1929-09-18-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivii2 Keskiviikkona, syysk. 18 p:nä—Wed>, Sept> 18 No.220 —l92ft VAPAUS tjim. Ostaiio. >«firH>«. p^tsi «nogtitii- ja mOtiariai {aU^VHd. V A P A U S (Lil«rtT) n« e s l r o t f i a « f F i a a i i h VoAm ia C«Tniii. Pablitixeii d u l r ct S s J b c j T , O t t t v i e. EegUtcred u tb« P o n 0 { f i e « D c p v i s s c s t . O t u v a . •» »«tooil e U u iczcter. , N E I L. A . VAAR> T O I M I T T A J A T : E . T E N H U N E N. M. P O H J A N S A L O , A. P A I V I O. T I L A O S H L S T i A T : fk. M J O , e k k . « 2 J » , 3 k k . 11.75 |. 1 kk. 114». — Yh<5ywUtoaiiB ia S a o o « a tesS mmoalU 1 t k . $ 6 J » . 6 k k . tlM. S kk- j. I kk. 11.00. ILMOTUSHni.NAT V A P A U D E S S A : , ..^ I A - K b j m l k t s n B o t B k a c t tlJOO k e r u . t2M k*kii kertaa. - ArioUittooa m ^ b e i l U oon«>tcWrt»k«>t 5* »•lautiiooa. — Hianauanailtuotaitn U>< k e r U , « . l O 5 k * r a a . - STntTnuiIjaotak.^ « X O k«ta « . 0 0 3 k e r t . . . — Arc6U*Toitootak«« t2M ken,. t3M Ukv UrMM. - Ki:««.lmotuk<«« nxn ker»a — rooUsmaoiUsotokirt I2J0O kert*. SOe lUiÄikan k i i t - U i u e e l u u i c i B l . M r T » n T . U . — H . l a U a a t i e J o t |» MoceUnotakiet SOe^kerta. tiJjO kolme kertaa. — T i U p i U i l t o o t u j i e a }a jlBM>toa«fe»tlB»n«« on. »a»a.v M a n a , UbetetiäTi n c o t s a h i s u ctokiteea. M u u n komiDUD lUisto elää Yhdeisän vallaykumotistaltselujen ^ tien ja työläisten valtava enemmistö j a sosialismin rakentamisen vuotta! i:äitä oli koko S K P : n jäsenistö. Olin on kulunut katalasta roistontyöstä — [ s i n oa V K P : n Suomal. Järjestön Kes- Eokuun kommunaardien murhasta, i k^us-Toimiston jäsenistä ja vastuun- Suomalaiset kumoustaistelijat Neu- a l a i s i s t a ' toimitsijoista, joka murhati-vostoUitossa, Suomessa, Amerikassa laisuudessa jäi haavoittumatta. P u - Ja muualla laskevat nyt elokuun 31: heenjohtajamme toveri Väinö Jokinen p:nä jo ylideksärmen I:erran proleta- murhattiin. >?»ik»fi toiset toverini haa-riaatin punaiset taisteluliput puolitan-l-. oon. Kokoontuvat jo yhdeksättä ker-voittuivat. Sain tehtäväkseni heti seu- _ . raavaspa päivästä lähtien jatkaa Kes- C c s e r a i a d . e r t i . i n f ntc, 7Se per eoj. .»'•.h. M i n i m a a ehars* for inaertioD. TSc. T h . Vapao. ^^a kunnioittamaan Elokuun kommu- kus-Ttoimistou toimintaa. Lähimmäk-että jokaisessa Venäjällä olevassa j suomalaisessa puolue- ^ j a sotilasjär-jestössä oleva ilmaisee kantansa t a pahtumasta, jolloin teon kannatta-1 jat on empimättä karkoitettava järjestöistä. osasto Maanviljelijäin on taisteltava maittensa anastusta vastaan •i I M bcat a<i»ertia:Bf mcdiain a s o s g tbe F i o a i * "eopl» In C a a u U. l a a ett. miUaän labasaa «aa r i M a o i t a e n a i o i i ^ e n kjr)ee»«nB». k i r j o t u k a a «BdelieeB Uikk««»kJHaJ»o —iiiiliiTTIi Hl BiBieai-: J. V. K A . N . N A S T 0 . Iiikk/;enh«ima. ' • X A t e c a aiottBJen ite<>tBateB p i i ä i o l i * koottonMa Krilo « i p . lln>«aTrml«P»>»i'> edelllaen» afkipjiTjc». Tii>ao<3«a t o i m i t a . : Uuinnto »7. K a e k e r ' B o i l d i n * , 4 Darham St. PaheliB SJ6W. ••p.B<3eB k o o t t B t i : Uberty BBildiBfc J7 Ln.n, St. TuheliB l O M . P « t : o K . t e : Boa 69. Snährrj. Ov> Vaaaadea p«iBo ja U t o n o ; Liberty Baildin». »7 toree St. PoheUe t^TW^ Nuorisotyö yhtenä välttämättömimpänä toiminta-alanamme naardien vuosimuistoa. si toverikseni määrätty toveri Ala-likuinen muisto Elokuun kommu-; virta jätti juuri alottamansa kesä-naardeille! j loman ja astia työtoverikseni. Toi- Mutta samalla k im me kunnioitam- minta JatkuL Rivien puhdistus ja me kommunaardisankarien niulstoa. puoluekurin kunniaan saattaminen niin samalla me sinkoamme v a l l a n - ! V K P : n suomal. järjestöissä tuli en-kumouksellisen suuttumuksen nuolet! simaiseksi iskutyöksemme. Tiiiiä Suomen työväenluokan teuras-i Tämä tehtävä oli vaikea ja vas-tajana riehuneen verisen lahtarin tuullinen. mutta ilomielin myönnän asialle lähteneitä kataloita myrkyn-kylväjiä ja salamurhaajarolstoja vastaan, jotka vallankumouksellisten r i - velliin tunkeutiaieina provokaattoreiTyöväenliikkeen kulkeutuessa kauteen, jolloin sen entisiä kiinteämpi na mustaa hajoitustyötään tekivät ja valmislauturainen vallankumouk-^elliseen toimintaan kapitalismia ja imperialistisia sotia vastaan, maailman työläisten ja vähävaraisten talonpoikain ainoan 4änmaan, .Neuvostoliiton, puolustamiseksi, muodostuu entistä polttavammaksi hetken välttämällömyydeksi, on meidän kiinnitettävä myös enemmän huomiota työläisnuorison järjestämiseen. Nuoret työläiset ovat tulemassa alati tärkeämmiksi tekijöiksi teollisuudessa. Sen ohella, että on viimevuosina kasvanut teollisuusaloja, kuten sähkö-, ridio- y.m. teollisuudet, jotka ovat eritoten "nuorisoleolli-suuksia", on myös vanhoissa teollisuuk.sissa tapahtunut muutoksia, jotka tekevät nuorista työläisistä entistä tärkeämpiä tekijöitä näiden palveluksessa. Yleensä teollisuuden koneellistuminen ja työläisten ammattitai-loisuusvaatimusten aleneminen tekee mahdplliseksi nuorille työläisille siirtyä suurina joukkoina raskaampiinkin teollisuuksiin. Muitten muassa 1^^^^^^.^ j^^j^^ Murhaajille suo-on nuorilla työläisillä edellytyksenä kyky pikaisesti sovelluttaa itsensä {sjomset oUot, kommunistisen puolue-uusiin olosuhteisiin, toisin sanoen muodostua koneellisiksi osiksi teolli- kurin viholliset, sekä kaikki horjuvat että se sittenkiii oli olosuhteisiin katsoen suhteellisen helppoa: Venäjällä olevien suomalaisten kommunistien yhtenäinen kantajoukko näet otti puhdistustyön oma-alotteisesti omak-kantolvat asetta vallankumousrinta- seen. Joukot itse sen toteuttivat, man eturivin talstelijain pään menok- Muistan elävästi miten nostattavasti £i. Inhon ja suuttumuksen vasamat sinkoilkoot "tervehdyksinä" noiden ikifonnien ja lahtarikätyrien puoleen. Kirous salamurhaajille, kommunaardien pyöveleille! ,« '» « Me tiedämme, että tämä inhoittava rlircstapahtuma muodostui vissiksi r a japyykiksi, eräänlaiseksi hlstoriallis-poliittlseksi vedenjakajaksi ja koetus-kiveksi ennenkaildcea täällä Neuvos-t£> liitossa olevien suomalaisten vallan-kumoustaistelijain keskuudessa. Vielä tänä päivänä se vedenjakaja näyt-j a rohkaisevasti vaikuttivat ensimälset murhain jälkeen Keskus-Toimistoon Piicaisiin toatnenpiteisiin on ryhdyt- . , tävä ehkäisemään tuliansia farmien Samalla kun tämän anarkistisen j anastuksia kiinnityslaina-, yon. yhtiöi-: työn suunnitteUjat, järjestäjät ja te- toimesta, joita tulee tapahtumaan kijät ovat säälimättä rangaistavat, on; ^^^j^ vuonna länsimaakunnissa vilja-puolueemme korkeimpain elinten kil-i^j.jjp^ vakavan epäonnistumisen jäl-reesti toimitettava rivien puhdistus ij^^gj^ Farmareitten Itsensä, heiään johon tehtävään -jokaisen kommunis- järjestöjensä ja edustajiensa tärkeim-tisen järjestön, jäsenen on otettava; ^^.^^ tehtävänä tulee olemaan ehkäis-tehokkaasti osaa. samalla ulottaen; yj^^yj^g^j^ji^gj^ j^jg^^gj^ j ^ ^ ^ j ^ jj tämän puhdistuksen koko suomalai-1 ^ ^ j j ^ ^ ajamiseksi, joiden sadot o-seen Venäjällä olevaan joukkoon, j o i , L^^^ kuivaneet olemattomiin tänä kel o in puhdistustyössä koetuskivenä o i - vallinneen ankaran kuivuuden kiinnityslainapetkuttajat tulevat o'=> maan yhtä armottomia heitä kohtaan koon kunkin suhtautuminen tapahtuneeseen terroristiseen tekoon. Me tiedämme j a tunnemme, kuinka Suomen lahtarit nyt riemuitsevat.. johdosta. Tilanne on vakava. Yksimpä normaalisina satovuosina pienfarmarien suuri enemmistö ei kykene vastaa-odottaen että taistelumme heitä v a ^ - ' a a n kaikkiin maksuvelvoUisuuksiin-taan heikkenisi j a kommunistiset ! ca. oUessaan velassa ja kiinnityslal-vimme horjuisivat, mutta me saa- ^ ^ ^ j ^ 3.^^,^^^ g^^ yj^^yj^^^j Todelli-tamme täten heidän tietoonsa kokouksessamme vannomamme valan; kaatuneitten tovereittemme veri vel- Fuusprosessista. Saaden keskimäärin alhaisempia palkkoja kuin aikuiset työläiset ja ollen järjestymättömänä kykenemätön puolustautumaan hillitöntä riistoa vastaan, muodostuu nuori työläinen Välikappaleeksi palkkain alentamiseen ja yleensä työväenluokan elintason kurjentami-seen. Juuri nuoret työläiset ovat teollisuuden ratsionalisoinnin ankarimmin raadeltavana, muodostaen työväenluokan yhden riistetyimmän esim. toveri Grönroos Dubrovkasta kollektiivin lähettämänä. Häntä n i mittivät oppositiolaiset omaksi mie-hekseen. Mutta se päättävä tapa, m i l lä tämä vakava toveri dubrovkalais-ten edustajana puhuen tuomitsi murhat, vaati rivien puhdistusta, esitti Dubrovkassa silloin olleen yhden re-volveriopposltion aatteellisen johtajan Matti Turkian kannanilmaisuja, san a l l a sanoen: ko&o hänen avoin, voittaa • meitä .jatkamaan taistelua kuolemaan saakka, se juottaa rivim-saapuneet työläislähptystöt. Saapui me yhteen, kokoaa yhä suuremmat rivit kommunismin punalipun alle, jenka me viemme sortuneen kapitalistisen valtion raunioille j a kohotamme sosialistisen yhteiskunnan harjalle Suomessa ja kaikissa maissa'.'. Tämä yksi monista päätöslauselmista osottaa, että oikeat kommunistit ja rehdit työläiset osasivat heti vetää murhatapauksesta oikeat johtopäätökset. Vakavasti he ottivat asian. Taistelijat ja kumoussoturit kommunistinen asian asettelunsa c- ^ selvästi sanoivat tuomiosanansa^ van-soltti, että edessämme on horjumaton soivat taisteluvalansä. Ja näiden I v o k k a t ^ t e l l j a , mies lyöpenkkien ää-j a epävarmat'ainekset ovat karisseet • restä. joka tulee Joukkoineen talste- rnllla linjoilla järjestyi V K P : n suo-kymmenien Joukkopäätästen viitoitta-osan. Tämän ohella on nuorisolla historiallinen tehtävä suoritettavanaan taistelussa imperialistista sotää vaataan. Me tiedämmp, etlä juuri nuoret työläiset tulevat olemaan kapitalistisien armeijoiden ytimenä, että juuri he tulevat taistelemaan. imperialististen etujeh puolesta, omaa luokkaan: sa vaataan, ei|d heitä saada, valveutettua ja järjestettyä:-omaan luokka-järjestönsä, kommunistiseen nuorisoliittoon, ja seuraamaan tätä taistelussa (riistojafjestelmäa vasjtaan..'/Työläisnuoriso tu|ee' olemaan ratkaisevana tekijänä-i^apitalismin voimien ja nousevan -työväenluokan vallankumouksellisen armeijan lopullisessa taistelussa ja senpä vuoksi meidän on keskitettävä voimamme nuorisotyön elvyttämiseen, Canadan kommunistisen nuorisoliiton rakentamiseen. Ennenkuin kommui(iistinen nuorisoliittomme .on täydelleen kykenevä suorittamaan niitä historiallisia tehtäviä, joita ^ille: lankeaa järjestymättömien nuorien työläisten järjestämisessä ja taistelussa sotaa vastaan on se saatava uudelle, taistelevalle pohjalle. Kommunistisen nuorisoliiton jäsenistö, on suurelta osalta suomalaista. Juuri meidän suomalaisen jäsenistömme keskuudessa on avoinna suuri työala.. Kommunistisen nuorisoliiton suomalaisten yksikköjen edeltäjinä eri paikkakunn i l l a ovat olleet kulttuurelliset nuorisoseurat y.m., jotka, joskin palvelivat asiaa aikaisemmin tilanteen ollessa erilaatuisen, eivät emään kelpaa esimerkiksi kommunistiselle nuorisoliitolle. Sen sijaan, että toiminta rajoittuisi aimastaan kulttiiureiliseen ja seuratoimintaan on nuorisoliik-keemrae tällä^kerlaa saatava muodostettua taistelevaksi liikkeeksi, jonka iskutehtävänä on mobilisoida järjestyniättömiä nuorisojoukkoja, ennenkaikkea englanninkielistä nuorisoa, kommunistisen nuorisoliiton riveihin. Luonnollisestikin yhtenä nuorisoliikkeen kasvamisen edellytyksenä on tarpeellisten nuorisoon tehoavien toimintamuotojen sisällyttäminen toimintaohjelmistoon. Tällaisia ovat valituksellisen työn suorittaminen m.m. huvipuolta sisältävien tilaisuuksien yhteydessä, tarpeellisen seura-eläpiän aikaansaaminen nuorison puoleensa vetämiseksi, y.m. Kuitenkin on selvää, että vanhempien tovereiden, kommunistisen puolueen ja sen jokaisen jäsenen on ryhdyttävä loimeen tukemaan nuorten järjestämistä kommunistisen nuorisoliiton yksikköihin. Ainoastaan siten voidaan taata mahdollisimman onnistunut työ nuorisoHikkeemme rakentamiseksi. Useimmilla- seuduilla ei nuorison keskuudessa ole kehittynyt toimitsijavoimia, jotka voisivat voimakkaammin ryhtyä tähän jäsenvärväyslyöhön, ellei heitä tueta järjestöllisesti. Samaan aikaan kuin meidän pääyrityksemme oii suunnattava tehtaissa ja kaivoksissa työskenteleviin nuoriin työläisiin on meidän myös ennenkaikkea kiinnitettä^;^ tällä kertaa vaikutuspiirissämme olevat liuoret nuorisoliiton toimintaan. Kommunistisessa vaikutuspiirissä tiedetään olevan suuren määrän suomalaista nuorisoa, kuten esim. eri paikkakuntien paikallisessa seuratoiminnassa, orkestereissa, j.n.e. Kaikkia näitä aineksia kohtaan on meidän ulotettava propagandatyömme. Tässä työssä ovat aikuiset puoluetoverimme suuresta merkitykseltä. Tulevaiset suurtehtäyät vaativat, että jokainen vallankumouksellisen työväenliikkeen jäsen käy tarmokkaasti tähän kysymykseen kiinni! Valmentautukaamme vallankumouksellista taistelua varten imperialistista sotaa vastaan, Neuvostoliiton puolustamiseksi ja työläisten ja vähävaraisten farmarien hallituksen perustamiseksi Canadaan! Rakentakaamme kommunistista häorisoliittoamme valtavaksi taiste-lujärjestöksi.— M . P. tai heitetty pois riveistä. Kuvaavaa on se itsepintaisuus, m i l lä eräät, tosin liarvat. murhaoppos-sition kannattajat ovat pysyneet, vanhassa kuoressaan. Onko tällaisiakin? N i i n varmaan joku toveri kysyy. Vastaamme, että niitäkin löytyy., EI monta.,, mutta miiutainain harvaln-k i n olemassaolo en todettava. Emme puhu täs^ mitään aktiivi-murhaajista, emme Pukkain kaltaisista luihuista, rikoskoplan Johtajista, voimme sivuuttaa niuutkin sellaiset luihuiUJat, mutta siihen sijaan toteamme, että el ole kalkille väärään joukkoon JoutuneiUe työläiäUIekään helppo kulkea; sen alussa mainitsemani- vedenjakajan rumalta puolelta kommunistisen kumousrintaman puolelle. ESMt tahtoisivat sen rajan y li kulkea, mutta — salaa; Ylen vaikea on ottaa selvääJ, Ja avointa askelta vallankumousrintaipalle, Ja kohti kommunistista: puoluetta ssellaisen. Joka kerran on horjahtanut Ja joka ei kykene loppuun asti irtautumaan pikkuporvarillisten yksilöpykimysten ja ideologian lumoista. PikkuporvariUi-suuden alkuvoimat ovat selvän Ja tinkimättömän proletaarisen kannanilmaisun esteenä. Vallankumouksellisen itsetutkistelun j a itsekritiikin luuta ei pääse lakasemaan heistä pois yksilöllisen anarkistisuuden tai opportunismin painolastia. Nämä tällaiset henkilöt jäävät yhä vuodesta toiseen entiselleen tai siihen '.'puolimatkan krouviin", "olla yai eikö oUa-tun-r- usta" ncudattavain paikallaan pyörijäin joukkoon. j an joukko-osastoista. Siperiasta ja Toiselta puolen on mieluista to-[Skandinaviasta, tänään • pitäinässäm-deta ja erikoisesti merkille panta- me kokouksessa päättäneet saattaa lemkail' vallankumouksen asian puolesta. NälÄme. että tällaisille tunnus: Irti oppositsibnista" el ole suun-tunnustusta. .He todella tahtovat s i t ä / m i t ä sanovat. Monia muita tällaisia rehtiä terveisten tuojia kävi. Elokuun kommunaardien taistelua; kommunismin puo lesta kaikki tahtoivat Jatkaa. J a sitä Jatkettiin Ja Jatketaan, lopulliseen ja täydelliseeni yoittoon asti. Erikoisesti miiisltaii- toverllähetystön Petroskoista. Heti kommunaardien murhasta lyhy.!Sn/,,sähkösanomatiedon saatuaan p i t i ;P0xoskoin - suomalaisten kommunistien kollektiivi 3(9—20 kokouksen, mlsSä kaikki jäsenet yhteisesti Ja jöicainehV'jasen kohdastansa hjrväksyivät seursiHvan päätöslauselman; iöhiA '-erikodhen lähetystö saattoi heti Leningradiin: 'Pöyristyttävästä verinäytehnästä jViestin saatuamme, teosta. Jonka vertaista emme tunne, minkään maan Ja ajan puolueen , sisäisen ielämän aikakirjoissa, inhoittavasta joukkoteurastuksesta, jonk'ä" uhreina tiedämme jc kaatuneen 8 ja haavoittuneen 11 puoluetoveria, jotka olivat mitään aavistamatta kokoontimeet kollektiivinsa kokoukseen Pietarissa kuluneen elokuun 31 päivänä keskustelemaan keinoista ja tavoista maailman työväen vallankumouksen pikaisimmasta voittoon saattamisesta, olemme me Petroskoin V K P : n suomalaisen kollektiivin jäsenet, jotka olemme äskettäin saapimeet Pietarista. Buin kaupungista, suomalaisista Puna-Armei-malaisten Järjestöjen toiminta. Tapaus todella juotti rivit yhteen. . • • • . Vuoden 1920 syyskuun jälkkeen. Jolloin kymmenet Järjestöt esittivät nuo mainitut kannanilmaisunsa, on tapahtunut paljon asiaa valaisevaa. Opposition arkiston löytyminen toi Jo monia saloja Ja rikoskoplan saastaa Julki. Voitto Ja Elviira Eloranta i l moittivat ennen lopullisen palkkionsa saamista toimineensa koko t a k a i sen oppositiotoiminnan ajan 1918—20 ja v i i m e k s i m s ^ t t u vielä myöhemmlis-icln myöskin englantilaisten imperialistien vakoilijoina. Samaa osotttvat viralliset tutkimukset ent. santarmi-urkkijasta ja opposition toimihenkilöstä Railo-Rissasesta Ja A; Kopposesta. Oppositioliikkeen aatteellinen vaari Matti Turkia "ainoa todellinen kommunisti Suonien vanhoista sosia-fcastaan Ruotsista, johon Pukka y.m. listi, on kirjoittanut kokonaiset vuoret hävälstyskh-Joltuksia. Neuvostoliittoa vastaan. Suomen punaiset työläiset ovat häneltä kuulleet sy3rt<\ksiä — konnan ääntä. Suuret määrät hän ulosti häväistyskirjoitukslaan piilopaikastaan Ruotsista johon Pukka y.m, opposililolaiset porvarien avustukseUaJ kön sisällä' Jos kaikki kUnnityslaina-vaa, että kalkkien niiden suomalaisten työläisten, jotka olivat rehellisessä mielessä vihkiytyneet proletaarisen vallankumousrintaman sotureiksi, jotka olivat alunperin ilman sivutar-koituksia ja yksilöpyyteitä. kommunistien mukaan lähteneet, joita elä-hyttl todellinen halu taistella lahta-ria vastaan ja kumoustaistelijan tietoisuus kommunistisesta taistelukurls-ta. muista taistelun ehdoista ja taistelun välttämättömyydestä, kaikkien niiden oli helppo heti ensimälset viestit tuosta hirmutyöstä saatuaan vetää oikeat johtopäätökset ja tuomita konnat. Näitä oli täällä Neuvostoliitossa olevien suomalaisten kommunis-sekä suomen että Venäjän kommunististen puolueitten Keskuskomiteain j a näiden puolueiden kaikkien järjestön j a jäsenten samoinkuin Kolrnan-nen Intematsionaalen tietoon: että Petroskoin suomalaisen kollektiivin jäsenet jokainen kohdastansa, katsoen tämän inholttavan joukkomurhan palvelevan yksinomaan Suomen lahtariston ja kaikkien maiden kapi-" talistirosvöjen pyyteitä j a tarkoituksia, j a joiden joko .tietoisia tai tiedottomia, koston ja soaistun järjen viettelemiä raukkoja joukkomiurhan tekiät, järjestäjät j a hyväksyjät ovat. lausuu mitä ankarimman tuomion teosta ja pitää välttämättömänä. Tekstiilityöläiset työväen valtiossa ja kapitalisHntaassa Federated Pressin kirjeenvaihtaja John C. Kennedy, joka on Neuvostoliitossa tutkimassa todellista tilannetta, kertoo havainnoistaan miten samalla aikaa, kun Amerikan tekstiilityöläiset taistelevat parempien elinehtojen, siedettävien työsuhteiden ja järjestäytymisoikeuden puolesta, ovat Neuvostoliiton tekstiilityöläiset järjestyneinä yhteen suureen teollisuusunioon ja joka päivä kulkevat kohti uusia saavutuksia elämäntasonsa parantamisen alalla. Kukaan ei Neuvostoliitossa aseta kyseenalaiseksi työläisten järjestäytymisoikeutta. Teksliilityöläisistä 9714 prosenttia kuuluu unioon. Mitään,-joka välittömästi koskee työläisiä ei tekstiilitiiotannoissa voida tehdä ilman työläisien lupaa. Tehtaan tirelilööri ja koko teollisuuden ylijohtaja ei v o i olla toimessaan ilman työläisien' union suostumusta. Jokaisessa tehtaassa toimii työläisten valitsema komitea, joka huolehtii jokaisen työläisen ja työläisryhmän etujen suojelemisesta. Työläiset ponnistelevat parhaansa mukaan voimistutlaakseen teollisuutta — lisääntyTieestä työtehosta lankeaa heille hyöty korkeamman palkan, lyhemmän työpäivän, kesäloman, parempien tehtaiden ja koneiden muodossa. Siksi ei ole ihmettelemistä, jos heidän tuotantokykynsä ja elintasonsa kohoaa tavattoman nopeasti. ' Todellinen keskimääräinen realipalkka tekstiiliteollisuudessa on viime viiden Vuoden aikana kohonnut 54 prosentilla ja nykyisen suunnitelman mukaan palkat seuraavan viiden vuoden kuluessa jälleen kohoavat 74 prosentilla. Se ei tapahdu hermojarikkovan työkiihkojärjestel-män paulia, vaan jatkuvan koneiden ja työprosessin parannuksien kautta. Yhdelläkään teksliilityöläisellä ei ole pitempää kuin kahdeksan tunnin työpäivä ja neljänkymmenenkuuden tunnin työviikko. Y l i viidessäkymmenessä tekstiilitehtaassa — kehruumossa ja kutomossa — on jo 7-tunnin työpäivä käytännössä. Kolmen , vuoden- sisällä kaikilla työläisillä tulee olemaan 7-tunnin työpäivä. Joillakin osastoilla, joissa työ on erikoisen raskasta, on 6-tunnin työpäivä j a työläiset saavat yhden kuukauden kesäloman täydellä palkalla. Kaikilla työläisillä on vähintäin kahden viikon kesäloma, täydellä palkalla.. Kennedy kertoo miten hän oli käynyt tehtaissa ja puhutellut työläisiä, tullen sellaisiin johtopäätöksiin, että Neuvostoliiton työläisten saavutuksia ei oltu liioiteltu, vaikka Neuvostoliittoon mennessään oli suhtautunut niihin epäilevästi. Jos työläiset sairastuvat, saavat he täyden palkan ja vapaan lääkärinhoidon. Nopeassa tempossa työläiset saavat yhä uusia, komeita klubitaloja ja erinomaisia urheilukenttiä. Kaikkialla rakennetaan uusia asuntotaloja hökkeleiden tilalle, joissa he asuivat ennen. Paljon on vielä tekemättäkin, mutta Neuvostoliiton työläbet edistät pyrkimyksissään päivä päivältä. hänet toimittivat. Nyt tämä revolve-riopppsitionilalsten "todellinen kommunisti" istuu lahtareille tekemäinsä armonanomusten jä uskollisuuslupaus-ten jälkeen "Suomen Sosialidemokraat i n " toimituksessa. Yhdessä f aseisti Peräläisen. ohrana Sasu Punasen ja porvari Huotarin kanssa huolehtii icommunistien j a Neuvostoliiton haukkumisesta. K. Vuoriot, Köntanevat. Sormuset ym. oppositiopomat ovat esiintyneet Tammisaaressa vankilaohranoina Kumpulaiset, Kovaset, Paavo-Kalliot j a monet muut ovat vakituisesti toi-mireet Suomen ohranalaitoksen palveluksessa. Suomen suojeluskuntalai • toksen lehden "Hakkapeliitan" toimittaja f aseisti Nurmio muistelmissaan kertoo, että yksi elokuun murhain johtaja Otto Palho jo vuodesta 1917 cU lahtarien palveluksessa. Saman Palhon puolesta eräät Suomen valtaherrat ovat kiivailleet, — ruokkivat jo vankilaan häntä j a muutamia m u i ta murhaajia ominaan. Näemme siis. 'että-7revolveriopposl-tion johtosakki on tehnyt selvän ojennuksen lahtaririntamaan puoleen. Osa on ollut alusta lähtien lahtarien asialla.. Mitä näin ollen on sanottava ruista aikoinaan oppositiolle sympa-tiseeranneista tai sen Uikkeen häntäpäässä mukana olleista, jotka eivät vielä kaiken tämän Jälkeen ole Jaksaneet avoimesti sanoa suoria sanoj a tuosta Inhoittavasta rikoksesta ja rikolliskoplasta. jotka eivät vieläkään ole reilusti Ja Julkisesti astuneet Joukkojen eteen selvittämään sitä mitä asiasta tietävät? Pitäislhän heidän tietää, että kumouksellisten suuret joukot odottavat l^eUtä avointa, rehtiä kannanilmaisua. Tuleeko sitä, vai yhäko heitä painaa salamurhaajain perintö? Sosialistinen neuvostovaltamme l u jittuu. Sosialismin rakentaminen e-tenee. Viholliset vaanivat yhä t i l a i suutta hyökätäkseen kimpuumme. Lahtarit j a nosket ärhentelevät. R a t kaisevat taistelut lähenevät Puolu-eeemme N K P tarkistaa Ja puhdistaa rivejänsä. Neuvostokoneistoa. ptöi-distetaan. Entisiä ihmisiä, vanhan suudessa lukuisat näistä miehistä ja naisista tulevat toimeen vuodesta vuoteen ainoastaan kieltämällä itseltään todeUisia elämäntarpeita. He työskentelevät aamunsarastuksesta ilta-pimeään keväällä, kesllä ja syksyllä ja kun heidn satonsa on myyty ja laskut maksettu heillä on hädintus'i5in riittävästi jälellä edes kurjaakaan t o i meentuloa varten. Kuten hyvin tiedetään, tämä on normaalinen tila t u hansille keskiarvoisenakin satovuotena. Tämä vuosi tuo lisävaikeuksia. Vuo-dentulo on epäonnistunut useimmissa paikoissa. Suurella määrällä farmareita ei tule olemaan todellisuudessa lainkaan elonkorjuuta j a n i i n muodoin eivät joko kykene suorittamaan maksujaan tai eivät omaa kylliksi v a roja tullakseen toimeen seuraavaan satoon saakka. Tällainen t i l a on epätoivoinen parhaimpinakin aikoina mutta tänä vuomaa on muitakin seikkoja tekemässä sen vielä vakavammaksi. Uusien leikkuu-pulmakoneMen Ja traktorien käytäntöönottaminen on nyt Jo vaikuttamassa-suurempien farmien. tarpeelUsunteen,. Joilla näitä u u sia maanviljelysköneita voidaan tehioi-slmmln käyttää, "ramä merkitsee, että pienempien farmareiden kiiniUtys-lalnojen alaiset farmit, voidaan heti anastaa, kiinnityslainayhtiöideh olles- 8.1 vakuutettuja, että siten saaduista maista on helppo pikaisesti ' päästä eroon. Menneisyydessä lukiilsia farmien kaappaamisia ei ole voitu toteuttaa, sillä maa muodostuisi tap»- ptota tuottavaksi kiinnityslainayhtiöil-le ellei kylliksi farmareita saataisi työskentelemään siinä. Totta on, että lukemattomia farmeja on menetetty kiinnityslainayhtiälle, mutta tähän saakka on kyllin suuren maJanvilje-lijämäärän tarpeellisuus jossain määr i n rajoittanut tätä prosessia. K u i n k a monta farmia länsimaakunnissa voitaisi pakkoluovuttaa ja n i i den omistajat häätää muutaman v i i - yhtlöt päättäisivät omaksua tällaisen politiikan? Tämä lukumäärä olisi h u i kea, kuten jokainen farmari tietää. Varmuudella voidaan sanoa, että t u hansia farmeja tiiUaan menettämään lainakorporatsioneille tänä vuonna ellei riittäviin. toimenpiteisiin ryhdytä sen ehkäisemseksi. Tämän seikan t u lisi painua lännen jokaisen työtätekevän farmarin mieleen. Niidenkin, j o t - kp. ovat kyllin onnellisia ollakseen huolettomia omaisuutensa menettämisen vaarasta tänä vuonna, on p i dettävä mielessään, että heilÄkIn voi kohdata vastoinkäsmiiset, ja tällöin kuin heidän naapureitckir iöhtaan. Ainoastaan voitto-osingot ovat mi^ tään merkityksestä kiinnityslainayhti öille. Näihin kapitalismin ryöstävien koronklskureihin ei vaikuta vaikka sadatmiehet, naiset j a lapset ajetaa-maaseuduilta kaupunkeihin työnet" sintään. Heidän tehtävänsä on nylkeä rikkauksien tuottajia ja he tekevät sen ilman omantunnon tuskia. Palkka- apurit toteuttavat heidän mää-räyksiänsä ilman arinoa. Länsi-Canadan maanviljelijät ovat yU neljännesvuosisadan, käyttääksemme perin alhaisia numeroita, tuottaneet maailman markkinoille säännöllisen vehnävirran. Tässä ajassa he ovat tuottaneet kylliksi ruokkiakseen itsensä j a perheensä miespolvia eteenpäin. K u i n k a moni tänä päivänä vol^i elää kahtatoista kuukautta tekemättä tjötä? Ne muutamat, jotka voivat n i i n tehdä, ovat yksinäisiä poikkeuksia, joiden olemassaolo toteaa suurten joukkojen rosvoamisen. \ M i h i n on joutunut viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden aikana tuotetut suunnattomat rikkaudet? Katsokaa Domion Mortgage and I n - vestments-yhtiön jäsenten nouseviin voittoihin, jonka korporatsionin kerätty rikkaus nousi 125,000.000 dollarista vuonna 1918 2.500,t)00.000 dollariin vuonna 1928, ollen .lisäys 1,900 prosenttia kymmeniessä vuodessa. Siinä c n vastaus maanviljelysväestön köyhtymiselle. Nämä numerotiedot annett i i n ulos vuosi sitten Reginassa mai-nituh kilnnltyslainakorporatslonn pre-fJdentin ja Imperal-henkivakuutus-yhtiön liikkeenhoitajan F, j . Westo-u i n toimesta. Kumpi on suuremmasta tärkeydestä, korot; kiinnityslainoista ilimisDle, jotka eivät koskaan ole tehneet hyödyllistä työtä, eivätkä kykenisikään ' n i i n tekemään vaikka ytittäislvätkin, tai riittävä suojelus niille. Jotka tuottavat ihmiskuntaa ravitsevat ravintoaineet? Kumpien tulisi saada enem- / män huomiota ,j j a huolenpitoa? A i noastaan yksi,;iphellinfin, vastaus voi tulla niiltä, jojl^a suorittavat, kaiken työn maailmassa: hyödylliset ovat suunnattomasti .^suuremmasta merkityksestä kuin ferödyttömä Mikä seuraa tätä? >.iälikäpä muu mehän, että siellä, missä ei luulla olevan "seinillä korvia", oluttupien pimennoissa ja sorinassa joku kommunistien salamurhia ihaileva vanha oppositiolainen tai joku muu l u r - justeille luisunut tylsistynyt ja rap-peutimut olio lausuu vieläkin kaksimielisiä uhkaxiksia, jotka ainakin ideologisesti .osiksi muodolllsestikn, ovat samanlaisia kuin mitä imperialistien palkoissa oUut 'provokaattori Voitto Eloranta akkoineen ja muine kät3^- kavereineen aikoinaan lateli. Vieläkin pesii joku Matti Turkialsen konnuuden aatteellinen epäsikiö Neuvostomaamme nurkissa, Sitäpaitsi nykyinen yleinen tilanne velvoittaa meitä erikoiseen valppauteen. Elokuun kommunaardien muiston yhteydessäkin on syytä korostaa: tätä. Muistakaamme, että yhä pitää k u tinsa ne sanat, mitä Kommunistinen Internationale Elokuun kommunaardien murhan johdosta yhdeksän vuotta sitten lausui: ' "Proletaarinen vaUaoknmons tar- , ^ . vitsee itsetietoisia tovereita. Jotka ei- J a i s t e ^ ja Jatkakaa taistelua vät iaketrn mihinkään porvariston Paamaara on saavutettu! onkeen, jotka käsittävät kurinpidon, cl leikkikalmia, vaan a-n^itmn, san-puoltajia, heitetään y l i laidan. K•a^^flri tämä osoittaa sitä, että tilanne selvenee, vallankumouksellisten rintama tiivistyy. Mutta kaikesta tästä huolimatta j . . - 1 - .1 o - , , • kapitalismin paremmuu-d ^ l a työläisille? lausuu lopuksi tämä vapaamielisiin p o r v a r i l l i s i i n a i neksiin lukeutuva sanomalehtimies. ren Ja joliban päätnnaa vastaan käytävän työväen talst^mi elämän lakina. Tällaiset lhmlset._ tällaiset työläiset liittoutuvat Kommunistiseen In-temationaleen. Ja he tulevat tuskalla, inholla j a suuttumuksella l u kemaan epäjärjestyksen toimeenpanijoista, jotka tahtoivat ratkaista puolueriidat sutmtaamalla revolverin pö pun aseettoman naisen rintaa kohti., omien aseettomien luokkaveljiensä päätä kohti. k u i n lännen kuivuuden, .uhreiksi joutuneiden farntiureiäen ^^.^turvaaminen. Tämä on suurin velvollisuus, velvollisuus Ja tarve, joka' yUttää kaikki muut työtätekevien farmareiden edessä olevat tarpeet tai pulmat. Tämän - toteuttamiseksi; on .keskitettävä kaikki voimat. Jokaisesta United Farmers-järjestön yksiköstä, jokaisesta vehnänmy3n:itirenkaan kokouksesta. Jokaisesta ' kylästä ja asutuksesta on esitettävä päättäväinen vaatimus velkain sovittelysuunnitelman aikaansaamiseksi, joka ehkäisisi farmien menettämisen iäinnity^inoista, suojelisi siemenen,-;, k a r j a n rehun, karjan ja koneiston anastukselta ja takaisi, että kylliksi viljasadosta jätetään takaamaan farmarille ja hänen perheelleen kunnollisen toimeentulon. Ainoastaan orjamaisella mielellä varustetut voivat vaatia vähempää. Tämän saavuttaminen merkitsee taistelua, taistelua linnoittautuneita kapitalistisia intressejä vastaan. Mutta tämä taistelu on taisteltava jos tuhansien turmiota p y r i t i n välttämään. Tämä taistelu voidaan voittaa jos todelliseen toimintaan ryhdytään, mutta ainoastaan farmareiden itsensä on "siihen käytävä käsiksi, sillä apua ei tarvitse osottaa kapitalistLsllta porvarillisilta puolueilta. Mikä hyvänsä vallassa oleva hallitus tulee myöntämään ainoastaan sen minkä; SO on pakoitettu myöntämään, sillä ne ovat kapitalistisia hallituksia, olipa niillä farmaripuolu^n tai mikä muu leima hyvänsä. Tarve on suuri. Tämä taistelu on voitettava. FarmCariensa itsensä on suoritettava tämä taistelu. Ryhtyköön jokainen farmarien kokous kiireisesti työhön tämän suhteen. Joukkokokouksia on kutsuttava koolle, ponsilau-selmia hyväksyttävä Ja vaatimuksia lähetettävä maakuntahaUitukselle sellaisissa määrin, -että poliittiset kelmit ovat pakoitetut ottamaan kuononsa pois lihapadoista j a -rj^tymään toimenpiteisiin. Bhkälskää farmien menetykset kiinnityslainoista! (Keskeyttäkää kaikki pakkoluovutukset! Vaatikaa velkain sovittelutolmenplteisiin ryhtymistä! kun-päämäärä NEUVOSTOLnTOLLA PUUTAVARA-iSAUPASSA HYVÄÄ MENESTYSTÄ Myyntismumitdnm. on onnlstonnt taydellisesti löytyy meillä täällä Neuvostoliitossa _ vielä suomalaisia työläisiä, jotka eivät jtoja, se joka on tällä myötätuntöi-ole selvittäneet suhdettaan avoimesti j uen, se joka tämän hyväksyy, sillä ent. revolverioppositsioon, tuohon lahtarien ohjaamaan ja provosoimaan työtätekevien liitossa, se tullaan k a - liikkeeseen. (valtajana karkoittamaan kommimisti- Tämä on paljon merkitsevää, sillä sesta perheestä", selsryttä ja rehtiä, avointa kannan-' ilmaisua nytkin vaaditaan. Tiedäm- Lontoosta saapuneiden tietojen mukaan on Neuvostoliiton puutavara-myyntisuunnitelma todellisesti annis-tunut. Venäläiset ovat puutavaran kuljetukseen vuokranneet noin 150 laivaa, osan aikarahdeille ja osan lavallisille rahdeille. Tämä on aikaan- , saanut vähäisen rahtimaksujen koroi- Se, joka näin haluaa ratkaista rii- tuksen puutavaroille. Suomalaisen ja ruotsalaisten laivaajainkm kerrotaan saaneen melkoisesti tavaraansa myj-- dyksL Vuoden 1929 tuotannosta i l moitetaan suomalaisten myyneen n. 80 prosenttia j a ruotsalaisten vähän enemmän. Englannissa pidetään suo- (KaHe Lepola, Leningradin j malaisten ja ruotsalaisten menestys- Vapaudessa".) [takin tyydyttävänä. ei voi olla paikkaa kansainvälisessä
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 18, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-09-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290918 |
Description
Title | 1929-09-18-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Sivii2 Keskiviikkona, syysk. 18 p:nä—Wed>, Sept> 18 No.220 —l92ft VAPAUS tjim. Ostaiio. >«firH>«. p^tsi «nogtitii- ja mOtiariai {aU^VHd. V A P A U S (Lil«rtT) n« e s l r o t f i a « f F i a a i i h VoAm ia C«Tniii. Pablitixeii d u l r ct S s J b c j T , O t t t v i e. EegUtcred u tb« P o n 0 { f i e « D c p v i s s c s t . O t u v a . •» »«tooil e U u iczcter. , N E I L. A . VAAR> T O I M I T T A J A T : E . T E N H U N E N. M. P O H J A N S A L O , A. P A I V I O. T I L A O S H L S T i A T : fk. M J O , e k k . « 2 J » , 3 k k . 11.75 |. 1 kk. 114». — Yh<5ywUtoaiiB ia S a o o « a tesS mmoalU 1 t k . $ 6 J » . 6 k k . tlM. S kk- j. I kk. 11.00. ILMOTUSHni.NAT V A P A U D E S S A : , ..^ I A - K b j m l k t s n B o t B k a c t tlJOO k e r u . t2M k*kii kertaa. - ArioUittooa m ^ b e i l U oon«>tcWrt»k«>t 5* »•lautiiooa. — Hianauanailtuotaitn U>< k e r U , « . l O 5 k * r a a . - STntTnuiIjaotak.^ « X O k«ta « . 0 0 3 k e r t . . . — Arc6U*Toitootak«« t2M ken,. t3M Ukv UrMM. - Ki:««.lmotuk<«« nxn ker»a — rooUsmaoiUsotokirt I2J0O kert*. SOe lUiÄikan k i i t - U i u e e l u u i c i B l . M r T » n T . U . — H . l a U a a t i e J o t |» MoceUnotakiet SOe^kerta. tiJjO kolme kertaa. — T i U p i U i l t o o t u j i e a }a jlBM>toa«fe»tlB»n«« on. »a»a.v M a n a , UbetetiäTi n c o t s a h i s u ctokiteea. M u u n komiDUD lUisto elää Yhdeisän vallaykumotistaltselujen ^ tien ja työläisten valtava enemmistö j a sosialismin rakentamisen vuotta! i:äitä oli koko S K P : n jäsenistö. Olin on kulunut katalasta roistontyöstä — [ s i n oa V K P : n Suomal. Järjestön Kes- Eokuun kommunaardien murhasta, i k^us-Toimiston jäsenistä ja vastuun- Suomalaiset kumoustaistelijat Neu- a l a i s i s t a ' toimitsijoista, joka murhati-vostoUitossa, Suomessa, Amerikassa laisuudessa jäi haavoittumatta. P u - Ja muualla laskevat nyt elokuun 31: heenjohtajamme toveri Väinö Jokinen p:nä jo ylideksärmen I:erran proleta- murhattiin. >?»ik»fi toiset toverini haa-riaatin punaiset taisteluliput puolitan-l-. oon. Kokoontuvat jo yhdeksättä ker-voittuivat. Sain tehtäväkseni heti seu- _ . raavaspa päivästä lähtien jatkaa Kes- C c s e r a i a d . e r t i . i n f ntc, 7Se per eoj. .»'•.h. M i n i m a a ehars* for inaertioD. TSc. T h . Vapao. ^^a kunnioittamaan Elokuun kommu- kus-Ttoimistou toimintaa. Lähimmäk-että jokaisessa Venäjällä olevassa j suomalaisessa puolue- ^ j a sotilasjär-jestössä oleva ilmaisee kantansa t a pahtumasta, jolloin teon kannatta-1 jat on empimättä karkoitettava järjestöistä. osasto Maanviljelijäin on taisteltava maittensa anastusta vastaan •i I M bcat atBateB p i i ä i o l i * koottonMa Krilo « i p . lln>«aTrml«P»>»i'> edelllaen» afkipjiTjc». Tii>ao<3«a t o i m i t a . : Uuinnto »7. K a e k e r ' B o i l d i n * , 4 Darham St. PaheliB SJ6W. ••p.B<3eB k o o t t B t i : Uberty BBildiBfc J7 Ln.n, St. TuheliB l O M . P « t : o K . t e : Boa 69. Snährrj. Ov> Vaaaadea p«iBo ja U t o n o ; Liberty Baildin». »7 toree St. PoheUe t^TW^ Nuorisotyö yhtenä välttämättömimpänä toiminta-alanamme naardien vuosimuistoa. si toverikseni määrätty toveri Ala-likuinen muisto Elokuun kommu-; virta jätti juuri alottamansa kesä-naardeille! j loman ja astia työtoverikseni. Toi- Mutta samalla k im me kunnioitam- minta JatkuL Rivien puhdistus ja me kommunaardisankarien niulstoa. puoluekurin kunniaan saattaminen niin samalla me sinkoamme v a l l a n - ! V K P : n suomal. järjestöissä tuli en-kumouksellisen suuttumuksen nuolet! simaiseksi iskutyöksemme. Tiiiiä Suomen työväenluokan teuras-i Tämä tehtävä oli vaikea ja vas-tajana riehuneen verisen lahtarin tuullinen. mutta ilomielin myönnän asialle lähteneitä kataloita myrkyn-kylväjiä ja salamurhaajarolstoja vastaan, jotka vallankumouksellisten r i - velliin tunkeutiaieina provokaattoreiTyöväenliikkeen kulkeutuessa kauteen, jolloin sen entisiä kiinteämpi na mustaa hajoitustyötään tekivät ja valmislauturainen vallankumouk-^elliseen toimintaan kapitalismia ja imperialistisia sotia vastaan, maailman työläisten ja vähävaraisten talonpoikain ainoan 4änmaan, .Neuvostoliiton, puolustamiseksi, muodostuu entistä polttavammaksi hetken välttämällömyydeksi, on meidän kiinnitettävä myös enemmän huomiota työläisnuorison järjestämiseen. Nuoret työläiset ovat tulemassa alati tärkeämmiksi tekijöiksi teollisuudessa. Sen ohella, että on viimevuosina kasvanut teollisuusaloja, kuten sähkö-, ridio- y.m. teollisuudet, jotka ovat eritoten "nuorisoleolli-suuksia", on myös vanhoissa teollisuuk.sissa tapahtunut muutoksia, jotka tekevät nuorista työläisistä entistä tärkeämpiä tekijöitä näiden palveluksessa. Yleensä teollisuuden koneellistuminen ja työläisten ammattitai-loisuusvaatimusten aleneminen tekee mahdplliseksi nuorille työläisille siirtyä suurina joukkoina raskaampiinkin teollisuuksiin. Muitten muassa 1^^^^^^.^ j^^j^^ Murhaajille suo-on nuorilla työläisillä edellytyksenä kyky pikaisesti sovelluttaa itsensä {sjomset oUot, kommunistisen puolue-uusiin olosuhteisiin, toisin sanoen muodostua koneellisiksi osiksi teolli- kurin viholliset, sekä kaikki horjuvat että se sittenkiii oli olosuhteisiin katsoen suhteellisen helppoa: Venäjällä olevien suomalaisten kommunistien yhtenäinen kantajoukko näet otti puhdistustyön oma-alotteisesti omak-kantolvat asetta vallankumousrinta- seen. Joukot itse sen toteuttivat, man eturivin talstelijain pään menok- Muistan elävästi miten nostattavasti £i. Inhon ja suuttumuksen vasamat sinkoilkoot "tervehdyksinä" noiden ikifonnien ja lahtarikätyrien puoleen. Kirous salamurhaajille, kommunaardien pyöveleille! ,« '» « Me tiedämme, että tämä inhoittava rlircstapahtuma muodostui vissiksi r a japyykiksi, eräänlaiseksi hlstoriallis-poliittlseksi vedenjakajaksi ja koetus-kiveksi ennenkaildcea täällä Neuvos-t£> liitossa olevien suomalaisten vallan-kumoustaistelijain keskuudessa. Vielä tänä päivänä se vedenjakaja näyt-j a rohkaisevasti vaikuttivat ensimälset murhain jälkeen Keskus-Toimistoon Piicaisiin toatnenpiteisiin on ryhdyt- . , tävä ehkäisemään tuliansia farmien Samalla kun tämän anarkistisen j anastuksia kiinnityslaina-, yon. yhtiöi-: työn suunnitteUjat, järjestäjät ja te- toimesta, joita tulee tapahtumaan kijät ovat säälimättä rangaistavat, on; ^^^j^ vuonna länsimaakunnissa vilja-puolueemme korkeimpain elinten kil-i^j.jjp^ vakavan epäonnistumisen jäl-reesti toimitettava rivien puhdistus ij^^gj^ Farmareitten Itsensä, heiään johon tehtävään -jokaisen kommunis- järjestöjensä ja edustajiensa tärkeim-tisen järjestön, jäsenen on otettava; ^^.^^ tehtävänä tulee olemaan ehkäis-tehokkaasti osaa. samalla ulottaen; yj^^yj^g^j^ji^gj^ j^jg^^gj^ j ^ ^ ^ j ^ jj tämän puhdistuksen koko suomalai-1 ^ ^ j j ^ ^ ajamiseksi, joiden sadot o-seen Venäjällä olevaan joukkoon, j o i , L^^^ kuivaneet olemattomiin tänä kel o in puhdistustyössä koetuskivenä o i - vallinneen ankaran kuivuuden kiinnityslainapetkuttajat tulevat o'=> maan yhtä armottomia heitä kohtaan koon kunkin suhtautuminen tapahtuneeseen terroristiseen tekoon. Me tiedämme j a tunnemme, kuinka Suomen lahtarit nyt riemuitsevat.. johdosta. Tilanne on vakava. Yksimpä normaalisina satovuosina pienfarmarien suuri enemmistö ei kykene vastaa-odottaen että taistelumme heitä v a ^ - ' a a n kaikkiin maksuvelvoUisuuksiin-taan heikkenisi j a kommunistiset ! ca. oUessaan velassa ja kiinnityslal-vimme horjuisivat, mutta me saa- ^ ^ ^ j ^ 3.^^,^^^ g^^ yj^^yj^^^j Todelli-tamme täten heidän tietoonsa kokouksessamme vannomamme valan; kaatuneitten tovereittemme veri vel- Fuusprosessista. Saaden keskimäärin alhaisempia palkkoja kuin aikuiset työläiset ja ollen järjestymättömänä kykenemätön puolustautumaan hillitöntä riistoa vastaan, muodostuu nuori työläinen Välikappaleeksi palkkain alentamiseen ja yleensä työväenluokan elintason kurjentami-seen. Juuri nuoret työläiset ovat teollisuuden ratsionalisoinnin ankarimmin raadeltavana, muodostaen työväenluokan yhden riistetyimmän esim. toveri Grönroos Dubrovkasta kollektiivin lähettämänä. Häntä n i mittivät oppositiolaiset omaksi mie-hekseen. Mutta se päättävä tapa, m i l lä tämä vakava toveri dubrovkalais-ten edustajana puhuen tuomitsi murhat, vaati rivien puhdistusta, esitti Dubrovkassa silloin olleen yhden re-volveriopposltion aatteellisen johtajan Matti Turkian kannanilmaisuja, san a l l a sanoen: ko&o hänen avoin, voittaa • meitä .jatkamaan taistelua kuolemaan saakka, se juottaa rivim-saapuneet työläislähptystöt. Saapui me yhteen, kokoaa yhä suuremmat rivit kommunismin punalipun alle, jenka me viemme sortuneen kapitalistisen valtion raunioille j a kohotamme sosialistisen yhteiskunnan harjalle Suomessa ja kaikissa maissa'.'. Tämä yksi monista päätöslauselmista osottaa, että oikeat kommunistit ja rehdit työläiset osasivat heti vetää murhatapauksesta oikeat johtopäätökset. Vakavasti he ottivat asian. Taistelijat ja kumoussoturit kommunistinen asian asettelunsa c- ^ selvästi sanoivat tuomiosanansa^ van-soltti, että edessämme on horjumaton soivat taisteluvalansä. Ja näiden I v o k k a t ^ t e l l j a , mies lyöpenkkien ää-j a epävarmat'ainekset ovat karisseet • restä. joka tulee Joukkoineen talste- rnllla linjoilla järjestyi V K P : n suo-kymmenien Joukkopäätästen viitoitta-osan. Tämän ohella on nuorisolla historiallinen tehtävä suoritettavanaan taistelussa imperialistista sotää vaataan. Me tiedämmp, etlä juuri nuoret työläiset tulevat olemaan kapitalistisien armeijoiden ytimenä, että juuri he tulevat taistelemaan. imperialististen etujeh puolesta, omaa luokkaan: sa vaataan, ei|d heitä saada, valveutettua ja järjestettyä:-omaan luokka-järjestönsä, kommunistiseen nuorisoliittoon, ja seuraamaan tätä taistelussa (riistojafjestelmäa vasjtaan..'/Työläisnuoriso tu|ee' olemaan ratkaisevana tekijänä-i^apitalismin voimien ja nousevan -työväenluokan vallankumouksellisen armeijan lopullisessa taistelussa ja senpä vuoksi meidän on keskitettävä voimamme nuorisotyön elvyttämiseen, Canadan kommunistisen nuorisoliiton rakentamiseen. Ennenkuin kommui(iistinen nuorisoliittomme .on täydelleen kykenevä suorittamaan niitä historiallisia tehtäviä, joita ^ille: lankeaa järjestymättömien nuorien työläisten järjestämisessä ja taistelussa sotaa vastaan on se saatava uudelle, taistelevalle pohjalle. Kommunistisen nuorisoliiton jäsenistö, on suurelta osalta suomalaista. Juuri meidän suomalaisen jäsenistömme keskuudessa on avoinna suuri työala.. Kommunistisen nuorisoliiton suomalaisten yksikköjen edeltäjinä eri paikkakunn i l l a ovat olleet kulttuurelliset nuorisoseurat y.m., jotka, joskin palvelivat asiaa aikaisemmin tilanteen ollessa erilaatuisen, eivät emään kelpaa esimerkiksi kommunistiselle nuorisoliitolle. Sen sijaan, että toiminta rajoittuisi aimastaan kulttiiureiliseen ja seuratoimintaan on nuorisoliik-keemrae tällä^kerlaa saatava muodostettua taistelevaksi liikkeeksi, jonka iskutehtävänä on mobilisoida järjestyniättömiä nuorisojoukkoja, ennenkaikkea englanninkielistä nuorisoa, kommunistisen nuorisoliiton riveihin. Luonnollisestikin yhtenä nuorisoliikkeen kasvamisen edellytyksenä on tarpeellisten nuorisoon tehoavien toimintamuotojen sisällyttäminen toimintaohjelmistoon. Tällaisia ovat valituksellisen työn suorittaminen m.m. huvipuolta sisältävien tilaisuuksien yhteydessä, tarpeellisen seura-eläpiän aikaansaaminen nuorison puoleensa vetämiseksi, y.m. Kuitenkin on selvää, että vanhempien tovereiden, kommunistisen puolueen ja sen jokaisen jäsenen on ryhdyttävä loimeen tukemaan nuorten järjestämistä kommunistisen nuorisoliiton yksikköihin. Ainoastaan siten voidaan taata mahdollisimman onnistunut työ nuorisoHikkeemme rakentamiseksi. Useimmilla- seuduilla ei nuorison keskuudessa ole kehittynyt toimitsijavoimia, jotka voisivat voimakkaammin ryhtyä tähän jäsenvärväyslyöhön, ellei heitä tueta järjestöllisesti. Samaan aikaan kuin meidän pääyrityksemme oii suunnattava tehtaissa ja kaivoksissa työskenteleviin nuoriin työläisiin on meidän myös ennenkaikkea kiinnitettä^;^ tällä kertaa vaikutuspiirissämme olevat liuoret nuorisoliiton toimintaan. Kommunistisessa vaikutuspiirissä tiedetään olevan suuren määrän suomalaista nuorisoa, kuten esim. eri paikkakuntien paikallisessa seuratoiminnassa, orkestereissa, j.n.e. Kaikkia näitä aineksia kohtaan on meidän ulotettava propagandatyömme. Tässä työssä ovat aikuiset puoluetoverimme suuresta merkitykseltä. Tulevaiset suurtehtäyät vaativat, että jokainen vallankumouksellisen työväenliikkeen jäsen käy tarmokkaasti tähän kysymykseen kiinni! Valmentautukaamme vallankumouksellista taistelua varten imperialistista sotaa vastaan, Neuvostoliiton puolustamiseksi ja työläisten ja vähävaraisten farmarien hallituksen perustamiseksi Canadaan! Rakentakaamme kommunistista häorisoliittoamme valtavaksi taiste-lujärjestöksi.— M . P. tai heitetty pois riveistä. Kuvaavaa on se itsepintaisuus, m i l lä eräät, tosin liarvat. murhaoppos-sition kannattajat ovat pysyneet, vanhassa kuoressaan. Onko tällaisiakin? N i i n varmaan joku toveri kysyy. Vastaamme, että niitäkin löytyy., EI monta.,, mutta miiutainain harvaln-k i n olemassaolo en todettava. Emme puhu täs^ mitään aktiivi-murhaajista, emme Pukkain kaltaisista luihuista, rikoskoplan Johtajista, voimme sivuuttaa niuutkin sellaiset luihuiUJat, mutta siihen sijaan toteamme, että el ole kalkille väärään joukkoon JoutuneiUe työläiäUIekään helppo kulkea; sen alussa mainitsemani- vedenjakajan rumalta puolelta kommunistisen kumousrintaman puolelle. ESMt tahtoisivat sen rajan y li kulkea, mutta — salaa; Ylen vaikea on ottaa selvääJ, Ja avointa askelta vallankumousrintaipalle, Ja kohti kommunistista: puoluetta ssellaisen. Joka kerran on horjahtanut Ja joka ei kykene loppuun asti irtautumaan pikkuporvarillisten yksilöpykimysten ja ideologian lumoista. PikkuporvariUi-suuden alkuvoimat ovat selvän Ja tinkimättömän proletaarisen kannanilmaisun esteenä. Vallankumouksellisen itsetutkistelun j a itsekritiikin luuta ei pääse lakasemaan heistä pois yksilöllisen anarkistisuuden tai opportunismin painolastia. Nämä tällaiset henkilöt jäävät yhä vuodesta toiseen entiselleen tai siihen '.'puolimatkan krouviin", "olla yai eikö oUa-tun-r- usta" ncudattavain paikallaan pyörijäin joukkoon. j an joukko-osastoista. Siperiasta ja Toiselta puolen on mieluista to-[Skandinaviasta, tänään • pitäinässäm-deta ja erikoisesti merkille panta- me kokouksessa päättäneet saattaa lemkail' vallankumouksen asian puolesta. NälÄme. että tällaisille tunnus: Irti oppositsibnista" el ole suun-tunnustusta. .He todella tahtovat s i t ä / m i t ä sanovat. Monia muita tällaisia rehtiä terveisten tuojia kävi. Elokuun kommunaardien taistelua; kommunismin puo lesta kaikki tahtoivat Jatkaa. J a sitä Jatkettiin Ja Jatketaan, lopulliseen ja täydelliseeni yoittoon asti. Erikoisesti miiisltaii- toverllähetystön Petroskoista. Heti kommunaardien murhasta lyhy.!Sn/,,sähkösanomatiedon saatuaan p i t i ;P0xoskoin - suomalaisten kommunistien kollektiivi 3(9—20 kokouksen, mlsSä kaikki jäsenet yhteisesti Ja jöicainehV'jasen kohdastansa hjrväksyivät seursiHvan päätöslauselman; iöhiA '-erikodhen lähetystö saattoi heti Leningradiin: 'Pöyristyttävästä verinäytehnästä jViestin saatuamme, teosta. Jonka vertaista emme tunne, minkään maan Ja ajan puolueen , sisäisen ielämän aikakirjoissa, inhoittavasta joukkoteurastuksesta, jonk'ä" uhreina tiedämme jc kaatuneen 8 ja haavoittuneen 11 puoluetoveria, jotka olivat mitään aavistamatta kokoontimeet kollektiivinsa kokoukseen Pietarissa kuluneen elokuun 31 päivänä keskustelemaan keinoista ja tavoista maailman työväen vallankumouksen pikaisimmasta voittoon saattamisesta, olemme me Petroskoin V K P : n suomalaisen kollektiivin jäsenet, jotka olemme äskettäin saapimeet Pietarista. Buin kaupungista, suomalaisista Puna-Armei-malaisten Järjestöjen toiminta. Tapaus todella juotti rivit yhteen. . • • • . Vuoden 1920 syyskuun jälkkeen. Jolloin kymmenet Järjestöt esittivät nuo mainitut kannanilmaisunsa, on tapahtunut paljon asiaa valaisevaa. Opposition arkiston löytyminen toi Jo monia saloja Ja rikoskoplan saastaa Julki. Voitto Ja Elviira Eloranta i l moittivat ennen lopullisen palkkionsa saamista toimineensa koko t a k a i sen oppositiotoiminnan ajan 1918—20 ja v i i m e k s i m s ^ t t u vielä myöhemmlis-icln myöskin englantilaisten imperialistien vakoilijoina. Samaa osotttvat viralliset tutkimukset ent. santarmi-urkkijasta ja opposition toimihenkilöstä Railo-Rissasesta Ja A; Kopposesta. Oppositioliikkeen aatteellinen vaari Matti Turkia "ainoa todellinen kommunisti Suonien vanhoista sosia-fcastaan Ruotsista, johon Pukka y.m. listi, on kirjoittanut kokonaiset vuoret hävälstyskh-Joltuksia. Neuvostoliittoa vastaan. Suomen punaiset työläiset ovat häneltä kuulleet sy3rt<\ksiä — konnan ääntä. Suuret määrät hän ulosti häväistyskirjoitukslaan piilopaikastaan Ruotsista johon Pukka y.m, opposililolaiset porvarien avustukseUaJ kön sisällä' Jos kaikki kUnnityslaina-vaa, että kalkkien niiden suomalaisten työläisten, jotka olivat rehellisessä mielessä vihkiytyneet proletaarisen vallankumousrintaman sotureiksi, jotka olivat alunperin ilman sivutar-koituksia ja yksilöpyyteitä. kommunistien mukaan lähteneet, joita elä-hyttl todellinen halu taistella lahta-ria vastaan ja kumoustaistelijan tietoisuus kommunistisesta taistelukurls-ta. muista taistelun ehdoista ja taistelun välttämättömyydestä, kaikkien niiden oli helppo heti ensimälset viestit tuosta hirmutyöstä saatuaan vetää oikeat johtopäätökset ja tuomita konnat. Näitä oli täällä Neuvostoliitossa olevien suomalaisten kommunis-sekä suomen että Venäjän kommunististen puolueitten Keskuskomiteain j a näiden puolueiden kaikkien järjestön j a jäsenten samoinkuin Kolrnan-nen Intematsionaalen tietoon: että Petroskoin suomalaisen kollektiivin jäsenet jokainen kohdastansa, katsoen tämän inholttavan joukkomurhan palvelevan yksinomaan Suomen lahtariston ja kaikkien maiden kapi-" talistirosvöjen pyyteitä j a tarkoituksia, j a joiden joko .tietoisia tai tiedottomia, koston ja soaistun järjen viettelemiä raukkoja joukkomiurhan tekiät, järjestäjät j a hyväksyjät ovat. lausuu mitä ankarimman tuomion teosta ja pitää välttämättömänä. Tekstiilityöläiset työväen valtiossa ja kapitalisHntaassa Federated Pressin kirjeenvaihtaja John C. Kennedy, joka on Neuvostoliitossa tutkimassa todellista tilannetta, kertoo havainnoistaan miten samalla aikaa, kun Amerikan tekstiilityöläiset taistelevat parempien elinehtojen, siedettävien työsuhteiden ja järjestäytymisoikeuden puolesta, ovat Neuvostoliiton tekstiilityöläiset järjestyneinä yhteen suureen teollisuusunioon ja joka päivä kulkevat kohti uusia saavutuksia elämäntasonsa parantamisen alalla. Kukaan ei Neuvostoliitossa aseta kyseenalaiseksi työläisten järjestäytymisoikeutta. Teksliilityöläisistä 9714 prosenttia kuuluu unioon. Mitään,-joka välittömästi koskee työläisiä ei tekstiilitiiotannoissa voida tehdä ilman työläisien lupaa. Tehtaan tirelilööri ja koko teollisuuden ylijohtaja ei v o i olla toimessaan ilman työläisien' union suostumusta. Jokaisessa tehtaassa toimii työläisten valitsema komitea, joka huolehtii jokaisen työläisen ja työläisryhmän etujen suojelemisesta. Työläiset ponnistelevat parhaansa mukaan voimistutlaakseen teollisuutta — lisääntyTieestä työtehosta lankeaa heille hyöty korkeamman palkan, lyhemmän työpäivän, kesäloman, parempien tehtaiden ja koneiden muodossa. Siksi ei ole ihmettelemistä, jos heidän tuotantokykynsä ja elintasonsa kohoaa tavattoman nopeasti. ' Todellinen keskimääräinen realipalkka tekstiiliteollisuudessa on viime viiden Vuoden aikana kohonnut 54 prosentilla ja nykyisen suunnitelman mukaan palkat seuraavan viiden vuoden kuluessa jälleen kohoavat 74 prosentilla. Se ei tapahdu hermojarikkovan työkiihkojärjestel-män paulia, vaan jatkuvan koneiden ja työprosessin parannuksien kautta. Yhdelläkään teksliilityöläisellä ei ole pitempää kuin kahdeksan tunnin työpäivä ja neljänkymmenenkuuden tunnin työviikko. Y l i viidessäkymmenessä tekstiilitehtaassa — kehruumossa ja kutomossa — on jo 7-tunnin työpäivä käytännössä. Kolmen , vuoden- sisällä kaikilla työläisillä tulee olemaan 7-tunnin työpäivä. Joillakin osastoilla, joissa työ on erikoisen raskasta, on 6-tunnin työpäivä j a työläiset saavat yhden kuukauden kesäloman täydellä palkalla. Kaikilla työläisillä on vähintäin kahden viikon kesäloma, täydellä palkalla.. Kennedy kertoo miten hän oli käynyt tehtaissa ja puhutellut työläisiä, tullen sellaisiin johtopäätöksiin, että Neuvostoliiton työläisten saavutuksia ei oltu liioiteltu, vaikka Neuvostoliittoon mennessään oli suhtautunut niihin epäilevästi. Jos työläiset sairastuvat, saavat he täyden palkan ja vapaan lääkärinhoidon. Nopeassa tempossa työläiset saavat yhä uusia, komeita klubitaloja ja erinomaisia urheilukenttiä. Kaikkialla rakennetaan uusia asuntotaloja hökkeleiden tilalle, joissa he asuivat ennen. Paljon on vielä tekemättäkin, mutta Neuvostoliiton työläbet edistät pyrkimyksissään päivä päivältä. hänet toimittivat. Nyt tämä revolve-riopppsitionilalsten "todellinen kommunisti" istuu lahtareille tekemäinsä armonanomusten jä uskollisuuslupaus-ten jälkeen "Suomen Sosialidemokraat i n " toimituksessa. Yhdessä f aseisti Peräläisen. ohrana Sasu Punasen ja porvari Huotarin kanssa huolehtii icommunistien j a Neuvostoliiton haukkumisesta. K. Vuoriot, Köntanevat. Sormuset ym. oppositiopomat ovat esiintyneet Tammisaaressa vankilaohranoina Kumpulaiset, Kovaset, Paavo-Kalliot j a monet muut ovat vakituisesti toi-mireet Suomen ohranalaitoksen palveluksessa. Suomen suojeluskuntalai • toksen lehden "Hakkapeliitan" toimittaja f aseisti Nurmio muistelmissaan kertoo, että yksi elokuun murhain johtaja Otto Palho jo vuodesta 1917 cU lahtarien palveluksessa. Saman Palhon puolesta eräät Suomen valtaherrat ovat kiivailleet, — ruokkivat jo vankilaan häntä j a muutamia m u i ta murhaajia ominaan. Näemme siis. 'että-7revolveriopposl-tion johtosakki on tehnyt selvän ojennuksen lahtaririntamaan puoleen. Osa on ollut alusta lähtien lahtarien asialla.. Mitä näin ollen on sanottava ruista aikoinaan oppositiolle sympa-tiseeranneista tai sen Uikkeen häntäpäässä mukana olleista, jotka eivät vielä kaiken tämän Jälkeen ole Jaksaneet avoimesti sanoa suoria sanoj a tuosta Inhoittavasta rikoksesta ja rikolliskoplasta. jotka eivät vieläkään ole reilusti Ja Julkisesti astuneet Joukkojen eteen selvittämään sitä mitä asiasta tietävät? Pitäislhän heidän tietää, että kumouksellisten suuret joukot odottavat l^eUtä avointa, rehtiä kannanilmaisua. Tuleeko sitä, vai yhäko heitä painaa salamurhaajain perintö? Sosialistinen neuvostovaltamme l u jittuu. Sosialismin rakentaminen e-tenee. Viholliset vaanivat yhä t i l a i suutta hyökätäkseen kimpuumme. Lahtarit j a nosket ärhentelevät. R a t kaisevat taistelut lähenevät Puolu-eeemme N K P tarkistaa Ja puhdistaa rivejänsä. Neuvostokoneistoa. ptöi-distetaan. Entisiä ihmisiä, vanhan suudessa lukuisat näistä miehistä ja naisista tulevat toimeen vuodesta vuoteen ainoastaan kieltämällä itseltään todeUisia elämäntarpeita. He työskentelevät aamunsarastuksesta ilta-pimeään keväällä, kesllä ja syksyllä ja kun heidn satonsa on myyty ja laskut maksettu heillä on hädintus'i5in riittävästi jälellä edes kurjaakaan t o i meentuloa varten. Kuten hyvin tiedetään, tämä on normaalinen tila t u hansille keskiarvoisenakin satovuotena. Tämä vuosi tuo lisävaikeuksia. Vuo-dentulo on epäonnistunut useimmissa paikoissa. Suurella määrällä farmareita ei tule olemaan todellisuudessa lainkaan elonkorjuuta j a n i i n muodoin eivät joko kykene suorittamaan maksujaan tai eivät omaa kylliksi v a roja tullakseen toimeen seuraavaan satoon saakka. Tällainen t i l a on epätoivoinen parhaimpinakin aikoina mutta tänä vuomaa on muitakin seikkoja tekemässä sen vielä vakavammaksi. Uusien leikkuu-pulmakoneMen Ja traktorien käytäntöönottaminen on nyt Jo vaikuttamassa-suurempien farmien. tarpeelUsunteen,. Joilla näitä u u sia maanviljelysköneita voidaan tehioi-slmmln käyttää, "ramä merkitsee, että pienempien farmareiden kiiniUtys-lalnojen alaiset farmit, voidaan heti anastaa, kiinnityslainayhtiöideh olles- 8.1 vakuutettuja, että siten saaduista maista on helppo pikaisesti ' päästä eroon. Menneisyydessä lukiilsia farmien kaappaamisia ei ole voitu toteuttaa, sillä maa muodostuisi tap»- ptota tuottavaksi kiinnityslainayhtiöil-le ellei kylliksi farmareita saataisi työskentelemään siinä. Totta on, että lukemattomia farmeja on menetetty kiinnityslainayhtiälle, mutta tähän saakka on kyllin suuren maJanvilje-lijämäärän tarpeellisuus jossain määr i n rajoittanut tätä prosessia. K u i n k a monta farmia länsimaakunnissa voitaisi pakkoluovuttaa ja n i i den omistajat häätää muutaman v i i - yhtlöt päättäisivät omaksua tällaisen politiikan? Tämä lukumäärä olisi h u i kea, kuten jokainen farmari tietää. Varmuudella voidaan sanoa, että t u hansia farmeja tiiUaan menettämään lainakorporatsioneille tänä vuonna ellei riittäviin. toimenpiteisiin ryhdytä sen ehkäisemseksi. Tämän seikan t u lisi painua lännen jokaisen työtätekevän farmarin mieleen. Niidenkin, j o t - kp. ovat kyllin onnellisia ollakseen huolettomia omaisuutensa menettämisen vaarasta tänä vuonna, on p i dettävä mielessään, että heilÄkIn voi kohdata vastoinkäsmiiset, ja tällöin kuin heidän naapureitckir iöhtaan. Ainoastaan voitto-osingot ovat mi^ tään merkityksestä kiinnityslainayhti öille. Näihin kapitalismin ryöstävien koronklskureihin ei vaikuta vaikka sadatmiehet, naiset j a lapset ajetaa-maaseuduilta kaupunkeihin työnet" sintään. Heidän tehtävänsä on nylkeä rikkauksien tuottajia ja he tekevät sen ilman omantunnon tuskia. Palkka- apurit toteuttavat heidän mää-räyksiänsä ilman arinoa. Länsi-Canadan maanviljelijät ovat yU neljännesvuosisadan, käyttääksemme perin alhaisia numeroita, tuottaneet maailman markkinoille säännöllisen vehnävirran. Tässä ajassa he ovat tuottaneet kylliksi ruokkiakseen itsensä j a perheensä miespolvia eteenpäin. K u i n k a moni tänä päivänä vol^i elää kahtatoista kuukautta tekemättä tjötä? Ne muutamat, jotka voivat n i i n tehdä, ovat yksinäisiä poikkeuksia, joiden olemassaolo toteaa suurten joukkojen rosvoamisen. \ M i h i n on joutunut viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden aikana tuotetut suunnattomat rikkaudet? Katsokaa Domion Mortgage and I n - vestments-yhtiön jäsenten nouseviin voittoihin, jonka korporatsionin kerätty rikkaus nousi 125,000.000 dollarista vuonna 1918 2.500,t)00.000 dollariin vuonna 1928, ollen .lisäys 1,900 prosenttia kymmeniessä vuodessa. Siinä c n vastaus maanviljelysväestön köyhtymiselle. Nämä numerotiedot annett i i n ulos vuosi sitten Reginassa mai-nituh kilnnltyslainakorporatslonn pre-fJdentin ja Imperal-henkivakuutus-yhtiön liikkeenhoitajan F, j . Westo-u i n toimesta. Kumpi on suuremmasta tärkeydestä, korot; kiinnityslainoista ilimisDle, jotka eivät koskaan ole tehneet hyödyllistä työtä, eivätkä kykenisikään ' n i i n tekemään vaikka ytittäislvätkin, tai riittävä suojelus niille. Jotka tuottavat ihmiskuntaa ravitsevat ravintoaineet? Kumpien tulisi saada enem- / män huomiota ,j j a huolenpitoa? A i noastaan yksi,;iphellinfin, vastaus voi tulla niiltä, jojl^a suorittavat, kaiken työn maailmassa: hyödylliset ovat suunnattomasti .^suuremmasta merkityksestä kuin ferödyttömä Mikä seuraa tätä? >.iälikäpä muu mehän, että siellä, missä ei luulla olevan "seinillä korvia", oluttupien pimennoissa ja sorinassa joku kommunistien salamurhia ihaileva vanha oppositiolainen tai joku muu l u r - justeille luisunut tylsistynyt ja rap-peutimut olio lausuu vieläkin kaksimielisiä uhkaxiksia, jotka ainakin ideologisesti .osiksi muodolllsestikn, ovat samanlaisia kuin mitä imperialistien palkoissa oUut 'provokaattori Voitto Eloranta akkoineen ja muine kät3^- kavereineen aikoinaan lateli. Vieläkin pesii joku Matti Turkialsen konnuuden aatteellinen epäsikiö Neuvostomaamme nurkissa, Sitäpaitsi nykyinen yleinen tilanne velvoittaa meitä erikoiseen valppauteen. Elokuun kommunaardien muiston yhteydessäkin on syytä korostaa: tätä. Muistakaamme, että yhä pitää k u tinsa ne sanat, mitä Kommunistinen Internationale Elokuun kommunaardien murhan johdosta yhdeksän vuotta sitten lausui: ' "Proletaarinen vaUaoknmons tar- , ^ . vitsee itsetietoisia tovereita. Jotka ei- J a i s t e ^ ja Jatkakaa taistelua vät iaketrn mihinkään porvariston Paamaara on saavutettu! onkeen, jotka käsittävät kurinpidon, cl leikkikalmia, vaan a-n^itmn, san-puoltajia, heitetään y l i laidan. K•a^^flri tämä osoittaa sitä, että tilanne selvenee, vallankumouksellisten rintama tiivistyy. Mutta kaikesta tästä huolimatta j . . - 1 - .1 o - , , • kapitalismin paremmuu-d ^ l a työläisille? lausuu lopuksi tämä vapaamielisiin p o r v a r i l l i s i i n a i neksiin lukeutuva sanomalehtimies. ren Ja joliban päätnnaa vastaan käytävän työväen talst^mi elämän lakina. Tällaiset lhmlset._ tällaiset työläiset liittoutuvat Kommunistiseen In-temationaleen. Ja he tulevat tuskalla, inholla j a suuttumuksella l u kemaan epäjärjestyksen toimeenpanijoista, jotka tahtoivat ratkaista puolueriidat sutmtaamalla revolverin pö pun aseettoman naisen rintaa kohti., omien aseettomien luokkaveljiensä päätä kohti. k u i n lännen kuivuuden, .uhreiksi joutuneiden farntiureiäen ^^.^turvaaminen. Tämä on suurin velvollisuus, velvollisuus Ja tarve, joka' yUttää kaikki muut työtätekevien farmareiden edessä olevat tarpeet tai pulmat. Tämän - toteuttamiseksi; on .keskitettävä kaikki voimat. Jokaisesta United Farmers-järjestön yksiköstä, jokaisesta vehnänmy3n:itirenkaan kokouksesta. Jokaisesta ' kylästä ja asutuksesta on esitettävä päättäväinen vaatimus velkain sovittelysuunnitelman aikaansaamiseksi, joka ehkäisisi farmien menettämisen iäinnity^inoista, suojelisi siemenen,-;, k a r j a n rehun, karjan ja koneiston anastukselta ja takaisi, että kylliksi viljasadosta jätetään takaamaan farmarille ja hänen perheelleen kunnollisen toimeentulon. Ainoastaan orjamaisella mielellä varustetut voivat vaatia vähempää. Tämän saavuttaminen merkitsee taistelua, taistelua linnoittautuneita kapitalistisia intressejä vastaan. Mutta tämä taistelu on taisteltava jos tuhansien turmiota p y r i t i n välttämään. Tämä taistelu voidaan voittaa jos todelliseen toimintaan ryhdytään, mutta ainoastaan farmareiden itsensä on "siihen käytävä käsiksi, sillä apua ei tarvitse osottaa kapitalistLsllta porvarillisilta puolueilta. Mikä hyvänsä vallassa oleva hallitus tulee myöntämään ainoastaan sen minkä; SO on pakoitettu myöntämään, sillä ne ovat kapitalistisia hallituksia, olipa niillä farmaripuolu^n tai mikä muu leima hyvänsä. Tarve on suuri. Tämä taistelu on voitettava. FarmCariensa itsensä on suoritettava tämä taistelu. Ryhtyköön jokainen farmarien kokous kiireisesti työhön tämän suhteen. Joukkokokouksia on kutsuttava koolle, ponsilau-selmia hyväksyttävä Ja vaatimuksia lähetettävä maakuntahaUitukselle sellaisissa määrin, -että poliittiset kelmit ovat pakoitetut ottamaan kuononsa pois lihapadoista j a -rj^tymään toimenpiteisiin. Bhkälskää farmien menetykset kiinnityslainoista! (Keskeyttäkää kaikki pakkoluovutukset! Vaatikaa velkain sovittelutolmenplteisiin ryhtymistä! kun-päämäärä NEUVOSTOLnTOLLA PUUTAVARA-iSAUPASSA HYVÄÄ MENESTYSTÄ Myyntismumitdnm. on onnlstonnt taydellisesti löytyy meillä täällä Neuvostoliitossa _ vielä suomalaisia työläisiä, jotka eivät jtoja, se joka on tällä myötätuntöi-ole selvittäneet suhdettaan avoimesti j uen, se joka tämän hyväksyy, sillä ent. revolverioppositsioon, tuohon lahtarien ohjaamaan ja provosoimaan työtätekevien liitossa, se tullaan k a - liikkeeseen. (valtajana karkoittamaan kommimisti- Tämä on paljon merkitsevää, sillä sesta perheestä", selsryttä ja rehtiä, avointa kannan-' ilmaisua nytkin vaaditaan. Tiedäm- Lontoosta saapuneiden tietojen mukaan on Neuvostoliiton puutavara-myyntisuunnitelma todellisesti annis-tunut. Venäläiset ovat puutavaran kuljetukseen vuokranneet noin 150 laivaa, osan aikarahdeille ja osan lavallisille rahdeille. Tämä on aikaan- , saanut vähäisen rahtimaksujen koroi- Se, joka näin haluaa ratkaista rii- tuksen puutavaroille. Suomalaisen ja ruotsalaisten laivaajainkm kerrotaan saaneen melkoisesti tavaraansa myj-- dyksL Vuoden 1929 tuotannosta i l moitetaan suomalaisten myyneen n. 80 prosenttia j a ruotsalaisten vähän enemmän. Englannissa pidetään suo- (KaHe Lepola, Leningradin j malaisten ja ruotsalaisten menestys- Vapaudessa".) [takin tyydyttävänä. ei voi olla paikkaa kansainvälisessä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-09-18-02