Vapaus, May 13, 1924

              SIva 2 Tiistaina, toukokuun 13 p. — Tues. May IZ. 5
Englannin taloudellisten j
jen Mittäniinen
Er:j?!ann:.>a, r/iiKsä myöhäiHeen . S a v 1 t aarateol!i.siJudeF.-,a ovat
asti on viUiinnut hajana;-uU3 am- m yö.-k in eri järjestöt yhtyneet y h -
rnftti)!i?<;'n '^ikkeeii jarje?tömuotoi-hin
r.-.h'''i^':i, on viiDifisttn vuosien
kulueiTÄa *a.:;ahturiUt voimakas ke­hity.-
teollisuiiksittain järjestettyyn
ke.skitettyyn .=uuntaan. Se tosin ei il­mene
vielä niin selvässä muodos.sa
kuin muutam!S.sa muissa mai.ssa, sil­lä
kehitys käy \nelä osittain saman
ammatin alalla eri järjestöjen yhty-
. misen muodossa keskittymi.seen,, ja
vain toisilla aloilla saman teollisuu-
<Ien eri ammattien yhteen liittymi­seen,
siis työpaikan eikä. ammatin
mukaan. Nämä suunnat vielä tais­televat
'jossain määrin keskenään.
Mutta kafkesta piiättäen on saman
ammatin alalla toimivien piiriliitto,
jenkin, yhtyminen täydelliseen teoi-lisnnksittain
järjestymiseen johta­vana
tienä.
Selostettakoon tässä Sidney Web-bin
mukaan huomattavimpia piirtei­tä
Englannin ammatillisen liikkeen
viimeaikaisesta järjestömuotojen
kehityksestä.
dok.-l l i i t o k s i .
liuomattavinnrpia yhteenliittymiä
on k-.':i.työ.'-itekijäin liitto — it.se-kin
'MUJS .suuremmasta yhteenliit-tymi.
st-;:a jo v. 1850 — j o k a vuo.si
V. Iftl7 perustettiin Rakennus-työväen
kansallinen liitto, johon
Jiittyi 13 kansallista järjestöä. Maa-lidcuussa
1Ö20 yhtyivät 5 Gotlan­tilaista
järjestöä jotka käsittävät
perustuksen laskijoita, graniittityö-läiaiä,
tiilikatonpanijoita, marmori»
työläisiä, uuniseppiä j a kivenlaski-j
o i t a . Neljä englantilaista järjes­töä,
joihin kuuluu tiilimuurarit, k i -
>venijakkaajat, kivimuurarit j a k i -
jBcenlafllkijat, toimittavat parhaillaan
äänestystä^ jonka tuloksena arvat,
V tta^ olemaan näiden jär-ijeäSjen
yhtyminen ^ rakennusteolli-
«oustyöväen liittoon.
jitten yh(ii.sti itseensä kuusi muu­ta
nietaliiteo!lifiuuden liittoa, nim.
höyrykonerakentajat, konetyöläiset,
sepät, ja aputyöläiset, vaskenvala-jat
ja kuparisepät, metallisorvaajat,
viilarit ja kiilottajat, ollen nyt yh­tenä
liittona ja käsittäen 400,000
jäsentä. .Silloin oli vielä lisäksi yh­deksän
järjestöä 100,000:11a jäse-neliä
yhteenliittymisen kannalla,
mutta eivät tulleet noudattaneeksi
päätöksiä. Viimemainituista on sit­temmin
kaksi järjestöä yhtynyt kol­men
muun järjestön kanssa yhtäai­kaa.
Kuusi järjestöä lisäksi liit­tynevät
myös piakkoin. Neuvotte­luja
yhtymisestä on käynnissä erään |
vanhan järjestön kanssa, joka kä­sittää
läikkisepät, putkityöläiset ja
sellaiset mekaaniset työläiset, jotka
työskentelevät sisätöissä. •' Viime-mainitti;
järjestö on vuorovaikutuk­sessa
myöskin rakennusteollistraden
j a laivarakennusteollisnaden kanssa.
Vaatetusteollisuuden alalla ovat
eri järjestöt suurimmaksi osaksi
yhtyneet, - ' \
K u l t a - ja ho^eateoSisnQdessa on
äskettäin yhtynyt 11 eri ammatti-en
aloilla toiminutta jiiijestöä, j o t ­ka
käsittävät Ikulta- j a hopeasepät,
uushopeasepät, Britannian; metalEn
j.n.e. kultäajat, räässääjät, kiflloittai
j a t y.m. Ne yhtyivät v. l & l l y h ­deksi
liitoksi. Samoi^ yfidistyivgft
kaikki ne pienet yhdistykset, joihire
kuuluivat eri metallilajien ohut-
Pääoman käyttämät
övoimat
Mikäli' koneet teievät lihasvoi­man
tarpeettomak.d, tulee niistä
työpäivää yhden sijaan, j a niiden
h|nta halpenee samassa suhteessa
kuin neljän lisätyö on suurempi y h -
den lisätyötä. Neljän täytyy nyt
keinoja, sellaisten :yö!äi.s:en käyttä­miseen,
joilla ei ole lihas^-oimaa, ta­hi
joiden ruumiinkehitys on kesken- tuottaa pääomalle ei ainoastaan t y ö -
eräinen, mutta jäsenten nokeus si- tä, vaan lisätyötä, jotta perhe; eläisi.
peltjryöläiset, Birminghamin yhdis-tyiätä
lukuunottamatta •
La*vanrakennu:--teo!Iisuudfes.=a on
syntynyt voimakas, koko maata kä­sittävä
liitto paikallisten j a eri am­mattien
aloilla toimineiden liittojen
kautta, johon nyt kuuluvat laivain-rakentajat
ammattiin katsomatta.
.Sekatyöläisten järjesty.minen vii­me
aikoina on suuresti lisääntynyt,
mutta kuuluvat he vielä useihin eri
järjestöihin. Näi.?tä suurin käsit­tää
495,000 jäsentä, ja pyrkii se
sulattamaan itseensä pienemmät se-katyöväen
järjestöt, m.m. kunnan
työläiset.
Kä.sittelyn alaisena on järjestöjen
yhdi.stärnineri, jotka käsittävät te­lakka-,
satama- ja kanayatyöläiset,
yhdysliikenteen ja kulkuneuvojen
y.m. kuljetustyöläiset sekä .laivalii- ta j a iästä huolimatta, pääoman vä
kenteen konttoriväen .3 järjie.^öä. littömän herruuden aIJe. Pakkotyö: jäisten j a kajpitalistin vähillä. Tava-
?:nnen ovat jo yhdistyneet miltei kapitalistille ei ana:-:anut sijaa ai-i ranvaihdon aikana oli ensimäisenä
kaikki kuljetu.styöläiset. noastaan lasten leikeiltä, vaan myös j edellytyksenä, 'että kapitalisti ja ^
Englannin 130 000 käsittävä Maa- k i n vapaalta työltä kodin piirissä,'työläinen kohtasi- toiseijsa vapaina tuntee eri maiden työväenliikettä
tvöväen liitto ön puuhassa yhtyä siveellisissä rajoissa, perhettä itse- ihmisinä, riippumattomina tavaran- Paremmm kum moni muu. Hän on
-i^in varfpn tphdvMu tvöltä. nc+aitnn tnmpn rahan ia matkustellut ristiin Europas-tä
suurempi. Naisten- ja lastentyö
oli siis koneiden kapitalistisen käy­tön
ensi sana! Tämä työn ja työ-
N i i n enentävät koneet alusta
kaen sekä inhimillisä käyttöainesta,
joka on pääoman ominaisin riistä-lälsten
mahtava korvaaja muuttui misalue, että samalla myöskin sen
siten heti keinoksi lisätä palkkatyö­läisten
lukua kokoamalla työläis­perheen
kaikki jäsenet sukupuoles-riistämisastetta.
•Koneet kumoavat .niinikään pe-
Taistelijaveteraan!' N.
R. af Ursin 70 vuotias
Suomen työväenliikkeen taisteli-javeteraani,
tohtori Nils fiobert af
Ursin on j u u r i täyttänyt 70 vuotta-
Tänä merkldhetkenä on-fyytä k i i t o l -
sin mielin muistella luinen työtään
työväen sivistys- j a puolue-elämän
alalla, ^
Tohtori N . B . af Ursin syntyi
Kuopiossa 18 p:nä huhtik. 1854.
Käytyään opintielle hän edistyi no­peasti,
tullen ylioppilaaksi 17-vuo-tiaana,
filosofiankanditaatilcsi ja
maisteriksi 23.vuotiaana, filosofian
lisensiaatiksi j a tohtoriksi 29-vuoti-aana.
Sen jälkeen hän on toiminut
tetaan kapitalistit
lunnaita, joista s^vat ir "
nylkemällä s i i r t o ^ ^
jalUtsee täysi t e r r o r i ^ , 5 v^
W Lakkolaisia a^2?t?- ffloaksellisia • t y ö l j j ^ ^ ^ kju
ctyöväeahallitaksen> '^'»Ucj
vastuulla. '""^ ja
•Katalin petos on kuitpnv ,
tuksen ulkopoUtäkka. H ^ J ^
Jdtuttaa cSaksan maksu^^* * f
- U ^ i Hanskan ka^itali^^J^-;^
irkitsee Saisa
olkemista ja i
rasittamuta. Tämän>^,
Saksaa, joka meSresL" väenpaiMcai, ,o^2^JJ-louden
rasittamUta ^
saadan, paitsi voittoja „oitfe« •
sotahuyareiUe. mvös oivaTP^^
kea - a i d e n ^ i , ; ,
iri?„^^?^i->^ntojr'f^ rinpohjfn pääomasuhteen muodol-joPPikouIujen opettajana useissa eri maUa käy MacDonald 4iäv-^,v -
- l i s e n välityksen, sopimuksen työ-;Pahkoissa. Työnsä ohella hän on|keskusteluita Poir.carenwflf^
Skotlannin maatyöväen järjestön
kanfi.sa.
Liike- ja konttoriväen yhtyneet
järjestöt käsittävät, 185,000 jäsen­tä
ja ovat neuvottelut käynnissä
vielä yhtymättömien järjestöjen
kanssa.
Merimiesten 3 järjestöä ovat y h ­tyneet.
Rautatietyöläisten järjestö pe­rustettiin
1913 yhdistymällä 3 jär­jestöä,
jäsenmäärä 481,000. Sen
piti jo alusta olla <täydellinen jär­jestö
kaikista työläisistä, jotka työs­kentelivät
Englannin valtakunnassa
olevilla rautateillä,> Tätä järjestöä
tervehdittiin ammatillisen järjestäy­tymisen
uutena teollisuusjärjestön
mallina, jonka kautta hyljättiin am-mattikantaisans'
teollisuusjärje^n
hyväksi.
P a r i htiomattavaa järjestöä OTJ
kuitenkin pysynyt ulkopuolella, nim'
veturinkuljettajat ja lämmittäjät
(60,000 jäsentä) ja asemakirjurit
(90,000 j'äsetitä). Riitoja on ollut
m.m, IconepajatySI^sten suhteen-rautatieläisten-
Elton j a raetalliteöi'--
lisuustyöntekijäiin Kton välillä.
Mahtavin j^ärjestS, Eiiglannin k a i -
vostyöntflkijäiff Sittc, m muodos­tettu
useista emien keskenään kil­pailleista
kaivöStySIäiisten järjes­töistä,
joka BSsitöa; ^mjSQO jä­sentä,
koko tioHisuuden l^öläisten
luvun ollessa l.fifÖff.iTOö'. Ainoas­taan
eräitä pienenvpnnerideyksellisiS
järjestöjä «n Hiton trHcopoöIeHa.
Erinäisten muiden' alojien anmia-tillisten
järjestyen; yjrteenstriantu-minen
on tapaflitunut, vaikka vielä
onkin hajanaisuutta' oTemassa, i
i i i i
-jToverillinen: yhteisymmärrys on
Iciikenf järjestötoiminnan menestyk­sen
ensimmäinen liman
; «itä ^oji^t järjestöt k u l n h e i k k o r a -
Ikenteiset laivat, ' j o t k a valtameren
ktioh
iiaisiila laivoiUa oii arveluttavaa
purjehtia aav^ MjTTf-
;;:]Q)f,;..ne.:tuhoaav .':'^ ,
Edelläsanottaim verraten, samoin
Irain ^Uimiskunnan. historiaan katso-
; w^ että rifiih on käynyt
^jiliden; j6iikkojein,'i joiden'; keskuu-
;<lBiMa ei ole ollut toyerilliata yhteis
y m n ^ r y s ^ Luokkataistelun ktio-
: hu^hin; j o u d u t ^ ne haksi-rikkoutuneet
tabou^uneet ennen
aiOcojaan epäsovun käreihin.
(Mutta onko näistä vahingoista
opittu — viisastuen?
Osittain on. Osittain ei ole.
Tarkastakaamme asiaa. .
Vielä nykyäänkin, joskus ilmenee
työväen joukoissa epätoveruutta, a l -
.Jiaista juonittelua, yhteisymmärryk-Äen
puutetta. .
Useissa järjestöissä on epäsopua
havaittavissa. *
> Se on voinut syttyä jostakin a i -
. van turhanpäiväisestä^ asiasta. U -
seimmiten siitä, että" jotakin tove­ria
on hieman arvosteltu ~ oma-
«yydestä j a pikkumaisuudesta katse-leekin
häntä suvaitsemattomuudel-
• l a , mikä mistäki syystä.
Tuollainen suuri suvaitsematto­muus
On ehdoton epäsovun s}mnyt-valtaisuudesta
tai laiminlyönneistä
järjestön sisäisiin asioihin nähdten.
Mutta arvosteltu pn^ silloin, sydä-mistynyt,
' paljastanut pikkuporva­rillisen
minänsä, tullut suvaitse-,
mattomaksi ja alkanut jarruttaa
kaikkea toimintaa.
Sanalla sanpen: hänestä on tul­lut
epätoveruuden siemen.
'Mutta toisialkin tapauksia on ole­massa.
- '
(Järjestöön on liittynyt uusi j ä ­sen.
Hän on liittynyt siihen intoi­sin
nSielin, vapaalla sydämellä, v a ­paana
alhaisista vaistoista.
Hänellä on nimittäin sydämes­sään
sosialismin suuret periaatteet
Hän on lukenut Marxin teoriaa, L e ­niniä
y.^nu On «selvillä vesillä^ ja
haluaa nyt taistella yhdessä tove­reittensa
kanssa yhteistä vihollis­tamme,
porvaristoa, vastaan.
Mutta mitä tapahtuu?
Eräs järjestön vanhempi jäsen,
joka ei vieläkään ole vapautunut
porvarillisesta saastasta, omahyväi-täjä.
Juuri se on johdattanut sii­hen,
että kokouksissakin väitel­lään
vain väittelyn eikä asiain vuok­si.
Sekoitetaan asioihin "ytksilöper-sonallisuutta
ja nostatetaan: säen
Mnnuista antipatiaa —- vastaimie-lisyyttä
j a epätoverillisuutta — j o ­ka
taas edelleen via- anheo,, että
nurkkien taakse kokoootua S;ou-rallinen
yksilöjä saläkähmäisesti vt-vostelemaan
parhaimpia tovereita,
leritellen heistä paäUiöinä luiliizia.
Että tällainen epätovenUasuus • on
tuoaiittavaa, on s e l v p - Siksipä on
jokaisen velvollisuus vapaatua pik­kumaisesta
on^ahyväi^rydestä ja
toisten kykyjen; kadehtimisesta —
porvarillisen yhteisäainnan aynnyfc-tämästä
saastasta.
Toverillisuuden tuxcteen toinen
toisiamme kohtaan pitää olla vil­pittömän
rehelUseiu Jos meillä on
sydäinellämme jotakia, j'osta halu­amme
lausua arvost^unme, niia
arvostelkaamme, mutta vain siten,
että ilmoitamme sea myös arvostel­tavalle
' itselleen, ilai tapahtukoon
se silloin myös asiallisesti j a tove­rillisesti.
Matalamielinen härhäily
ei kelpaa. Ymmärtäväinen j a opet­tava
puhe on ainoa oikea.
Tulkoon tämä faukkialla vallit­sevaksi
velvollisuudeksi, tositove-ruudeksi,
joka sytyttää sydämiä yh­teisymmärrykseen.
Yhteisymmärryfesen • tositoveruu-teen
kun pääsemme, niin silloin, t o ­verit,
me seisomme varmalla poh­jalla.
'•/:•
Silloin järjestömme ovat van­kat"
kuin panssarilaivat,
Silloin emme kuohuissa murru.
l i
Lasten kasvatus materialistisen
historiankäsityksen selvittävässä va-
:i<«sääbn sangen' suurimerkitykselli-
.inen asia työväenliikkeen tditävissä;
t P p m i i l l i s e n ideolo^an koulussa
i c a m t e t t n lapsi on sen hengen läpi­tunkema
j a ellei sitä kylliksi ajois­s
a >iryhdyta ^Bzkyttämään, vaan ab-
»et^an sea j u u r t u a yhä syvemmälle,
Jiäii;: saamme suruksemme huomata,
että' häi»^ on poissa Inokkataisteluar-
Jos näin kasvatet-
: tji.. ihminen voidaan vielä voittaa;
yananknmpnksellisen proletariaatin
l e i r i i o , o S n "o^iTs^ - paljon vaikeam-
,iuta ga enemmän työtä, .kysyvää
•faiin, jos se olisi teSity aikaisemmin,
'liSiien nuoruudessaan, rinnan porva­rillisen
kasvatuksen kera. Kun työ­väenluokka^
ei voi hankkia jälkeläi­silleen
proletaarista luokkakasvatus-ta,
niin on se tehtävä rinnan por­varillisen
yhteiskunnan varaaman
kasvatuksen kera, koettaen • järkyt­tää
lapsessa porvarillisen ideologian
uskonnonpiaonnontieteen ja histo­rian
opetuksen heihin juurruttanjia
käsityksiä. Tämä voidaan parhai­ten
tehdä sosialistisissa lastenkou-luissa,
joita jo nyt on käynnissä,
yaikkel. tarpeellisen suuressa mää-rässä,^'
sunnuntai j a kesäkoulujen
muodossa.
. fTällaisten koulujen suurta merki­tystä
työväenluokan vapaustaiste­lussa
ei voi tarpeeksi korostaa, K u l -
lakin paikkakunnalla tulisi olla
muutamia asiaan innostuneita j a va^
listiineita tovereita, jotka voisivat
ottaa erikoistehtäväkseen tämän sor-sialistisen
lastenkasvatuksen: E h ­dottomasti
j a r a s olisi mielestämme
sunnuntaikoulu. Mutta suurta epä­onnistumista
aiheuttaa monin pai­koin
se, että lapset liian nuorina
pannaan tällaiseen kouluun. Tä­män
johdosta on opetus monessa
tapauksessa turhaa, ^ n lapsi ei voi
käSittää opetiista- kunnollisesti, t a i
joutuu opetuksen johdosta selvittä­mättömään
ristiriitaan omassa ym­märryksessään,
niikä vaara on, ole^
massa vielä kehittyneimmiUäkin lap­silla,
sillä kun ykäksi toisilleen a i ­van
vastakkaista mailmankatsomus-'
ta ristiriitoineen täyttää pienen lap­sen
ymmärryksen, niin voi hän hei-posti
joutua umpikujaan, josta e i -
ään varten tehdyltä työltä.
Työvoiman arvoa ei määrännyt
ainoastaan yksityi.^en täysikasvui­sen
työläisen ylläpitoon vaan työ­läisperheen
ylläpitoon tarvittava
työaika. Heittäessään työläisper­heen
kaikki jäsenet työmarkkinoille
jaicaa koneisto miehen yövoiman,
arvon hänen koko perheensä kes­ken.
Se alentaa siis hänen työvoi­mansa
arvoa. Esim. 4 työvoimaan
jakautuvan perheen' ostaminen mak­saa
ehkä enemmän kuin ennen per­heen
pään työvoiman ostaminen,
mutta sitävastoin saadaan nyt 4
yhä laajentanut tietojaan, kohoten kottelee, että'^ten 1 1 ^ ^ ^
crauhanrkeita>7kurse^'Se ^
jotta kansat voitaisiin yUättääJ^
ensimäisten riveihin varsinkin työ­väen
sivistyselämässä. Tri Ursin
ostajina, toinen rahan j a tuotanto- matKusteuut n s t i i n rastiin Europas- taas imperialistit tuntevat
välineiden omistajana, toinen työ-!Sa, vieläpä muissakin maanosissa,}laskea kansain verta tapattaaSu
voiman omistajana. Mutta nyt os- Matkoillaan hän on tutustunut eri j — myrkyillä, taudinsiemenilir^
taa pääoma alaikäisiä tahi puolit- maiden työväen pyrinnöihin, hank-j köliä — kymmeniä miljoonia'rintal
. . — icinut näistä laajat tiedot j a kynt- mailla j a enemmän rintamain taka
tilaansa hän ei ole^ kätkenyt vakan na.. Sillä uusi sota tulee olemaan
alle, vaan on käyttänyt laajoja tie- sukupuuttoon hävittämissotaa, nai»,
ten ja lasten tappamista, kaupun­kien
j a niiden kulttuurin tuhoamis­ta.
tain alaikäisiä. Työläinen möi en­nen
oman työvoimansa, jota hän
muodollisesti vapaana ihmisenä hal­litsi.
Nyt myy hän vaimonsa ja
lapsensa. Hänestä tulee >orjakaup-pias.
Lasten työnkysyntä muistut­taa
usein muodoltaan neekeriorjan
kysyntää sellaisena aikana kuin sii­tä
oli totuttu lukemaan amerikalai-sista
sanomalehti-ilmotuksista.
Marx,
Saksassa
Saksassa eietään paraikaa sekä
sisäiseen elämään nähden, että
mySskin kansainvälisessä suhteessa
krffliHistä aikaa, Samalla kun työ­läiset
koettavat Järjestellä j a koo­ta,
joukkojaan, jpouhailee taahtu-muis
myöskin mustiasa vebkeilyis^itsenäisessäl asemassa olevia (ku-saan-..
. : •
lOre. näin ollen mielenkiintoista
tutusttra minkälaiset ovat nykyään
voimasutelleet Saksan kansan sosi-aaTiseere
kokoonpanoon katsoen.
VuQDikni tilastojen mukaan oli
Saksassa. i&9.4 miljoonaa asukasta,
josta^ täjB-iliäistä väestSfö noiff aS
miljo«naai. fTaloudelliseäEa asemal­taan
am Sa^aaasa\ taloudmisestii \ ^
senäistä väestöä 4,4i30,7i60, puolia
proletadäatBiiai 3,475,500;, palvelUsi'
kuntaan kuuluvia 3,216,500' jä palk-katyöläsiäL
02,1750,000.
Teollisuudleni alaEa toimii! 11,80D{-
000 tya&istS,, 1,020,000 palVeliis-kuntaan
Idiufciraa, 1,200,OOW puolia
proletariäattiiir/ kuuluvaa ja. 550ir
000 isätmfiiii asepiassä olevaa;.
Maatalbudiessa on 7,172,000) työ--
Imstä, IflOO^SOO ipahreluskuntalaista,
1,1275,500) puöil^Ietariaattia ja L -
180,750 isahnrä asemassa olevaa..
Kauppa-aiallht: 2,1500,000 työläis­tä,
1,000;OB10) palveluskuntalaista 1,-
000,000 puiiliprolletariaättia j a JSSQ\~
000 isännäiasasentassa olevaa.
Vapaiden ammattiere harjottajis-ta
on työläisiä &50,00<J, palvelus-kuntaan
luettavia l,O0ft,ÖOO j a i t -
senäisessiä asemassa olevia 500,000.
Satunnaista palvelusta suorittavia
tjoisMä. (»a SSO.OOO ja toimettomia
pongiilleikkaajia,. eläkkeennauttijoi-ta.
y.m.s..); öo. 1,700,000,
Puhdas prsletariaatti, jos jättää
puoliproletaaxit ja palveluskunnan
vastakkaiseen: leiriin, on sittenkin
liikumäärälitiään, puolta suurempi
kuin muut kerrokset. Mutta selvää
kuitenKn on, ett» ainakin suuri, osa
puoUpruIistaariBistai j a palveluskun-taan
kuuluvista, aineksista tulee aset
tumaan proletaipiisatin puoleiselle
rihtamälHe..
Talijud^liselta) kannalta katsoen
on proletaarisea^ TssSankumoukseh
puolella suunnaton: kansan enem-niistö.
Forvarillisai järjestelmän
jjK porvariflisen. vaÖSon kannattai-jäin^
luku. on häviävän väiiäinen..
Porvariston diktatuuri . Saksassa
pnr ja. yoii olla vain pienen vMiem-m&
toh. diktatnurijii suurta enemmis­töä
vastaan.. Työväestön diktatuuri
sieOal päihvaatoih on Itansan valta­van^
suureni aiemmiBtSa diktatuuriai
piienCäi. pocvazistoiL joukkoa, vas-taanu
'A; ,
to j a a n ' työväenliikkeen hyväksi.
Työväen liikkeen mukaan, sen etu­joukkoon,'
hän liittyi jo Öuomen
työväenliikkeen alkuaikoina, tehden
yhtä mittaa työtä sen eteen/, . H ä ­nen
suomentamanaan on Marxin
Kommönistiseh manifestin voiniakÄs
huuto: «(Kaikkien maiden köyhälis- »lään. Jokaisen toverin on saatet-tö,
liittykää yhteen» kaikunut" Su6- t^^a jokaiselle työläiselle ja talon-
Joka maassa soittavat noskelaiset
tätä lohdutuksen musiikkia tulevaa
sodan uhreille, jotta ne eivät vams-tautuisi
sitä hirvittävyyttä estä-men
työtätekeville. Hän on suo­mentanut
monta työväelle arvokas­ta
kirj'aa. Melkein kaikissa työ.
väen julkaisuissa on ollut hänen a r ­vokkaita,
lämminhenkisiä, aatteelli­sia
ja tieteellisiä kirjoituksiaan. L u ­kemattomat
ovat ne luennot, esitel­mät
j a puheet, j o i l la hän on työvä­en
. tietopiiriä avartanut. Ja käy­tännöllisessä
. puoluetyössäkin hän
on ollnt mukana. Häij on ollut työ-väenpuolueen
ensimäinen;,.. esimies,
työväen edustajana eduskunnassa
vuosina 1907-08, ollen silloin edus­kunnan
ensimäisenä varapuhemiehe­nä.
Monissa nnrissa puolueen käy­tännöllisissä
tehtävissä Jiän on ollut.
Keskustellmäaime tässä munant-na
päivänä uskon tokysymykseatä,
lausui eräs toveri että uskpntofcy- . „ . ,
symys on IfcommunisteiUe voitettu' fafta^a. l a vapautu* vahst^aBtyto
-• ' t rolraTniCAöfn '^^i^e^ ö l r ^ C nM asia, niin ettei siitä kannata enäi
puhua j a aäaa tuhlata.
Mutta aaäiaa lähemmin ajatelles­samme
havaitsimme, ettei se sen­tään
lutä oliä •CanadaBsakin on vndä
tuhansia liarkbn helmassa uinana
suomalaisiiat Kuka niitä valistaisi e i ­vät
tähän päivään mennessä mil-lemma
me.. J a uskovaiseen ei saa
järkeä mahtumaan eonenkuin us^
konnolliset käsitteet onrat tyyten
raksitut po»^ UskontiiB on todellb
ophnnia kanaaDe, jolSs se nukute­taan.
Sen vuxäsi; eo Bseidäni tulfin,
tekemisestä tässäkääa suhteessa.
Suuret joukoitt suomalaisia elättää
vfela pappia, j a , monet jotka eivät
sitä 'vakrturaesti tee, turvautuvat
kuitenkin krrH«>on j a sen kätlyreir
hin avioliitto-, syntynn£s- j a kuolin,
tapauksissa; EsiTntyjipä seliafeja t a -
paubra jätrjestomme jäsentenkin kes
kuudessa. "Venäjän kommunistiptto-lueessa
ei sisllita seo' jäsente»' k u u -
Joonat luofcfcatiedottomat täyskas- Jemma millään tavoin pila kirkon e i -
vuiset työläisetkään ole päässeet imnaluuden kalhleissa. J a kun
selville vesille.' 1 tiede 20 vuosisadalla on j o m i n p i t -
« u n lapsen herkkä sielu olisi ?f^« kehittynyt, että. se lyö kaik-säästettävä
sitä raatelevilta risti-j ^ ^'^*^<^™ peruskäsitteitä kor-riidoUtä,
niin tulisi opetuksen olla':T*"^' » " n «>n meidän Venäjän v e l -
mahdoUiriniman tehokasta ja mikä' J ^ P ' ^ * ' ^ " ^ " esimerkkiä seuraten
tärkeintä, tarkoin edeltäkäsin s u u n - i ™ ® " * ^ P*'<=ääriyinune puhtaina
uiteltua. Tämän kirjoittaja, j o k a . ^ ^ ' ' ^ kahleissa uinuvista. Lisäksi
on itse saanut vanhan maan ihan- i J ° ««idäin työskenneltävä jotta
neliittokasvatusta hiukkasen, on^^*^^-.*^®^^*"^^ P^ät tulisi puh-mielenkiinnolla
seurannut tätä ky- uskonnollisista käsitteistä,
symystä j a havainnut, että työväen- kirjaUinen kuin suuUinenkin
liikkeessä kiinnitetään liian vähän
huomiota lasten kasvattamiseksi
kelpo luokkataistelijoikd. Olen näh­nyt
muutamia sunnuntaikouluja,
joissa kaikissa opettajat ovat vilpit,
tömästi ponnistelleet • onnistuakseen
työssään. Vaikkapa opettaja joissain
tapauksissa olisi ollutkin riittävässä
määrin valistunut, h i i n b n häh' mie­lestäni
ollut epäonnistunut opetus­menetelmissään.
Hän ei ole ollut
selvillä mitä opettaa, missä järjes­tyksessä
j a ' millä tavalla. Tämän
puptteen' j a epäkcAdan 'kpijaami.
seksi olisi välttämätöntä, ?.että, joku
aäaan innostunut pedagogi; NJfyhtyi-si
työhön j a valmistaisi käsiMrjan
opettajia varten, sillä vaikea ön
sokean sokeaa taluttaa.
valistustyö kelpaa.
H. a
Kirvesmieliille 9 dolla-
Suurimman työnsä hän kuitenkin on
suorittanut työväen sivistyspyrin-töjen
alalla. M.m. T u r u n työväen­opisto
on hänen atotteestaan perus­tettu
j a on hän sen työssä ollut m u ­kana.
Fuorue-erämässä hän e i k u i ­tenkaan
ole alentunut lärkipäiväis-ten
riitakysymysten temmellysken­tille.
Hänen .työnsä on, • sanoisim­mekö,
yleiJsinhimillistä, koko työvä­en
: liaokkaa kasvattavaa, kohotta­vaa
jä jalostavaa^ Hänen tällaisen
työnsä, rehdin,. miehekkään,. t o v e r l i -
nsuut^ensa, sjrvästf sivistsraeen h u ­maanin
-persoonallisuutensa^takia
hän on voittanut työläisten sydämet
j"a työläisten kunnioituksen. Koulus­sa
hän oli" oppilaidensa to-veri, jrstä-vg
Ja iisä. Kunnollisemmat vastusta­j
a t k in ovat aina majninneet häntä
arvonannolla. Tämä kaikki ei kui­tenkaan
häntä ole estänyjl joutu­masta
miden vainotoimenpiteidien
aTaiseksi, jotka ovat kohdanneet j o ­kaista
rehelirstä työväeri ystävää.
Hän on ^saanut kestää maanpaon
raskaat -vuodet. J a nytkin ,• hänen
-viettäessään 70-vuotispaiväänsä, j o l ­loin
tuhannet muistavat- häntä kan­samme
parhaimpana, on häntä u h ­kaamassa
raskas kuritushuouetuo-mio.
Suuriarvoinen on se työ, minkä
taistelTjaveteraanl on työ-väenluokan
hyväksi tehnyt eTontaipaTeenga -var-relTa.
pojalle selväksi, että he ovat rosvo­jen
kynsissä, ja että petturit koet-tavat
sulkea heidän silmänsä ja
korvansa näkemästä ja kuulemasta
totuutta.
Valtaisia rautamalmi-kerroksia
löydetty
Keski-VenäjäUa
Saiorm iietos
Buffalo. — Vapunpäivänä täällä
julistettu kirvesmiesten l a ^ o oh
nyt julistettu päättyneeksi kun
työnantajat ovat suostuneet koröt-tamaaii
>karpenteri€n> palkat y h ­deksään
doUariitt kahdeksatuntisel-ta
päivältä. Ennen oK kirvesmies­ten
palkka kahdeksan dollaria päi­vältä.
Lakkoon otti osaa noin viisi
sataa työläistä.
flfaailman työväenluokkaa vas­taan
punottu suurin juoni on E n g ­lannin
«työväenhallitus^ Se paljas­tun
joka päivä yhä selvenunäksL
Ihan odottamattoman nöpeastL Ote­taan
muutamia" näytteitä: :
Risteilijäin rakentaminen muiste­taan.
Britannian sotilaallinen v a ­rustautuminen;
' jatkuu varmassa
tahdissa. " Valtiokoneisto • palvelee
imperialisteja. Hallitus ei voi .edes
luvata, että yksityisten kirjeitten
nuuskiminen lopetetaan. Hallitus
jatkaa edeltäjjäinsä menettelyä E s ­täen
^ sellaisten henkilöiden . maahan
tulon; joiden epäillään harjottavan
tpolirttista prop^andaa». S. o. i m ­perialistisen
propagandan haijotta-jat
ovat tervetulleita, vieraita, mutta
työväen^ " luokkataistelun ^ kunnialla
olevat estetään saapumasta maahan.
Lontoon liikennelakon < aikana v a ­rustautui
haUitus'järjestämään! r i k -
kurityötä. Kaivosmiestep alimmab
palkan lakia ei csitetäJ Eikä DMtään «~
mikä poryarillistenkin asian-jaintijain aS' prosentiksikin, nun on
mielestä olisi välttämätöntä: k a n - t u l l a ' seudulla 1 ainoan n - ' "
Työmiehen Tukholman kiijeen-vaihtaja
kertoo:
Tänne saapunut Neuvosto-iVcnä-,
j"an liedeakatemian eräiden Venä-jän
seutujen rautapitoisuutta tutki-inaan
asettaman komissionin jäsen,
-vuori-insinööri A. Himmelsfarb ja
kertoo hän suunnattomista ranta-malmikerrosten
löydöstä Eeski-Ve-najäUä,
tarkemmin sanottuna Orlo-vin,
Kurskin ja Voroneshin kuver-ipenteissä.
Jo 40 vuotta sitten, ker­too
insinööri H., tunnettiin tiede­miesten
piireissä voimakkaat mag­neettiset,
häiriöt näillä seadnin.
Prof. E. Leist Moskovan yliopistos­sa
totesi vuosina ISOe—1909 toi-meenpanemiensa
tutkimusten nojal­la,
että nämä häiriöt olivat tehonsa
j a laajuutensa suhteen voimakkaam- r
mat kuin mitkään aikaisemmin kek­sityn
malmialueen häiriöt,. Leist
väitti jo tällöin, että nuo häiriöt
johtuivat maan syvemmissä kerrok-.
sissa löytyvistä malmikerroksista,
mutta muut asiantuntijat : olivat
toista mieltä, -väittäen häiriöiden
johtuvan maanalaisten säihkövirto-jen
vaikutuksesta.' Silloin toimite,
tut porauskokeet antoivat myös kiel­teisen
tuloksen, j a prof. Leist muot­ti
myöhemmin Berliiniin ottaen mn-kaansa
kaikki ilmiöitä koskevat asia
kirjat, j a kuoli hän siellä 1918 fl-man
että oli onnistunut toteamaan
mainittujen- magneettisten häiriöi­den
alkuperää
Tutkhnukset olivat täten jääneet
kesken. Mutta noin 4 vuotta sitten
teki muudan saksalais-amerikalai- •
nen rahamiesyhtymä, jolla epäile­mättä
oli tiedossaan prof. Leistin
salaisuudet^ neuvostohallitukselle eh
dotuksen konsessionin myöntämises­tä
— ' pilkkahinnalla — mairatnUa
magneettisten häiriöiden sendnll».
Neuvostohallitus aavisti pahan ka­valaa
juonta ja kieltäytyi konsessi­onin
myöntämisestä ainakin suh^a
mennessä, kunnes olisi ehditty päät-,
tää Leistin alkuunpanemat tutki-mukset.
Vuonna l f l l 9 pani ne'^''
töhallituB sitten uudelleen «e käyn-.
tiin j a tiedeakatemia sai tehtäräk-seen
muodostaa ^rkoitusta varten
tutkimuskomitean geologisen a p
ariktoriteeteista. Tähän konnteaMj
on kuulunut Himmelsfarbkin tnto-mus-
ja tekniUisten töiden johtaja­na.
Nyt onkin mainittu tntkifflus-komissioni
tohneenpanemiensa e^,
porauksien nojaUa - on turiteu-duttu
aina 160-170 metrin s y ^ '
teeri, kun sen sijaan prof. Leisnj
porauksina päästiin vain 2fh-^^
metrin syvyyteen - todennut sn^'
Äattoman-suuren rautamabnikerr*
sen olemassaolon. Malmin
pitoisuus on laskettu 3 0 - 4 5 , 8^
senttiseksi, mutta jos s e n f ? " ^
salli^tuttaa kaivokset,! lakkauttaa
vanhat «ikuninkaalHaet» etuoikeudet,
joilla muutamat suurkapitalistit ve­rottavat,
maan tärkieimpää luonnon-rikkantona,
v Osaksi houkutellaan
työväkeä, etteivät t e k i d Vaikeuksia
omalle hallitukselle>,^ osaksi taiva-toisuus
lasketaan keskimäärinj^
eliokilo*
m^^-h^^^^i^iia '400 metrin
teen, äinä 100 miljoona^ ^
rantaa. ' On s a n o m a t t a t o^
että mainittu löytö «vaa
jxrxä^ j a fiuuremmo^
den näköalpja Venajan tcou»»-
kdii^fkseUe.