Vapaus, November 25, 1922

              f f Ö L J I I S I L L A ON: YKSI VIHOLM NEN! YKSI TAISTELU!
SIKSI: YKSI PUOLUE! YKSIUNIQ! YKSI RINTAMA! YKSI PJytMMRJL!
Vain järjestpieenä voi
työväenluokka voittaa!
Ankaria otlelnja työttomain ja
' .«poliisien v&lilla. 1.500.000
tÖDtä esittää vaatimuksiaan
litnkselle.
rat-tyo
«
hai-
•^^{00. — Pannakseen toimeen
tvöttömäin mielenosotuksen parla­mentin
avaj^späivänä jolloin ku­ningas
ja kuningatar esiintyvät jul­kisesti,
ja esittääkseen vaatimuk-sensa
pääministeri Law'lle, 1,500,-
()00 työttömän edustajat kaikista
osista "maata, olivat kerääntyneet
tänne tuhatlukuisina. Keskiviikko­na
näiden työttömäin edustajain
pannessa toimeen mielenosotuksen
ja pyrkiessä pääministerin puheilb,
oli voimakas ratsUr ja jalkapoliisi-tengas
muodostunut työttömiä vas­taan
ottamaan Nelsonin puistopat-saan
luona Trafalgar neliössä, työt-
•tömäin tehdessä ankaria ponnistuk­sia
päästä Dovrning kadulle päämi-iiisterin
puheille. Poliisit käyttivät
kapuloitaan ja ratsupiiskojaan «va­paasti
», pieksäen työttömäin jouk­koa
päihin ja mihin:-ennättivät. Lo­pulta
pakottivat poliisit työttömät
perääntymään ja hajaantumaan.
Lukemattomia haavoittui ja Wk-kaantui
poliisien hyökkäyksen joh­dosta.
Poliisien hyökkäystä työttömäin
kimppuun tarkasti tuharaiet ihmi-
.set Grand hotellin ja hallitustalfin.
ikkunoista. •
Taantumushallituksen entimäinen
näyte.
Tiima oli Bonar Law'n kreivien
hallituksen ensimäinen- toimenpide
työväestöä vastaan, joka lähes kak­similjoonaisen
työttömäin armeijan
puolesta halusi ainoastaan esittää
asiäwa. hallituksen päämiehelle,"vä¥-
tien joko työttömyysavusta tai työ­tä.
Bonar Law ei suvainnut ottaa
työttömäin lähetystöä vastaan, vaan
sen sijaan antoi heille kasakan
kamppua.
Mieleno«otukse»ta syytetään kom­munisteja.
Lontoon pörvarileh^et syyttävät
nyt n ä i d e n työttömäin työläisten
mielenosotuksen olevan «kommunis­tien
vallankumouksellisen salalii-iotj,
toimenpiteitä. Kuinkas muu­ten.
Ei ole muka kylliksi asiaa,
ilman <^salaliittoa» siinä, että mil­joonat
työläisperheet nääntyvät iiäl-kään,
he eivät saisi lähteä liik­keelle,
ei puhua asiastaan mitään,
lieinän pitäisi rauhassa kuolla näl­kään.
cMaa tarvitsee rauhallisuutta»,
oli Bonar Law'n ensimäinen tunnus­lause
hänen hallitukseen astues­saan.
Työläisten pieksäminen kasa­kan
pampuilla näkyy olevan nyt ä-män.
«rauhallisuuden» ensimfiisiä
toimenpiteitä.
M i t ä h ä n tästä sanoo työväenpuo-lueer.
150 lukuinen parlamenttiryh-liia?
Tämä tapaus ahtaa ibeille oi-
•^an tilaisuuden paljasta|^i'>Sonar
l^au''^ konservatiivinen' halljtiis suu­rille
kansajöukoille.
Ranskan "tiikeri" kyl-vämässä
saksalais­vihaa
Amerikassa
Washington. — Sen johdosta, et­tä
Ranskan entinen pääministeri,
Clemenceau, yksi Versaillesin rau-hanmestareista,
on Yhdysvalloissa
pitämissään puheissa sanonut Sak­san
hankkivan uutta sotaa ja kehot­tanut
varustautumaan «saksalais-vaaraa>
vastaan, ovat useat senaat­torit
sanoneet tulevansa senaatin
istunnoissa vastaamaan, noihin pu­heisiin.
Senaattori Hitchcock, so­dan
aikainen senaatin" ulkovaliokun-nan
puheenjohtaja tori ilmaissut, et­tä
-hän mahdollisesti tulee vastaa­maan
Glemenceaun puheisiin, sa­moin
on luvannut tehdä senaattori
Borah. '
Clemeneeauta suojellaan tar&oin.
New York. — Sen 'johdosta, että
Clemenceau on saanut uhkauskir­jeen,
missä uhataan. hänen henke­ään^
ja jonka on allekirjoittanut
tMailmansodan veteraani», on hän­tä
suojelevaa poliisivoimaa suures­ti
lisätty.
Mussolini turvautuu jo
katoolisen kirkon
apuun
Lausanne: — Kun Italian fascis;
tipääministeriltä tiedustettiin Ita­lian
uuden hallituksen suhdetta va­tikaaniin,
lausui hän:
^jMijoä'. uskon uskonnon olevan
suuren ja perusteellisen,, moraalisen
voiman kansan elämässä, ja minä
vihaan kaikkea ateistisuutta ja^ pa­piston
vastustamista.''
«Katoolilaisuus on ihmeellinen
mailmanvalta, ja siitä syystä fas-cistihallituksen
ja vatikaanin suh­de
tulee olemaan mitä ystävällisin.»
Entinen sosialisti ja materialisti
on siis nähnyt porvariston kätyrinä
välttämättömäksi painautua mitä
syvimmälle ' katoolisen pimeyden
helmaan, voidakseen saada sieltä
tukea mustille pyyteilleen.
Tj^öläistä syytetään
kapinallisesta
puheesta
Wir.nipeg. — George Moran ni-
5r.inen. Canadian National rauta­tien
Transcona konepajassa työs-lient^
le-zä työläinen oh vangittu,
äyyt&ttynä kapinallisesta puheesta
Bn-^nnian lippua, kuningasta ja
Britannian hallitusta vastaan. Hä-syytetään
antaneen nämä ka-
Finalliset lausuntonsa puheessaan
tyolaistovereilleen maanantaina.
' Oikeudessa Moran ei kieltänyt
syytöstä, mutta selitti ei tarkoitta­neensa
sitä, miksi hänen puheen-on
tulkittu. Hänen juttunsa
fertejy siirrettiin.
Kafet Pasha Traakian
kenraalikuyernööriksi
Ai^gora. — ,^allib Pasha on fii-
^fetty Konstantinopolin uudeksi
«5taaskenraalikuvemööriksi Rafet
j^ashan sijalle, joka on määrätty
*^aakian kenraaliknveniööriksi. Tri
^inan Bey oh samalla nimitetty
Konstantinopolin sivliliknvernöörik-
Naisetkin klani-järjes-tössä
Yhdysvalloissa
Atlanta, Ga. — Ensi kerran kau­pungin
historiassa 300 naamioitua
naista panivat toimeen kulkueen
tämän kaupungin kaduilla myöhään
maanantai iltana.
Kulkueen toimeenpanijain sanot­tiin
olevan «Dixie Woman's Leagu-en
» jäseniä. Heillä oli yllä valkoiset
kaaput jotka olivat reunuste­tut
punaisella ja sinisellä nauhal­la.
Naamiot täysin peittivät hei­dän
kasvonsa ja olivat ne samal-laisia
kuin Ku Klux Klaneilla.
P. Arthurin kansakou­lun
johtajaa ammuttu
metsästyksessä
Port Arthur. — J. H. W: McRo-'
berts, kansakoulujen superidenttia ja
valistuslautakunnan sihteeri-rahas­tonhoitajaa
ammuttiin vahingossa,
ollessaan ystävainsä kanssa met­sästämässä
lauantaina. Eräs ystä-vyksistä
ampui jänisparveen, jol­loin
jotkut haulit ^ensivät Mr. Mc
Robertsia kohti, yksi osuen häntä
sormeen ja toinen oikean jalan poh­keeseen.
Haavat eivät ole kuiten­kaan
vaarallisia. /
—9.
Espanjan työväen uni-oitten
kokouksessa
kahakoita
Madrid. — Kahakoimista, missä
käytettiin revolvereja ja minkä seu­rauksena
oli yhden kuolema ja useit
ten haavoittuminen, tapahtui Es­panjan
Työväen Unioitten kong­ressin
avajaisistunnossa tiistai aa-,
muna. Riita johtui siitä, että eräs
edustaja vastusti Amsterdamin In-temationalen
edustajalle puheoikeu­den
myöntämistä kongressissa. Po­liisit
hajoittivat kongressin.
Punainen Ammatillinen Interna­tionale
ja Kommunistinen Interna­tionale
ovat osoittaneet Saksan am­matillisesti
järjestyneille työläisille
julistuksen, jossa lausutaan mm.:
Amster^damilaiset, ovat kaikissa
yrittäneet häätää kommunistismie-liset
työläiset ammattiyhdistyksis­tä.
Tätä ^ hajoitustyötä suoritetaan
sitä häikäilemättöinimmin k u ta
enemmän kommunistinen vaikutus
ammattiyhdistyksissä ' kasvaa. Sa­mat
reformistiset ammattiyhdistys­johtajat,
jotka mielisivät koidmu-nistisilta
vähemmistöiltä pistää. Jo-:
pa oikeudien taistella ammattiyhdiB-tysten
puitteissa periaatteittensa
puolesta, ovat joka kerta turvautu­neet
ammattiyhdistysten hajoitta­miseen,
milloin ovat olleet vaarassa
joutua vähemmistöksi. Niin on lai­ta
Ranskassa. Tshekkoslovakiassa ja
kaikkialla.
Kapitaalin kaikissa maissa kas­vavaan
offensiiviin nähden on pro­letariaatin
ryhmittyminen ammatil-sissa
järj/ niin kansallisesti kuin
kansainvälisesti välttäMtön. Mut­ta
tässäkin tekee Amsterdam tyh­jäksi
kansainvälisten teollisuusliit­tojen
yhtenäisyyden. Kansainväli­set
ammattiliitot ovat tähänasti it­sepintaisesti
kieltäneet yhtymisen
niinhyvin venäläisillä kuin muilta­kin
vallankumouksellisilta ammatti­liitoilta.
Ne kieltäytyivät jopa tu­kemasta
taistelua käyviä amerikka­laisia
kaivostyölä,isiä sen vuoksi, et­teivät
nämä olleet vannoutuneita
amsterdamilaisia. • •
Työnantajat ovat tiukasti jär­jestyneet,
heidän liittonsa ovat kes­kitetyt.;
Työläiset voivat vain sil­loin
käydä; mene^ -taiste­lua,
kun heillä on työnantajain voi­makkaita
liittoja vastaan asetettta-vana
vieläkin voimakkaammat työ-väenliitot.
Mitä enemmän amster­damilaiset
mielivät hajoittaa am­matillista
liikettä, sitä enemmän on
vallankumouksellisten työläisten me­nestyksellisen
taistelun käymisen ni­messä
porvaristoa vastaan esiinnyt­tävä
ammattiyhdistysten yhtenäisyy­den
puolesta.
Ammattiyhdistysten vallankumo-uksellistuttamisesta
käytävä taiste­lu
ei ole helppoa. Se vaatii väsy­mätöntä
työtä kaikilta niiltä am-mattiyhdistysjäseniltä,
jotka päin­vastoin
kuin työnantajille suopeat
johtajat haluavat ammattiyhdistys­ten
muuntamista vallankumouksel­lisiksi
luokkataistelujärjestöiksi. Jos
amsterdamilaiset kuitenkin jatka­vat
luokkain välistä yhteistoiminta-politiikkaansa
sekä hajoitustyötään
huolimatta ammatillisesti järjesty­neiden
suuren joukon kasvavasta
taisteluhalusta kapitaalin offensii­viä
vastaan, jos he täten sabotee-raavat
työläisten taistelua, tulevat
he yhä enemmän ja enemmän me­nettämään
kannattajiansa • ja jou­tuvat
lopuksi itse eristetyiksi.
Kommunistit ja Punaisen Amma­tillisen
Internationalen kannattajat
eivät pelkää ammattiyhdistysten ha
joitusta: mutta me mielimme estää
sen työväen ja sen taistelun etu­jen
nimessä. Kaikkien työläisten,
jotka eivät vastarinnatta anna työn­antajain
riistää itseään, jotka eivät
taistelutta alistu kurjuuteen, on
^päättäväisesti vastustettava am-mattiyhdistysbyrokratian
hajoitus-suunnitelmia.
Työmaiden työläi.s-ten,
jotka (Saksassa) lähettävät
valtuutettuja työmaaneuvostokong-ressiin,
on jo protesteerattava sitä
vastaan, että heidän valitut edus­tajansa
eroitetaan ammattiyhdistyk­sestä.
Paikallisten ryhmäin jotka
ammattiyhdistysjohto on. hajoitta-nut
taikka .sulkenut pois, ei pidä
hajaantua, vaan päättäväisesti pa­kotettava
ottamaan heidät takaisin
jäsenyyteen. Yhdenkään ammatti-yhdistysjäsenen
ei pidä jäädä erV
tetyksi vaan on hänen pysyteltävä
yhdessä muiden eroitettujeh kans­sa
ja ryhdyttävä yhteyteen ammat-tiyhdistyksensä
kommunistisen ryh­män
kanssa. Missä on muita val­lankumouksellisia
ammatillisia jär­jestöjä,
on eroitettujen ryhdyttävä
kosketuksiin näiden kanssa, niin et­tei
oppositioni käy eristettyä vaan
yhdistynyttä ja sen kautta lujittu­nutta
taistelua uudelleen .jäsenyy­teen
ottamisen puolesta. Ammat­tiyhdistyksiin
vielä lukeutuvain val-lajokumouksellisten
työläisten on kai
kin keinoin tuettava tätä pyrkimys^
Lenin sanoo oTevön edullista antaa
myönnytyksiä ulkomaiselle pää­omalle,
koska 4^ edistää uudes-taanrakentamista^,
IMoskova.* —r ,iNeuvosto-Venäjän
hallituksen ei tarvitse epäröidä an­taa
myönnytyksiä B pää­omalle,'
lausui pääininisteri Lenin
tiistai iltana Grand\,Opera huoneel­la
Moskovan neuvostolle pitämäs­sään
puheessaan^
«Venäjä», lausui Xeni niin
suuri ja sillä on sellaiset rajatto­mat
taloudelliset mahdollisuudet, et­tei
ole mitään syytä i kieltäytyä koh­tuullisista
myönnytyksistä ulkomai­selle
pääonnalle. M | tulemme te­kemään
niin edullisia tarjouksia,
e t t ä kapitalistien .ojjiVpakko ryhtyä
meidän kanssamme • liikesuhteisiin,
huolimatta - niiden nykyisestä viha­mielisyydestä'*
meitä -^ohtaan.»
Lenin muistutti, 'että Venäjällä
on vastassaan vielä ^'monia vaikeuk­sia
— uusia probleemeja, joiden
ratkaisu tarvitsee ulisia menettely­jä
ja uusia miehiä. •:
«Meidän täytyy •oppia työsken­telemään
uusien olosuhteiden alai­sina.
Meidän täytyy oppia mukau­tumaan..
Kaikki mitä me olemme
voittaneet viisivuotisessa taistelus­samme,
meidän tulee säilyttää, me
emme. tule antama^an siitä mitään
takaisin porvaristolle.. Meidän ei
ole hylättävä mitään entisiä, pääi-määriämmie,
mutta kamalla kertaa
ei vahingoita meitä ensinkään sen
tosiasian myöntäminen, että meitä
joissakin piireissä pidetään kapita-li^
tiSfena maana.»
iain lakko
LänsiXanaiassa
Työläiset vaativat union tunnusta­mista.
Edmonton. — Työläiset Cardiff,
Banner ja Alberta > kaivoksilla jät­tivät
työnsä eilen. Osan käivosmie-histä
mennessä työhön tavalliseen
aikaan, union vahdit keskustelivat
heidän kanssa ja he kaikki palasivat
kotiinsa.
Kaivosten omistajat ovat jo pi­temmän
aikaa kieltäytyneet tunnus­tamasta
uniota ja sen sijaan, union
sitä vaatiessa, ovat nyt erottaneeet
union miehiä työstä.
Kaivosten omistajat * sanomaleh­dille
antamassaan haastattelussa ei­vät
ole varmoja tuleeko lakko ole­maan
pitempiaikainen, vai saadaan­ko
riitapuolien välillä aikaan sovin­to.
: •
Union taholta on ilmoitettu, et­tei
mikään muu sovinto, kuin täy­dellinen
union tunnustaminen tule
kysymykseenkään.
Lontoo. — Täällä pidetään mer­killisenä
käänteenä asiain kulussa
sitä seikkaa, että neljän vuoden
kuluttua mailmansodasta, tunnettu
pasifisti ja sodan vastustaja, on
nyt valittu Hänen "Majesteettinsa
oppositionipuolueen johtajaksi Bri­tannian
parlamenttiin, ja niin ollen
voi hän tulla pääministeriksi, jos
seuraavan yiiden vuoden kuluessa
jostain syystä konse^atiivinen hal­litus
kukistuisi. Tapana nimittäin
on Englanissa. että hallituk,sen ku­kistuessa
tai erotessa, kuningas
kutsuu vastustuspuolueen johtajan
muodostamaan hallituksen.
Clynes, sivuutettiin johtajan toi-mesta.
MacDonaldin valitseminen työ­väenpuolueen
johtajaksi oli .häm­mästys
niille, jotka' olivat oHeet
varmoja, että J. R. Clynes tultai­siin
uudestaan valitsemaan johta­jaksi.
. Kuitenkin uskotaan; että
sillä seikalla, että Clynes oli so­dan
aikana kokoomushallituksessa
elintarveministerinä oli merkitystä
nykyisessä johtajavaalissa, radikaa­liset
ainekset^' työväenpuolueessai
kannattaen MacDonaldin valintaa.
Voimasuhteet olivat kuitenkin .hy­vin
tasaväkiset, MacDonald saa­den
61 ja Clynes 66 ääntä, äänes­tyksessä
ratkaisevana tekijänä ol­len
skotlantilaiset edustajat, jotka
kannattivat MacDonaldia. Skotlan­tilaiset
edustajat painostavat työt­tömyyskysymyksen
esille ottamista
parlamentissa, johon kysymykseen
nähden Clynes on «varovaisen me­nettelyn
» kj^nnalla. ..
Toiselta puolen ei ole epäilemistä,
etteikö MacDonaldin kannatus työ­väenpuolueessa
ole suuri hänen tun­netusti^
etevien parlamenttaaristen
kykyjelisä vuoksi, jonka lisäksi hän
on tietoinen ja etevä puhuja sekä
tuntee laajasti ulkomaapolitiikan,
MacDonald hävisi 1918 «Khaki»-
vaaleissa ja sittemmin Woolwichin
täytevaaleissa, tiinnetun sotavastai-sen
mielipiteensä vuoksi. Tälläkin
kertaa Lloyd George teki erikoisen
matkan hänen vaalipiiriinsä, höykä-ten,
ankarasti MacDonaldia vas­taan,
mutta siitä huolimatta tuli
hän valituksi suurella enemmistöllä.
MacDonald Toisen Internationalen
johtaja.
Porvarit pitävät "MacDonaldia an­timilitaristina
ja «radikaalina» ja
olisivat paljon mieluummin nähneet
Clynesin työväenpuolueen johtaja­na.
Kuitenkin ei MacDonald ole
todella mikään radikaali sen .sanan
vallankumouksellisessa mcjrkitykses-
.sä, .sillä hän on Toi.sen Internationa­len
huomatuimpia johtajia ja siis
oikeisto.sosialisti.
Clynes on valittu työväenpuolu­een
parlamenttiryhmän varapuheen­johtajaksi.
Saksan uusi ministe-ristö
Berliini. — Saksan uuden halli­tuksen
kokoonpano on seuraava:
Valtiokansleri, Wilhem Cuno.
Varakansleri ja oikeusministeri, tri
Carl Heinze.
Ulkomini-steri, von Rosenber.
Sisäministeri, Rudolph Oeser.
Rahaministeri, Andreas Hermes.
TaIou.sministeri, Johannes Brecker.
Valtiovarain ministeri, tri Heinrich
Albert. .
Liikenneministeri, kenraali Wilhem
Groener.
Sananlennätinlaitosten m i n i s teri,
Stingle.
Elintarveministeri, Herman Mueller.
Puolustuspiinisteri, tri 0: Gessler.
Työministeri, tri Heinrich Braums.
tä eroitettujen takaisinottamiseksi.
Lopuksi on eri^ kansallisten liitto­jen
vallankumouksellisten työläis­ten
vaadittava vallankumouksellis­ten
liittojen pttami.3ta kansainväli­siin
teollisuu.sliittoihin.
Ammattiyhdistysten yhtenäisyy­den,
puolesta käytävän taistelun
päämääränä on prolet^risen yhtei­sen
rintaman lujittaminen ja voi­mistuttaminen
taistelussa työnanta­jia
vastaan. Eläköön ammatillisen
liikkeen yhtenäisyys ja vallankumo­uksellinen
taistelu!
Hannan määräyksen
rikkoja takaisin
Dauphin, Manitoba. — George H.
Palmer, ent. farmarien ja työväen
edu-staja Manitoban lainlaatijakun-nassa,
joka on kaksi kertaa ei<otet-tu
Canadian National rautatien
palyeluk.sesta hallituksen ,• rautateit-ten
ent. presidentin Hannan mää-räyk.
sen nojalla, millä hallituksen
rautateiden palveluksessa olevat
työläiset kiellettiin ottamasta osaa
politiikkaan, on nyt jälleen otetetu
työhön'sähköttäjänä. PalAerin työ­hön
takaisin ottaminen johtuu jär­jestyneen
työväen painostuksesta.
Canadalais-ranskaiai-nen
kauppasopimus
Pariisi, — Canadan ministerit
Fielding ja Lapointe ovat Ranskan
kauppaministerin kanssa saaneet ai­kaan
Canadalais-^lanskalaisen so­pimuksen
pääkohdat, fiopimuksen
si.5ältöä ei kuitenkaan vielä julais-ta,
ennen kuin yksityiskohdat on
saatu valmiiksi. Uuden kauppaso­pimuksen
uskotaan tulevan suures­ti
edistämään näiden kahdön maan
välisiä kauppasuhteita.
Angoran edustaja vaatinut myös­kin
edustusoikeutta Venäjälle.
Liittolaiset hylänneet kaikki Tur-.
kin vaatimukset. Siivilöivät tkon-ferenssin
tiedonannot.
Lausanne. — läheisen Idän rau­han
konferenssin ensipäivänä liit­tolaiset
hylkäsivät kaikki Turkin
edustajan' Ismet Pashan esitykset,
pannen Turkin sangen merkitykset­tömään
asemaan konferenssissa.
Liittolaiset, Englanti, Ranska ja
Italia ovat kaikin yksistä puolin
Turkkia vastaan.; '
Ismet Pashan iehdessä konventio-hille
seuraavat esitykset hyljäsivät
liittolaiset ne kokonaisuudessaan:
1. Että kaikki neuvottelut olisi­vat
avonaisia että istuntojen pöy­täkirjat
julaistaan.
2. Että ne valtiot, kuten Venäjä,
Georgia ja muut Mustan meren
rannikkovaltiot saavat edustusoikeu­den
konferenssissa,
3. Että Turkilla on oikeus valita
puheenjohtaja erinäisille komiteoil­le,
tai vähintään yh(|elle komitealle.
Viimemainittuun esitykseen huo­mautti
Englannin.ulkoministeri mar­kiisi
Curzon: cKonferenssin koolle
kutsuvat vallat aina johtavat kon­ferenssia.
Tässä tapauksessa' ovat
konferenssin koolle kutsujia Bri­tannia,
Ranska ja Italia.» Hän sa­noi
näiden valtaln vuoron perään
käyttävän puheenjohtajan oikeutta.
Liittolaiset niinikään hyljäsivät
konferenssin avonaiset istunnot,
vaatien kaikilta salaisuutta sen me­noon
nähden, liittolaisten edustajat
ottaen' iJ|Selleen vallan joTcaiseri' is­tunnon
jälkeen päättää^ mitä tieto­ja
sanomalehdille annetaan., Näin
ollen tulevat tiedot oleriiaan täydel-sesti
liittolaisten sensuroimia.
Turkin edustajien ei uskota kui­tenkaan
noudattavan tätä liittolais­ten
sensuurimääräystä, vaan tulevat
antamaan tietoja, kuten Venäjän
edustajat Genoassa ja Haagissa.
Venäjän edustusoikeutta ei myös­kään
hyväksytty.
Turkki vaatii kansan äänestystä
Länsi-Traakiassa.
Konferenssin toisena kokouspäi­vänä
tqli esille Länsi-Traakian ky-
.symys, Turkin edustajan Ismet Pas­han
csittäeissä Sotilas- ja maa-alue
komissionillo vaatimuksen kansan­äänestyksen
toimittamisesta kaikel­la
.sillä alueella mikä on ollut Tur­kin
hallassa v. 1913.
Kreikan edustaja M. Venizelos
nousi heti vastustamaan tätä, häntä
kannattaen myöskin Jugo-^Slavian
ja Rumanian edustajat, jotka kan­nattivat
Maritza joen pitämistä Tur­kin
läntisenä rajana.
Syyrian edustajisto on saapunut
tänne myös, vaatimaan itsenäisyyt­tä
maalleen, joka San Rcmon kon­ferenssissa
asetettiin Ran.skan man­daatin
alaiseksi.
Keskustelua Dardancllelsta.
Konferen.ssi on myöskin keskus­tellut
alustavasti Dardanellein va­paudesta.
Tehtiin esitys, että Turk
ki .saa asettaa Konstantinopoliin
puhtaasti siviilihallituksen, joka
tulee toimimaan Kan.sain Liiton vai-vonnan
alaisena. Suunnitelman mu­kaan
ei liittolaisilla ole oikeutta
rakentaa linnoituksia Dardanelleil-le
eikä Bosphorukseen.
Turkkia vaaditaan takaamaan eh­dottoman
liikkumisvapauden kaikil­le
sekä kauppa- että sotalaivoille,
paitsi siinä tapauk.ses.sa jolloin Turk
ki it.se on sodassa.
-o
Austraalian vaalit lähe?
nevat
Melbourne, — Austraalian ylei-
.set parlamenttivaalit toimitetaan
jouluk. 16 p. ja vaalitaistelu on jo
täyde-ssä käynnissä.
Kaikkiaan on nimitetty 199 eh.
dokasta 75 edustajasijaa varten. A i ­noastaan
viisi edustajaa on tullut
valittua ilman kilpailua. Valittujen
joukossa on m,m, Austraalian enti­nen
rahastonhoitaja William Ale­xander
Watt, ja työväenpuolueen
johtaja Charlton.
Samassa yhteydessä toimitetaan
senaattiin täytevaalit 19 sijaa var­ten,
joihin on ehdokkaita 65.
.M
Mossoliini-bipun
Saksassa
Berlini 5-11.—Mussoliinista on,
tullut kaiken porvarillisen maailman
sankari. Eikä ihme! Sillä ruamiillis-tuttaahan
hän kaikki porvarilliset
ihanteet yhteiskuntarauhasta ja
isänmaasta, 'sts. työläisten verisestä,
riistorauhasta, ja osakkeiden pyhyy­destä.
Mussolini lahjoittaa italialai­sille
ihramahoille maan kansallis­omaisuuden
ja tappaa kommunistit.
Kuinka ei siis hän olisi pyhä! Pie­nemmätkin
tätä kaliberia olevat
suuruudet on eri maissa julistettu
pyhimyksiksi ja palkittu miljooniin
la. •
Tämä Mussoliini-kultti ei suin-k'^
ari ole saanut vähimmän ihailijoi­ta'
Saksassa. Yhä äänekkäämmin
huutavat pörvarilehdet: Meilläkin
pitäisi olla Mussolini! Baieri on täs­sä
kuorossa'ensimäisen^ tenorina,
mutta kautta koko valtakunnat!:
toistaa möhömabainen basso tämän
sainan säveleen. Ja Baiort kansallis-
«sosialistit»' osoittavat konigressis-saan
myrskyistä suosiota puhujalle,
joka lausuu koristelemattoman kapi-listisen
töutuqden, että jonkun bai-erilaisen
Mussolinin «kansallisessa
diktatuurissa olisi parempi elää kuin
vapaassa kansan valtiossa».
' Varsinkin tuleva työmaaneuvosto-kongressi
tuottaa vilpitöntä .mielen-haikeutta
kuponkien leikkaajille (ja
näiden oikeille käsille: sosialide­mokraattisille
kellokkaille ja am-mattyhdistysbyrokraateille!)
He ei­vät
ole tyytyväisiä sosialidemokra­tian
tähänasti auliisti tarjoomiin
ajokoiriin. Noske pieksi itsensä hi>-
keen ja vetäytyi huahtamaan, Se-vering
ei riitä, ei myöskään Ber­linin
sosialidemokraattinen ' poliisi­mestari,
joka äskettäin pieksetytti
pai;isataa kommunistia. «Meitä odot­taa
Hiiitä vaikein talvi—-'kirjoittaa
suurporvarien • «Die ' Zeiti>': —, "vai­kein
mitä pääkaupunki on koskaan
kokenut», minkä vuoksi Berlinin ao-sialidemokraattiselle
poliisimesta­rille,
jos hän edelleenkin jää vir­kaansa,
jää edesvastuu kommunis­tisista
kapipoista, sanoo lehti. Ja
Stinneksen «Deutsche Allgemeine
Zeitung» kehoittaa työantajia käyt­tämään
kiristettyä terroria kiJikkia
työmaaneuvostokongressin osanotta­jia
kohtaan, estämään kaikki rahan­keräykset
työläisten itseavustuksen
hyväksi, hajoittamaan neuvostot ja
estämään työmaakokoukset.
Työläiset eivät siis enään saisi
vapaasti muodostaa järjestöelimiään,
mutta porvarillisilla sen sijaan on
jopa oikeus aseistaa suojakaartinsa
ja julkisesti agiteerata vallankaap-pauspuuhain.
ja mussolinismin hy­väksi.
Suotta ei täkäläinen toverilehti
kirjoitakaan; «'Meillä on/ jo «kansal­lisen
diktatuurin» yksi puoli,, Mar^ •
kanromahdusten, tuhatkert/iisten
hintain Ja S-tuntisen työajan hyök­käysten
kansallinen diktätuurli Kan-'
salliset diktaattorit, Stinnes ja raha-sekä
teollisuuskapitaali ovat!jo hal­litsijoina
Saksa.ssa. Ja niinkuin ita­lialaisten
lahtarien liikkeellepaneva­na
voimana on teollisuuskapitaali,
niin on .saksalaisenkin fascistisen
liikkeen takana teollisuus-, finans.si-ja
agraarikapitaali.»'
Kummakos siis, jos rahaporvaris-to
pyrkii ^kuun.sa tukahuttamaart"
työmaaneuvostoliikkeen, jonka tar­koituksena
on tuotannon ja ' valuut-tahuijauksen
pakottaminen työläis­ten
kontrolliin. Siitä syystä op myö.s
saksalaisen fascismin ensimmäisenä
kohteena juuri tämä työväenluokan
itscpuolustusliike.
Ranskan senaatti hyl­kää
naisten ääni­oikeuden
Pariisi. — Ranskan senaatti,
käyttäen teknillisiä temppuja, kiel­täytyi
ottamasta esille naisten ää-nioikeuslakie-
sitystä, äänestäen 156
äänellä j^tyksen, esille ottamista
vastaan, esityksen puolesta annet-tiin
1.34 ääntä.
Kiman hallitus eronnut
Honolulu, — PohjoisiKiinan hal­litus
on eronnut sen johdosta, että
sen rahaministeri Lo Wen-'Kan on
vangittu, syytettynä komissionin
vastaanotosta, jonka tarkoituksena'
oli hankkia saksalaisten ja itäval­talaisten
rahamiesten toimesta K i i ­nalle
kuuden miljoonan punnan lai­na.
Tämä juttu tapahtui ennea
mailmansotaa.