Vapaus, January 7, 1929

              NQ. 5 —1929
rann saa-en
Rogge-
•lyneesiaan
>alian saa-i
r i s t a k«il.
luu 4 SUQ.
Fpolu, T u .
amenkunta
uasukkaat»
l i s e t , ovat
lostaan ja
sesta pur-
[a kasvaa
masto on
ihtelee 23
lä on siis
ttintä.
moan saa-
)lleet saa-näet
ovat
ta erittäin
suudeltaan
l e k i i n n i t -
etkeilijäin-l
suurempi
:inen mer-xinomaisia
ä syystä
a l l a t ovat
k i l p a i l l e e t ,
ahtui k u i -
ime vuosi-
1899 Län-t
Englan.
i i n keske-
1 mukaan
m. saaret
872 olivat
odan alet-rlantilaiset
ja rauhan-
Saksa " o i -
1920 luo^
ioikeudella
o h j a t k a -
ikkaa. V i i -
kauniid«n
a" on 38,-
ikarotuisia
a erittäin
iidän v a n -
Dty toinen
aiheutta-
Ikuasukas-johtaneet.
itä r a a k a -
'apaustals-
:et v i e r a i -
Ikaluja on
vattomasti
jos yrit-lasto
tuot-
>vat kovia
i tapauk-leniä,
e n -
sutä, mitä
sa kuuluu
ajUle. He
Ijelemään.
l u t t a k un
n hyvään
j a , hänet
; n hyödyn
viljeUJä
aa mene-olaisia
p i - "
i l t a tulee
noiden
i pohjois-anssa
k f l -
a j a m u i -
[aisia, j o t -
»llisimnian
palata se
msa. S e l ­in
huomi-h
eivätkä
i h i n . K a -
noita y k -
sttaa työ-
;t vievät
orontolai.
Olem-että
hei-asä
"op-leikkiläis-aina
jul.
rssä vas-neen
tui­lla
suul-ihdostaan
, meidän
i mieltä,
en onkin
lan, kun
tikansaa"
ettömään
iä on k«-
sopii yh-äineen
ja
laisten ja
an hen-
KeväSl-
In loytä-lyvä
pis-molem-listä,
kir-losta
leh-
, ja nos-oimisista,
tsematta,
ät leima­ta
emtne
ole op-
Inja k y l -
Isko.
m
I B
m-iii
Maanantaina tammik, 7 p;nä — Mon., Jan. 7
Tulokset Vapauden Mlpalluissa
Alempana luetellaan kilpailijain pistemäärä, sellaisena kuin se «n
Vapauden kirjoissa. Jos joku kilpailija uskoo, että hänen pisteensä eivät
ole oikein lasketat on Itänen, ennen tJc 20 p., lähetettävä luettelo kai­kista
mistä kenkilöistä, joille on kilpailun ajalla Vapauden tilannut, sa­malla
ilmottaen mikä on uusi ja mikä uudistettu tilaus. Täällä kontto-
' rissa sitten tarkastetaan kilpailutilinne lopullisesti ja sen jälestä jaetaan
paUdnnot. —.
ENSI. SARJASSA:
Lauri Laine, Sudbury, Ont. 77....
Port A r t t u r i n Agrit.-kom
W. Lehti, Soo, Ont.
Olivia Kauhanen, Toronto, Ont.
J . Rämö, Vancouver, B. C
TOISESSA SARJASSA:
. ...26,600
23,650
.........14.975
11,525
6350
Montrealin Agit.-kom. 9750
Katri Riksman, Sointula, B. C 7975
J , Huhta, Nolain, Ont. 6425
Levackin asiamiehet, Ont. 6125
Ed. Nyholm, Windsor, Ont. .....3115
KOLMANNESSA SARJASSA:
K. Jalonen, Beaver Lake, Ont. 11,425
A . Skytte, Webster's Comers, B, C. 9575
H i l j a Hiltunen, Rosegrove, Ont 6175
J . Turunen, Shaunovan, Sask. 2725
K. Korhonen, Rosegroye, Ont. 1150
W. Pasanen, Thprhild, Alta 2000
J - Tarvud, Hamilton, Ont 1000
Anna Wiitala, Burritt, Ont. 950
Tava Mannus, Ladysmith, B. C 675
Tuonnempana selostamme millä tavalla itse kullakin kilpailuun osaa-ottaneella
paikkakunnalla tilaajamäärä nousi. Tähän mennessä emme ole
ehtineet tilausluetteloja laskemaan. -
Tov. V A P A U D E N KONTTORI.
TYÖVÄEN URHEILU
Viestinhiihdot Beaver
Lakella, Ont.
E i l e n suoritetöin Beaver Laken v.-
ja u.-seura Jehun järjestämänä C a ­nadan
suomalaisten työläisten urhei­l
u l i i t on ensimäiset tämäntalvlset ylei­set
hiihtokilpailut Beaver Lakella.
K i l i m l t a v a n a oli kolmenkymmenen
kilometrin viestinhiihto, niistä ensi-mäinen
mies suoritti kymmenen, t o i ­nen
kymmenen, kolmas viisi, neljäs
kolme j a viides kaksi kilometriä. K i l ­pailuun
osallistui kolme joukkuetta,
kaksi toimeenpanevasta seiirasta jä
yksi Sudburyn Kisasta.
Vtdttajana suoriutui K i s a n joukkue,
johon kuului Kyrölä, Kuosmanen, S i ­nisalo,
Jansson ja Meriläinen, ajalla
2 timtia 3 m i n u u t i a 15 sekuntia; t o i ­sena
Jehun ensimäinen joukkue, a j a l ­l
a 2 tuntia 3 minuuttia 16.3 sekun­tia;
kolmantena Jehuii toinen jouk­kue,
aika 2 tuntia 5 m i n u u t t i a 24.5
sekuntia. K i s a sai siis vuodeksi hal­tuunsa
n.s. Lehto-Kassun maljan,
niistä k i l p ^ t i i n toinen kerta j a mikä
bii aikaisemmin Jehun halliissa.
Kuten tuloksista saattaa huomata,
olivat kilpailut hyvin kireät K u n K i ­san
joukkueen viimeinen mies, M e r i ­läinen,
läksi taivaltamaan kahta k i -
lometriään, oli Jehun Torvi hänestä
n o i n sata metriä edellä. Mutta M e ­riläinen
reti kaulan umpeen j a ajaa
karautti maaliin 1.3 sekuntia aikai­semmin
kuin Torvi. i
E r i matkain parhaat tulokset: 10
km. Kuosmanen, Kisa, 37.50; 5 km.
Salminen, Jehu, 19.35; 3 km. K o l a r i ,
Jehu, 12.00; 2 km. Meriläinen. Kisa,
8.25. — Jehun jäsen. '
Noskien ja poliisien
yhteistyö
Bolivian—^Paraguayn
välinen ristiriita
Sähkösanomat ovat juuri kerto­neet
jännittyneestä tilanteelta Boli­v
i a n j a Paraguayn välillä etelä-Ame­rikassa.
Sekä kansainliiton neuvos­tossa
että pan-amerikalaisessa konfe-rensissa
on kiirehditty asiaa käsitte­lemään
j a tehty näennäisiä esityksiä
sodan välttämiseksL Bolivian hallitxis
on viimeksi saapfuneiden tietojen m u ­kaan
ilmottanut kuitenkin kansainlii­tolle,
että hylkää kansainliiton väliin­tulon,
vaikka onkin kansainliiton j ä ­sen-
Suhteet molempain maiden välillä
ovat täydellisesti katkenneet ja sota
voi minä hetkenä tahansa puhjeta
täyteen liekkiinsä. Lähin aihe selkka­ukseen
on eräs räjakahakka näiden
molempieti maiden välillä, j a molem­mat
maat. koettavat siitä vierittää
syyn toistensa niskoille. Selkkaus joh­tuu
kuitenkin paljon ssrvälUsemmistä
syistä. Se juontaa Chacon suoseutujen
hallitsemisesta; jossa ensimäiset tais­t
e l u t ^ tapahtuivat. Pohjpis-amerika-laisöt,_
imperialistit hallitsevat nimit­täin
^ ^ ä ensin arvottomilta näyttä­viä
ParaguajTi rajaseutuja. Joku aika
sitten alotettiin Pars^uayn j a Ame­r
i k a n kapitalistien välillä neuvottelut
Ibicnin malmikentistä. Amierikalaiset
kapitalistit olivat jo sitä ennen salai­sesti
hankkineet haltuimsa 'Chacon
alueella, lähellä Bolivian rajaa löy­tyvät
laajat öljykentät. Tätä tosia­siaa
koettaa nytkin vallassa oleva
sotilashallitus vielä pitää salassa. Ja
jäseniä koetetaan kaikin keinoin sillä
a i k a a saada myötätimtoiseksi asialle.
Helpottaakseen näiden öljykenttien
ostoa on Yhdysvaltain hallitus tarjon­nut
Paraguayn hallitukselle 5 mil­joonan
dollarin lainaa, Joka julkisten
tietojen mukaan annettaisiin j a otet­taisiin
maan valuutan vakaannutta­miseksi
Yhdysvaltain imperialistien
Hoover oli j u i o l "rauhanmatkal-l
a a n " etelä-Ameiikassa.. Tämän mat­kan
tarkoituksena e i suinkaan ole m i ­kään
muu. k u i n yhdysvaltalaisen v a i ­kutusvallan
entisestäänkin vahvista­minen
siellä. Siitä myöskin johtuu, et­tä
F n g l * » j a Amerikan välit e n ­tisestään
kärjistjrvät. Englannin i m ­perialistit
katselevat^ varsin karsaasti
sitä, että heidät näin karkotetaan A -
merikan mantereelta, Amerikasta on
siten muodostunut englantilaisille e-rittäin
vaarallinen kilpailija.
Tätä taustaa vastaan täyt\T katsel­la
nykj^tä Bolivian ja Paragriajm
selkkausta. Siihen on selvät taloudel­liset
syynsä, jotka johtavat englant.
ja amerikalaisen imperialismin suin:-
taisteluim. jos sota nyt pääsisi puh­keamaan.
Mutta tämän sodan puhkea-
SUOMESTA
KOTKAJT K A O T l ^ ^ I JA V.\LTIO KoLME HENKILÖÄ HUKKUNUT
MUSTAN USTAS KAYTTA3JSX SAMAAN AVANTOON
Herra PhOiphMardeiiin
ihmeellinen unen-näky
K i r j . K. J . L .
Kotkassa, jonka valtuusiossa scsiali- Sunnuntaina v.k. 16 p:nä kello
demokraateilla j a työväellä on enem- 9:n ajoissa lähti Kanneljärven Hä-*
mistö j a jonka haamtoelimissä osuuskaupan myymälän-j •
U d e m o k i ^ t i t i s a r m o n - a t . ovat sata- hoitaja J . Määttänen potkukelkalla! ^ ~~
malakkolajset aset^ ut sellaiseen ase- Suulajärvelle kalastamaan. Paluu- Phillph Marden oU suuri ajatteUja
maan. etteivät saa auia.<aan kaupun- niatkalla kotiinsa Määttänen ei o- j a Uedemles. Tiedemiesmaineensa
gilta toita- Taman te<evai herrat s i l - mannut varoa erästä heikkoa koh-! saavutti hän. keksittyään uudenaikal-lä
tekosyyllä, etta sauytetiäisiin muka; jossa jää oli vasta noin vh- silla tähtitieteellisillä laitteillaan a l -
puolueettomuus satamala^^^^ "äh-; den senttimetrin vahvuinen, vaan
£ S p u S ? ^ sSSr r ^ S i n ^ E ? ; -^^^"^ potkukelkkoineen järveen va-1 tähtirylunän.
van uuden, 43.000 täliteä käsittävän
mattava tekijä. Sota johtaisi nj^t
melkein varmasti myöskin erääseen
toiseen taisteluun.'nimittäin latinalai­sen'
Amerikan valtioiden vapaustaiste­luun
molempia imperialistiryhmiä
vastaan sekä mahdollisesti myöskin
suuriin vallankxmiouksiin etelä-Arne
r i k a n valtioissa. J a tämä on sellai
nen tekijä, joka saa imperialistit a -
jattelemaan ennenkuin uskaltavat a -
lottaa suursodan Amerikassa. iSe on
sellainen tekijä, joka estää sodan, e l ­lei
sitä sytj'. Kansainliitto sen enem­pää
kuin pan-amerikalainen konfe­renssikaan
eivät kyllä sitä ilman muu­ta
tee. M u t t a nekin on nyt pakotettu
ajattelemaan ollako vai ei. Joko a n ­taa
Yhdysvaltain kapitalistien valla­ta
"rauhallisesti" etelä-Amerikaa tai
ryhtyä siellä sirnrtaisteluun j a menet­tää
mahdollisesti — kaikki.
Muudan työväenmaan
kaunokirjallisuuden
edustaja
Lydia Nikolajevna SeifuUina
i,„.,.„.«o^T, «micf^mnf T,r«t^i... JotCH Veden allc. — Hukkunut saa-j Maine ei kuitenkaan häikäissyt P h i -
. — - "f ^'^"'^^'^^ ^ myöhemmin ylös mutta ruu- l i p h Mardenia. kuten se useimmat
xnista -bn vielä estämässä eräs h^o- tamarxkkureme jo a Mlkäisee: hän ei tehnyt kekslrniöl- SalUlS^ ' Samana päivänä tuli Muolaan lään reklaamia itselleen, vaan eli vaa-
„STr**a'a va^t.r^l.^„ T . - ^ . I * 'pitäjän puolelta mainitulle jär\'el- timattoman hiljaista elämää ja antau-taS^
n^ S a l e n t t r s t e l T e t t ' ^ ^ '-»"^'-^^^ "^^j^ mieshenki-j tui entistä kiihkeämpänä tleteellisee»
ittar^ZaSnrataplS^^^ Auto tuli sille heikolle jääl-i työhönsä Princetonln yliopiston h l l -
tanut, että satamalakkolaisia ei töi- t ^ J i " ^ * ^ " J^än alle. - Autossa_ oli ko Joku sitä_ isompi palamUtilassa o-
A H A A
S U O M E E N
Knrssi Suomen Markkaa
60
SURULLINEN KUOLEMANPALO
KURUSSA
kaatuneen halUtuksen ministerit näy-| J"*^ssa, kun sensijaan molemmat
teliä muka puolueettomuutta, mutta; PoJat vaipuivat auton mukana poh-samanaikaisesti
on annettu määräys; J^^i^-
boikoteerata lakossa olevia .satamatyö­läisiä
talven aikanakin. Tällainen me­nettely
on mitä räikeintä puolueelli­suutta,
suoranaista rantaherrain asi­alla
olemista. Tj'öläisedustajain edus­kunnassa
on kiinnitettävä huomiota
asiaan j a vaadittava valtion pysytte­lemään
irti kostotoimf-npiteistä. joi­hin
sitä yllyttävät härkäpäiset ranta-ruhtinaat,
jotka valtion ja yhteiskun-nen
kustannuksella käyvät heille t o i -
moittaa.
SOSDEM H E R R A T PROVOSOIMAS­SA
SKANDINAVISIA SUHTEITA
R I K K I =
nujertamiseksi.
. . . . . .... „ ..... Myöskin Kotkan kaupungin insinöö-
On Itsestään selvaa, etta Venäjän Kurkijärvi on ilmottanut, että lak-khrjaihjain
uusi polvi on ensi kädessä, fcoj^isj^ oteta kaupungin töihin.,
tehnyt kansanjoukosta romaanin paä-^ näiltä vastaan kaupungin
henkilön. Tama koskee ensi kädessä, ^grot. ei herra insinööri suvainnut i l -
talonpoikia. Useimmat tyovaenmaan
k i r j a i l i j a t ovat maaseudulta ja on tä­mä
sen vuoksi lähiimä heidän sydän­tään.
Talonpoikain kuvaajain joukossa on
Nikolajevna Seifullinalla arvopaikkan­sa.
Hän S3mtyi 1889 j a on hänellä i -
sän puolelta tataariverta suonissaan.
S e i f u l l i n a julkaisi ensimäisen romaa­ninsa
" V i r i n e a " 1923. Hänen aihee­naan
ovat talonpojat j a lapset vallan-kumpuksessa
j a häntä kiinnostaa eni­ten
kohne ensimäistä vallankumous­vuotta
Siperiassa j a Orenburgissa.
S e i f u l l i n a "kuvaa kylän alhaaltakä-sin.
— talonpojan näkökulmasta —
yhteentörmäyksiä rikkaiden ja köy­häin
välillä, murroksia vanhain ja
V. k. 13 pnä syttyi Kurussa 01-
kitaipaleen kylässä tulipalo Haapa­niemen
asuinrakennuksessa, jolloin
talon tyttären, Leena Haapaniemen
kolme pientä lasta jäi liekkeihin,
h i i l t y en muodottomiksi. Lapsista o li
yksi 2-vuotias, toiset 4- j a 10-vuo-votonta'
taistelua satamatyöläisten t ' a i t a . - Lapset eivät olleet osan-
Canadan Dollarista
L X H E T Y S K U L U T t
10c lähetyksistä alle $20.00, 60 c l a -
hetyksistä $2Q.OJO—$49.99, 80c lä^
hetyksistä $50.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 eekä
26c jokaiselta seuraavalta alkavalta
ladalta dollarilta.
Sähkotanoaaalaltetyksuta ovat !&•
hetyskulut $3.50 lähetykseltä.
Suonien rahaa ostetaan. Eunsi
wn "ötetl^^Tämän "mräTrvk^Pn " l i p X kertoman Hiukaan Muolan pitäjän leva planeetta matkallaan avaruudcs- $2.45 sadasta Smksta.
iältä valtiolta ' ja renki, isännän poika seka sita- seen.sa. vai ehtiikö aurinko sitä ennen
' Äskeisen satamalakkoa koskevan vä-i Paitsi vielä eräs toinen poika. Isän. sammua, synnj^^^ maapallollamme
likysymyskeskustelun aikana koettivat i ^^nki pelastettiin auton va. ^ i s e p jaasauaen.
nuorten kesken, uuden orastusta. Hän
"Daily Workerissa" julkaistaan
valokuvajäljennös New Yorkin hiL
jattain eronneen poliisikomissione-rin,
Joseph A. Warrenin, naisten
pakutyöläisten New Yorkin järjes-tön
"sosialistlseUe" taloustirehtööril­le
Julius Hochmanille lähettämästä
kirjeestä, joka todistaa noskien ja
pofiisilaitoksen läheisestä yhteisym­märryksestä.
Kirje on kirjoitettu huhtikuussa,
1927, ja sanotaan siinä seuraavaa:
"Eakas herra Hochman:
Kiitos onnentoivotuksesta. Koetan
hoitaa poliisikomissionerin tointa si­ten,
että erottuani toimesta teidän
ei tarvitse katua sitä, että olette
minua onnitelleet. Vilpittömästi tei­dän,
— Joseph A. Warren."
Hochman on yksi niitä New Yor­kin
nniotoimitsijoita, jotka kuuluvat
juutalaisen noske-lehden "Daily
Forwardin" koplakuntaan. Väären­nysten,
väkivallan, sakilaiskomen.
non ja poliisihurttien avulla kopla-kanta
on koettanut pitää kontrollia
naisten pokuteollisundessa toimivis.
sa unioissa vastoin jäsenistön tah­toa,
sillä seurauksella, että ennen
voimakas International Ladies Gar-ment
"VVorkers unio on murskattii.
Tämän järjestön rippeitä koettavat
njrt Benjamin Schlesinger ja mai-nittu
Hochman runnata. Tuo kir­jelmässä
- Ilmenevä veljeily poliisi­laitoksen
kanssa tm merkinnyt pal­jon
verta ja haavoja New Yorkin
pukntyöläisflk.
hyökkäys Paraguayhin on nyt taval­l
a a n hajottanut Paraguayn porvaris­ton
kahteen leiriin. Toinen ryhmä on
Englannin imperialistien puolella ja
toinen Yhdysvaltain imperialistien t u ­kena.
Jo pitkät ajat on Paraguajm kom­munistinen
puolue taistellut päättä­väisesti
näitä molempia ryhmiä vas­taan.
Se on selvästi osottanut, että
Yhdysvaltain imperialisteilla on tarko-tuksena
provosoida sekä Paragiiayn ja
B o l i v i a n välillä, jotta he siten voisivat
l u j i t t a a asemansa Chacon öljylähteil­lä.
Samanaikaisesti on puolue myöskin
paljastanut, kuinka näitä öljylähtei­tä
on koetettu salaisesti myydä vie­raille
kapitalisteille.
Yhdysvaltain kapitalistit ovat Inii-tenkin
jo saaneet, kuten alussa mai­n
i t t i i n , sumia alueita Chacosta Iial-tuunsa.
Edelleen heidän hallussaan on
suuria teollisuuslaitfi^sia lähiseuduil­la,
kuten Pinascon, Sastren j a G u a -
r a n t i n kaupimgeissa. Paraguayn pää-kaupimgin
satama on* kokonaan y h -
dysvaltalaisten_Joimialueena. j a sen
kautta kulkee suurin osa Paraguayn
liikenteestä.
E n g l a n t U a ^ l l a imperiaJismilla on
vaikutusvaltana Paraguayn itäosissa.
Englannin imperialistien hallussa on
ei mene koskaan pitemmälle. V a l l a n -
kumousaika dn verinen. Mutta hän
karttaa verenvuodatuskuyauksia. Hän
ei ole sokea niille, mutta hän pitää
"niistä puhtunista kivistävän ham­paan
kopeloimisena". Qn parasta kor­jauttaa
hammas. Hän viittaa alusta
lähtien sankariensa tien, ja nämä
tiet ovat osoittautuneet laatuisiksi
käytännöilllsessä elämässä.
S e i f u l l i n a kuvaa kertomuksessa
" L a i n r i k k o j a " , miten koditon lopuksi
saa kodin — rakentaa kodin j a kas­vatetaan
yhtelsktmtakelpolseksi hen­kilöksi.
Seifullinan ratkaisu on sit­temmin
osoittautunut ahioaksi oikeak­si.
Tämä hänen kertomuksensa on
vuodelta 1922.
K i r j a i l i j a t a r on itse elänyt kyläelä­mää
— hän timtee talonpojat, heidän
käsityskantansa, uskonsa ja kielensä.
suima viljelysalueita, karjanhoitokar-tanoita,
metsiä, teolllsuuslaitcfoia.
Hän ei kaunomaalaa heitä. Hän ei ole
sokea talonpoikain vähemmän mlel-lyttäviUe
puolille, mutta samalla ker­taa
tuntee hän itsensä kuin yhdeksi
heistä, ja siitä syystä on hänen a r ­vostelunsa
ikäänkuin äidUllstä kuri­tusta.
Hän tuntee kuvattavansa, ja
siksi ovat hänen henkilönsä n i i n elä­viä.
Romaanissa "Virinea" kuvaa- kir­jailijatar
venäläistä talonpoikaisnais-ta,
joka on liiaksi voimakas sopeutu-akseen
orjan elämään, mikä ori a i ­kaisemmin
ollut naisten ärptma. Hän
riuhtaisee itsensä i r t i j a elää vapaas­ti,
mutta ei ole kuitenkaan onnelli-hen
— ei tiedä mitä haluaa.
Lopuksi törmää hän — vallanku­mouksen
jälkeen — yhteen erään
miehen kanssa (uutta talonpoikais-tyyppiä)
joka ymmärtää, että naisella
on oltava samat oikeudet kuin mle-helläkin-
Esiintymisensä kautta valaa
hän Virineaan uutta uskoa elämään.
r&mä. näkee yhtäkkiä selvänä tiensä:
k o t i — työskentely. Hän haluaa olla
työläinen, puoliso, rakastajatar, äiti
ja toverL MieUi olla yhdenvertainen
miehen kanssa. Vasta täUöin saattaa
hän, jos niikseen tulee, rientSä kuo­loon
ihanteensa, puolisonsa, poikansa
puolesta.
Tämä kyky nähdä kylän talonpd-kalsnaisen
silmillä, on tehnyt Seiful-
V.k. 14 p:än S.S. julkaisi erään hä-lyj'ttävin
otsikoin varustctim uutls-luontoisen
jutun, jossa oli m.m. seu­raavaa:
" — Skandinavinen puutyöläisten
unioni (on) näinä päivinä päättänyt,
että siinä tapauksessa, jos Suomen
puutyöntekijäin liiton tarkoituksena
on noudattaa Venäjän liiton kanssa
tehtyä sopimusta, tulevat muut skan-dinaviset
puutyöntekijäin Uitot rikko­maan
suhteensa Suomeen. Skandina­vinen
sopimus läklrautetaan, mikäli
se koskee Suomea."
"Tiedonantaja" tiedusteU asiaa S.
Puutyöntekijäin liiton johdolta, josta
ilmotettiin, että muuan' p.o. unionin
yksityisen tohnitsijain kirje on tosin
saapunut, jossa kosketellaan uutisessa
mainittua asiaa,' mutta ettei erotta­minen,
ole ollut missään unionin ko­kouksessa
käsiteltävänä. J a luonnol­lista
on, ettei mikään epittamlnen
saata tulla kysymykseen muuten kuin
yhteisen kokouksen päätöksellä.
neet avata hätäännyksissään oven
sisäpuolella -ollutta hakaa, tulen
päästyä valloilleen nähtävästi heidän
siellä leikitellessä. Parin tunnin
kuluttua oli koko rakennus palanut
poroksi, koituen palosta vielä ai­neellistakin
vahinkoa 50 tuhatta
markkaa.
KURISTUSTOIMENPITEITÄ
H A R K I T A AN
Sosialiministeriö ryhtyi syksyllä
alustavasti käsittelemään mahdolli­suuksia
yleisen työrauhan aikaan­saamiseksi,
j a tarkoituksena »oli jo
ennen vuoden loppua päästä käytän­nöllisiin
toimenpiteisiin. Kun k u i ­tenkin
nyttemmin on asetettu talou­dellinen
neuvottelukunta ja siihen
perustettu myös sosiälinen jaosto,
on ministeriössä katsottu, että neu­vottelukunnan
sosiälinen jaosto on
oikea elin ottamaan pohdittavakseen
myös työrauhakysymykset, minkä
vuoksi ministeriö on antanut käy.
tännöllisten toimenpiteiden harkit­semisen
raueta. •
HYÖDYTÖN TALO
Eräässä eduskunnan Istunnossa oli
keskustelun alaisena eduskuntatalon
rakerinusarvio. Maalaisliittolainen P i t ­känen
päästi silloin kuuluville m.m.
seuraavan lakoonlsen lauseen:
— Uuden eduskuntatalon arvoa on
^. vaikea määritellä, koska taloa ei käy-
S.S:n uutisessa on siis osaksi pe- tetä mihinkään hyödylliseen tarkol-rää.
Mutta sellaisenaankin se ansait­see
huomiota. Suomen sosdem johta­jisto
on siis onnistunut provosoimaan
puutyöläisten skandinavisen unionin
toimitsijan uhkaamaan törkeällä am­mattiyhdistysliikkeen
skandlnavisten
suhteiden särkemisellä, jos Suomen
puutyöntekijäin liitto koettaa omalta
osaltaan vahvistaa ja yhtenäistyttää
järjestyneiden puutyöläisten kansain­välisiä
suhteita!
tukseen.
K a l k k i kansanedustajat remahtivat
äänekkääseen nauruun kuultuaan tuon
katkeran totuuden.
KOLMEN SUURPANKIN YHTEEN-LIITTYMINEN
ODOTET­TAVISSA
Jo pitemmän aikaa on käyty neu-
[votteluja uuden suomalaisen suur-
Suomen järjestyneitä puutyöläisiä 1 pankin perustamisesta. Näiden neu-el
kuitenkaan moisilla mörköillä pelo-j vottelujen tuloksena päättivät Län-teta.
Jos herrat haluavat särkeä am-! si.Suomen Osake-Panlcin j a Tampe-
P h i l i p h Marden teki ankarasti • t i e ­teellistä
työtä kysymyksen selville
saamiseksi. Mutta parhalmmatkaan
hänen ponnistelunsa tuon mielenkiln-toiseh
asian suhteen eivät tuottaneet
toivottua tulosta.
Tfyö alkoi vihdoin rasittaa Mardenin
hermoja sihiä määrin, että hänen
sUloin tftUöhi täytyi alkaa nauttia
kokalnia, pysyäkseen vireessä Ja työl­leen
uskollisena. Marden ymmärsi k y l ­lä
tiedemiehenä pahan, mikä siihen
kätkeytyi, mutta hän oH n i i n työ­hönsä
innostunut, että hyväksyi m i l ­tei
vaistomaisesti lunnaansa vaativan
kokainin auttajakseen.
Kuten luonnollista, alkoi kokainl a -
Jan pitkään Jättämään tuntuvia v a i -
kutuksiaan Mardeniln: hän saattoi u -
sein mennä tajuttomiin horrostilolhln
Ja uneksia niissä yhtä Ja toista.
Ne olivat kuitenkin kalkki hajanai­sia,
vailla kiinteätä yhtenäisyyttä ole­via
uneksintoja. Mutta edellämainit­tua
kysymystä koskevan tieteellisen
työskentelynsä loppupuolella näki hän
eräänä päivänä kiinteältä yhtenäisyy­deltään
Ja ennenkaikkea laadultaan
kummallisen hpureunen.
Marden saapui tavalliseen tapaansa
työhuoneeseensa kokalnia nauttinee­na,
kun hän äkkiä tunsi saaneensa
hirmuisen tärähdyksen Ja lentävänsä
kumoon tuoliltaan lattialle. P i a n Ben
Jälkeen tunsi hän miten huone, Jossa
hän työskenteli, särkyi moniksi s i ­lmiksi
Ja ahdistava kuumuus täytti
ihnan. Sitten näki hän, kuinko suu­ret
ihmislaumat, eläimet, talot, upe
at palatsit muuttuivat slhnänräpäyk-sessä
tuhkaksi j a hukkuivat kuumuu­den
synnyttämään • hehkuun. Josta
vähitellen Jonkinlaisen yll-lhmlsen
muodon • saava olio nousi, Jullstain
kumisevalla äänellä; "Pyhän viisauden
synnyttämä ikuinen laki on maapal­lon
kohdalta täyttynyt, se on suuren
salaperäisen määräyksen mukaisesti
sulautunut planeettaan, joka on a l ­kava
uuden, pltemmäUe kehittyvän
Inhimillisen elämän." Sitten puhuja
muuttui jälleen usvaksi j a haihtui
P h i l l p h Mardenin näköpiiristä. Tä­män
jälkeen tunsi Phillph Marden
kuumuuden käyvän yhä sietämättö­mämmäksi
ja muuttuvansa Itsekin
tuhkaksi, sitten PhUlph Marden oli
käyvlnään lävitse koko tieteellisesti
todetun Inhimillisen elämän kehitys-
Jakson: hän .sai tuntea olemisen a l -
kuperälslmmästä muodosta sen kor-
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
n EDUSTAKAA PILETTI ASIOITA
vapaudelle ottav» rahavälityksiä
•astaan myöskin.
' A P A U S PORT ARTHUR BRANCH
310 Bay Street,
Port Arthur. Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1887 St. Antoine St.,
. Montreal, Que.
A. T. HILL,
357 Broadvicw Avo., Toronto, Ont.
J . OKSANEN •
Eirkland Lako, Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupinc, Ont.
CHARLES HAAPANEN.
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
DAVID HELIN
-rl oalkkakunnilla Pohj.-Ontarl'w
"Hienoja" juomia
eräässä kieltplahi-m
a i ^
mattlyhdistysliikkeernme kansainväli­set
suhteet, niin .se on tietenkin hei­dän
asiansa. Mutta järjestyneet työ­läiset
päättävät omista asioistaan her-reen
Osake-Pankin hallintoneuvostot
pitämissään kokouksissa pankkiensa
ensi tammikuun 10 p:nä pidettävil­le
ylimääräisille yhtiökokouksille
Kuten tunnettua, on Suomi kielto»*
lakimaa, mutta nyt lahtarikomcnnon
aikana oh siinä maassa kicltolabta
huolimatta juotu väkijuomia enem>
pi kuin milloinkaan ennen. Siitä on"
huliganismi ja ennenkuulumaton tl>
kollisuudcn lisääntyminen myöskin
seurauksena.
Kun nyt taas ovat syksyplmeät,
ovat • Suomen vallassaolevien luok­kien
rlkökseliiset tutkijat ryhtyneet
voimakkaasti valistamaan kansaa ta.
vattöman suurella alkohoHsalakulje-tuksella,.
Suomen lehdet kertovat,
että jatkuvasti on useampia, eri ka­pitalististen
valtioiden lipuilla va­rustettuja
laivoja aluevesien raj*oiIla
väkijupmalastelneen. Tullimiehet
ovat jatkuvasti saaneet suuria taka­varikkoja
tehdyksi. Usein monia tu­hansia
litroja, ei ainoastaan spriitä,
mutta myöskin "hienompia juomia".
Kun yleisen tilaston mukaan ole­tetaan
n. 10 pros. salakuljetustava-rasta
joutuvan tullimiesten saaliiksi,
niin tuo "onnistuneesti" kuljetettu
keimpaan muotoon kehittymisen kum- 90 pros. muodostaa tavattoman mää.
malllsuuden. Joka hänelle tähän saak- »"än alkoholia, jolla Suomen kansaa
rojen ti^rkeästä pelistä väHttämättä/ehdottaa, että mainitut pankit sekä
ja päättävät niistä siten, että pää-: j i ^ a k u n t a i n Kesku-s-Pankki Oeakc-tökset
tulevat koitumaan sekä heille i yj,tiö, jonka kaikki osakkeet oston
itseUeen että koko ammattiyhdistys- ^gutta siirtyvät kahdelle edellämai-liikkeelle
onneksi ja vahvistukseksi. nitulle pankille, yhdistettäisiin sekä
että ne j o tammikuun 1 p:stä läh-tejä.
jotka tuskittelevat bolshevikkien 1 ^.jgj^ toimisivat yhtei-seen laskuun.
takia, sen johdosta että "roskaväki"
on noussut valtaan.
Edelleen ehdotetaan, että arvon-järjestelyjen
takia Länsi-Suomen
Missä ennen nähtiin vain kärsivä, Q^jjgp^j^j^l^j gnncn pankkien yh-mutta
liikkumaton kansanjoukko, on
nyt kuohuvaa elämää.
distymistä antaisi 12 vanhaa osa­ketta
kohti yhden uuden osakkeen
J a ulkoinen vallankumous on ^""^, nimellisarvosta sekä Tampereen O-nut
sisäisen vallankumouksen. Vena-,^^j^^p^^j^j^j ^^gj^-gä vanhaa osaketta
: lähien proletaari, joka on aina o " " t ; k o h t i yhden ilmaisen osakkeen.
- yksilöllinen, on nyt saanut kasvot Jaj j ^ ^ ^ mainittu vapaaosake annet-äänen.
Tätä vallankumousta kuvaa; ^ . ^ j . ^ pankkien yhdistymisen yh-
Selfulllna parhaiten. On pitkä ^^l^lteydesaä ja uuden pankin osakkeet
esim Turgenjevin henkevistä naisista, joo markan nimellisarvoi-talonpolkalsnaijseen,
eilispäivän orjat­tareen,
vapaaseen ja itsetietoiseen V i ­rineaan.
siksi, tulee yksi Länsi-Suomen Osa-ke-
Pankin osake vastaamaan yhtä
ja Tampereen Osake-Pankin kaksi
Marraskuun vallankumous on l a h - ^-^^^ ^^^en pankin osa-kettä.
Uuden pankin osakepääoma
„ , i , „ ' ' tulisi näin ollen olemaan 115 m i l j.
uxuxmnuMtauien, n x a s j a vainteie-jsa. Kuten vmnea, vinaa Deuulima,^ — . . . -g
ya elämä, j o k a on n i i n täynnä liikmx-j kaikkea heikkoa ja velttoa^-I^lnrik-1 ^ ^ r k k a a j a ^^^^^
joutanut kansalle vallan, ja sen
si on kansan voitava käyttää va
mä monimutkainen, rikas ja vaihtele-1 sa. K u t e n Virinea, vihaa Seifullina
toa ja dramaattisia tapahtumia. Hän | kojassa" tuomitsee hän tämän helk- v"a*t "^t'i'/l?it, .f^tu; levat olemaan noin 760
miljoonaa markkaa ~gekä bilanssien
loppusumma noin 1,300 miljoonaa
markkaa. Haarakonttoreita tulee
uudella pankilla olemaan 98.
Vapauden lukijat
on täten tavannut puhtaasti yksilöi- kouden laitoksissa, Joissa lapset vete­listä
tyyppejä, j o i l la kullakhaTOTi omatbehtlvät ja piipittävät lauluja kuusls-luonnepiirteensä,
kumoten täten a i - | t a Ja jäniksistä, ja leikkelevät paperi-
^alsempaln, porvarillisten k i r j a i l i j a i n j kukkasia. O n tehtävä työtä —- k a i k k i -
käsityskannat naisista. i en hyväksi; rakennettava kaikki k u n -
'T^J^^^^^^rJ^^^^^^Jt ^ »«»Peasti a i k a on vierinyt kuluneina l a p ^ k u i n kylään. Hänen sydämensä, .«kevät ostoksensa ainoastaan niis-ta
fo«!SiV^*J^*^^!r^ ^ syy-| vuosina. Siitä ei ole niinkään pitkä' sykkU yhtä lämpöisesti G r i s h k a l l e . i l i i k k e i s t ä mitkä Vapaudessa fl- ^J^^.J^^^f^'^^^Jf^' ^'^^^^ kh--'kulkuri- j a varaspojalle kuin V i r i n e - ; mottaa j a kehottavat naapureitaan- SS^SS^^f^ Yhdysvaltain i m - j j a l l i j a i n kalpeat tyttöset kaihosivat! alle. s i l l a Grishka on vain levottomain' kin tekemään samoin. Siten mene-luHIstoe
murhenäytelmineen- Nyt j a z - ' paristoon, tulee kulkurista heti täy-zaavat
nämä jalot naikkoset, nuuskaa- s i n tietoinen, vastuuntuntoinen työ-i,
anifco« •sr.^i 11. ^ v.^ Boliviassa, v a t kokaiinia j a odottavat parempia-Iäinen — Seifullina opettaa, että v a l -
emigrantteina B e r l i i n i ^ S ^ ' lankumous on. herättänyt p a i j ^ ^ uu-k
^ ^ - j s a ^ r i - , lyijy-, rauta- j a Ja Pariisissa, taikka on kaiho!.; s i a voimia kansassa, mitkä voimat on
petroieumituotanto. sfsta impyslstä tuUut maaseudun tä-j otettava varteen. - Anastas Jarmas.
ka oli ollut vain abstraktinen kirja-totuus.
Houreunl, jonka Phillph Marden
näki, oU siis pitkä Ja omituisin, mitä
saattaa ajatella.
Jälkeenpäin, lopetettuaan tieteelli­sen
työskentelynsä ja vapauduttuaan
pitkän Ja tarmoa kysyvän taistelun
Jälkeen tuasta tuhoalneesta, on P h i ­l
l p h Marden kertonut monelle ystä­välleen
tuon kaamean houreunielä-myksen,
lisäten siihen leikillisesti hy­myillen:
"Minulle ovat siis i n h i m i l l i ­sen
elämän tieteellisesti todettu kehit­tyminen
j a maapallon tulevaisuus t a ­vallaan
konkreettisia elämyksiä".
kieltolaista huolimatta salaise;sti
myrkytetään. Että tässä hommassa
täytyy olla mukana suurien pää­omien
bmistajain, on itsestään sel­vää,
Pikkuvällttäjät eivät kykenisi
kymmeniätuhansia litroja hankki­maan
"hienoja" juomia ja niiden
kuljcttamlBeksi kustantamaan nopea­kulkuisia
hyvin ' varustettuja moot­toriveneitä,
jopa vedenalaisiakin se­kä
loistoautomobiilejä, joilla tavara •
kulutuspaikoille kuljetetaan.
Näin tuhmaia on Suomen "itsenäi-nen"
porvaristo. Se elää kuten
"maaliman lopun" edellä ja sellaisen
maailman työväestö järjestäydytty­j
ä ystävät lastaavat miltei nölkke- Suomessakin tulee lopettamaan
Uksetta: "Ensimäinen olisi varmaan-kln
harvinaisen tunnelmarlkas elä­mys
j a toinen erittäin kiinnostava
näky".
ja luomaan sen raunioille sosialisti­sen
yhteisknnnan.
tuneet verrattain nopeasti ja suurella
voimalla Paraguayhin valtaamaan it­selleen
lisää vaikutusta.
telien tuemme omaa liikettämme
sekä autamme sitä palvelemaan il-raottajia
rahansa edestä.
Yhteistyöllä olemme liikkeemme
rakentaneet ja vain sen avulla me
voimme sitä edelleenkin kehittää.
SiHä syystä SOtSSmme unhottako
Vqmnden ilmottajia.
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Caoadatt varten suorittaa kafk-kiu
maan viralliselle edustukselle
kuuluvia tehtäviä, antaa pasdejs
Tiatkustusta varten kotimaahan tai
munalle, vahvistaa asiakirjoja, kään­nöksiä
y.m., selvittää perintö- Ja
muita Suomen kannalainiin kohdis­tuvia
asioita.
Osoite:
. Coa«aUt« General of FinUod.
Boom 918
1410 Stanley Street, Montreal.
(Comer S t Catharine 6nd Stanley)
AKSELI RAUANHEtMO
pääkonsuli
Lisäksi on Suomena eduetajin»
Canadassa: Konsuli Erick. J . Korte
Port Arthur, Ont. — Adiel Saari­mäki,
319 Bay St., Toronto, Ont. —
H. F. Albert Hermanson, 479 Main
St., Winnipesr, Man. •— Thomas
FranssI, Box L . Copper Cliff, Ont.
Yli kolmas osa, sadan vuo­den,
on Dodd's munuais pille­rit
ollut huomatuin lääke selän
pakotukselle, reumatismille,
virtsarakko vaivoille ja moneen
muuhun kipuun, jonka on a i ­kaansaanut
huonot munuaiset.
Saatavana kaikissa kaupoissa
50c laatikko tai 6 laatikkoa
$2.60 tai tilaamalla snoraan
The Dodds Medidne Company»
Ltd.» Toronto 2, OÄt
r r
•M
• M
3.
11
•1
Ci - Vi