Vapaus, September 20, 1929

              Sini 2 Perjantaina, gyydt. 20 p;iiä—FM., Sepfc 20 N<t. 222 — 1389
VAPAUS ala
i l aiScSsrlaX JaU^Ufial.
A . VAAR>
T O I M I T T A J A T t
B. TZKBVKES. U. POHJAMSAtO, A. PATVIO.
TXLAVSHOOUTt a « k . SASa. < k k . tU$, S k k . «UrS ) • 1 k k . «MO. — T h 4 r m l u a i a Ja
~ < . a *k. UXO, 6 k k . «SJfik S kk. »JOO | « I kk. UM.
lUCOTUSaniKAT VAPAODESSAs ..^v^ ov
^ y - . t — ^ w . T f ttJOO kaita. SOe ««T?-I^-T fcfHTtT-^-—ta) tmdmottmi'*' -> w«wti«nH< ftn i«
M M i t e o t a k o c SOcKhm^ « IM kolaa kanaa. ~ Taq*«la»o«aJi«» Ja <toot»ai«a.«aKlaa ««. « a d a -
Sosdeinit iinperiaiisttto tyo^
Samaan ailraan kun Kiinan vasta'
}^rnnitiri»jiif»t militaristit F"g^P"^p
j a Amezilcan imperialistien tukemina
ovat provosoineet sotaa Neinrostoliit»
toa rastaan taricotulQS^ alkaa ylei'
nen byökk&ys maaitman proletaarisen
Yhtenä voimakkaimpana keinona suurten työläisjoukkojen tiedot­tomana
pitämiseksi ja heidän luokkapyrkimystensä -nousun ehkäisemi-seksi
on kapitalisliluokka ylläpitänyt harhakäsitettä "kansanvaltaisuu­desta",
kapitalistinen lehdistö oh hoilannut loistavista canadalaisista
laHoksista ja brittiläjsistä "vapauksista". Tätä on eritoten ylläpidetty
tähän asti vaainneina suhteellisesti "rauhallisina" aikoina. Nyt on kui­tenkin
äärimaisestä ratsionalisoinnista ja riistosta seurautuva työväestön sanoi nun.: "Jos kommunistit eivät
kumouksen voimien tdmppuun, esiin'
^ ä t sosialidemokraatit avoimesti im­perialistien
rintamassa ei ainoastaan
Neuvostoliittoa, vaan oman maama
työväenluokan kumouksellista rinta­maa
vastaan.
Konkreettiset tapaukset elämän to­dellisuudessa
valaisevat tätä tosiseik­kaa
kaikkein selvemmin. Sitä kuvaa
mjn. seuraava Berliinistä elok. 12 p.
lähetetty kirjetieto:
"Eilen vietettiin Saksassa "Saksan
perustuslain päivää" Ja kulki se por­varillisten
puolueitten Ja sosialidemo­kraattien
yhteisrintaman merkeissä
kommunisteja" vastaan. Sosialidemo-kraaUt.
Jotka olivat johtavina kaikis­sa
Juhlallisuuksissa, nrrklvät anta­maan
neuvostovastaisen luonteen.
"Lustgardeniss^ pidetyssä kokouk-sesa
esUntyt liiton ensmiäinen johta­ja,
sosdemi Hersing. hyökäten raivok­kaasti
kommunisteja vastaan Ja ke­hottaen
hallitusta "tekemään lopun
kommunistien esiintymisestä". Hersing
"kansanvaltaisuudesta" ei enään vetele, kun työläiset tulevat tuntemaan
- sorretun asemansa, nähden, miten hallituskoneisto kokonaisuudessaan on
palvelemassa työnantajain etuja työväenluokan pyrkimyksiä vastaan.
Kiihtyvä kiristys teollisuuksissa, äärimäJrien hiestytys, tästä jojhtuval li­sääntyvät
leollisuustapalurmat j.n.e. pakottavat työläiset taisteluun elin-oikeuksiensa
puolesta. Tämän aikakauden merkillepantavimpana seik­kana
onkin juuri tällaiset taistelut, joiden tak^ ovat aivan järjestymät­tömät
työläiset, näiden ilman järjestyneisyyden voimaa oljessa kyllin
tietoiset omaksumaan taisteluaseekseen työläisten mahtavan aseen —
lakoin. Entistä suuremmat joukot näkevät todellisen asemansa ja luok-katehtävänsä,
kuten elok. lisen päivän tapahtumat osoittavat. Tämä
työvaenkerrosten vasemmisluminen asettaa yaltaluokan valtiokoneistoi-neen'dmal^
umaan uusia^ entistä räikeimpiä.menetelmiä tällaisten taiste-
'luiden tukahduttamiseksi,; käyttäen poliisi- y,m. voimiansa työläisiä vas­taan,
petokselliset sosialireformistiset "työväenjohtajat" ollen huomat­tavana
tekijänä työläisten äsikn kavaltamisessa. Kaikki nämä tekijät
pakottavat työväestön näkemään "kansanvaltaisuuden" valheverhon läpi;
se tulee suuremmissa ja suuremmissa määrin huomaamaan valtion luok-kaluonteen.
Suunnattomat työltömäin joukot'^ alati kiihtyvä sotavarus­telu
ovat edelleen nopeistuttamassa tätä taistelutarmon heräämistä.
Draperien, coatsworthien y.m. ^ kaltaisten ainesten ajatuskannan
omaksuva osa porvaristoa heittää syrjään tämän heikon hunnun, pal­jastaen
porvarillisen luokkakomennon kaikessa alastomuudessaan. He
ovat alottamassa fascistisen hyökkäyksensä taistelevaa työväestöä vas­taan,
pyrkien iskemään sen johtajaa^ kommunistista puoluetta, ensiksi.
Tällaiset edesottamiset, kuten Toronton poliisin hirmuvalta työläisten
oleellisten oikeuksien murskaamiseksi, ovat suoranaisia tekijöitä yhä
selvemmin työläisjoukkojen silmien avaamiseksi näkemään *'kansaiival-
' Uisen'- Canadan loistavat laitokset oikeassa valossa. Poliisih kapuloin
riehunta' työläisten päitten päällä, puhe- ja kokoontunmpike^den^^^^
täminen,* tyoväenlehtien takavarikoinunen, oikeuslaitosten jäli^esäaluok-katuomioitaan
työläistaistelijoilie, ovat omiaan osottamaan miten pal­jon
sananvaltaa työväestöllä todellisuudessa on.
' Tulevan imperialistisen sodan syttyminen, tulee lopullisesti iner-
.Icitsemäan koko kansanvaltaisuusnaamarin hylkäämistä. . Täll(5in idiste«
taan työväestö hiUittöjniinmän terrorin alaiseksi ja sidotaan kiinteästi
palvelemaan kapitalistista sotalaitosta. \
"Toronto Star">lehden tällä kertaa edustama porvansryhmä, hyö­kätessään
l^lkii^joit^susadii torontolaisen satraappikenraali Drafierih
kommunistien'vainoamispolitiikkaa vastaan, ei suinkaan tehnyt iiäiii
tarkoitdcsella suojella kommunisteja ja vallankumouksellista työväestöä
-i^Al^ilta.' <Tämä ryhmä edustaa vieläkin Julkeampaa yainopblitiildk^,
ei peitetyssä muodossa^' niinkuin draperin tekaistut syytökset, joiden
' venddceella työläisaineksia on teljetty vankiloihin, vaan suoranaisena
avoimena hyökkäyksenä < kommimisteja vastaan; kommunistien tulisi
, nimittäin tuU(| vainotuksi avoimesti kommunisteina, kapinallisuus y.m.
syytteiden alaisena, sen sijaan, että heitä teljetään vankiloihin muiden
-teknillisten syytteiden verukkeilla, r. Toronton. poliisilaitos onkin omak-stmut
, viimeisimpinä edesottamisinaan kapinallisuussyytteiden ^ettami-
Ilen useita ^tovereita vastaan. ,
- "Tilanteen' kärjistyminen, .luokkävastakohtien ajautuessa avoimen-paan
luokkataisteluun, imperialistisen sodan lähestyessä, murskaa tähän
/dstisen kansanvaltaisuussadun, työläisjoukkojen kerääntyessä taistelulipun
alle kommunistipuolueen johdolla.— M/ P
Ella May Wigginsin marttyyrikttölemä
V Kutomotaisteluseuduilta Yhdysvaltain etelävaltioista' saapuu -jäl­leen
viestejä, jotka saattavat jokaisen rehellisen työläisen kuohuksiin ja
\kädet puristumaan nyrkkiin. . Manville-Jenckes-yhtiön paikkaamat pyssy-hurtat
jar komppanian virkailijat ovat tehneet uuden katalan konnantyön,
kvlroäverisesti murhanneet suuriperheisen työläisäidin, uhrautuvaisen lak-kotoistelijan,'
joka toisten lakkolaisten mukana oli rauhallisesti matkalla
lakkolaisten kokoukseen. . .
-. Kuukausia jatkunut; pyssyhurttien mellakoiminen on niittänyt taa­sen
kaihaläa satoa.' - Epätoivoisessa yrityksessään ^ murskata kutomotyö-läisten
taistelun jä estää työläisien järjestäytyminen, turvautuivat Man-
-ville-Jenckes-yhtiön roistot harkittuun murhaan.
( Ella May -yPiggins oli kutomotehtaalainen, joka ei alistunut nään-
<tymään kurjuutöenV vaan ensimäisten joukossa, riensi unioon ja. taiste­luun,'
kun lakko alkoi' Bessemer Cityssä. Hänen esimerkkinsä viiden
.lapsen äitinä, joka" Jci;olettavassa työssä vaivaisella yhdeksällä dollarilla
viikossa oli pofinistellut viiden ala-ikäisen lapsensa elättämiseksi, mutta
ajolla oli voimaa .taistella ja innostaa toisialdn taisteluun, teki hänestä
vaikutusvaltaisen lakotf johtajan. Siksi kärsi hän myös marttyyrikuole­man.
Manville-Jenckesin pyssyhurttien kuulat tekivät lopun tarmokkaan
taistelijan elämästä. Mutta roistonteko on koitunut iduksi itse kutomo-parooneja
vastaan. Teko sellaisenaan on nostava Yhdysvaltain työläi­set
herrojaan vastaan. Teko sellaisenaan on- nostava ^Yhdysvaltain työ­läiset
herrojaan vastaan. Ella Mayn Tmarttyjnrikuoleman tuloksena tule­vat
työläiset kautta Yhdysvaltain ja muuallakin kohdistamaan huomion­pa
Gastoniän ja koko etelän kutomo^Iueen' taisteluihin. Työläiset entis­ta
selvemmin näkevät, millaisessa, vaarassa ovat Gastönian suurjutussa
syytetyt lakkolaiset ja rientämään heitä puolustamaan, keräämällä avus-tUisrafaästoa
ja kohdistamalla vastalausemyrskyn' kutomoparooneja ja
komppanian virkavaltaa-vastaan.
Kapitalistinen.>oikeuse^^ tule:asettamaan Ella' Mayn murhaajat vas­tuuseen;
-Tämä ilmenee jo' siitä, että pidätetyt tehdassuperitendentit ja
•pyss^urfat^ jotka aseistettuna roisto joukkona olivat l^teneet jahtaa-avoimesti
voimaa".
Luonteenomaista on se. että kul­kueessa
laulettiin neuvostovastaisia
lauluja."
Sosdemejä raivostutti suuresti se
että Berliinin työläiset pysyivät hei­dän
yhteisrintamastaan porvariston
kanssa poissa Ja Järjestivät voimakkai-
"Klinan-Venäjän selklcauksen kehi­tys"
nimisessä ^^htavassa artikkelis­saan
se sanoo satnaifipissa j^yysk. 5:n-nen
p. numerossa seuraavaa:
"Uolemmat valtiot (nim.. Kiinan
dän näyttelijöitämme etsimään lei­p
ä ä n i muilta paikkakunnilta.
Ettei meidän tarvitseisi j(dca syksy
alkaa alusta, saaem, tulkaa mukaan.
vastakumoulEseUisten hallitus ja Neu­vostoliitto
— SKT.) elävät vallanku-mouksäUsen
opportunismin epänor­maalissa.
Moleinmat ovat diktaattori-sesti
hallittavia valtioita. Kumpikaan
ei tiedä mficä kohtalo hallituksen o-saksi
tulisi. Jos ne Joutuisivat suuriin
kansainvälisiin melskeisiin. Jokainen
diktaattorivallalla hallittava valtio
meidän päivinämme on sisäisesti heik­ko.
Niiden t&ytyy ennenkaikkea pelätä
sisäisiä kansannousuja. Niillä ei ole
varaa menettää mtt^S" sutä tasapai­nosta,
jossa nUden täytyy ^ horjua.
DilEtatuuriJärjestelmällä ef ole ainoa-
Kouluuttakaamme itsestämme "kyke-nevjä
esiintyjiä, hyviä näyttäijöltä.
Silloin ei yksilöiden poistuminen tee
niin suurta aukkoa joukkoomme, kun
työmme, ykslnpä näyttämötyökin,
muodostuu joukkotyöksi, sanan klrk-kaimmassa
meiki^ksessäl Siispä en
voi muuta neuvoa antaa kuin sen, et­tä
"oma apu paras apu". Tulkaa mu­kaan
oppimaan. Kaikille löytyy työ-mläiet
lähettävät edustaksensa, sitä
nhy^tstimffmmin voldaazt tohnlnta
suimnitelmakin laatia, sitä t smnrem-mat
mahdollisuudet tulevat (demaan
sen toteuttamiseen. Ijiaflessammft
ygrnnn^**''"'*»''""'*^ me emme saa fäla
y l t i ö i l t ä ja aHarvioIdan edessä <äe-vaa
vastusta, mutta emme myösMän
saa olla pelfcurelta. raukkoja, joiden
housut yksi kärsitty tappio saa vuo­sikausiksi
tutSemaan Ja miehen i t ­sensä
alistumaan j^parelden kaiken
mielivallan alaisuuteen.
Kolmas Ja ei suinkaan vähemmän
t ä alallaan. Pois velttous siUoin. kun ^tärkeä kysymys on tapaturmavakuu-oma
ja joukkojen etu vaatii tarmoa tus. Tämän syyskauden aikana ovat'
Ja kuntoa. ueat työnantajat kielföytyneet vakuut-l
ä m ä alkuepistolani olT kc^nalsuu- tamasta katkaisi joita, selittäen että
dessaan tarkoitettu miehille, naisnäyt- leM ei sisällä sitä. että työnantajan
teli joille nostan hattuani, sillä kunnia tulisi vakuuttaa semmoisia työläisiä
sUle kenelle se kuuluu Ja meidän'jotka työskentelevät urakka-, tai kap-näyttämöllä
se kuuluu heille. Se on l-!paie-kaupalla. Mitä tämä tarkoittaa?
hailtavaa reippautta, millä meidän sr tarkoittaa s l t ^ että työnantajilla
heikommat" on edustettuna. Ja olen oii tarkoitus riistää työläisUtä sekin
varma että sieltä löytyy kyky toisensa' vähäinen turva, mikä heillä on tähän
takaan ketaoa yleistUantMn pelastaa jälkeen, kunhan saamme työt käyn- Imennessä oUut luokkaantumlsien sat-seksi,
jos järjestelmän hallitus tuiiou
tuu. Sisäisessä kriisissä nousee heti
kysymys koko haUitusjärJestehnän ku­moamisesta.
Se. minkä Venäjän dfk-tatuurlhallltus
on nykyisistä hallitus­miehistä
riippumatonta Järjestelmää
luonut, on vielä niin tuore, että se
sortuisi hallitusmiesten mukana", jne.,
jne.
Siis Raivaajan mukaan on työväen­luokan
diktatuuri Neuvostoliitossa sa-mallalnen
kuin Kiinan militaristisen
kilkin diktatuuri, jota vastaan K i i ­nan
proletariaatti j a talonpoikaisto on
ase kädessä taistelussa ja Jota dik­tatuuria
suurvaltain Imperialistit kai-lialoista
kannattavat!
Epäilemättä oh totta, mitä Raivaa­ja
sanoo.-sikäli kuta kysymyksessä
ovat porvarilliset diktatuurlhallitukset
nykyisissä .fasdstlsissa muodoissaan ja
ta mielenosotuksia tuota porvaristolle, samaa horjuvaisuuutla xohden kulke-
Iskeljanpalveluksen antamista vastaan.
Entäs mitenkä sosialidemokratian
Amerikassa ilmestyvä suomalainen
äänenkaimattaja. Raivaaja, on tähän
imperialistien järjestämään hyökkä­ykseen
suhtautunut? Sen vastakumo-uksellisösta
suunnasta antavat erehty­mättömän
kuvan seuraavat Raivaaj&n
syyak.. 5:nnen 'päivän' numerosta ote­tut
lainaukset toimituksen Johtavista
artikkeleista: .
"i^ommunistlnen hajotustyö maail­man
työväenliikkeessä tulee jatku­maan
niin kauan kun Venäjän ulko­politiikka
tarvitsee apulaisia Venäjän
ulkopuolella . . . On nimittäin selvä
se seikka, e t t ä kaikkien maiden kom­munistisen
liikkeen - johto 0n llnans-siaallsestl
kiinnitetty Venäjän halli­tuksen
vanaveteen^ eikä se tavallisesti
kysele tarkotuksia, mutta noudattaa
käskyjä j a määräyksiä.".
Samallaisia "selostuksia" antoivat
kumouksellisista Venäjän vallankumo­uksen
aikoina valkokaartilaiset. Ero­tus
oli vain. että sillä kertaa "sal­vat
kumoukselliset j^aroja Saksan Im-periallsmIltal":
Palmerin vainojen a i ­kana
syyttivät Amerikan työnahtajieb
Järjestöt, American Leglon ja Ku
Klux Klan että " ^ e i i k a n kommu­nistit
saavat Venäjän kultaa". J a kun
kommunistit 'järjestävät lakkolaisten
avustusta ja puolustusta varten va­rojen
keräämistä, niin silloin iporva-rilehdet
yhdessä soslaUdemokraattlien
j a Raivaajan j a IndustriaUstin kans­sa
huutavat, että *%6mmuhlstlt klaa­vat
varoja omllh tarkottiksilhsa ja
Neuvostoliiton hyväksi"!!! Mene slt-ten
ja tiedä mihinkä selostukseensa
nämä noskelaiset Itse uskovat.
vat kaikki porvarillisen diktatuurin
muodot nopeata kyytiä kalkissa ka­pitalistisissa
maissa. Mutta minne on
Raivaaja unohtanut stn ralvoainisen-sa.
mitä se piusui suu vaahdossa elbk
1 p. Punaisen Pälyän vieton Johdos­ta,,
johon kaikista porvarillisen dikta­tuurin
asettamista tokelsta huolimatta
kaildssa kapitalistisissa maissa osallis-tiin.
Tällä pienellä ajalla Ja puutteel-j tuessa, täyttääkseen pohjatonta pus-llsella
käytännöllisellä kokeUulla. min- siaan työläisten vakuutukseen kuulu­ko
ollen näyttelijöissämme näyttämö-villa senteillä. On ryhdyttävä tar-työtä
varten tehnyt, vota sanoa, että"mokkaaseen toimintaan varmuuden
mikä näyttämö tahansa olisi ylpeä, saamiseksi lain määräyksistä ja jOs
niin suuresta kyvykkäästä näytteli- lekl ei takaa: vakutitusta. on metsä-jätärjoukosta.
mikä nyt näyttämöl- miesten pakoitettava työnantajat suo­lamme
on. rittamaan vakuutuksen ilman lain
Miehet, ottakaa esimerkkiä heistä, määräystä. KgijMngpko valitsemme,
ja tuUraa mukaan yhteiseen työhön' selsoaJEO loukkaantumisemme jälkeen
ja tulkaa siinä mielessä, että viemme lakkikourassa keräämässä ropoja ka-vastukststa
huolimatta eteenpäin työ­väestön
tiedon ja taidon lippua.
tujen kulmissa, vai taistellako Itsel­lemme
oikeus tulla turvatuksi louk­o
n smimärrettävää, että miehiämme kaahtumisen varalle?
lasittaa ruumiilUnen työ ehkä enem­män
kuin naisia. Siksi juuri tahtoi­sinkin
että suuremmat Joukot kertyisi
Myöskta tärkeänä kysymyksenä tu­lee
esille se, että useat työnantajat
ovat, huolimatta palkkojen alhaisuu-näyttämömme
Jäseniksi saadaksemme | desta. ryhtyneet vielä tämän lisäksi
aikaan kunnollinen työjako. Nykjrisin k.oroittamaan ruuan hintaa. Myöskin
toiminnassa olleet ovat kyllä ihailta-i tämän suhteen tulee päätettäväksi
valla tarmolla ottaneet osaa työsken-1 yhteisistä menettelytavoista,
telyyn, vaan ennen pitkää käy heille | Yllämainittujen asioiden lisäksi t u -
rasfcaaksi olla aina "tulessa". Viime iiee kokouksessa päätettäväksi Ja kes-tiilokkaat,
tarkoitan niitä. Jotka vii-.ikusteltavaksi paljon kämppiä Ja nli«
me kokous hsrväksyl seuraamme jä-icJen toimintaa koskevia asioita, joista
tui Neuvostoliiton puolesta Icymmeniä
miljoonia työläisiä? Miksikä oh Sak­sassa
vallassa olevien sosialidemo­kraattien
- t ä t ä proletariaatin Neuvos­toliiton
puolesta esiintymistä vastaan
uhattava käyttää "avotata voimaa?'
Ja miksi Joutuivat koko maailman Jm-perialistiset
vall^PltäJät tuon voi-mannäytöksen
edessä ottamaan taka-askelelta
NeuvostoUIttovastalsessa so-
Mutta jatkakaamme Raivaajan "se­lostamista":
"~
dan provosolmisessa?
Raivaaja riepu Joutuu vastakumouk-sen
elimenä heittämään oman lukija­kuntansa
«iessä härkäpyllyä. Mutta
ylläolevat lainaukset Raivaajasta to­teavat
erehtymättömällä tavalla sen
suoUneen sortOcineeir antautuneen Im­perialismin
pAlkkarengiksi Neuvösto-m^
oyasja^^savejt^t^ . jg
vasbktuäöuk^nisessä tyjte^
Sulkanen, : Boxhan ja kumppanit.
Jotka Raivaajan ovat, hohoojakseen ja
sudjelljakseen oma^uneet, ovat todel­lakin
päässet ;arvokkaan isäntärengin
seniksi. oli kylläkin merkki jo siitä,
että miehetkin rupeaa kilpailemaan
taiteelUsilla lahjoillaan Ja taiteellaan
naistemme kanssa.
J ä t ä n saavutuksien maininnan tuon­nemmaksi,
kunhan näen, miksi tämä
hyvä alkumme kehittyy. Mlukana oir
leet miehemme ovat kylläkto kunni­akkaasti
koettaneet pitää talteiellisessa
suhteessa puoliaan, vaan - ylivoiman
edessä.on pakko, ainakin toistaiseksi,
antaa johto — naisillemme.
Kaikesta . päättäen tulemme myös
saamaan kannatuspuolen entistään
tiivihnmäksi, mikä on tarpeellistakin,
koska suomenkielinen väestö on v i i ­me
aikoina Jonkimverran vähent3myt
pa.<ificftTq^nnftiipmnip. — Tunnustakaa
uhrauksia kyssnrilUl ponnistuksilla i t -
selleime saama taidelaitos omaksenne
tukemalla sen kehitystä niin taiteeill-sestl
kuta taloudellisestikta. lelliähän
on tilaisuus nostaa "taso" miten kor­kealle
haluatte, ottamalla osaa seu­ramme
työhön j a seuraamalla' esltyk-slämme.
TÖIvottvasti olemme tästä
j^ksimlelisiä. — Edv. Lapinsalo.
suojUni Eipä kummakaan, vaikka ne
sen pUiamaalta. .Salmim pulstosto elo­kuun
18 p / Ilkkuivat j a mustasivat
Neuvostoliittoa, Kommunisasta Inter-nationaleai
' Amerikan Kommunistl-puoluetta
j a Is.' T. JärJestÖäl Im-periallsmih
r e n ^ renkinä kuuluu se
heidän ohjelmaansa Ja tehtävään­sä.
Ja isM öhjehnalla on tSr. Sid-kanen
lähetetty keskilänttä "valtaa­maan"
Raivaajan taakse! — SKT.
mainittakoon näytehnä- ja urheilu-tolmnnan
Järjestely, sanomalehtien
levitys j a kirjeenvalhtotoiminnan j ä r -
jestämtaen, kämppä. Itomlteato toi­minnan
virkistämtaen, sekä useita
multa metsämiehiä koskevia pienem­piä
kysymyksiä.
Metsämiehet, n3rt; on aika nousta
toimimaan ja päättävästi vastusta­maan
japparelden j a kaiken karvais­ten
nilviäisten pyrkimyksiä painaa
jatkuvasti metsämiesten eltatasoa a-lemmaksi.
iUkää antako työnantajata
asialla kulkevata parjaajata johtaa
Näyttämömme
Syyaiäytäntökauden , avajalsjuhla.-
näsrtäntö on ensi lauantaina Don-haa-mia.
Vaikka i^yttämöllämme on jo
tämän syksyn aikana esitetty kaksikin
isompaa näytelmää, nita varsinaisen
näytäntökauden alkajaiseksl on näyt­tämömme-
valinnut-kuuluisan ruotsa­laisen
kaivsan.näjrtelmän- "Unelma
karjamajalla". Tämä kaunis laulunäy-teltnä
lienee usealle tuttu Suomen a-
JoUta, jossa mainittua näytelmää esi
tettita suurella menestyksellä eloku­vissa;
Nyttemmta on mainittua näytel­mää
myös paljon esitetty monUla pu-henäjrttämöillä.
Sen romanttisen kau­nis
sisältö, jännittävä ja- samalla
h&uska Juoni, kauniine laiilutaeen jai
ihina viulumusiikki (soolot) antavat
näytelmälle yhä enemmän viehätys­tä.
Tämä samanen näjrtelihäuixtuus
kykenee täydellisesti syrjäyttämään e-deltäjänsä,
samansuuntaiset näj^l-mät.
kuten esimerkiksi "Vermlanti­laiset"
yjn. myös taiteellisesti Kap­paleessa
on näyttämömme uusia voi­mia
tulessa sekä entdslä tuttuja, imy-telmää
on harjoitettu kolmisen viik­koa,
jottae tämä jEdkaJaisliäytäntö to­della
muodostuisi yleisölle nauttato-rikkaaksi
UlaksL Näyttämövanisteet
tähän kappaleeseen on kokonaan var­tavasten
maalattu. Siis kaikki! Jotka
kynnelle kykenee lauantaina Don-haalille.
J a varatkaapa ajoissa lippim-ne,
ettei käy nllnkuta monissa Illoissa
että Jäätte Ilman paikkaa. Lippuja
saa etukäteen Jokelan palloruumasta
Carl Sundholmta kellosepälilkkeestä
Ja Don-haalilta. Numeroidut 60 c, i l ­man
numeroa 50 e. Ja ovella kalkki
60 senttiä.
Näytelmäseorastantme
Näytelmäsemramme on" aloittanut
varsinaisen syystolmtatansa allekir­joittaneen
"vastuulla" j a täytyy sanoa
että tämä vastuu käy paljon velvoit­tavaksi,
ellenune,h]hrät Idrklandlake-lalset
toverit, tahdo ottaa puutteelli-suuksiamme
yhfeiseksL Meillähän ei
ole kun joktmen näyttelijä, joka o-niaa
edes nllh sanotun näyttämötot-tumuksen.
Mitä se tietää? Se tietää
sitä, että olemme olleet,' sanostakb.
huolimattomia. Emme ole - alkaiseih-mta
luoneet näyttämöllenune "henkl-vartio-
reservlä" joka tarpeentullen o-lisl
valmis astumaan "teriin" sillota
kun työ- yjn. «kiteet tempaavat mel-harhs^
n Itseänne, vaan ryhtykää tar­mokkaaseen
ryimlstykseen yhteisvoi­min.
LUttykää jäseniksi kansainväli­seen
"Maa Ja metsätyölälsten Uitr
toon". Jota Canadassa edustaa L. W
L U. of: C , Canadan metsä- j a k u l -
kutyölälsten järjestö.
Edustajaksi kelpaa j jokatoen jär­jestynyt
työlätaen. — i S.
Pohjois-Ontarion met-sämiesteh
hiiomioon
Tärkeä kokous, johon jokaiselta
kämpältä tulisi lähettää edustaja, on
So. Porcuptaessa kuluvan syysk. 29
päivänä, alkaen kello 10 ap. S. J . ta­lolla.
Nito kuta Ilmoltuksestakta näkyy,
on tämä kokous Itämppien edustaja
Iiokous, jossa luonnollisesti tullaan
Sekin kämppäretki
Syysk. 10 p. aamulla klo 4 läksta
muiden mukana "sipattuna" uudelle
kämpälle. • k ä m p ] ^ 7 :lle G(«amaan.
Lähtiessämme öli eineillä toivomukse­na
päästä. uudielle kämpälle, johonka
meidät oli "sipattu". Eiulettuamme
aamusta iltaan (syömisestä ei ollut
puhetta muuta ' kun sakta . kesken)
perille päästyä saimme v ä l e i l le
jäsenillemme • siteeksi: amerikanläskifi
ja eilen keitettyjä perunoita. Sa­malla
saimme myös kuulla, että
kämppä, johonka meidän pitäisi me-päättämään
kaikista alkavaa katkai-sukautta
koskevista kysymyksistä.'
Erikoisesti muita kysymyksiä tär­keimpiin
ja kiinnostavampina v < ^ -
me pitää muutamia kysymyksiä. Joista
pidän tarpeellisena tässä erikoisesti
muistuttaa, ettei millään kämpällä
unohdettaisi kokouksen tärkeyttä ja
jätettäisi edustajaa lähettämättä.
Enslmätaen^jlälstä kysymyksistä c<:
palkkataksan päättäminen. Meillä on
voimassa union konventslonien h3hräk-symät
taksat. Jotka ilman tässä eri­koisesti
mainitsematta, ovat jokaiselle
metsämiehelle tunnetut. Työnantajia
ei kuitenkaan ole voitu pakoittaa nou­dattamaan
näitä taksoja kuta osaksi.
Vaikkakta työkausi näyttää jonkun
verran vilkkaammalta kuta mitä se
on ollut edellisinä vuosina metsätyö-alalla,
on työnantajata taholta pyrit­ty
entisestäänkin polkemaan palkko­ja.
Muutamina seuduilla, kuten esim.
Cochranen ympäristöllä on t&nä
maan lakkolaisia ja kylmäverisesti ampuivat heidän jouldcoonsa, pääs­tettiin
vapaalle jalalle naurettavaa 1,000 dollarin takausta vastaan. Gas
ton»^ laj^olaisia vastaan sensij aan sama "oikeus"-koneisto nbsti heti
sähkötuolia edellyttävän murhasyytöksen, kun rohkenivat puoiustautua
rk««l-M«AM A^ n A l i r M ' . » ^ 1 ' * 1 1 . hurttien aseellisen hyökkäyksen johdosta.
Ella Mayn murhan kostaminen jää työläisten asiaksi. - Etelässä rai­voavat
fascistiset hurtat voidaan riisua aseista vain työväen yhteisillä
voimilla,^ rakentamalla voimakkaita taistelujärjestöjä ja unioita. '
Etelän kutomoalueiden tapahtumat osoittavat, mitä työläisillä on
odotettavissa, kun joutuvat avoimeen taistelumidinetujensa puolesta
kapitalisteja vastaan. Näiden tapahtumain opetukset on ajoissa otettava
vaarin, ja luotava pohja sellaiselle työläisten joukiojärjestölle, jossa
työläiset pystyvät keskittämään koko voimansa itsensä suojelemiseen
ja etujensa puolustamiseen riistäjien hyökkäyksiltä. Ontarion kaivostyö-laisilla
on erikoista opittavaa Gastoniaii tienoon tapahtumista:^ B . T .
palkkojen polkeminen mennyt kalk-keta
pisimmälle, johtuen luonnolli­sesti,
suuressa määrin slltäkta syystä,
e t t ä tämän seudtm nietsämiehet ovat
vältapltämättömästi Suhtautuneet-pal-kankoroltustalsteluihin
ja yleisesti
järjestyneeseen toimintaan.
Että työnantajain palkkojen polke­miselle
saataisfin asetettua raja ja
palkat pysytettyä edes jotenkin sie­dettävinä,
sekä myös samallalsina kal­killa
kämpOIä, on nyt vältt&nätöntä,
että jokaiselta kämpältä evästietään
mies kokoukseen, jossa päätetään
minkfimotneri taksa asetetaan lopul-iiemän
ei ole olemassakaan. ^
No, aamulla käytyämme •"äJdän"
puheilla saimme kuulla, että met­sään
saamme mennä kan klunpät itse
piittaamme omilla kustannuksilla
(meidän olisi pitänyt maksaa poor-ttkta
rakeimusajalta) ja vieläpä ne
kämpät pUsi pitänyt tehdä puolta
isommat kuta itse olisimme tarvih-reet.
Tämän kohtalon alaisena oli
meitä 22 miestä sekä yksi nataen. Joka
kokiksi lähti, mukaamme. Kämpät
olisi pitänyt tehdä 40 :lle miehelle,
että j£^pari olisi saanut "sipata"
uusia miehiä meidän laittamaamms
kämppään (pobrtl biisi meidän pitä-
Kauvaitio Suotaen urfiisLbaSii
TUL:ssä sietää sea-, :
että on kostipidliett sakH
jarruna urheUitroatteidat, -
Viimeisin rotos, "Jyryllä
tuli kun heHle-' ei humuide,
Neuvostoliittohon Mlpailtaxatiat
syynä on noslden Mukattc
Kaksikymmentäyksi taas mtarta
on Turun koviin raaRatta,
ohranat "tutkivat** apajaansa,
"todiste^ myöskin on kaaSittu
"ValtiopeUuriteollisuuddlcT
Suomi vain parhaiten Jatnrtff^ffj^^
ei siinä nouse se markkansa arvo,
joskin se "teollisaus?* kukoistaa.
Manville-Jenckensin palkkatbtriat
vielä on vapaana teoistaan,
ne ihmisten rääkkäysretkiä tetee,
"ei tiedS* poliisit nvatkaistaaa.
"Vaikea" heidän on syylliset löjtaä,
itse kun roistoina riehuivat,
itse he myöskin katalat tekonsa
Charlottenissa "tutkivat**.
Uusi on keksintö kapitalisieHla,
"Europan Yhdysvallat* on se,
päämäärä sillä, kuinkapa
autaten'
tuho vaan NeuvostoliitoUe.
Kummina uudella tulokkaaUa
neuvosto-syöjä Briand on,
toisia samantapaisia
kuuluvi siihen jo joukkohan.
Kapinoita Ranskan ristieUijäiilä
nousevi usein, ja kukistäaan;
salassa niitä hallitus pitää,
valjeten verisistä teoistaan.
Esteitä koittavi vältaluokha
kumousnousuilte rakentaa,
kuitenkin kerran sorreUtt joakat
itsensä kahleista vapauttaa.
C. N. R:n päämies kärkkyy
"hiukkasen palkanlisiä^* vaan,
seitsemäakymmenenviiden ta&aaaen
palkat on pieniä pussissaHm.
Satatuhatta saada pitäisi^
"työ" kun on painava herruUa,
palkkansa nousee, niin kuin eaaea,
roimasti tälläkin kerralla.
MAGNUS RAEUS.
vä puoli, ettei ollut m e t ^ ä . Hinon-kta
tripllUtai oU noin kohne
jotka kaadeta ja taas tjjijUbeuä
panin viuluni pykälään j ^ sdbän
kämpälle. Aamulla taas j a t t s b t oat-kaanl
kohti Sudburya, josta taas aain
osakseni tämän hauskan
kan. Olisi sitä enemp&ln
mutta jätän sen nyt t ä i f i n * i toi­von,
että toverit jatkaisivat a^i«liik-sillaan
lopun. —-- Kämpilte kdbam
vgsynsrt toverinne P. Sainsten.
HYVÄT SUHIXET SVMAJLBM JA
ENGLANNiN NOSiKEHEBBO-JEN
VilLILLlS.
Porvarilehdet ovat paljoa köäoitel-leet
Englannissa (BirkenlKadissB)
partiopjDlkapälvIstä, jolhta osadBStid
suuri osa • Suomenkta partiuhtbista.
Leirillä, kerrotaan oUeea Irnirmntista
50,000 partiolaista eri maiätn. K an
tiedetään, että koko partioliike smo-dostaa
tärkeän osan porvaiillisesta
sotilaskoulutuksesta j a e t t ä se palvelee
yksihomaah ' riistäjäin etoa, fienee
nOelenkitatoista tietää,- mifceii t ä l ^
liikkeeseen ovat suhtautunet Bag-lannin
sosiaUdemokraatlset imtösterit
Englaimta sosdem puolueen
nenkannattaja ''Dall^ B e r a l d ^ ma­kaan
kävi partioleirillä myös aosdem
liSC^ksi Vftnt:^Tl|H^^ic;<>Tfrf.
Toisena tärkeänä aäana tulee esille
f.^^Tn^T^f;^^•«qn^T^^^it«>^w^HT^ laatiminen ase­tettavien-
vaatimusten viemlsek^ voit*
toon. Ylläoleva kysymys on ehkä tär­kein
esille tulevista askästa, sHIä juuri
ataoastaan <dk£aan osuneen tblmta-tasuiumitelman
ävalla voimme to­teuttaa
kokouksiessa tekemämme pää­tökset
ja^ Saavut tnioksSai; j(dsta
metsätySIäiäne on tuntovaa hyötyä.
VIrheeninen suunnitäma ja .toimta-ta
johtaa taHdoihta Ja Inmaaimnk-seen.
Ifitä auurfluknlsemmln metsä-nyt
ostaa sinne jäpparilta 30 prosent­tia
kalltimmaTla hinnalla kuta taval-lisesti
on käynnissä.) Kokille j a sen
helpparille suostui jappari suoritta^
maaii 100 dollaria kuulta yhteensä,
mutta sakki maksaa ruökatavaralaskut
ja sen mukaan poortta oli se sitten
isompi. eli pienempL : Matkalle läh­tiessä
qli meillä puheena 1 dollari
päivän poorti j a katkasumaksu 2 dol­laria
'75 senttiä koorti, mikä oli
"sipissänune" . merkattuna, mutta
täällä Gogamassa Jappareilla on. nyt
uusi "laki", jonka saimme kuulla aa­mulla
kun saimme nähdä armiaan
työnantajamme. H3?vta "tyyneenä"
hän sanoi, että se katkasumaksu on
$2.25 koorti niille, jotfca eivät kat­kaise
60 kooriia. vasta siitä ylöspäta
saa sitten $2.50. koortilta. Mitä arve­lette
toverit näistä? Meidän oma
hall^uskomissioneri George laaiäxay,
puolueen ent. puheenjohtaja. Siellä
on hän pitänyt erikoisen paheen en
maiden sotilasalokkallle Ja lairannrt
mjn.: "Se e t t ä te, edustaea maafl-ihan
kalkkia maita, olette fcnftnnrtta-ziieet
tänzie, tekee sOdat j a kteBäl so­dan
seuraukset tulevaisuudEssa mah-dottomaipmlksi
kuin koskaan eonent!)
En voi muuta kuta uskoa, että kaik­ki
tänne kokoontuneet poja^ jotka
seurusteleva*, työskentelevä» j a l a k -
kivät yhdöissä, palaavat omiin naa­liinsa
täynnä sitä käsitystä, e t t ä ju­mala
on tehnyt kalkki maafloon
kansallisuus on kuulemma sen ihyvän
tavan öpettEmut. Kun tässä olemme
keskusteluissa oUut tämän armiaan
japparhnme kanssa, nUn h ä n sanoi
vato hyvto kyln^inä: Nito on tolset-kta
minnlle tehneet; 12 miestä on sU-lä
laina ipätsäämässä.
Toivon että toverit ottaisivat huo­mioon
tällaiset - kohtalot Mfaiulle i t ­selle
ei se ote raään uutta, olen sii­hen
jöl^yvästl tottunut Ebhn. k d -
sat samasta .verei5tä.v VakuuteUuMP
olevansa ahiakln henges^un ItKtSeca
kanssaan, on Lansbury i q p e l ^^
"D. H:n" mukaan:' "Toivon teille pa­rasta
onnea j a menestystä IjpöBsSn-ne.
Jota suoritatte Jumalan j » i h ­miskunnan
hyväksi." Kler^li^fSin ä t -
ten lelrlUä, op l ä n s b u ry
taan. kuten joku sotaherra,
kaparaatln.
mlsen vliHb» tak^parin kSvtai niin
sanotun Voitta kämpällä, jonneka me-
Köpenhamina., (STT), - r
keskushallinnossa ön saafat
uusi kavallusjuttu. TohmstopaaDaftc
H. Brask on nimiCtäfa
valtion varoja n<rfn OOfiOO
Brask idka, on erotettu,, on
mielisairaalassa.
"Soäalldemokratenin^
kaan on ' Arnst£i>fj}sixik9n
Olevien Sivukonttorien; Jobta|a
hävittänyt notailOOgOpO
kta*^varoja. lAssen^^
mestaan,- mutta asiaa ei. aie
nta katkasemaan 8 jalan papalta I tetttt poliisille. Rahat -
$5 koortilta, nito — sjeiiä m kämma kavttanyt t^nnniiihinf^^
j s r o o k a tyydyttävä, mutta m s e l k ä - j n b t t e l n l h h^