Vapaus, December 24, 1930

              . Eeskiviikkoiia/joulijk. 24 ij.nä - Wed., Dee. 24 isi;
por^tivat fäärälTä Iqmlla
British Colmhljlan tärkein hedel-
1KiävlI;]elys^alue. Okanahan laakso,
cn kamat ollut maineessa erinomai-
' sista hedelmistään — etupäässä
«määsta jä perunoista — mutta
myös ^tä, etteivät viljelijät tule
saamnnn vairoistaan sen vertaa, et­tä
kaikkina vuosina kuimblieen kan-natääEsi
korjata satoaan. Tänäidn
talvena- ennen joulua on Vancou-verbi
hedelmäkaupoissa, nimittäin
viählttäiskaappolssa. myyty sikäläisiä
l i ^ ^ f ^ t o ^ Heti omenia 90 centlllä
laatikko. Se on väriltään, tuoksul­taan
ja maultaan ehkä hienoin
omenalaji mitä tähän mennessä on
fcehltetty, mutta el kestä säilyttää
läpi talven, vaan olisi saatava myy-dyksi
viimeistään ennen joulua.
Tällaisen hinnan ollessa viljelijällt;
varnman ei jää centtiäkään, kaikki
menee pakkaukseen, kuljetukseen ja
välikäsille.
Vuosia takaperin perusti osa s i ­käläisiä
hedelmänkasvattajia osuus­kunnan
tuotteittensa yhteismyyntiä
varten, mutta se ei ole onnistunut
saamaan läheskään kaikkia tuotta­jia
jäsenikseen. Ne, jotka eivät
halua yhtyä asuuskuntaan, vaan
tahtovat pysyä "itsenäisinä", väit­tävät
saavansa parempia hintoja
joidenkin yksityisten välittäjäin
i&ntta. myymällä, kun taas osuus­kuntalaiset
selittävät, että yhteen­liittymällä
he kalkki tulisivat saa­maan
paremman hinnan tuotteis­taan.
Viljelijäin väUllä ei siis ole
erimielisyyttä Itse tarkotusperäslä,
SB on sama sekä osuustoimintaa
puolustavilla että sitä vastustavilla
kasvattajilla: mahdollisimman kor­kean
hinnan saaminen tuotteistaan.
Kysymys on ainoastan sfitä, "kvrni-piko
on ^tuottajille edullisempi, yk­sityiset
välittäjätkö vai yhteismyyn-tl.
Siltä sitä on vältelty vuosikausia,
eikä ole päästy sen pitemmälle.
Kummallakaan puolella el ole ollut
vältteittensä tueksi muuta kuin
ääntä, el vertailevia numeroita esim.
viimeisten vUden vuoden ajalta sil­tä;
mitä farmarit ovat keskimäärin
tulleet saamaan kustakin eri tuot­teestaan.
SeUalnen tilasto olisi a i ­kaa
sitten ratkaissut asian. Tosi-ficJMrolhln
ja vannoihin numeroihin
pörastuiäattomat väitteet eivät m i ­tään
merkitse eivätkä ratkaise.
Nyt on Vemon-nimisessä, Okana-gan
laakson "pääkaupungissa", pe­rustettu
"Itsenäisten viljelijäin yh­distys"
vastustamaan: yhteistoimin­nallista
keskusmyyntijärjestelmää ja
turvaamaan mukamas "itsenäisten
viljelijäirf' etuja myyntiosuuskun-taa
vastaan. Yhdistykselle on jo
vfrfittti sihteeri, ja aikomus on hetl-mitött
älöttaä ryntäys jäsenten
hankkimiseksi yhdistykseen. Porva-
Tilllslssa lehdissä on ollut hyvässä
käynnl^ä voimakas kiihotus kaikkia
osuustoiminnallisia aatteita vastaan
pyhän kai)ltalistisen yksltyis-yrltte-liäl^
dön nimessä.
tTusi osuustoimintaa vastaan suun­nattu
yhdistys lähtee kuitenkin
purjehtimaan väärällä lipulla. Ku­ten
sanottu riita ei itse asiassa ole
osuuskuntaan kuuluvien j a sen u l ­kopuolella
olevain viljelijäin välil­lä,
vaan kysymyksessä on yksityisten
Välinen taistelu niitä viljelijöitä
vastaan, jotka tahtovat poistaa vä­likädet
Ja itse välittää tuotteensa
mallmanmarkklnoille, ja jotka ovat
alkeissa maakunnallisen lainlaadin-han
avulla pakottaa kaikki tämän
maakunnan hedelmänviljelijät myy­mään
, tuotteensa viljelijäin oman
yhteisen myyntitoimiston kautta.
Siitä se on k5'symys, ja jos Vemo-nissa
perustettu. vastaanhangotteleva
yhdistys olisi rohjennut esiintyä
avonaisesti ja rehellisesti, olisi ES
ottanut nimekseen "yksityisten vä­littäjien
yhdistys" ja julistanut tais­televansa
vHjeUiäin yhteistofanintaa
vastaan. Asiaa ei muuta se, että
eräät osuuskunnan ulkopuolella ole­vat
viljelijät ymmärtämättömyj'de5-
sään, lyhytnäköisyydessään tai : jos-
Maatalous ja Osuustoiminta
TSliän osastoon tu-lcotetat kirjotnkset pyydetä&n lahettimaSn osotteella: A. B. Mikela, SomttiI«« B.C.
Sikojen lihottamisessa todistavat
kokeet jauhetun veimän eduJUsem-mak.
sl kuin jauhettu maissi, ja .si­kojen
ruokinnasjva voidaan vehniä
käjrttää ainoana jyvärehuna.
Vehnä on erinoinaLsta lampaan-
, . . , vuonien lihotukseen, ollen jotenkin
tain vielä huonoqmiasta syystä ovat j g^jnan arvoista kuin vastaava pai-antautuneet
sav^iiVerhoksi, jonka t a ­kana
ylssityiset välikädet rvejikella-vät.
nomäärä' maissia ja hiulcan parem­paa
kuin vastaava määrä ohraa.
,r .V. >,rtm^rmta el ^^""'"^''^^^ vuonain ruoKkimises-j . .j^tuvät omintakeise.^i ajatella,
Vaikka tilastollisia numeroita ei vehnää tarvitse jauhaa eika'
olekaan käytettävissämme verratak- murskata. Kolmessa eri kokeessa
senirae yksityisten välikäsien ja vehnällä ja heinillä ruokitut vuonat
oman yhteiimyynnin edullisuutta j kasvoivat keskimäärin yhtä nopeasti
viljelijöille, on meillä kuitenkin asi-j^uin maissiUa ja heinillä ruokitutkin,
anhaarallisia todistuksia .joiden no- j vehnällä ruokitut vain tarvitsivat
^ prtoenttia enemmän viljaa ja
lieiniä sadan paunan painonlisäystä
kohden. Ohraan verraten vehnä
osottautul vähä edullisemmaksi.
"KapinaOisten" fannarien sinnmiteiima
Sana "kapinallinen" on tä.ssä meidät ihmiset voitaisiin jakaa kah-pantu
lainausmerkkien väliin .siitä teen luokkaan: (1) työläisiin ja
syy.stä, että kysymys on porvaril-} (2) 'icapitalisteihin. Lukumääräl-listen
harhakäsitteiden vallassa ole- tään näiden voi sanoa suhtautuvan
jalla voimme tehdä eräitä päätel-
.miä. Silloin kun viljelijäin osuus-kiÄita
aikoinaan perustettiin, osri
.se pois tieltään enimmät yksityls-välittäjät
Osuuskunnan ensimäise-nä
lllkevuotena oli sen kanssa Itil-pailemassa
ainoastaan
mentä yksityisvälittäjää
on likimain kaksi sataa. Välittäjien
lukumäärä ei olisi niin huikeasti
lisääntynyt, jos tällä alalla ei olisi
ollut erikoisen hyvät voitot houkut­telemassa.
Välittäjät eivät harjota
liikettään huvikseen eikä ruumiin­sa
terveydeksi, el myöskään rakkau­desta
Viljelijöihin, vaan omaksi
edukseen.
Voimme siis pitää todistettuna, et­tä
välitysliikkeellä voidaan ansalta
sievoset rahat — eikä sitä tähän
mennessä ktikaan välittäjä ole kiel-vista
farmareista,- jotka kuitenkin
ovat alkaneet katsella ympärilleen
millä tavoin nykyisiä kovin kireitä
yhteiskunnallisia, kysymyksiä olisi
ryhdyttävä ratkaisemaan. Tämä jo
-jn mielerfxiintoinen ilmiö, sillä se
herättää toivoa, että heidän kans-
.saan voi edes ke.skustella. Heistä
voi vielä kehittyä kumouksellisia­kin,
kunhan eletään ja terveenä ol­laan.
tänytkän —, ja senpä tähden vilje­lijät
ovatkhi panneet tuumansa tuk­koon
pistääkseen välityksestä saa­tavat
rahat omaan taskuunsa, ot­tamalla
tuotteittensa myynnin omiin
käsiinsä. Ei luulisi kenenkään täy­dessä
tolkussaan olevan • viljelijän
vastustavan sitä, että hän tulisi saa­maan
itselleen nykyistä suuremman
osuuden myydyistä hedelmistään.
Tosiasia on siis, että joukko —
huomattavan suuri joukko — yksi-tyisvälittäjiä
on oman etunsa vuok­si
liittynyt vastustamaan viljelijäin
yhteismyyntiä, jolla he tarkottavat
pistää omiin taskuihinsa ne voitot,
jotka noin lukuisa välikäsien lauma
nyt keinottelee itselleen, riistäen
viljelijän niin putipuhtaaksi, ettei
hänelle jää mitään vaivoistaan. Ne
muutamat viljelijät, mitä nuo väli­kädet
ovat saaneet narratuksi mu;
kaarisa, taistelevat tieten taikka tie­tämättään
omaa etuansa vastaan.
Taistelu on Ilmeisesti lähtenyt a l ­kuun
välikäsistä, vaan el mlstäär.
viljelijäin ryhmästä. Todellinen ris­tiriita
ei ole itsenäisten viljelijäin
ja osuustoiminnallisten viljelijäin
välillä, vaan yksltylsvälittäjät ovat
joukolla nousseet tsdstelemaan kaik­kia
viljelijöitä vastaan.
British Columbian hedelmänvilje­lijäin
yhdistys (B. C. Prult Grow-ers'
Association) on kutsunut sar­jan
Julkisia kokouksia eri alueilla
keskustelemaan ja päättämään, mil­le
perustöille viljelijät haluavat en­si
vuoden sadon markkinoimisen
järjestettäväksi. Nykyiseen tilan­teeseen
ollaan tyytymättömiä joka
taholla. Muutos täytyy tapahtua.
Mutta muutoksen takana täytyy olla
viljelijäin suuri enemmistö, sano­kaamme
kohne-neljäsosaa viljelijöis­tä,
ennenkuin maksaa vaivan ruveta
sitä lalnlaadinnallista tai muuta
tietä toteuttamaan.
Vehnä on hyvää hevo.sille, mut-puoUkym-
j ta sitä on syötettävä varovasti, tä-
Nyt niitä -män viljan raskaan ja tiiviin laa­dun
takia. Niinpä hevosille syötett
täessä on vehnä karkeaksi jauhet­tava
tai murskattava Ja siihen se-kotettava
riittävästi tilaaotfavaa re­hua,
jottei syntyisi ähkyä. Sopiva
.sekotas on puolekkain velmää ja
kauraa tahi kolme neljäs-osaa pai­nosta
vehnää ja 114 vehiJäleseitä.
Jos kauroja tai leseitä ei ole saa­tavissa,
vehnän voi sekottaa silpÄit-tuun
tai jauhettuun alfalfaheinään.
Kananruuaksi on vehnä kauan
ollut hyvin suosittua, eritoten kaa-plmajyvinä.
Nykyisillä hinnoilla
kannattaa vehnää entistä enemmän
käyttää kananruoklntaan. samalla
kun kalliimmassa hinnassa olevaa
maissia vähennetään.
Milloin vehnää suuremmassa mää­rässä
käytetään maissin sijassa mil­le
hyvänsä kotielimille. on muistet­tava,
että muuna osana annoksissa
saa Ja pitääkin olla vähemmän pro-teinia
sisältävää rehua, toska veh­nä
ori protöinipitolsempäa kuin
maissi. Varmhita on lisätä veh­nään
proteinipltolsta rehua ainoas­taan
sen verran, että koko annok­sen
prötelnislsällys tulee yksiin kuin
jos tavallinen määränsä maisäa
olisi annoksessa käytetty.
Vehnänhintojen normaalissakin ol­lessa
kannattaa huonompia laatu­ja
käyttää elukkain rehuksi, var-'
sinkin vehnänvlljelysseuduilla. Vaik­ka
sellaiset vehnät eivät sovellu
myUytystarkotukstin, saattavat ne
olla osapuilleen yhtä. arvokkaat re­huksi
kuin korkeimmatkin laadut.
Se McArthur, jonka "kapinalli­sista"
mielipiteistä työttömyysky-
.symyksessä muutama viikko sitten
kerroimme, el näy ottaneen ojen­tuakseen
lehtensä "Canadian
Countrymanin" toimituiksen kyllä­kin
säälittävän kömpelöistä sokai-semi.
s-yrityksistä. Mies jatkaa vain
entisiä mietiskelyjään, jotka kui­tenkin
tässä sivuutamme, kunnes
lopuksi esittää seuraavan ratkaisun
työttömyydelle:
"Walesissa (Suurbritanniassa)
on ohjelmana sijottaa työttömät
maalle. Sepä se täälläkin tulee teh­täväksi,
ennenkuin tämä kysymys
on rankaistu. Mutta sensijaan, että
siellä Walesissa on .suunnitelmana
sijottaa kukin perhe omalle pikku
palstalleen, me tehkäämme päin­vastoin.
Luovutettakoon muutamia
kihlakuntia hallituksen maata vaik­kapa
Pohjois-Ontarion savivyöhyk-keestä.
Siellä sitte hallitus, kyke­neväin
ammattimiesten johdolla, "ko­keilkoon
suurviljelys-ohjelmaa, jo­ta
eräältä taholta niin innokkaasti
tyrkytetään. Ensimäinen tehtävä
olisi maan puhdistus; .siellä kasva-vain
mäntyjen tai muun puutava­ran
hinnalla maksettaisiin sinne
lähetettävän työttömien armeijan
tämättömäksi, ottakoon valtio hal­tuunsa
kaiken opetuksen, tuotan­non,
liikenteen-jne. Javiimelopuk-si,
joka seitsemäs vuosi kuoletet­takoon
kaikki velat. _ Sellaisella
suunnitelmalla joutilas rikkaui
Kaikkia syöpäläisloisia vastaan r i ­potellaan,
höyhenten juuriin joka
paikkaan kanan ruumista hyönteis-jaiihetta,
tupakannuuskaa tai rik-kihärmettä.
kanala on perinpoh­jin,
puhdistettava, jos syöpäläisiä k a ­noihin
ilmestyy, sillä muutoin ei
niistä pääse eroon.
Ettei ensinkään tarvitsisi joutua
tekemisiin syöpäläisten kanssa, täy­tyy
kanalassa väruntäin kerran ke­sässä
tehdä oikein perusteellinen
puhdistus. Lattia pestään lysoolin
seicaisella vedellä, seinät ja katto
maalataan kalkkivellillä valkoisiksi
n i in tarkoin, ettei yhtään rakoa jää,
Yövuoron mi
taaseen. Oli
humisi j a pieks
taan vierustalU
miiuttbu tarjieettomaksi häpeätah- ... ... i- i I T ^ -
ra-ksi, j a puutyön tuntemätori. 'Tä- ^^L^i^^^L:^"^.^^^ 1°:"
mä tuotannollisten Jautiemme "pa-ranniiskeino
on yksinikertainen,
toisiinsa kuin' .sata yhteen. Olet­takaamme,
että yksi kapitalisti ja
100 työläistä yhtyvät tuottamaan i mutta se on-. kuin , ns. kultakuuri-tavaroita
10,000 dollarin arvosta, (eräs juoppouden parannuskeino.
ja että nuo 100 työläistä saavat
palkkoina ainoastaan 5,000 dolla­ria
ja että ikäpitali-sti saa toiset
5,000. Tästä seuraa, että työläi­sillä,
jotka noita tavaroita tarvit­sevat,
ei riitä varoja (s.o. palkkaa)
o.staa muuta kuin puolet noista ta­varoista,
kun taas kapitalisti, jolla
olisi varaa ostaa toinen puoli, ei
niitä tarvitse. Tuloksena on läkäh­tyneet
markkinat ja liike-elämän
lamaannus.
"Toimituksen ratkaisu, nimittäin
työläisten palkkojen alennus, on i l ­meisesti
epäjohdonmukainen} koska
työläiset siten vielä entistäkin vä­hemmän
pystyisivät ostamaan liika-tavaroita.
Ei työpäivän lj'hentämi-nen
ja palkkojen korottaminen­kaan
olisi täydellinen ratkaisu, niin­kuin
McArthur näyttää ajattele­van,
.sillä farmariin nähden se ei
olisi m?kään ratkaisu, koska far­mari
oikeastaan muodostaa oman
omituisen luokkansa, hän kun on
samalla .sekä työläinen että kapi­talisti.
Mutta hän ei voi kapitalis­tin
tavoin korottaa tuotteensa hin­taa
korkeampia työpalkkoja vastaa­vaksi.
"Koska työ on varallisuuden läh­de,
asettakaamme ka?kki palkat sa­malle
tai lähimain samalle tasolle.
Kapitalisti, ollessaan samalla työn­tekijä,
saakoon palkkansa niinkuin
toisetkin, saakoon myös kohtuulli­sen
koron liikkeeseen sijotetusta
pääomastaan, mutta ei kerrassaan
mitään voittoa. Koska tiedämme,
että jokainen dollari, mitä emme
makas r u i s k u i n ; tietysti monta ver­taa
sekä joutusampl että tehoisam-pi
kuin pensseli. Jokaisen siivoami­sen
jälkeen ripotellaan lattiallg
kalkkijauhoa j a orsien alla oleville
lantapöydiUe joka päivä. Orret pes­tään
vähintään kerran - viikossa
lamppuöljyn kastetulla rievulla.
Jos kanoja tai kukkoja ostetaan
vieraasta kanalasta, pitää ensimäl-seksi
tarkoin tutkia, onko niissä
syöpäläisiä, ennenkuin laskee nei
omien kanojensa joukkoon. Näitä
ohjeita noudattaen ja aina ankaraa
puhtautta pitäen ei tarvitse koskaan
olla tekemisisä syöpäläisten kanssa
eikä nähdä niiden kiusaavan Vano­ja.
Joskus kuulee puhuttavan, kuinka
siinä® tai tässä kanalassa on tapa^
na ottaa kanoja «oivista kiinni ja
roikuttaa pää alaspäin seka roiskia
hyönteispulveria höyheniin. Se on
katalaa eläinrääkkäystä, ja sellaiT
sen harjoittaja ansaitslssi itse sa­man
kohtelim, koska oma hnoI«-
mattomuus ja sifvottomnas on syynä
siihen, että kanoissa on syöpäläisiä.
Ulisi keksintö hedel­mien
jä vihanneksien
säilyttämisessä
„ . „. . ... , . •• ole ansainneet, on otettu jolta-palkat
Hirsimökit rakennettaisiin v,„i .^^^ ansainnut, pitä-perheitten
asuttaviksi. ^Samomr^^^ Jäämme huoli siitä, että Yhtään
kennettaisnn kouluja ja kirkkoja, ansaitsematonta dollaria ei mene
.korkeapalkkaisille virkailijoille, hä­märäperäisten
yhtiöitten perustajil-tarpeen.
S.ta myöten kum maa ^äksi, kunnes heidän liikanaisel
rikkautensa lopulta haihtuvat ole­mattomiin,
j a (kun nähdään vält-
Lääkäreitä, opettajia ja muita tar­vittavia
toimitsijoita saataisiin
kauppaloista ja kaupungeista, jois-saadaan
puhdistetuksi, kasvattaisi
sinne asettunut väestö, mikäli mah­dollista,
kaikki omat tarvikkeensa;^
Sepä se olisi'kin itse asiassa' koko
suunnitelman tarkotuksena, että
työttömät pääsisivät omillaan toi­meentulevalle
pohjalle. '
" K u n jossakin kaupungissa asu­va
mies joutuisi työttömäksi, an­nettaisiin
hänelle parin viikon aika
etsiä uutta työpaikkaa, ja jos hän
ei siinä onnistu, saisi hän valita,
— Toim.): emme käytä sitä, et­temme
väin parantuisi."
Mies, joka on kasvanut ja
vanhentunut uskonnollisessa ja
muussa porvarillisessa sumussa,
saattaa tosiaan siinä määrin jäh­mettyä
henkisesti, että kuvittelee
ihmisiksi, vi61ä pyhimyksiksi j a en­keleiksi
kapitalisteja — oikeita ka­pitalisteja,
ei vakavaraisuudesta
untanäkeviä farmareita, joiden
"kapitaali" on velkaa ja nälkää.
Mailman suurpohatatko puhtaasta
ihmisrakkaudesta, yleisen hyvin­voinnin
vuoksi, luopuisivat ryöstö­saaliistaan
— nuo tunnottomat
hirviöt, jotka parasfaikaa kätyreil­lään-
pieksättävät, kiduttavat j a ta­pattavat
avuttomiksi riistettyjä uh­rejaan,
j a toisilla kätyreillään val­mistuttavat
uutta, ennen'kuulem^t-toman
julmaa yleismailmallista ih-misteurasitusta?
Sellaista voi kuvitella ainoastaan
henkinen muumio, joka vielä elää
niitä aikoja, kun Mooses oli Jeho­vana
ja velvotti antamaan anteeksi
kaikki velat joka seitsemäs vuosi.
Se oli siihen aikaan, kun koko; '
"Israelin kansan" silloinen rikkaus! (Jatk. edelliseltä sivulta.)
vh?i" maksamaan " ^ ^ e r s t a a n mestari Mihelson
yhden amerikkalaisen miljoonapo-hatan
yöllisiä kekkereitä.
Omistamisesta noiden miljoona-porhojen
vaikutusvalta riippuu, ei
siitä, että he olisivat työntekijöitä,
muuta kuin harvinaisissa poikkeus­tapauksissa.
-Pelureita he ovat ja
elostelijoita. Yihtenä päivänä heillä
saattaa olla kassa'kaapit täynnä
öljyosakkeita, toisena kaivos- tai
rautatieosakkeita, tietämättä edes,
missäpäin mailmaa ne omaisuudet
ovatkaan, joiden osakkeilla he pe­laavat.
Minkä vuoksi heille pitäisi
maksaa korkoa noista pelimerkkei­nä
'käyttämistään osakkeista? On­ko
heidän hyppysistään nahka pal­jonkin
kulunut niitä käsitellessä?
Ja mikä olisi "kohtuullinen" korko
heikäläisille?
Savea ja hietaa
Vastuksia ka^ganhoidossa
Velinä kotieiäinteii ruokinnassa
Tavallisesti vehnä on ravin toar-voorisa
nähden kalliimmassa hin­nassa
kuin. muut jyvä viljat, tietysti
sentähden että vehnä on yleisin lei­pävilja.
Tolsinaan kuitenkin sat­tuu
semmoisia poikkeus-aikoja, joV-lohi
vehnä on nön alhaisessa hin­nassa,
että se toisten jyväviljain
hintoihin verraten tulee halvaksi
kotieläinten ruuaksi. Mailman veh-näiharkkihoilla
nykyään vallitseva
tilanne aiheuttaa sen, että nyt on
juuri sellainen poikkeus-aika.
Velinä sisältää runsaasti tärkke­lystä
Ja vähän kasvlsyytä. Joten se
näissä suhteissa pystyy IdlpaUemaan
maissin kanssa. Pääerotus vehnän
ja maissin välillä- on protelnin (val-
Kuäls-aineen) jä Kisvan määrässä.
Vehnä dh epäilemättä proteinipl-tolSempi
kuin maissi, sisältäen kes­kimäärin
12.4 prosenttia raakapro-telniä,
kun maissi sisältää vain 9.S
prosenttia. Kuitenkin vehnän pro-teinipitoisuus
vaihtelee paljoa enem­män
kttln maissin, koska siihen suu­resti
vaikuttaa se ilmasto, missä
vehhä kasvaa. Esimi Tyjmenmereh
rannikolla kasvaneen vehnän pro-telnipitoisuus
on ainoastaan 9.9 pro­senttia,
mutta pohjoisen vehnävyö-hykkeen
vehnässä on raakaproteinia
13.5 prosenttia.
' Joshän vennä voittaa valkuaisrik-kaudessa,
sisältää maissi paljoa
enemmän rasvaa eli öljyä kuin veh­nä,
jonka keskimääräinen rasvapi­toisuus
on 2.1 prosenttia, maissin 4.8
prosenttia vastaan. Tämä maissin
rasva- täi öljyrikkaus ori yhtenä
S3rynä siihen, etä elukat S5*övät sitä
n i i n halokkäastL
V^nän tiiveys ja siinä ole\'an
kasvisyyn suhteellinen vähyys vai­kuttaa
sen, että se on rikas mmra-tavista
eli sulatettavista ravintoai­neista.
Vehnässä on keskimäärin
jokaista 100 paunaa kohden 80.1
pannaa muuntinria ravintoaineita;
m a i s s i s i 81.7, ohrassa 79.4 j a kau­rassa
TOl^ paunaa.
Vertaillessamme, millä viljalla
ruokinta, tulee halvimmaksi, on h i n ­nat
laskettava sadalta paunalta tai
tonnilta, mutta ei bushehlta. Pitää,
näet, ottaa huomioon suuri ero eri
viljalajien busheypalnossa. Esim.
Yhdysvaltain pohjoisvaltioissa, mis­sä
ohra kasvaa hyötyisästi hyvällä
maaperällä- se tavallisesti, painon
mukaan laskien,^ antaa suuremman
sadon eekkeriltä kiiin kaura .vaik­ka
bushelilaskulla kauroja saadaan
enemmän eekkeriltä kuin ohria.
Vehnä Jyvien pienuuden Ja kovuu­den
tähden on ne joko karkeaksi
jauhettava tai murskattava kalkille
muille kotieläimille paitsi lampaille
ja kanoille. Kun, vehnä sitäpaitsi
sisältää verraten runsaasti kasvllil-maa
ja tärkkelystä, voi se suussa
muodostua sitkeäksi taikinaksi, joka
tekee sen vähemmän maittavaksi
elukoille. Tämän haitan poistami­seksi
on vehnien ohessa syötettävä
sopiva määrä tilaaottavampia rehu­ja,
kuten karkeaksi Jauhettuja kau­roja,
vehnäleseltä (bran), kuivattua
juurikasmässaa, alfalfajauhoa tai
silputtua alfalfa-heinää.
L5'psylehmille karkeaksi jauhettu
vehnä on jokseenkin saman arvois­ta
kuin karkeaksi jauhettii maissi,
se on loiiettu keskuskbeasemalla.
Samaten se on Tanskassa todettu
lehmille täysin samanarvoiseksi kuin
ohra ja.kaura sekQtettuina.
Mitä tulee ve^iäri kokoomukseen
jä mainittujen kokeiden tuloksiin,
on pauna jauhettua vehnää saman
arvoinen kuin pauna jauhettua
maissia tai hominirehua tahi oh­raa
lypsylehmille. Parhaat tulokset
ehkä saavutetaan, jos vehnä ei muo­dosta
enempää kuhi kolmannen-osan
väki-eli jsrvärehuseoksesta. Sekotuk-sen
tulee sisältää kylliksi paljon t i -
läaottavaa rehua, jottei se kävisi
liian raskaaksi.
Karjan lihottamiseksi on jauhettu
/Manchesterissä Englannissa on
vkiehkasnintteyk siueun si säkieliyntotä mhiseedkeslmi. ienJ olla h*^aaiulaSakoo eeilaäar eennttiissrilillää ^säa^a stoillaan,
toivotaan tulevan olemaan laaja­kantoinen
merkitys maanviljelyksel­le.
Keksintö on tiilas perusteellisis­ta
tutkimuksista ja kokeiluista. Sitä
on jo koeteltu Englannin maan-viljelysminlsteriössä.
Uuden menettelytavan perustuk-
.«?eria ori veden poistaminen hedel­mistä
ja vihanneksista kuivaamalla
ne alhaisessa lämmössä Ja erikoisis­sa
kosteussuhteissa. Sen avulla saa­daan
nämä ruokatavarat markkinoi­duksi
kuivatussa muodossa, mutta
.säilyttämällä kaikki niiden vitamli-nlt
' j a mehuöljyt täydessä voimas­saan.
Entiset säilytystavat ovat
suuresti heikentäneet väriä ja yita-mliriipitolsuutta.
Tutkittuaan uudella menettelyta­valla
säilytettyjä hedelmiä ja v i ­hanneksia
on eräs etevä biokemisti
antanut seuraavan lausunnon: " En
havainnut ainoastaan lehtivihreän
muuttumattomaksi, vaan myös vita­miinipitoisuus
on sama kuin tupree-nakin
ollessa."
Menettely on ainutlaatuinen no­peuden,
halpuuden ja sen puolesta,
että maku, väri ja tuoksu säilyvät
heikentymättä, vaikka tuotteita
kauankin pidetään varastossa.
Tuotteet voidaan pakata pahvilaa­tikoihin,
eikä mitään säilytys-aineita
käytetä kuivatettaessa — niitä ei
tarvita valnilstettaessa näin kuiva­tulta
hedehniä ja vihanneksia ruo­kapöytään
pantaviksi.
Höyhenten syöminen
pn joskus kanoissa tavattava hyvin
ilkeä tapa. Se voi johtua monesta
eri syystä: joko liian yksipuolisesta
ravinnosta, sisäUisestä taudista, l i i -
kunnes taas pääsee töihin, taikka »n ahtaasta ja likaisesta asunnos-haluaako
muuttaa "Hallituksen ta, työnpuutteesta, syöjräläisistä y.m.
Työttömyysfarmille". Sillä välin ^y^tä. Kana repii irti omia ja tois-voitaisiin
hänen nimensä pitää koti- höyheniä ja syö niitä. Monasti
kaupungin työnvälitystoimiston lu- ^«f^^^^ f^^.-"^ .?.?^l^f^f'
ettelössa, ja jos joku hänelle sopi­va
työmaa ilmaantuisi, saisi hän
mennä sinne. Tällä tavoin tila­päisesti
farmilla työskenteleville ei
maksettaisi mitään palkkaa.
"Jotkut voivat sanoa, että tämä
haiskahtaa liiaksi venäläiseltä kom­munismilta.
Siihen tahtoisin puo­lestani
vastata, että ehdotukseni on
tarkotettu ainoastaan hätätila-toi­menpiteeksi.
Sillä saavutettaisiin
ainakin se hyödyllinen asia, että
moni kaupunkilainen pääsisi pa­remmin
käsittämään eräitä farmi-elämän
puolia. Se voisi johtaa (hei­dät
suopeammin silmin 'katselemaan
farmausta elinkeinona. Jotkut heis­tä
ehkä mieltyisivät uuteen elan­toonsa,
ja heistä tulisi hyviä omin
varoinsa eläviä uudisviljelijöitä.
Toinen etu tällä suunnitelmalla
olisi se, ettei siihen vaadittaisi mi­tään
kustannuksia maan muun vä­estön
puolelta. Siten vain hankit­taisiin
työtä työttömille — tuotta-tai
cariädalaisia hedelmiä voidaan
tällä uudella menettelytavalla kä­sitellen
lähettää kaukaisiinkin mai­hin.
Seikkaperäisempiä tietoja uudes­ta
menettelytavasta luvataan an­taa
Suur-Britannian maanviljelys-ministeriöstä
Ottavassa.
yaa työtä, kuitenkaan heidän työn­sä
hedelmillä liiaksi kuormittamat­ta
minkään alan markkinoita."
— — Meidän nenäämme tämä
suunnitelma ei niinkään pahoin
haiskahda venäläiseltä kommunis-
Brittilälslä i milta kuin canadalaiselta vankifar-
Periinakuoppa
kunnollisesti tehtynä on halpa, mut­ta
varsin tyydyttävä säilytyspaikka
perunoille niin pitkäksi aikaa kuin
niitä yleensä tarvitaankin jä voi­daan
säilyttää. Perunat on i>anta-va
kuoppaan heti nostettua, mutta
aluksi on ne ainoastaan kevyesti
peitettävä. Päähuolena on pidettä­vä,
että'kuopat pysyvät kuivina ja
että niissä on hyvä ilmanvaihto.
Vasta maan jäätyessä on peitettä
lisStUivä.
Kuopat on tehtävä kahta puolta
vehnä jotakuinkin saman arvoista viettävälle harjanteelle. Sopiva ko-kuin
yhtä suuri määrä maissia, k u ­ten
eri koeasemilla tehdyt ruoldnta-kokeet
ovat osottaneet. Mutta kos-ko
ori 4 jalkaa syvä, 6 jalkaa leveä
jä niin pitkä kuin tarvis vaatU.
Nfainittu syvyys ja leveys vetää n.
ka maissi on hieman maukkaampaa 100 bushellä joka 5 jalan mitalle.
kuin vehnä, voivat jyvärehulla van
kasti ruokitut sonnit lihoa vähä
nopeammin maissilla kuin vehnäl­lä.
Ilmanvaihtotorvet on pantava aina
5 jalan päähän: niiden tulee olla n.
6 tuumaa läpimitaten ja 3 jalkaa
korkeat.
milta, jonne miehiä jo nytkin lähe­tetään
joksikin aikaa ilman mitään
muuta syytä kuin sentähden, ettei,
heillä ole työpaikkaa. Heitä sano­taan
tuomittavan irtolaisuudesta,
mutta "irtolaisuus" Canadan rikos­laissa
on semmoinen käsite, josta
hyvällä (tai pahalla) tahdolla voi
tuomita melkein kenen tahansa,
joka ei ole kiinteiiriistön omistaja
tai koroillaan eläjä. Kapitalistisen
hallituksen käsissä tuollaisista
"työttömyysfarmeista" varmaan
muodostuisi sietämättömiä pa'kko-työlaitoksia,
joissa kaikenlaiset kä­tyrit,
"kykeneväin ammattimies­ten"
nimellä, saisivat mielinmäär"in
tyydyttää pirullisuuttaan ja paika­ta
laskujaan.
Tietysti siellä kirkkoja tarvit­taisiin,
jos missä. J a kirkkojen rin­nalla
myös kapakoita, sillä mitäpä
sunnuntaisin olisi 'kirkkoon asiaa,
jos ei viikon varrella tulisi tehdyk­si
s>Titiä, jota käytäisiin katumassa
ja anteeksi saamassa?
McArthur oh saanut avustajak­seen
"Vanhan-kansan miehen" n i ­mellä
kirjottavan omaperäisen yh-teiskuntafilosoofin,
jolla on seu:
raavanlaiset tuumat: . " '
"Päästäksemme . asiaan, käsiksi.
joten veristäviä paikkoja jää tilalle.
Jos tuo tapa aiheutuu yksipuolisen
ravinnon vuoksi, lihanluan puut­teesta,
on sen yhteydessä toinenkin
pahe:
~ ' VerHIe nokkiiriliien,
joka usein on suoranaisena jatkona
höyhenten nokkimiselle, toisinaan
taas. varsinkin nuorikkokanojen kes­kuudessa,
johtuu mimatorven ulös-muljahtamlsestä.
Tuota muljahta­mista
näyttää enimmäkseen tapah­tuvan
silloin, kun kanoja ennenai­kaisella
väkiruokinnalla pakotetaan
liian nuorina munimaan, ja luonto
siten kapinoi sille tehtyä väkival­taa
vastaan. Joskus voi syynä olla
sattumiainen loukkaantuminen taj
tappelu. Kun kana kerran on pääs­syt
veren makuun; tulee siitä pe­tolintu,
ja pahe leviää nopeasti.^^jöl-loin
sUtä on tuhoisat seurauksel.
Mikään harvinaisuus ei ole sekään,
että kanat yksissä tuumin nokkivat
kukon harjan, verille ja sitte syö­vät
harjasta vuotavan hyytjmetn
veren. Sellaisessa tapauksessa täy­tyy
kukko erottaa kanoista ja an­taa
kanoiUe sakkaruuan ohella kei­tettyä
lihaa, eläimen verta, tuorei­ta
luuryynejä y.m, voimakasta r a ­vintoa.
Jos näitä pahoja, .tapoja sattuu
sellaisena aikana, 'jolloin "kanoja voi
päästää ulkosalle, auttaa se niiden
parantamista höyjienten syönnistä
ja toistensa nokkimisesta. Jyvien
heittämuien kanojen kaavittavaksi
syvältä pahnoista on myös hyvä kei­no
antamaan kanoille muuta teke­mistä,
samaten on hyvä nostaa syöt-tökaukalot
ja , juoma-astiat niin
korkealle; että kanat yltävät niihin
vain sitä varten laitetulta telineel­tä;
siten eivät lattialla olevat k a ­nat
yletä nokkia syömässä tai juo­massa
olevia tovereitaan. Vähin ^,
goittuneiden lintujen paljaaksi tai
verille nokitut paikat ja niiden ynS-päristöt
neuvotaan voitelemaan seu­raavalla
seoksella: 1 unssi jodipul-veria,
18 unssia kar\'asta aloeta ja
niin paljon vaseliinia kuin tarvitaan
ohuen taikinan tekoon; lisätään Ve^^
netsian punaista, kunnes seos on
ihan veren näköisiä.
Jos ei parempi ravinto ja joku
edellämainituista keinoista auta näi­tä
paheita vastaan, on vika kanan
sisäelimistössä. Kanaa ehkä vai­vaavat
^
snolimadot.
''Kana, jota vaivaavat madot suo­listossa,
• on yleensä kovin - laiha.
vaikka se onkin ensimäinen ja vii-.
Tervetullut lahja. — - Toimensa
vuoksi alituiseen, matkoilla oleva
herrasmies muisti eräänä aamuna^
että nyt oli hänen vaimonsa syn­tymäpäivä.
Osottäakseen huomaa­vaisuuttaan
hän lähetti vaimolleen
maksuosotuksen "tuhannelle pusul­le".
Muutamain päiväin kuluttua,
sai hän vaimoltaan vastau'kseksi
seuraavan kirjeen: "Ukko-kulta"
— En voi sanoin kuvata, kuinka
iloiseksi tulili saadessani maksu-oEotuksesi
tuhannelle pusulle. Mi­tenkään
et olisi voinut keksiä mi­nulle
miellyttävämpää syntymäpäi­välahjaa.
Luovutin maksuosotuk­sen
tänä aamuna maitomiehelle,' ja
hän lunasti sen."
meinen ruokakupilla. Suolimadot
saa poistumaan, kun jauhaa hienok­si
kuivatulta pietar-yrtin (Tanace-tum
vulgäre) kukkia ja tekee niis­tä
siirapin ja jauhojen kanssa se-kottamalla
pillereitä. Hyvää mato-lääkettä
on myös areka-pähkinä-pulveri
(Semen aredae pulveratae)
annettuna 2—3 gramman annok­sissa
sekotettuna taikinasta tehtyi­hin
pillereihin tai annettuna sak-karuuassa.
Kun madot ovat suo-:
listosta poistuneet, paranee kana;
alkaa voida hyvin, ja höyhenten-syönti
lakkaa. Höyhenistä paljsstu-kiihtyneen
ja harmistuneen näköi­senä.
.
— Olemme varmasti jos ei tihu­työntekijäin
niin ainakin vierasten
ja vahingollisten ainesten kanssa
tekemisissä, sanoa jymäytti hän vä­hääkään
odottamatta.
— Mitä, mitä semmoista? ehätti
Kärpenko 'kysymään, peläten pa­hempaakin
tapahtuneen.
— On saatava selko, ketä ovat
Rjumin ja Shukov, verstaamme
työläiset. Ne ovat yllyttäjiä ja
varsinkin uudempaan ainekseen.,
talonpoikiin he vaikuttavat saata­nasti.
Ja Mihelson kertoi kaiken sen,
jota mainituista työläisistä oli hä­nelle
salavihkaari' tiedotettu. He
olivat herättäneet tyytymättömyyt-ä
palkan suhteen, hananneet vas­taan
lainan levityskamppailun ai­kana,
lauantaitalkoissa.
— Vai on siinä perää? kysyi
Erdman. Minäkin vähän olen
kuullut, mutta kun Rjumin näytti
sellaiselta vakavalta työntekijältä.
— Hyvä. Asia on pikimmältään
tutkittava, sanoi Karponko. Tut­kitaan
j a jos tarvitsee niin selkään
hutkitaan, kuten sananlaskussa sa-notana.
E i siitä muuten selviydytä.
Tutkimus järje-stettiin empimättä.
Kerättiin Ikaikki vastaava aineisto
ja erikoinen komissia tutki epäilyk­senalaisia
sekä todistajia. Ja sel­vä
saatiin kun saatiinkin. Rjumin
ja Shukov olivat "vallankumouk­sen
kolhimaa väkeä", edellinen pa­pin
poika ja jälkimäinen entinen
kauppias. He olivat väärillä pape­reilla
ja keinotellen päässeet pu­jahtamaan
tehtaaseen ja puhdista­neet
menneisyyttään työläisten "kir­joihin
päästen. Toimintansa teh­taalla
oli. vastahakoista kaikissa
suhteissa. He tekivät työtä vain
pakosta j a leivän tähden j a kaikin
tavoin jarruttaen neuvostovallan
toimenpiteitä tehtaassa, he lauh­duttivat
sydäntään j a kostivat val­lankumoukselle.
Suurempiin tihu­töihin
he eivät kyenneet, eikä sii­hen
ollut tilaisuuttakaan, sillä,
enemmistö työläisistä oli tietoisia'
ja valveutunutta joukkoa, jos kyllä
joukossa oli vielä löysempää ja
muokkaamattomampaakin ainesta.
Näyteoikeudessa Rjumin ja Shu­neet
paikat iästään pjihtalksi kar- kov istuvat alakuloisina. He tun
böolivedellä, kuivataan j a voidellaan nustivat tehneensä paljon pahaa:
vaseliinilla. ! kiihoitustyötä vähemmän kehitty-
Jos höyhenten repiminen aiheutuu j ngijgn työläisten keskuudessa ja
muutakin vastustusta. Vaadittiin p i -
syöpäJ^^tä, ! kaista eroittamista ja oikeudelli-i
seen syytteeseen asettamista.
on nämä ensin poistettava. Kana- Rjumin pyysi puheenvuoroa.
syöpäläisiä tunnetaan noin 30 eri
lajia. Niistä otamme tässä puheeksi
ainoastaan kolme yleisintä ja pa-
.—• Minä pyydän tovereilta an­teeksi.
Lupaan tehdä 'käytöksessä­ni
perusteellisen muutoksen. Olen
hinta, koska toiset saa häviämään Jo itsekseni katunut menettelyni
samalla tavalla kuin nämäkin. | johdosta j a vastedes tulen elämään
Vaeltava kanatä.? on tunnetuin, j vallan toisin.
Se asustaa kanojen höyhenten juu^j Työläiset puhuivat kauan. Toi-rilla
ja munii saivarensa kasoihin! set olivat säälimättömän ankaria.
höyhenten. tyviin. Munista liautou-tuu
eläviä täitä S- päivän: kuluttua.
Ne - kiusaavat: kanoja Julmasti;, j a
pienille poikasille- ne ovat kauheanai
rasituksena,. ehkäisten --kasvamista.
Kanaioisio on hyvin- pieni, tus­kinpa
paljain silmin havaittava.syö­päläinen,
joka sikiintyy tuhatmää­rin
siivottoman kanalan homeisis.sa
raoissa ja öisin sekä päivisinkin
kiusaa kanoja tavattomasti.
Höybeoloisio on kaikista kanan
syöpäläisistä pienin;, tuskin tomu-hiukkasen
kokoinen. Se asusta.^
höyhenten juurissa ja saa aikaan
tavatonta kutkaa. Kana repii tus-kissan
höyheniänsä, vieläpä latnat
auttavat siinä toinentoislaan. K u n
kanojen pää ja kaula tulevat höy­henistä
i ^ j a i k s i , on syytä heti tut­kia,
ollaanko tekemisissä höyrenloi-äon
kanssa. Paljastuneisiin paik­koihin
hierotaan vaseliinia, johon on
sekotettu rikkihännettä (flowers of
sulfur, "tulikivikukkaa"), kun iho
on ensin pesty saippuavedellä.
toiset taas olivat taipuvaisia vielä
koeajan asettamiseen syyllisille.
Töv. Erdman, tehdäskomitean
puheenjohtaja, sanoi:
—••• Me ehdimme heitä rangaista
milloin tahansa. On käytettävä en­sin
kasvatuskeinoja. Minä en ole
vielä kaikkea luottamustani Rjumi-niin
nähden, kadottanut. Shukov
taas on vähätietoisena toiminut a i ­van
ajattelemattomastfkin. Luulen,
että nämä seikat on otettava huo­mioon.
Oikeuden päätös o l i:
— RjuminiUe'ja Shukoville an­nettava
ankara muistutus, yhteis­kunnallinen
moite j a jättää heidät
erikoisvalvannon
seen kolmen kuukauden koeajaksi.
: Päätös oli nähtävästi kaikkia
tsrydyttänyt, kun Ocuulijakunta^ ha­jaantui
oikeushuöneesta tyynestL
Kuului vaan jrskihtää jä jalkojen
kopinaal Ukko Jefira — tehtaan
vahtimestari — sulki- huoneen oven
Seuraavana ]
työläisten ylein
salissa oli useit
Puhemiehistössj
Iäistä, tehtaan
kollektiivin sih
tehdäskomitean
man. Nuo koi
sosialistisen k i l
kastajakomissia
— Ovatko
edustajat saap
man.
— Täällä o;
joukosta.
— Aätukaa
malle" paikalle,
" Puhemiehistö
della "Bolshev
jalla, jonka te
tehdas kilpaili.
Tov. Karpen!
simmäinen puh<
Karpenko asl
Salainen kuulijo
tui, humina h i l
mistautuivat kt
kon suupuoli va
kinsa pöydälle,
peruksia myötei
— Kalliit toA
Ien käsittelimm
Iäisten toiminta
kistä herpaantur
tomimmista air
vielä jouikossam
sialistisen raken
selitettävissä va
SR :ssä on koi
todellisia proletj
reita j a oikeita
tajia. Tämänil
me omistamme
tin parhaimmisfc
dän tehtaallamn
sankareita ovat
seen kilpailuun
Iäiset j a etupääi
Tov. Karpenki
lauseillensa vä
kämmensyrjällää
kirja- j a sanoma
sä oli kuuluva ,
hetta asettunut
seksi. Kun hän
— Eläköön s
nustyö ja sen i
tajat — i.skurit
— Niin jänni
ta laukesi hum
osoituksiin.
Komissian edi
pailun tuloksia,
pimuksen pykä]
tehdas oli pan
K :n tehtaan v£
tuotanto.suunnite'
osoittimet, kun t;
oli työtehon koho
teiden laadussa
tuloksiin.
Samalla luetelt
nostautuneitten i
iskureitten nimel
saivat tehdashalli
työtekijäin amma
din alueneuvosto
kintoja. Kokoul
ottajajoukko tap
toja annettiin i
Korabelnikoville,
ville ja vasta viir
seen kylästä tull(
lalle ja Juho Ste
liJkiireille kaj£
huudot ja toiv
tarmoa talousrint
Tov. Erdman
sena kysymyksen
väjärjestyksessä c
dostaminen maa;
seksi.
— Kuten'^ tie(
kipeästi tarvitsee
talouden kollektii
neuvostojen työ,
hankinta — ka
työntekijäin puut
^mytsfka-yhdistyks
tehdaskomitea ov£
luavilta hakemuks
kiaan olemme jo
kilöltä, — puhui
— Onko Jouko
ka hyvin maaseuti
tuntevat? kysyttii
— On kyllä:
nen, Samoilov. Sc
ko ja melkeinpä
kia, kuten Erkki
Virtala.
— No se hyvi
Pitäähän toki kyli
ta lantut nauriisi
rasta erottaa sei
puolin sipulit istu
Joukko nauroi j
karivi humisi.
-— Miten kauan
tulevat toimimaan
Mihelson.
Riippuen siitä, r
tuu, miten alkaa
määrin kykenee a]
monesta muustaki
keskimäärin jos p
kautta.
Virallinen kokot
vielä jonkun aikaa
Iäisten joukkueiss
neina työpäivän si
ta kaikki lähtivät s
Tov. Karpenko
tuntia työhuoneesi
pöydällä hänen *
niihin ei hän enä
vurenkaat leijaili
alaisiksi tehtaa- Karpenko siinä tui
tuksiinsa vaipunee
Jennassaan vilaht
nuo kaksi kokousti
— On lujaa peri
saa luottaa ja noj
on hataraakin, löys
ta tarvitaan... mi
ja kompuroi vahtikoj"^unsa.