Vapaus, December 1, 1926

              VAPAUS
CSsnadaa snpmaJaisen työväestön ainoa ääneckaanaftajat
iliseslyv Sndboryssa, Ont., maanantaina, JceskiviiKkona
I» pojantaina.
T o i m i t t a i a t :
S. C. N E I L . AEVO VAARA.
BCipstered at the Post Office Department, Ottawa,
«a eecond classmatter. / •••••• . •
VAPAUS (Liberty),
; organ of Finnish WorkerB in Canada. Pubr
iisbcd in Sudbury, Ont., every Monday, Wednesday
and Priday. ^
TILAUSHINNAT: ,
• ^ CanadaaJi ylffii:.vk. $ ^ vk. $2.Z5, kclme kk.
$1.50. j a ylEsi kk. 75c
: Yfady^ vk. $5.50, puoli vk.
f3.0a i a kohne kk. $1.75.
-Tikinksia, joita ersenraa raha, ei tulla lähettämään
yedtäi asiamiesten jojlla^on takaukset.
ILMOTUSHINNAT WV'APAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avibliittoonnieno Umotnkset 50e palstatuuma. .
> Nimennmatos^motokset 50c kert% $1.00 3 kertaa.
' Syntymailmotokset $ i . 0 0 k e r t a , $2.00 3 kertaa.
Avioereilmotukeet $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Euolenianalmotakset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
Iditoslanseeltä, tai mnistoväxsiyltä.
Halntaantiedot ja-osoteihnotakaet 60c kerta, $1.00
kolme läertaa.
- '^Tilapäisihttottaiten Ja Umotnsakenttunrien on, vaa-dittaesaa;
lähetettävä llmotnshinta etukäteen.
General advertising rates 75c per col. ineb. Mi
tumma charge: for': sinsle insertion 75c. The Vapana
ia the b ^ adv^tidng medium among the Ilnnish
Peoritf in Canada.
) Vajiaiiden konttori Ja toimitos: Liberty BIdg Lome
SL Pohelin' 1088. Postiosote; Box 6». Sndbnry, Ont.
f;?; I Maanantain;; lehteräalottiijeliilmotusten pitää oUa
konttorissa-latiantaina. keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjytgin lehteen torstaina kel^^ 12 päivällä.
Jos ette linilloin:tahansa saa^vastensta ensimaiseen
'kirjeeseenne, ^ikirjottakaa. uudelleen
•öonallisella nimeUä.
..r J. V . HANNASTO. mkkeenhoitaja.
Workeriii levHys- ja avustusryniäys
:r' alkoi tänalmja^^^;!^
saakka. Tainan johdosta 3drj ottaa Idbti olevansa var­ma;
etta jokainen .Workerin Iiikija, joka käsittää tyo^
Vaenlehdoi kohtaamat valkeudet, tulee laman kuukau»
'^en aikaim tel^^ voitavansa -— lehden ra-i-
Iiiaston kartuttamiseksi^ ja sen tilaaja- ja lukijapiirin
.laajentamiseksi. . / '
/ Mita canadalainen'työväenliike tarvitsee, on poliit-
.tinen äänenkannattaja, joka paljastaa työläisille-kapi-
" '.^listisra riiston eri vivabduksineen — joka osottaa
v.tien.-järjestäytymiseen — Joka kohottaa luokkatietoi-
:;'^uutta —-• joka -innpstaa: toimintaan, r-rr ja joka kuvaa
[koettanut tyydyttää tätä tarvetta.
; On öiyonnetfävä, että tätä täitiväa on vaikea suQr
;;rzttaa sellaisessa maassa, missä' työväenliike on vielä
lapsenkengissään. Mutta Canadan teollinen kehitys
^ ja&uu plkamarssissa. , Sen nnnalla myös kärjistyy
\ JuoUcataistelu. ' Ammattiyhdistysliike alkaa osottaa
'^^ttureamnan tolnielii^isuudrä' läieilckeja — «uurexbplä
jtyol^ryhmiä saadaan liitettyä toimintaan.^ ,,Vanhoil-
';<iiset rauta^eläistenkin järj6stot katsovat välttämättd-v;
Xaäksi^:ä^
% jalkavat yhdistyä. Me tarvits^^mme nyt Workeria enem-
"män' Icnm .'mmaäB aikana ennemmin.
; Canadan liatlitseva hioläca, jdsa -oii ylhnielmen,
juHcea ja mustasukkaSnen .eluöikeuksastaan ~ sekä
lvihaiblelinen työläisiä ja.^maanviljelijoita kohtaan —
tumiuksiaan tulleista; : koulukir-
'joista loyiikM^^J^ ja s isänmaallisuuteen
. sekä .monarkian palvomiseen.
^ ^ , llnään ei ole^^lemassa mitään sellaista kuin riip-pumaton
sanomalehdistö. On olemassa vain luokka-lehdistö.
Ikävä tosiasia on, että suurin osa työläisistä
:yhä lukee kapitalistista lehdistöä.. Mutta , työläisten
epäluottamus^ kapitalistisia*le
^;tyä ja laajentua. Uteliaisuus siitä, kelka ja mitkä
:€dut: ovat kunkin lehden takana, kas^'aa. Canadassa
.kehittyy, nopeasti sanomalehdistön kapitalistinen keski­stetty
kontrolli; tätä osottaa ja täJiän tähtää atholstanlen,
' southamien ja motiicnmuiden toiminta; Työläiset al-vkavat
huomata, että kapitalistljehdistö -tulee jokaisessa
& työnantajien ja lyölaislen^välisessä taistelussa kannatta-
V maan ^'önantajial KapitaBstHehdistön tarkotus on
puolustaa kapitalistisen riiston periaatteit^^
^kapitalistisen valtion lukeman lain ja järjestyksen p y -
. hyytlä, puolustaa imperialistien etuja kotona ja ulko­mailla,
yllyttää kansojen väliseen Tihafnielisyyteen,
jparjata Neuvostoliittoa ja rikkoa lakkoja.
tuhonnut lehteämme painavan kirjapainon talon,
koneet, valmiit ja puplivalmiit painotyöt, lehtemme
tolmitushuoneiston ja sen yhteydessä olleen kirjaston,
kaiken, mikä sen tielle sattui, se tuhkaksi muutti. Leh­temme
- ilmestymisenkin se keskeytti.
Työväen sanomalehtien vastukset ovat varsinkin
luokkasodan jälkeen ' olleet miltei ylipääsemättömät.
Porvariston ja sos.-demien vihaamina ne ovat olleet
alituisten vaikeuksien alaisina. Kun Suomen Työmies
r. J920 alkoi ilmestyä, yrittivät porvarit sen aluksi
tappaa painokanteilla. Saihan se muutamassa kuukau­dessa
toistasataa painokannetta. Porvaristo uskoi, että
lehti niihin tukehtuisi. Mutta ei tukehduttu; l^ti il­mestyi
kaiken uhallakin. .
Siitä oli seurauksena, etta porvariston: viha kasvoi.
Työväen lehti oli: saatava vaikenemaan. Siksi porva­rit
useita kertoja Työmiehen lakkauttivat, etsivät mo­niksi
kuukausiksi Ididen ilmestymisen. Mutta eivät
siinäkään onnistuneet. Työväki perusti uusia lehtiä,
lausui porvariston' painostuksesta huolimatta ^ajatuk­sensa
vallassaolevalle luokalle. \
Tuli elokuun 3:mien päivän leikkaus 1923,
y Porvariston vainovimma oli silloin ylimmillään
ionnstil
Suurleil^uksen tapahtumiep yhteydessä :ka%ki
työväenlehdet lakkautettiin ja kirjapainot ' sulettiin.
Työväen sanomalehdistön ääni väkivalloin tukahdutet­tiin.'./
• ••'••-f. •
Porvaristo ja sos.-demit riemuitsivat. Lopultakin
^le uskoivat vjhaÄ salamain tepsineen.^ ^Uskoivat työ­väen
sanomalehdistöön kohdistuneiden vainon nuolien
tappavan ja tuhoavan —.uskoivat työväen julkisen sa­nan
vaimentuvan. .
Mutta niin ei käynyt. *.
'Porvaristo riemuitsi liian aikaiseen
Työväen luokkavoiniäa ei se kyennyt tälläkään kertaa
lannistamaan; Vaikka kirjapainot olivatkin suljetut,
vaikka työväen eturivin väkeä oli teljetty vankiloihin,
ei 'työväen ydinjoukkoa porvaristo saanut; vainotbimil-laan
hajotetuksi.^ Työväki kokosi pian rivinsä, tarkasti
asemansa ja seurauksena oli,; että puolentoista kuukau-.
den kuluttua ilmestyi kaaoksesta työväen oma sanoma­lehti—-
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja.^
Ilmestyi valoa 'pimeyteen! Tuli rohkaiseva sana,
ilmestyi taistelulippu, joka johdatti työväen yhtynyttä
rintamaa jälleen eteenpäin. Porvariston vihasta ja vai
nosta,.vaikeuksista ja vastuksista huolimatta. Siitä
luolimatta vaikka porvarien raivo yltymistaän yltyi
la vallassaolevien vihan nuolet työväen lehtiin ovat
älkeqikin päinv-sinkoilleet,-vaikka lähes- vuosi^ sitten
diteipmekii^ pariksi kuukaudeksi lakkautettiin.
Marraskuun 4 päivän aamuna sinkosi taas turinan nuoli
tuhon salama. Työväen suurilla ponnistuksilla pys­tyttämänä
kirjapaino loimusi: liekkien vallata. Tyo-,
väen miljoonaoinaisuuden liekit tuhosivat ja kes&ytti-vät
lehtemme Työväenjärjestöjen Tiedonantajan ilmes­tymisen.
Raskas tappio .ou:; siis kohdannut, työväelle rakasj^
valistusähjoa kirjapainoa ja sanomalehteä. ' Raslua
:työväelle, mutta /:pon'areille.mieluinen. Salaamatta
ilooan he taas riemuitsevat ja vahingoniloisestiilakoi-vaL
«Kommunistien lato on palanut», niin he huu­dahtelevat.
Ja palopaikäUdcin porvarit mieltään osot-tivat:
r«joutaakin palaa kiihotuspaja» ja ;<roskakirjaI-isuus
».
Mäki-Kassun kämpällä
Politiikos palasi iltaselle. Mutta
€1 Mäki-Eassoa vain 'näkynyt. .
Miehet tulivat uteliaiksL 3I]tcn-kähän
Kassun laita lienee?
Siellä se puski töitään työpaikal­laan
niin, että ei edes minua näh­nyt,
vaikka ihan vieressä pistäy-djrin,
konini vastaus. Vannaankin
on hän niin innostunut, että ei^fiuor
maa ajoissa tnll^ syömään. Arve­lee
tänään olevan tavallisen työpäi­vän
j a puskee niin kauan kuin her­ran
ilmanen valo sallii. 'Kyllä sa
riivattu,ostaa vielä lyhdynkin, -sillä
päivähän lyhenee tästä jouluna
mennessä aika' huomattavalla taval­la.
Ja Kassa ei ole niitä kahdeksan
tonnin työpäivän miehiä. ' Luulen,
«ttä miekkonen puskisi -vaikkapa
kuusitoista ' tuntia, mutta valosuh­teet,
eikä voimansakaan anna myö­den,
jatkoi Politiikus edelleen. ' ;
' Katsoin parhaaksi, että en häirit­se
miestä. On parasta puhua asi­asta
täällä kämpässä kaikkien kuul­len.
Siitä saattaa siten olla, suu­rempi
hyöty. ; Oikeastaan pitäisi
kämpällä pitää kokous asian joh'^
d o s t a . J a . olisihan niitä toisiakin
asioita keskusteltavana, Ruokaakin
pitäisi korjata, v
Kun Kassa sitten tuli puolen'tun­tia
jälkeenpäin syömästä, niin alotti
Politiikus a s i a i ^ keskustelun, kun
Kassu oli ensin riisunut^ päällys^
vaatteet yltään. Kaikki' miehet
kämpässä aavistivat vaistomaisesti,
e t t ä ilmassa on sähköä. Politiikus
näytti niin hyväntuuliselta J a se oli
tavallisesti merkki jostain erikoises­ta.
: Kassukiuvtunsi, että jotain on,
ilmassa, koska kukaan ei virka mi­tään.
- Taitaa olla parastaV painua
suoraa nukkntnaan, arveli hän. Si­ten:
pelastuu, kaikesta matidollisesca
rettelöstä. Mutta niin ei kuiten­kaan
tapahtunut..
.. Vai sahaasi / s i n ä olit teräämässä.1
Taisit sitten' 'Jterottamisen jälkeen
-vielä - koettaa ^ miten saha puree?
-Näin sen. Politiikus ,alkoi^;,. i
Niinhän' sitä • tdli - tehtyä',''^ myönteli
Kassu yksikantaan.
dä sunnuntainakin töitä, jotta tie­naisi
vähän enemmän.
Jos sinä tahdot ansaita enemmän
j a saada parempia palkkoja, niin
ei :siihen päästä sunnunfäityÖEä, eir
kä pitkillä työpäivillä. Et sinä yk­änäsi
kykene sitä epäkohtaa pois^
lamaan. Jos kaikki tekisivät knten-sinä,
niin siitä koituisi pian yleinen
palkanalennus, kun kaikki ansaitsi­sivat
hiukan parempia palkkoja
kuin nykyään. Niin' työnantaja var-,
maan tekisi, kun miehet ovat jär­jestymättömiä.
Tähän tapaan Po­litiikus
pakisi. " : r
Yleiseksi • mielipiteeksi tuli, että
jos halutaan saada parempaa palk­kaa
ja lyhempi työpäivä, niin siihen
on pyrittävä yhteisellä toiminnalla.
Sen alku j a juuri lepää järjestäy­tymisessä.
« Metsätyöläisetkin olisi
saatava, järjestyneiksi. Siitä olisi
seurauksena yleinen; palkkojen nou­su
j a työpäivän lyheneminen, ^ n ä
työ- ja asuntosuhteiden paranemi­nen.
- Aivan katen saarten kau-puiden
V mnurareilla.- MäM-Kassur
kin saatiin tämä tunnustamaan.
f Tämän jälkeen Politiikus ilmotti;
etta hän on Canadan puutavara-työläisten
teollisausunion delikeitr
t i , joka ottaa vastaan jäseniä. .Kaik­ki
kämpän suomalaiset työläiset'ot­tivat""
jäsenkortin, mutta Mäki-Kassu
vitkasteli. En minä nyt .rupea j ä ­seneksi.
Ei " minulla ole edes ra­haakaan.
Ja tosihan se oli^ Ja
sitäpaitsi, minä kannatan I. W.
W:tä.
Kävi selville, että > Kassu ei ole
ollut koskaan I. W. W :n' jäsen, vaik­ka
kehui sitä' kannattavansa. Oli
kuukauden maksanut aikanaan O.
B. Um. Kun oli ollut pakon edes-,
sä.
Kassa tuli paljastettua armotto­masti
henkiseksi raukaksi - ja lur-^
jukseksi, joka purjehtii iT :W. Wm
lipun alla, mutta todellisuudessa
pelkää työläisten yhteistä toimintaa.
Vaikka mies on ulkonaisesti juopot­telussa
ja korttipelissä suuri san­kari
j a mitä reiluin mies,* niin kun
tulee kysymykseen yhteinen toimin­ta
työläisten olosuhteiden korjaa­misessa,
on hän pelkuri ja raukka.
'Hän ei pelkää poliisiakaan, niin pa­hasti
kuin työläisten järjestöä. Se
on- hänen henkisen -köyhyytensä to­distus.
Tällaisia' Mäki-Kassu ja on
lisäksi paljon suomalaistenkin kes-
.- _ , .... • V
vookrata osaston fcsoseosto ensi
tammikuun ensimäisekä tai toisek-
SI lanantai-illaksi $35 vuokrasta,
jolloin se saapuu paikkakunnalle
antamaan konsertti-i!2an paikkakun- ^
nan suomalaiselle väestölle.
Järjestysmiehiksi valittiin Viktor
Lehti ja Arvid Kivi.
u l i i i i r i i k i i i i i
Jouloaattojuhlat tänä vuonna
pääteltiin järjestää osaston huone-ustolle
sellaisessa muodossa, että
on tanssia koko yön, j a ravintolas­sa
tarjoiJlaan joulupuuroa sitä ha-luaviDe,
sekä voHeiplä. Varsinai­nen
illallinen jätetään tällä kertaa
laittamatta siitä johtavan paljon
työn vuoksi..- •
i Osaston httvitoimilranta on järjes­tänyt
kol^o ^ k s y n ajan täiisseja o^'
saston .JiuoneustoUa jokaisen viikon
keskiviikkoilta, .ja - .tulee edelleen­kin
niitä pitämään siihen asti, kun­nes
toisin ilmotetaan. Hman . muu­ta*^
siis -tanssihaluinen .nuoriso.: ja
vanhakin^ väki --.tietää saapaa osas­ton
huoneustoUe jokaisen viikon
keskiviikkoilta,^ jolloin, on tanssit
Kes&i-Ontarioii leirin
ykigköille
Mutta mflläfnirun vehkeellä sina I kuudessa. Vaikka jokaisen nimi ei
rt»» ' »..bno»: «:iis .^:«..w sentääu satu nipmann Mäki-Kassu.
; :Mie!cnkiintoise kirjassaan sanomjil^hdistön vai-
^kutusvallasta 'tekee R. A. Scott-James kapilalistilehden
osasJa yhteenvedon seuraavin sanoin:
. ': «Deraokralian edistys on edisrysmielislli taistelua
.monopolisoitua tietoa'vastaan, ja niin pian, kun omisla-vasLT
edusta on saatu 'voitto yhdessä muodossa, läytyy
: sitä vastaan taistella taas toisessa. Se on rahaetu, joka
On tänään astunut esille, kehittynyt saunnatlomasti, ja
kietonut itsensä sanomalehdistön tärkeimpien ..elimitn
, ympäri, monopolisoiden tiedon koneiston . . . . On
mahdotonta muodostaa oikeata käsitystä nykyisestä sa-
;nomalehdislöslä ottamatta lulcuun pääomaa. Ei ole lii­kaa
sanoa, että pääoma kontrolleeraa tiedon Jakamista
Joukoille melkein yhtä täydellisesti kuin roomalainen
kirkko kontrolleerosi sitä seilsemänsataa vuotta sit-
< ten i . i. . Jokainen journalisti tietää, että Lontoossa oa
konttoreita, joissa ensi viulua sciltaa ilmolusosasto eikä
suinkaan toimitus.»
Siinä on syy, miksi jokairteo tietoinenftyöläincn
asettuu XVorkerin taakse sen joulukuisessa ryntäyksessä
uusien ystävien ja laajemman levikin saamiseksi! Jo-i^.
kaincn paikalleen! .
Multa turhaan riemuitsevat porvarit^ :-
turhaan ilakoivat ja toivovat työväen vastuksiin ja on­nettomuuksiin
sortuvan ja porvarien vihaan ja vainoon
tuhoutuvan. Eivät vihan ja turman liekitkään voi työ­väen
joukkovoimaa lannistaa.^ Hävityksen keskeltäkin°
me nousemme ja julistamme työtätekeville' vapautuk­sen
suurta^- sanomaa. Sillä työväki on luokkataistelus­saan
jo tottunut vaikeuksia ja vastuksia voittamaan.
Rauhallisin, mutta terästyisin mielin on .meidän
tapahtuneeseen tosiasiaan suhtauduttava. Tappio on
rärsittävä, mutta se on myöskin korvattava. Meidän
tehtäväksemme tulee jälleenrakentaminen, uhrauksia ja
sUkeitä ponnistuksia vaativa uudelleenrakentaminen.
' uhon ja hävityksen jäljet ovat korjattavat." Emme
me anna porvarien naurun ja riemun kauan jatkua:
' Tuhkastakin nie nousemme!
Se on oleva työväen tämänpäivän tunnus. Tunnus,
joka tj^ötätekeviä. velvotlaa. Kun lehtemme parin päi­vän
keskeytyksen jälkeen jälleen saapuu lukijoillemme
surunviesteineen, saapuu se merkkinä siitä, ettei elämä
ole samtfiunut, vaan että sitkeästi ponnistelemme yhä
eteenpäin. Säännöllisestikin-saamme lehtemme jo ensi
keskiviikosta lähtien ilmestymään, joskin meidän tois­taiseksi
on tyydyttävä pienempään kokoon. Lehtemme
lukijat, asiamiehet, ilmottajat ja ystävät voi^^at täysin
rauhallisesti suhtautua tapahtuneeseen lehtemme kes­keytykseen,
sillä ei mene kauan ennenkuin lehtemme
ilnipstyy jälleen entisessä koossaan.
ijsku on työväkeä kohdannut, mutta se ei ole koh-s
i t ä . s a h a a s i t e r ä s i t , sillä sinun
kummatkin ^viilasi olivat tuossa ik­kunalla?
Täisikin olla vain nenäs-
^tävetoa koko teräämishistoria, ar­veli
eräs mies?
Niin tuli ••.paljastettua, että - Kassu
oli valehdellut^ »ja. että hän oli- ollut
sunnuntaina työssä. .Vaikka käm­pällä
-: o l i . vaikeassa : taloudellisessa
asemassa olevia 'perheellisiäkin mie­hiä,
niin olivat 'he malttaneet: olla
sunnuntaina pois työstä; ~He olivat
tahtonect-^ noudattaa yhteisiä hyviä
tapoja. Kassu sai kuulla mikä hän
on !j miehiään. K^^iratorpj^reille vain
rahaa kerää. Oikein hiki päässä.
Aret j a pyhät. i, i
Kassu selitti puolustuksekseen,
että tässä ei voi "ansaita, k^m palkat
ovat pienet j a niinollen^ täytyy teh-olemaan
Kalle Koltiainen.
Toronton imtisia
Toronton suomalaisen osaston ko­kouksessa
marraskuun 21 päivänä
päätettiin seuraavista, asioita: K i i^
tospäivänä toimeenpantujen hirvi-jublien
tUit luettiin. Juhlista oli
puhdasta tuloa osastolle $141.05.
Tilit -sellaisenaan hyväksyttiin.-
Osaston kiinnityslainan "trustii-seiksi",
joita lainanantaja vaati,
hyväksyttiin E . Pirttinen, A. Niemi­n
e ja 6i- Toukoniemi. :
Stenmannin kolmikolle päätettiin
Työniiekäi Jonlu - iunenKao snoina-laisten
komein joulujulkaisD
Suomalaisten pnoluejasenten ryh-teaen
icokous on osaston huoneus-tolla
joulukuun: 5 päivä, sunnuntai-illalla
alkaen kello 7.30.- Saapukaa
joukolla, sillä; kokouksessa on jouk­ko
poolueasioiden järje^elyesityk-siä,
joista joukolla keskustellen
voimme saada. hyviäkin :menettely-täpamuotoja
- erilaisia ; ;^ puolaeteh-täviä
varten.
Tov. YrjS Jokela, tov. Oskar Jo­kelan
veli, saapui veljensä luokse
tänne Torontoon .^joitakin viikkoja
sitte. Tov. y . ' Jokela on Suomen
työväen .urheiluliiton parhaita
jouksijoita, joten- Suomen työväen
urheiluliitto menetti paljon menetä-taessään
tov. Jokelan.^ Monen mo­nissa
kilpailuissa hän -näet osotti
yhä kasvavaa voimaa^ saavuttaen
yhä uusia en^jjäiyksiä eri kilpailuissa
Suomen: työväen urheilijain keskuu­dessa.
•
Työsuhteet häneUä kuitenkin oli­vat
Suomessa sellaiset, ettei häii
työnsä ohella voinut tarpeeksi har-jotella.
• Sen syyn perusteella hän
matkusti veljensä |tovI Oskar Joke­lan
luokse, alkaakseen työhön Jo­kelan
saunaliikkeessä, toimien siellä
hierojaaa.. Siinä. ..hänelle, avautuu
parempi tilaisuus myös juoksiiharjo-tuksiin^
' Tämän kaupungin useat porvaril­liset
urheiluyhdistykset pakkaamatta
käyvät tov7 Y . Jokelan luona pyy-
.tämäs^ häntä osanottajaksi järjes­tämiinsä
juhliin. Kaksi eri yhdis­tystä
-yhä uudistavat^ • - pyyntonsäy
nim. kristillisten nuorten miesten
yhdistys' ja Ladston hrheiluklubi.
Tämä vain todistaa sen, e t t ä kai­kenmoiset
porvarilliset. « yhdistykset
ovat selvillä huomatuista kyvyistä
j a , etsivät 'ntr käsiinsä, huolimatta
vaikka he ovatkin ulkomaalaisia.
Tov. Y. Jokela on asiallisesti vas­taillut
porvarien ^ "kosiskeluihin"
seuraavaan tapaan: "En ole juos­sut
Suomessa porvarien urheihiyh-distyksien
järjestämissä kilpailuis­sa,
enkä tule' sitä tekemään tässä­kään
maassa." Lausuntonsa perus-
'Tuhkastakin me nousemme!"
.'Ylläolevalla otsikolla kirjottaa Suomen Työväen­järjestöjen
Tiedonantaja meille juuri saapuneessa nu­merossaan
;^seuraavaa:
iTuli on käynyt vieraanamme. Se on armottomasti
dannut nytkään niin ankarasti, että siihen sortuisimme.
Sen ohella, että"
j , . /ne ryhdymme jälleen rakentamaan.
i-yhdymmo uudelleen pystyttämään uutta valistuksen
ahjoa, on meidän kaikilla käytettävissä olevilla kei­noilla
ryhdyttävä tukemaan lehteämme. Työväenjärjes­töjen
Tiedonantajaa. Jokaiselle lehtemme lukijalle,
asiamiehelle ja ystävälle yleensä Jokaiselle työläiselle
käy tämän . jälkeen selväksi, että lehteämme on voi­makkaasti
tuettava. ^ Tilauksia ja ilmotuksia on kes-kcylyrnalta
lehdellemme hankittava ja muillakin kei-|sattuviksi ja samalla huvittavaksi,
noin talouttamme tuettava. Jos koskaan, niin nyt on lukijaa vetäviksi,
työtätekevien puhallettava 'yhteen hiileen. Se on oleva
paras vastaisku riemuitsevalle porvaristolle.
Tuhkastakin me nousemme! Varmasti ja voitok­kaasti.
Ripeäänv nopeaan toimintaan siis heti ja sie­kailematta!
I Nopein apua. on pashain 'apu. Työväen
joidckovoima on Juja ja karttuisa on kansan käsi. '
Ovatko julkaisumme hyviä? •
Vuodesta vuoteen niiden menekki
laajenee. Ynodesta vuoteen • niitä
parannellaan. Yhtämittaisesti, vaik­kapa
uusia siirtolaisia ei tulekaan
esim. Yhdysvaltoihin, sen levikki
siellä nousee.
Miptä se johtuu?
Amerikan suomalainen järjesty­nyt
tySviiki on luonut toiminnal­laan
tällekin pohjan. Jos tuota
toiminta^ ei olisi ollut, niin ei meil­lä
olisi voimakasta lehdistöä — ja
kustannustoimintaa.
Tämän vuoden Työmiehen Joulu
on monessa suhteessa erikoisempi.
Se nim. sisältää kirjotuksia j a ku­via
niin mon'elta alalta, e t t ä tuskin
ennen on^ sellaista sattunut: 'filo­sofian,
runouden, pankkitalouden,
leninismin, 'urheilun, musiikin, ke­hitysopin,
kaivosteollisuuden, ulko­maisten
suhteiden, nuorison, farmi-talouden,
suurtehdasteollisuuden,
historian, talousopin ja kulkutieu-vojen
alalta. Lisäksi erinomainen
määrä kertomuksia .— humorisfisia,
työläisten taikauskoa kuvaavia, ru­noja
ja runosuomconoksia. Jo­kaista
näistä asioista. selostetaan ly­hyessä
muodossa. Toimitus on vuo­desta
vuoteen taistellut saadaksenj-s-
a. paljo j a lyhyViä kirjotuksia. O i ­keastaan
vasta tänä vuonna onnis­tuttiin
kirjotukset saamaan lyhjsksi.
Jo pelkkä se seikka, e t t ä julb;ai-sussa
on 50 kuvaa ja 33 eri kirjo­tusta,
osottaa, että julkaisussa on
katseltavaa i a luettavaa. Sivumää­rä
on 64. On käytetty tummaa v i -
heriäi£;tä ySxiäi :]kavat; esiintyvät
erikoisella ^paperilla.','
* Pyydämme lyhyesti selostaa jul­kaisun
kirjotuksia ja kuvia.
Julkaisu alkaa Jules .Jouy'n ko­mealla:
runolla "Muuri", jonka on
suomentanut Kössi Kaatra. Runo
omistettu Pariisin kommunardeille.
/• Onko "ihminen oman onnensa
seppä?". "Internationalisti" vastaa
kysymykseen^ lyhyessä, erinomaises­sa
kirjotuksessaan. •
Kössi Kaatran runo "Ne tuntevat
taakkansa painon" osottaa runoili­jamme
olevan siinä samassa '-hy­vässä
vireessä, jossa hän on tuot-;
tanut joukon parasta työläisrRnlSutT-ta
suomenkielelle. •TyyHIlis'esti kor-keaipmalla
kaikkia toisia — hän on
sanan mestari, joka pystyy vala­maan
innostusta.
Palanen rosvoromaanista — K.
E. H:n kirjotus' on luku Yhdys­valtain
pääomien kasaantumisen his^:
toriaan. Jokainen on kuullut pu­huttavan
reservipankista -— harva
tietää mikä ' tuo laitos oikeastaan
on. Tämä kirjotus antaa /vastauk­sen
kysymykseen.
"Keltainen Katariina", Niilo Ter­hon
kuvaus, koskee *yöläistyttöä,
joka joutui hunningolle,: mutta joka
viime hetkensä uhrasi suurelle va­paudelle.
Liikuttavan kaunis ju-
"telma... .•• • •
^ "Uro nuori" — _ toivoisimmepa,
e t t ä joku reipas urheilijamme lau­suisi
tämän Kössi Kaatran kauniin
runon. Muuten on julkaisussa kak­si
kirjotusta urheilusta: "Matiak­sen
"Urheilu • historiassa" sekä Snel-lin
"Työväen urheiluliike nuorison
kasvatustyönä"; lisäksi urheilijoille
osotettuja runoja.
John Kiiskilä erittäin taitavasti
laaditussa pakinassaan tutkii "Elä­män
alkua" j a osottaa, että teoria
elämän alusta, opetettuna- useilla
kursseillammekin, on vailla tarkis­telua.
Hän nojaa kirjotuksessaan
viimeisiin tutki.Tiuksiin asiassa,
Joukossamme on paljo sellaisia,
jotka haluavat laulaa uusia lauluja.
Jokainenhan meistä laulaa. Siitäpä
syystä on julkaisussa sävellys "To­verilleni",
John Doylen työtä, W.
M. Mattsonin sanat, Keijo Doylen
sovitus. Työväen massati kätkevät
näitä musiikkimiehiä; meidän jul­kaisumme
ovat ainoat, jotka esittä­vät
heidän tuotteensa toisille työ­läisille.
' "Surmankuoppa" on kuvaus Iron-woodin
kaivosonnettomuudesta, mai-niyhtiön
saamattomuudesta ja ha­luttomuudesta
pelastaa hautaantu-neet
miehet; satnoin kirjotuksessa
"Pabst-kaivannon onnettomuus" it­se
2.-5iantuntija, "Mainari", ,ensimäi-sen
kerran j a suurella asiantunte­muksella
valaisee ei ainoastaan tä­män
kaivannon surmanloukkua,
vaan yleensä maineja. Kirjptus
karttapiirustuksineen on : kaikkialla
saapa kiintoisan vastjianolon. L i ­säksi
on "Road monlcey" kirjotth-nut
noista luolista otsikofla "Crosby-
Ironwood-Ishpeming". Se on päi­vän
aihe. Näihin kirjotuksiin liit­tyy
- kymmenisen kuvaa salpaantu­neista
miehistä, heidän perheistään,;
läpileikkauspiirastus Pabstista, mie­histä,
-jotka juuri on tuotjii maan
pinnalle \4isi ja puoli vuorokautta
kestäneen vankeuden^ jälkeen. Eri-,
koisemmin alkaa kaivosteollisuus he­rättää
nyt kaikkien huoniötajr Van­hat
kaivokset luhistuvj t. .. Luulta­vasti
lähitulevaisuudesta 'mainarit
ovat pakotetut yrittälhään toisistaan
turvaa, kun sitä ei voi mikään muu
mahti maailmassa heille antaa. Nä­mä
kolme kirjotusta, jotka koske­vat
mainausta. valaisevat myöskin
sivvnllisille mainityön vaarallisuutta.
Se, joka ei tunne viimeaikaista
Kiinan tapahtumain kulkua, pääset
lyhyestä, hyvin kirjotetusta artikke­lista
"Kiinan kiinalaisille" selville
Puolueen suomenkielinen järjes­täjä"
tov. Ti Carlson tulee kiertä­mään
aineella seuraavan matkaoh­jelman
makaan:
^ Joolnkualla: .
Sudbury . . . . . . . . . . . . 8 j a 12 p.
Wannp 9 p.
Creighton :lline .. 10 j a 11 p.
Levack . . . . . . . . . . . . 13 j a 14 p.
Long Lake . . . . . . . . . . . . . . . 15 p.
Venmlion Biver, Beaver Lake
j a Mond alue . . . . . . 16 ^ 17 p.
Espanola 'Station . . . . . . . . 18 p.
SauItSte. Marie . . . . 19 j a 20 p.
; PaolaeeO' Keskoskomiteain j a yk­sikköjen
. tulee huolehtia tilaisoak-sien
järjestämisestä.' ja. ihnoittami-sestal'
/ " .
• Hän tulee pahamaan fcansamyäli-sen
ja tämän, maan laokkataJstelu-liikkecn
tärkeistä .kysymyksistä, se­kä'
selostelemoan uodelleen .järjes­tetyn
puolueemme . käytänaöll^m
toiminnan : edistämistä >^' :;^PDheitten
yhteydessä on järjestettävä mahdol-lisutts
kysymyksille, niin. e t t ä toverit
ja työläiset saavat asianmokaisesti
tietää mitä halaavat.
' Samoin on hänen -paikkakannalla
ollessaan järjestettäyä' toimikantäcri
y.m. kokouksia. OttäinaBa osaa
puolueen solojen-, agit-prop. komite-ain^
naisosastojen, nuorison ja. las­ten
kokouksiin, .-on häneBa- tehtä­vänään
neuvotella taktiikasta ja
tehtävistä, sekä opastaa tovereita
suunnitelmallisessa järjestämistyös-sä,
toiminnassa unioissa y.m.. jouk­koliikkeessä
Keskuskomiteain ko­kouksissa
auttaen korjaamaan heik­kouksia
ja' - tehostamaan toverien
työskentelyä. Samalla tiukentaa yh­teyttä
keskusorgaanien : kanssa ja
terästää yhteyden lähentämistä tois-kieiuftfen
työläisten kanssa. :
Myöskin on toimittava aineelli­sen
avustuksen hankkimisek^ orga-niseeraajan
matkakastannaks)en
peittämiseksi; järjestäen ittaman,
tai jossiakin-'ninussa muodoiasa. '
Hikiellä 'tulee.: myöskin olemaan
puolueen kirjallisaatta myytävänä,
ottaen lehtitilaaksia y.m. Kaikesta
tästä liikkeestä tulee prosentti pao-lueelle.
: i .
Toverillisesti,
Kommunistip. org.-komitean
' puolesta,
A. T: HILL, siht.
•teellä voimmekin lausua tov. Joke­lan
tervetulleeksi Canadan proletaa­rien
keskuudessa nousevaan urhei­l
u l i i t t o o n i — J .
Port Arthurin mdisia
Viime kerralla mainittiin Port
Arthurin paikkakuntauutisissa, että
niistä syvistä yhteiskunnallisista
pohjavirroista, jotka nyt tuhatvuo­tista
valtakuntaa järkyttävät. Op­pivat
' tietämään, että siellä takana
on valtava proletaarinen kumous-iike.
..• ••..•"•.^.. ' •
H. Puro on kuluneen vuoden ajal-
3 joutunut erittäin vaikeissa olo­suhteissa
rakentamaan puolueen
suomalaisesta järjestöstä sekä' puo-neelle
että j'leiselle työväenliik­keelle
tarvekalua. Ja onnistunut,
tehnyt tj^ötä siinä kuin toisetkin.
Kirjotus "Leninismin opetuksia puo­lueesta"
o'A välttämätön' jokaiselle,
joka haluaa tutustua niihin perus­linjoihin,
joiden mukaan puolue ra­kentuu.
.
"Europalaisen naisen' asema ame-rikalaisella
farmilla" on tämän jul^
kaisun ehkäpä yksi kiintoisimmista
kirjotuksista.. Hyvällä, repäisevällä
tavalla "Farmarin vaimo" selostaa
naisen ^asemaa farmilla; kirjotuk­seen
liittyy seitsemän kuvaa farmil-ta,
jossa kii^*ottaja asuu. Se on ko­vaa
elämää, mutta kaupunkilaistyö­läinen
' y m m ä r t ä ä sitä paremmin
vasta, luettuaan tuon kirjottiksen,
jossa ikäänkuin tuntee kuinka maa-laistoverit
huutavat apua ja yhteis­toimintaa
kaupunkilaisten kanssa.
Kuvfet osottavat niitä osittain hu­moristisia,-
osittain liikuttavia ta­pauksia,
jotka elämän yksitoikkoi­suudessa
antavat omalla tavallaan
vauhtia. >
Kössi Kaatra kävi viime kesänä
eräässä entisessä harmaaveljesten
kuusisataa vuotta sitten rakenta­massa
kirkossa, jossa Ruotsin* enti­siä
kuninkaita on "kannutettuna";.
kappale erittäin hyvässä kirjallises­sa
tyylissä esitettyä varhaisempaa
historiaa. Kirjotus on kuvitettu.
Ja vähimmin ei suomalaista lukijaa
kiinnosta se, kun s e l l ä makaa "san-karikuningas"
Kaarle 12 :sta, mieli­sairas,
ehkä, tai sitten aikansa
maantieritari, kruunu päässä; kun
hän ei merin3rt naimisiin, niin vielä
muutama vuosi sitten avattiin hä­nen
komea sargofag^nsa ja mies se