa Cobaltia. vuttamiseksi ja taistelemaan niin loppuun asti kuin Venäjänkin työläiset: Se kyllä kysyy uhrautuvaisuutta sen me tiedämme; —r meillä ei ole muuta menetettävänä kuin kahleet ja jota iimokkammin toimimme sitä pikemmin olemme vapaat. Ohjelmistossa seurasi runoja ja puheita ukrainian-kielellä, Detroitista oli nuopsoliiton järjestä, englanninkielinen; hän selosti nuorisosta, miten heidän palkat pn alas poljettu kauttaaltaan ja siis järjestäytymisen tärkeydestä nuorisomme keskuudessa jne. Sitten esitettiin kuvaelma, ja puolankielellä puhe y.m. Suomalaista ohjelmaa ei suoritettu. Kommunistipuolueen jäsenjl-tä emme voi enempää juuri nykyoloissa vaatia, mutta mitä tuleviin huvei-hin ja mielenosoituksiin, tulee, tullaan kyllä ottamaan osaa., Ensimäi-nen ryntäys järjestetään Leninin juhliin tammikuussa. 21 päivä on oikeastaan muistopäivä, mutta juhlat tullaan järjestämään sitä päivää lähinnä olevaksi sutmuntaiksi. Joten silloin ei riitä enää pikku huoneistoi, kun näin ajoissa aletaan homiin. vaan on mentävä keskelle suur Wind-soria, että saadaan tarkotustaan vastaava huoneisto; Tästä lähemmin tuonnempana. Nä3rtä sinäkin silloin solidaarisuuttasi, tee sinäkin tehtäväsi Leninin muistolle. Ei mikään tehtävä ole lilan suuri eikä mikään liian pieni. Heitettäköön "kaikki perhe ja kllkkikemut vanhanaikaslksl, tulkaamme omaksi itseksemme. Nyt alkaa aika paikkakuimallamme, jolloin ei työtkään paljon ahdista, koska General Moottorin ' pajasta on miehet pantu joululomalle, Fordin pajan pitäisi sulkea ovet kokonaan, Chrysler ön kai tehnsrt vararikon. Mikä meitä seuraa seuraavien kuuden kuukauden aikana. Kysyn aljotko maata talven ja Imeä kämmentä, vai tuletko ja toimit toverisi rinnalla .— Kynä. HeuYostöMenteri Sault Ste. Marien uutisia taa, jota el millään tavalla voida rinnastaa länsimaisen ka;?ltallsmikäsityk-sen kanssa • uudelleen rakentamista toteutetaan päättäväisyydellä, luodaan uusia j a vain yhtciskumuOU-sia ja taloudellisia arvoja." Edelleen kuvailee Parbman sitä tarmoa ja päät-tävl vjolla* Neuvostoliiton prole-mmk .taisteluissa porvarillista ajattelutapaa. Heille selitetään, etta työväestön taisteluista saamat kokemdcset eivät ole minkään arvoisia. Selitetään, etta työläiset ovat ymmärtäihättömiä j.n.e. Vi Kun teoriassa tunnustetaan esimerkiksi työväen kansainvälinen' yh- ^tenäisjrys tärkeäksi luokkataistelun menestymiselle, niin tämän ohjeen noudattamatta jättäminen käytännössä ei suiiduian ole omiansa lisaä- ^' halua tutustua vallankumoukselliseen teoriaan, joka kaitakin oi» työväen voitollisai luokkataistelun perusedellytyksiä. tariaatti käy tmsteluansa ja rakentaa sosialismia. Kertojan erikoista mielenkiintoa on herättänyt se seikka, että Neuvostoliiton nuoriso on kaikkinensa mukana tässä rakennustyö;^! Kertojan mielestä nuoret ovat omaksuneet sosialistisen rakennustyön, e-räänlaiseksi palvonnan kohteeksL Tue tunnustus tulleena niiden taholta, iot-ka aina ovat uskotelleet NeuvostolU-ton kulkevan kohti kapitalismia, on isku W t ä itseään, ja kaikkia Neuvostoliiton sosialistista rakennustyötä e-pälleviä vastaan. • Jos NeuvostolUton nuorisolla on hyvä osuus sosialistisessa rakennustyössä yleensä, niin poliittisella ja sivistyksellisellä alalla se on suorastaan jättiläismäinen. Neuvostoliiton kommxmistlnen nuoriso on suorittanut työn. joka historian lehdillä tullaan mainitsemaan yhdeksi suurimmista. Tehdä vallankumouksia yh- KaunUta ja lämpöisiä' Ilmoja pn ollut tämä syksynnä täällä Soossa a i van näihin päiviin asti, joka kyliä onkin köyhemmälle väelle hyvä, ette? tar\'itse lämmitykseföh käyttää niukasti tienattuja varoja, kun tuo paikkakun-riah suurin työmaa tai tehrästehdas ei käy muuta kuin puolta aikaa ja suuri osa ei saa sitäkään tehtä. J. osaston kokous oU t.k. II p:v, jossa oli paljon hyvinkin tärkeitä a-slolta käsiteltävänä Siirrettiin seu-ravaan Kokoukseen että jäsenillä on alkaa paremmin tutustua niihin. Lanantainna t.k. 16 p. iltanna on haalil^a täysi kuun kiiutamotanssit, josta ei kukaan pois oUa voL Sndburilaiset tolevat Soohnn Sunnuntaina t k . 17 illalla S. J . haa-lllla tulee vierailemaan aluekomitean vierailu joukkue runsaalla ohjelmalla josta mainittakoon: taistelulauluja: lausuntoa, kupletteja, hanuritalturi, notkeusvDimistelua Ja kolmli^ytöksl-nen työväen näytämä "Vapauden sortoa" yjn. Se siis tulee olemaan sellainen tilaisuus jo&ta ei kenenkään sopisi olla pois. varsinkin kun~tähän Canmore, Alta. tilaisuuteen sisää;ipaasy on' vapaa. Jn. Täällä I jaksetaan paksusti, ainakin nilnkauan kuin saadaan luottoa kauppapuodista, sillä eihän täällä ainakaan työllä meitä rasiteta. Viimeisenä kolmepa viikkona el kaivanto ole työntänyt kuin yksi ja kaksi päivää viikossa. , Tuonen viikatemies on tänä syksyni usein vleraDlut keskuudessamme, m, m. joku vUkko sitten kuoli tämän kotikylän unlon esimies E. Mallabone Hänessä menetimme parhaan eturivin miehen, kauan eläköön muistosi keskuudessamme. ^rjesiötoiminta on ollut täällä. Ikävä kyllä, perin,laimeaa nykyään; jäsenistö aina vaan pienenee kuin pyj mailman lopulla. Siis täällä menee kehitys alespäin, päinvastoin pitäisi jäsen määrän kohota näin jääenryn-täys kuun aikana. Miksi el silmät avaudu? Miksi esllimymme aina edelleenkin porvariston kannattajajoukkona, vaikka näemme jokapäiväisessä elämässämme, että el vallassaoleva luokka halua ajaa meidän työläisten etuja. He kyllä vaalien edellä tunkeutuvat keskuuteemme ja lupaavat yhdeksän hyvää ja kahdeksan kai* nista. Täällä Canadassa, samoin kuin miiis< sakin 'maissa, perustetaan uusia refor-mistipuolueita iyöväenpuolueen nimei lä ja ovat Vkaunisohjelmaisla, vaan Niinkuin yleensä tiedetään, päätettiin Neuvostoliitossa' jokin aika sitten siirtyä viisipäiväiseen viikkoon ja keskeytymättömään tuotantoon. Koska lukijoillemme on varmaankin mieluista tutustua lähemmin tähän sangen mielenkiintoiseen uudistuksseri, niin julkaisemme seuraavassa P. Dubnerln sitä valaisevan kirjoituksen. Elokuun 26 p:nä t.v. Neuvostoliiton kansankomlsaarien neuvosto teki päätöksen, että Neuvostoliiton teollisuuslaitoksissa ja virastoissa aletaan siirtyminen keskeytymättömään tuotantoon. Se suuremmolnen taloudellinen etevämmyys, mikä tällaisella tuotannolla on, on johtanut siihen, ettei Neuvostoliitossa tällä hetkellä ole yhtään kulmakuntaa, missä el jatkuvaan tuotantoon silrt3^mlsen tunnuslauseen perusteet olisi selvillä: Ihminen voi ja hänen täytyy levätä, mutta koneen on työskermeltävä. Työläisille keskeytymätön tuotanto antaa mahdollisuuden mukavampaan ja useammin toistuvaan lepoon, avaa suurenmoiset uudet mahdollisuudet kulttuurin, tieteitten ja taiteitten kehittämiseen, kohottaa työläisten ammatti-, kulttuuri- ja terveydellistä tasoa. Ensialuksi koko proletaarisen luovan ajatuksen huomio oU kohdistettu niihin teknillisiin vaikeuksiin, jolta aiheuttaa keskeytymättömän tuotannor järjestely: mlteh voi järjestää liukuvan työvuorojen vaihdon? Miten tuotannon voi yhtämittaisesti turvata ammattitaitoisella työvoimalla ja in-slnöörl- teknlillsellä henkilökunnalla? Miten voidaan ja oriko tarpeellista siirtyä keske3rt3miättömään työviikkoon kosteuden haihduttamisessa? Kuinka voi suorittaa tämän sllrtsmilsen, niin, ettei alenneta — e l ainoastaan määrällisiä vaan myöskin laadullisia eks-ponetteja (osoittimia). Mutta suureimmolnen tuotantotapa-järjestelmän murros tuo ehdottomast:' mukanaan myös kalkkien kltejrtjmelt-ten tottumusten ja elämisenehtojen murroksen, j a sikäli kuin voidaan löytää ratkaisu järjestely-teknillisiin valkeuksiin, joita on kullakin tuotantolaitoksella, työläisajatus entistä Itsepin-täisemtmln palaa yhä uudelleen toteamiseen, että on välttämättömästi muutettava totutut elämänmuodot ja erikoisesti pyrittävä ajan säästämiseen Nousi kysymys uudesta kaleiiterlsta. Viisipäiväisen ^övllkon (neljä työpäivää, vUdes leoppälvä) säätäminen antoi korvaamattoman Iskun,, vanhalle kalenterille. ' Ktm me pakoitlmme ajan palvelemaan meitä paremmin ja teholsam-ihln, me jouduimme ristiriitaan tämän uuden, entistä nopeamman ajan ja Missä määrin on kelvollinen, nykyinen kirkkokalenterimme? Seitsenpäiväinen vUkko on ylenmäärin pitkä, minkä vuoksi se aiheuttaa tuotantoväsymyksen kertymistä, mikä puolestaan alentaa työn tuottavaisuut-ta, lisää suuresti viikon viimeisinä p:nä tapaturnilen lukumäärää (tuotannollinen reumatismi), lisää hylky-tavaraln määrää, huonontaa tuotteiden laatua. Kalenteripäivien luku kuukaudessa on vaihdellen 28, 29, 30 ja 31. Vielä enemmän, vaihtele© työpäivien luku eri kuukausina. 22—23:sta se vaihtelee 26—27: ään, eikä tämä vaihtelu toistu tasaisesti vuodesta vuoteen. Tässä el ole "moottorin iskujen" täsmällisyyttä, vaan pikemminkin käsiteollisuuden horjuvaisuutta. Tämä vastaamattomuus nykyaikaiseen teh-dastuotaimon vaatimaan täsmällisyyden ja ontuvan kirkkokalenterin välillä aiheuttaa kärjekkäitä vaikeuksia ajan järjestelyn kysymyksissä. Viisipäiväisen työviikon säätäminen, nämä puutteellisuudet, tämän teollisuuden epäsäännöllisen kulun poistaa todellisuudessa, mutta se j ä ä klrkkokalen-terlln, mutkistaen ja sekoittaen työnsuoritusta'. Kysyiqys uudesta kalenterista ei ole likikään nnsL Kapitalistien etujoukko, erikoisesti amerikalaisten, on useampaan-kertaan asettanut kysymyksen kalenterin muuttamisesta, törmäten kuitenkin aina vastakkain papillisten henkilöitten kanssa, jotka näsrttelevät huomattavaa osaa kalkissa "johtavissa" kapitalistisissa, maissa. Eipä suotta ole Pohjois-Amerlkan' Yhdysvalloille annettu "apinajuttujen maan" nimeä. Näinollen kaikki yritykset , uudistaa kalenteri, sortuivat välttämättömyyteen noudattaa "raamatullista" seitsenpäiväistä työviikkoa. Kuitenkin täälläkin on tehty esitys 13-kuukau-tiseköl kalenteriksi, missä jokaisessa kuukaudessa tulisi olemaan neljä seitsenpäiväistä viikkoa. Tämän , kalenterin mukaan tapahtuvaan tilastolliseen järjestelyyn olisivat, kuten on osoitettu, taipuvaisia muutamat yhteen kietoutuneet yhtymät. Samanlainen ehdotus on tehty kansainliitossa. / , Koska Neuvostoliitossa eivät ole esteenä uskonnolliset perinnäistavat vielä enemmän: koska täällä taist^laan viimeisiäkin uskonnollisten mldialojen jäiteitä vastaan, entisten ajanlaskun muotojen kanssa. Todellakin, me olemme .p^cpittaneet itsemme kulkemaan kiinteään sosialismiin. Border Gity, Ont. Venäjän vaUanknmonksen muisto johlaa. juhlittUn 10 -p. marrask. Re-get teatttoissa.' Se. oli jksi onnistua litiinniist»^ tilaisuuksista mitä kom* käytäntö on osoittanut että ne pettävät t y ö l ä i n lainsäädäntötyössään Jos kalkki maailman työläiset ymmärtäisivät -afeeman eli tilanteen, mihin porvaristo on vuosisatojen aikana käyttäryrt ja edelleen tuhlaavat ne kovalla raadannalla ansaitut miljoo-hlen pääomat, meidän työläisten työn tulokset, jos.me todella oivaltaöimme kuinka väärin käytetään ne luodut arvot, nihx me kaikki työläiset yh-tiesvoimln liittoutumisen kautta voisimme repiä hajalle tämän nurinku-risai yhteiskunnan j a rakentaa tilalle sellainen yhteiskunta, missä olisi kaikilla kuolevaisilla mahdollisuus elää. Vaan oiiko meidäö työläisten joukossa vielä 20:Ilä vuosisadalla sellainen' harha käsite, kuten näyttää, että Jokainen tuotantovuosi antaa 72 uutta työpäivää. Kas nämä imivät ne juuri eivät mahdukaan vanhahr kalenterin puitteisiin. Työläiselle, Joka on silr-t3m3rt keskeytymättömään tuotantoon eivät vanhat kalenteBset muodot auta orjentoltuessa ajan mukaan, eivät o-soltiEL, milloin voi levätä ja mUlöin on lähdettävä työhön. Vielä enemmänkin ne häntä vain sekoittavat. Työläisen ajankuvausta, jota edellyttää. työvuoron vaihtuminen täsmällisesti joka viiden vuorokauden kuluttua, el vanhassa kalenterissa lainkaan ole. Jotta voitaisiin auttaa työläisiä ajan järjestelyssä, jotta voitaisiin ehkäistä sekaannukset'Ja työstä poisjäämiset muutamat tehtaat ovat julkaisseet eri-koiskalentereja. Niinpä esim. Kostro-mln yhdistsmeet pellavatehtaat ovat Julkaisseet Jokaisen vuoron ^ I ä i s i l le eri väriselle paperille painetun kalenterin — valkoiselle, ptunalselle. viheriälle Jne. Koko työlälsryhmäUä. Jolla on lepoi^lvä samana l e v ä n ä , on samanvärinen kalenteri, missä lepopäivä on llm^stu punaisella merkillä. J a samoin kaikissa viidenlaisissa kalentereissa, jokaista viittä työUUsryh-mää varten. Kuitenkaan el tSmäkäan tjrön r^tamlnen kuuluu yksin omaan , tar-1 kaudesta kuukauteen. toimenpide ratkaise vaikeuksia lopul- : iisesti, sSBä lepoi^ilvä muuttuu kuu-on kohonnut kysymys kalenterista a i van toisissa, periaatteellisesti erikoislaatuisissa olosuhteissa. Viisipäiväinen viikko antaa entistä rationaUstisem-man ratkaisun ky^nnykseen ikuisen kalenterin muodostamisesta, missä voidaan ajamnäärittelyyn soveUuttaa miltei kymmenlukujärjistelmää. . • Uuden kalenterin' tulee vastata tuotannollista viikkoa. Sen täytyy muodostaa mukava mahdollisuus ajanlaskuun j a tilastotieteeseen ja Jakaa vuosi täsmällisiin aikoihin (kuukausiin viikkoihin Ja päiviin). Sitäpaitsi on tolvottaivaa, että päivien m ä ä r ä i s et — maanantai, tiistai, keskiviikko jne -—joutuisivat kaikissa kuukausissa samalle päivälle, s.e. että-kalenteri oU-sl ikuinen. •RLmän voi toteuttaa, vii- • sipäiväisen viikon valUtessa, kun otetaan kalenterista vUsi päivää vallan-kumousjubllksi. Jotka vietetään ilman' päivämääränlmitystä Jokaisen vastaavan kuukauden Icolmannenkymmen päivän Jälkeen (Mehdelejevin ehdotus). ' Näin ollen 5-'päivaisen viilron vallitessa kalenterivuosi muodostuu 12 :sta kuukaudesta, Joissa kussakin on 30 päivää Ja 6 viil&aa. Koko VKOdessa on 72 viikkoa, min ollen se jakaa vuoden yhtä suuriin puolikkaisiin, kol^ mannekfrtjn Jne. Yhtä mukava on kuulgaudehkin Jako, se kun jakautuu puolikkaisiin, kolmanneksiin Ja viikkoihin. Samoin kuin j u h l a i ^ v ä t . vietetään kerran neljässä vuodessa ilman päivämMrSIukuä myös karkausvuotena helmik. 29». On Joukko ehdotuksia muodiciK^taa se erikoiseksi te-oinisoimlsoi pfitvSksi — ulkoiNioIella Jonia joten ti«t Vapai Inecn vuot an erittäir tmitensa j< ettS myöt] Kalenteri panden pa paScallUUt kalenterin laisella ka) lastojärjest takin etuis on kslente t^ee tai kale Toisena kainen vii ajalla ja 1 man päivä: uuden k alt sen yhteyd jättävä my ta. Tämän sen kalenti ei missään lisen "Kril maiseksi v 1917, siis uksen vuc myös päivi muuttamlse myönteisesi oletamme, rittaa, mutf Täytyykö käytäntöön I vat seuraa nossa tusk lenteriin . •v prosentin kalenterin talonpoikal pitäen on tion kustai kalenterista myös se, et monimutka 1930 kalenfc dittu, vaan teristä, jot 4 miljoona väitteitä n: sekasorto, j denlalsen 1 Kaikista me pitäisin: män kauhe jo vanhasti tymisessä. koko Turkl päiviä, vas määritellääi turk" ja "8 män aiheul nasta ja p i siirtyminen, heuttalsl s( reissä, ca kaiseen asi ainoastaan vaan myois jos vuosilu syntymästä, lenterista. proletaarise silloin on kalenterin : pia ovat mi kea taloud< nen kalent tenkaan ei pitää voitti tyy ryhtyä' tävät uuden läls- ja tal£ kalenterivuc väkst teoll »larraskuun siihen men tava tehdä ^Bnen fcaikl toUUon & kai lukien ajan] Viii Maanantai' Tiistai ....... ieskivifldco ^orstai Juntat i , Maanantai Tiistai ....... Keskivi&ko Torstai Ferjantai .. Maanantai Tii«tai ....... ^eskivi&ko Torstai ..... Perjantai .. Maanantai Tiistai y^T^^*^ • ••••••• Keskiviikko Torstai ^erjaiitai
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 15, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-11-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus291115 |
Description
Title | 1929-11-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | mm 2 Perjantaina, marrasko 15 prnä—FrL, Nov. 15 No. 270 — 1029 «ii;' l p VAPAUS ryiu. Ootoio. t^tv""', patui n s s u t t l . > mUxittriai JobUpiirisi. VAFADS (Ubertr) ^ Jh» —ly d t u of ThMlA Warfc«n In C«g«U. PnbZiabed dtOy « Scdburr. Oattrio. ^ UtfUtmd M ds* Po« OfCc* Dcpcitmesi. Otuv*. »• «oMod el»«« toMOet. bnperialisima vastaan—sosialismm puolesta XUOEISO SOSIALISTISESSA BAKENNUSTTOSSÄ I TILAUSHINNAT: l A . H£0, 6 k k . $2ÄI. S k k . «.TS iM 1 k k . I l j » . — Yhdr»TtltoiWn J» : I Tk. $6M. 6 k k . |3J0. S k k , j» 1 k k . «IA). Ssomeea «ekS nssstlc ILMOTUSHLNNAT VAJAUDESSA: . , ^ ^ v^ ttMM. UkctcuSrl QnaotBibliits «takltven. Maailmansodan iiaavat eivät vielä läheskään ole arpeutuneet, kun jo ollaan uuden imperialistisen maailmansodan" edessä. Kapltalistlvaltaln keskeiset euuistiriidat maailman QmmX .drertäBa» nu», TSe eol. faeh. Mlatoom cfcui* for Ba«U Utertto». TSe, Jaa etta aiDol» tUuM. au T U U D U . «uloiUeea kiriee*.*»»*. kidott.k.a ««.UIuH» liIkk-.«ioIuJ«i •aanltiirtli « n i e a i : J. V. KANNASTO. liikkisenioluj». U h t m atoctojea (laet«t«a piUi olla konttOTi«a kello 4 i». niDeatTnln>»i^'^ adalUva» uVJyiUiBJ. Tattaades toimit».: Haotieiuto a». M.ck.7 Balldiof. 4 DBTIIM. St. Pohdin iSSm. Tq>a»len konttori: liboity BnUdin». S7 Lnxoa St. Pahalin 1038. Po.»to«.te: Boa 69, Sadbor. Oat. paino ia latomo: LItefty Bnlldiat. SI ton». St. PaheUn »81t7W. • _ Harhinin oikeus jutun asiapaperit väärennettyjä Harbinista saapuneet tiedot kertovat, että 38 neuvostokansalaista vastaan nostetun orkeusjulun käsittelyssä on tapahtunut huomattava käänne. Sen jälkeen, kun puolustajat esittivät mitä selvimmät todisteensa syytteiden perusteettomuudesta, oli prokuraattori pakotettu tun-nusumaan, että valokuvassa, joka kuvaa jotain henkilöä sytyttämässä palamaan asiapaperia, esitetty henkilö ei ole syytetty Poda, jota syyttäjä väittää asiapapereiden polttajaksi, ja että syyttäjän esittämä henkilöiden nimilista (salaiseen neuvotteluun osallistuneista henkilöistä) ei vastaa syytettyjen nimiä. Samoin on prokuraattori pakotettu ottamaan ta-kaisin syytteen, jossa syytettiin useita henkilöitä Moskovasta Harbiniin saapuneen "Kominternin sähkösanoman" johdosta, joka muka koski Fynjuisjania, terroria y.m. Näinollen on syyttäjä todistanut olevansa voimaton ja täydellisesti hävinnyt. Puolustajat toteavat tyydytyksellä, että prokuraattori pn ottanut takaisin tärkeimmät asiapaperinsa, joihin syytteet perustuivat, ja tunnustanut, että' näinollen on syytteen esittäminen mahdoton. Kaupungissa puhutaan julkisesti, että oikeusjutun "järjestäjät ovat kärsineet täydellisen tappion. y Oikeusjutun käsittelyssä esiintyivät syytettyjen viimeiset puolustajat Wieder ja Milenko. Milenko lausui puheessaan: "Oikeudella on ainoastaan kaksi mahdollisuutta — joko katsoa kaikki syytetyt kommunisteiksi ja antaa tuomionsa vain sen perusteella kaikille syytetyille tahi sitten esittää todellisia syytteitä. Todellisuudessa ei syytettyjä vastaan ole esitelty ainoatakaan syytettä: Puolustajat eivät ole joutuneet tekemisiin tosiasioiden kanssa, vaan prokuraattorin olettamuksien ja väitteiden kanssa. Syytettyjen onnettomuus on se, että poliittinen tilanne on jännittynyt, mutta se muuttuu. Antaessaan tuomionsa on pikeudeii otettava huomioon vain tosiasiat eikä epäilyksiä." Kaikki syytetyt, neljää lukuunottamatta, kieltäytyivät viimeisestä puolustuksestaan. Ne, jotka esiintyivät lausuivat, että he ovat syyttömiä ja,odottavat vapauttamista. Aseistariisumispäivän muistojuhlat ' Maanantaina, marraskuun 11 p:nä vietti porvaristo kapitalistisissa inäissa, viime maailmansodan lopettajaisjuhlaa — aseistariisuutumispäi-vääV jolloinka "sota sotien lopettamiseksi" oli päättynyt. Mutta • yhtä .valheellinen kuin oli tuo fraasi sotien lopettamisesta, 'yhtä valheellisia < olivat porvariston "rauhanjuhlat" maanantaina. Päinvastoin, juhlat kaikkialla muodostuivat mitä kiihkeimmäksi propageeraukseksi sotaan varustelun puolesta.. Kulkueet kaikkialla oli varustettu mitä militaristisem-massa ja isänmaallisemmassa Jiengessä, yksinpä lapsetkin oli partiolaisten • y.m.. puvuissa komennettu liikkeelle, marssimaan sotilaallisessa järjestyksessä, sotamarssien soidessa, nostattamaan isänmaallista innostusta ja sotakiihotusta. Jos mikään, niin juuri se aika ja ne tapahtumat, joita on sattunut sitten viime maailmansodan loppumisen, osottavat kapitalistisen järjestelmän elävän luhistumiskauttaan. Ne vakuuttelut,, joita tehtiin kapitalismin "vakauttamisesta" ovat osottautuneet tyhjiksi fraaseiksi, sillä tänä päivänä kapitalistinen maailmanfalous on epävakaisempi, kuin se oh ollut, milloinkaan' ennen. Siitä on seurauksena, että sodanvaara on myöskin entistä uhkaavampi ja siksi sellaiset suuret "rauhanjuhlat", mitä aseistariisuutumisen 11 :nä vuosipäivänä toimeenpantiin. Toiseltapuolen, neuvostotalouden roima nousu, viisivuotissuunnitelman tehokas toteutuminen, Osottavat Neuvostovallan taloudellista lujit- ' tumista. Jä sikäli, mikäli neuvostotalous vakaantuu, se merkitsee aina uutta iskua kansainväliselle kapitalismille. Senpätähden kapitalismi entistä innokkaammin etsii keinoja, minkä avulla voitaisiin aseellisin voimin hyökätä Neuvostoliiton kimppuun, sillä kapitalismi tietää, että sen • on se tehtävä ennemmin tai myöhemmin. Proletariaatin on entistä tehoisammih varustauduttava taisteluun imperialistista sotaa vastaan ja Neuvostoliiton puolustamiseksi. — Eteen-pmn. \ • Teona ja kaytantq Jokainen päivä tuo. tullessaan lukuisia esimerkkejä siitä, kuitta tärkeätä vallankumouksellisessa 'työväenliikkeessä •oh osata toteuttaa, oikeaa teoriaa käytännössä. Työläiisten vailankumouksellis|ta tietoisuutta koillaan ankarasti jokapäiväisinä taisteluissa. Niissä se > usein kirkastuu,, ja ilman syvempiä vallankumouksellisia teorioita tuntemattakin vohrat työläisjoukot selviytyä menestyksellisesti eräissä tilanteissa. Mutta vallankumouksellisen teorian tunteminen oh kuitenkin perus-eddlytjn menestyksellisen luokkataistelun käymiseen. Käytäntö ilman teoriaa, tietoisopillista tuntemusta vailla, on purjehtimista tapahtuniain kdutylosen vanavedessä. Näin menetellen saattaa useinkin näyttää siltä, etta kulj^aan oikeaa Inurssia, mutta pian huomataankin, että on^ purjehdittu ympyrää. Toiselta puolen on kuitenkin teoria ilman käytäntöä kuollut kirjain^ jolla ei ole mitään merkitystä työväen luokkataistelussa^ Monetkin, jotka ovat lukeneet Marxin teokset kannesta kanteen, saat-ta: vat kerskaillen puhua vallankumouksellisuudestaan, mutta siitä huo limatta he seisovat usein ymmärtämättöminä tilanteen cldessä. Joka velvoittaisi kokoamaan työväestön luokkavoimia porvarillista rintamaa vastaan. Luddcayfateiskuhnassa päntätään työlaista päähän jokapäiväisissä markkinoilla, Neuvostoliiton taloudellinen Ja poliittinen edistyminen, kansal-lis- vallankumouksellisen liikkeen kasvu siirto- ja puolisiirtomaissa j a luokkataistelun kärjistyminen porvariston ja työväen välillä kalkissa kapitalistisissa maissa — siinä päätekijät, jotka vievät kapitalistisen maailman uuden, entistä hirveämmän maailmansodan pyörteisiin. Muistamme viime maailmansodan opetukset. 1914 yllätti meidät sota. Mailraan proletariaatti kavallettiin. Sosdem johtajat uhrasivat työväenluokan kapitalistien sodan jumalalle Imperialismille. Uusiintuuko sama juttu? Syöstäänkö meidät uudelleen ka-nuunoitten ruuaksi sotakentille taistelemaan toisten maitten työläistove-reita vastaan? Teurastamaan luokka-veljiämme kapitalistien käskystä ja heidän asiansa hyväksi. Sota ei saa yllättää meitä uudel-leen. Meidän on ajoissa koko luokkamme voimilla ryhdyttävä päättävään taisteluun imperialistista sotaa ja sotavarusteluja vastaan, joka samalli on muodostettava taisteluksi sosialismin puolesta. Tilaime ei ole enää sama kuin 1914 Siinä on tapahtunut huomattava muutos. Maailmansodan •sjmnyttämän val-lankumoustilanteen edellytyksestä tapahtui Venäjän köyhälistövallanku-mous 7 p:nä marraskuuta (vanh. a-janlaskun muk. lokakuussa) 1917. Silloin otti Venjään proletariaatti tov Leninin johdolla vallan k ä s i i n i ja a l koi taistelim imperialismia vastaan — sosialismin puolesta. Jätttläissuuret, ovat olleet Venäjän proletariaatin taistelut. Suuret ne vastukset, jotka on täytynyt taistelun kuluessa voittaa. Katsbkaammepa vaikka aikaa jolloin kapitalistien palkkarengit, valkoiset ja keltaiset kenraalit hyökkäsivät kaikilta puolUta Neuvostoliittoa vastaan, miten urhoollisesti Neuvostoliiton proletariaatti kykeni kuitenkin kaikki porvariston yritykset torjumaan, taistellen ulkonaisen "rauhan" ensimäiselle työläis-valtiolle. Niiden vuolsen kuluessa taisteltiin sosialistisen yhteiskunnan luomistyön vaikein aika. Maailmansodan rappe-uttama taloudellinen elämä oli anarkian vallassa. Nälkä ja kurjuus raivosivat tautien ja ruttojen kanssa kilpaa. Vihollinen väijyi ja ryimistl joka puolelta. Armeija oli hajalla; Öli luota,va uusi armeija, köyhälistön aseistettu iuokkamahti. Se luotiin Punainen armeija alkoi sodan ulkonaisia ja sisäisiä vihollisia vastaan. Samanaikaisesti oli maan taloudellinen elämä elvytettävä, luotava uusi yhteiskunta, niin taloudellisesti, poliittisesti "kuin valistuksellisestikin. Sitä historian suurinta luomistyötä on Venäjän proletariaatti siitä asti tehnyt taistellen toisessa kädessä kivääri, jolla karkoitetaan työläisten viholliset olkoot ne sitten kotoisia tai vieraita ja toisessa "kädessä työase, jolla rakennetaan sosialistisen yhteiskunnan perusteita, luodaan sosialistista taloutta. Raskaat olivat Venäjän proletariaatille sotakommuiman vuodet.' Suuria uhrauksia ja aatteilleen uskolHsuutta vaadittiin jokaiselta yksilöltäkin. Mutta tuona aikana voitettiin. Ulkolaiset ja säisäiset viholliset lyötiin ja sota-kommuimista voitiin siirtyä suurempiin sisällislin uudistustöihin. Sosialistinen rakennustyö saatiin nopeampaan tempoon jä kasvatustyö'! in muodostettiin johdonmukaisesti sosialistiseksi. Sosialismin rakennustyön taloudellisella rintamalla on tähän lasti menty tavattomasti eteenpäin. Rappioituneen teollisuuden tilalle on noussut uusi, sosialismin periaateille rakentuva valtava teollisuus, joka ylittää tuotaxmon etmen sotaa. Samalla on teollisuus yhteiskunnalllstutettu. Tuotantoa harjoitetaan vain kulutuista silmällä pitäen. Kysyniiän laki on tuotannossa määräävänä, eikä voitonhimo, kuten kapitalistisessa tuotannossa.'^ Michel F^bman, englantilainen sosdem lehden edustajakin, antaa erittäin ylistävän kuvauksen Neuvostoliiton sosialistisen talouden valtavuudesta: "näin ihmiset kuumeisen aktii-visna rakentamaan uutta yhteskun-teiskunnissa ja valtioissa; on ehkä helpompaa kuin suorittaa vallankumous ihmisaivoissa, jokaisen yksilön ajattelussa. Se an teko, jonka suorittamiseen vaaditaan enemmän kuin ylloppilasIakkL Neuvostoliiton nouriso, samalla kuin se on ottanut kaikilla voimillaan osaa taloudellisella rintamalla sosialismin rakennustyöhön on luonut uuden kulttuurin, kasvattanut itsensä sen mukaan ja levittää nyt tätä kulttuuria kaikkiaUe. Tunnettu ruotsalainen sanomalehtimies K. Stubbendorff kuvauksessaan Neuvostoliiton nuorisosta sanoo, "että nuoriso siellä tahtoo tietää voidakseen rakentaa." He hankkivat tietoja ja taitoja, joita tarvitaan sosialismin rakennustyössä. Siinä he ovatkin onnistuneet j a luoneet uuden sivistyksen ja kulttuuritekijät, jotka eivät palvele enää yksilöitä vaan yhteisöä, sosialistista yhteiskuntaa, Neuvostoliittoa. Neuvostoliiton nuori kaarti on tehnyt suuren työn koko maailman työväenluokalle. Se on esimerkillisesti jokapäiväisessä työssä osoittanut mitä sosialismin toteuttamisen aikakausi vaatii nuorisolta, mihin suuntaan kehitys on johdettava silloin, kun on kasvatettava työntekijöitä sosialismin palvelukseen. Nuorison osanotto ei koskaan ole ollut niin suurlmerkityksellinen taistelun kulkuun ja tulokseen kiiin tässä munistipuolueen paikkakunnan toi- koitan niitä, joiden palkkaorjia me meenpanevakcmitea on järjestänyt' nyt olemme. Usein vielä kuulee ylä- Huoneusto oU täynnä yleisöä, toisten I luokan puolelta sanottavan, ettei työn täytyi palata ovelta takaisin, kim eijteko kuulu niille "jotka eivät ole sii-ollut tilaa seinien sisäpuolella.^ Eikäjhen tottuneet", että heidän luus-oUsi jnitenkään uskonut sitä' tilai-jtonsa ja jänteensä ovat liian hienot suutta niin''tarkoitustaan vastaavaksi | työläisten sitävastoin ovat hartiat ja kuin mitä sa ohjelmisiDnsa puolesta lihakset voimakkaat, ovat muka työtä todella oli. Siinne takafonttön, niinkuin sitä kutsutaan meidän suomalaisten keskuudessa, oli kiinnitetty neulain kanssa punanen paperi, että ei muuta näkynyt kuin ainoastaan vallankumous-symboolL Arvaa, miten se vaikuttaa, varsinkin 12: toista muistojuhlana; sitä en voi milloinkaan varten syntyneet. Porvaristolla on siis monenlaisia unhoittaa. Mitä ohjelmaa siellä kaikkea oli, en voi mitenkään tässä luetella, ainoastaan osan. Näyttämölle tuU ensin ukrainalainen kuoro jouhi-orkesterineen — vaikea on sanoa sen henki;^'{?mnan ^uku^, vaan lavan täyteinen se oli, enempikin kai olisi ollut" laulajia kuorossa, mutta lavalle ei enempää yhdellä kertaa mahtunut. Laulut olivat hyvin harjoitettu ja valittu, tarkoitustaan vastaavat. Puhujina esiintyi Becky Buhay, nalstove-rimme ja innostvmut vallankumoustaistelijamme Torontosta. Hänen silmänsä säihkyi tulta, j a , , innostusta tuntui aivan sillä hetkellä että oli kalkki esteet tieltämme voitettu kun hän kuvasi olot Venäjällä. Mutta sitten puheensa lopussa muuttuikin kuulijakunnan mielet murheelliseksi, kun tulkitsi hän, että miten paljon me todella ollaan jälessä näissä porvarillisissa sivistysmaissa, kuten sitä sanotaan. (Mikä on porvarillinen sivistys? "KnrjQus ja .vankilai." Venäjällä: Hyvinvointi ja vapaus. Siinä ero.) tapauksessa. Puhujamme kehoitti järjestä3i;ymään Neuvostoliiton nuoriso on erinomai-^a taistelemaan parempien olojen saa-sestl oivaltanut tilanteen sille asettamat tehtävät. Se on kaatuneitten soturien tilalle nostanut keskuudestaan uudet taistelijat ja johtajat taistelua jatkamaan. Se on luonut uuden, sosialistisen kasvatus- ja sivistysperus-tan ja sillä pohjalla seisten tekee mullistavaa työtä vanhojen, arvottomien tekijöiden poistamiseksi. Se on näytellyt tuotannossa niin tärkeätä ja ratkaisevaa osaa, että koskaan ennen ei ole nuoriso niin ratkaisevasti luokkataisteluun vaikuttanut. Suuret, jättiläissuuret tehtävät on Neuvoistoliiton nuoriso suorittanut koko maailman proletariluokan hjn^äksi Se on pystsmsi; yhdistämään nuorten sydänten ja sielujen intohimoon sosialistisen luokkatalstelijan selvän* terävän äljm ja^ siirtymään kuolevaJn sukupolvien vallankumouksellisesta tahdosta luovaan, muovailevaan työhön. He eivät ole tyytynet vain hankkimaan kommunistista maailmankatsomusta j a t ä t ä varten tarpeellisia tietoja, vaan he ovat, menneet pidemmälle. He ovat samalla kasvattaneet nuorison pystyväksi rakentamaan uutta, kommunistista yhteiskuntaa. 12 vuotta on sosialista rakennustyötä vasta tehty, mutta, jo tälläkin ajalla olemme - tulleet vakuutetuksi siltä että Neuvostoliiton prt)letariaatin taistelu on suoranaista taistelua • sosialismin puolesta imperialismia vastaan. Mitä lujemmaksi; NeuvostolUtto, sosialismin linnake saadaan, sitä tuloksellisemmin voidaan ;käydä taistelua imperialismia vastaan. Jokaisen työläisen olkoonpa hän. .sitten missä maassa tahansa, on velvollisuus luokkansa jäsenenä tehdä kaikkensa sosialismin toteuttamiseksi ja päättävästi käydä taistelua jo saavutetun suuren voiton, Neuvostoliiton puolesr ta. Nuorien tovereiden velvollisuus on olla tässä taistelussa ensimäisenä. Neuvostoliiton nuorten komniuhistien esimerkkiä seuraten on heidän revittävä alas vanhat ennakkoluulot ja juurrutettava kaikkiin luokkamme j ä seniin uusi oppi sosialismin toteuttamisesta, pitäen esimerkkinä Neuvostoliiton nuorten kommunistien taistelua. Imperialismia vastaan — neuvostoliiton puolesta! salakavalia vehkeitä ja juonia eksyttääkseen meitä tällä hetkellä, hekellä,, jolloin koko rriaailman työläiset ovat heräämistilassa itse omia, heille kuuluvia asioita hoitamaan. • Porvaristo uskottelee meille että nyt on ikuinen rauha, taattu, on muka sodan jumala tapettu ja ovat kaikkien maiden rauhan jumalat allekirjoittaneet Geneven rauhan sopimuksen. Mutta älkää ummistako silmiänne porvariston pettäviin rauhan kuvitelmiin. Olkaa valveilla! Sodan ^aara on vakava. Imperialistit voivat minä hetkenä alkaa hyökkäyksensä Neuvostovallan kimppuun tuhotakseen sen ja muuttaakseen raunioiksi vuosia kestäneen rakennustyön tulokset, ja samalla he tahtovat iskeä maahan koko maailman työväenliikkeen. Kansainvälinen velvollisuus on työläisillä ja farmareilla rientää estämään sitä tuhoa, joka koskee meitä kaikkia työn raskaan raatajia.V— Yksi kaikkien 'ja kaikki yhden puolesta, se olkoon tunnuss£uiamme. H. Rr- k k a. No. 2^ Häviäyä kaupunki Colialt edelleen alaspäin menassa COBALT, marrask. 13. — Veroitta-jan antama tilasto Codaltin nykyisest ä tilanteesta antaa hyvin huonon k u van. Kaupungin asukasluku on viime aikoina lakkaamatta vähentynyt, ollen asukasluku viime vuoden veroituksen aikana 4,203. niistä 21—60 vuoden i - käisiä 1,013. Tämän vuoden veroituksen aikana on väkiluku 3,548 j a 21—60 ikävuoden välillä 784 oUen vähennys 655 henkilöä sekä 21—60 ikäluokkien vähennys 229 henkilöä. Tuloverovähennys on y l i $16,000. K o - konaisveroitus ollen tänä vuotena $ l . - 420,939. Kun katselee yllämerkittyjä numeroita, niin niissä on huimaavan suuret vähennykset kaupungin suuruuteen katsoen. Saadakseen kaupungin tuloarvion pysymään tasassa, i l moittaa veroittaja osalta kohottaneensa talojen arvoa, vaan tuloksena on talojen alas purkamisia ja kaupungista ulos muuttamista suuressa määrässä. Tilanne oii_ siis varsin epätoivoinen. Edellämainitut muutokset ovat varsin tavallisia kaivoäcylissä tahi kaupungeissa niin pian, kim ksdvaimot on tyhjiin , käytetty, joutuvat työläiset-siirtymään toisille paikkalnumille ja heidän, perässään liikemiehet, jotka o-vat riippuvaisia työläisjoukoista. Tämä vaara uhkaa Cobaltia. vuttamiseksi ja taistelemaan niin loppuun asti kuin Venäjänkin työläiset: Se kyllä kysyy uhrautuvaisuutta sen me tiedämme; —r meillä ei ole muuta menetettävänä kuin kahleet ja jota iimokkammin toimimme sitä pikemmin olemme vapaat. Ohjelmistossa seurasi runoja ja puheita ukrainian-kielellä, Detroitista oli nuopsoliiton järjestä, englanninkielinen; hän selosti nuorisosta, miten heidän palkat pn alas poljettu kauttaaltaan ja siis järjestäytymisen tärkeydestä nuorisomme keskuudessa jne. Sitten esitettiin kuvaelma, ja puolankielellä puhe y.m. Suomalaista ohjelmaa ei suoritettu. Kommunistipuolueen jäsenjl-tä emme voi enempää juuri nykyoloissa vaatia, mutta mitä tuleviin huvei-hin ja mielenosoituksiin, tulee, tullaan kyllä ottamaan osaa., Ensimäi-nen ryntäys järjestetään Leninin juhliin tammikuussa. 21 päivä on oikeastaan muistopäivä, mutta juhlat tullaan järjestämään sitä päivää lähinnä olevaksi sutmuntaiksi. Joten silloin ei riitä enää pikku huoneistoi, kun näin ajoissa aletaan homiin. vaan on mentävä keskelle suur Wind-soria, että saadaan tarkotustaan vastaava huoneisto; Tästä lähemmin tuonnempana. Nä3rtä sinäkin silloin solidaarisuuttasi, tee sinäkin tehtäväsi Leninin muistolle. Ei mikään tehtävä ole lilan suuri eikä mikään liian pieni. Heitettäköön "kaikki perhe ja kllkkikemut vanhanaikaslksl, tulkaamme omaksi itseksemme. Nyt alkaa aika paikkakuimallamme, jolloin ei työtkään paljon ahdista, koska General Moottorin ' pajasta on miehet pantu joululomalle, Fordin pajan pitäisi sulkea ovet kokonaan, Chrysler ön kai tehnsrt vararikon. Mikä meitä seuraa seuraavien kuuden kuukauden aikana. Kysyn aljotko maata talven ja Imeä kämmentä, vai tuletko ja toimit toverisi rinnalla .— Kynä. HeuYostöMenteri Sault Ste. Marien uutisia taa, jota el millään tavalla voida rinnastaa länsimaisen ka;?ltallsmikäsityk-sen kanssa • uudelleen rakentamista toteutetaan päättäväisyydellä, luodaan uusia j a vain yhtciskumuOU-sia ja taloudellisia arvoja." Edelleen kuvailee Parbman sitä tarmoa ja päät-tävl vjolla* Neuvostoliiton prole-mmk .taisteluissa porvarillista ajattelutapaa. Heille selitetään, etta työväestön taisteluista saamat kokemdcset eivät ole minkään arvoisia. Selitetään, etta työläiset ovat ymmärtäihättömiä j.n.e. Vi Kun teoriassa tunnustetaan esimerkiksi työväen kansainvälinen' yh- ^tenäisjrys tärkeäksi luokkataistelun menestymiselle, niin tämän ohjeen noudattamatta jättäminen käytännössä ei suiiduian ole omiansa lisaä- ^' halua tutustua vallankumoukselliseen teoriaan, joka kaitakin oi» työväen voitollisai luokkataistelun perusedellytyksiä. tariaatti käy tmsteluansa ja rakentaa sosialismia. Kertojan erikoista mielenkiintoa on herättänyt se seikka, että Neuvostoliiton nuoriso on kaikkinensa mukana tässä rakennustyö;^! Kertojan mielestä nuoret ovat omaksuneet sosialistisen rakennustyön, e-räänlaiseksi palvonnan kohteeksL Tue tunnustus tulleena niiden taholta, iot-ka aina ovat uskotelleet NeuvostolU-ton kulkevan kohti kapitalismia, on isku W t ä itseään, ja kaikkia Neuvostoliiton sosialistista rakennustyötä e-pälleviä vastaan. • Jos NeuvostolUton nuorisolla on hyvä osuus sosialistisessa rakennustyössä yleensä, niin poliittisella ja sivistyksellisellä alalla se on suorastaan jättiläismäinen. Neuvostoliiton kommxmistlnen nuoriso on suorittanut työn. joka historian lehdillä tullaan mainitsemaan yhdeksi suurimmista. Tehdä vallankumouksia yh- KaunUta ja lämpöisiä' Ilmoja pn ollut tämä syksynnä täällä Soossa a i van näihin päiviin asti, joka kyliä onkin köyhemmälle väelle hyvä, ette? tar\'itse lämmitykseföh käyttää niukasti tienattuja varoja, kun tuo paikkakun-riah suurin työmaa tai tehrästehdas ei käy muuta kuin puolta aikaa ja suuri osa ei saa sitäkään tehtä. J. osaston kokous oU t.k. II p:v, jossa oli paljon hyvinkin tärkeitä a-slolta käsiteltävänä Siirrettiin seu-ravaan Kokoukseen että jäsenillä on alkaa paremmin tutustua niihin. Lanantainna t.k. 16 p. iltanna on haalil^a täysi kuun kiiutamotanssit, josta ei kukaan pois oUa voL Sndburilaiset tolevat Soohnn Sunnuntaina t k . 17 illalla S. J . haa-lllla tulee vierailemaan aluekomitean vierailu joukkue runsaalla ohjelmalla josta mainittakoon: taistelulauluja: lausuntoa, kupletteja, hanuritalturi, notkeusvDimistelua Ja kolmli^ytöksl-nen työväen näytämä "Vapauden sortoa" yjn. Se siis tulee olemaan sellainen tilaisuus jo&ta ei kenenkään sopisi olla pois. varsinkin kun~tähän Canmore, Alta. tilaisuuteen sisää;ipaasy on' vapaa. Jn. Täällä I jaksetaan paksusti, ainakin nilnkauan kuin saadaan luottoa kauppapuodista, sillä eihän täällä ainakaan työllä meitä rasiteta. Viimeisenä kolmepa viikkona el kaivanto ole työntänyt kuin yksi ja kaksi päivää viikossa. , Tuonen viikatemies on tänä syksyni usein vleraDlut keskuudessamme, m, m. joku vUkko sitten kuoli tämän kotikylän unlon esimies E. Mallabone Hänessä menetimme parhaan eturivin miehen, kauan eläköön muistosi keskuudessamme. ^rjesiötoiminta on ollut täällä. Ikävä kyllä, perin,laimeaa nykyään; jäsenistö aina vaan pienenee kuin pyj mailman lopulla. Siis täällä menee kehitys alespäin, päinvastoin pitäisi jäsen määrän kohota näin jääenryn-täys kuun aikana. Miksi el silmät avaudu? Miksi esllimymme aina edelleenkin porvariston kannattajajoukkona, vaikka näemme jokapäiväisessä elämässämme, että el vallassaoleva luokka halua ajaa meidän työläisten etuja. He kyllä vaalien edellä tunkeutuvat keskuuteemme ja lupaavat yhdeksän hyvää ja kahdeksan kai* nista. Täällä Canadassa, samoin kuin miiis< sakin 'maissa, perustetaan uusia refor-mistipuolueita iyöväenpuolueen nimei lä ja ovat Vkaunisohjelmaisla, vaan Niinkuin yleensä tiedetään, päätettiin Neuvostoliitossa' jokin aika sitten siirtyä viisipäiväiseen viikkoon ja keskeytymättömään tuotantoon. Koska lukijoillemme on varmaankin mieluista tutustua lähemmin tähän sangen mielenkiintoiseen uudistuksseri, niin julkaisemme seuraavassa P. Dubnerln sitä valaisevan kirjoituksen. Elokuun 26 p:nä t.v. Neuvostoliiton kansankomlsaarien neuvosto teki päätöksen, että Neuvostoliiton teollisuuslaitoksissa ja virastoissa aletaan siirtyminen keskeytymättömään tuotantoon. Se suuremmolnen taloudellinen etevämmyys, mikä tällaisella tuotannolla on, on johtanut siihen, ettei Neuvostoliitossa tällä hetkellä ole yhtään kulmakuntaa, missä el jatkuvaan tuotantoon silrt3^mlsen tunnuslauseen perusteet olisi selvillä: Ihminen voi ja hänen täytyy levätä, mutta koneen on työskermeltävä. Työläisille keskeytymätön tuotanto antaa mahdollisuuden mukavampaan ja useammin toistuvaan lepoon, avaa suurenmoiset uudet mahdollisuudet kulttuurin, tieteitten ja taiteitten kehittämiseen, kohottaa työläisten ammatti-, kulttuuri- ja terveydellistä tasoa. Ensialuksi koko proletaarisen luovan ajatuksen huomio oU kohdistettu niihin teknillisiin vaikeuksiin, jolta aiheuttaa keskeytymättömän tuotannor järjestely: mlteh voi järjestää liukuvan työvuorojen vaihdon? Miten tuotannon voi yhtämittaisesti turvata ammattitaitoisella työvoimalla ja in-slnöörl- teknlillsellä henkilökunnalla? Miten voidaan ja oriko tarpeellista siirtyä keske3rt3miättömään työviikkoon kosteuden haihduttamisessa? Kuinka voi suorittaa tämän sllrtsmilsen, niin, ettei alenneta — e l ainoastaan määrällisiä vaan myöskin laadullisia eks-ponetteja (osoittimia). Mutta suureimmolnen tuotantotapa-järjestelmän murros tuo ehdottomast:' mukanaan myös kalkkien kltejrtjmelt-ten tottumusten ja elämisenehtojen murroksen, j a sikäli kuin voidaan löytää ratkaisu järjestely-teknillisiin valkeuksiin, joita on kullakin tuotantolaitoksella, työläisajatus entistä Itsepin-täisemtmln palaa yhä uudelleen toteamiseen, että on välttämättömästi muutettava totutut elämänmuodot ja erikoisesti pyrittävä ajan säästämiseen Nousi kysymys uudesta kaleiiterlsta. Viisipäiväisen ^övllkon (neljä työpäivää, vUdes leoppälvä) säätäminen antoi korvaamattoman Iskun,, vanhalle kalenterille. ' Ktm me pakoitlmme ajan palvelemaan meitä paremmin ja teholsam-ihln, me jouduimme ristiriitaan tämän uuden, entistä nopeamman ajan ja Missä määrin on kelvollinen, nykyinen kirkkokalenterimme? Seitsenpäiväinen vUkko on ylenmäärin pitkä, minkä vuoksi se aiheuttaa tuotantoväsymyksen kertymistä, mikä puolestaan alentaa työn tuottavaisuut-ta, lisää suuresti viikon viimeisinä p:nä tapaturnilen lukumäärää (tuotannollinen reumatismi), lisää hylky-tavaraln määrää, huonontaa tuotteiden laatua. Kalenteripäivien luku kuukaudessa on vaihdellen 28, 29, 30 ja 31. Vielä enemmän, vaihtele© työpäivien luku eri kuukausina. 22—23:sta se vaihtelee 26—27: ään, eikä tämä vaihtelu toistu tasaisesti vuodesta vuoteen. Tässä el ole "moottorin iskujen" täsmällisyyttä, vaan pikemminkin käsiteollisuuden horjuvaisuutta. Tämä vastaamattomuus nykyaikaiseen teh-dastuotaimon vaatimaan täsmällisyyden ja ontuvan kirkkokalenterin välillä aiheuttaa kärjekkäitä vaikeuksia ajan järjestelyn kysymyksissä. Viisipäiväisen työviikon säätäminen, nämä puutteellisuudet, tämän teollisuuden epäsäännöllisen kulun poistaa todellisuudessa, mutta se j ä ä klrkkokalen-terlln, mutkistaen ja sekoittaen työnsuoritusta'. Kysyiqys uudesta kalenterista ei ole likikään nnsL Kapitalistien etujoukko, erikoisesti amerikalaisten, on useampaan-kertaan asettanut kysymyksen kalenterin muuttamisesta, törmäten kuitenkin aina vastakkain papillisten henkilöitten kanssa, jotka näsrttelevät huomattavaa osaa kalkissa "johtavissa" kapitalistisissa, maissa. Eipä suotta ole Pohjois-Amerlkan' Yhdysvalloille annettu "apinajuttujen maan" nimeä. Näinollen kaikki yritykset , uudistaa kalenteri, sortuivat välttämättömyyteen noudattaa "raamatullista" seitsenpäiväistä työviikkoa. Kuitenkin täälläkin on tehty esitys 13-kuukau-tiseköl kalenteriksi, missä jokaisessa kuukaudessa tulisi olemaan neljä seitsenpäiväistä viikkoa. Tämän , kalenterin mukaan tapahtuvaan tilastolliseen järjestelyyn olisivat, kuten on osoitettu, taipuvaisia muutamat yhteen kietoutuneet yhtymät. Samanlainen ehdotus on tehty kansainliitossa. / , Koska Neuvostoliitossa eivät ole esteenä uskonnolliset perinnäistavat vielä enemmän: koska täällä taist^laan viimeisiäkin uskonnollisten mldialojen jäiteitä vastaan, entisten ajanlaskun muotojen kanssa. Todellakin, me olemme .p^cpittaneet itsemme kulkemaan kiinteään sosialismiin. Border Gity, Ont. Venäjän vaUanknmonksen muisto johlaa. juhlittUn 10 -p. marrask. Re-get teatttoissa.' Se. oli jksi onnistua litiinniist»^ tilaisuuksista mitä kom* käytäntö on osoittanut että ne pettävät t y ö l ä i n lainsäädäntötyössään Jos kalkki maailman työläiset ymmärtäisivät -afeeman eli tilanteen, mihin porvaristo on vuosisatojen aikana käyttäryrt ja edelleen tuhlaavat ne kovalla raadannalla ansaitut miljoo-hlen pääomat, meidän työläisten työn tulokset, jos.me todella oivaltaöimme kuinka väärin käytetään ne luodut arvot, nihx me kaikki työläiset yh-tiesvoimln liittoutumisen kautta voisimme repiä hajalle tämän nurinku-risai yhteiskunnan j a rakentaa tilalle sellainen yhteiskunta, missä olisi kaikilla kuolevaisilla mahdollisuus elää. Vaan oiiko meidäö työläisten joukossa vielä 20:Ilä vuosisadalla sellainen' harha käsite, kuten näyttää, että Jokainen tuotantovuosi antaa 72 uutta työpäivää. Kas nämä imivät ne juuri eivät mahdukaan vanhahr kalenterin puitteisiin. Työläiselle, Joka on silr-t3m3rt keskeytymättömään tuotantoon eivät vanhat kalenteBset muodot auta orjentoltuessa ajan mukaan, eivät o-soltiEL, milloin voi levätä ja mUlöin on lähdettävä työhön. Vielä enemmänkin ne häntä vain sekoittavat. Työläisen ajankuvausta, jota edellyttää. työvuoron vaihtuminen täsmällisesti joka viiden vuorokauden kuluttua, el vanhassa kalenterissa lainkaan ole. Jotta voitaisiin auttaa työläisiä ajan järjestelyssä, jotta voitaisiin ehkäistä sekaannukset'Ja työstä poisjäämiset muutamat tehtaat ovat julkaisseet eri-koiskalentereja. Niinpä esim. Kostro-mln yhdistsmeet pellavatehtaat ovat Julkaisseet Jokaisen vuoron ^ I ä i s i l le eri väriselle paperille painetun kalenterin — valkoiselle, ptunalselle. viheriälle Jne. Koko työlälsryhmäUä. Jolla on lepoi^lvä samana l e v ä n ä , on samanvärinen kalenteri, missä lepopäivä on llm^stu punaisella merkillä. J a samoin kaikissa viidenlaisissa kalentereissa, jokaista viittä työUUsryh-mää varten. Kuitenkaan el tSmäkäan tjrön r^tamlnen kuuluu yksin omaan , tar-1 kaudesta kuukauteen. toimenpide ratkaise vaikeuksia lopul- : iisesti, sSBä lepoi^ilvä muuttuu kuu-on kohonnut kysymys kalenterista a i van toisissa, periaatteellisesti erikoislaatuisissa olosuhteissa. Viisipäiväinen viikko antaa entistä rationaUstisem-man ratkaisun ky^nnykseen ikuisen kalenterin muodostamisesta, missä voidaan ajamnäärittelyyn soveUuttaa miltei kymmenlukujärjistelmää. . • Uuden kalenterin' tulee vastata tuotannollista viikkoa. Sen täytyy muodostaa mukava mahdollisuus ajanlaskuun j a tilastotieteeseen ja Jakaa vuosi täsmällisiin aikoihin (kuukausiin viikkoihin Ja päiviin). Sitäpaitsi on tolvottaivaa, että päivien m ä ä r ä i s et — maanantai, tiistai, keskiviikko jne -—joutuisivat kaikissa kuukausissa samalle päivälle, s.e. että-kalenteri oU-sl ikuinen. •RLmän voi toteuttaa, vii- • sipäiväisen viikon valUtessa, kun otetaan kalenterista vUsi päivää vallan-kumousjubllksi. Jotka vietetään ilman' päivämääränlmitystä Jokaisen vastaavan kuukauden Icolmannenkymmen päivän Jälkeen (Mehdelejevin ehdotus). ' Näin ollen 5-'päivaisen viilron vallitessa kalenterivuosi muodostuu 12 :sta kuukaudesta, Joissa kussakin on 30 päivää Ja 6 viil&aa. Koko VKOdessa on 72 viikkoa, min ollen se jakaa vuoden yhtä suuriin puolikkaisiin, kol^ mannekfrtjn Jne. Yhtä mukava on kuulgaudehkin Jako, se kun jakautuu puolikkaisiin, kolmanneksiin Ja viikkoihin. Samoin kuin j u h l a i ^ v ä t . vietetään kerran neljässä vuodessa ilman päivämMrSIukuä myös karkausvuotena helmik. 29». On Joukko ehdotuksia muodiciK^taa se erikoiseksi te-oinisoimlsoi pfitvSksi — ulkoiNioIella Jonia joten ti«t Vapai Inecn vuot an erittäir tmitensa j< ettS myöt] Kalenteri panden pa paScallUUt kalenterin laisella ka) lastojärjest takin etuis on kslente t^ee tai kale Toisena kainen vii ajalla ja 1 man päivä: uuden k alt sen yhteyd jättävä my ta. Tämän sen kalenti ei missään lisen "Kril maiseksi v 1917, siis uksen vuc myös päivi muuttamlse myönteisesi oletamme, rittaa, mutf Täytyykö käytäntöön I vat seuraa nossa tusk lenteriin . •v prosentin kalenterin talonpoikal pitäen on tion kustai kalenterista myös se, et monimutka 1930 kalenfc dittu, vaan teristä, jot 4 miljoona väitteitä n: sekasorto, j denlalsen 1 Kaikista me pitäisin: män kauhe jo vanhasti tymisessä. koko Turkl päiviä, vas määritellääi turk" ja "8 män aiheul nasta ja p i siirtyminen, heuttalsl s( reissä, ca kaiseen asi ainoastaan vaan myois jos vuosilu syntymästä, lenterista. proletaarise silloin on kalenterin : pia ovat mi kea taloud< nen kalent tenkaan ei pitää voitti tyy ryhtyä' tävät uuden läls- ja tal£ kalenterivuc väkst teoll »larraskuun siihen men tava tehdä ^Bnen fcaikl toUUon & kai lukien ajan] Viii Maanantai' Tiistai ....... ieskivifldco ^orstai Juntat i , Maanantai Tiistai ....... Keskivi&ko Torstai Ferjantai .. Maanantai Tii«tai ....... ^eskivi&ko Torstai ..... Perjantai .. Maanantai Tiistai y^T^^*^ • ••••••• Keskiviikko Torstai ^erjaiitai |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-11-15-02