Vapaus, August 16, 1926

              VAPAUS
Canadan sDomalaisen^Öväestön ainqa äänenkannattaja,
Sbaestyy Sodbnryssa; Ont.; inaanantauu^ keskmibkona
ja perjantaina.
T o i m i t t a i s i :
S. e. NEIL. ABVO VAABA.
VAPAUS (Liberty)
The onlyorgan of Finnish :Worker8 in Canada. Pub-lished
in Sadbtiry, Ont., every Monday, .Wednesday
and Friday."
» Registered. at the Post Office Department, Ottawa,
as second jlasis matter.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotiisten pitSä olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 leivällä.
" ^Jos ette milloin ^tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-eoonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Kultainen Pobjois-Ontario
Rikk€tttslisäanlyy ja elämää tuhoitUtu .
' ' Viime heinäkuun Icymanenennen päivän numerossa kir-jottaa
«NordiemMiner»-niminen.-lehti toimitusosastol»
laan muun muassa:
V «Ken hyvään tutkii Pohjois-Ontariota nykyään, ei
voi pysyä tyynenä ja kylmänä. Uudet loydot, joista
kehittynee tuottavia kaivantoja, ja nykyään käynnissä
olevain kaivantojen suurenmoinen vaurastuminen saat­taa
katselijan veren vilkkaampaan liikkeeseen ja sy­dämen
s)/kkimään.
« — Kahden seuraavan vuoden kuluessa, sään­nöllisen:
feAosfomuen /a ftioMn/o&iMtomtiutendfento/ni-sen
kautta .-r-:-— < ^pitäisi Pohjois-Ontarion kaivanto-jerijMikevoUtojen.
kaJcsinkertaistua.^ (Tummennukset
al^cirjpttaneen.)
Kun ryhdymme: tutkimaan niitä syitä, jotka «saatta­vat
sydämen s^ckimään», niin havaitsemme ettei ole
mitään ihmeteltävää siinä vaikka'riistäjäluokan jäsenet,
jotka' jo tähän mennessä ovat korjanneet miljoonia lii­kevoittoina,:
ovat'innostuneina nähdessään tulevaisuu­den
tarjoavan kultaisia mafadollisuuksiii liikevoittojensa
lisäämiselle kaivosmiesten tehostetun riistännän kautta.
Menneisyys öh avaimena tulevaisuudelle, kuten sanor
taan. <Yubden 1925 loppuun kuluessa olivat T. N. O.
rautatiepiiriin ja Temiskamin^n piiriin kuuluvat kulta-ja
hopeakaivannot tuottaneet voitto-osinkojayhteensä
150,493,(KK) dollaria. J4 vuosi vuodelta yoitto-osi^^^^
lisääntyvät. Viime vuonna nousivat voitto-osingot yll
' 10,000,000 dollarin, ja mikäli tähänastisista numerois-:
ta voidaan päättää, tulee voitto-osii&ojen määrä ole­maan
tänä vuonna huomattavasti 8aifiempi.Heinäuun
loppuun mennessä olivat näet hopeakai^äntojen omis­tajat
jakaneet, käkenään 1,250,000 dollarin saaliin, ja
vfime vuoden kokonaissaalis oli; heille vain 1,887,506
dollan&Potcupinen'kaivokset olivat niinikään tämän
vuoden seitsemän ensimäisen kudcauden kuluessa tuot­taneet
omistajilleen lihavia voittoja:
000; Dome 1,430,001; > Mclntyre 399,000' dollaria.
Kiikland Laken ^alueeIIa^^^^W
keenomi^ajat jakoivat ^ketikenään 687,500 dollaria;
.Tecl:-Hu^esin 474^714; ja Lake Shoren osdckeenomis-tajat
4pO,006 dollaria. Tätei^ siis kaivosparoonit ovat
jo tänä vuonna» vaikka -miltei puoli vuotta on vielä ku­lumatta,
korja^eet voitto-osinkoina yhteensä 7,489,-
827.70 dollaria.
Kaivosparoonit saavat kaiken,
y Pohjois-Ontariota ylistävissä jutuissa me emme kuule
halaistua ysanaa.) siitä, minkäverran maakunta hyötyy
tästä niin sanotusta; «teollisuuden laajentamisesta». En­nen
vuotta 1907 kaivosteollisuus ei maksanut yhtään
ainoata: senttiä ^maakunnan. rahastoon. Sen jälkeen on
kolme prosenttia niistä vuotuisista tuloista, jotka' nou­sevat
yli 10,000 dollayn, maksettu ^mainittuun rahasr
toon* Täten"saadut varat jaetaan maakunnan ja kun­tain
kesken siten, että maakunta perii niistä kaksi kol­masosaa.
Mutta Ontarion hallitus pitää yllä pätevää
kaivosdepartementtia, kuluttaen surkeilematta raha»
karttojen ja muitten v kaivosalaa koskevain kirjojen
hankkimiseen,! ja varaten muita tiedonlähteitä, joista
:«8ijotuksia tekevälle.yleisölle» on hyötyä.
; Onpa siis varsin helppo'huomata, ^ t ä työläisten luo­masta
rikkaudesta vain varsin vähäisen osan sallitaan
livahtaa pois etuoikeutettujen luokkain taskuista pai­kallisiin
Ja maakunnallisiin tarpeisiin. Vieläpä liike-verotuksissakin
on kaivosparooneilla etuoikeuksia. On­tarion
nikkelikomissionin raportissa vuodelta 1917 näet
sanotaan: «Kaivosteollisuutta tai malmin jalostusta ei
ole seikkaperäisesti: määriteltyV joten .se niinmuodoin
on vapaa liikeverosta.» Ja edelleen, «tehdas ja siihen
kuuluvat laitteet ovat verovapaita.» Kaivosmiesten tu­lee
ottaa huomioon sen seikan, ettei komissioni lausu­nut
noita: tosiasioita suinkaan siinä mielessä, että niit­ten
perusteella olisi joitakin ifarkistuksia tehtävä. Ko-missionerit
näet arvelivat, että kaivosteollisuuden har-jottajain
tulee saada -vähintäin 15 tai 20 prosenttia
liikevoittoa vuosittain, ynnä vielä neljä tai viisi prosent­tia
pääoman korvaukseksi.
Työläisten osuiis pienenee
Tuleeko työläinen hyötymään mitään yllämainituista
suunnitelmista? Ei mitään. Työläisiä käsitellään vain
ikäänkuin mitäkin pesusieniä, joita kapitalistit puserta­vat
siksi, kunnes liikevoitot virtaavat kyllin nopeaan.
Ja älköön kukaan uskoko, että puserrusprosessi olisi
jo kehitetty viimeiseen huippuunsa. Pidettäköön "mie­lessä
tämän artikkelin alussa mainittuja sqnoja: «tehos­tamisen
ja tuotantokustannusten alentamisen kautta pi­täisi
Pohjois-Ontarion kaivantojen liikevoittojen kak-sinkertaistuo.
» Viime kuiin 18 ptnä päivätty «New
York Times» puhuessaan kultakaivosteollisuudesta, hy­räilee
samaa iloista laulua: «Tulevat kehitysvaiheet
riippuvat alemmista tuotantokustannuksista — joihin
on jb päästy Ontariossa ja Transvaalissa — ja työn­teon
tehostamisessa.» Alemmilla?, tuotantokustonnuksilla
tällä kertaa tarkotetaan sitä, että työläiset tuottavat
tonnin malmia — kiiltaa, hopeaa tai niHteli-kuparia
samoilla tai pienemmillä kustannuksilla kuin 1911. Tu­levaisuuden'
alemmat tuotantokustannukset, ^vät tarko-ta
enempään oka vähempääkuin että työn nopeutta ki­ristetään'siitien
määrään j mikä on nopeampi kuin nykyr
ään käytännössä oleva ja mika on itse asiassa samaa
kitin kaivosmiesten palkkojen alentaminen.
Kaivosmiesten keuhkotauti
/Esitettyjen numerojen ja tosiasiain: perusteella voivat
kaivosten omistajat ja osaldceiden omistajat lyödä tyyr-tyväisesti
rintoihinsa ja sanoa: tämän on*parhain kai-tyväisesti
'rintoihinsa ja sanoa: tämä on parhain kai­kista
mahdollisista maailmoista. Pildcuporvarit ja no*
peaan rikastumaan* pyrkijät yhdessä muodostavat: kai-r
vosparoonien . laululle voittoisan jalkikuoron, jonka;
ääneen hukkuu toinen, näillä kämpiköillä nykyään lau-.
lettava laulu. Tämä viimeksimainittu on pelon laulu;
fyysillisten hylkyjen laulu; niitten miesten kuolinlanlo,
jotka 4erveyt(»isä uhalla hakevat toimeentulonsa kaivan-^
tojen komeroista ja jot^~ iääkärintarkastuksen jälkeen
saavat tietää, että kuolettava metallijpoly on täyttänyt
ja syönyt heidän keuMcqnsa. Useimmille kaivosmidiille
onmainittu tauti aivan uutfa. Siitä ei ole kohuan en­nen
mainittu halaistua sanaa. Aivan äskettäin on näet
työläisten korvauslautakuntä ryhtynyt maksamaan kor­vausta
työläisille, jodca ovat sortuneet tuon kaikkein
tuhoisimman teollisuustaudin. uhreiksi. Mutta siitä
huolimatta kaivoshiiesten keuhkotauti eL; ole mitäazy
uutta, kuten kohta tulemme osottamaan. Asiaa on vain
tahallisesti pidetty haudattuna raakalaismaisen halli­tuksen
ja ahnaitten kaivosparoonien ryhmän toimesta.
Jo vuodesta 1915 alkaen me huomaamme todistuksia
siitä, että Ontarion hallitus on .ollut tietoinen kaivos-miesten
keuhkotaudin olemassaolosta. Kaivosvira^ton
raportissa siltä vuodelta näet sanotaan: «Teollisuusr
tautina pidetään tapaturman kautta sattunutta henkilö­kohtaista
loukkaantumista^ josta työläinen ; tai hänen
huollettavansa on oikeutettu saamaan korvausta sääntö-peräisessä
siHiteessa. Kaikkein yleisimpänä teollisuus-tautina
on kaivosmiesten keuhkotauti. Se on semmoi­nen
teoUisuustauti, joka tavallisesti johtuu useita vuo­sia
kMtävästämaanallatyöskenteleniisestä.» Tietysti
Transvaalissa on kokemuksien perusteella oltu tietoi­sia
tämän taudin tuhoavasta luonteesta jo vuosia, aikai­semmin.
Eteläafrikan unionin kaivosmiesten keuhko­tautia
vastustava i^omitearaporteerasi jo vuonna, 1914
— tutkittuaan useita kaivantoja — minkäverran liiiden
ilmassa oli metallipölyä. Ainoastaan ^kaikkein hienoin
pöly o l i otettu lukuun, koska kaivosmiestea keuhkoihin
syöpyvä' pöly ori kooltaan ääretiömän, pientä: pöly­hiukkasten
halkaisijan lasketaan / olevan vain 0.001
millimetriä tai vielä sitäkin lyhemmän. Tämmöistä pö­lyä
on 'tunneleissa ja poikkileikkauksissa kuivan pora­uksen
aikana noin 59 milligrammaa kuutiometriä koh­den;
Vffsiporillai poratessa 13 milligrammaa; kuivaa
nialmia lapioidessa 18 milligrammaa; kasteltua palmia
lapioidessa 2 milligrammaa; JA AMPUMISEN JÄL­KEEN
28^ MILLIGRAMMAA.
- Tymiteon armoton kiihdyttäminen
Viimdcsimainittu seikka on pidettävä mielessä. Am-pumisenjälkeinen
aika on työläisille kaikkein turmioUi-sin.
Ja'Vuoden''1915 raportissa sanotaan, että äärjetyn
malminxkastelemisella voidaan pöly pitää pois kysees-säolevilfa
työpaikoilta, «JA AMPUMISEN AIHEUT­TAMAA'PÖLYÄ
VOIDAAN PARHAITEN KÄSITEL­LÄ
SITEN, ETTÄ PIDETÄÄN ERIKOISTA AMPU-MAVUOROA
JA PUHDISTETAAN KAIVANTO EN­NENKUIN^
VARSINAINEN TYÖVUORO PALAA
TYÖHÖN.» (Tummennukset allekirjottaneen.) Hoi-lingerissa
on näihin saakka pidetty erikoista ampuma-vuoroa.
Mutta ampumavubron miesten lukumäärää
alettiin hiljalleen vähentämään ja lopullisesti vuoro
tykkänään poistiettiin. tästä johtuu miehille, lisätehtä­viä,
työnopeutta kiihdytetään (lisätty tehostus ja tuo­tantokustannusten
alentaminen), ja Hollinger-yhtiö ju­listaa
säännöllisten voitto-osinkojensa - lisääntyneen.
Työläiset ovat voimattomia, koska ovat järjestymättö­miä.
Hallitus on välinpitämätön. Ontarion kaivosase-tuksen
164 (119) pykälä (jolla on iroonisesti otsik­kona:
- «Kaivosmiesten turvaamissäännöt») kuuluu:
«Ampumisen tulee järjestää siten, että työläiset joutu­vat
kärsimään pölystä ja savusta niin vähä kuin suin­kin
mahdollista.» Tuo säädös ei suinkaan ole jäyldtä.
Se on epämääräinen. Ja niinpä kaivostyöläisten täytyy
tällä kertaa painaltua savun ja pölyn sekaan, hengit­tää
sitä sisäänsä juuri silloin, jolloin se on kaikkein
myrkyllisintä ja josta vähän ajan kuluttua on ^uhoisöl
vaikutukset huomattavissa. Ja jos kaivosmiesten keuh­kotauti
on nyt jo, suotuisempain olosuhteiden vallitessaj
yleinen, niin minkälaiseksi tuleekaan tilanne muuttu­maan,
kun kiihdytyssysteemia on pidetty voimassa
muutama vuosi? _: - ,^
Järjestäytymisessä työläisten aihoa pelastus
Tämä on todella kultainen Pohjois-Ontario niille,
jotka elävät liikevoittojen maailmassa. Mutta meille,
jotka elämme toisessa maailmassa, on juttu tykkänään
toinen. Ja meidän on turhaa istua ja odottaa, että lain­laatijat
ja pomojen luokan aseenkantajat tekisivät
MEILLE' oikeutta. Meidän täytyy saada itsellemme
vankkumaton kallioperusta, ja ryhtyä itse taistelemaab
omia taisteluitamme. Transvaalin kaivosmidiet ovat
saaneet' itselleen paremmat olosuhteet ja korvausta
kaivosmiesten keuhkotaudista, MUTTA EI ENNEN­KUIN
HE JÄRJESTÄYTYIVÄT.
Pohjois-Ontarion. kaivostyöläiset! Teidän ei tuie yk­silöinä
pysytellä syrjässä siihen saakka, - kunnes olette
valmiina hylkykasaan! Liittykää kaivostyöläisten uni-oon
ja taistelkaa sen .kautta itsellenne paremmat plo-sulitcet.
Tällä kertaa ovat kaikki valtit pomojen kä­sissä
he voivat kohdella teitä aivan mielivaltaisesti.
lirinään taistellen tulemme me varmaan häviämään.
Kaikin yhdessä taistellen-on voitto varmaa. Unionismi
tadkottaa työläisille parempia olosuhteita! Unionismi
tarkottaa pitempää ikää.
W. Moriarly.
HmiKRnSI ON SOSIALISTISEN VALLANKO^
MOUKSEN
KOMMUNISTISEN INTERNATIONAIJ^ TEESIT ENGLANNIN LAKOSTA
(Jatkoa numeroon 93)
6. L«Itoa ope^kset
a) Englannin- suurlakko on täy­delleen
vahvistanut Kommunistisen
intemationalen arvion maailman ti*
lanteesta kapitalismin saHteeHIsen
ja tilapäisen .vakaantumisen vmhee-na.
Sosialidemokratia on jo vapau-tnnnt
kaikista sota-ajan seurauksis­ta,
löytänyt kansainvälisille suhteil­le
uudetorganisatsionimaodot
(Kansainliitto).: j a p a ä s ^ erinaisls.
sa maissa vankan kansalaisrauhan
aikaan. Samoinkuin äirtomaasodat,
kansallinen vallankumous Kiinassa,
Loeamon . sopimuksen romahdus
j.n.e. paIjaBta'vat' sosialistisen f pa­sifismin"
vertoja hakevan vetelyy­den,
samoin kansalaissota Puola»
sa- j a Englannin miljoonien prole-:
taarien: lakko paljastavat sosiali^-
mokratian Jrarjan reformistisen uto-pismin
luokkataistelu^ kysymyksis­sä.
Nämä tapaukset alleviivaavat
erikoisen kirkkaasti vakaantumisen
suhteellisuuden; Kapitalismin risti­riidat
ovat^ räikeästi paljastuneet
ja siina^^ On'nykyhetken erikoineri
ominaisuus, mutta kriisin" kärjisty­minen
* i vielä die vienyt Euromaa
vallankumoukselliseen tilanteesee^
eipä edes Englannissa 'vielä, ole
vallankumouksellinen tilanne "^sanan
ahtaassa mielessä. : Tämä tilanne
voi kuitenkin syntyä, jos tapaukset
kehittyvät: suotuisasti. Se tulee s i i .
nä tapauksessa, jos Englannin työ-väen
tappio 'vuorityoväen lakon ke-hity^
en kautta tai jotain muuta
t i e t ä vaihtuu uuden ^valtavan vali
lankumouksellisen nousun vaihee­seen.
b) ^Englanniii proletaarien lakko
nosti taas valtavalla voimalla kysy^
myksen suurlakosta ; taistelumetodir
na. -Näin laajaa proletariaatin lak«
koa teollisuusmaassa.ei työväenliik­keen
historia muuta vtunne. <"Eeo-nomist"
• laskee, että lakossa
oli noin miljoonaa henkeä.) Vas.
toin V kaikkia porvariston ja työ­väenliikkeen
petturien vakuutteluja
osotti Englannin lakon kokemus, et­tä
lakko on mahdoUinen, että se
voi voittaa; i jo? se vain kehittyy.
T ä m ä n l a k o n ? perusristiriita, joka
johtui sen reformistisesta johdosta,
oli se^ että sitten kun lakko oli
nostanut jalkeille miljoonia työläi­siä
ja palmut 'ne törmäämään vas­takkain
valtiov^lW' koko koneiston
kanssa,' s.o. kun siitä oli tullut
oleellisesti poliitUneri' lakko, sit^
johdettiin /'puhtaasti trfoudellisena"
lakkona. Se vei lakon umpikujaan,
josta ulospääsynä olisi pitänyt olla
lakon siirtäminen poliittisille rai­teille,
S.O. taistelun siirtyminen kor­keammalle
keliitysasteHeen. Puhu­mattakaan'
siitä, ^että refoimistiset
johtajat olisivat pitäneet suuntaa
vallankumousta kohden, he säikäh­täen
vallankumouksellista perspek­tiiviä
eivät edeä käyttäneet joukko­jen
voimaa painostaakseen hallitus­ta
ja porvaristoa siten. pakottaak­seen
ne , • tekemään taloudellisia
myönnytyksiä. He antautuivat i l ­man
minkäänlaisia ehtoja, luoynt-tivat
porvariston valtoihin €i aino­astaan
vuorityoväkeä, ei ainoastaan
muiden tuotantoalojen työläisiä,
jotka olivat otftaneet osaa lakkoon,
vaan koko työväenluokan. Refor­mistiset
johtajat antautuivat sen-tähden,
että h©, eivät voijieet astua
reformisminsa puitteiden ulkopuo­lelle,
sentähden, että he eivät roh­jenneet
eivätkä voineet tietoisesti
jatkaa lakon: perustehdenssiä: ta­louden
kasvamista poljtiikaka. La­kon
likvideeraus ei ole lakon vara­rikko
taistelumetodina: se on lakon
reformistisen johdon vararikko.
c) Tässä lakossa tuli ilmi oppor.
tunismin kummankin siiven vara-säälimätön
paljastaminen on työ­väenliikkeen
jatkninen saavutusten
välttämätön «dellytys. Jollei oppor­tunismia
työväenliikkeessä murska­ta,
«i voida murskata kapitalistista
icomentoakaan. •'
- d) Englannin suurlakon tärkeim­piä
opetnkäa ovat johtoj^tokset
kysymyksessä ammattiliittojen mer­kityksestä
Englannissa. Tilanteen
omaperäisyys : ei ole ainoastaan , sii­nä,
että,L:väestön;' valtava osa «n
teollisuustyoväkeä; että työväen­puolue
kokonaan nojautuu V trade-unioneihin;
vaan myöskin siinä, eV
tä:;"joukkojen vasemmistumis-proses-si
saa heijastuksensa ennen*^ kaikkea
trade-uiiioneissa j a siinä, että kom­munistipuolue
on'vielä nuori j a j ä ­senmaaltaan
heikko. Lakon ko­kemus
osotii:: havainnollisesti, että-trade-
unionien osuus siinä oli valta­va;
-trade-unionien- järjestämät toi-mintakomjteat
kasvoivat asiallisesti
piirineuvostoiksi. Pääneuvoston jär­jestämät
osastot läheutelivät jo ra­kenteensa
ja toimintansa puolesta
Pietarin neuvoston osastoja; n.k.
"kaksinvallan" aikana. Suurlakon
johdon yhtenäistyttämis- ja kieskit-tämistarkotuksessa
alunperin kom­munistipuolueen
antama tunnussa-na"
kaikki valta- pääneuvostolle" oli
tunnussanan "alas kapitalisteja puo­lustavan
Baldwinln hallitus" ohella
tuossa tilanteessa aivan oikea j a
sai • erikoisen suuren poliittisen; mer^
kityksen. Jos lakko olisi voitok.
kaasti kehittynyt, olisi juuri pää-'
neuvosto joutunut ylikomentajan ja
päävoiman tehtäviin.' T o v ^ Le­nin
sanoi usein, ^ e t t ä vaIlaid:umous
Englannissa saattaa tapahtua \toisis-sa"
muodoissa juuri siksi, e t t ä trade-unionii
ovat työväenliikkeen orga-nisaattorisena.
pääperustana :Englan-nissa.
Sen vuoksi on erikoiseiixva-hingoUinei)
pyrkimys :eroon' .ammat­tiliitoista
ja niiden elimistä, :sen si­jaan
että, pyrittäisiin, vallottamaan
ne. Tällainen politiikka olisi oh.
jektii'visesti edullista vain Amster­damin
intemationalen ja Amerikan
työväenliitoa opportunisteille, sillä
se jättäisi , reformisteille aa'tteelli-sen
vaikutuksen monopolin jopa eris-,
täisi kommunistipuolueen joukoistis
^ e t ^ a a t i n laajojen piirien huA^
suhteessa Englannin tapahtmniS
P««a8tanTit nau-tetoyfläa,
rj^^^^ j^. .
"degeiieroitumisestaV, "kulakkien
suöamisesta" j.ii.e.", jutut, joitä le:
Vittavät niin- proletariaatin dikta
#urin|iayoi^et v i b ^ ^ kuin SÖ.
laiset "ultra-vasenunistolaiset" ai
sainvälisen avun. tärkeyttä on erj.
ioisesii pamostettava. On vSIttä.
mättä todettava, etä toisten maiden
kommunistipuolueet eivät vieJä ole
kulkee heidän perässään. Eritoten käyttäneet, läheskään kaikkia avaa.
nyt, kun Englannin hallitus, joka' tnsmahdollisnuksia. Kokemus, mi.
käy hyökkäämään työväen kimp-- ka on Saatu esiintymisestä Englan-puun,
kiihottaa mieliä proletaarista' xun. lakon yhteydessä, on osottanut,
tasavaltaa vastaan sen avun; vuoksi, että on tarpeen voimien ja varojen
jota SSSRm ammattiliitot ovat Eng- suurempi; mobilisointi kuin mikä «a
riitä joukosta, joka "rehellisesti s«-
kaannuksissa" vielä kulki neuvosto-'
jen «»-errä- j a menshevikkijohtajien
perässä;; EiqslantilaisetZamnm^^
set johtomiehet tulivat englantilais-venäläiseen
komiteaan joukkojen
painostuksesta; Jos he nyt, mikä on
sangen ^ todennäköistä, pyörähtävät
oikealle j a jälleen lähentyen Ams­terdamia
yrittävät hajottaa englan-tilais-
venäläisen komitean tai ottaa
sen väkipakolla, niin siitä tulee vain
uun itsepaljastus, se sysää heistä
pois joukkojen' sen osan, joka vielä
mättömäti, avoimen . petturillisen,
tietoisesti porvariston tarpeita pal­velevan
opportunismin (Thomas,
MacDonald, Claynes ja fcump.) kuin
peitellyn", antautumbvalmiin (Pur-cell)
opportunisminkin, joka pikku­porvarillisen
poliittisen luonteetto­muutensa
ja arkuutensa vuoksi krii-tiilisillä
hetkillä asettuu opportu­nismin
oikeisto-siiven kannalle. Sik.
si on aivan oikea kanta Englannin
kommunist]puolueellä^ joka mani-e)
Suurlakko Englannissa on eri­koisen
voimakkaasti osottanut oi­keaksi
Kominternin j a Profintemin
ottamaan kurssin maailman amma­tillisen:
liikkeen* yhtenäisyjfttä jä
yhtenäisen ammatillisen taistelun
Intemationalen luomista kohden.
Vain maailman ammattiliikkeen ha­janaisuus
ja amsterdamilaisten joh-tajain.
auttamaton opportunismi se­littää
sen riittämättömän a'vun, nu.;
tä Englannin- jiroletariaatille * koko
tämän lakon aikana anjiettiin. Tais­telu
kansallista rajottuneisuutta jj^
opportunismia vastaan . työntyy ensi
tilalle. 2:n ja Amsterdamin .^'inter-nationalien"
suhteutuminen lakkoon
on oleva lähtökohtana jatkuvalle ^ ja
tarmokkaalle kamppailulle sellaisen
ammatillisen intemationalen ja sel­laisten
tuotentoalain Internationa-lien
luomisen puoleste, jotka kyke­nisivät
järjestämään eri maiden
työläisten tehokkaita rinnakkaisia
esiintymisiä realisesti avustaakseen
yhtä teistelevaa osastoa.
f) Tämän yhteydessä on katsot-teva
aivan - epätarkotuksenmukaisek.
si S.S.S.S:n ammattiliittojen eroa­mista
• englantilais-venäläisestä ; ko­miteasta.
S.S.S.R-.n työläiset eivät
ole tähän, komiteaan edustajiaan lä­hettäneet
ollenkaan senvuoksi, että
olisivat toivoneet neuvoj;teluilla op­portunististen
jobtoherrain kansaa
korvaavansa kapitelististen maiden
vallankumouksellisen muUistemis-tehtavän.
.Sen, jolla tällaisia har-rikko;
niin oikeistolaisen, haikaile- f hoja on olluti sen on /täytynyt kat­kerasti
pettyä. S.S.S.R:n ammat­tiliitot,
joilla tällaisia harhoja ei
lännin vuorityöväelle' antaneet, Idi-kotus,
joka muistuttea Cnrzonin
ultimaattumin aikoja; kun toisaal­ta
Englannin hallitus yrittää kaikin
voiminsa eristää Englannin työ­väen
SSSRsd työväestä — nyt olisi
englantilais-venäläiiien komitean ha­jottaminen
trade-unionien johtejien
puolelta sellainen mielenosotus työ­väkeä'/'
vastaan, että se antaisi ison
sysäyksen Englannin työväenjouk-kojen
-vallankumouksellistuttemisel-
Ic' Näissä oloissa-olisi kyllä "san­karillinen",
mutto poliittisesti lap.
sellinen j a epätarkotuksenmukainen
ote se, e t t ä SSSR:n ammattiliitto­jen
puolelta lähdettäisiin eroamaan
komiteasta, vaikken pääneuvoston
kieltäytyminen ottamasta - ;'vastean
SSSR m työläisten rahaa oli isku
kansainvälisen' yhtenäisyyden asialle
ja englantilais-venäläiselle komite­alle.
' ^) Kokemus kansaimÄllsestä tals-teluste:
ammatillisen yhtenäisyyden
puolesta, joka . oli - englantilais-venä-läisen
komitean, järjestämisen' pe^^-
rustevana j a välittömänä päämäärä­nä,
on osottanut,. että~tämä askel
oli aivan oikea. SSSR m ammatti­liitojen
syyttäminen siitä, että ne
kansallisista valtiollisista syistä ot-tivat
tässä' teossa alotteenitselleen^
on elämä; osottanut perusteettomak­si
ja on Komintern sen usean ker­ran
j jyrkästi torjunut. V Näiden -syy­töksien
uusiminen, syytöksien^ joita
porvarilliset "vallankumoukselliset"
keittä'vät, varsinkin Saksassa; oii
heijastusta porvariston johtamasta
yleishyökkäyksestä : SSSRää ja V .
, K.Pttä vastaan. SSSRm ammatti­liitot
menivät englantilais-venäläi-seen
komiteaan lainkaan sitomatta
'itseään arvostejun suhteen, aivan
samoin kuin>^tEnglannin kommunis­tit
työskennellessään ammattiliitois­sa:
tai esittäessään tunnussanan työ­väenpuolueeseen
liittymisestä eivät^
hetkeksikään sido itseään reformis.
tien arvostelemisen ja paljastami­sen
alalla. Englantilais-venäläises­tä
komiteasta' poistumistaktiikan
johdonmukainen toteuttaminen veisi
trade-unioneista eroamistaktiikkaan
ja siihen, e t t ä olisi poistettava tun­nussana
kommunistien liittymisestä
työ'väenpuolueeseen. Leniniläisten
tehtävänä on taistelu englantilais-venäläisen
komitean kokoonpanon
muuttamisen, e i l ^ : siitä eroamisen
puolesta, sekä taistelu pääneuvoston
kaiklqen johtavien elinten j%-pai-.
kallisten ammatillisten elinten; ko­koonpanon
muuttamisen puoleste. -
h) Suurlakko taistelumetodina
tulee juuri Englannissa näyttele­mään
suhteellisesti suurempaa osaa
kuin missään muussa maassa. :Tä.
män selittää paitsi se, että näin teol­lisessa
maassa on töiden pysähtymi­sellä
teollisuudessa ja liikenteessä
ratkaiseva merkitys koko' taloudelle,
myöskin se, että Englannilla on
verrattoman pieni maa-armeia. Eng­lannin
pääsotavoimana' on laivasto.
Väestön jjääosa on proletaarista;
talonpoikaisto on aivan mitätön pro-ole
hetkistäkään "ollut, menivät eng. 1 letariaattiin verrattuna. ' K ^ k k i ;pä-lantilais-
venäläiseen komiteaan saa- seikat tekevät suurlakon meto-dakseen
yhteydet sen joukon kans­sa,
jonka painostuksesta ammatilli­set
johtajat ovat kääntyneet vasem­malle.
Ne menivät englantilais-venä-läiseen
komiteaan lujittaakseen vel-jessiteitä
Englannin työväenluokan
ja S.S.S.R:n. työväenluokan välillä
ja aukaistakseen tietä kansainväli-festissaan
lausuu, että ; Vsuuri osa sen- ammattiliikkeen.- yhtenäisjrydel.
n.k- vasemmistösiivestä ei ole pa-| le, samoin kuin.?; bolshevikit yenäjän
rempia kuin oikeistolaisetkaan. Pe-1 vallankumouksen kriitillisimpinä ja j avusta t^^ maiden työväen puo-'
din merkitykseltään ratkaisevaksi.
Suurlakko ei ole riittävä voiton eh­to
(se on kytkettävä luokkataiste­lun
korkeimpiin metodeihin), mut.
ta se on 'välttämätön voiton edelly­tys,
jonka ominaispaino on erikoi­sen-
suuri juuri Englannissa.
i) Englannin lakon kokemus /on
myöskin erittäin kärkevänä asetta­nut
kysymyksen kansainvälisestä
vasta'7d11ankomoukselIisimpina > aikoi­na
(esim. heinäkuussa:; 1917) - eivät
suinkaan lähteneetV neuvostoista ei­vätkä
niidevi. elimistäi eivät; lähte­neet
silloinkaan, ,knn neuvostot , rii­suivat
työväkeä aseista.; Bolshevi­kit
paljastivat säalimäitömästi neu­vostojen
johtajia, mutta* heillä oli
voiton" (Englannin kommunistipuo- myös miehuutta jai kärsivällisjryttä
lueen/kkm manifesti). E i ainoas­taan
oikeistolaisten petturien; vaan
myöskin päänepvoston "vasemmis­tolaisten"
säälimätön arvostelu ja
lokkaalla vaikenemispolitiikallaan ja
pakoiIuIlaan~"vaiheellisesti vetoamal­la
lojaalisuuteen työtovereitaan
kohtaan, veruke; jolla Verhottiin lo­jaalisuuden
jalkoihin polkeminen
työväenluokkaa kohtaan, se itse jätr
täytjri oikeistolaisten käsiii^^ j a si­ten
auttoi kapitalisteja:., saamaan
lelta. Reaalinen apu proletaaristen
tasavaltojen :ai]^mattiliittojen: puo-suoritettn
tähän asti.
' j ) Englannin työväenluokan ja
muidenkin maiden työväenluokan
silmien .eteen, avaa suurlakon ko.
kemus sekäreformismin että valtio-vallan,
koko merkityksen, osuuden^
ja Inokkaluonteen. Perinnäinen suh­tautuminen,
demokraattiseen vaiti-oon
;Iuoldnen yläpuolella olevana
voimana joutuu herra Baldvrinin,
Walesin prinssin y.m. taidokkaasta
manöveraukseste huolimatta ehdot­tomasti
joukkojen puolelta radikai--
Gsen tarkistuksen alaiseksi. Enem.
män kuin -minkään muun maan por­varisto,
on Englannin porvaristo pj.
synyt vallassa joukkojen lahjomi-sen
::(ylivoitot) ja niiden pettämisen
("Englatonin perustuslain mainehik­kaat
traditsionit!") avulla. Lah-jomisen
aineellinen perusta on jo
kadonnut. ; Petoksen voima on vielä
suuri. Joukot eivät enää kaikki
eivätkä enää.niin sokeasti kuin en«
nen usko reformistisiin johtajiin.
Mutta osajoukoista ei vielä ole lo­pullisesti
lakannut niihin -uskomas­ta.
Lakon kaikkien opetusten jou­koille
selvittäminen vie ehdottomag.
ti reformismin harhojen romahduk­seen)
Näiden erikoisesti englanti­laisten
"perustuslaki-harhojen" p *
jastaminen on oleva yksi päivän
päätehtävistä; '
;':E):^ Joukkojen' vallottaminen jää
kommunistien k e s k i ö tehtäväksi
Joukkojen mielialat pääneuvoston
•petturuuden yhteydessä osottavst
8el'västi työväenluokan sisällä ole­van
erilaisia kerroksia. Pääneuvos­ton
päätöksestä piittaamatta lakos­sa
olevat työläiset ovat Englannin
proletariaatin kypsyneintä osaa; ne
ovat jo osin vapautuneet ja taiste-luk<
dcemuksen perusteella yhä enem­män-
vapautu'vat reformististen joh-tejien
vaikutusvallasta; mitättömän
pikkuinen on porvariston ostamien
lakonrikkurien joukko; hyvin huo­mattava
on se joukko, joka pääneu­voston
' kädtystä-^ on ryhtynyt työ­hön,
mutta ei sekään ole yhtäläistä:
kaiklci tiedot puhuvat siitä, että suu­ri
o6a näistä meni työhön vaivoin
hilliten itsensä ja nyt katkeroitu­neena
miettii lakon opetuksia sekä
lakon yleistuloksen että sen johta­misen
kannalta. Koska ammattilii­tot
johtivat kaildria esiintymisiä,
on luonnollista, että vähemmistölii-ke
saa näissä oloissa pakostakin
erikoisen suuren merkityksen. Pi­tää:
"kuitenkin muistaa, että aika
iso osa proletaareista "rehellisesti
sekaantuu", jota eritoten on sanot,
teva niistä työläisist«, jotka kulki­vat
n.s. "vaisemmisto-siiven" (Pnr-cell
j a kumpp.y perässä. Säälimät­tömästä
johtajien arvostelemisena
ei suinkaan pidä johtua "vähemmis­tön"
rivien itseensä sulkeutumiseen.
Päinväseoin, "vähemmistöliikkeen
osanottajien samoinkuin kommnnis-tienkin
pitää nyt enemmän kuin
koäiaan kehittäytyä joukkojen kes-ikelle,:'
lakon kokemuksia selvittele-mäUä
vär\«iämään yhä uusia pnw-taja-
kaadereita.
' D Vähemmistöliike, joka koko
suurlakon valmistelun ajan, itse la­kon
ajan ja lakon likvideeraamisen
jälkeisen ajan ^ön kulkenut kasito-dessä
Ison-Britannian kommnnisti-puolueen
kanssa, on osottautnmit
todella vallankumoukselliseksi voi­maksi.
Jo kauan ennen lakkoa vaa­ti
vähemmistöliike kaikkien voiroiM
mobilisointia edessä olevan kontJiK-tfn
varalle esittäen tunnusanan-
"kutsuttava koolle erikoinen toia^*
takongressi tukemaan h»''*^'^*
keä", ja-ryhtyi järjestämään « -
mintakomiteoita. paikkakunnille,
lelte on näytellyt j a tulee näytte- nosti pääneuvostoa *^y'f^^
lemään valtavaa osaa kansainvälisen f hiilityÖTOestä ^H^"^.. ,-llZmasn
„s,oiUliAd^a^la^r^iJsIu^~u den »k—eht.iititxä=m__is._e-s_s-ä- , ji -nn naosos^ao TnHainT iaoan Tnl -: •"•KivaaulkiKkii t"u«l.e"u>' ,^
Kaikkien maiden työläiset näkevät! vuorityöläisia!" Aivan lakon aj^^
selvästi, että SSSR on ensimäinen ! «siintyi - 'ähemmistölnie ^ via^
Ison-Britannian taistelevan työ- j maHa, että lakon wi""amuien
väenluokan auttajien joukossa. Sa- j Idin paolnBtastunnuksiin on
systemaattisesti työskennelläkseen j moin kuin N.K.P:n j a ammattUiit-'
neuvostojen valtaamiseksi, ollen-! tojen kaiita v/ 1923, Saksan tapah-kaan
niistä poistumatta, sillä pois-j tnmain aattona, samoin nytkin S.
tuminen olisi reväiss^ heidät irti | s.S.R:n vallankumouksellisten pro-liste.
"Jotta voitettaisiin, on va. ^
tämättä siirryttävä hyökkäyfcy«
annettov5 kapitaUsteille
isku"' — kirjotti väheromisoJ»**^