Vapaus, September 22, 1923

              " • ' S f ' - " " " " ! ™ ' " " '
I^oantaiiia. syyskatm 22 a -> 8afc Sepi 22
fitesdsa sQOfflsIatseo tjövlestön ääoenkeanattajs. ilmea*
tfy Sodbaryssa. OnU, joka tiistai, torstai ja taaantai.
V A P A U S
• 7k9 mlf Olgaa ©f PinniÄ Woslfef8 fn Osnada. Pub-
'fiäied to Sndbory, Oat., every Tocsday, Tfanrsday and
• Wmati&y:. •
luamatta sitä, ajattelematta sita, rikaetottivat porvaris­toa
ja rikastuttivat sitä enemmän mita paremmin työs­kentelivät
Neuvostovaltiossa hyvä ja rehellinen työ­läinen
ajatteleniatta ja huolehtimatta siitä (jos häo on
puoIueet<9 S-tai rpt^ikkaan osaadttamaton)' suorittaa
^sosialistista työtä, liiafen työväenluokan voimia.
Ädvertising rates 40e pe? coL incb. Minimam cbarge
isa eiDfie mertion 75c, Discotmt on standlng advertisei
meat The Vapana is the best advertlsing medium among
»l»*» Finnish People Ji} Canada»
'af ~~"
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
i/ome St, Puhelin 1088. PostloBotc:
Bgji 69, ' Sndbnry, Ont
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimSlseec
idijeeseenne,< kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per*
eooQidlieella nimellä. ^
8, V. KANNASTO, LIikkenhoItaJa.
(^doan ykd vk. $4.00, puoli vL 12.26, kolmo kk.
$t£0 ja yksi kk. 76e.
Tbdysvaltothin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, pooli vk.
0S.Gd j8 kolme kk. $1.76.
Tibuksia, joita ei seuraa raha, ei tolia iShetlfimafin,
Baltai agjai^lesten joilla on takaukset
Bmotnshinta kerran jolaistaiista ilmotnksista 40e.
palfitatnnmalta. Suurista ilinotuksista sekä Omotokoistfl»
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 60e. UM
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmnotosilmotukset 50c,
kerta, |1.Q0 kolmeke.rt«fi;avioeroilmotukset 02.00 kerta,
$S.OO (kaksikertaa; syi.tymäilmotjukset $1.00 kerta; ha*
lataantieto- ja osoteilmottikset 60c. kerta, 91.00 kolmp*
kertaa. TilapSisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
Tiistain lehteen aijotut iirootnkset pitää olla /kont-
^riisa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
jfioteeii .torstaina kello ä.
i
mm
Reeintereil at the Pngt Office Department, ORatsta, as
'"Suuri idän kansa" iuomisfyössään
Venäjän vallankumouksen entiset ja. nykyiset yai-
Sv heel ovat edelleenkin suuren fiuomion keskuksena sekä
<eri maiden työväenliikkeessä, «ttä jnyöskin kansain-h
yHllisessä ^o\\\!\}\i.tmSi, Samalla kun Neuvosto-Venäjä
niin ^l^älsesti kuin ulkonaisestikin on ,kiertHmSttömän
kehjtyeproaj?a?in keskellä, nousee Venäjän asioita seu-
; .latessa jokflMle Ä s i l l ä kysymys miten asfdän on
, V-enäjän vaUankumoukBcih. flyfeyjg}ä vdihetta ymmäV^
Teftävä ja mihinkä sen kehityssuunta »ähleä. Äskettäin
'•-julfilaisi neuvostohallituksen SjOtaministerl Trotpky la»-
. leffli)Jk8Ptö«Pn prtiJsKeljp kotimaansa nykyiieutä tllas.'
' Artiicicelissa todetaan, etta vallankumoujjisen pää-
.-' perusteet nojatituvat yhä proletaariseen diktatuuriin,
' punaiseen armeijaani, tubtantoyäiineiden kansallistut»
' tauiseen j a ulkoinflakaupan kansallistuttaniiseen. Ne
^ ffi^ Icolto, Neuvostovaltion {yöakentfilyii rautai-sen
kehyksenJ.SeM jälkeen hän j a t k a a:
^ Mikä on meidän nykyinen tehtiivärtime, mitä tulee
- h e i d ä n sijassa Spplai m i h i n pyrkiä? MetdlJH tu­l
e e oppia hyvlti työskerttelemäSnt tHdmätlUesti, puh­taasti,
taloudellistat!. Me tärvitsetii&te ku)tburia työs-fiä,
kuUtaurid ji^ kulthlUria elämä^tavoi^^a.
Hiiitajb^' lierl^utid^A., n i ? r r pitkän valmistelun j ä i -
^ icten — kunibsimme aseellisen kapinan yipusiijielia.
Mutta e i o l e sellaista vipusinta, jolla voisi äkkiä ko-
. i h o t t a a kulttuuria; Siihen' tarvitaan pitkäVprosessi ,tyo-s
yäenluokan itsekasvatusta ja sen kanssa rinnan j a een
jälkeen , myöskin .talonpoikäJBton. ,
Proletariaatti on itsessään mahtava yhteiskunnal­linen
yhtenäisyys, joka täysin itsenäisesti esiintyy koko
luokan tarkoitusten puolesta käytävän Vallankumouk-eelHsen
taistelun' aikaqa. Mutta tämän" j^tenäisyyden
o h e l l a me havaitsemme samaan aikaan tavatonta vaih-
4clcvjtlsuutta, vieläpä suurta erilaisuutta. Tietämättö­mästä
ia lukutaidottomasta kylänpaimenesta aina m-
; matlitaitoisimpaan koneenkäyttäjään asti on olemassa
s i l l lH fnpärp iritajtoisuutta, elämäntottumuksia. Sitä*
"päitftr jokaiseen luokkaan, jokaiseetl äJMtttattikuntaan
jokalseeh hjl^MS^ tcuuluu eri-ikaisiä ihmtltä, ferilai
eeila fe«tisy'yäel)8 ja erilailla Ittöfttefiftlöadulla. jos
«i t M ferilaisijutta olisi, niiÄ;k<kfi\i&\lnisliseh puolueiert
työskentely proletariaatin yMeenHittäraiseksi ja kas­vattamiseksi
olisi imitä yksinkertaisin asia.; Missä mää­rin'se*
*o^'Valkeata', seri me näemme lanM^ Voidaan
sanoaj" elia * m^^^^^^^ maan" hisloria," sila enem-män
on^sillä muistelmia, tapoja j a tottumuksia, sitä
enemmän on sillä vanhoja ryhmittymiä ja sitä v a i
keampi OI» sitä yhdistää vallankumoukselliseen yhte­näisyyteen.
Mojdän proletariaattimme on h y v i n köyh
historiallisissa tradilsioneissa. Tämä epäilemättä ön
heIpottanut^:8envallankumoubel]ista valmistumista lo-kakuidiun,
mutta se myöskin vaikeuttaa sen" rakenne-työtä
lokakuun jälkeen. .Sleidän työläisemme > i - lu­kuunottamatta
huippukerroksia — ovat vailla mitä
yksinkertaisimpia -^ulttuuritottumuksia ja tietojl Län
si-Europan työläiset kauan ja verkalleen ovat omaksu­neet
näitä tottumuksia porvarillisen järjestelmän puit
' teissä.
Siksipä hcs;;^. huippukerrosten kautta -—ovat niin
lujasti kiinndcasvaneet porvarilliseen järjestelmään, sen
eosialidemokratiaan, vapaaseen sosialistiseen sanoma
lehdistöön ja muihin hyveisiin. Meidän työläisilleni
me, meidän mvöhästynyt porvarillinen järjestelmä
melkein ei mitään tällaista ole ehtinyt antaa. Siksi
Venäjän proletariaatin o l i helpompi erota porvarilli­sesta
järjestelmästä ja kumota se. Mutta näistä samois­ta
svistä proletariaattimme enemistöhään on pakoitettu
hankkimaan j a kokoamaan yksinkertaisimpia kulttuu
ritottumuksia vasta nyt, s. o. sosialistisen työväen'
valtion pohjalla. Historia ei anna mitään ilmaiseksi,
j a j o s se yhdessä — politiikassa — myöntää alennus­ta,
niin se ottaa koron kanssa takaisin toisessa —
knUfvuirigsa. Mitä helpommin toteutui Venäjän pro­letariaatin
vallankumous, sita vaikeammin toteutuu so-fiialistinen
rakennustyö. Mutta siksipä yhteiskuntamme
taottu vallankumouksellinen kehys, jota kuvaa neljä
perus^nesta (kirjoituksen alussa), antaa ulkokohtaisen
sosinlisiisen luonteen kaikille hyvää tarkoittaville jär­keville
voimam ponnistuksille, talouden ja kulttuurin
aloilla. Porvarillisen järjestelmän aikana työläiset ha-,
Imperialismin herruusai&a
Europa kuohuu maailmansodan maininkien pyör­teessä
kuin tulivuori. Maanalainen jyrinä värisyttää
sen pintaa uhkaavasti. Millä hetkellä saattaa se avata
jälleen ammottavan kitansa syösten ympärilleen tulis­ta
laavaa, polttaen poroksi kaupunki ja kylät tuho­ten
alleen viljavat seuJut, jättäen jälkeensä vain sil­poutuneet
ibmishaamut ja karsibi palaneet ruumiit
miljoonat puutteen ja kurjuuden keskellä vaikeroivat
Japset, Tämä on imperialismin julmaa herruusaikaa.
Riistäjät riitelevät saaliistaan kUin nälkäiset pedot
käyttäen kansoja; raatelevina hampainaan. Tietoisena
tästä sosialistinen työväestö ja työläisnuoriso kokissa
maissa seuraa luokkataisteluii punaista viiriä^ .'kitkee
pois valhevallan ja petturuuden siteet raatajien silmis­tä,
kutsuu heitä mukaan taisteluun imperialistisen ros-vopolitiikan
kukistamisebi. "Juuri sibi se myös saa
kantaa taistelussaan raskaimmat uhrit, suurimmat vai­not
jokaisella maailman kolkalla. Mutta me kestäm­me
kamppailun, kestämme iskut vastaamme niihin
joukkotoiminnallamme, kokoomalla toverit ja toverit­taret
niin tehtaan komeroista kuin maaseudun kylistä
ja salomöbi^tä taistelemaan kanssamme sorrosta va­paan
yhteiskunnan ja ihmisarvomme päolesta. Me
tahdomme viedä sosialismin voittoon ja työn kunniaan
ja siksi, kas sibi me vainoista huolimatta käynunekin
jokfljflen työhön.
Fordin miljoonat
Juuri julaistujen tilastojen mukaan Ford autoyh­tiöllä
oli viime kesäkuun 30 päivänä rahaa kassassa
210,293,922; dollaria, Yhtiön puhtaat voitot neljän
kuukMen aikana ^nousivat 54,351,5^ dolloriin, Ford
Motor-yhtiö perustettiin 20 vuotta «itien 28,000 dolla­rin'pääomalla
ja yhtiön omaisuudet lasketaan nouse­van
nykyään 597,000,000 dollariin ja sen ylijäämä
414,129,158 dollariin. Fordin tulot lasketaan nousevan
8 doHflriin gdupigi» eli 4ö0 dollariin minuutissa
^mpärl' vuödeii; " " \ 'tr') ^¥m^^yry.,
Fordin nousu on ollut hädcäiSeyä.AHsio hänen
Jiikkeensä menestymisestä epäilemättä lankee suurelta
osalta hänen persoonakohtaisten niin ^tekntlTidten kuin
liikekykyjensäkin ansioksi. . H3ft"on järjestänyt liik­keensä
sellaiselle pohjalle, että .vaikkapa Jiän on mak­sanut
suhteellisesti hyviä .palkkoja työläisilleen ja
myynyt tuotteitaan . fuhteellisesti halvemmalla kuin
taUUtauiot^talltjat,häft6hliikmlttonfia silti voittavat
ÖHHfelUflefcBlpienkin- kapitalistien voitot, ja vuosi vuo-,
delta feäy hänen saaliinsa yhä suuremmaksi.
Fordin menestymisen salaisuudet, ovat «angen ybia^
Tov^ Ella Bl^orin puhu
jamatka
Toveritar Ella Bloor kiertelee
paraikaa .puhujamatkalla Canadassa
Yhdysvaltain ja Canadan valtiollis­ten
vankien'puolustuskomitean jär­jestämänä...
Mikäli meille on Bloo-rin
nlatkasuunnitelniasta ilmotettu,
on hänen ..määrä puhua Port Arhu-rissa
sunnuntaina' 23 päivänä ja
maanantaina tk. 24 päivänä Fort
WiUiami8$a. Bloor jatkaa mat
kaansa.^edelleen lännelle Tyynen
meren ; rannil(olle saakka. Suoma­laisia
puolotovereita kehotetaan
kaikkialla mahdollisuuksien mukaan
ottamaan ' osaa puhetilaisuuksien
järjestämiseen, ' samoin kuin ko­kouksiin'
on saavuttava niin san
koin joukoin; kuin suinkin mahdol
lista. »Toveritar Bloor tuntee-laa­jalti
suomalaisten toimintaa työ-väcn^
ifci^iieäsä varsiiÄin Yhdysval­tain
puol^lä' ja valistuneena puo-luetoverina^.^
on hän erikoisesti, ,ha.
lukas juttelemaan suomalaisten
kanesa. /'Hänellä onkin tavattoman
paljon c;ihielenkiintoisia kertomista
muunmuassa Venäijän asioista. Men-kääpä
' toyjbrit kaikkialla juttusille
herttaisen, 'ja-paljon kokeneen to-verittareinhie
kanssa 'vaikkapa kes­kustelu
.ei niin sujuvasti kävisi-k
äk
Naisten laiva
Joita&in viikköjia sitten lähti San
Franciscosta purjehtimaan laiva ni­meltä
<Woman IJberty> —^ Naisen
vapaus pitkälle matkalle; Se on
uusi kaunis laiva, jonka omistaa 28
vuotias nainen ja koko laivaväestö
on nuoria naisia. Ei yhtään'miestä
ole joukossa. Tämän laivan omis.
tajatar, rikas amerikalainen tyttö,
jonka nimeä ei ole ilmotettu, on
erittäin kiintynyt merielämään ja
jo 15 vuotiaana, pui^ehti isänsä
kanssa ja 24 vuotiaana suoritti pe­rämiehen
tutlkinnon. Sitten ohjasi
hän isänsä laivaa, mutta kun isän­sä
kuoli ja jätti hänelle suuren
omaisuuden on tämä nainen nyt
alkanut purjehtimaan yksin, pitäen
yksinomaan naisia laivaväkenään.
Naiset lastasivat laivan San Fran­ciscossa
ja se kävi mainiosti. Ensi
kerran lähti nyt tämä naiskaptee-m'
pitkälle matkalle ja eräs San
Franciscon Jehti sanoo, että .jiän
näytti erittäin sievältä kapteenin
univormussa.
Edisfysmielii^s voit
^alaaU;M, W.
Liitossa
Kysymyksiä ja vasta
' ; uksia
« llistpolj on saanut nimensä
Pistola nimisestä kaupunefista Ita*
liassa, ^ jossa ' pistooli > kerrotaan
kebitym' ' 'J»- « ' '•^> i.,
' — Vuodan 1921 tilastojen mu­kaan
Gapadassa asuu saksalaissyn­tyisiä
.ihmisiä 294,633.
— 'Hfetoriällisten taruljen mukaan
Narcissijs' oli kaunis nuorukainen,
joka rakastui omaan kuvaansa.
" Veftäjäh ja Iveitsin suhteei
./. truKuusi rjnaailmaj^. 8)iurln hay-kerlaiset.
Ne johtuvat ennen kaikkea siitS, että hatt oh fylaivaa pvai': Valikosen Tähden! liiftr
kyennyt 'järjestämään YuötanhpA; teknilliset keiAöt ^b.^- jalaiva .Maijestiöj jonka entinen ni^
dollisimnian tehoisalle pohjalle ja 8iiö3'. yhteydessä »i oli ;fiismark 66,551 tonnia; Le-,
käyttää,työvoimansa niin, että jokaiögÄ pisara menee^^f*"^^^
suoi^isesti tuotteiden: valmi^ul^n^Liik^^^^^^^^ S = S
sa on han seurannut samaa saantoa. Fordin pääomien terlarid,'kantavuus' 64,282 tonnia;
työskentely on ollut huippuunsa kehitetyn tieteellisen Cuna»:drlint|an laiva Berengaria, en*
johdon alaisena kaikissa suhteissa. i .^roen ijimi Imperator, kantavuus
Niinkuin Fordin työläisten't<*nillinenkäytt»^^^^p^^ 52,706 tonnia; Valkosen Tähden
velee tämän autokuninkaanybityisiä etuja ja suunni- >^W^^?^^m^M^^^^^^^
» 1 . .. , , V.. .. , ' Cunard-hnjan, laiva Aqmtanm, 45,-
telmia, mm koko hänen lukkccnsa kannustimena on ^47 tonnia ja Valkosen Tähden lat
ybildllisen kapitalistin liikevoitto. Fordin hallitfiefflat va Homeric, kantavuus Ufm torr
tieteen ja tefaiiikan saavutukset ovat vielä oleiellisesti tila. . j ,' " ' ' ' _ J I B ^ ' ^ "
ristiriidassa yhteiskunnan parhaimpian et^)6n kaiisäa. - ^ - ?• "r* , !0^"'-
Ihisia kyw^
•^Kuinka kaukana &tt]finko on
Sen ertttäin V f a e l i » " ta,. Ä , a . j * ^ ^ ^ ^ ^^
Sveitsin hallitui asettunut neuvosrohallitukseen nah» |9jj2f:'^^^ ,; • .
den kieltäytjftssään antamasta-'neux^lohallitufcselle Ky- Mikä inötalK johtaa parahiten
vitysta Worovskin' murhan johi^tä, on Venäjän Itan-. sähkoäT ",
katiiKmkoi^iiarien' nelwi)«to::^l!lää&"'SvSlisb -taKu. Kuinka monta' kilometriä tai
delliserf^b(jikottät;ben alsfe^äi.. BtoatoS' ilmehee: » " » ' r a J » % ^ S>
viisumin kieltämisenä SVeitsift kansatoSma, tyolaisia jjjjgjjjg^j;'
lukuunoltamattai l9»Öc\lstamis(öeh Äfeiivostotasavaltain „.-'
liiton alubelle,TnaäräykseAii ui^komaakaupan kiHuisa- tul66 takaislu''
riaalille.plla ryhtymättä^ minVaänlaisiin kauppasuhtei- john Walton :Newbold, Englan-siin
sveilsiläisteiT kanssa ja vahvistamatta mitään kaup- nin parlamentin kommunistinen jä-poja
niiden kanssa, kaikkien kauppasopimusten rikko- sen^ p^ät^uaan Moskovan^ matkal-misena
venäläisten toiminimien ja sveitsiläisten välillä, taan,_ antoi sen Ijgjjsuniion,^ että
venäläisten toiminimien edustajain kutsumisena pois «Lenin'tulee takmyni. Hänen seli-o
• " - M - » tyksensa mukana Lemnia ei ole
Sveitsista seka kieltäytymisenä ryhtyä sveitsiläisten loi- ^ suljettava' ulos Venyjän asi
minimien ja kansalaisten kanssa neuvotteluihin toimi- oista. \
lupien myöntämisestä. B|oikottauspäätös ensin jätet- cLehin parantuu säännöllisesti»,
tiin yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean sanoi Newbold,'«ja hän tule^ pian
puhemiehistön lopullisesti vahvistettavaksi joka onkin ^^kaisin».
nyt sen vahvistanut. Ukrainan-^ja Georgian hallitukset k^itj^en kaksi keskei
1".. r -1 . j " I . - j I. i .1 . » smtä asiaa talla haavaa ovat maan-hitlyvat
kaiken todennäköisyyden mukaan^kott^^^^^ viljelys ja lentokoneet, sanoi New.
seen ja, antavat ulkomailla oleville edustajilleen mää- bold. NeuvoatohallitjJB ön ottanut
räyksen yllämainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen, nopeita ; askeleita maanviljelyksen
Jo ennen hallituksen ylempänä mainittua boiköt- palauttamisebV llmalaivasto
tauspäätöstä päätti yleisvenäläisen maatalousliäytlelyn jatkuvasti ja 'siitä uhkaa
päänäyttelykomitea omasta aloitteestaan kieltää sveit- ««»^«J*"'» piaj Vi^maHNn^^^^^^^^^^^^^
. , j . V I , . » lustuskeino. Neuvofetovallan ilma-silaisilta
toiminimilta ^oikeuden dftaa osaa Moskovan Jhmeellinen järjestö,
näyttelyyn «Sveitsin halUtuben leoko Venäjän kansaa sanoi Newbold.
vastaan tekemän ennenkuulumattoman loukkauben «Moskovan yleisön on omituisen
öhdosta.» • ^ kirjavaa», sanoi hän, tKävelles^
k\ kadulla voi tavata «sim. vanhan ve­nakon;
.i^onpoikai^ute ; sitten
Presidentti Harding ja
suomalaiset
Äsken kuolleen Yhdysvaltain,prer,
sidentti Hardingin kertoo eräs Jehr.
ti Seattlessa pitämässään puhees­saan,
jossa .hän {certoi Alaskassai
tekemistään " havainnoista, lausu­neen
ra.m, seuraavaa: i '
cHarvat, yhä suuret alueet tar­joavat
sellaisia luonnollisia edelly­tyksiä
pysyväisen ja monipuolisen
fceollisuusvaltion' luomiseen Mn
Alaska.' (Sallikaa minun esittää rin­nastuksia
ja vastakohtia. Runsaas­ti
kolmeheljättäosaa Alajasta on
pohjoisen .napapiirin eteläpuolella.
Sillä alueella ovat suurimmalta ojal­ta-
soh metsärikkaudet, mötallit, mir
neraalit, (kalastusvedet ja^^yiaanyil-jelysse\
iduL Tässä lauhkeassa vyo-bjfkkeesSä
sijaitseva osa Alaskaa on
pjntaalaltaan lähes kolme kertaa
suurempi kuin Suomi. Sen ilmasto
ori leudompi ja tasaisempi (kuin
äuönien).^n metsät^oVat' pftljeft
suurenimät kuin ^Uöiftfeft, Samoin
isen kalärildkäUdfetv Sen hiilipitoi­suus
on "suui^Mpl maailmassa, knn'
Suomella, sitävastoin\ei ole ollen
kaan hintfi. Sen kultarikkauksiih^
on tuskin vielä koskettu muuta kuin
pinnalla. Suomella ei ole Ikultaa.
Suomessa on. 4raparia, mutta Alas^
Isassa sitä on tuhatkertaisesti enem;
män."'.'. . . . ' '
•'Nyt-pyydän teitä' kansaani ret*
köilylle 60mnelle-pohjoiselle leveys­asteelle.
'Me föydämme sieltä kaksi
suurta europalaista kaupunkia, Kris-tianiän
ja Pietarin; Jos seuraam­me
mainittua leveysastetta länteen­päin,'
AtlSnnin"ylitse, niin' havait­semme*
että SB halkaisee myöskin
Sewardin Ak^kassa. Sö merkitsäe,
että suiAi^lin osa Alaskan likkauMa
ja väestöä on etelämpänä k^» nä^
mäeuropalaiset päälkaupuligii* fiuh-holma,
«Pohjolan Venetsi&»l»v jossä
on 400,000 aisukasta, , on. samalla
leveysasteella kuin Jun^au, Alas­kan
pääkaupunki. Glasgov, yksi
maailman suutjrapia tyopajojär mil-joona-
asujamistoineen .siirrettynä
samalle: leveysasteella länsisellä pal­lonpuoliskolla,
olisi AIMan metr
ropolis! Köpenhamina, jossa on
600,000 Itämeren portinvartijaa, n
melkein .täsmälleen samalla-i; leveys­asteella
Auin WTangel Alasl^assa.
«Tällainen ; asemien ja leveysas-teittenv-
otutkiminen- auttaa^ meitä'
saamaan 'kuvan tulevaiBuutfin''Alas­kasta.
Seuratkaamme vielä kuu-dettakymmentä
leveysastetta itään­päin,
Suomeen. Me hämmästymme
huomatessamme,' että koko Suo­mi
sijaitsee tämän'leveysasteen poh*
joispuolella. '• • iHelsinki, pääkaupun­ki,
:)oka~^ on maan eteläisimmässä
osassa, olisi'Alaskan sisämaan kau­punki.
Kuitenkin on ^Helsinki yksi
Europan hienoja kaupungeita, jos­sa
on 200,000 asukasta.. Tästä pää­kaupungista
pohjoiseen päin ulot?^
uu Suomi'kauaksi pohjoiseen ha*
papiirin taakse. Onko suuren val­takunnan
olemassaolo mahdollinen
niin ätaukana pohjoisessa? ^^e ei
olö ainoastaan mahdollinen, vaan
se on tosiasia; sillä Suomessa on
sama asukasluku koin Missourin
valtiossa, ja se on yksi edistyneim-,
piä maita Kuropassa. Jos suoma-aisfet
omistaisivat /Alaskan, tekivät
he siitä Kolmen sukupolven aikana
yhden nykyajan edistyneimmistä
maista».
— Englannin ammattiunioiden keskuudessa on pan- sirkaiilaisen^ itanraisissa twftirie$S-tu
alulle liike kuusituntisen työpäivän puolesta,'Am- s^h ja viimein/^j naishen.
maltiunioiden kongressi on hyväbynyl 2,'801,000- ää- kilfe Pariisin viimeisimmässä, muo-nellä
655,00 vastaan päätöksen, jo^a selitetään, että . • ,
aika on jo kypsä, jolloin järjestyn^d.^tyo^^^^^^^^ MS^STU
ryhdyttävä toimeen kuusituntisen tyopaivaö käytäntöön »«kovassa. Kaksikolman-ottamiseksi.
Ponnessa samalla selitetään, että uuden- A'^^X^od«trta on auki, ja vlrah-aikaiset
tuotantovälineet ovat nilh kehiftynfeei, että nii- omaäset': tekevät parhaansa saadak-den
avulla on kuusi tununfth työpäivä «lidolline» se^Ä;Äskoivasta sen mitä se t i kos-toteuttaa.
. k^öX^Jle ollut nimittäin nykyai-ki%
ii'-1kaupun^n,»
Että edistysmielinen llik^ on voit-,
tanut pysyväisen jalansijan; United
Mine Workers liitossa, siitä on par­haimpana
todistuksena se raivoisa
hyökkäys mikä mainitiin liiton jöh-j
tokoplan taholta on alettu edis^s-mielisiä
työläisiä vastaan. Parhail­laan
julkaisee liiton johto' porvari;
lehdissä artikkelisarjaa, : jossa syy­tetään
kommunisteja yleensä kai-keläta
mitä viimeisten vuosien- ai­kana
on 'Amerikassa - tapahtunut
Kommunistit, olivat ^yj^lisjl. - sii-
H^V-^että'-1iinrrfKä#ajät'^"keväa
1922 menivät yleislakkoon. Kommu­nistit
olivat, ^syyllisiä siihen että
lakko jatkui niin kauan. Kommu­nistit
olivat-^syyllisiä samana kesa^
nä tapahtuneeseen rautatielakkoon
ja sen - jatkumiseen,.; Ja^ lopuksi^
kommunistit olivat syyllisiä Herci.
nin mellakoihin.'
Kaiken tämän ovat kommunistit
tehneet, väitetään' artikkelisarjassa^'
tarkoituk^eUa vallata U. M. W.
liitto A. F.---of L liitto ja lopuksi
koko maa/Komniunistien lähimpänä
.jjiäämääränä kuuluu olevan saada-njiij-
pialjon rettelSitä aikaan Ame^,
rika|3a kuin mahdollista, ja niidfen
aihei|ttamaa sekasortoa h'3rväkseen-ikayftäen
siten kaapata maa U. M.
W. liittoineen yjn.'haltuunsa.
" Tällaisia ja'muita yhtä mielettö­miä
syytöksiä tehdään kysymykses­sä
olevissa kirjotuksissa, joita por-varilehdet
suiurella:;naut|nnoll8>julr.
kaisevat. Tuskinpa^ on ploryarieri;
itsensä toin^esta vielä milloinkaan
keksitty kommunisteja vastaan
noinkaan jäljettömiä väitteitä., Ijf\i-;
tä vpattaa tehdä vain kokonaan
mielenmalttinsa menettänyt henki.,
lö, joka raivoissaan ön valmis tart­tumaan
kuin hukkuva oljenkorteen,
ensimaiseen aseeseen %ukä käteensä
,^tjuu lyödäkseen illä . vastusta-,
jaansa. >»• " , .•
Syyn tähän" raivoon hyvini ym­märrämme.
Kaikista hiilenkaivaji^
en järjestön ^presidentin L6wisi'n
Vastuksiin ' hpolimatta ön edistys­mielinen
liike U. M. W. liitossa
Voittanut yhä suurempaa jalansi­jaa.
Kokonaisia piirejä, liitossa on
ilmoittanut olevansa edistysmielis­ten
kannalla. Lewis on tätä liikettä
yrittänyt tukahuttaa kaikilla mah
doUisilla. keinoilla. Hän -on antanut
paikallisuniöille määräyksen erottaa
jokaisen edistysmielisen jäsenen
järjestöstä. Yksikään , paikalljsjär.
jestö ei ole tätä määräystä noudat­tanut.
Edistysmielistä liikettä ^ tu-polkea
työläisten elinehtoja.
, EdeHäsanotun union tarkoita j
kasvattaa työläisistä oman ' •
tansa kautta ' itsetietoisia
Icunnan jäseniä ja kaikkie
seksi tuntenvaan aen
"'•Janase,
— Ensimäinen ja tärkein öyy
porvarillisuuden suureen valtaan
^vielä. meidän- päiviemme työväenluo­kassakin,
on se, joka. sen itsenaä on
mailmaan ttfonut, «en iäitir kaiäta"
listinen talousjäfjestys. Kapitalisti­seen
talousjärje^elmääh mukautu­misesta,
sen ^oudellisten menet­telytapojen
ja päämäärien omaksu­misesta
ei ole pitkä hyppäys puh­taasti
porvarillisten, ja. yhteisknn-nani&-
«etillisten periaatteiden omak­sumiseen.
Sillä edellinen ei voi olla
ilman jälkimäistä ja päinvastoin.
kahduttaakseen^on hän ottaanut
pois lupakirjoja kokonaisilta / pii-rijärj^
estöiltä ja eroittanut niiden
laillisessa jäijesltyksessä valitut yir--
kailijat, kuten tapahtui Nova Scoti-an
piiriuniolle joku viikko siitten ja
Kansasin- piiriuniolle tois^vuonna.
Mutta; kaikesta' tästä huolimatta
on edistysmielineii liike meiiriyt
eteenpäin. Se on jo niin vioimäkasf
ta, että se uhkaä"L6t7isiii ja muiden
taan tumuksellisten valta-asemia.
Hiilenkaivajien konventsiooni lähes­tyy.^
Se pidetään'^ tulevassa tammi:
kuussa. Siellä aikoo > Lewis vielä
edelleenkin jäädä liiton jditoon ja
sitä varten hän nyt varustautuu.
Liiton Jäsenistön i^uvl^Uinv
iä .ei epfiä ole^ mut^ ,peloitJ«lemalla
vähemmäntietoisia jäseniä kommu­nismilla
uskoo' hän vielä toistaisek­si
pysyvänsä vallassa. Siinä tarkoi­tuksessa
on laskettu maailmalle tär
mä viimeinen lokatulva kommuni».
teja vastaan. . Lewia ei enempää
kuin muutkaan vanhoilliset työväen-johtajat
.^kavahda minkäänlaisia kei­noja
kunhan vain saavat asemansa
säilytettyä. Edistysmielisen liik.
keen levenemistä tällaisilla keinoK
la voidaan hidastuttaa mutta estää
sitä ei voida.
I Työmies»
mihm-teidät jarjestiTnättömij;
aHstettu. TäJiän ehkä voi joTcj '
tata, että ea ole orja, vaan
'tarkastaessa lähemmin huoit
että jos kukaan, niin Ontari,
sätyöläiset ovat työn seSä tySi
tajain orjuuttamat; johon oa
nä se; että he eivät ole liittyi'
yhteen. EJ suinkaan , ole vieij
paus sillä saavutettu, että oa
tanut • jäsenkortin.- Tämäs
tarkoitus ei ole'uskotella, että
källä nimellä Soidaan Jotain
vuttaa, eikä, korttia taskussasu b
tamalla yoida luoda uutta ja paret
päa yhteiskuntaa, vaan jokaia
Umon jäsenen olisi otettava
mioonsa että on- ottanut kottin
lä ajatuksella, että nyt alaa
vaksi ^henkilöksi työväenliäkeeseen
Noin vuosi takaperin' kirjotetlijj
eräässä sanomale^^esii ^Idrjojt
etjtä työläinen, Mn ».^dyt ylitt„
suureen uniöon, olet kahden kua.
kauden kuluttua .t^sin Itietoine:
union. jäsen, jota* ei voi|a teM
missään muussa puolueessa. No h;
vähän se olisi kuri se 'käytäi
menisi samalla tavalla kun se pa-j
perillä ilmenee.'^Epäilin jo sEloiu
tuota -lausetta kirjoitin siiy
selvitystäi jonka vieläkin Voin va­kuuttaa
kutinsa pitäväksi. Sillä lie-hitys
menee yöiteiskunnkssii «tees.!
päin ja- teollisuiisparoonit alimpaan'
prjavoutiin asti "miiutteVevat. taistt
^ukeinoja työläisiä vastaan • ja lais
Ollien-täytyy uniön, jäsenen aiu
iharkita Uusia keinöja'= taJstellateeei
työnantajiansa vastaan ' saadaksten
edies pienen murto-osan' työnsä ht-
• delmiä^ • eEmänsä ylläpitämiseks.
Tässä kai öii kylliksi kumoamaaa
sellaiset' ontot ihaiiteet'. Union jä­senen
on aina opittava, eikä lahta
tffimlnhkata -^onlhm määrä^ m
kuluttua, EdeJläsanotun mnon ta>
köitus'^'öii,''e^ kehitetään järjes-törtime
toiminnan'' kautta- kai^
työläiset ..toimintakykyisiksi-..ihniisit
si, eikä luottaa siihen, että.setBlte
jollaiin yliiuonnoUisella uskomissl-j
innösäi
Työläisten .yhteistoiminnalla n-r
däan saada ty.önantajat.hellittämääij
aina joitakin parannuksia ja nila
on asianlaita raetsätyöläisilläkiiu
Joa kaikki alkavat yhdessä vaativ
niin sijlofn on toivo saada eläDiäm-me,
siedettäväksi, jeskaan. ei, tij-delliseksi,^
joka onkiii tärkeä niuL<-:
taa, Vanhojen lahojen yhteis&antJ-kuorien
sisään ei voida niin vain
frakentaa työläisten yhteiskuntat
Kun ristiriidat työnantajien kans-t;'
kiristyvät, niin .se opettaa samjl-;
la' mitkä ovat lietaistelumuodot,;
joiden kautta aletaan: niitä kDDiii
pirstoa. Näistä lieijee: nyt tällä liet-kellä'
turha, kustieiiä jä kulkea ai­kakautensa-
edellä, vaänt union %
seriten olisi tehtävä ensin selväkfl,*
mikr yfiirtfä- on työläisten yhtfes':
liittyminä. ,
.Kaikkia Lumber Worfcer3 Uaioi
delikeittejä ja jäseniä huomsntas,
että olisi tärfjeä asia antaa tieto­ja
kaikista asioista kämpältä, sel­laisista
asioista kuten ^palkoista ]«
muista' oloista, sillä alituiseen su­pun
kysymyksiä kirjeellisesti ja joJ.
ei' jäsenistö^ • pidä velvollisuutenaaa,
•raporteerata näistä sihteerille, nii»
ne pysyvät ainaisesti salaisuutent
Ed. Kuusela-
Metsälyöläisille Onta­riossa
Koska nykyään on olemassa mo-nenkaltaisia
juttujen levittäfiä On­tariossa
metsätyöläisten keskuu­teen
Lnmhet Vorkers nnlosta, »iin
on kai paikallaan sanoa siitä muu­tama
sana. >
Ensinnäkin ^märi nnlon tarkoi­tus
.on järjestää kaikia CimädaTi
metsätyöläiset yhteen unioon, "kat-soinatta
väriin tahi kansallismrteen,
siis pohjaltaan teollisouaUiuoon, jo;-
ka on välttämätön jos työläiset /ai­kovat
taistella työnatitajiaaTi • "vas-
|taan heidän katalissa aikeissaan yhä
Pöytätoja
• tehty Canadan Tyoiäispaolo-een
Suom. Järj. Toimeenpane­van
komitean: ylimääräisesi
kokouksesta, syysk. 11 P-SaapaviDä
olivat—A.
.2J
GröndaUr
Ahlqvist,. Jokela, Latva ja .Kahils-
Puhetta johti' Latva.
^ LttcffSia . 2":sen. ^Mn piiritoimi^
^nan,f|ji5je,. yam. sMs^n vi^^
' aijptun; .iippä-agitaattorin mth£^
lähdön i.järjestelyä sekä iän^^
aijottua J paMäim suuruutta,
pohjapatana sanotulle
taattoriöe MM olemaan
keskusteltua päätettiin ilmottaa, -
tä tj). komitta pysyy ^ncea
dyssä päätöksessään, jolla oa ntf"'
\