Vapaus, January 14, 1929

              AHAA
g U O M E E y
KmSaoinenfflarkkäa
Dimisen pojat
-Jana dan Dollarista
LÄHETYSKULUT:
40c Imetyksistä alle ?20.00, 60 c lä­hetyksistä
$20.00—?49.99, 80c lä-hetyksistä
?50.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta d o l l a r i l t a.
SähkSsanomalälietyksiBta ovat lä­h
e t y s k u l u t ' $ 3 . 5 0 lähetykseltä..
Suomen rahaa ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää Imetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Vapaudelle otta^-u' rahavä'.ityksiä
vastaan myöskin;
V A P A U S P O R T A R T H U R B R A N CH
316 Bay Street,
Pof» ^rthar. Ontario
V A P A U S M O N T R E A L B R A N CH
1887 St. A n t o i n e St.,
Montreal, Que.
A . T. H I L L,
957 Broadview Ave., Toronto, O n t
J . O K S A N EN
K i r k l a n d Lake, Ont.
J O H N VUORI,
South Porcupine, Ont.
C H A R L E S H A A P A N E N,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
D A V I D H E L IN
«ri paikkaikunnilla Pohj.-Ontariossa
Esimerkkinä mainitsi toht. Hsk,
että esim. hedelmäkärpäsen ikää on
jatkettu 900 kertaa muuttamalla se
toiseen Ilmastoon. Sitä ei voida to-teutta
ihimiseen nähden, mutta hoi­tamalla
tervesrttä, etenkin elinvoimaa
antavia rauhasia, ei ole mikään kons­t
i jatkaa keskimääräinen ihinisikä
<»isellesadalle vuodelle.
Y l i kolmas osa, sadan vuo­den,
on Dodd's munuais pille­r
i t ollut huomatuin lääke selän
pakotukselle, reumatismille,
virtsarakko vaivoille j a moneen
muuhun kipuun, jonka on_ a i ­kaansaanut
huonot munuaiset.
Saatavana kaikissa kaupoissa
50c laatikko tai 6 laatikkoa
$2.50 tai tilaamalla suoraan
The Dodds Medicine Company,
Ltd., Toronto 2, Ont.
Ihmisen Poika! - Miten hänen
kohtaloaan onkaan surtu j a miten
hänen tihumiehiään tuomittu -
kaksituhatta vuotta tuhannessa ja
jälleen tuhannessa kirkossa j a mis­sä
kaksi' tahi kolme on kokoontu­nut
palvomaan häntä.
Ja miten häntä on eritoten pal­vottu
juuri niissä piireissä, jotka
Ihmisen Poika eniten tuomitsi: fa-;^
riseusten, puplikaanien j a rahan-vaihettajain
piirissä, kansain n.k.
' kulttuuripiireissä, ihmisten parissa,
jotka mainitsevat huoltavansa kan-.
sain kulttuurista j a sivistyksestä.
Ihmisen Pojan palvonta on tä-ten
tietysti ollut humpuukia, väljä
viitta, minne on ollut niin mainio
kätkeä kuolleiden luut j a omistuk­sen
mätä j a visva. Mutta se on
ollut joka tapauksessa palvontaa,
kuten myöhäisempienkin suurten
henkien palvonta, jolle rahan pes-taamat
runoilijat ovat helkytelleet
kanteleitaan. Sillä missä ei ole m i ­tään
hyveen sisältöä, ansaitsee edes
muoto tunnustuksen.
Mutta menneiden aikain Ihmi­sen
Poika ja hänen jälkeensä elä­neet
Ihmisen Pojat ovat olleet kau­kaisilta
ajoilta. Niiden tarkat muo­dot
ovat kadonneet. Niitä on voi­tu
tulkita miten on parhaiden tai­dettu.
Minkä vuoksi ei ole ihmeel­listä,
että hänestä, joka riepoitti
rahanväihettajat temppelistä, on
tullut juuri meidän aikamme k u l -
lankilistäjäin erikoissuo jätti, ja
muista kuuluisista Vapauden Hen­gistä
kaiken vapauden kuristajain
mieluhenkiä.
Sanalla sanoen, kaikki entisten
aikain Ihmisen Pojat ovat nykyi­sen
omistuksen suuressa suosiossa,
vaikkapa vain tavarakylttinä: kult-tuurikilpenä
toisin sanoen.
Mutta kuten eri • aikain suuret
henget ovat olleet kauhistus a i ­kansa
riistolle j a vääryydelle, ovat
nykyajankin Ihmisen Pojat kirous
ja kauhistus aikamme omistuksel­le.
, E i törkeyttä, ei halpamaisuut-ta,
ei raakuutta, joka ei lankeisi
heidän osakseen meidän päiviem­me
fariseusten ja puplikaanien t a ­holta.
Niin, vainotessaan ja tuo­mitessaan
nykyajan suuria, vapai­ta
henkiä, joiden kutsumukse;na
on kuuluttaa vapahduksen ja val­keuden
evankeliumia vääryydessä
jä pimeydessä, unohtaa aikamme
omistus jopa suuret tavarakylttin-säkin,
menneiden aikain Ihmisten
Pojat, j a antavat eläimellisille ei-kulttuurivaistoilleen
täyden vallan:
ei mitään emmintää, ei mitään tees­kentelyä,
ei edes teatteriasenteita,
kun on kysymyksessä kymmenien
ja satojen kookkaiden luonneihmis-ten,
heidän omaistensa; heidän vai­mojensa
ja lapsiensa tuhoaminen,
raastaminen, silpominen kappaleiksi
rahan raaoissa hampaissa. Kaikki
tapahtiiu' • uskomattoman avoimesti
j a kyynillisesti. Korkeintaan joku
tuhannesti vatkattu korulause isän­maasta
tai kulttuurista, tahrainen
riepu peittämään häpeää, j o k a kui­tenkin
huutaa taivaaseen asti, alhai­suutta,
jota ei käy kieltäminen eikä
silaaminen.
Mikä kirkuva kuva ihmiskunnan
" k u l t t u u r i k e r r o k s i s t a " , mikä alati
uudistuva näyte omistuksen peto­maisuudesta:
ristiinnaulitse, polta,
tuomitse! '
Ikäänkuin rahavalta tuntisi pa-kahtuvansa
siihen paikkaan, jos
Ihmisten Poikain annettaisiin rau­hassa
paljastaa sen kurjuus ja
konnamaisuus, mutta ennenkaik­kea
sen hedelmättömyys. Ikään-
1 k u i n he itse tukahtuisivat siihen
paikkaan, ellei suurten henkien suu­ta
tukittaisi.
Sillä minkä muun vuoksi rahan-
, vaihettajat tonkisivat kuin karjut?
j Elleivät pelkäisi, elleivät aavistaisi
pahinta.
M. Törmä.
Q ä e ^ o v a ^ ja t r o t ^ m i Neonrostoliitossa
Otteita Sulkasen ja toisten suomalaisten oppor­tunistien
kuulustelupöytäkirjasta
Y H D Y S V A L T A I N WORHERS (KOMMUNISTI) PUOLUEEN P O L n T T I.
N E N KOMITEA ON SAANOT K U U L L A VANHAIN SOSIALIDEMOK­R
A A T T I S T E N TOIMITSIJAIN KÄSITYKSET KOMMUNIS­T
I S E N PUOLUEEN KESKITTYNEISYYDESTÄ
(Jatkoa edelliseen numeroon)
"Sulkanen puhui pitkään syyttäen
Puolueen (fcontroaiists^, byrokratäasfca
j a inasinoimisesta. Hän nimitti Puo-uetta
klikiksi, joka kontrolloi mekaa­nisesti
j a pysyy vallassa sen kautta.
Sulkanen ylisti Trotskia, Maslovia ja
Pisheria selittäen, että ne ovat todel­l
i s i a kommunisteja. Hän vetosi ylei­söön
selittäen että on. välttämätöntä
murtaa nykyiset suhteet Puolueen
kanssa j a rakentaa uudet. Nämä u u ­det
suhteet selitti Sulkanen "luonnol­l
i s i k s i suhteiksi" Suomalaisen Työ­väenjärjestön
j a Puolueen välillä."
" K a l l e Salo puhui samaan ylei­seen
linjaian Sulkasen j a toisten syy-tet^
jen^ kanssa, mnen pääkohtan­sa
oli, (Että: "Joukoilla pn a i ka alkaa
korjata niitä virheitä, joita Ameri­k
a n kommunistipuolueen kliköjohto
tekee. Salon vaatimuksena oli, että
Puolueen tulee luopua suomalaisten
pupluelehtien kontrollista ja jättää
ne joukkojen kontroUoitavaksL
"Victoi^^Berg Ja L a u r i Brusila i l ­maisivat
gflw{»nm-<rin. katsomuksia.
"Me esitämme nämä syytökset, se­kä
todistukset Puolueelle, sekä ren­nostamme,
että Puolueen tulee antaa
niille huomiota. Kysymyksessä ei
ole enempää eikä vähempää k u i n y r i ­tys
lohkaista Suomalainen Työväen­järjestö
pois Amerikan Kommimisti-puQlueesta,
väheksyä Puolueen mer­kitystä
ja sitä kunnioitusta, joka
Amerikan Kommunistipuolueella on
suomalaisten työläisten keskuudessa
tällä mantereella. Tämä tekisi myös­kin
Puolueen jäsenille mahdottomak­si
työskennellä Suomalaisessa Työ­väenjärjestössä.
"
"Haluamme tehdä selväksi, että
k a i k i l l a näillä päätösesityksillä'ja erit­täinkin
esityksellä No. 2 oli tarkotus
muodostaa ne opposition sotalipuksi
tarkotuksella vallata käsiinsä Suoma­laisen
Työväenöärjestön kaasallinen
konventsioom."
Harlemih Suomalaisen Puolueunitin
Toimeenpaneva Komitea.
(Nimikirjoitukset)
• • • , . " ~
Lainaamme ylläolevat syytökset Ja
todistukset tarkotuksella tutustuttaa
lukijakuntaa niihin, jotta mySbeiaBäa
Punainen Karjala k i r j o t t a a :'
M e i ^ n talonpoikaisella maallamme
on vain yksi t i& sosialismin. Sen o-soltti
Lenin. Hän varoitti myöskin,
että sdfcä oikealle että vasemmalle
kulkeminen merkitsee tuhoa. On k u i ­tenkin
tapahtimut, että toimitsijamme
ovat poikenneet oikealta tieltä sekä
vasemmalle että oikealle j a pyrkineet
viemään puoluetta mukanaan. Puo­lue
ei ole yhtjmjrt näihin aineksiin,
vaan on kulkenut omaa tietään. Nyt
sen on taisteltava "kahdella rintamal­la".
Se puhdistaa rivejään oikeisto- ja
vasemmistovääristelyistä.
Taistelun nykyisessä tilanteessa on
muistettava, että sekä vasemmisto-että
oikeisto-harhasuunta on yhtä vaa­rallinen
ja vieras leninismin ideo­logialle.
Niiden ideologioissa kuvas­tuu
porvariston ja pikkuporvarillisen
intelligenssin ideologia. Maassamme
on vallitsevana pientuotanto, . josta
saavat alkunsa kulakit j a nepmannit.
Ikäänkuin meri ympäröi tämä työvä­enluokkaa
j a puoluetta. Jotkut puo­lueemme
ainekset saavat tartunnan
pikkuporvarillisesta vaistovaraisuudec-ta.
Siinä on lähtökohta kaikellai-sille
harhasuunnille: myöskin vasem­misto-
ja oikeistoharhasuiuinille.
Sekä oikeisto- että vasenunistohar-hasuunta
johtavat loppujen lopuksi
kapitalismiin, vaikkakin'' tekevät sen
eri tavoilla. Oikeisto j a vasemmisto-harhasuuntien
välinen ero on vain
niiden ohjelmissa, keinoissa j a toi­mintavoissa.
Ottakaamme kaksi k y ­symystä:
Maan teollistuttaminen. Puolueem­me
sanoo, että maan teollistuttamlsen
kehitysnopeus on jännitetty j a vaikea,
mutta sitä ei voida pienentää. Se
on välttämätön. Se määrää koko s i ­säisen
j a 'ulkoisen tilanteemme. Oi­keistolaiset
ajattelevat toism: Eikö
voisi mitenl^än pienentää tätä jänni­tettyä
kehitystä, supistaa menoja ras­kaaseen
teollisuuteen. Parempi olisi
kuluttaa enemmän kevyeeseen teolli­suuteen.
Tämän sisältönä on ensinnä­kin
haluttomuus taistella vaikeuksia
vastaan, toiseksi, porvariston ideolo­gia
taistelussa sosialismin rakenta­mista
vastaan. Vasemmistoharhasuun-ta,
trotskismi ei arvioi rakennus­työn
jännitettyä kehitystä, vaan eh­dottaa
sitä vieläkin lisättäväksi. Tä­hän
sisältyy näennäinen "vaisemmis-tolaisuus"
j a "vallankumouksellisuus",
johon useat työläisetkin takertuvat.
Heidän ehdotiiksenaan on laajentaa
teollisuutta ottamatta huomioon m i ­tään,
edes keskivarakasta talonpol--
kaakaan. Sen p o l i t i i k k a johtaa työ­väenluokan
j a 'talonpoikaiston välien
rikkoutumiseen. —• Keskivara|*aan
talonpoikaiston kanssa työväenluokka
taisteli tilanherroja vastaan vallan­kumouksessa.
Keskivarakas talonpoi-kaisto
on maaseudun huomattavin te­kijä.
Proletariaatin diktatuuri mer­kitsee
liittoa keskivarakkaan kanssa,
jolloin johto on proletariaatin käsis­sä.
Johto merkitsee maaseudun siir­tämistä
sosialistisille raiteille.
Oikeistolaiset sanovat: "älä häi­ritse
kulakkia, vaan anna sen kasvaa".
Tällä he tahtovat ohjata keskivarak-kiaan
kapitalistiselle tielle, eroittaa
sen työväenluokasta k i i l a k i n puolelle.
Tämä johtuu siitä, että he näkevät
proletariaatin diktatuurin vain Uitos­sa
koko talonpoikaiston (myöskin k u ­lakkien)
kanssa. Vasemmistolaiset
taas katsovat päinvastoin kulakkia
suurennuslasin kautta jä joutuvat p a ­n
i i k k i in sen edessä. He arvioivat l i i ­an
suureksi kulakin voimat j a siksi
eivät arvioi kyllin suureksi keskiva­rakkaan
voimia, j a heidän johtopää­töksensä
on seuraavaa: älä lyö vain
kulakkia, mutta myöskin keskivara­kasta,
sillä hän o n samanlainen yksi­tyisomistaja
kuin kulakkikin".
Näin siis puolue taistelee kahdella
rintamalla. Miksi se nyt sitten iskee
lujemmin oikeistoharhasuuntaa vas­taan?
Sen tähden, että oikeistoharha-suunta
on vaarallisempi nousukaudel­la.
Juuri njrt me olemme nousemassa
sodanedellisestä tasosta. Tämä ensto-luikin-
Toiseksi, oikeistoharhasuunta
el (de vielä k y l l i t e i paljastettu puolu-e
fh j a tjräväenlu{dcan edessä. Trots­kismi
kärsi ratkaisevan tappion X V
edustajakokouksessa: sitä vastaan oli
koko puolue varustettu, Jatkaessaan
taistelua sen jätteitä vastaan puolueen
on varustauduttava oikeistoharha­suuntaa
vastaan, joka on kaikkein
vaarallisin nykyhetkellä.
K K : n marraskuun täysistunto k u ­vasi
oikeistoljarhasuunnan seuraavak­s
i "Oikeistoharhasuunta pyrkii alen­tamaan
suurteollisuuden rakennus­työn
kehitsrsnopeutta, ala-arvioi k u ­lakkia
j a byrokratismia vastaan l^äy-tävän
taistelun merkitj-ksen eikä p i ­dä
k y l l i n sinu«na sodanvaaraa jji.e.".
Tässä ovat oikeistoharhasuimnan
päävirheet. Jokaiselle puoluejäsenel­le
on nämä selitettävä, jotta he osoi-sivat
riittävän tarmokkaasti ja oike­asti
käydä taistelua oikeistoharha-suuntaa
vastaan. '
KirjaUisuussensuuri
Neuvostoliitossa
Sivostakatselijan havaintoja
kun lainaamme otteita kuulustelupöy­täkirjasta,
joka on otettu pikakirjo-tuksella
kuiUustelun aikana, sjrytök-set
ovat mielessä, jotta lukijat voivat
seurata mitenl^ nämä Puolueesta
erotetut luopiot n i i h i n vastaavat.
Huvittavaa on myöskin panna mer­kille
Sulkasen j a kumppaneitten yri­tys
lietsoa juutalaisvastaista mielialaa
— aivan kuin kansainvälisen proleta­riaatin
keskuudessa olisi erotiista kan­sallisuuksien
välillä j a k u i n nämä luo­piot
pitäisivät Suomalaisen Työväen­järjestön
jäsenistöä samalla asteella
olevina kuin mitä o l i Venäjän porva­risto
tsaarin aikana, j o l l o in pogrcmiit
olivat muodissa. Samalla kuitenkin
on tässä pantava merkille se huvit­tava
piirre, että kun Sulkaneii ja
kumppanit hyökkäävät syntyperältään
juutalaisia puoluetovereita vastaan, ne
ylistävät taivaisiin asti kommuhlsti-l
u t ^ o i t a Trotskia, Fisheriä j a Maslo­via,
Jotka Jokainen sattuvat myöskin
olemaan — Juiitalaisia!
Neuvostoliiton vastustajain taholta'
on yritetty j a yritetään vieläkin p i - ;
tää yllä luuloa, että siellä on valtio-!
vallan taholta kahlehdittu kirjaili-'
suus hiin tiukkoihin rajoihin, ettei
sillä ole mitään elämisen eikä voimis-'
tumisen mahdollisuuksia. Näjrttää sil­tä,
että tuolla väitteellä on vieläkin
aika lujat juurensa varsinkin tässä
maassa ei ainoastaan Neuvostoliittoon
vihamielisesti; j a epäilevästi suhtau­tuvien
piireissä, vaan osittain luokka-tietoisen
työväestönkin keskuudessa.
Siihen viittaavat ainakin ne monet
lausunnot j a arvelut, joita saa kuulla
yksityisissä keskusteluissa. J a miten-;
käpä muuten itseasiassa voisi olla­kaan,
sillä onhan Neuvostoliiton k i r -
jalhnen elämä ollut ja on vieläkin
tämän maan luokkatietoiselle työväel­lekin
melkein pimeän peitossa.
Tämän kirjottajan tiedossa el ole,
onko j a niissä määrin ollut aikaisem­min
näennäistä pohjaa väitteille Neu­vostoliiton
ahdasmielisestä kirjalU-suussensuurista.
O n todennäköistä, et­tä
se on vallankumouksen raskaimpi­na
vuosina olojen pakosta ollut ny-j
kyistä ankarampi. Ainakin puoluepii­reissä
ön esiintjmyt vaatimuksia, että
kirjallisuuden t u l i s i olla täysin puolue- i
ohjelman mukaista. Sillä esim. L u - i
natsharski mainitsee eräässä Maksim'
Gorki-arvostelussaan, että m.m. Trots­k
i n teosta, Kirjallisuus ja vallankimio-us,
pidettiin muutamilla tahoilla liian
suvaitsevana sen k y l l i n ankarasta k i r ­jallisuuteen
suhtautumisesta huoli­matta.
Kuitenkaan ei silloinkaan
näytä tällahien kanta olleen vallitse­vana.
Mutta mitä tulee vihnevuosiin,
voi moniin tosiasioihin vedoten täy­dellä
varmuudella välttää, että syy­tökset
Neuvostoliiton kirjalllsuussen-suurin
ahdasmielisjrydestä ovat kaik­kea
perää vailla.
Yllämainitsemassamme Gorki-ar­vostelussa
lausuu Limatsharski omana
mielipiteenään suunniUeeh seuraavaa:
E i voida tietenkään määrättynä ajan­kohtana
kieltää agitatioluontoisen
kirjallisuuden oikeutusta Ja merkitys­tä,
mutta todeUista suurta taidetta ei
voida milloinkaan kahlehtia tiukkoi­h
i n älyperäisyyden rajoihin. Sattuu
tosin joitakin harvoja onnellisia poik­keuksia,
että teos on sekä taiteellisesti
puhdas että täysin ohjelman mukai­nen
(eshn Libedinskln V i i k k o * j a Se-raflmovitshin
Rautavirta), mutta Jos
asetetaan tiukka vaatimus, että kir­jallisuuden
on kestettävä myös puh­taasti
puolueohjelman kannalta a r ­vostelu,,
niin merkitsee se todellisen
taidekirjallisuuden kuolemaa.
Tätä Lunatsharskin lausumaa aja­tusta
voi hyvällä syyllä pitää nyky­ään
Neuvostoliiton kommunistisen
puolueen keskuudessa ja hallituspii­reissä
yleensä vallitsevana kantana.
Sillä onhan sen lausunut vaikuttavas-sa
asemassa olevan henkilö ja lukui-tään",
"näytetään niille, että ne eivät
pysty puoluetta runnaamaan." J a sen
jälkeen kun hän nämä ohjeet oli a -
laisilleen lähettänyt, hävitti hän kaik­k
i suomalaisten puolueunlttien osot-teet,
taikka kieltäytyi niitä luovutta­masta
puolueelleen! Siinä joitakin
- J a mitä syytöksiin "byrokratiasta"
tulee, n i i n ' k u n pitää silmäinsä edes­sä
Elis Sulkasen rekordin valtansa
kukkuloilla ollessa, niin siUe voiä-vat
hevosetkin nauraa. Häh. esimer­kiksi
vastusti sekä salaisesti e t^
Julkisesti naisjaostojen järjestämistä,
koska "kysymyksessä on uusi käsi.
Jota ei voida kontrolloida." Puhumat­takaan
siitä, että milloin ikinä Wor-kers
(Kommuijfeti) Pyolueen kehitys­vaiheitten
aikana puolueen Johtoon
tali suunta,' Jota vastaan Sulkanen
persoonallisesti oli, antoi hän alaläl-leen/
määräyksen "jarrut päälle", " i s ­tukaa
Japissaxme", "älkää tehkö m i .
historiallisia näytteitä siitä, mitenkä
tämä "kansanvallan apostoli" itse me-netteU
Ja myöskin sUtä, mitenkä m i ­kään
kommimisti ei koskaan saa me­netellä.
J a j u u r i tämän systemaatti­sen
sabotaasin seurauksena kasvatet­t
i i n loppimiattoman sekaannuksen kä­sitystä
suomalaisten kumouksellisten
työläisten keskuudessa puoluetta koh­taan.
Sen jälkeen k u n nillEä oli on­nistuttu
yhteys puolueen kanssa kat­kaisemaan,
alettiin hänen johdollaan
puolueen parjaaminen, vierotettiin työ­lajia
puolueesta ja puolue oli kerta
toisensa Jälkeen rakennettava suoma­laisten
proletaaristen ainesten keskuu­dessa
yhä uudelleen Ja uudelleen. —
M u t ^ se ei näitä häpynsä syöneitä
luopioita estä esiintymästä "kansan­v
a l l a n " tunnuslauseella puoluetta vas­taan
yrityksissään muuttaa proletari­a
a t in kumoiikselllseh etujoukon puo­lue
puolueen ulkopuolella olevien Jouk-koliikkeitten
hännäksL Tämä nurja
käsitys ön Sulkasella ollut kommunis-sat
todseikat osottavat. että sitä to­teutetaan
myös käytännössä.
. Siitä vapaamielisyydestä, joka nyky­ään
"Neuvostoliitossa kirjallisen elä­män
alalla vallitsee, puhuu Jo k y l l in
selvää kieltä kommunistikirjailijain-k
i n tuotanto. Sillä ne eivät yleensä
katsoen ole likikään Neuvostoliiton e-lämän
j a kommunistien yksipuolista
kaunomaalausta. Nykjisille neuvosto-kirjalUjoille
ei näytä pälkähtävän
päähänkään maalata paratiisia sinne,
missä sitä ei uelä todellisuudessa ole
eikä muovata enkeleitä Ihmisistä
(olkoonpa, että kysymys on-kommu­nisteistakin)
jotka ovat vielä sangen'
kaukana ihmisen täydellisyyslhan-1
teestä. Heidän vahva puolensa on a n - '
kara ja järkkymätön totuudenrakkaus,
pyrkimys kuvata elämä sellaisena
kuin he sen ympärillään näkevät, hy-:
vine sekä huonoine puolineen. He
tuovat teoksissaan esille sen. mikä
on hyvää ja kaunista, mutta he voi-1
vat myös kohdistaa kirpeän arvoste-i
lunsa yksilöihin sekä yhteiskunnain-^
siin j a valtiollisiin hallintoelimiin, jos!
ne sen ansaitsevat (esim. F. Glad-1
kov Sementissään). Eikä heidän teok-!
siaan sulakaan sensuuri estä jUlki-l
suuteen pääsemästä. „ |
Heidän rinnallaan kirjailee yhtä
suuri, ehkä suurempi joukko n.s. myö­tätuntoisia
ei-kommunisteja. Samois­sa
kustannusliikkeissä he kustannut-tavat
tuotteensa. Samoissa kirjailija-järjestöissä
he työskentelevät. Ja
vaikka he "eivät ole vielä ottaneet
likikään selviä asemia kommunismin
käytännön suhteen", niin siitä huoli­matta
heidän tuottieensa pääsevät v a ­paasti
julkisuuteen, siitä huolimatta
he saavat osakseen tunnustusta. Sillä
vanhojen kirjailijain ryhmä (A. Tols­toi,
Tshaplgin, Versajev, Prishivin,
Romanov y.m.) on paljon kokeneempi
kirjallisessa mestaruudessa kuhi nuori
kommunistikirjailijain ryhmä, on " m i ­tä
suurimmassa" määrin hyödyllinen
välttämätön j a kulttuurinen".
Näin Neuvostoliiton kirjailijapiireis­sä
arvostetaan myötätuntoisten kir­j
a i l i j a in ryhmää. Mutta entä klassi­kot,
entiset kirjallisuuden mestarit?
Eikö heidän tuotantonsa ole julistettu
pannaan? J a entäpä sisäiset j a ulko­maille
paenneet venäläiset emigrantti­kirjailijat?
Eikö heidän suunsa ole
kokonaan tukittu?
Vastaukseksi ensimaiseen kysymyk­seen
riittää, k u n huomauCamme, että
Leo Tolstoin y.m. klassikkojen tuotan­to
on julkaistu Ja parhaillaan julkais­taan
valtion kustannusliikkeessä lois-topalnoksena.
että vuosittain vietetään
erikoisia Tolstoi- ja Pushkin-juhlalli­suuksia,
että heitä pitää nuori kh--
jailljapolvl mestareinaan, esikuvinaan.
Mitä taas tulee sisäisiin j a ulkonai­s
i in emigrantteihin, niin on luonnol­lista,
ettei heidän tuotteittensa julki­suuteen
pääsyä voida sallia, mikäli ne
ovat siivotonta, suorastaan valheellis­ta
Neuvostoliiton parjausta. M u t t a tä­mä
ei suhikaan tiedä heidän aikai­semman
tuotantonsa pannaan julista­mista.
Sillä m.m. vallankumouksen
jälkeen lännen Imperialistien uskolli­seksi
palvelijaksi antautuneen Ivan
Bunlnin aikaisempaa tuotantoa on
Julkaistu Neuvostoliitossa huomatta­va
määrä. '
Siis kaiken kaikkiaan tosiasiat o-soittavat,
että väitteet' sokeasta suvait­semattomuudesta,
ahdasmielisyydestä
taidekirjallisuuteen nähden Neuvosto­liitossa
ovat joko suuren tietämättö­myyden
tai ilkeän parjaushalun kuk­kasia.
Päinvastoin, ottaen huomioon,
että Neuvostoliitto on vasta sivuutta­nut
raskaimmat kilhkeimmät kansa­laissodan
vuodet, voisi siellä tällä a -
l a l l a vallitsevaa vapaamielisyyttä Ih­metellä.
Mutta epäUemättä se perus­tuu
oikeihin laskelmiin. Sillä siten on
osaltaan luotu Neuvostoliiton kirjalli­selle
elämälle pohjaa. Jolta se voi v a ­paasti
j a nopeasti versoa.
O. O—nen.
Kokouskutsu
•jThunder B a y Co-Operative Dairy Company Limited osakkeen­omistajien
yleinen kokous pidetään tammikuun 23 :s* päivä 1929,
alkaen kello 2 i p . 316 B a y Street, Port Arthur, Ont, \!£
Kokouksessa tullaan lopullisesti päättämään meijerin^ pai­kasta
sekä muista esille tulevista asioista. (14-18
Johtokunta.
Täten surulla j a murheella i l - ^
moitamnie sukulaisille j a tut­taville,
että rakas isämme ja
puoliso,
J O H N M I C H E L S ON
(Parkkoomäki),
kuoli General hospitaalissa
Vancouver. B. C , jouluk. 26
p. 1928, syöpään 59 vuoden
ikäisenä. Vainaja oli syntynyt
Ylistarossa, Vaasan läänissä,
heinäk. 27 p. 1869. Häntä lä­hinnä
jäi kaipaamaan puoliso,
yksi tytär, kaksi poikaa per­heineen
sekä laaja sukulais- j a
tuttavapiiri tässä maassa ja
Suomessa.
Hanna Michelion ja lapset.
Tahdomme lausua toverilli­set
kiitokset kaikille, j o t k a oli­vat
auttamassa vainajaa v i i -
meisoen lepoon. Vainaja hau­d
a t t i in Sointulassa, B . C , jou­luk.
30 p. 1928. Sukulaiset,
j o t k a haluavat läheisempiä tie­toja
voivat k i r j o i t t a a osotteella
Mrs. S. Salmi,
Sointula, B. C .
Kautta Ranskan häviää
ihmisiä yön pimey­dessä
Italian f aseistit iyössä. Toimintakes­kuksia
Italian lähetystöissä.
Kiristyksiä
Sanomalehti "L'HumanIte" julkaisee
kaksi mielenkiintoista asiakirjaa Ita­l
i an fascistlen toiminnasta ulkomail­la,
joka tapahtuu Italian virallisten
lähetystöjen välityksellä. Asiapaperit
osoittavat, että f aseistit pitävät; Ita­l
i an lähetystötaloja kokouspaikkoi­naan
j a niissä järjestävät' fasclstlsta
toimintaansa kulloinkin kysymykses­sä
olevissa maissa. Fasclstlt harjoit­tavat
häikäilemätöntä pahiostusta ja
ihmisryöstöjäkin. Usein näet on' t a ­pahtunut,
että f aseistit ilman muuta
vangitsevat Jonkun fasclsmln vastus­tajan
Jä kaikessa hiljaisuudessa, t a ­vallisesti
öisin, kuljettavat teille tie­tymättömille.
Täten on Ranskan eri
paikkakunnilla hävinnyt monia fas­clsmln
vastustajia Ja yleisenä käsi­tyksenä
on, että fasclstlt ovat heidät
jpiurhanneet. Fascistlen harjoittama
lerrori on muutenkin kerrassaan häi­käilemätöntä.
Daily M a i l " kertoo, että Italian
K a t k e r a l l a kaipauksella j a sy­dämen
surulla ilmoitamme, et­tä
hellästi rakastettu vanhin
poikamme
JOHN WfLI
tempasi pois kuolon kylmä kä­si
joukostamme 1 pnä tam-mik.
1929 klo 6 aamulla, s a i -
rnstettuaan ainoastaan 7 vuor
rokautta ankaraa keuhkokuu­metta
täällä kotonaan Long
Lakella.
W i l i o l i syntynyt Crean H i i ­lissä,
Ont., heinäk. 2-\ pnä
1908, ollen siis kuollessaan 20
V., 5 kuun j a 7 pn vanha. M i t
tä syvimmin surren häntä kai­pauksella
muistelemaan jäivät
isä, äiti, yksi veli j a kolme
siskoa, yksi eno, kaksi setää
tässä maassa j a Suomessa an-ha
mummo j a täti, sedän perho
tässä maassa ynnä suuri jouk­ko
ystäviä j a seur|atovereita.
Lempi • ja. John Saloi
Rheault V i a Sudbury, Ont.
Pohjoinen talvi, tuuli ja
tuiskut
Canadan metsissä kaihoten sol.
Vaaleassa arkussa, kummun
a l la
•WiHmme untansa unelmoi.
Lepäjä povessa talvisen maan,
Lepää rauhuBBä, Wilimme
rakas.
Jäätävä talvi sun elosi mursi
Keskellä kukkivaa nuoruuttasi.
Iiii ja SitL
Sä levon nyt sait, veikkomme
armas,
Olet myrskyistä vapaana.
O l i t niin hyvä j a hellä,
Siksi muistoistamme et
unhoitu milloinkaan.
Veikko ja «istot.
Sydäriiellinen kiitoksemme
k a l k i l l e , jotka tavalla eli t o i -
. 1'ella ovat ottaneet osaa sy­vään
suruuriime. Kiitos k u ­kista;
laulusta y.m.
Lempi ja John Salo^
fascistlpllrclssäkln on herättänyt suur­ta
hämmästystä, kun itse fascistlen
leirissä on paljastunut salainen polii­sijärjestö.
Jonka tehtävänä on olluit
silmälläpitää fasclstlpuolueen "va­semmistolaisia".
Mussolinin sanoma-lehtltolmlston
kaksi Johtajaa, Giavl-coll
j a Carpas.so Torre, ovat (Sekaan­tuneet
Juttuun. Glavlcolln asunnosta
on näet löydetty luettelo hiistä fas-cistljohtajlsta,
joiden nimen perään
on liitetty huomautus: On silmällä­pidettävä.
Tämä keskinäinen epä­luottamus
Ja urklntajärjestelmä on he­rättänyt
sanomatonta levottomuutta.
Fasclstlt eivät enää voi luottaa toi­siinsa..
Kommunistipuoluetta. Koko Sulkasen j
tolnrjlnta Kommunistipuolueen jäse­nenä
j a toimitsijana k u l k i merkeissä,
Joissa kielletään Kommunistipuolu­een
esittämä rooli proletariaatin k u ­mouksellisena
etujcfkkona. Hän
pröyställl sillä, että "olen päättänyt
hm. politiikalla" j a elääkseen politii­k
a l l a hän tarvitsi joukkojärjestön Ja
äänestyskarjaa, jolla toivoi jatkuvasti
voivansa Itselleen puristaa puolueelta
konsesslooneja.
Puolueen uudelleen Järjestely oli
kuolettava isku tätä ajatusmaailmaa
j a sen toteuttamaa politiikkaa vas^
taan. J a k u n uudelleenjärjestely Sul­kasen
Ja Bomanin Järjestämä.stä vas­tustuksesta
huolimatta ajettlhi läpi,
ajautui Sulkanen ajatusmaailmastaan
k i i n n i pitäessään nopeassa tahdissa
poispäin puolueesta Ja kohden sosiall-dendokraatteja,
joitten joukkoon hän
aatteellisesti aina on kuulunut 2^A
intematlqnalen ajattranaallmoinen.
SKT.
H E N E Y A S K E L I N K U U L U S T E LU
Brooklynin toverit olivat tehneet j
syytöksen Henry Askelia vastaan, et-|
tä hän on Brooklynissä harjoittanut;
samoja menettelytapoja hyökkäyksis-i
sä-.Puoluetta vastaan kuin Sulkanen',
«puolueesta alusta lähtien. Siksi hän}ia=::^feamppanit Nevt- Yorkissa. Aske-luutnanttinSa
Askelin j a kumppaneit-TiIIe oU ajoissa ilmotettu, että hänen|
t e n kanssa ajoi aikanaan läpi Suo- kuulustelunsa tulee tapahtumaan P o - ;
malaisen Järjestön Workers puoluee- lUttisen Komitean edessä. SUtä huo-1
seen Umaa Kommunistisen Intemati- limatta yritti Askeli koko kuulustelun!
onalen 21 :n pykälän hyväksymistä
liittymisen. Siksi hän järjesti
Jokaisessa käänte^sä. kansannou­sun
Puoluetta vastaan kun se pyr­kii
takomaan lujaa Ja yhtenäistä
ajan tekeytyä tietämättömäksi kaikes-s
t a Ja teeskenteU hirveätä kih-että;
I^ästäkseen pois vastaamaan teois­taan.
Vaikka oU Utamyöhä, teesken-teU
hän kovaa kiirettä "työhön me­nolla",
"leipähuolista" j a bll kovasti
huolissaan siitä, maksetaanko hänelle
PUo!uecn taholta siitä, että. hänen k a l ­lista
aikaansa uskalletaan kuluttaa
huldiaan hänen puoluevastaisten teko­jensa
tutkimiseen.
Brooklynin tovereitten taholta väi­tettiin,
että. Askeh j a Boman yhdessä
salakuljettivat Sulkasen Ja kumppa­neitten
kommunistivastaisen päätös-esitylcsen
BrooJtlynin työväenyhdistyk­sen
kokoukseen Ja ottivat sen esille
hjrväksymlstä varten sen jälkeen kun
miltei kaikki jäsenet olivat kokoukses­ta
poistuneet kokouksen hajotessa.
Askelilla, samaten kuin kalkilla toi­sillakin
syytetyillä oli vuosikaupalla
ollut eriävät mielipiteet Puolueen t o i -
ihlnhasta. Ne kaikki olivat jyrkästi
esiintyneet puolueen fraksiatolmlntaa
vastaan, vieläpä yrittäneet kokonaan
lopettaa koko fraktslatolmlnnan. K un
ne siinä eivät olleet onnistuneet, oli
järjestelmällinen Puolueen parjaustul-va
alotettu, mikä lopulta johti avoi­meen
j o t a a n Kommunistipuoluetta Ja
sen toimintaa vastaan.
Mitä erikoisesti Askeliin tulee, nlhi]
yhdesjsä Bomanin kanssa o l i hän jär­jestellyt"
kilpailevaa toimintaa urheilu­alalla,
nuorisoliikkeen alalla, ösuus-toiminna.';.
sa — kaikkialla, missä s i i i n - ^
kin olivat liikunta-alaa löytäneet.]
K a i k k i a l l a liikkui heidäri toimintansa
plkkuporvarilliBissa merkeissä j a k a i k ­kein
keltaislmpien sosialidemokraatti­en
kanssa hyvin läheisessä vuorovai­kutuksessa.
Suomalainen Työväenjärjestö ei As­kelin
mielestä oUut tällä kertaa m i ­kään.
Siinä on A s k e l in kirjoissa vain
j o t k a ovat «velkaa minulle, pyydän
suorittamaan tämän kuun ajalla t a i
ilmoitan nimenne sanomalchdiösä.
Mr. Lauri Katainen,
51 Widmer St., Toronto 2, Ont.
(11
Vapauden lukijat
tekevät ostoksensa ainoastaan niia­ta
liikkeistä mitkä Vapaudessa i l -
mottaa ja kehottavat naapurcitaan-kin
tekemään samoin. Siten mene­tellen
tuemme omaa liikettämme
sekä autamme sitä palvelemaan II-mottajia
rahansa edestä.
Yhteistyöllä olemme liikkeemme
rakentaneet j a vain sen avulla me
voimme sitä edelleenkin kehittilä.
Siitä syystä illkilämmc unhottako
Vapauden ilm-ittajia
"rippeitä entisestä", Joka hänen mie­lestään
oU "vielä Joku aika sitten k u ­koistava
vasemmistolaisten järjestö."
• Askeli el näe mitään muutosta Suo­malaisen
Järjestön aatteellisessa s l -
sällös.sä, sen vaikutusvallan lisäänty­misessä,
sen koko hengen muuttumi­sessa
siltä, mikä se o l i A s k e l in kultai­sena
sosialidemokraattisena kautena.
Hän huolellisesti kiertelee selostuk­sessaan
antamasta vastausta vastaku-moukselllseen
kantaansa uudelleen jär­jestelykysymyksessä.
Samaten Jättää
hän tyysti mainitsemasta sen tosiasi­an,
että hän Juuri uudelleehjärje.stelyn
aikana esitti "sellaisen suomalaisen
Järjestön rakentamista, Johon voitaisi
ottaa pikkuporvaritkin mukaatt j a Jo­k
a luonteeltaan oilsl kansallinen", sekä
ottaisi ohjelmaansa suomalaisuuden
asian ajamisen" Kalevan ritareitten
mälliin t
K a i k i s t a näistä' selkoista vaikenee
Askeli Joutue.ssaan kuulusteltavaksi
monivuotisesta puoluettaan vastaan
toimimisesta. Sen sijaan on hänen
puolustuksensa pääpolntlna: "miksi
minua näykitään", " e n minä ole< oUut^
ainoa", Jne. Sulkasen alustuksissa oli'
Askelin inielestä "monta hyvää poiri-tla",
mutta niitten vastakumpuksel-
Hsta luonnetta hän e l ollut lainkaan
havainnut, eikä huomannut- Se oU
Askelin mielestä "rakentava, eikä y h ­tiön
vahingoittava"! Esimerkiksi: '
Lovestone: Eikö sinun mlelesUlsl
puolueen jäsenenä sinun velvollisuu­tesi
ole taistella päätösesitystä vas­taan.
Jossa arvostellaan ja häväis­tään
puoluetta puolueen ulkppiiblella
olevien työläisten edessä?
(Jatk.)