Vapaus, January 1, 1925

              Sm 2 Tcffgtajna, tammik. 1 p.—^ Thur^ Jan, lat, 1925
1,1. •
VAPAUS
fiiif»^«ii soomalaiseo tySvIestdn iänenksnnattsia, flmes-t37
Sndbonma, OnU joka tiistai, torstai j a laoastaL
T o i m i t t a j a t :
A.B.lfÄKELJL ABVO VAABA.
VAPAUS <Liberty)
The only organ of Finnish Worker5 In Canada. Pnb-lisbed
in Sodbury, Ont, every Tuesday, Thorsday and
Satnrday. •
nmoitashinta kerran juIaistoUta ilmoituksista 40e
palstatuum^ta. Sourista ilmoituksista sekä ilmoituk-
Bista, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Kuolon ilmoitukset %2.00 keriä j a 50c
Usiä jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk-
•et 50e kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoituksec
~n|2.00 kerta, fS.OO kaksi kertaa. SyntymäUmoituksct
•1.00 kerta. Halutaantieto- ja osoteilmoitukset 50c
kerta. $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
raha seurata mukana.
Be^stered at the Post Office Department, Ottava,
as seeond class matter. •
•Advertising ratea 40c per col. inch. Minimum charge
for single insertion 75c. Discount on standing advertise-ment.
The "VapatiS is the best advertising medium
among the Finnish People in Canada. ^
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. |4.00, puoli vk. |2.25, kolme kk.
t l . 5 0 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. 15.50, puoli vk.
•3.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten j o i l l a o n takaukset.
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää oila kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. . •
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
8 t Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen lilkkeenholtaja.i
persoonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja. ;
r Vapauden toimitus
Tästä numerosta alkaen on tämän lehden vastaava­na
toinittajana tov. A. B. Mäkelä. Aputoimittajana
tulee edelleen työskentelemään tov. Arvo Vaara.
Vuodenvaihteessa
Näin vuoden vaihteessa on tavanmukaista toivottaa
onnea uudelle vuodelle. Emme tiedä kuinka ikivanha
tuo tapa lieneekään, mutta sen tiedämme, että se on
yleensä käytännössä porvarin ja vieläpä työläistenkin
keskuudessa. Työläisten keskuudessa ee lienee suu
relta osatta enemmin tuoUabta pintapuolista, vanhan
perimätavan noudattamista kuin mitään muuta. Tar­kastelkaamme
tääsä vähäsen minkälaiset onnensaavut-tamisen
mahdollisuudet meillä työläisillä yleensä on
edessämme sdcä missä käsitteessä me Kommunistipuo­lueen
jäsenet toivotamme onnellista uutta vuotta.
Me täällä Canadassa samaten kuin Yhdysvalloissa
kin olevat työläiset olemme säästyneet monikin nä
kemästä ja kokemasta niitä kauhuja ja kärsimyksiä,
joiden lävitse eiiropalaiset työläiset joutuivat; kulke­maan
suurteurastuksen aikana. Mutta siitä huolimatta
hmme miekään tämän mantereen työläiset ole voineet
välttää Europan suursodan seurauksia. Europa, lu
kuunottamatta Venäjää, on kokonaisuudessaan varari­kon
partaalla. Amerikalaisen imperialismin palkka­rengeiksi
alistuvat europalaiset suurvallat koettavat
yhteisin voimin-^attt^^^ Eiiröpan vararikkotilannetta.
Heillä on nykyääii Davfles-suunnitelmansa kokeiltava-naan.
Mutta senkin toteuttamisen ehdot alkavat osot-tautumaan
mahdottomiksi. Sen suunnitelman mukaan
tulisi työläisten palkkoja alentaa j a työpäivää piden­tää;
tulisi alentaa työläisten elintaso toimeentulonra-jan
alapuolelle. Sanomalehtiuutiset kertovatkin työ­läisten
kautta koko Europan — lukuunottamatta Venä*
jää —^ olevan kapinan pdrtaalla. Sanomalehtiuutisten
kertoihukset Europan vararikkotilasta vahvistavat to­deksi
myöskin tänne Canadaankm saapuvat europaliai-set
slirtolmeet, joita sieltä pienen valkoisen Suomen
tasavallasta on nyt juuri umpeen kuluneen vuoden ai­kana
saapunut Canadaankin lähes kymmenen tuhatta.
Suursota ei kylläkään sysännyt enempää Canadan
kuin Yhdysvaltojenkaan kapitalistista taloutta kohti
vararikkotllaiu^etta, vaan päinvastoin kunmiankinxnaim
teoUisima. jg kapitalistinen talous elpyi tulpattoman
suuressa määrässä. Mutta näiden maiden työläisille ei
ole ollut siitä niitään hyötyä. Tilastot kertovat että
nadan teollisuuksien palveluksessa olevat 594,000 työ
iäistä tuottivat vuoden 1923 kuluessa yhteensä 1,843,-
000,000 dollarin arvosta hyödykkeitä. (Suhdeluvut
lienevät kutakuinkin samallaiset tänä vuonna.) Siitä
heille on mdcsettu korvausta vuosi- ja päiväpalkkoina
yhteensä 675,000,000 dollaria. Täten siis canadalais-ten
työläisten luottamain tuotteiden arvo on 1,168,000,-
000 dollaria suurempi kuin heidän saamansa palkka.
Tuota yli tuhannen miljoonan dollarin ylijäämää ei
tämän maan kapitalistiluokka ole voinut n^itenkään ku­luttaa
kaikkea foisteliaassa mässäilyssään.. E i . Siitä
olisi suurin osa pitänyt myydä maailmanmarkkinoille.
Mutta sellaisia markkinoita ei ole /olemassa. Tuotta-mainsme
tavarain tarvitsijoita kylläkin olisi jokapuo
lella, mutta noilla tarvitsijoilla ei ole rahaa millä os­taa.
Me Canadan työläisetkin osaisimme kuluttaa mo­nia
tuottamiamme tavaroita, vaan kun olemme keski­määrin
saaneet vaan yhden dollarin palkkioksi kbl
men dollarin tuotannosta, niin emme voi ostaa taka­sin
enempää kuin yhden kolmannen osan tuotteistarh-tne
huolimatta siitä kuinka kipeästi tarvitsisinune
enemmänkm.
'Tässä maassa, jossa kapitalistinen talous on var­malla
pohjalla verrattuna vararikkoisen Europan kapi­talistisen
talouden tilanteeseen, syntyy työttömyysprob-lemi
sentähden, ettei meidän tuottamiamme hyödykkei­tä
voida kuluttaa. Nykyään lasketaan Canadassa ole­van
tyottönuä tuohon sadan tuhannen nurkille. Niitä
-'on enimmän tämän' |aajan maaD.^suurissa keskuksissa,
Vanconvefissa, Edznoivonissa, V-'Amipegissa, Torontos-paljon
niitä,' jotka ovat lähteneet pakoon luhistuvan
Europan kirist^-vää vararikkotilannetta. Nyt joutuvat
he täällä jcäyttämään makuupaikkoinaan rahtivaunuja
j a poliisiasemia. He }ouiuvat elämään armeliaisuus-laitosten
vapaiden soppakeittioitten antimilla; toisin
sanoen, niistä muruista, jotka heidän herrainsa poydal'
tä putoavat
.Mahdollisesti noiden 100,000 canadalaisen työttö­mänkin
keskuudessa löytyy paljon niinkin vähätietoi-sia
työläisiä, jotka haikealla mielellä torvovat chyvää
aikaa» tälle alkaneelle vuodelle ja sentähden toivotta­vat
onnellista uutta vuotta. Mutta alkeellisimmankin
luokkatietoisuuden omaavalle henkilölle tuntuu liian
irooniselta ivalta toivottaa onnellista uutta«'vu(ma sel­laisen
järjestelmän merkeissä jonka laisena tuhansien
pitää nähdä nälkää ja puutetta oman tuottamansa y l -
täkylläbyyden keskellä. Sitä ei luoldcatietoinen työ-
Iäinen saata tehdä.
.Mutta meidän tehtävämme on roldceasti nostaa
päämme ylös, luopua almujen ja armon ruikuttamises­ta.
Meidän tehtävämme on ryhtyä kaikella energial­lamme
työväenluokan puolustustaistelun tiivistämiseen.
Meidän tehtävänämme on järjestää kymmenet tuhan'^
net työttömät niin tehoinaan järjestöön, ettei heidän
tarvitse heikkoina, avuttomina yksilöinä alistua ärme-liaisuuslaitosten
almuille, vaan voivat järjestövoimal-laan
vaatia itselleen elämisen mahdollisuuden. Mei
dän tehtäväm^ne on järjestää Canadan sadat tuhannet
Leollisuustyöläiset sitä palkkainalennus- ja työpäivän
pidennystoimenpideltä vastaan, joka nyttemmin on par­aikaa
käynnissä Europassa ja josta täälläkin on jo
oireita huomattavissa. Ja loppujen lopuksi tulee mei­dän
kasvattaa jyvä jyvältä Kommunistipuolueemme jä­senistöstä
sellainen terästetty joukko, joka pystyy tah-dillisesti
kulkemaan suurempainkiii myrskyjen lävitse.
— Toivotamme noiden toimien suoriiiajille ONNEL­LISTA
UUTTA VUOTJA.
M ja vaib | i r j e ^ ^ DODieroitteo
valassa \ -
Ko»]tm p » o I « f jäsenistd d ole
uudelleen järjestänidcysjmybestä
puolueen keskostoimeenjumevan ko>
me njrfis voi laii^räjaftM Bostat.
taa.
JOBIM. tuota »oorta aäaBSf^'ul>
Kapitalistit ovat numeromiehiä ja
faktojen, toeiasiain miehiä. Niin­hän
ne sanovat. Ne sanovat hal­veksivansa
kaikkea "haaveilua" ja
liikkuvansa vain todellisuuden var­malla
maaperällä. Todellisuuden
maaperä onkin paras. Joutava haa-
Jaan Tomp
Jaan Tomp oli kuollessaan 29 vuoden vanha. Hän
on käynyt alkeiskoulua, ollut sitten maataloustyöläise-nä,
. myöhemmin metallityöläisenä Fellinin tehtaissa.
Vuoteen 1918 Tomp ei ottanut aktiivisesti osaa poli­tiikkaan.
Hänen vallankumouksellinen toimintansa al­koi
samalla kun alkoi Viron itsenäisyys. Vuonna 1920
Tomp oli aseteltu Fellinin annrtatillisten järjestöjen
ehdokkaaksi paikalliseen itsehallintoon. Tämän jäl­keen
viranomaiset vangitsivat hänet ja hän joutui ole­maan
tutkintovankilassa kokonaisen vuoden. V. 1921
Tomp oli syyteltynä kommunistisen propagandan har­joittamisesta,
yrityksestä kumota voimassaoleva yhteis­kunnallinen
järjestys j . n. e. Oikeudessa syyte kum­minkaan
ei tullut todistetuksi ja Tomp sai vapautta­van
tuomion.
V. 1921 tov. Tomp oli asetettu Tallinnan työläis­ten
ehdokkadcsi Viron eduskuntaan (Riigikogu) ja tuli
valitukai niin kubutnn ctyötätekevien yhteisrintaman»
listalla (työläisten, palvelushenkilöitten y. m. kokoo­mus).
Eduskunnassa Tomp, Alik ja Resen muodosti­vat
kommunistisen ryhmän. Tomp oli ryhmän puheen­johtajana
ja samalla myös Viron ammattiliittojen
neuvoston puheenjohtajana.
150 jutussa syytettiin Tompia siitä, eitä hän yhdes­sä
toisten kanssa muka «oli osallisena kongresseissa,
konferensseissa j . n. e. tietoisesti valmistaakseen V i ­rossa
köyhälistön vallankumousta, toteuttaakseen Kom­munistisen
intematsionaalen ja Viron kommunistisen
puolueen päätökset.» Edelleen syytettiin häntä siitä,
että «otti osaa yleisvirolaiseen ammattiliittojen edus­tajakokoukseen,
profintemin teesien pohjalla, joitten
mukaan (porvarillisen tuomioistuimen syytekirjaii' sa­namuoto)
ei-kommunistisissa valtioissa, m. m. Virossa
on väkivalloin kukistettava voimassaoleva yhteidkunta-järjestys;
sekä sen paikalle asetettava köyhälistön dik­tatuuri.
» ^ •
Oikeuden puheenjohtajan kysymykseen —- tunnus­taako
syyllisyytensä vaiko ei — Tomp vastasi:' «por­varillisten
heittiöitten oikeuden edessä en katso olevani
syyllinen.» Puheenjohtaja antoi heti käskyn poistaa
Tomp oikeussalista. Ovella Tomp huusiT~ «Eläköön
työväen ja talonpoikain hallitusi» Tömp ammuttiin
marraskuun 14 ja 15 p:n välisenä yönä.
/ Viron porvaristo valitsi uhrinsa oikein. Tomp oli
todellinen köyhälistön taistelija. Hän oli saanut pie­nen
koulusivistyksen, mutta hänen luokkavaistonsa oli
siksi vahvaa kehittynyt, ettei hän milloinkaan ereh­tynyt
paltoksissään. ,
Tomp oli pääasiallisesti hyvä organisaattori. Hä­nellä
oli suuri vaikutus työläisten keskuudessa. Yh­teen
aikaan Tallinnan työläiset kääntyivät hänen puo­leensa
kaikissa asioissa. Hän ei ollut puhuja, mutta
hänen yksi sanansa riitti, jotta asia katsottaisiin pää­tetyksi.
Eduskunnassa Tomp sai oikeudella, nimildceen
omaperäinen kyky. Hänen pikainen kehittymisensä
muutamien 'vuosien kuluessa • ihmetytti kaildda. Hän;
oli työväenluokan lempipoikia. Syystä porvaristo v i -
hasikin ja nimitti häntä lehdistössä, eduskunnassa y.
m. «fatiatiikoksi», «kiildcoilijaksi». -
Yhteisrintama kauhistuttaa
•*Vorwärtsiä'*
Saksan noskelaisten pää-äänenkannattaja selittää,
että eräissä Saksan johtavissa ammatillisissa piireissä
vallitsee suuri levottomuus englantilaii^en *'amiiiatt^^^
yhdistysmiesten lausunnon johdostaj>että-ke haluavat
yhteistoimintaa ,Venäjän ammatti^distysten kahssa, Jsa-nioin
kuin täydellistä ammatillista eheyttä.; «Voryrärt^
katsoo olevansa oikeutettu selittämään, että kuri' ei
minkään muun maan ammatilliset pamput ha^ua seu­rata
englantilaisia tällä ammatillisen liikkeen eheyttä­misen
tiellä, hiih on olemassa vaara, että Amsterda­min
Intematsionaale hajaannu kahtia, elleivät eng­lantilaini
hmvii l<^hf>vHAni^toiminflastaan f
veilu on epäonnistuvaa ilmailua.
Kapitalistit ovat sanoneet, " että
kapitalistinen järjestelmä — joka
muuten on riistojärjestelmä — on
ainoa mahdollinen ja kasvava, ikui­sesti
säilyvä järjestelmä. Ennakol­ta
on tuomittu neuvostojärjestelmä,
sosialismin ja kommunismiin johta­va
uusi järjestebnä kelpaamatto­maksi,
epäkäytännölliseksi
Neuvosto-Venäjä on ollut ole­massa
jo 8eitsemä.n yjjötta. An­kara
on se kärsimyksien ja kamp­pailujen
tulikoe ollut, jota se on
saanut kärsiä. Sillä ajalla .kaikki­en
niiden koetuksien keskellä (joit­ten
raskasta'-'Bg{f{03 kapitalistival-lat.^
ovat koettCieet'vointinsa mu­kaan
lisätä )on se rakentanut sitä
uutta järj^elmää.
KapitalisteAla on samalla ajalla
ollut "valmis" vanha järjestelmänsä
kehitettävänään ja kaikki sen his­torian
aikana kehittyneet voimat ja
välineet Miltä näjrttäyät merkit
nykyään näissä järjestelmissä, jois­ta
toinen on Vanha ja toinen uusi?
Miltä näyttävät nämä numeroitten
valossa katsottuna?
Suurbritanniassa, sanoo Israel
Amter, kirjoittaessaan valaisevan
kirjotuksensa tästä asiasta, ollaan
todellisen kriisin keskellä. Ja kir­jotta
ja • jatkaa tilanteen kuvaamista
edelleen:
Syyskuun lopulla oli Britanniassa
484 maasuunista vain 170 käynnis­sä.
Syyskuun rautatuotanto oli
562,000 tonnia, verrattuna esim.
vuoden 1913 l^eskimääräiseen kuu­kausittaiseen
tuotantomäärään, mi­kä
oli 869,000 tonnia. Kuukauden
raudan ja teräksen vienti nousi
325,462 tonniin; vastaava luku v.
1923 oli 353,463 toniiia j a ennen
sotaa oli se keskimäärin 414,100
tonnia.
Tämän syyksi ilmottavat brittiläi­set
kapitalistit belgialaisen, rans­kalaisen
ja amerikalaisen kilpailun
sekä sen, että' Britannian siirtomaat
myöskin ovat alkaneet tuottaa
enemmän rajij^- ja terästuotteita.
HiilituptariSff'^ on
myöskin kriitillisessä asteessa.* Yh­deksän
kuukaiiden ajalla on se
alentunut 12,680,000 tonnia. Vien­ti
ön pienentynyt 14,832,000 ton­nia,
merkiten rahassa 1,&57,000
puntaa. ' l
Britannian hiilipulan syyksi las­ketaan
pääasiassa ranskalainen se­kä
amerikalainen kilpailu. Ei ole
ihme, että brittilläiset hiilenkaiva-jat
vastustavat Pawesin suunnitel­maa.
KutomoteoUisuus myöskin on sur­keassa
tilassa.; < Ennen sotaa ei täl­lä
alalla työttömyys noussut 2 pro­senttia
ylemmäksi. Nykyään on
miestyöläistä ,10 pros. työttömänä
ja naistyöläistä 8 pros. ja puolet
työssäolevista työläisistä tekevät
vain lyhyttä tyaikaa: 1—4 päivään
viikossa. V. 1913 oli keskimääräi­nen
tuotanto kuukaudessa 596,-
000,000 neliöjaardia; elokuulla tä­nä
vuonna oli se vain 374,000,000
neliöjaardia. JPulan on aiheuttanut
— sanovat brittiläiset kapitalistit
taaskin^ — ranskalainen ja ameri-kaiainen
kilpailu.
Hiili ja rauta muodostavat ny­kyaikaisen
teollisuuden elämän.
Niinpä muodostavat ne brittiläisen
kapitalisminkin vallan sydämen.
Daw€sin suunnitelma, maailman
kaiken kurjuuden parahtava ihme­lääke,
on nyt käytännössä Saksassa.
Ainakin . en^i^äiset toimenpiteet
ovat jo toteutetujL Tarkotuksenai
on auttaa maan kapitalisteja "jär­jestyksen"
palauttamisessa ja sota­korvauksien
maksamisessa — joit­ten
on määrä tulla viennin ylijää­mästä
— ja pitäisi sen luoda lois­tavia
tuloksia. Niin ainakin on va­kuutettu
ja \akuuttajina Ovat mie­het,
jotka perustavat laskelmansa
tosiasioihin, ei haaveiluihin. . Mut­ta
sittekin puhuvat tosiasiat toista.
Syyskuussa ylittää tuonti viennin
34,100,000 kultamarkalia. Vienti
nousi 564,^50,000 markasta, jossa
se elokuulla oli, 589,300,00 mark­kaan
syyskuulla. Mutta tupnti nou­si
448,200,000 markasta 623,400,-
000 markkaan elokuusta syyskuu­hun.
Vientituotteiden arvo laski
4&4,600,0b0 marlqist »422,800,000
markkaan samaan aikaan kuin puo-liyalmisteitten
arvo kohosi - 37,050,-
000 marjasta 42,760,000' markkaan
jrfca -oli;'sdnoa-,nousu.
• ifemän f kaiken «jBurauksena ovat
paHcat laSkeneet säännöllisesti Sak­sassa.
"Tehtaita j a kaivoksia sulje­taan,
työpäiviä, pidennetään. Pal­kat
ovat niinkin alhaalla kuin 15
koltamarkkaa (nOin $3.60) viikossa
josta on vähennettävä ^ 10 pros. ve­r
o i n ja vaktiy'-''a|iili uihin.
. Pöytäkirjan tarkastajiksi vaUttUn
«sta ja vähUisistä veroista kantaa juggj La^va ja O. K. Jokela.'
tyoväenlnokfta hartioillaan, samaan Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi
S. G. NEIL, sihteeri-
Olemme tarkastaneet edelläolevan
toimeenpanevan komitean kokouk­sen
pöytäkirjan j a hyväksymme sen
sellaisenaan. . ,
Jussi Latva. O. K. Jokela.
^ Pöytäkirjan tarkastajat.
aikaan knii suurkapitalistit ilmot­tavat
^^olos tihteitten paranevan.
Nämä ovat ifakri tyyiiilIistä esi­merkkiä
kapfitaUstisista maista, joit-ten
pitäisi sintaa työläisille "onnel­lisuutta
ja Myvinvointia, >
Mit& numeVot sitte puhuvat olois­ta
"barbaarlhaaveilijain" maassa
Neuvosto-Venfcjällä?
Syyskuulla llnousi hiilituotanto 11
prosenttia, laflbkateolllsuus 56 pro­senttia,
kutomjkoteollisuus 51 pro­senttia.
MetaliV^ kutomo- , ja nah­kateollisuudet
eljvät voi tyydyttää
näitten tuotteide\^ kysyntää. Ky­synnästä
huolimatVa^ ^ikä kapitalis­tisissa
maissa johtiua hintojen nou­suun,
ovat hinnat laskeneet. Nep-piläiset
ovat koettanLg^ käyttää hy­väkseen
tilannetta, idutta valtion
ja osuusjärjestöjen kyjntrolloimien
laitoksien kilpailu on • jyönyt ne
alas. Tukku- ja vähitt^-jshintöjen
välillä on vielä olemassa eroavai­suutta
viime^simaittujen - -^ eduksi,
mlitta siihenpä hallitus ohki^ -j^^y^
nyt käsiksi niitä reguleerata«.ggg„^
Syyskuulla koko tuotannon iy^^
lisääntyi 150,000,000 ruplalla, $7*5..
000,000. Neuvosto-Venäjä aikoi
ostaa 1200,000,000 arvosta tavaroi­ta
Yhdysvalloista. Tähän sisältyy
425,000 paalia puuvillaa, arvo 100,-
000,000 ruplaa. Vuoden 1824—25
budjetti sisältää $235,000,000 vien-titavaramäärän,
mikä on $10,000,-
00 enemmän kuin viime vuonna.
Tämä merkitsee $38,000,000 vienti-balanssia.
•
Nämä numerot, nämä' tosiasiat
osottavat mihin suuntaan olot ovat
kehittymässä uuden ja vanhan jär­jestelmän
piirissä.
, teuttamiseen nähden, päätettiin kes-
: kustoimeenpanevaa komiteaa vaatia
i julkaisemaan laajemman ja ykät]^
jottelijoille. loppipojHIe, „,aksetaar) ^ ^ohtahjmmn sdo?tuksen, k ^ ^
aria^täd, i" vLfnyks^ineem°''' i ToimeeBp««v«, |«,«ite«, tilien
\
Tämä on k, apitalistmen S^a k, sa, i jt^a^rk^a^s^t ajiksi talittun Ahlqvist ja
missä kaksikSolmatta osaa suoranai-i
mitean taholta tähäin mennessä j u - i l a a on taasen vietetty, siSä «ukei-lajstuista
selostuksista saanut kyilia kään muuksi ei voi toota ataoti
selvää käsitystä snonnitelnun to-^ Bauhan, raidumden j a VBk>a|abb ei
tämä ainakaan ole. oliot, sen todls-taa
viestit taisteluista, kalinoista
ja kurjuudesta mitä ^''^****fVi\ oa
vaikka nimellisesti on Joldsa sillä
nimellä nimitettykin, motta onhan
niitä kaikkia roi^taldn :yai^ja bu-separsia,
joita käytetään Taikka to-dellisnus
on kaukana n i i s ti
Metsämiehiä, joita aina joulokii
tulee kaupunkiin yinpäristöiltä
ei ollut tänä vuonna ]ahes-kään^
siinä määrin mitä ön ollut
muina jouluina, joica juon on to­distus
siitä kurjasta ajasta mitä
nykyään elämme, sillä hyvin harval-la
on^niin paljon rahaa että pääsi­si
kaupunkiin, sillä palkkataksa on
niin alas painettu nykyään metsä-miehilläkin
ja se ori Buurid- syy
miksi eivät he voi käyd& kaupungis-
TorontoniiDtMi
Pöytäkirja
Canadan K. S| Järjestön
Toimeenpanevan / Komitean
kokouksesta joribkuun 19
p., 1924.
Läsnä olivat Jokela,|Latva, Ahl­qvist,
K i v i , " Kahila, J.( äill ja sih­teeri.
Puheenjohtajani toimi tov.
J . W. Ahlqvist. . |
Luettiin tov. A. Bj Mäkelän-kir­je,
jolla hän ilmotti ktavansa vas­taan
lehden vastaavm toimittajan
toimen ja voijansa-alkaa työhön
tammikuun ensimäinca päivä., Tov.
Mäkelä päätettiin välitä toimeen ja
ilmottaa hänelle siitä sähkösano­malla.
Burrittin osaston kajeeseen, kos­keva
I K. W. Ruutin jäsenoikeuksia,
päätettiin vastata, että osasto voi
pitää hänet koejäsenenä siksi Icun-nes
Suomesta saadaan varmuus hä­nen
suhteestaan järjestyneisiin työ­läisiin,
jota keskiisviraston toimes­ta
ryhdytään hankkimaan.
Luettiin Creighton Minen osaston
valitseman komitean kirje, jossa pa*
heksuttiin sitä, että toimeenpaneva
kielsi Onni Saarelta oikeuden niää-,
rätä siihen nähden, mf^^ ieh^«p£^
juiaistaan, sen jälkeen kunh^;}|4?
kaisi kirjoituksensa "Toimeenpane­va
komitea hajotustyossä." -Ku-je
jätettiin sihteerin vastattavaksi.
Brightview nimisessä paikassa A l -
bertassa maata viljeleviltä suoma­laisilta
saapunut kirje luettiin. Kör-jeessä
tiedusteltiin, josko toinen
luennoitsijoista voisi matkallaan
poiketa siellä puhumassa. Sihtee­rin
vastaus, j o ^ selitettiin, ettei
se puhujain matkaohjelman mu-,
kaan tällä kertaa ole mahdollist^
hyväksyttiin.
Luettiin Gobaltin osaston jöhtor
kunnan kirje, koskien tov. • Martin
Hendricksonia ja hänen matkaan­sa
sekä sihteerin vastaus siihen.
Vastaus hyräksyttiin.
' Tov. MaKtJn: HendrieluoBilU,
Kirkland Lakelta, tullut kirje luet­tiin.
> E i antanut aihetta toimenpi-teiUe.
Tov. A T. Hillin tiluraportti ja
matkaselostus marraskuulta luettiin
ja hyväksyttiin. >^
Tov. Alfr. HautunSen tiliraportti
ja toimintaselöstus luettiin jä hy­väksyttiin.
. Luiettiin Vennu Jokiruohplta saa­punut
kirje, jolla hän ilmotti, ettei
hän ole ms^yt kirjottänuaan näy-
Ouutonime monivuotinen jäsen,
coveritar Helmi Melmi kuoli täällä
Westerin sairaalassa joulukuun 23
päivänä. Kuoleman aiheuttajana oli
jonkunlainen sisäinen tauti, josta
ei allekirjoittaneella ole lähempiä
tietoja. Vainaja oli paikkakunnalla
hyvin tunnettu, toimien järjestynei­den,
työläisten keskuudessa toista-
V/mmentä vuotta, ollen nyt kuol­lessaan
yksi osastomme sunnuntai­koulun
opettajista, joten häntä kai­paamaan
jäi suuri toverijoukko ja
miehensä kahden lapsed kanssa.
Toverittaren hautaus tapahtui
lauantaina 27 päivänä joulukuuta.
Vainajan asunnolla tov. Pirttinen
puhui' kiinnittäen läsnäolevien tove­rien
huomiota vainajan elämän työ-hön
ja miten kaamean vaikutuksen
J\'^olema yleensä tekee ja vallan-
~h kuolevan läheisille, kutep täs-
^ f ^ H . tapauksessa tov. Malmi' jäi
kahdej^ lapsen kanssa suuren surun
murtamana kaipaamaan"" poistunutta
toveriaai, ja lastensa hellää hoita­jaa.
Haudalla tov. S. G. Neil laski
Kommunistipumueeseen kuuluvan
suomalaisen ösai^ton puolesta seppe­leen
vainajan haU.^aile ja, lausui vii­me
tervehdyksen osaston toverien
puolesta, sekä toivpiA^ksen ettg, me
jälkeen jääneet jatkai^Jm työtä jo­ka
vainajalta jäi.keskenY
0>a*ton vuosikokous P><4etiian en­si
sunnuntaina tammikuun '-4 päivän
illalla kello kahdeksan. AUej^jjjoit.
tanut toivoo, että osaston jäs^.pfgtö
saapuu pidettävään kokoukseen i^nj^^
)nonilukuisena kuin suinkin maqj.
doUista. Tässä kokouksessa valis.
taan osaston johtokunta, agitatsioo-nikomitea,
3mnä monet muut ärkeät
toimikunnat ja koska osaston- toi­minnan
ripeys ja asiallisuus paljon
riippuu siitä minkälaiset on toimit­sijat
ja silloin kun kokouksessa on
runsas osanotto, niin voidaan saada
kunnolliset toimitsijat ja vapauttaa
toimistaan ne joiden on pakosta pi­tänyt
useampia vuosia jatkuvasti
olla toimitsijoina siksi ettei ole ol­lut
tilaisuutta saada uusia,' joten
bttakiaia jokainen jäsen kohdaltanne
velvollisuudeksi alkaa vuosikokouk­sissa
käymisellä ja ajatuksella että
Jokaisella puolueeseen kuuluvalla
jäsenellä on velvollisuuksia puolu­ettaan
kohtaan, jotka välttämättä
pitää täyttää. Siis saapukaa jou­kolla
ensi Bunni^taina pidettävään
kokoukseen.—4 J — i .
Port Ardmrifl uutisia
tut; sankarit'' taää'.mantereella
muille kuiri järjestöllemme. Asias­ta
päätettiin kirjottaa Yhd. W. P. S.
J :n toimeenpanevitdle komite^e, jo­ka
ilmotti .ostaneensa nmimtut": näy­teilmat
Gardnerin, Mass. osastolta,
koska osasto oli selittänyt ostaneen­sa
r. e tekijältä.
YU. w. P. S. JirjestoB toimeen­panevan
komitean kokouksen p^rtä-
Har- kirja ftiettiin. C '•
'Lainakirjasto* on yksi sellainen jo­ta
osastomme ei ole vielä voinut
saada uuden talonsa yhteyteen sillä
entinen osaston lainakirjasto, niin
kuin, kaikki muukin os^toU; omai­suus;
j ^ j ; L a b o r Temppelille,: jota
rengas nyt omistelee. Mutta- äU
käämme puhuko enään siitä sillä
se on jäänyt sinne ainakin toistai­seksi
joten rakentakaamme uusi,
•sillä voimmehan me lainakirjaston
saada koska me olenune saaneet uu­den
talonkin päällemme. Tämän
ajatuksen otti osaston viime koko­t
i n koska päätti ottaia askeleen
uuden lainakirjaston perustamisessa
j a valitsi sitä. varten komitean je*^
ka alkaa asiaa eteenpäin viemään.
Komitea onkin päättänyt että en­si
työkseen se vetoaa joukkoihin,
sillä sieltä se apu ennenkin on tul­lut
ja toivoo nytkin tulevan suo­siollisen
vastauksen. Jokaisella on
joku määrä hjrViä kirjoja, jotka it­se
.on mahdollisesti jo lukenut. ja
nyt -kirjat makaa tomnttumassa jos­sain
kirjahyllyn nurkassa, jeivätkä
sillä tevalla ole enään hänelle opik­si
.eikä huviksi, näitä voisivat he lah­joittaa
osaston . lainakirjaston al­kuun,
sillä tavalla tullakseen niistä
sekin tiedon kipinä, jota sisältäi^t,
suurempien, ja taas suurempien
kansankerrosten palvelukseen. Jo­ten,
osastomme puolesta pyydämme
että jokaineti jolla on hyvässä kon­sa
silloin kuin vietetään fotain van­haa
tavanmukaista j n U al
Elämisen pakko pakoittaa ole­maan
työssä silloin kuin' saa sitä
olkoonpa juhlat minkälaiset tahan­sa
jos sitten haluaisi niitä -juhlia
tai ei.
Tarmo osuutmokalan vuosijuhlaa
vietettiin joulupäivänä osaston ta­lolla,
juhliin oli kutsuttu kaikkia
Tarmo osuusruokalan kuluttajia se­kä
osaston jäsenet. Ohjelmaa olivat
pojat hankkineet monipuolista, ja
jota suoritettiin kolmella eli kie­lellä,
suomen-, englannin- ja ruot­sinkielellä.
Lopuksi tarjottiin kah­via
ja virvoitusjuomia Tuökalan
puolesta. Ilta oli hupaisa ja sa­malla
opettava, i mitä yhteistoimin­nalla
saadaan aikaan.
Vuosi' aikaa aloimme -ruokalan
samaan aikaan kuin haalimmekin
saatiin ylös. Vuosi on vierähtä­nyt
ja paljon paremmin kuin etu­käteen
olimme osanneet .laskea, a-lussa
oli jo minkämoisia uhkauksia
vastustajienkin taholta,, että emme
voi tässä olla mutta kaikki uhka­ukset
on käyneet turhiksi ja että
niin on, voimme siitä kiittää jouk­koja
että jjvat olleet meidän yh-teistoiminnaslJh
yhteisen työmme e- .
teen.
T-yyne Virtanen, osastomme jäsen
ja Heikki Ylitalo ovat .joululahjaksi
sitoneet kaupan keskenään yh(^istä
elämää viettääkseen, sievä joulu­lahja
se olikin. Onnea vaan al­kavalle
parille, voidakseen,^yhteis­ymmärryksellä
kulkea tämän myrs­kyisen
elämän lävitse.
Avialiittotoimisto on. se nauru-pilleri
joka esitetään uudenvuoden
jälkeen lauantaina. Kappale «n n i ­mensä
arvoinen ja taasen nimi; jo
antaa ymmärtää että seU > luontoi­sissa
toimistoissa , tapahtuu ««eia
Vjauskojakin, tapauksia. Jokmnen
3 jäiyä haalille, ..kappale on ko- _
l^^^llan .kappale.
\ L A D Y S M I T H , B. C.
nossa- oleviakirjoja, tekisi niistä
telmiään "Veljesvihäa'*' j a ••Voite-jJahJoituksia osaston lainakurjaston
aluUe saamiseksi, kitoja vastaan­otetaan'
Vapauden 'Kirjakaupassa
päivisin 316 Bay St Port Arthur,
lahjoittajille annetaan kuitti kir­joista
Joten voidaan nähdä mitä-ja
kni|ka paljon- kukin on lahjoittanut.
yastataanpa tähän vetoomukseen
ja nälätetään että meillä on laina­kirjasto;
tuota liikaa. Kaikki muut­kin
[(^mine pjrstyiieet nostatta-i^
niin emme nsko: että emnxeko
MarraW 30 p. kokouksessa yhtyi
osastoon »neljä uutta jäsentä, nimit­täin
ViUt|. Pakman, Erkki Hemo-nen,
Töivtb Sipilä ja Mrs. J . Leik.
Kolme ensfemäistä ovat tulleet Suo­mesta
viiiEig talven aikana. Työs­kennelleet
ijonkun aikaa Port A r ­thurin
ympäristöllä. Esittämiensä
todistuksien Vperusteella ottaneet o-saa
Suomen luokkasotaan 1918 pu­naisten
puolelua; sekä viruneet val­koisten
vankileirillä luokkasodan
jälkeen. Saari, eet useampien . vuo­sien
luokkatuonVion, mutta onnistui­vat
vihdoin kaiVata. Nämät kovia ,
kokeneet toverht otettiin vastaan
lämpömielin. \ '
Osastomme talv^^jan toiminta;on
vilkkaassa käynnisslä. ValistusBeura
pitää keskustelukoklouksia . joka toi­nen
sunnuntai. Pyrhäko.ulua myös­kin
pidetään lapsiUel ja sitten meil­lä
myöskin toimii na^^jaosto ja voi-daanpa
sanoa että Lauysmithin nais­jaostossa
aletaan jo Iqiäsittämääii oi­kealla
tavalla n^isjaoSjton tehtävät,
koskapa ovat valinneet keskuudes­taan
paikallisorganiseeiipaaJMi^ sill»
ymmärryksellä että täipän organi-seeraajan
ön mentävä x iiden iaais-^
ten luokse, jotka eivätr- ^ l ä : Jtnulu
£w-p. osastoon :^ik|^ n ail^aostoon^
•fekemään -säväa Jnokb taisteloliik- '
keen tärkeydestä sekä-m asjaostojen
merkityksestä ' naisten =-vaUatami-seksi.
,^ ' . • •
Päätettiin yhtys <aomalLi,eeg jä|..
jestöon (laillistettuun). IToveri A.
T. Hillin puhetilaisuudenjicpnttua
jouluk. 16 p. pidettiin osfegtoa yi|,
määcäinen kokous jossa A . T. Hill,
teki selvää niistä muntan ägta sei­koista
joiden suhteen me < inme ole
olleet aivan selvillä. Loppt ,trfos oli
että päätettiin perustaa naomalai-sen
järjestön osasto, sekä 1 Qovottaa
haali tälle osastolle.
Oikeaan o»attu. Vapai
136 Elspeth, Alta., osaston
vaihtaja arvelee että sieltä
lähtenyt eräs valkourho, Mi­kola,
Ilmajoelta, olist ma^n,gtanut
Ladysmiehiin, B. G. Kyl% t» Ö-^
suitte oikeaan. Näkyyhän i,gtä ur­hoja
ama siUoin tällein osnvan iän-nekin
päin. Eikä ihmekäi^^
asustaahan täällä Ladysmitjigaä oi­kein
sellainen "viraUine*' joka on
ottanut elämän ihanteek^gn
kourhojen suojelemisen , j^ työväen
Uikkeen C^laslyömisen. ^ Canadan
Uutisten / v ^ ^ l ^ e l l a ;
uskottaa /aoille
kuinka italia, on muka
pääsy
den no.
* knrjeen-
Iniknun