1930-07-24-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
? Srk-;
•••"••>
alfalfa pai
ipi olemassa toi-miehen
ladossa
tilaisuudessa äskettäin
^mHUtainia Ontarion suurim-
[Ljafarmareita yhteen, ja pu-
^ttääa alfalfa, puna-apila
nolri. Harvoin ovat fsnnarit
ylimielisiä tästä kysyinyk-jkuin
nämä olivat.^_v...,o ;
Imä niitäJi ..alfalfaP .vähä.
kuin se pääsee täyt^o^.^uk-sanoi
cnsimäinen, vaiH^
kin, eftp' aikamäärä
Itmnkaan täsniällinen, _ sillä
^kukassa oleminen ei tar-
'^tä, eitä kaikki kukat blisi-
'«iki. Silloin kun alfalfä" on
g'a kukassa, ovat tuskin
• kukista todella auenneet
nmat kukat ovat J6'käris.
ja myöhäisenimät ovat vielä:
• Heti kun kukat" älka:
karista ja siemen rupeaa mqo-aan,
alkaa varsi kov^in-ja
sitkistymään, josta
rehuarvo huononee* 'Siitä
_ pidän edullisempana niit'
ennenkuin alfalfa pää$ee siUp.
"e, jota tavallisesti sanotaan
53 kukassa olemiseksi. ,
_kenlainen heinä, eritoten
a, jos se niitetään ennenkuin
liiin tuleentunut, on luqn-isesti
mehukkaampaa kuin
;mmin niitetty, mutta samal-in
se pn parempaa rehuksi,
vaikeampaa saada kuivaksi,
knullnt joidenkin kehuvan,
ovat niittäneet, haravoineet
ajaneet latoon ai f alfansa yh-päivässä.
Minä puolestani
me heinän kuivahtaa, ettei se homehtuisi.
• "Puna-apilan , koetamme >saada
niitetyksi täydessä kukassa ollessa.
i OS liittäminen jätetään siksi, että
kukat alkavat käydä ruskeiksi, kovettavat
varret puumaisiksi, niin-
'kuii^'''alfalfaiakin. Timotei on parhaimmillaan
niitettäväksi silloin,
kun se on toiskertaisen kukinnan
asteella."
- Saapu\-illa olleet tobetkin hei-näviljelijät
sanoivat tulleensa sa-mänTäisiin
kokemuksiin. - Eräs, jolla
, oli kovin laajat heinäviljelykr
' ^ i , ' kuitetikih huomautti, että aie*
ei Voi näitä määriä aivan tarkalleen
noudattaa, kun ilmojen ja
apuväen saannin takia toisinaan
joutuu pakosta liiaksi kiirehtämään,
toisinaan taas liiaksi myöhästyttämään
heinänkorjuuta. Mutta
hänkin myönsi, että nämä ohjeet
ovat aivan paikallaan, milloin
suinkin voi niitä noudattaa.
LUONNE ON TÄRKEÄ' TEKIJÄ
SIALLA, JOSHAN IHMf-
SELLÄKIN
Eräässä maatalouslehdessä muuan
farmari valittaa itsellään ole-
: van sikoja, jotka ovat ahneita syömään
eivätkä koskaan saa kyllään-sä,
vaan aina vinkuvat lisää, mutta
silti kasvavat hitaasti ja pysyvät
laihoina, niin että vasta 8-kuu-käutisina
tiiskm painavat 200 paunaa
ja ovatv teurastuskelpoisia.
Kuitenkin ovat hänen sikansa hy-väksitunnettua
valkoista York-shire-
rotua. Toisinaan liänellä sa-manrotuiset
siat sainanlaisella syötöllä
ja muuten samoissa oloissa
ovat menestyneet paljoa parem-
ID
- . ... .... mm. •
varsm tvvtyvauien, ctta sula T J - n . . . , . i _if_if_ naneile vastaa toinen farmari,
joka sanoo" kasvattaneensa sikoja
< paljokin, enimmäkseen York-shilre-
roluisia, että kaikis.sä sika-käsitelty
alfalfa on toisen
en ladossa eikä minun. Hei-ön
nopeistuttamisen sijasta
sitä viime vuosina hidastut-
Nykyään me aikaseen teh-heinäii
kuivaamme ruholla,
olemme nähneet niin paljon
palavan muutamia viikkoja
teon jälkeen, ilmeisesti siitä
• että heinnät ovat kuumen-ja
itscsyllymij:ellä aiheut-palon.
ulcoaminen on hitaampaa . ja
kalliimmaksi kuin koneella
ointi ja korjuu, semminkin
läjtyy käyttää vierasta väkeä,
pe on silti halvempi fciiiu
palaminen täysineen, ja hei-lee
siten parempaa. Meillä riei
heinää sateella eitä heti
jälestä, eij>ä aatnukasteen-aikana,
sillä se kuivaa päl-pikemmin
pystyssä kuin maa-kaadettuna.
Niitettyä anne-
-heinän vähä lakastua riiitok-ennenkuin
ruvetaan haravoi-ajan
pituus riippuen ilmäs-iinänkasvun
vahvuudesta'' ja
tuneisuudesta. Oikein kuu-päivinä
me joskus kohtälai-talmituneen
alfalfan härä-
"e ja panemme rukoihin sa-päivänä
kuin se on niitet-mutta
varhaisemman hei-k
«juussa emme koskaan isita
Anhamme heinän kuivua ru'-
kunnes se käteen tuntuu val-latoon
ajettavaksi. Halu-haihduttaa
liian kosteuden,
mutta emme halua saada
liian kuivaksi, ettei kovin
' lehtiä kariseisi Kosteilla
toisinaan täytyy hajottaa
ja tuuleentumaan antaaksöm-lilla.
Äijä ei ollut paljo liikkunut
mailmalla, varsinkaan nä.in%
viime vuosina, joten neitosten tans-sipuvut
herättivät hänen erikoista
huomiotaan.
"Noiden mampselien • puvut",
hän virkkoi eräille tuttaville^,
"ovat minun nähdäkseni justiip
samanlaiset kuin piikkilanka-aita."
"Kuinka niin?" kysyttiin
No, kattokaas — näyttävät suojaavan
sun paikkojasi, kuitenkaan
haittaamatta näköalaa"
Kaksi farmaria sivuutti toisensa
tiellä ja pysäyttivät hevosensa,
koska toisella näytti olevan asiaa.
"Muni hevosellani on pääntauti.
sinä annoit sille hevosellesi,
joka tuonnoissa vuonna poti samaa
tautia?" • . '
"Tärpättiä. Hei, ruuna!"
Viikkoa myöhemmin he taas
kohtasivat toisensa.
"Kuulehan, Mikko, kun minä
annoin sille hevoselleni tärpättiä,
niin se kuoli."
"Niin kuoli minunkin konini.
Hei. ruuna!"
Osaaid»iiiuiittaIliiie^
Ta]^iiat]a^ito3
KaOEenlauien vialm setlBl5i^
B«aa ön erä&nlAista tsuiistcdinin^'
ämiset mttyvM"«sim. henlivaijnt--
tusyiidJstykseeDi ti^otukseli Ä&|-
!ro jiseiiöstte iurvaamiseen }fxui^-
man aiheuttaznan vahingon va) "
lilastotjcn avulla voidaan tarlpi
lastea paljonko vakuutusftiD^rBgL
nyönt&minen tulee kuUekl© vi^;
taluttajalle maksaaiaaxi. y»lajittuf^
laitos itse et tuot^,"' mitS^ VJ*^
arvoja — ei se mtiiita raakä-a|lDett|
tavaroiksi. Jos se siis tekee vö|kt<j.
Ja. merkitsee si sitä. että vakuu^
jiita" on' otettu enemmän kuin ^^U#
heidän turvaamisensa vakuutulis^
i£L on tullut maksamaan.' V^^tot
uc3)co$taan kuuluisivat siis miXlp.
SÄtta liarvat yhtiöt suorittaviajb ^ .
des mität^tä osaa voitoistaan vn-kuUttajiUe
takaisin. Vakuutus ob
öiuiitctfcu yksityisten rlkasttittkpilf
keihic^i ja sen osuustoiminpall^e|3
luonne yritetään hävittää. ' • , '
X^lixipe vuosina on kumminkin eti|.
päässä kuluttajien osuuslljkketde^
alott^ta perustettu puhtäastT o.
suustoinilimaliisia vakuutuslaitoksia
Belgian osuustoimintaliikkeestä
Office Cooperatlf. Beige (Belgian
osuusliikkeiden toiimsto) antaa tie.
toja Belgian soslalif asclstien kon-trolUssa
olevista osuusliikkeistä.
Vuonna 1927 niitä pii 58 Jä vuorina
1928 niitä oli 60, vastaten 219 vuon.
na 1912. Osuusliikkeiden lukumäärän
alentuniinen on «euratik££na sii.
tä yhteensuIattaiiUsppiitiikasta, Jota
johto on selannut. Jäsemääärä on
kohonnut 170,748 vuonna 1912 299,>
jis vubima 1927. laskeakseen 186,-
598 vuonna 1928. Liikevaihto ko-hosi
,47.5 miijoasnasta frangista
vuonna 1912 67.7 miljoonaan fran-gilh
vuorina 1Ö27 ja 76 mlljocmaaa
roduissa on yksilöitä, jotka eivät frängUn vuonna 1928. (1927—1928
oli kysymys paperifrähBteistä, joiden
ftryp 'vÄslaa vain 1.2^ osaa spdan-edelllsestä
frangista.)
Vuoden 1Ö29 tilastoja el ole saa,
tu selvitettyä. Belgian osuustoimintaliikkeen
luonteenomaisin pllnre o»
sen läheinen yhteistoiminta Belgian
TJrövaenpuolueen (BO|*) kaissa.
Qsuusilikkeiden jäsenet, jotka ovat
kommunisteja, on erotettu ja liiton
toimeenpaneva komitea on vahvista,
riut erotukset. Töinen Belgian o.
suustoimintalllton luonteenomainen
liiirre on yhSt, llröäntyvä ybtglstrt.
ininta finansslkapfial^^ kanssa.,
Belgian "työväeiipähklij** välltjr;^.
seliä osuusliikkeiden kuluttajat <yvat
xttorillla keinoin sidottu käpitad^il
siiln osakeyhtiöihin ja sUrt^äayrl-tykslin.
Tämän takia h ä n ^ Bell
a n pääoma lätelsen yhteyden
••työväenpuolueen" kanssa, tarkoituksella
riistää Kongpa. Samto
miimtäa seuraa "työväenpuolueen"
uusi säästö, ja luottopaxiidd,. CCo^
tpir des Deppts et Prcts)..
tä olla voi Nämä ^-«iat lihovat Jtelgian osuustoiinlntafasdstien ja
jjuolta tai kolmatta-osaa vähpm- ^pHalistien yhteistoiminta pälvelefe
mällä ruualla kuin mitä tavaili-'^^!^ siten, että he voivat kerätä
a o o f i *^^rU^ » u ••" « I M tjröyäestön säästöt kapitalististen
sesti tarvitaan, ovat hyvaa k i l - | ^ ^ g ^ ^ käytettäväksi. Mutta tär.
junpinta - (bacon) tyyppiä, ja t^in asla tässä yhteydessä pn se,
he on helppo saada 200 paunan että tänia systeemi suorasti yhdls.
koskaan ole tyytyväisiä eivätkä
menesty hyvin, vaan ovat rauhattomia
ja vinkuvat yhtäpäätä. Viih-lyäkseen
ja menestyäkseen täytyy
sialla — hyvärotuisuuden lisäksi
— olla tyyni luonne, hyvä, puhdas
ja mukava lätti ja kuiva makuupaikka,
säännöllinen ruokinta
•eikä koskaan enempää ruokaa
kuin mitä se kerrat rdan syö.
Sanoo kasvattaneensa kaikenlai-csia
sikoja, joista on saanut toi-setT'!!!
y-ylävaän' kuhfoon d-Uuiikäu-tisina,
mutta suuremman osan
vasta 8-kuukautisina. Vihdoin viimein
oli löytänyt mieleisensä ro-duHj
"mustan englantilaisen"
(English Black). Kehuu sen olevan
tyytyväisintä rotua, mitä hän
on ikinä nähnyt; ei koskaan vingu
niinkuin muut siat, ' ja emäsiat
ovat parhaita porsaan-emoja mi-riainoisiksi
6 kuukauden ikäisinä-
^fiinpä hän kysyjälle suosittaa
tuota • rotua pikakasvuiseksi siaksi.
FAHMARIN KANNALTA
KATSOEN.
Vanha farräari oli, vaihteeksi,
lähtenvt. lähikaupunkiin suurille , > -
kesäjuhlille. Jäi vielä illaksiidn j ^ J ^^^^^^^^i^f^...^^-
'katselemaan nuorten karkeloa haa*-
tää Belgian suurpprv»istqn "työväenpuolueeseen"
Ja senkautta työ-v^
niuqkkaari. i^öväenluokan käy.
tjBttävänä iBelglassa oh suuri poltit-fjneh
puolue, monia ammattijärjles.
töjfä jä voimakkaita osuuslUSikeitä.
mutta siltä huolimaita 1^öiäis$i Bel.
gi^sa saayat huonompaa palkkaa
kuhi muissa kapitalistisissa mais)».
On aivan paikallaan 'sanoa,, että
eri komppanioiden ja osuusUiklkeC
Se säilyy --^ 6n aina maitoa
Cafiadaliunen
Turvattu jm^itcaaäi
tään soslalifascistlsille IjyrokiÄätieU-le."
jotka palkkioksi tästä johtavat
osmisliikkeet ka,pltali^en lyjjisyleh-,
milsL Ne bocHaukset. jota eri liik-keet
jakavat jbhtokuntleri jäsenille,
ovat ainakin porvaristolle edullista
sijoitusta. ,
Ahran samoin kuin katooUnen
puolUe on "työväenptioluettä" vastassa
poliittisella areenalla, katoo-liset
osuusliikkeet vastustavat, so-slalifäscisteja
osuus|»i^iintaväinoilla.
Sqslalifascistlen hallussa olevat ö-suusliikkeet
ovat yksinomaan kulutus-
ja tuotanto-osuuskuntia, jota-vastoin
katooll^t osuusliikkeet ovat
hallitsevia maataloudessa, "talonpol.
kain keskuudessa. Kuitenkin kum,
matkin liikkeet ovat puhtaasti kaupallisia
laitoksia: sosialidemo^jaatit
keräävät työläisten rahat' ja sääs-töt
ja katollikit talonpoikain, kumpainenkin
ne sijoittaen rahavallan
käytettäväksL
- KatoIUkklen - osuustoimlntajärjestö
tunnetaan nimellä Boeisnbonä.' LSU
hemmin = käsij^lemäitä ^ < alktiai Ja
toimintaa, .hupinautamme .va^ -.että
Boerenboindiila on suuri n^är^ st.
joituksia käpitallsliElin laitäkäOn;
Tshekkoslovakian hiilikaivoksiin'. E.
telä-Afrikan tlmanttöcaivoksUn, jne.
Se on yhteydessä Liegoi "Industre-
Compagnien" kanssa, jalka,- aa sdxt
BUs sellaisia, joissa vakuuttajille annetaan
mahdolllslmnian paljon
kuutuistui^äa mahdollisimman h ä t
valla ja jos voittoja tulee, niin vipl-tot
jaetaan vakuuttajille taJiätst^.
melkehi kaikissa niissä maissa^ 'mli.
^ on tniiutakin osuustoimintaa^
Itiinpä esim- Suomessa on v^kuutUii^'
yhtiö "kaiisa" muutamassa "viipdfsl
sa kohonnut mahtavaan asemiaan,
kuuluen siihen jo noin 150,000 jäsentä.
Amerikassa on vakuutusyh(|i^ty(!
"Ne\y Era Life AwocIatlon'V puhu
taastl osuustoiminnallinen vakuiitTis-laltce,
kuuluen m-m. Amerlkaii
suustolmlntaliittopn. Se on oiliii toU
minnassa' yuixlesta 1897 lähtien 3<|
on tänä aikana saavuttanut kunnio£
tetun ja luotetun asemain. LupnnplU-sesti
völttollutarkoltukslssa peruste-tut.
vakuutusyhtiöt katsovat k^rSaln
silmin osuustoiminnallisen vakuutusyhdistyksen
voimistumista ja laajen.
tumista ja valtlövirainomalse.t imril^'
itään suhtautuvat siihen kylnaäklsl
kiplsestl. Tämän johdosta onkin Ifew
Erällä ollut erikoisia valkeuksia s a^
da oikeuksia linjoittaa liikettä muts.
sa valtioissa kiiiri Michiganissa. V^l^
keudet toivotaan kiimtnlnkin piin
*irbltettavari ja läheisessä tulevalsiiu^'
dessa sädnee New Era oikeudet kali;
kissa valtioissa Yhdysvalloissa ) i
kalkissa Caiiadan maakunnissa. Mt^V
tä vaikka el voidakaan pltäil
nilehlä muissa valtioissa kuin MiCbl.
ganlssa, voidaan vakuutuksien <>t^a
kiimmlpklh klrjevalhdon avuUa. Tulee
vain pyytää pääkonttoorlsta a-slanmukaiset
kaavakkeet' ja täyttää
ne. Tällöin ei j^tvitaedes l ä ^ r i r i -
ItekastiiaiaÄaan.' Jftjstip kajfitbi otetaan
vakuutuksia ylitä hyvin Ij^^i^^
iiA Yhdj^vf Italn valtioissa kuta kalit.
Balia'CanadaSsakin.
New Era ilmoittaa järjestäneensä
erikoisen halp^ntalSen hautaus jpi
työkyv^tönajry^val^jiutiiksen, etupäässä
osuustolttiiiita'i^äen tolvomuk'.
sesta. Tästä vakuutusmuodosta olette
näimyt ilinoltuksif^ vf^m. iraps^.
dessäi Sea 4!^ul^a||' mal^ "f
taja"väih''ir.Öö'iniukaudessa ja yh*
distys on velvollinen mäis9»a^
$125 hautauskorvausta kuoSemanta.
päuksessa ja $1.00 päivässä hyvitys*
t& sairauden aikanft kuuden kuukÄu-den
ajalta. Saadakseen tämän ya-kuutuksen'^
tulisi vain pyytpä pääl
konttorista hakemuspaperlt. Kirjplt.
taa voisi suomenkleleliäkin, sUlft
liikkeen palveluksessa on suomalat.
slakin psuiistolmlntainlehlä. .
New Era myönt^ myös kaiken
muunlaisia vakuutuksia, joista anne,
t^n lähempiä tietoja myös suomen-kiielellä.
l^en haluaa, voi kirjoittaa
osotteella: New Era Llle Ass'n. Qa-vings
Bank iöldg., Grand X^t^ds,
Mch.' . \ -• • ' . - •
Tärkeä ja mleli^ikil^toinen^^^
iraiestynyt!
V. MOLOTOW
Työväen Tasavalta Sosialismia •
Rakentamassa.
Amerikan Suom. Sos. Kustannusliiton kustantama.
S i s ä l t ö :
Alkulaaa*.
Johdanto.
I. Sotiatlutinen rakaonuttyo ja luokkataistelo.
(1) Taistelu teollisuus- ja finanssisuunnitelman puolesta
ja työväenluokka.
(2) ' Maatalouden sosialistisesta uudelleenjärjestämisestä.
II. Soaialittinen rakenonvtyo ja joukot.
(1) Työväenjoukkojen innostuksesta.
(^) Maaseudun kääntyminen sosialismiin.
(3) Sivistystason kohoamisesta.
(4) Joukot ja puolue.
III. Puolueen tehtSvistS.
t l ) Kylvökathppailu.
(2) Kysyniys kantajoukoista.
(3) Järjestöjemme työn uudistamisesta.
(4) Puolueen sisäisen politiikan Ttysymyksiä.
IV. JobtopiitcSktet.
JOKAISEN TOVCRIN JA TOVERITTAREN OLISI
HANKITTAVA TAMX KIRJA
Kirjan hinl« irtiS 30 aenttia vaikka käaittää 92 aivua.
Tämä on.yksi niitft kirjoja, joka on juuri mcidiin luettavaksemme
kirjoitettu, sillii ovathan aina katseemme kohti
Neuvosto Tasavaltaa. Tätä kirjaa lukiessamme tuntuu kuin
olisinlme sen valtavaa kehit^^sta ja Vakiintumista itse seuraamassa.
Me olemme lähettäheet asiamiehille joitakin kappaleita
tätä sekä Rutasen kirjaa "TAISTELUN SÄVELIÄ", ymmärryk-sellä,
että teette" voitavanne kirjan myymiseksi, sillä Kustannusliikkeiden,
Järjestöjen ja piiolueeh edustajien valistustyösuunni-telman
jälkeen, tulee joka kuukausi ilmestymään yksi uusi
kirja, ja eljiei asiamiehet auta meitä kirjojen pikaisessa myynnissä,
jäävät ne makaamaan' kirjakauppaan, eikä silloin voida
toteuttaa sitä valistustyöohjelniaia joka on päämääränämme.
Toverit, jotka eivät ole tilaisuudessa ostamaan kirjaa asiamiehiltä
käyttäkää allaolevaa tilauskaavaketta. Rahan voitto
lähettäS pp^imetkeislsäkin.
ASIAMIEHETI Pankaa erikoiahuomio tfimän IcirJan
myyntiini
TOVERI! Hanki aiia tiimS kirja itaelleal.
VAPAUS, Box 69, Saibury, Ont.
RAJOITETTU AIKA
AINOASTAAN.
MeMaa laVallioMi Mtt^-
»*' oljy hrma.n*uC' •
kibaral *
Mainio •
Tarjoua • • • • • • » a
Näyttää aivan kuin MarceF kihetrrys, '
hiusten pöUt iriyös käherretly'.' ti ikMxie '
laittaa'Sormi kiharoita ^ tällä. uodelb-tntf^ i '
nettely^ivalla,, • ^
WESON BEAUTY SHOPP£
REGENT TEATTERIRAKENNUKSESSA (YLlUeElUft^ .
Puhelin 913 titaukata TaHoa.
(T—T)
' Uusi Suomalainen
RUOKALA AVATTU
256 QUEEN st., W. TDROflTO. Ot^T*
MATTI SALO Pukeiini Adelaida 7Ö31.
<:a'"^^«^'<«^^V«^^V^^V'«^''^^V"'>|''^'«^"'V»''''''*'^''''•^ '»"• » «
VAPAUDEN KIRJAKAUi-PA, Box 69, Sudbury, Ont.
Lähettäkää heti kappaletta kirjaa
- N E U V O S T O L I I T T O K X A N K I E K O H D A S S A^
NIMI
ÖSOTE
•avaaaaaaaaaaaa** * a a • • • I
Maksuksi seuraa mukana | ...
Uusi Kiuas^inna ' Naisille ja miehille euosittcle» kylpyjaön. Etevät hierojat
tavattavissa.
Avoinnat Keakiviikkona ia torstaina fcello 3^13.
Perjantaina 1—12, LaitanUtha 1—2^ailiL > •
Sunnuntaina'9 ap. 1 ip. i
5&—58 Widmer St, Toronto, Onta.
Peter ja Richmond Sts. kulma^iii
g][ IE tcs IE
Tarjoamme kjrjah, minkä' tahartia
Kesä kuuminc helteineen on sappunut. Lähdemme pyhän-,
^ ajoiksi vesien varsille. Istumme iltoisin viileän> t>uun varjossa.
)• tai rakennuksen verannalla. Rtiumis tuntuu stiävati tyydytyitft
vilpoisesta. levosta, mutta mieli askartelee jossakih, 8e~ jko^j^r
kum kaipaisi joUkin.
allamainituista
taan
^ siis itBcllcai kirja tai pari nUistii allamainituista liy^ kekl^ .
mm aikana luettavakseni. Näitä bh meillii vaan muutamill kappA-
•* Iclta kutakin. . . - ^ •
T.m. virvokejuöinia valmistamme ensiluokan aineista. '
Tilaukset toimitetaan nopeaan.
M i i s Bottiiiig Voib
K. A, Merikallio, pmist.
Box 1749 - 61 Birch St. - Puhelin 646 J.
lamainituista. Tutkitaan. Selaillaan, kiinnytään jb jopa ffl^-
an mielenkiinnolla lukemaan. Seuraus: Alkaa tyvt^yväiayv'-'
^n tunne. Sen oh saanut ^ikaan hyya, ipulva.knrja. Hanki
«•••«a«««a«»«aa
•4aaaa»a««a«v«*»a
Aleksis Kivi: Scitsemön Veljestä, 476 siv., nid. .
J. C. Heer: Vuoren Erakko, 457 alv., nld.
Santeri Ivalon kootut teokset, I osa, 483 siv.
Santeri Ivalon kootut teokset, 2 osa, 471 siv., nid.
Johannes Linnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta, nid, i.gl
Charles Kingslcy: Hypatia, 539 siv., nld. .....
7*1 Hondrik Conscicncc: Flanderin leijona, 474 siv,, nid^ .9j|
John Galswarthy: Ylimys, 428 siv., hid. %,{
Jeremias Gotthelf: Miten Ull-Renki tulee onncIlisekBi, tiid.
Bernhard Kellerman: Tunneli, 434 siv., nid.
Rudolf Hcrzofr: Wi8kottenin pefho, 387 siv., nid.
Larin Kyösti: Juveniiia, 254 siv.. sid. .i.i., Xi^'
Kaarle Halme, Silmukorven nuori Epra, 216 siv., sid. ....
• - i Kun tilaatte yllämainituista kirjoista^ niin on parasta ettii £S
176 Spadina Avc.
TdRpIf to.
rimpis alallaan Eurofiassa. Ybteys
tämän laitoksen kanssa on maksa-nut
Boerenliondille useita Iqrmmen^
miljoonia frangeja flecniUllsten talonpoikain
varoja, joka kulkeutui
kelnotteUjain taskuihin.
KäinöUen, Belgian sosjalJfasdsH.
sen ja katocdisen osuixstoimiätaliflc-keen
väliHä el ole muuta kuin yksi
erotus:^ soslalifasclstit riistävät ja
petkuttavat ^öläisiä ja katoHlkit tai
Icmjxrilcia. l ^ t a kätnjpoJäettldn']^
velee kafdtalismla.
Naisille keskiviikkona ja per-jäntäiiia.
— Miehlffe kaikkina muina
päivinä, paitsi maanantaina suljettu.
Avoinna kaikkina päivinä
1—12 yöllä
Sunnuntaina 9—1 iltap.
Puhelin Trinity 5417
SnoaaaTaJBaa
Vaispärtiiri ja
Kähertäjä!
.?)Td%tine snlkeuiua arv, yl9ls9i)
suosioon hyvällä työllä Ja kohteltaf-tundella.
t^auneusboitoa myOs. "
ELSA QLAOE
KERTTU REUNANEN
' |3i V^ter St.. Toronto. Önk.
PORT ARTHURIN
Liioimonparantola
Hoitai<kt>-
PETER HOLAPPA
JO^. HALONEN
' 350 Bär St.
HUONEITA
644 Xaj^tuhMi^ St Vfett,
PARTURI Sj|flA$fA ' fkUMSA
IBE FINIfISH BAKEITY
UUtoUhS&kiä^imi
Icivokida. Tarjoaa jlcisSo kiTtettlvlltiL
itaan täsmäUisestl
THE FIIINISH BAKERY.
M. RaJunan. pn^gtaja Klrhlaa4 Uka^ Oat.
1 mainitsette jonkin toisenkin tilällo jos sattuisi että tilakmAsn^
ne ei sattuisi enään olcmaankain. '
VAPAUS,
Box 69, SUPBU^Y, ONT.
I
SUOMALAINEN APTEiiqq
ROHDOSKAUPPA
Montrealissa, Que., 151 Ontario St E.
• • •
Tuällä Voitto saada kaikkia lääkkeitä ja rohdoksift nlllk-kuin
vanhassa maassa. Käykää meillä tai kirjoittakaa meille. {
Lähetämme lääkkeit ja rohdoksia kaikkialle Canadaan.
Robert Lindf oran SAUNA
Avdinns: keskiviikkona ja perjantaina kello 1 päivälU kello
11 illalla. — Lauantaina kello 1 päivällä kello 6 sunnuntaiaamoiui.
Box 23. KirUand Laka. Oat.
PALLOHAAU
la
Lindforsin saunan yläkerrassa. Pallot
pfbm, tukka lyhenee ja parta
sillaa; - •\- (Tr.
S AARO KIVINEN,
jp^z 28, Kirkland Lake. Ont.
fhe Readers of the
^apaps^
Patronize ooljr those concerns
thafatfvertise in the "Vapaus" and
entijutajfee their neighbors to db
likenrjse. Ih tbis way we etipport
our oirn jconcem and also *nal»fe
it to aerve the advcrtlsera for Uieir
m^ejr^s Wdrtti.
W(t htofe boat our M!0«Usatfop
^oagfa' eoHDjperation by whicb
niii»n% icnify: fre cah further develcp
it. i^or that TcasOn, let ns not for-get
tlie ''Vapaus" adrertiser».
Parturi
Liikkeeni • sijaitsee nykyisin Hci-npn
paliohaaluf yhteydessä. Teeb
parhaani pälyellessant yl^eisöa
kaikessa piaÄurinalaan kuuluvassa
työssä. '
Tiho Ermischoff
KIRKLANP LAKE . ONTARIO
NArTOLDKE
Suosittelen yleisön käytettäväksi.
Maito maukasta ja puhdasta.
Kotiin ajo päivittäin. .
A. Serenius
Box 727,
Kirkland Lake, Ontario
f aaaaa<i«aa«^aiaf»<»aaara
VAPAUDEN YKSITYISILLE
TUKjJOILlE
Vedottuamme Vapauden yksityisiin tukioibin, tilanksl^n •'
otosta Vapaudelle, niin helpottaaksemme tifouktien vili^jri^Ä, '
käyttäkää alla olevaa kaavaketta.' : ' ' ' '
' tr
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
lÄbettäkää kk. Vaikutta osdtteel&i:
Maksuksi seuraa $
Tilaus on (MerkitkSä/jos on «ttsl^tai aadisttts)
Tilauksen. lähettäjä
•»»«»»»•««••«^***»|«a*«j»*<V*f ••••••••••«a'
Vapaadea tilaatbinaaf r :: ' , .
l »k. •440. 6 kk. f?Ä>.-3;kk. f | . 7 i , l . l * . : 'l
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 24, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-07-24 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus300724 |
Description
| Title | 1930-07-24-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
? Srk-;
•••"••>
alfalfa pai
ipi olemassa toi-miehen
ladossa
tilaisuudessa äskettäin
^mHUtainia Ontarion suurim-
[Ljafarmareita yhteen, ja pu-
^ttääa alfalfa, puna-apila
nolri. Harvoin ovat fsnnarit
ylimielisiä tästä kysyinyk-jkuin
nämä olivat.^_v...,o ;
Imä niitäJi ..alfalfaP .vähä.
kuin se pääsee täyt^o^.^uk-sanoi
cnsimäinen, vaiH^
kin, eftp' aikamäärä
Itmnkaan täsniällinen, _ sillä
^kukassa oleminen ei tar-
'^tä, eitä kaikki kukat blisi-
'«iki. Silloin kun alfalfä" on
g'a kukassa, ovat tuskin
• kukista todella auenneet
nmat kukat ovat J6'käris.
ja myöhäisenimät ovat vielä:
• Heti kun kukat" älka:
karista ja siemen rupeaa mqo-aan,
alkaa varsi kov^in-ja
sitkistymään, josta
rehuarvo huononee* 'Siitä
_ pidän edullisempana niit'
ennenkuin alfalfa pää$ee siUp.
"e, jota tavallisesti sanotaan
53 kukassa olemiseksi. ,
_kenlainen heinä, eritoten
a, jos se niitetään ennenkuin
liiin tuleentunut, on luqn-isesti
mehukkaampaa kuin
;mmin niitetty, mutta samal-in
se pn parempaa rehuksi,
vaikeampaa saada kuivaksi,
knullnt joidenkin kehuvan,
ovat niittäneet, haravoineet
ajaneet latoon ai f alfansa yh-päivässä.
Minä puolestani
me heinän kuivahtaa, ettei se homehtuisi.
• "Puna-apilan , koetamme >saada
niitetyksi täydessä kukassa ollessa.
i OS liittäminen jätetään siksi, että
kukat alkavat käydä ruskeiksi, kovettavat
varret puumaisiksi, niin-
'kuii^'''alfalfaiakin. Timotei on parhaimmillaan
niitettäväksi silloin,
kun se on toiskertaisen kukinnan
asteella."
- Saapu\-illa olleet tobetkin hei-näviljelijät
sanoivat tulleensa sa-mänTäisiin
kokemuksiin. - Eräs, jolla
, oli kovin laajat heinäviljelykr
' ^ i , ' kuitetikih huomautti, että aie*
ei Voi näitä määriä aivan tarkalleen
noudattaa, kun ilmojen ja
apuväen saannin takia toisinaan
joutuu pakosta liiaksi kiirehtämään,
toisinaan taas liiaksi myöhästyttämään
heinänkorjuuta. Mutta
hänkin myönsi, että nämä ohjeet
ovat aivan paikallaan, milloin
suinkin voi niitä noudattaa.
LUONNE ON TÄRKEÄ' TEKIJÄ
SIALLA, JOSHAN IHMf-
SELLÄKIN
Eräässä maatalouslehdessä muuan
farmari valittaa itsellään ole-
: van sikoja, jotka ovat ahneita syömään
eivätkä koskaan saa kyllään-sä,
vaan aina vinkuvat lisää, mutta
silti kasvavat hitaasti ja pysyvät
laihoina, niin että vasta 8-kuu-käutisina
tiiskm painavat 200 paunaa
ja ovatv teurastuskelpoisia.
Kuitenkin ovat hänen sikansa hy-väksitunnettua
valkoista York-shire-
rotua. Toisinaan liänellä sa-manrotuiset
siat sainanlaisella syötöllä
ja muuten samoissa oloissa
ovat menestyneet paljoa parem-
ID
- . ... .... mm. •
varsm tvvtyvauien, ctta sula T J - n . . . , . i _if_if_ naneile vastaa toinen farmari,
joka sanoo" kasvattaneensa sikoja
< paljokin, enimmäkseen York-shilre-
roluisia, että kaikis.sä sika-käsitelty
alfalfa on toisen
en ladossa eikä minun. Hei-ön
nopeistuttamisen sijasta
sitä viime vuosina hidastut-
Nykyään me aikaseen teh-heinäii
kuivaamme ruholla,
olemme nähneet niin paljon
palavan muutamia viikkoja
teon jälkeen, ilmeisesti siitä
• että heinnät ovat kuumen-ja
itscsyllymij:ellä aiheut-palon.
ulcoaminen on hitaampaa . ja
kalliimmaksi kuin koneella
ointi ja korjuu, semminkin
läjtyy käyttää vierasta väkeä,
pe on silti halvempi fciiiu
palaminen täysineen, ja hei-lee
siten parempaa. Meillä riei
heinää sateella eitä heti
jälestä, eij>ä aatnukasteen-aikana,
sillä se kuivaa päl-pikemmin
pystyssä kuin maa-kaadettuna.
Niitettyä anne-
-heinän vähä lakastua riiitok-ennenkuin
ruvetaan haravoi-ajan
pituus riippuen ilmäs-iinänkasvun
vahvuudesta'' ja
tuneisuudesta. Oikein kuu-päivinä
me joskus kohtälai-talmituneen
alfalfan härä-
"e ja panemme rukoihin sa-päivänä
kuin se on niitet-mutta
varhaisemman hei-k
«juussa emme koskaan isita
Anhamme heinän kuivua ru'-
kunnes se käteen tuntuu val-latoon
ajettavaksi. Halu-haihduttaa
liian kosteuden,
mutta emme halua saada
liian kuivaksi, ettei kovin
' lehtiä kariseisi Kosteilla
toisinaan täytyy hajottaa
ja tuuleentumaan antaaksöm-lilla.
Äijä ei ollut paljo liikkunut
mailmalla, varsinkaan nä.in%
viime vuosina, joten neitosten tans-sipuvut
herättivät hänen erikoista
huomiotaan.
"Noiden mampselien • puvut",
hän virkkoi eräille tuttaville^,
"ovat minun nähdäkseni justiip
samanlaiset kuin piikkilanka-aita."
"Kuinka niin?" kysyttiin
No, kattokaas — näyttävät suojaavan
sun paikkojasi, kuitenkaan
haittaamatta näköalaa"
Kaksi farmaria sivuutti toisensa
tiellä ja pysäyttivät hevosensa,
koska toisella näytti olevan asiaa.
"Muni hevosellani on pääntauti.
sinä annoit sille hevosellesi,
joka tuonnoissa vuonna poti samaa
tautia?" • . '
"Tärpättiä. Hei, ruuna!"
Viikkoa myöhemmin he taas
kohtasivat toisensa.
"Kuulehan, Mikko, kun minä
annoin sille hevoselleni tärpättiä,
niin se kuoli."
"Niin kuoli minunkin konini.
Hei. ruuna!"
Osaaid»iiiuiittaIliiie^
Ta]^iiat]a^ito3
KaOEenlauien vialm setlBl5i^
B«aa ön erä&nlAista tsuiistcdinin^'
ämiset mttyvM"«sim. henlivaijnt--
tusyiidJstykseeDi ti^otukseli Ä&|-
!ro jiseiiöstte iurvaamiseen }fxui^-
man aiheuttaznan vahingon va) "
lilastotjcn avulla voidaan tarlpi
lastea paljonko vakuutusftiD^rBgL
nyönt&minen tulee kuUekl© vi^;
taluttajalle maksaaiaaxi. y»lajittuf^
laitos itse et tuot^,"' mitS^ VJ*^
arvoja — ei se mtiiita raakä-a|lDett|
tavaroiksi. Jos se siis tekee vö|kt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-07-24-05
