Vapaus, March 19, 1925

              ^fiorssi .39.30
Dollarista
LÄHETYSKULUTt
jflc lähetyksistä aHe |30.00.
tZ Sietyksistä $30-?59.99
% 75c läbetykdsät ?60.0Ö
3k99 ia ?1.00 kaikilta
1100.00 taikka sitä SBurem-
Jrilta lähetyksiltä. SäUcö^mo.
auOähetyksiUe on kulut ?3._50.
Torontossa ottaa rahavali-tyksiä
vastaan S. G. NEIL,
S57 Broadview Ave. _
Sndburyssa ja ympanstöUa
gsovat voivat käydä Vapauden
konttorissa tiedustamassa eri­koiskurssia.
UiTOpiletteJI myydään.
TiediMtxkaa pilettlMioiU-VAPAUS
p„x ^9. _ — — Sudbury» Ont
• sanomalehtifin asiamiehenä, aikana
tavi alusta loppaua, sekä samalla
kaanis j a opettavainen. Jokaa^en
on pidettävä tämä mielessään, että
on alltnn - katsomassa taas muut­teesta
vakavampaakin, dllä onhan
nyt pari viimeistä kappaletta ollut­kin,
«nempi huvinäytdmiä.
^imistdhi««ira •'Moi*' joka vii­me
syksynä alkoi innokkaasti toi­mintansa
oh nyt talven-ajan pitä­nyt
t e r ä s t i harjoitnksiaan, eten­kin
naiset ovat ^ikerasti ottaneet
osaa harjoituksiin, sekä jo mnuta-mian
kerran esiintyneetkin. Painia
on myös'harjoiteltu, vaikka ei ole
itsellä ollutkaan vielä painimattoa,
vaan on käytetä Williamin osas­ton
inattoa. Nyt-aletaan siitäkin
päästä sillä uuä painimattomme
valmistuu juuri näinä .j)äivinä, jota
painijamme orat kovalla kiireellä
tehneet. Matosta töleeldn heti en
siluokkainen ainakin 3zätä painija-mestarimme
^tä aarvostelevat, jo­ten
pian näkdääh pojat omalla hy­vällä
matolla voimia mlttelemassä.
Ainoana Icysymyksenä taasen herää
haalimme pieni koko, sillä ei t a i
Voi siHoiii punipera-
Uufflä
jonoin vielä suuret joukot eivät ym^
märtäneet työväen . sanomalehden
tarkoitusta. Kuitenkin vaivojaan
säästämättä oli hän innokkaasti toi-niinut
työnsä lomassa suuressa teh-tärässään
ttyöväen valistamisen hy-väki
Tähän maahan muuttaessaan
tali hän Arthuriin, missä toisten
innokkaiden toverien karissa perus­tivat
nykyisen Arthurin osaston v.
19^3. Pieni oli ensin osanotto,
jnntta^iitä kuitenkin alkoi järjes­tyneiden
työläisten toiminta Arthu­rissa.
Vastustuksia tietenkin' oli,
nrotta käilnsta huolimatta; alkoi ^ e i -
^än TJerustamänsa oSastp. menemään
eteenpäin, monivaiheisen toimin^
tansa kautta saavuttaen nykyisen
asemansa. Töistä vuotta aikaa a-
«tettiin 'hän ja hänen vaimonsa
Arthurin osaston kunniajäsenikBi.
Hautaus toimitettiin vainajan ko­toa
t k. 11 päivä, toveri- ja tut­tavapiirin
ollessa tilaisuudessa. Tov.
StaUhergin lausuttua 'muutaman
sanan -.vainajan elämäntyöstä, sen
jälkeen lauloi Mrs. Aarnio ja Mrs.
Oxman sekä viimeisekd osa seka­kuoron
jäseniä lauloivat hautaus-hynmin.
Ben jälkeen siirryttiin
lamdalle,: jossa vielä lausuttiin muu­tama
sana sekä laulettiin laulut
-^overin •haudaUÄ'\ j a / "Tyffväen
tiarffli". ^Kukkalaitteita^ laskettiin
onuiistcn ja tuttaväin puolesta; sa­noin
osaston \ puolesta laskettiin
kukkalaite varustöttuna, punaisella
Eilkiönauhäna j a lauseelÄ; "Viimei­nen
tervehdys Toverille F. Ä. K . P.
.S. 0.?' • •
l^mnsöa ;3at«i gälkeensä^^^^
ja kolme poikaa, .TDarvin, Vilhoni j
sVäinön, j o i ^ 'kafcsi.jälkimäistä sie^
kä lesld asuvat Pori :Axthiurissa: ja
David Torontossa, selcä suuren tove­ri-
ja tuttevapnrfn. Xeveät mullat
haudallesi Irannon toveri.
Arilnimsa «1e>i« Irallitnks^
välitystomoÖ!^ tm «nläätä enempi
ja enempi aJkairat i)itäm'ään eroa
työläisen ja työlasen '^^aliliä, ni-mittain
kansaJHsnusperasteella.
Snomaliusen on melkein tnahdotoin
nykyään, jolloin on 'välnt^ lyötä
tarjolla, saada ntuakptnlaista työ­tä;
etenkään^.d ym,4a»ätL •m^^
työtä. Ei - tule kysymylseen • .0-
saatko puhua englannii£kidlt3 tai. et,
nllä monelta exuglanninldälä jmbu-'
valtakih suomalaiselta . on evätty
työ, samaan aikaan kun englanti­laisia
on houkuteltu lähtemään-iyS-höa.
Myöskin on yleistä, että ny­kyään
jolloin on vähän työtä,'
toimiston hoitaja aseta oIlenl^aaB
ilmotuksia taululle, vaan antaa nii­tä
dnoastaan muutamille tnttavil-:
leen ja omille heimolaisilleen, jo­ten
t ^ tavalla tulee muut kansal-'
hsuudet syrjäytettyä näistä työpai­koista.
Se että asia on "tällä t a ­valla
voidaan todistaa, jos nimit­täin
joku haluaisi ruveta väittä­mään
asian toisin olevan. --;,
Kaupungin ammattiunidideri^ kes-k-
nskomitean olisi olettava tämä
do olla IcaBalle vaimeille tarpeekä
tilaa, ei etenkään luin että niitä
olisi aina helppo ottaa^ käytettäväk-si.<
^Butta kyBakau iästä pärjätään,
kun sovitellaan. Lisää VMU- i n ­nostusta
vielä miesten joukkoon, et­tä
alkavat suuremmassa määrässä
myös ottamaan osaa mjiihinTdn -vöi-mistelulajeilun
eikä ainoastaan pai­niin,
nuhin TiäSTttaä nykyään lile-van/
rajaton innostus. — J .
Avoin lysyinyt. OnVo rekisteri-tonni
tilavuus- vaiko paimraiitta'?—
Arthurin juttutupa._
Vastaus-: "ReTdsteritbnrii on ylei­nen
alusten tilavuusmittB j a sisäl­tyy
siihen IDD engl 'fcutitiojälkaai
Eri paikkakimiulto^^^
CREtGHTON' "MINE, /DNT.
huomioon ja toimittiava riioä suh­teessa,
€ttä> ei valtion ^vinMtojen
hoitajat omavaltaisesti saisi "ruveta
asettamaan rajoja työläisen Ja työ­läisen
väliUä, vaikka ne sattuisivat
eri kansnlHflnntta n1pnr^Bftf|1fiT>, Tä­män
on myöskin helppo lopettaa
sOlä uskon että tällaisia määräyk­siä
ei ole hänelle annettu, vain hoi­taja
omassa i mielivaltaisuudessaan
on alkanut ^läitä asettaimöm-' Jps
me työläiset olisimme nytkin- jär­jestyneet
paremmin, vniin meillä o-
Ksi helppo tällaiset koijata j a sa-
»»Da saada henkiloiS niiMn, jot­ka-
katsovat työläisiä «yoiajrin^, »f-kä
kansallisnnksittain.
•flÄ-B pmhmt teot" jännittävä y l i -
^«^«^nnallinen kappaIe\ntetSan o-stttoB
talolla k, 28. päivänä.
^^mik es l(»laSoMlnen ja,jinmtr
Jo' pilkin talvea 'siitä on puhut­tu
ja Tiöpisty, 'että kyllä "kai se
"Yritys'*' on "väUan ^kuollut, kun
ei se^ toiminnastakaan niin -suuria
ole kuulunut. "Mutta: nyt tulee tiie-to
kuin salama kirkkaalta taivaal­ta,
että suuret -pairiimestaruuskil-paihtt
tjvat -pojjat 'hommanneet lau­antaiksi
t. k. ^•päiväSsi.'"."Ne muo­dostuvat
"'-mefkityksellisilcBi siinä
suhteessa kun 'Creij^ton yleisö ei
ole aimikaan -pitkiiri aiköihii^ ollbt
tOaismidessa sdllaista > riäkemääil.
Kenelle siis tsröväeiiurheilti on va­llankaan
läheinen "hari varmaan rien
iää haaline lauantai-iltana, sillä
rimodostuuhän IcUpailuista urheilu-propagandalHsessäkin
suhteessa u-ranuurtaja
kevään ja kesän urheilu-kautta
alkaessa. \
Otteluita tulee neljässä eri aaxr
jassa, joukossa mielenkiintoisiakin
sinä ssiissa on muutaniia "hakamies
hieäkin, oikeita liiskanVääritäjiä. • •
Jlimet sellaiset kuin "yesan" Sainio,
"Yrityksen^ Ssflo, oikea tyypillinen
raskaan sarjan painija Tampere^ri
Veikoista;: "Kisan" pojista Lehte­lä
y.m., kaikista ei meillä ole niin
laajempaa''-tuntemusta, nämä ovat
huomatuimmat. Yleisöä; varten tu­lee
olemaan' väliajoilla tanssia hy­vällä
soitoDa. Tikirtit maksavat .."St)
senttiä miehiltä ja 35 senttiä nai-sUta..
. ••••-J'
Palkiritoja jaettmn 3 kussakin Har­jassa
sekä "sen lisäksi joka sarjan
mestarille -kunniakirja. Tilaisuu­desta
kaikesta päättäen -mriodostuu
kevään huomatuin tapaus ^ urheilu­alalla
ja toivomme yleisön taholta
myös runsasta kannatusta ja osoi­tusta
siitä että työväen urheilulla
meidäri keskuudessamme on jalan-sijaris^
Jokainen siis joka kynnelle ky­kenee
ensi lauantaina Creighton
haaliUe katsomaan kuka se "haka"
on. —- Teppo.
Puruperän Aukustin nno^. yaime,
Iita, jonka kanssa Aukusti oB men­nyt
Amerikassa yhteen, oli. itkenyt
jo monet itkut minä parina viikko­na,
joina hän oli ollut miehensä ko­tona
Puruperässa. Selvästi huomasi
että häneen suhtauduttiin juuri
niinkuin oli peKnnytkin: ei jakset­tu
sulattaa sitä, että Aukusti oli
nainut Puruperän entisen torpparin
tyttären —- piian! Olihan se Utan
koto nyt talo selkin Mutaranta
muka, mutta purnperäläisten mie­lestä
ei lalripykäläHä sentään oikea­ta
talolBsta tehdä. Torppa se viun
'on, Mutaranta. Aukustin naimis-kauppa
oli häpiäksi koko Purupe­rän
sukukunnalle. Nai-vathan ne
kyitä nykymailman aikana jot^t
talollisetkin omari piikansa, mutta
sellaista ei ollut sattunxft vielä Pu­ruperän
suvussa. Eikä sitä Au­kustia
kyllä . yksin syyllisenä
pidetty: Iitahan, se oiGi kuulemma
vanhastaan Aukustia mieloillut.
Kuka sen tietää millaisilla Amerii-kan
hajuvoiteilla ja hemjuseviHa
hepenillä se on saanut Aukustin ai-;
kuuri siuopumaani Ja Aukusti kun
pakkaa olla niin peräänantonen
asioissaan niin ei oUat tietysti keli-,
dannut heittää tyttöä ajelulle.
Nyt sitten oli tultu komeaaiti Pu-'
ruperään muka miniäksi; Kentiesi
emännäksikin/ kun , vanhalta Bmän-,
nästä aika jättää.
Mutta Puruperän tejrskBat_1;yttä-'
ret ja Aukustista nuorempi poika
olivat tehneet a^sta Tankan pää­töksen:
Puruperln nitan avaimet
eivät tule koskaan lieliBepäaän pii­kojen
kupeilla. Jo silloin Icun Au­kusti
oli kirjoittanut "köfiin 'tulos­taan,
oli Puruperän -peräkarrfarissa
ollut tärkeä perbenei^ttelu, jbssa
vanha isäntäkin -oli es^ttänjrt sellaj-!
sen tuuman', et& Adkusti "saisi 'kat-soa
talonsa sijan ~K%nnarikaurun
perällä, jonne Puruperän maat lop­puivat.
, Nuorempi -veli j a tyttäret
jäisivät emätaloa asumaan. Au-kustillehai^
se tietysti vanhimpana
poikana knulnisi, mtitta hänen toi­vottiin
antavan periksi talle järjes­telylle,
kun oli "kerran piian nai­nut.
. :
Mutta Aukustin kotiuduttua oli­vat
nuo tuumadkset-pokanneet pe­täjään.
Aukusti oli sanonut suo-rdHin,
että hän -ei tiile T)eräyty-mään
tuumaakaan laillisista oikeuk­sistaan
eikä suostumaan kennan-käurun
sydänmaille häätöön. E i ­kä
hävennyt olkrikaan sitäkään et­tä
oli Mutarannan litan ottanut.
Kehui sen vielä :muka "rakkaudes­ta"
tapahtuneen. "Mutta mikä pa­hiten
purnperäläisten sisulle kävi
oli se, että Aukustista oli tullut
Ameriikassa •— punikki. Oli hauk­kunut
veljensäkin/ suut ja silmät
täyteen kun tämä 'kulki suojelusr
kunnan harjöitiksissa.. Siskojensa
kanssakaan ^ i konnori 8anW vaih
tanut, kun kuuli että hpkin olivat
•"lottia"; .
Niinpä olivat näinä parina viik­kona
-vihan ja katkeruuden myrkyt
saastuttaneet purnperäläisten sydä­miä
ja sappea. Pähimmiii pH siitä
kumminkin käränyt Iita, nuorikko,
joka tunsi olevansa kaikkien hyljek-simä
ja liikalainen Furupefän per-hemaailmassa..
Eihän he sitä kyllä
suoraan sanoneet,' mutta sölväst
iän sen näki ja .tuna. Kukaan pait-
Ai Aukusti ei yrittänytkään suopua
läneen. Jos 'hän yritin auttaa jos­sakin
askereessa xärtin puolella,'
huomautettiin tylysti että Puruj»-;
rän piiaf ehtivät kyllä askereensaj
toimittaa. Ja. niin sai Iita Mdutta-,
•assa joutilaisuudessa miettiä %oh-,
taloaan kup : A^kustildn «dli Tmn*
lOYSl SISKONSA, 16 VUOTTA
ETSnTY:SXN
•VVinnipeg. — Montrealissa asuva
Willja» McGillivray löysi siskonsa
Sarahn^ jota oli 16 vuotta "etsinyt,
^Jäästä täkäläisestä PelMtusarmei-jan
kodista. ^
V. ,1908 lähti >Sarah erään tut­tavan
mukana kotoaan^ Mordenista,
Man., Winnipegiin, katsomaan kau­punkia.
Tuttava jätti lapsen jo­honkin
maj^loon, eikä sen koom.
min käypjt siellä. Tyttö vihdoin
sijotettiin lastenkotiin, jonka joh­tajat
eivät saianeet selkoa hänen
vanhemmistani
Perheen .taholta toimeenpannut
tiedustelut.olivat turhat. Sitte kuo­livat
äiti ja isä, ja periie hajaantui;
mutta veli WilliÄi ei menettänyt
toivoaan. Hän senrasi kaikkia mah
dollisia jälkiä, j a vihdoin «ai tietää,
että sisarensa oK otettu Pelastusar­meijan
turvakotiin sen tuttavan n i ­mellä,
joka tytön oli jättänyt Win-nipe^
in niin monta vuotta rftten.
Tavattuaan veljensä kertoi neiti
McGillivray kärsimyksistään k o 4 ^
joihin hänet' oli otetto ottolap.
seksi, sekä ponnistuksistaan ssAds
nUcpji vanhemmistaan.
paljon poissa. Useammari herran oB
Ita pyytäriyt pyytämälläkin Aukus."
tia; (Ottamaan asuntonsa Pririiperäs-|
tS ja lähtemään vaikka Kennonkau-i
riian- Taikka kuinka pahasen -töl-
Iin «männäksi," lupasi Iita ryhtyä
kunhan vain pääsee Puruperästä
erilleen. Mntta- Aukusti oli taipu-maton.
iHän oli vannonut teräksi­sen
valan; nnjerta-vansa perinpoh­jin
kordceat «dkulstisensa ja otta­vansa
herran Puruperän hallitus-ohjat
kouriinsa. Ja < silloin muut­tuisi
uusi henki Puruperän . uhkuir
siin snojiin! Näit lohdutteli A u -
kusti nnorikkoaan.
Oli loppukesän leppoisa, raukean
tuntuinen snnnuntai-ilta. Puruperän
pirtin p ä ä t y i k k u n o i s s a leis­kuivat
silm|ä huikaisevina laskevan
auringon punertavat aädekimput.
Aukusti oli nukahtanut peräkama­rin
sänkyyn,: mutta Iita öfi puikah­tanut
jDlos ja mennyt istumaan ran-tatöyrääUe
vanhan mustuneen sau­nan
'luo.. Siitä näki kauaa Peili-järvelle,
jossa tuhannet pikku lai­neet
kimmelsivät kuin' kultaiset las­tut.
Autereisessa, sinertävässä etäi-
^dessä kangastelivat vastaisen
rannan suippenevat niemekkeet ja
kaislikon kiertämät pikku saaret.
Tuossa -vasemmalla, juuri. kallioisen
Eitvasniemen takana» lahden peru­kassa
oli Iitan koto, tuollainen pa­hanen,
harmaa mökkL ^ta oli pisf
täytynyt' siellä tämäo' tästä pahaa
oloaan itkemässä. Kovin mnrheel^
« ^ « t vanhuksetkin «Heet Po-ruperän
tniniän kohtalosta. Ei hei­tä
pumpfrlJTKtf^ soknlaisQus ylpe^
äksi tehnyL - . V
Muistui siinä '^tan mieleen Ame­riikassa'oloaikakin.^
Rasittavaa raa­dantaa
aamovazhaliesta iltamyöhäi­seen
^rnkMlö^ ruo-
Icatalossa oli. W e^Int. Soti-ikäyä
oli oQut j ^ ä .;^'1ui^fc^ mieliku­vitus
oU luonut; i«ä?inpaluust8 su­loistakin
suloisemina kuvia. Saa-dappa
vielä kerraa oHa kotona:
niÄkua aamudn pitirään ja herätä
vihdoin riihen -että äitivanha tuo
kahvia oriiatekoisen vehnäsen karin­sa.
Jutella siitä »Lngystä käiin äi­din
kanssa j a teitbä kuinka poltta­va
koti-ikärö j a pahaolo vaivaa ai-na
siellä Amernbussa ja kuinka
hän näki joänis '^Santakin, että oli
näin kotona. Isä vaarikin, tulisi
siihen kamaztnky^nykselle päivitte­lemään
että; "'arvaahan sen lapsi-rukka!
»
Nyt «ifi kmnminkin käynyt näin
kun^ tuon Aukustin' akaksi kiertyi
Eihän Aukusti, mikään paha mies
oBut ja liat»kÖs~^olisi jos sen kanssa
saisi ksibden elellä. Mutta tuo
korskea Puruperän sukukunta: se
myrkytti kaikin onnen.
Siinä rantätöyräällä istua kyhjöt-iiäessään
tunsi Iita taas niin idpeäs-ti
rujan ja ylenanrietun asemansa.
TBTitä pahaa hän oli sitten tehnjrt?
Tlaskasta ja rehellistä työtä koko
ikänsä ja pitänyt itsensä kunnialli-sena
naisena. , Senkö vuoksi, raa-äaritansa
tähdenko häntä halveksit,
^iin ja hävettiin j a -vieläkö siitäkin
syystä että hänen isänsä oli -vain
'kouklraselkäinen torppari joka kai­ken
elämänsä oU.;puskenut laihalla
konnullaan ja Puruperän raskaissa
päivätöissä? Ja eikö koko hänen
sukunsa ollut rehellisiä ja ahkeria
työläisiä joiden .hiukset olivat har­maantuneet
ja varret koukistuneet
kunniallisessa raadannassa? Mitä
heiltä muuta voitaisiin vaatia en-ntenkuin
he isaavuttaisivat puruperä-
Iäisten arvonannon? , — Iitan kä­det
puristuivat nyrkkiin ja silmissä
leimahtelivat suuren, pyhän -vihan
lieskat. V'-..''
Mitä' olivat puruperäläiset itse?
Millä tavoin esiytyi heidän parem­muutensa
mutarantalaisten rinnal­la?
Puruperäläisiliahän oli jo syn-tymästään
saakka kaikki valmista:
maat ja riiannut talot j a karjatl
Hätäkös siitä oli alkaa renkien, pii-kojen
ja monien päiväläisten avulla'
viljelemään valmista» sarkaa. Tois­ta
oli sentään mutarantalaisten epä
toivoinen olemassaolon kamppailu
Iske kuokkasi hedelinättömän kivik-kömäen
kupuseeii,ime siitä elä-riiänmehut
perheellesi ja pahaselle
karjallesi, raad.a ^^a^aita paivätöi-tä
ja ole vielä kiitollinen korskealle
isännällesi että hän sallii smun pi
tää edelleen poloa kontutilkkuetasi
Ja mitäy -vielä puruperäläiset o^pt
tehneet: peltojen tavoin siirmi(sivat
ja raatelivat vainovuotena tuhanria
känsäkouraisia ; päiväiäisiään. Ja
vain siksi että nuo raatajat tahtoi
vat joskus hekin —- selkäänsä oi­kaista!'/
Iita hiljainen,. Iita-nuorikko rai
vöstui / mietteistään niin että koko
ruuriiis vapisi j a silmiin kohosi kir-peitä
kyyneliä. Ei saattanut' enää
latuakaan. Mieltään tasaannuttaak-seen
päätti Iita lähteä soutelemaan
meni j a työnsi veneen vesille ja ro-pesi
kaikin voimin vetämään selälle
käsin. Pian oikein kolisi veneen
kokassa ja Iita vain kiihtyi tahdis­saan.
Puruperä etääntyi joka jo:
ka vedolla, ja se tuntui niin ihmeen
Ihuoijentavalle. Sinne jääköön ko-
•ko korskea Puruperäi;-sen tyranni­mainen
haltijaväki. ihmisarvoa alen-tavine
ennakkoluuloineen. Joku i l -
.msstjd nyt pirtinnurkan taitse ran-ttstöyiSSlle
ja nipesi viittilöimään
järv£lie jpäin, Aukustihan se oli.
3» jjoiu Dtunne rupesi- koukuttele-maan
Iitaa 'takai»in: Aukusti mu­ka
jfcoj^i Mtääntyy kun hän näin
hrilhm ito/cah kiskoo. Pelkää tie-
SCHUBERT f
Franz Schubert oli tuotteliidn
laulujen sepittäjä ja säveltäjä, mi­tä
mailma on koskaan tantennt
Hän oli syntyisin Wienist8.
tysti että hän tekee jotain pahaa
itseUeen anon •« on sellaista ollut.
Mutta -Iita lä kääntynyt venhettään
vaikka jgrdän tuntuikin huopaavan;
Tulkoon Ankufiti perässä jos ra-kastaa
häntä eoienimän kuin tule­vaa
isSnigryttSän.
Vasta kaukana järven selällä
käänsi hän Teneen • kokan harmaana
häämöttävää Bitvasnletä kohden.
Siellä niemen kainalocsa/ -vähäisen
lahden pohjnkassa kyhjötti Muta
rannan hannaa tdOiy jonne 'Iita-nuorikko
nyt mieli tyyntyneenä ja
sydän sulana, oli matkalla.^ Siellä
asui hänen omaa sukuaan/ oman
henkensä heimoa, nöyriä, harras-mielisiä
raatajia,- jotka tyly kohtalo
oli viskannut syrjäisiin kivikkomäen
kupeelle. Ja jos he rieltä, yrittivät
nousta ihmisten ilmoille olivat' pn-ruperäläiset
vastassa Eitvasniemen
loulukoiden takana. '.Blnttajosl^s
vielä, aavisti Iita, tulevat mntaran-talaiset'kokoamaan
koko sorretun
Sakunsa ja ryntäämään vastusta­mattomalla
voimalla y l i Eitvasnie­men
louhikon ja voi silloin pumpe-räläiiriä.-
'U T—la.
KOIRA PELASTI 5-H£NKlSEN
PERHEEN
WJnnipeg. Bobeft Bmnirin be-xäfj^
^dänyöllä kiiirsn baukontaari
Hänellä oli paljon sisaria ja vel­jiä,
jotka kaikki lauloivat kuoros­sa
ja herättivät suurta ihmettelyä
taidollaan. Nuoren Franzin taito
pianon soitossa sai hänen opetta­jansa
huudahtamaan: "Pojalla on
taikavoima sormiensa päissä." Poi­ka
halua säveltää, mutta oli niin
köyhä, että ei voinut ostaa tarvit­tavaa'nuottipaperia.
Häri oli jäsenenä koulun orkes-terissä
ja yksi hänen toverinsa, .tie-t
»ra iilbien k ö y h } ^ hä­nelle
paperia ja muita välineitä-.
Hyvin a i k ^ n mieltyi Schubert
Mozartin sävellyksiin, j a tästä tuli
hänen ihanteensa. . Hän kirjoitti:
"Mozart, oi kaolematon Mozart, mi*
tä lohduttaria'kuvia oletkaan hio­nut
valoisasta, paremmasta ' mail-masta
^ meidän sieluihimme", ^a on
luonnollista, että tällä aikakaudel­la
hänen tuotteensa muistuttivat
Saljon tuon ihailemansa mestarin'
tuotteita.
Myöhemmin välttääkseen joutu­masta
sotapalvelukseen, hän ryhtyi
opettajaksi isänsä kouluun, ollen
alimman luokan opettajana kolme
vuotta, ja voimm4 kuvitella; miten
raskaalta se mahtoi tuntua herliäl-le,
taiteelliselle luonteelle, mutta
hän löysi ystäviä, joiden kanss^ hän
soitteli kouluturitien jälkeen.
Vuoden .1815 kuluessa valmisti
hän lukemattomia lauluja, operet­teja,
simfonioita. Yksistään laulu­ja
valmistui 114. ^
Nopeus, jolla musiikkia virtasi hä­nen
kynästään, on ihmeteltävää.
Hän oli ainoastaan kahdeksantoista
vuotixtö, mutta useat hänen siihen
aikaan valmistamistaan sävellyksis^
tä ovat hänen pysyväisimpiä tuot­teitaan.
Hänellä oli Vastustamaton
halu latiTaa, samalla kun ehtyriiä-tön
määrä säveleitä oli aina.hänen
käytettävänään. Ei ole ihmeteltä­vää.
Jos hän. käytti kaikenlaisia sa­noja
mitä sai käsiinsä, toiset niistä
ollen." arvottomia niin suuren sävel­täjän
sävellettäväksi. \ Hän oli ne­ro,
joka oli heitetty mailmaan tut­kimaan
kaikkia teitä, löytääkseeö
väsyneenä seri mikä oli parhain,
ja kuollakseen nuorena.
Hänen ei onnistimut saada mi­tään
tointa, josta olisi ollut hä­nelle
sdnrtalcBan taloudellista-, etna,
j a häntä painosti aina köyhyys ja
puute. Hän eleli opettamäUa, ja
orinlstui pääseinään .maaseudulle ke
san ajoiksi, joka oli hänen huo­nolle
terveydelleen tarpeellisra. A -
jan yieräessä hänen terveytensä
yhä huononi, mutta hän e i . siitä
l^uplimatta jättänyt säveltämistään.
Kun tiedämme, että sellainen mies
oli kerrankin pakoitettu myymään
yhden lauluistaan kahdellakymme­nellä
sentillä,' saamme käsityksen
siitä mitä hänen täytyi kokea.
Siinä iässä, kun Beethoven oli
säveltänyt yhden slmfonian, oli
Schubert säveltänyt kjrmmerien.
Hänen tuotteensa olivat runsaat,
verraten Mendelssohnin ja Mozar­tin
tuotteisiin, jotka molemmat oli­vat
tuotteliaita säveltäjiä.
Simfonioittensa, pperettiensa ja
muiden /musikaalisten/tuottelttensa
lisäksi jäi Schubertilta hänen kuol­tuaan
yli kuusisataa laulua, ja juu­ri
näiden laulujen kautta ovat vih-miset
oppineet häntä ihailemaan;
niiden kautta on ' hänen nimensä
tullut tunnetuksi kautta sivistyneen
mailman. • .
Epäilemättä Schubert tunsi syvää
rakkautta oppilastaan Caroline Es-terhazya,
lareivi, Esterhazyn tytär
tä kohtaan, mutta tuskin olisi siitä
voinut kehittyä muuta kuin etäinen
tuttavuus, sillä Schubert oli siinä
asemassa, että hän tupsi olevansa
paremmin kotonaan palvelijoiden
kuhi isäntäväen kanssa.
Historia kertoo,' että Caroline
oli kerran sanonut ihmettelevän­sä
sitä, ettei ^chubert ollut omista­nut
yhtä^ sävellystään hänelle.
"Minkä tähden pitäisi . minun niin
tehdä?" vastasi hän. "Kaikki mitä
olen koskaan kirjoittanut, on omis­tettu
teille." Kaikki kertomukset
Schubertin kiintymyksestä tuohon
tyttöön ovat hyrin hämäriä, mut­ta
tuskinpa voi otaksua, että mu­sikaalinen
näytelmä "Kukkas-aika"
kuvaisi heidän suhdettaan. JBpäil
tävää on sekin taru, että Schubert
kuoli siksi, kun hänen sydämensä
särkyi, nähdessään mahdottomaksi
saavuttaa urielmiensa. päämäärän.
Uskonnolle ei Schubert, enem­män
kuin Beethovenkaan, antanut
erikoisen sunrta merkitystä. Hä­nellä
oli siitä omat käsitteensä, ja
hän oli niiden snhtcert .jvaiteliasi
Sydämen BoruUa ja katkeralla
kaipaaksäla ilmoitan että hel­lä
puoliso JtL rakastettu. isä
HERMim ANDERSON
joutui . tipatnrmaisen kuole^
znan u^uräcsi .4 p. maaliskuuta
1925, tydskennellessään Co-mox
Iiogin Co. Courdneyn a-lujBeBa
Camp No. 2, B. C , o l ­len
ammatiltaan R!g Rifser.
Vainaja .oli syntynyt äup-messa.
Saarijärvellä, Vaasan^
läänissä, 6 p. tammik. 1890.
Oli siis kuollessaan S5 v. ja 2
kuukauden ikäinen. Häntä lä­hinnä
suremaan jäi paitsi mi-jiä,
hänen itaimonsB ja poi­ki^
vanha äiti ja kolme sis-
'koa Suomessa, yksi veli ja
yksi siako perheineen tässä
maassa sekä laaja sukulais- ja-
; tuttavapiiri sekä tässä että
vanhassa maassa, joka täten
sukulaisille ja tuttaville tie­doksi
annetaan.
Ladysmith, B. C. 11 päivä
maaliskuuta, 1925.
Rachel Ja Herman Andenon.
/ Haluamme lausua vilpittö­mät
kiitokset sille suurilukui­selle
sukulais- ja ystäväjoukol-le,
kun olitte niin lukuisina /
saapuneet läsnäolollanne kun­nioittamaan
vainajan' hautaus-tilaisuutta.
- Osanottonne su­ruumme
säilyy mielessämme
kauniina' muistona.
On särkynyt sydämeni kan­tele,
On särkynyt kielistä par­hain.
Sen katkaisi lemmetön
kohtalo ja se katkesi liian
varhain. Oli onni liian/ suuri,
tuskriksi muuttui se. Sen pirs­toi
kevään tuulet ja unelmat
kauniit vei. On sieluni pyhä­tössä
kuvas kultainen ainiaan.
V Rachel.
Sammunut on isän-silmä,
kääi h^Uä kylmennyt. Loppu­nut
on isän voimat, sydän kun .
on jäähtynyt. Muiston hellän
jälkehensä meille jätti elä-mään.
, Hermafi.
Musta on multa, harmaa on
hauta runneltua ruumistasi
peittää nyt. Et .vanhuutta
ehtinyt saavuttamaan kun kat-^
kei^ fun elosi tie. Kuolema
<kun ei sääli nuoruuttakaan
monet, toverit surmaan se vie.
- Veljesi Onni Halme.
(Hyytiäinen.)
RT"
ISA LÖYTYI — NIITÄ LÖYTVI
L I I K A A K IN
Kesäkuussa v. 1920 syntyi Cher
hourgissa, Eanskassa, pikku tyttö,
joka sai nimekseen Stefania. Äiti
kupli pia^ eenjälkeen, eikä kuka&n
tiennyt lapsen- Isästä.
Mutta/lapsen äidinisä, joika oli
-ajanut luotaan tyttärensä, otti nyt
Vikku Stefanien kotiinsa kasvatet­tavaksi.
Ukon nuorempi tytär hoiti
pienokaista kuin omaa lastaan.
Sitte kuoli äidinisä, jättäen jäl­keensä
niilioonan frangin omaisuadep
josta tyttärentytär perii puolen; Ja
tuo pienji perijätär^ jolla iiihen
saakka ei ollut isää ollenkaan, on
niitä nyt saanut kolme yhdellä ker­taa.
Kokonatfta Icolme herrasmies­tä
on~ ilmottautunut perintöoikeu­delle,
.väittäen itsekukin olevanta
pikku Stefanien isä. Mutta^ tuoma­ri
ajoi heidät tiehetAiä, sanoen että
heidän isäntunteensa olivat «iinä
tapauksessa heränneet myöhänlai-seen.^
Ja pi&ku Stefanie jäS tä­tinsä
hoitoon.
Ulkoliielysliike
KUMMITAVAROlTAt >
Lasten perämiBkeita .......,....„JWc
Korvarniskeita 35«
Rintapumppnja ..7Se
Kummilankeja ET tuum. pitkiä S8e
Kummisia vesipussia $1, $2, $2.60
Kummiletkuja sekä päitä eri r
Illjia, setti . 11.00
Pumppuja l^uuhtelu(un $1.30—$2.00
Lasten tuttia ...................lOe
Narri tuttia .....2«o
Varmuusesineitä miehille
$2>-$4.00 tntlaa.
Varmuusesineitä naisille i'
25c, $1.80, $2.80 lasina.
Yliopisto Apteekkiyhtiö
JA ULKOLXHETYSLIIKE
194 North CambMrland >8tr«et •
/ PORT ARTHUR, ONT. Huutokauppa
pidetään Beaver Lakella: Jphn Loo«
pan talolla (haalin vieressä) tämän
kuun 28 päiväriä kello 10 aamul­la.
Tilaisuudessa myydään Penage
Laken työosuuskunnan "kommuu*
nin" irtain omaisuus: 8 hevosta^
3 tj^övaljaat, tackle Itnes Ja mui­ta
metsätyössä tarvittavia työkalu­ja.
Luottoa myönnetään»10 päivän
ajaksi luotettavia takauksia vas­taan.
. HuoltoKomitean puolesta /
OSCAR LUOMA. Talo lyytäväDä
s huonelnen talo ja kanala 120^
FIbdwood Ave., varustettuina säh­kövaloilla,
myytävänä heti.
Hinnoista saa sopia myyjin kans­sa.
{
AlM Vatnikka.
120'FIodvrood Ave., Port Arthur,^
Ontario. " i
mm::
, a vinkumiseen, huomasi makuuhuo­neen
olevan tolen ja savun vallassa
ja hädin t u ^ n sai perheensä pelas­tetuksi
joutamasta tulen uhriksL
Ihnan koiraa ^iolisi tuskin yksikään
tästä Tiisibenkisestii perheestä jäS-nyt
«looti. '
/
N E L J Ä LENTAJAX NÄÄNTYNYT
E R Ä M A A H AN
'Kairo. — Nyt ori saapunut tieto­ja
niistä neljästä italialaisesta Ien
täjästä, jotka Jättiläislentokoneella
äskettäin lensivät: Egyptin puolelle
TrijJoUsta. Kun c i heistä kuulunut
tietoja, lähetettiin etsijäretkikantia.
Näiden onnistuikin löytää heidän
koneensa läntisestä erämaasta,^ mo­nen
mailin päässä karavaaniteistä.
Kaikesta päättäen on lentäjäin täy­tynyt
jonkun kone vian takia Jas-keutua
maahan. Sitte he kaiketikin
ovat lähteneet Jalkapatikassa yrittä­mään
karavaaniteitlf' kohden, mutta
heidän jälkensä katoavat hiekkaan
Arvellaan heiiläii joko nääntyneen
nälkään taf janoori, tahi «itte ovat
näillä tienoin retkeilevät "^vihamieli­set
arhbialaiset heidät surmanneet.'
LentäjiMä yksi oU Italian ilmailo-voimien
ylimpiä päälliköitä.
MAAPAIXON MITAT
CHiicsgossa on näinä päivinä kaol-lut
professori J . F . Hayf^rd, jonka
laskelmat maapallon mitoista on
tiedemiesten keskuudessa hyväksyt­ty
päteviksi. Niiden mukaan <m
maan iäpbnitta päiväntasaajan Icob-dalta
7,926,678 mailia ja n i ^ j en
kohdilta* (s. o. "ffiaan "akselin" p i ­tuus)
7,899,964 mailifc Erotu» näi­den
läphnittojen välillä, on 26,71t4
mailia.^ Maa ei siis ole varsin pallo,
vaan navoiltaan Utistynyt, ollen lit­teys
1 malli 29j; mailia kohden.
Hänen laskemissaan läpimitoissa
(jotka tietysti ovat tarkexnmat'^knifl
edellämalnitat likimääräiset hmit)
ef' pitäisi olla sadan jalan virhettä
kommannekaan pain.
kantokone, hyvä ja täydessä kun*
nossa. i Olen pakotettu myymään:;
yelan takia halvalla. Tulkaa katso­maan
tai kirjoittakaa
KONSTA RISTIMÄKI
Nain Contre, Boit 99, OnU %
Suuri liike-elämän vil­kastuminen
Canadkssa
KoattoriaiHia tallaan tarvItMnaaii;4
' Nlckcl City Business CollBge'a
johtaja Juuri sai kirjeen Miss Doris
Molinenxilta, Jossa hän kertoo että
viime maanantaina Torontoon; pääs­tyään,
kun hän meni käymään T.
Eaton Co:lta kysymässä työtä riiin
pääsi hän heti pikakirjottajeksl.
Miss Möliqeux on yksi niistä mo­nista
tutkinnon suorittaneista Sud-bnryn
isossa Business Collegessa ol­leista
oppilaista/jotka ovat päässeet
töihin yhteen Toronton suurimpaan!
ka;ippaan.
Oppilaita Sudburyn Business Clol-legesta
Jotka ovat ylennetty Speed
Shorthand luokalle helmikuun ajal­la,
ovat Lena Rashid, Sudbjary,iOnt.
Annabelle Guse, Larchwood; Chris-'
tina Brown, Sudbury, Alfred God-dard,
Copper Clift BerthaTui>pin,
Sudbury, Wiine Gregg, Garson M i -
ne, Edvfard Ranger, Sudbury, 8e»
nia Siren, Hearst, Ont.
Uusia oppilaita jotka tulivat kou­luumme
viime kuukauden aikana
on: Elsie Willoughby, Coniston»
Bose Gustiana, Sudbniry, Ida G.
Frawley,; Hills Dale. Ont, Bearice
White, Sudbury, Alice Evans, Sud­bury,
jGordöif McCool, ^ Sudbury, <
Mrs. A. Douglas, Sudbury, Arthur
Brnnet, Sudbury, Joseph Sickery,
DanoASCUs, Syria, W. T. Hood, Co-,
niston.
Oppilaita meillä on nykyään vif-
.teenkymmeneen. Meillä on vielä tif.
4aa mnutfuitiile. Nyt on .aika val­mistautua'
sille suurelle liike-elämän
vilkastumiselle Joka tulee varmaan
olemaan Canadassa. Ottakaa kaup­pa-
tai pikakirjoituskurssi Nickel;
City Business CoIIegissa» Sudbury,'
P. O. Box 609. Puhelin 606 . t ai
käykää itse katsomassa meidän
konttorissa, AcmeBIdg, Durham Ja
Cftdar katnjen kulmsasa, Sndbur^,
Ont.
Tri HL KOLJONEN
Phonet tobttori 1688...Ki^i 1765
Osote; Box 1192,.Sudbury, Ont.
Pitkämatkaisille—sina tilaa sai-tashnOneessa
leikkauksia vaaten.
liha- ja Ruokatavara­kauppa
71 Codar St. ~ — SQAIHT. Oat,
T*bpfcMe 8 4 4 . ^ Box 824.
NIEMI A VALKEAPÄÄ
lm
mi
'mi
•M
m
m
l i
•M
i i
'Sm
tmi
im
'im
5#
Mi
'im. m
mmm «m
mm
mm
m