Vapaus, March 30, 1948

              T^l<'phohe«; Bufilhftss. O f 4 - * a W ,
K d i t o r i a l Of f i w j 4-4265. Mftoager
, ^ j . , . ^ E. S i/ksh Edifor W / E k l i j n d . MalUJt^
Omn of Finnlstt'Can&dfanA. l u ; - •• • n , . • • u i .ii. • -i iin g • SSSu^Uov. 6 t h mi. Authorl7^d An.,^rt.Mi« " " ^ «PO" a p p l l c t t l o t t.
« s e o o n d class mail by tJw> Puit 'f^^n^auco f f^^ r/f c h a r g * .
O f f J c * J>*panin*ni^ O t L a ' * a : P u u - i ilLAU.SHIMNAT.'
KOil IIOCK rfICei : johtajan puhetta «i
iishfcd t h r i c e w«rkly: T n <? K a a.y ?>, i Canada-ssa
Thuj-fidays arrd .Saturdayfi J>y \'apau.s
P u b l t s h i n g Ojofipany L?xl.. a t lfXj-lV2
Elm St. W . . Sudbury, O n t . ; q&nada.
yhdy."5vaIIoLs£a:
Suomessa:
1 vk. (5.'>06;;k. 13.00
3kJ:.tl.7S
I vk. 16.50 6 kJc $3.50
1 vk-$7.006kk.»4j00
enää laajaJleta
i a lU kaivoKtyäiai«t«B sfiiaa kan­sain
vitiucn J a r j M l ä ^ Vodv ffan-
&onin puhetta. TäUais«o iimoi-
Uiluen SjU mr. JfansAn täaliä viime
On Suomi köyhä ja siksi jää . . .
Köyhät ja pien<-t ovai u r v f ^ a o n i i ; ! -MAIH :!M=.<i kenraalit ja pank­kiirit
ova: valtion paarriie.mnrj. Xjinpa>iKjrnenki:v kansalle vnikon
lopulla ••lauleiliin ' KaikKivuipaisMi flollar:n voimalla, etia onMJOini
köyhä ja ^iksi jaa Miorn»-.') :ts<:naisyyden hima arvioitiin ol»--
mationian pient-ksi vain -u, v«-!iir.iii arvoir<-k-j. Ktuen Itrhi^-mnU' uu- '
fieosastolla k<!rroiaan: •
"^olav.inijdi il l i i i i n o . - t l JK rj inl.iuia iO paivan
ajaki^i 46 '>nalarsn)a!!i-:<rn veturin luyyiuiiii .-^iionidle..vaikka
Suomi on tarjonmti naisia v^-mr^-ista kor-kc-inmian hinnan..
.Sotavarojen haljinio lahiou nyt ititkia naificn. vcJtirion.
myynila . . .
Suoraiin [>uhii(-n V hdy.svaJtain-. nalJiiii-fiiir<.-i.s.^a arvioulaan .•5110-
im-n itsenai.syyrlen hinnaksi 4rrvc!una njika ei ole .suuren .suilri.
y i l ä m a i n i l u l l a •uutLstiedojJa yriu-taaii pfloiiolla .Suomen kansalai­sia
\VaIl Streetin linjalle .sanonuilia, ei ta j^.-i rohkenette loimia itse­näisesti,
kansalli-^iten etujen vaatimalla tavalla, eltcka antavidu kan-^sain-vällsen
taantumuksen a.>iamiehik.m. nnn.^illom ette saa myytävänä
olevaa 46 veturia.
Huomata muuten .so[>i!. (,'iici Ky;syiny.s ole Dn'.staan ' lahjoituk-s<^
ta". Suonien kerrotaan tarjonneen .k.o. vciurei.sta korkeimman
hinnan, jn Suomi tunnetaan maana 'joka ni;.ik.saa velkan.sa". .Mutta
MoUariensa li.sak.si Suomen piiai.si pantata kan.sallisen esikoi.soikeu-
Letisa. ilsemaaraami.soikeuien.sa. Ad veturia va.slaani :
. Halpa on tarjottu hmia Suomen ii.^enai.syyfle.stal Halpamai.s-ja
ja ehdottonra.sii luonuttavaa on Yh<ly.->vahain kenraalien, ja pank­kiirien
.sekaantuminen toi.slen maiHen .si.s.ii.siin a.sioihin niiden talou-
'ddli.sten vaikeuksien iieru.steella... -
Kuoleman synti
\'apaus on tehnyt kuoleman .synnin. Talkak.seen .siitä lehtem- -
ine sai ""maanpetturin ' nimen.
.Multa alkakaanjnje ahista. Vnme viikolla eras y.stavamme, •
tunnettu liikemies, kertoi |)uhehmii.se. etta re<,'inalainen fSa.sk.) " The
Learder-Post" lehti antaa \^ipaudelleonialaatui.sta;maino.siusta —
ilmai.seksiv 'l"äman vilijaiik.sen kannustamalla tutustuimme mainit­tuun
lehteen, minkä etusivulla (maalisk. 2'O.p. numero.s.sa) on pu­naisella
musteella paineltuna kalulcn palsian otsikko: -••-\Jaan|>eto.sta
opetetaan monella kielellä . . S a i m t t a k o o n ensiksi, elia kirjoittaja :
on \Vind.sor.Starin Don (.amVMon. fuon mojovan otsikon alla on
sitten yhtä lennokkaita y.Ieisvaii(;k.sia noin i»alstan m i t a l t a ja .sen
jälkeen annetaan yksityiskohiainen • kuvaus erinäisien: lyövaenleh-.
tien "maanpctolli.sesta toiminnasta. Kaikkiaan on • piek.settavanb'
12 n.s. vieraskielistä tyovaenlohtca. ja tiis.sa on kokonaisuude.s.saan
<iC kauhea •maanpetos mihin syntiin Vapau.s on kuulema .syyllistynyt:
"Liberty {\'apaus):. kolme kertaa viikossa Sudburys.sa
ilmestyvä kommunislilehii. lyo rumpua komnuini.stien tuke- .
man Yhdysvaltain kolmannen puolueen presidenttiehdok- . 1
kaan Henry AVallacen puolesta. '\VaIlace, sanoo \'apaus. , :
V c t a ä demokraatti- ja. iTpuI)likaanipuoluee.sta puoleensa
• • .'kaikki mika on lofiella hyvaa ja pro;ire.ssiivista, iwlelki amc-.
rikalaista -sisältyen siiheir\I;ir.-;hallin suunnitelman luja
vastustus.
' M a i n i t t u lehti, jonka 4.000 lukij;ia tuJr Canadaan pa-
V kolaisina epäonnistuneen, kommunistivallankumouk.senjal- .
keen Suomest.i 20-luvulKi \.i>tu'<iaa m\o-. Tnited .\uto-
- : mobile AVorker.^^in (CIO) k.insainvali.sen presidentin \Valter
l \ Rciitherin ohjelmaa; j<inka mukaan Yhdy.svaltain ja C'a- .
nadan työväenliike j)uhdisletaanpun:iisten ylivallasta."
K - M i u i tuohon lis:itaan. se on pahasta. Sanottakoon kuitenkin,
fittä ylläolevassa lainaukse.ssa on kaikki se 'todisnisainehisto'" minkä
[XifU-Steella; \'apaii.s-^lehteinino leiniataan • m a a n p e t t u r i k s i 'A Ja jos
yllalainattu kuv;ia -sitova.-ii •kommunistista maanpetosta' . n i i n
silloin t ä y t y y noyranaiuinnistaa.(.'ita:no()lemme .syyllisiii' . .Mut­ta
onneksi meitä '.syyllisiä un C'an;ida.ssakin paljon, silla joukkojen
ke,sknude.ssa leviaa kulovalkean tavom sellainen kasiiy.s.eila Henry
A. AYallace todella edustaa n vt ^•h<iy.sv:liloIssa " k a i k k e a , mika on tor,
della hyvaa ja prnKres-,iivista
1 Mi ta taas tulee siihen ej^aonnisiuneestvn likaamisyrityksecn, mi­ka
kohdi.sietaan Vapauden lukijakuntaa va.staan. niin lukijamme pir
t a r i t v ä t y . l e i . s e n a kunnia-asiana ioutue.s.saan mainit unlai.seniaantu-liui.
spo.stolin tervattavaksi: Mainaa- vain sopii, etia Vapauden lukija­kuntakin
on monta kertaa 4.000. .silla lehtemme tilaajani;iar:ikin si-vuu(
t.'umainitun maaran.
; - M e siis novnmmasii tunnustamme."svvUisvviemme"'. ..
ion Kyyksi ilinoi(<etaan Mn, etta
hän on amerikkalaiiMii Järjestäjä.
i;nion toimesta tuliaao edelleen
jatkamaan radiopuheita, jollotn
puhujina esiintyvät . paikalliset
union %-irkailijal.
komitealle $32
Nontrealin naisilta
M o n t r e a l Ta.v.';a:iji.ii:-:'.ii.y-^tr. c••M'.-
nuAhi '.uh veilainen a;a:us e*'a p i i ;
o u a a o;kein kyna j a paperia ja ^lfc-:
< doiv: a 3 nnta. .Tijel*;sfian2 näm p y h m a
i l i i k k u u.
. £n,s:nriakjn :!.T.an .'vun-.ee;: r.aaiia
i Mon'.JWill.s.ia lapantui aikamoinen
• kupfirkftikka. KOKO aikiivukon ilaia
•' h y m y i l i aunngr>.-.sa kylpien, k a d u i o l i -
; v a t . j o p i l j a i n a j a .':ai.sien paahar. :I-
> rr.av.yi jo- vuikka rninkasorzusia reu-k
a l e u a . Yleinen lau-sunto nn.s:a.voi
o l l a . e : : a •vänlöLste" nii.ssä k i l p a i l i ..
• S«: o ! i .SIIS eiisimmai.s;a jc';vpa.n o i r e i t a.
' O n kyJIa ihmeelli.sta, e i l ä vuodeu a j an
• v a i h i o t n t e e : • t o d e l l a k i n huomaa ^nai.Sr
; ».en voxnto easin. Suu kun pidätte
i s i i m a l l a n n n ette voi p r e h l y a mika
i . v u o d e n aika on -iulo.s.sa jo.s muuten
j .saiLui.sltte .sen u n o l i t a m a a n .
P i t k ä p e r j a n t a i v i e l a v i e t - t e l i ulo.-;
k a u n i i n i l m a n houkutcfelemana. M u t ­t
a mika peuymys lauantaina.- Vetiä
t u l i kuin .saavista kaataen. Illan
.suu.s.sa JO i l m a p u n t a r i la.ski ja mikä
i h a n a näky! Puut, pertsaai ja aidat
olivat kuin helminauhaa jota tuuli
k a l i s t e l i j a kadut k u i n l i i p a t t u la-si.
J a nvt paa.siai.saamuna k i i n hera.sun-ine,
oli peiLymy.s .suun. Koko maal-,
l i n e n valtakunta oli lumen peiioä.sa.
H m ! minulla ei oli.si k u i t e n k a a n ,OITI
lur. uutta vaatekertaa, siis se nyt, ort vat • fa.sismia,, jonka . tuhoami.sek.si
Hmkn M M SMvit lyiiaii
Vilhoille vallaifiUljille
tuomittiin valkoinen
mies $38 sakkoon
cään, ' i a i t e r i uudea VenäjiLnkip. v a i -
iankuflttouk-seh .Tauisioksi. Lokakiitm
viikolla;. Hän oa viioieaikoina p u - , 11 patväna 19U nousivat W u t : ] u r . g .n
hunut jatkuvasti kaivostyoläisiHe i kaupungissa. K e f i k : - K : i n a » a kuomm-t^
m»n aseman vaUtyksella., Kiel- ^ang-puoluee.i joukov kapinaan k e i -
s a n v a l t a a vastaan. Mutta tähaa^lop-p
u u k i n k a i k k i y h t a l a i s j ^ s venäläisen
. j a k i m a l a i s e n vallankumouk.-en välil­l
ä : untaan epaonnjsiuneempäfa kmn
• K i i n a n ta.=avallan hi.s:oria on, v o i - j o h k a p i n a l l i s t e n asema vahva
daan t u i k i n a j a t e l l a . •Knnas.^a ei ole t r-i^ osa t ä r k e ä s l ä Shantungli
r i n i ö Teaagtishucgaj — M u k d e n i n :
Itaupun;ie;hin
. P o b j o i s - M a n d i h u n s n .-iuurei ke.s-kuksei
H a r b i n . T.s::s!har j a S h a i l a r!
ovat punaistfixj käsissä, j a i i a m a i i a l - J
Ut.sevat 90 prose.^jtr.a. Mand.shunan
'.aliava-sia v a s a l l i v a l t i o s t a . S n a va.s-t
o i n on v a l l o u e i u l l a alueella, amoas- ^
t a a n 60 pros. vaes;o.s:a 40 p r o s e n t i n o l ­lessa
vielä h a l l i t u k s e n alueella. ,
Myös K i i n a n ^ u u n a eteläpuolella i
S u u - I
Ungln. maa-,f':
SiOaanesburs, Kieiä-Jlfrilcka:
TitaUu tuommiin äsk^tsifl kaks
oiefcts, joiden tuoniiiHkara<itava .]
kuarta «-paoikeaita. f
Neekeri Jackson Kamala bavait. \
tijn syylli.<>ek.si valkoisen naiset.
raiSKauk-seeu ja tuomittiin kuole
raaan. Valkoinen ms«^ Gert .Jo
liannes »tvanepoej todettiin piek^
saneen neekerin, heittäneen liane
tuleen ja jättäneen kuolemaan
ifanet tuomittiin ta.sta rikok<iestt
ainoastaan S38 sakl:oon. jonk:
.summan liän saa maksaa vahitel
Ien kuukausimaksulla.
Sähkötyölälsten
protesti Italvostyö-johtajan
puolesta
Toronto. — ' ' M i n e M i U a n d Smel-i
e r W o r k e r . s International, U n i o n v a ­rapresidentti
f l e i d Flobiasonin pidatr
tammen karkoitiami. s t a varten von
loukkaus k a i k k i a n i u a alkeelli.sia oir
keuk-sia vastaan, j o i d e n puole.sui maa­ilman,
kansat taistelivat", .sanotaan
U n i t e d Electrical-ur.ion viidennen
p u r i n pre.>ideniti C. S . J a c k s o n i n . C a ­nadan
paamini-steriUe viikon lopul­la
laheuama.ssa protesti.sahkee.ssa..
•Sellaiset VDimenpiteet muLS^tutta-j
u u n .se j a .sama. M u t t a pettymyTTcal
.se o l i n i i l K . j o t k a olivat s i i n a onnel-maailman
kansat kansi vat .sanoin k u -
vaamaMomia k ä r s i m y k s i ä . Taantu-o
l l i i i paivaakaan rauhaa..; Kiinan.) kunnasta o n m i e h i t e t t y j a t ä ä l l ä h a l -
p o r v a n l l i n e n . ta.savalta on sortunut j j i i s ^ v a t kansanarmeijan jouko: n n n
:vaike.uk.s!m.sa, .siellä ö n , v a l l a l l a tay^| ;te.ski-ei.=ä ;Tioris:os.sa kuin lärkeOLssä
dellmen lahjomisja.^jcstelma j a l o p u l - vien :.satama.ssa Shefoossäkiii, joka
ta on K i i n a k o k o n a a n pudonnut r y o - , «rjjaitsee valsiapäätä Mandshuriaa.
Kauempana- idas.sa on e r ä s punaisten
tärkeLmirirstä alueis;:a;; jo h i s t o r i a n i -'
sefcsi t u l l u t ' H o p e i n - S h a n s i n . a
• Viime aikojen tapähiuniat ovat
k u i t e n k i n - johtaneet, kan^anarnieijan
leveällä riritanriallä mahtavaa Jantse-kiängia;
K i i n a n k a U p a U i s i a . k e t i i i k o Ja
Siitä eter'
värien k a l i i n . "Neljän : dyna.5tian •
S u n ? l n ; .T.shiangin, K u n g m ja Tshe-nm.
N a i s t a on Sung-.^uku m a h t a v i n . . Se
on pieni k i m a l a i n e n keskiluokan s a -
ku. ••Esi-i.?ällä" Charlie S u n g i l l a o l i
pieni kauppa, josBa m y y t i i n raamat­tuja
j a l a h e t y - s k i r j a l l i s u u t t a , euroop-1 j a sen " V ä l i m e r t a " kohti
palaLstuneessa .s u u r k a u p u ngissa
Shanghaissa samaan a i k a a n . k u n les­k
i k u n i n g a t a r T s l - H s i paatti, pitkän
j a dramaattisen, elämänsä. Jos h an
oii.si.:'saaitanut ,aavi.staa, etta lahe-tyskirjakauppias..
C h a r l i e S u n g i n k o l ­me
t y t ä r t ä tulisivat hänen seuraajik-
.seen, oli.si h a n ehka kuollut viela a i ­kaisemmin.
Nama kolme tytärtä me­nivät
naimisun vallankumou.sjohta-j
a Sunjatsenin,. u p p o r i k k a a n f i n a n s -
Teodor Tannerilta
saatiin arkistoon
arvokkain lahjoitus
Vnmc lauantaina . saapui C-anadar.
Suomalaisten Arki.stolie k a i k k e i n - . a r -
• v o k k a i n lahjoitus : : a h a n , menne.s.ia. j
i l m o i t t i arkLStonnoiiaja H . . S u l a leh- j
dellemme eilen.. !
L a h j o . t u k s e n tekija oh Teodor T a a -
'Raivaaja puhuii
soopaa" sanoo
Suomen TUL:n mi
.»'immjns. - - T a l i a ajuffeiis
un.nt- -u ••cac^alalsemme z K .-^
,aai:u;, vastaanoiiaa. Su-oT.e^-- "
.-.tlta ittiifri.iel.a- io'.'er-"-'- •.
.•z^aalia io:in:..s;j»i!ia •:'jcS''
.-.eio.stetaan Suomen t;Iap-<
•vas',!:. . • •
••. .. . E i j :-ieda .»r.:-:^ •=:
a i M i ! Ehka henee ; e n ,^
!j-> cl a l o i t t a a Sjoaic.n r. „- j . .
.\"o nnn, ensik.si loteai!, f t : ä Te tv
i i i p . n e n "kultala.-s.-i • -«suvr.aMj , .,
; ai-f:a.s:i Suomen .; ;vp.-',h; !.i'^",a.
i l i i - e . 1'eclo- '."aite - i : - - - a t r . '
rii.Tk-l-idista.- Sano:nril&nv'"Q.ri-^,
o . ' a : -^en muka.r,ia r au
aihe
•'•••etio-.-S;
tii.Sig r
fcQustavat ja min.sLa pohi-een
tietoja niille laai-ä
Ta.sta tiety.sii johtuu, eiiit
•mestA ovat-, h y v i n 'ri-s-rir:--
ole nain?
E n . ole tutustunut •CanadiV.Vvjaä
l a i s t en .sanomalehiim. Fi^rtbir.
l ä ä n olevat 10 m a a k u n t a a j a K i i n a l le R a i v a a j a *puhuu: kuitenkry Suoii-i
j ä l l e e n palautettu Formo.san .saan
näyttävät jokseenkin varma.sti olevan '• T'^'""-"'^ •'" r^^ö"-,. ' '. v i t i en näkemään eraan .-fi:io.-u.ri w
k e s k u s h a l l i t u k s e n kasissa I ^^"^'^''^ ^ ' '^y''"^ "^'"'^'^ »'-o
: couverissa painettu " K a l e v a n - K a n . s a n • • ''^
i n e r . S„o i.n t u l,a s t a j a h..ä.n en. I,a.h, e: t a m a..S :.r li -.7.- s.o.o p a a_. Satum. nae: .TiuuiaTii
li.sessa a.sema-s.sa, että olivat saaneet i muksfcllisten havaistysyrityk-sista h u o - .<;imini.steri: K u n g i n j a generali.ssimys
uutta paasiai.sek.si.
• J a a JO.S , lä.=sa otiai.si pienen a.ske-leeii
j a t a l i y s t a i s i m i t a ta.s.sa taakse­päin
on o l l u t . Easinna meidän nais-lenpäivajuhla.
.Siita on jo ylei.soUe
kerrottu, .sas meidän naistenkin, m i e ­limättä
o n R e i d Robin.son M i n e - M i l l -
union ja.seniston enemmistön vapaas­ti
valit.sema viricaihja, joka .sai s u u ­r
i m m a n kannatuk.sen j u u r i Canadas-ta,
joysa siten t u n a u s t e i t i i n hänen
o.salli.suuten.sa union voiman kasvuun
les ä ei työ ^en suhteen mennyt huk- saavutuksiin Reid Robinson on
kaan. Todella ainoa nuka j a l t i t o i - v i e r a i l l u t Canada.s.sa .säännöllisesti a -
\om.sen v a i a a olisi j a s e n l i s a y , n a i s - ' ^ustaak.seen pohjoisen alueen kaivos-i
e n kerhoomme Samat naiset pam- iyolai.sia um<iiua lujittamisessa ja
vai j u h l a n p y s t j y n . suorittivat phjel- luodakseen edellityk.^et kipea.sti k a i ­man
j a hosuivat ravintolassa väliai- vatulle palkkojen j a tio-kentel>suh^
k a r a Oksi todella ihanaa ajatella, ^«''den pai antamiselle. Tässä maas.sa
etta jäsenmäärämme saaiai.siin „ „ n , «mattaa ainoastaan yk.si ryhmä k a t -
p a l j o n nousemaan etta työ .saataisiin'•'''^ Robinsonin toiminnan johdosttj
Jaetuksi useammille harteille. Nöu- •'• J»--"® .ovafi- k a i v a n t o j e n .-omistajat, jot-.
:>ussa me kyllä olemme sima suhtee.s-1 "e'^avat varsin h y v m , etta R o b m -
T s h i a n g k a i i h e k i n kans.sa. .
T a m a K u n g k u u l u i i k i v a n h a a n . s u ­k
u u n : h a n ^polveutuu K i i n a n k l a s s i l h -
s e u a filosooflasta Konfutsesta, joka
e l i vuoden 500 vaiheiU^a ennen K i i s -
tusta. .Vanhan a j a t t e l i j a a myöhäi­nen
j a l k e l a i a e a o a k u i t e n k i n k y l m a -
vennen p a n k k i i n , joka on r a h a - a s i -
oissa tekemisissä epäilemättä melko
vapaamielisen nou.suka.ssuku Sungia
. T ä s s ä traagillisessa sisallLssoda.ssa
o n k a n s a n a r m e i j a n riveissä laskettu
olevan alle. 800,000 miestä j a T s h i a n g -
k a i s h e k i n l i p p u j e n a l l a 3,000,000.
Jos u s k a l l a m m e . v e r r a t a K a n a n ny­k
y i s t a t i l a a n e t t a saksalais-neuvosto-,
l i i t t o l a i s e en sotaan, tulee ensimmäi­senä
mieleen: t i l a n n e ennea S t a l i n -
g r a d i a . •
• ; Epäilmattä Tshiangkaisheki.sta r i i p ­puu
-sodaakayati. : K u i n k a l a p i f a s i s -
tmen. K u o m i a t a n g o n k i n on oletetta­vaa,
etta ratkaiseva s o t i l a a l l i n e n t a p ­pio
poistaisi vgeneralissimuksen"
näyttämöltä j a . a v a i s i tien j o n k i n l a i -
.seen kompromi-ssiin. K o r k e a l l a ole­vat
j a luja.sti yhteenUittyneet kom­munistien
joukot- neuvottelivat kauan
kanssa. Heidän veljensä o n y a k a u - . _ aiaa siihen asti. kunnes kävi i l -
m u k s e t o n ; l i b e r a a l i T, . V . - S u n g , . joka
on kokonaan "VVa 11. Str.cetia käsLssä.
j a A m e r i k a a juok.supoika k i i i i a n l e i -
.ki.ssä. i Tahiarigkäishek, • lieilut-taa
suurtisn fi.nanssisukujen .miekkaa . ja
h o i t a a - . v a l t a v a a k u l i a r m e i j a a : Hä-
Kokouk.siin ön a l k a n u t ilme-s-tyä «o»*", j ä r j e s t ä m i s - , ja- johtajakyvyc [ nen merkittävimmät lUoateeaomiaai-pakottavat
heidät .suomaaa kaivos-
Suomivastaista käsittämättömyyttäkö
* : r'ort ArihurLS-^i^a ilmestyvä.""kan.salli.smielinen" viikkolehti ".'Cana--
rlan .IvUMset"'. hairahtui vunvc. viikolla kahleen epasuomalai.^een ja
.suorastaan f suomivastalseen csityk.scen. jonka toivomme johtuneen
o-sian ymm.irtamauomyydesia
M.iinitun lehden etusi\ulla kerioraan. etta Port .Vrthurin "Suo-
'jinaJainen Kansallisseufa . ; o n : larlesttuvy^ nitneiikeräy.sadre.ssin, joiika
avulla yriietatin vaikutta:i siihen, etta-\ .K .sekaantuisi Suomen sisäi­siin
a.siothjn: Onko Suonien .htilliitis. tai eduskunta pyytänyt- V k :n
.sekaaiuumi.sia.Neuvostohtion. la .>uonien valrsim neuvotteluihin?- . Ki
'ole! M u t t a Vhdysvahain hallituksen .alainen .Sotavarojen hallinto:
sekaantui :pyytamaita \Stioinen .si.-^aisnn -asioihin ilmoittamalla, eiia.
-jos .Suomi rohkenee ti.senaisosti paaiiaa omista:- asioistaan, niin :sille;
,t!iniyydaka:\n.luvas.sa ollutta 4o veturia. v.Mo emme haluaisi uskoa
•"että Port .-Vrihurnv ^uoiiiaIanien Kansalli.>.seura-' tahallisesti haluaa'
-'.vahin^oit taa; ja vaikeuiitia Suonien kansan. asiaa, mut ta valitettava
tosiasia on. etta >.en \}iani.iiiii(iu rimenkeiaysa<lressi kohdi.^tuu Suo-
>men kansan parhaita etuja vastaan ia Vhdysvaliain hapuileman Suo-,
'mes.^a isannöit-seminen hyväksi. Jokainen, todellinen Suomen ystava"-
kieUäytyy; tassa' tilanteessa "Yhdysvaltain kenraali- ja pankkiiridiplo'.
•^maaiticn avustamisesta la sanoo, etta .Suomen kansalle tdviyv oUa^ .:
•Isiintävaha omassa .maa,s.saanv ystävät ja kaikki kan-
•salli-smieliset .suomalaiset toivovat, ettii Pon .Arthurin "Suomalainen
3vansalli.s5eura*'. peruuttaisi mainitun nimenkeräyksen.;. Jokatapauk- -
;Isessa kaikki - todelliset Suomen ystävät kieltäytyvät- moisesta suomia;:
,Va.^taiscsta toiminnasta.
, Yhtä vakavana .seikkana voidaan pitää sitä. kun "Canadan L*u-
•Jusei"" yllyttää: luk)joitaairjoiikkonvittais iirkkijatoimintaan toisia
l maanmiehiään va-faan.. Tä..-.->j toimituskirjoituk.^essa "Canadan
;,^Uuii.set^^ y l l y t t ä ä lukijoitaan "kon^ . ^
^kirjoittaa: • Valppaus-komiteat, joijca pitävät silmällä ja kokoavat
.s.i.
lj.saa uusia ka.svoja j a . s i t a todella
tervehdimme; suurella, r i e m u l l a . S n - ;
ta saavat v a n h a t k i n ja.senet u u t t a i n ­toa,
sus työmme ei ole mennvt huk­ikaan.
. N a i . s t e n j u h f . . s s a tuotti k a h -
vlkolehti puhtaaksi 32 d o l l a r i a , minkä
lahjoitimme; " R o l l Back Pnces"-ko-mitealle
.sen h i n t a k a m p a n j a n tuke-imseksi.
S i t t e n meillä oh t a a l l a MontrealiST
sa tk. 20 p : n ä t l l a i s u a s jota ei ole
ollut a i k o i h i n . N i i n . k o k o i l l a n kappa­le;
Meillä k u n ei ole omaa h a a l i a m in
a l o i e k i n . k o k o i l l a n kappaleelle on t u n ­t
u n u t . a i v a n mahdottomalta edes u -
nekoiai .Mutta C S J : a osastoa huviioi-^
mikual a päätteli. e t t a ; " r o h k e a se. ror.
kan .syo : j a ; teki t a i a a n voimia ky.sy-v
a n . alotteen. ' H a r j o i t u s tuotti h a a -
k a l u u t t a . k u a . p i t i tovereiden asun­n
o l l a harjoitukset pitaa: Mutta .sitä
tuntuvampi oli yllat.yksemme kauso-inossa
n a y t a n t o i l t a a a , .silla e s i t y s - o li
p a l j o a parempi kuin rohkeimmat­kaan
uskalsivat odottaa. Kappale o li
a n n e l t a a n .-"Iisakin seikkailut".. • O h -
jauk.scsta oli. h u o l e h t i n u t T o i v o L e p - '
pa, S I I S ennestään tunnettu j a M o n -
treali.ssa s i l l a .ntlalla kykeneväksi. E n ­nen
v.nnhaan kun: o l i oma h a a l i ja
monipuolinen näyttämö . kulisseineen
o l i kappaleen ••ylaspano" T o p i l l e l e i k ­kiä
mutta nyt- oh: k a i monta hanka­luutta
easin voitettava.; mutta k u n '
numa ottaa huomioon, n i i a s i t a . s u u r :
rcmpi .tunaustas laakeaa: Topille;
n i i n k u i n k a i k i l l e , aayttelijöillekia.
iLsakin osaa vei Kaino Niittymaa
m a i a i o s t i saaden yleisön purskahtaa
maaa tamaa tasta; a a u r a m a a a . Mas-)
keeraus oli. h y v i n ; o a a i s t u a u t j a muu­t
e n k i n sujuvasti pelasi roolinsa. Hä­nen
vaimoaan. A m a n d a a asaa vci Ilmi
Lehtelä.sujuvasti, tuodea e s i i n eman-t
a v a l l a n talossa niin olemuksellaaa
k u i n a a a c a p a m o i l l a a n k t n i M u i s t i roo-lia.
sa h y v i n . ma.skeeraukse55a:oli.si o l ­l
u t h i u k a n k o r j a t t a v a a . Heidän, tyt-:
l a r c n s a Emmi, Laina Ojalammi, on
ennestään meidän na.ntaaiölla tut-.
tu.O.^asi; r o o l i n s a joustavasti j a tyyp^
pi o l i h y v a . . Maskeeraus olusi saanut
o l l a ; h i u k a n , v o m i a k k a a m p i ; Toinea
tytär M a r t t a ; .Anita Lehtelä, olikia
nieiHa eii-sikertaa aayttamolUi.: Sik.si
aanamme hänelle todella ansaitua
kiitoksen. Hauella oli hyva ma.^kee-raus
j a l y y p p i oh h y v a . K u n h a n k e ­h
i t t ä ä enenmiaa lausuntaa ..jotta k i -
me.ys- j a a : ä ä n e s t ä pois. n n n ; h a u e l la
on: edelletyksia näyttämöllä nuoresta
l a s t a a n huolimatta.: P u k u j e n vaihto
n a i s i l l e ohsi; osien: välillä ollut v a i h ­televaa.
Tohtori Sinervän; osaa vei
Uuno Ojalammi: I^omean aakoiaea-o
l i , a i v a a akat memasi hurmata:. A l ­ku
oli m a i n i o . , lopussa- p a a s i ; h i u k aa
l a s k e m a a a . mutta: esitys kokonaisuu-dessaaa.
o l i mainio. K u s t a a Kuusisto j
työläisille ;saadylliset olosuhteet- ja
palkat. Sitca oa i l m e i s e a selvää, et­t
a h a l l i t u k s e a t o i m i a l a mr. R o b i n -
.sonin pidättämiseksi merkitsee a n ­t
a u t u m i s t a tyoaantajien puolelle,
heidän työlaistaan vastaan. Meidän
uaiomme vaatir R e i d R o b i a s o a i n p i ­k
a i s t a vapauttamista j a ' e t ta hanea
.sallittava tyoskeanella vapaasti, s i l ­a
a virassa j a johtaja-asemassa, johoa
kaivostyöläiset ovat h a a e t v a l i n a e e t ",
.sanotaan .sähkeessä lopuksi. •
Kommunistipuolue
laittomaksi •
länsi-Bengalissa
Calcutta.;,— I n t i a n kommunistipuo­l
u e ; j a sen .vapaaehtoiset järjestöt on
j u l i i ' t e t i u ; l a i t t o m a k s i l a a s i - B e n g a l in
maakunna.ssa. i l m o i t e t t i i n taalla per­j
a n t a i n a . :
: HallitUK.sen lausuaao.ssa saaotaaa.
etta lakkautus o a tehty I n t i a a rikos­l
a i n n o j a l l a . Y l i 30 henkilöä ilmoite­t
a a n pidätetyn reittauk.sis.sa. j o i t a teh­t
i i n puolueen t o i m i s t o i h i n la j o h t a v i en
k o m m u n i s t i e n a s u n t o i h i n.
oli Toivo Leppä. Haa o a jo aikausem-m
i a näyttelijänä • paas.syt h y v i i n k i r ­j
o i h i n j a - pysyy t a m a n km esityksen
j ä l k e e n Tyyppi oh h>va. samoin
esitys j a i n a s k e e r a u s ; - Johan K u s t aa
K u u s i s t o a osassa oh yleisön vanha
suosikki Heikki Kauppinen. Kuten
a i n a . oh H e i k k i n y t k i n o.sallaaa. M a s ­keeraus
hyva; samoin koko. aäyttele-;
m m e n . ; , K a a r l o Saastamoiaen oh'
Nick; Rajalan,: luomana : t o d e l l i a ea
henkivakuutusmies. - R a j a l a ^ p y s t y i
vanhana näyttelijänä luomaan mai­nion.
ty>T>ia. Esitys oli hyva;' samoin
maskeerau';
Yleisö, jota o l i r u n s a a m m i n kuin
p i t . k i i n ; a i k o i h i n . oli k a i k i n puolin t y y ­tyväinen
ja; toivomuksia k u u l i monel­ta
suunnalta; etta kunpa useimmin
n a k i s i . kappaleita.' : S i i s jätämme
h t k : I l e h a r t a a n pyjmaon uuteen^voi-man
ponaistukseea kappaleea s u h -
teea
•'. N a i s t e a - . k e r h o oa r y h t y a y t . aitien-r
IJaivajuhlan valmisteluun.- Sita e n ­nen
k u u l u u olevan h t k : n : j ä r j e s t ä m ä t.
tan.S5it. ; Meillä n a i s i l l a on m u i t a k in
tärkeitä: v a l m i s t e l u j a , m m e t t a k a i k ­ki
vanhat j a uudet jäsenet ovat ter-;
v e t u l l e i t a seuraavaan kokouk.seen j o ­ka
pidetään M ; Välimäellä, 730 R i c h ­mond;
S t ; ensi p e r j a n t a i n a klo 8 i p .
M a r t t a . o a ; l a i n a n n u t Olgalta •"muf-:
l e n s i p a n a u n k i n " , n i m ett<i j o t k a - o l i ­vat
H a u s k a l l a : n i m e k e r r a l l a kerhos­sa
ja a a t o i vat -tuaaustuksea siellä
t a r j o t u i l l e ^-muffeaseille" tule.vat sqa-maaa
yhta: h y v m ; o n n i s t u a e i t a Väli­mäellä.
;lupasi:; M a r t t a . ;.
SIIS siellä nahdaaa. — Moska,
suuteasa aayttavat olevaa osaksi
m e l k e i a . patologiaea , itsepaisyys. o-
. saksi miltei taydelliaea sivistyksea
puute. Haae.ssailmeaee joskus luon­teenpiirteitä,
jotka tuovat .mieleen de
G a u l l e a .
Ta.s.sa oa lyhyesti aaaettu kuva
. K i i a a a j o h t a v i s t a p o r v a r i l l i s i s t a h e a -
k i l o i s t a j a ryhmistä. K e t a a a vasem^
nustosiipeen kuuluvaa ei ta.ssa r y h ­mässä
aykyaaa-ole;
. O a la.skeLtu, etta . " n e l j a suurta"
: h a l l i t s e v a t nykyään . 9 0 prosenttia
K i m a n .kaikista pankeista^ 7.5 pro­senttia
kaikesta valuutasta. 70 p r o -
.senttia kauppalaivastosta, 50 prosent­t
i a tärkeästä tekstuIiteollKsuudesta.
H e n k i n e n moaopooli oa myös aivaa
t a y d e l l i a e a : lehdistö j a aikakau.sjul-kaisut
voidaaa kaytaanollisesti katr
soea; j a k a a kahteen ryhmään; n i i h i a,
j o t k a oa l a k k a u t e t t u ja: a i i h i a , jotka
h a l l i t u s k o n t r o l l o i . K u i t e a k i a o a n y t
a l k a n u t . aseellinen kapina olennai­sesti
vaikeuttanut; h a l l i t s i j o i d e n ase­maa:
Julkisessa talou-särviassa on 70
prosenttia menoista varattu sotilas-t
a r k o u u k s i m . Sotaa ei lopultakaan
kayda a m e r i k k a l a i s t e n joukkojen a-v
u l l a . mutta k y l l a k i a vaUaviea ame-r
i k k a l a i s t e a laiaojea. Nyt o a k u i ­t
e a k i a Amerikka kieltaayt . uuden
m i l j a r d i l a i n a n ; (asiaa ei ole vielä pää­t
e t t y i . ; . m m k a vuoksi kuommtangm
joukot ovat vaikeassa a.semassa. , P e -
l e n aiheena a m e r i k k a l a i s i l l e o n myös
S u n . P o , Sunjatsenin poika, joka o l i
uhannut v a l l o i t t a a M a n d s h u r i a n -ko-^
konalsuudessaan j a tyontaa K i i n an
p o r v a r i l l i s e n . a r m e i j a n •.takaisia Pe^.
k i n g im j a K i i a a a ; m u u r e i l l e . ; U h ka
p a a t i i a t a y t a a t o o a m m e kesana ja
a m e r i k k a l a i s t e n asemaa etela-Kore-assa
heikensi punaisten pääjoukko­j
e n , 500.000 miehen s i j o i t t a m i n e n K i -
;metsek.si, etta- T s h i a n g vain yrittaa
voittaa aikaa keksiäkseen an.san.
•Maöt.sedun, Tshu Teh, Tshao E n - l ai
j a m u u t : e n k o L s e s t i teräksinen ja
kla.ssillisea sivistyksen: saanut Tshao
yrittivät k a u a n loytaa teita neuvot­teluille..
- ; ' ; . '
Ymmärtääkseen taman - tarvitsee
v a i u / t a r k a s t e l l a ; toista suurta aasia­l
a i s t a maata. I n t i a a , jossa, kommu-n;.
stiaea puolue l o j a a l i s t i tukee ei
s u i n k a a n kokoaaaa edi.s.tyk.?ellLSta
n e h r u a : h a l l i t u s t a j a suvaitsevaisesti
k u u a t e l i :78-vuotiaan G a a d h i a t y y -
S o i a t u j a l " - a i m m e n r u n o v i h k o a e a ja
15. k a p p a l e t t a :Naaai.mossa paiaetua
•'Aika'"-lehdea numeroita vuodelta
1901. 7 , k a p p a l e : t a vuodelta 1902 j a M
kappaletta vuodelta 1904. j o l l o i n m a i -
a i t t u l e h t i p a m e t t i i a S o i a i u l s s s a . K a ­levaa
K a a s a Coloaisatioa Conipaaya.
kirjapaiaosLsa. Jotkut Iehdi.sta .olivat
viela eriaomaLsen .hyva.ssa kunno.s.sä.
ja l o p u t k i n - o l i v a t a r k i s t o t a r k o i t u k s ia
varten paremma.ssa kunno-ssa kuiii
a a i a vaaha materiaali-yleeasa on, .sa-:
noi arkistonhoitaja tvytyvaisena.
" L a h j o i t t a j a n toivomuksen m u k a^
.sesti " a n n e t a a n nama lehdet Vapaasr
lehden käytettäväksi la ; ( a r k i s t o n i
säilytettäväksi tulevien aikojen aah-,
t a v a k s i s i i t a missa- tarkoituksessa K a ­levan
K a n s a n .siirtokuata- aikomaan
p e r u s t e t t i i n " ; Sita ennen pitaa j o i t . i -
k i n lehtiä kuitenkin: p a i k k a i l l a j a l u ­j
i t t a a cellophanella, etta ne k e s i a i -
sivat asialli.sen ka.sittelyn; K a i k k ia
lehtiä oli j - k s i kappale k u t a k i n aur-meroa
mutta syysk.' 6 p : 1901 päivät­tyä
lehteä oli kolme kappaletta.
A r k i s t o a h o i t a j a pyj'taa lehtemme
kautta k a t t a a mr. T a n n e r i a tasta a r t
vokkaa.sta lahjasta; - '•Arkistollamme
ei ollut viela t a h a n mennessä ainoa­t
a k a a n A i k a - l e h d e n numeroa. ; e i ka
.'=aatua i u n o k i r j a - s t a k a a n ' . totesi a i - osoittanut maamme m u s f - n iu
tokeryydet. joita •. I c h t : :;iaaj'i'ji:
• .syottaa.' .•
T a l l a hetkellä maamme poiiit^ijj
elaman tärkein ky.symv.- on n=
vostoliitoa- j.a. Suomen v.s'är.-\-5v-avunanto.
sopimuksen .^^!^lian^im^
S i l t a ; muutama sana.
V. 1944 lopu.s-.ia k u n .maun^Tie'--o-'
hallitu.s.joutui tekemään
\o t o h i . o n kan-" i kaikk' p 3
inc'S.sa. mu.stmim.i.s;u porvai'.v.a fi.
teiksi .muuttuneisiin-. .'-o.-;'alid«i.-.|
k r a a t t e i h i n : saakka- huusivat v
auaeea • olevansa Neuvo.sLoi;;tO" ^'
l a v i a . He o l i v a t .silloin oman prcjs.
gandan.sa uhreja:. I l e luunvat; Ki
nyt kun Neuvostoliitto vonti ypdi:
heidät k a i k k i viedään Sipc;-!aan..\;'f.
t a . k u n he totesivat, etieivai venäiji.
set toe h e i l l e pahaa, eivatka .knmmt-n
i s i i t pane heita hirteen., ja; kun ;••
t a s y y l l i s i a k a a n ei telotettu;Kuie!i fej
k i - E u r o o p a n maissa ja asekä!ji
paasivat m i l t e i poikkeuksetta -vapv
teen, a a n he v a l l a n kovasti rovhistv,
vat. J a a a n he. aloittivat .silmitto:
kommuaistiparjauksen ja viiraeaifc.
na;:he ovat ryhtyneet haikailemat^i-i
masti parjaamaan myös Neuvostoa
toa. . N am he o v a t palkinneet .sen.r*!
maaaisuuden. jota Ncuvostoliitio EI
Tiii;':-:
teh:.. 1
•et^sHii!;
fin
Suikanci
iu!.'-c:.t»'''-
• . '-^
:ai5-:;n;
palstsr.:
lee!!:^'? .
[..ponne:
ei;-te:2 : ' i
; vuoksi;;
alhitujy^
n,.e:t'ä .
-la Oti' !
jen ohje'
.an pon
hallitse
ja^iiseki
sy>ä;: T
.varmuuU
Lsceivk.oib
.•Klijcssli;
'äm.ä ;0n .1
tavaili."
ta^ ne ;'s^
liritä kLsk"
iiaiujtf .1.;
fcnuka ".rei
|m.Tiiito ...
Ifiitkin. pv
iin.:tietäv;
[on-halli.u
lilu.s, ..oii,:
Kivalla IV,
ai.?ia • va.s
litus.pn -F
ittä V SiLllfCJ
Biic.ssa ':u
limanin- h
Yks
kostoahoitaja. joka sanoi .«en "olevan j tumuk.sellisiakin: kohtaan; Hei.s;a
pillise.sti vanhanmiehen hyökkäyksiä kaikkein arvokkaimman lahjotuksen ' " a l a i s t e n esiintyminen on ae.x.
•'Harijan"-lehdessa ( K a s tittomat>., ^^^^ arkistomme on s i a m u tahan den m e i k k i ja kommunistien rau'.
Ainoastaan, olemassaolon olle&sa kyr j mennessä ' ...M-UÖ ovi.;c. ; li.suus- t u l k i t a a n — .saamattomuudi
symyksessa — nain,myös Aasiassa; —
o n tartuttu aseisiin. J a a a n o n t a -
oii saaiiut tähän
S i i t ä ' . s y y s t ä o a ; arkis-tokpinite^.
mme suure.s.sa ;kiitollisuudea^J^
velassa l a h j o i t t a j a l l e . " ...: .
• A r k i s t o l l e o a saapunut lahjoituksia,
, t i e t o j a , . j a avustuksia /myö^kiiv I t i k i i i -
•\sUta m u i l t a henkilöiltä.; joi.sta.j.ulkai^^
1 t a a n luettelo..myöhemmin.: ,
t a s a v a l t a ; , perustettu.„YKtn- estäessä |. ' • • ; • • '.:.:•.' " .•.;• ••• .- ;,
. h o n a H t i l a i s t e a . J o u k k o j e n hydkkayk- : M a o a :nerok!cuus ilmenee aioaipuo-s
e t , . - ; V i e t a a m i s s a , oa tais.celu ;0llut iLseaa jä- loistavana. Juuri h ä a on
vaikeampi. Ranskalaiset; ovat; niuo- kehittänyt .sea s t r a t e g i a a : jonka a h -
pahtunut - . K i i n a s s a , Indokiiaassa
;• V i e t n a m i . s s a r j a . l a d o a e s i a s s a . Siellä,
oa luokka- :.ja ; k a n s a l l i s u u s t i e t o i a e a i
alkuasufcasvaltio; l a d o n e s i a n K a a s a a -
döstaneet jarjestetya q u i s l i a g h a l l i -
cuksea; Mutta kaikissa kolmessa
Biaassa osoittaa valläakumouksellis-t
e a mita epasuotuisammis.saolo.suh-tei.
ssa kayma t a i s t e l u , m i t e a v a l t a v aa
r i s k i a yhtynyt m a a i l m a a k a p i t a l i s mi
on ottaaut kännettavakseea tai.stel-lessaaa
.sosialismia paaliaaaketta
va.staaa. .•••.•,.'• • ;••.'. •:
K o r k e a l l a sijaitseva.ssa vuoristoluo-lassa.
Ihmiskattea . uupumattomaa
työn viheriöiviksi tekemien a u r i a g o a -
paahteistea laaksojen yläpuolella, a -
.suu eräs meidän aikamme s u u r i m ­m
i s t a edistyksellisisiÄ; ;ajattelijoista,
K i i n a n kommunistisen puolueen j o h ­t
a j a Maotsedun. Kansalaissodan ja
J a p a n i a vastaan käydyn sodan r i n ­t
a m i e n eristamana muusta m a a i l ­masta
;hän eli -lähes kaksikymmentä
vuotta saartoketjun keskellä. Mutta
s i l l o i n k a a n * . h a n ei- o l l u t eristettynä^
kansastaan.. Maotsedunin ajatus l ä ­päisee
saartoketjun innoittaen K a ­n
a n • v a l l a n k u m o u s t a .
siosta oa voiaut. syatya- j a . kehittyä
tekailli.se.sti voimakkaamman viholh-
.sen: ympäröimä kansanarmeija.
.Liushaoi.se. jota pidetään m a r x i l a i ­sen
teorian ; etevimpaaa ;tuniijaiva
Kiina.s.sa,- .oa lausunut Maosta:
: .— M a o t s e d u a oa luonut teoriaa-m
a r x i l a i s u u d e n soveltamisesta K i i n aa
olosuhteisila, h a a on tehnyt, m a r x i l a i ' - ; maan mainitusta ;sopimuk.se.sia, &
suudesta 450 : m i l j o o n a i s e n ' kansrtn i kon :;:myos. etta. valtuu-skunta M
Nyt kysymyksessa oleva Neuvos:-!
Intoa esittämä avuaaato j a Tstav-J
.sopimiLS tahtaa Suomen ::!a .Ncu'.:&|
l o l i i t o a y.stavyydea lujK.tami.seen.S-4
l i y v a k s v m i a e a - t i e t aa . venalaisviia;
IJOi.stamista maastamme la a^ajj
kohti, vleista rauhaa;;.
Maamme fa.si5tiset p i i n t eivat f;:
.'teakaaa .halua, etta. Suomen^sanJ
kulkee t a t a t i e t a . Siksi he ovat a;ti:j
taaeet raivokkaaavhyokkavkscn :3J-|
muksen solmiamista vastaan
K a i k k i merliit viittaavat kuitenkins-j
,hen, etta maamme: taaniumu.-i>t:i--|
t e a unelmat eivat tule toreutumsil
Eilen:. Jialjitius', a i m e s i -"
j o k a lähtee Mo.skovaan;: neuvo..cji|
taistelua.seen. .
• M a o t s e d u n i n pitkäaikaista . s o d a n ­käyntiä
koskevat ohjeet v i i t o i t t a v at
t a r k a s t i K i i n a n ; k a n s a n tien sen. tais-telu.
s.sa j a p a n i l a i s i a maahaatukeutu-j
i a vastaan j a hänen v.. 1940 j u l k a i s ­tut
teesmsä uudesta demokratiasta s i ­sälsivät-
selväpiirteisen analyysin d e ­m
o k r a a t t i s e n ; vallankumouk.sen ke-:
hityksesta -nykvoloissa;. M a o a teesit
-määrittelivät vaitiollisea järjestyksen
muodot K i i n a n d e m o k r a a t t i s i l l a a l u -
eiUa^. Maotsedunin ohjeita K i i n an
k a n s a l l e .sen t i c l l a ; ; k o h t i r i i p p u m a t -
( J a t k u u neljännellä sivulla)
•matkaltaan hieman toiseirlaLsei F I
.maagat tasku-ssaan kuin rmta.Tt.
a e r i l l a oli v. 1939.. Viimek.simaii::
miehen matka . Moskov.aan; jom» -
sotaan.. ; • ;
M u t t a v a i k k a maamme taant.uEil
sellisev ainekset va.stu-stavatsin
v a s t o l i i t o n kanssa .solmuta-v aa J"?-*!
vvyssopimusta. n n n .sen pu.o!el!a cp
taasen laajat tyotateke\a ka^.-sj
kenokset. E n p u o l i l l a maa-a ona
p i d e t t y .kansalaKSkokouksia, jo^ssi 1
v a a d i t t u hallitu.sta. ryhtymään
sun toimenpiteisiin, etta .sopimib ••-i
daan nopea.sti- paatokseen . . .
pIutta;Vilvc
i liiti));, vetf
PÄIVÄN PAKINA
Oletteko kommunisti vai ette!
k a ; C a n a d a Packers-yhtiön. j o h t a j a e- j p o r v a r i t j a p o r v a r i e n hännaiiheilii^-'!
s i t t i ;;hintakuulusteluissa. . k u i n k a ha- I j ä t - h a u k k u v ä t j ' : :
nea..;yhtioasa sai. vnme vuonna voit- i - A s i a oli nimittäin - s i t e n , eita
g i n a l a i a e a " T h e Leader-Po^t luoä-j
telee -lehtemme kommunistiseksi.jfl
takia.: k u a .se k a a n a t t a a Wah.acea:r
tietoja ja suunnittelevat toimenpiteitä miten paikallisia viranomaisia
voitaisiinaiittaa; hätätilanteessa, voisivat, olla .suurena;:ap Lo­jaalisilla,
tälle, maalle uskollisilla, ihmisillä tulisi vähintäin olla oikeus
saada tietää sen;yhciistyksen tai :komiiean jäsenten lojaalisuus johon
heitä pyydetään yhtymään . . ."
> : : Tarkoitus on selvä... Ja likainen; Samalla kanssaihm^^
urkkiminen on jotakin sellaista.: mitä jokainen suomalainen -sydämenr
.?ä:syvyydestä jnhoaa.Mahdollisesti':'Ganadan Uutisten"' toimittaja
on kirjoittanut yllämainitun ehdotuksen tilanteen väärinkäsityksestä:
johtuneen; mielenkiivauden puuskassa, jonkalaisessa tilanteessa ei
koskaan pitäisi mitiiän kirjoittaa.
V i i m e a i k o i n a o n j o k a i n e n a j a t t e l ei
va i h m i n e n tehnyt sen havainnon, e t ­t
a yleensä k a i k k i a sellaisia, j o t k a t a ­v
a l l a tai t o i s e l la ;eivat ole tyytyväisiä
v a l l i t s e v i i n o l o i h i n , s a n o t a a n '•punai­s
i k s i " j a " k o m m u n i s t e i k s i " . E i t a r v i tr
se mitaan muuta k i u n vahttaa> että
elintarpeiden h i m i a t ovat kohonneet
huomattavasti, n n n JO saa siltäkin
k o m m u n i s t i n ; n i m e a , ; p u h u m a t t a k a an
s i l t a , etta : : j o l l a i n s a n a l l a ; arvostelee'
vallitsevaa j ä r j e s t e l m ä ä . K a p i t a l i s t ir
i s e a j ä r j e s t e l m ä n arvostehjat. ovat o l -
<sJleet punaisten kategoriassa jo pitkät
1 a j a t.
;! Jos s i i s j o k u sanoo, e t t ä elinkustan^
i nukset ovat kohonneet, hän o n p u n a i -
• n e n ; : J o s j o k u esittää,; e t t ä tuotanto-
; a p u r a h a t : olisi otettava käytäntöön,
, h ä a oa • p u a a i n e a . . Jos j o k u sanoo, et^
1 tä l a s t e n vaatetus, maksaa n y t p a l j on
j enemmän k u i n j o i t a k i n vuosia s i t t e n.
h ä a o a p u n a i a e a . Jos j o k u sanoo, ettei
i nykj'ään kannata -ostaa::; perheelleen
> i i i i n p a l j o n maitoa k u i n aikaisemmin,
hän on p u n a i n e n . J o s joku/sanoo, e t - ;
tä h a l l i t u k s e n pitäisi; ryhtyä, t o i m e n -
toa •voista, y l i : l l ; senttiä^.päunaä' koh-:
t i ; ; e i r e n e m m ä n v kilin
t io ; on saanut :yhteensä- 9'; edellisen
v u o d e n - a i k a n a ; ' Jos olisimme kapitat-'idysvaltai^^^^^^
I;listi, t a i : A - a i k k a p a vain ; k a p i t a l i s t i e n : :yastaa::(ieiaökraatti-j
asiamieskin.. a a n t a p u t t a i s i m m e - h e r - .puolueista kaikkea sita, mK-ta .on-••
s u u r n k k a i d e n - h i k e v o i t t o h a l u i r : h i l U t - | r a j o h t a j a a olkapäälle j a sanoisimme, della hyvää j ä edistysmielistä,. tocJ
semiseksi, h a n on jo v a a r a l l i n e n k o m - ! e i t a kas.; h y v a veli;, o l i t p a neroka.s; l i s t a ' amerikkalai.sta';.;san(jo Le-;s«|i
m u m s t i . j o k a saa o h j e e n s a : M o s k o v a s - ; k u n osasu s ä i l y t t ä ä voita n n n kauan,.! P o s t i n k i r j o i t t a j a Vapauden .^aripncs-t
a . E r i k o i n e n villitsijä j a punainen
a g i t a a t t o r i : on s e l l a i n e n henkilö, joka
u s k a l t a a v e s i i t a a , etta työväestön: p i ­täisi
yhdistää voimansa j a v a l i t a s e l ­l
a i n e n hallitus, joka edes pienessa-k
m m a a r a s s a . k a t s o i s i vähäväkisten
etua, eika; a i n a vain rahamiesten.
" K o m m u m s t m e n r o t t a " on s e l l a i n en
henkilö, joka esimerkiksi O n t a r i on
l a m l a a t i j a k u n n a s s a u s k a l t a a esittaa
työväestön hyväksi tähtääviä ajatuk­s
i a ; Tällainen : henkilö JO n a k e r t aa
pohjaa p o i s y h t e i s k u n n a n i i ^ se t a h ­too
sanoa k a p i t a l i s t i e n — perustuksen
a l t a !
; Tällaisia: esimerkkejä voisi luetella
loppumattomiin, mutta se o n tarpee-.|
tonta; Isoska ' j o k a i n e n aikaansa seu­r
a a v a i h m i n e n t i e t ä ä asian a i v a n y h ­t
ä ' h y v i n k u i n m e k i n.
S a m a a n aikaan k u i n 'vähäväkiset
ihmiset saavat olla tarkkoina saa­dakseen
ansionsa r i i t t ä m ä ä n ruokaan
j a muuhun välttämättömään, kasaa,
ya^-suurllikemiehet yhä isompia v o i t i
e t t a sait n n n k a u n a n ;summan:,prö- 1 No, jos V a p a u s ön a i in sanonut,
.fiittia.: V a l l p a s i l l a , vaiKkarvoista o l i - 1 s i t ä ei tarvitse yhtään; ha v e t a . . -^
k i a pula s i l l a - v a h a k u i n :Canada P a c - j t ö d e . k s i sen o n eittämättoma-sti.ifK-J
kersin. varastojen s e i a a t - p u l l i s t u i v a t tanut presidentti;; T r u m a n .£^:f|
v o i n paljoudesta kuin WaOacekin v a i k k a -:ui^n^'-'^
i , Asia on: nahkaas siten, . e t ta kapitär'; k a n n a n o t o i l l a a n.
RUC
R VII.''. K
l i s t i s e s s a yhteiskunnassa on s e l l a i n en
m i e s — e d e l l y t t ä e n ! että: k u u l u u • s u u r -
n k k a i t t e i v k a s t a a — h y v i n etevä; jos
h a a osaa m a h d o l l i s i m m a a h y v i n p u l i ­veivata
-vähäväkisiltä:heidän säästön­sä
ja v a i k k a : kiertaav tuloverojensa
maksun ; — ^ t o s i a " l a i l l i s i n k e i a o i a ".
Nämä ; ovat sellaisia hyveitä,; joista
k a p i t a l i s t i t taputtavat t ö i s i a a a ö l a i -
J o t e a kaikesta s i t a .saa .sommur^
a i m i t y k s e n . - k u t e n lukija .".uf^T-a^:^
. M u t t a JOS tuon - mmityksc-n saa
t a . : kuin- y r i t t a a • parhaar.s:a ;
a j a a kansan asiaa, kun yrittaa:
v a k i s i l l e • o s o i t t a a , ; k u i n k a .suurpään
heita- puh veivaa, kun: ei ;aliStu.IJ'r^
k a u h tm j a s o t a h y s t e r i a a lietsojiea;'
a a a j a j a k s i j a k i m pitää johtotÄi"
a a a n totuutta, n i i n sana e: ole n
p i t e i s i i n h i n t o j e n kontrolloimiseksi j a : toja. Muistammehan äskettäin k u i n - Mutta : s e l l a i s e k s i h a n meitä' m u u t k i n j m a a l l e . Waldemar.
le. • ;.':H:.;V
. ; M u i t a palataksemme;;vielä.-punäi-;!'hävetta\aa. Mutta sellais'nri he?'A-^
•suus-: ; j a kommunistisyytöksiin.- sa- ''?;jotka aatautuvat kapitalismin
, t u i m m e . n ä k e m ä ä a . ; e t t ä : n i i a k i a : k a u - - t : a a n l i e U u t t a j i k s i ^:Usei.s£a
k a a a k u i a C C F : n hallitsemassa Sas-| tietoisesti, h e r r o i l t a a n päansiWp
kaxchewanissa.. aivan, s en pääkaupua--fsaai-min:tolvossa;;-^
gissa Reginassa, huomioidaaa.meidän i -Eikä: ole Sillä: hyva. etta
lehC€ m m e , ^ a p a i i s . . J a ; ; t i e t y s t i tämä v.oliot itse ha mutta
h u o m i o i n t i tapahtursähär-vaici^ et- , p u o l e s t a a n saavat viela kaik^
tä;::Vapaus on k o m m u r i i s t i n e n l e h t i ! Ui-set ' i h m i s e t k i n haveta
C R I P ^ H r
G R I P N H C
Gripsl
^latl
Gotepori
lähtöä C
5a5C£'.ser
;:oHaiijr%:;gj
SW|
1*«2 B I SH