Vapaus, March 19, 1925

              mmi Na 34
ITÄFAUS
MMMlaSMB t70Ticft0a iixKokumaitsJs, JlinM- SrMbmM, Oat, Jok» «itai. tonfatf i» I«»»t«|.
Toiaittsjst:
A. B. MXKEUL"- AEVO VAARA.
te
. v.-
VAPAUS (liberty)
/^^^ ar««a of Flaniah Worker» In Canada. Pub-
Hahed In Sodbmy, Onfc, every Toesdajr, Tbotiday »nd
' Sataidaj'.' ^ '
Besistend the Post O/Hee Department^ Otbnva,
M seCeeonnedr acll asasd rneurtitiateinr.g ratc» 75e per eoL Jnc•h . MI-almnn
» cbarje for «in«Ie feBcrtion 75a The Vapai»
Is the bfwt advertising mediam among tbe Fmnisb
People fn Canada.
^ > ILHOirUSHINNAT VAPAUDESSA; - V
Naimailmotokset $1.00 kerta, |2.00 kaksi kertaa.
ATfolitttoonmenoflmotakBet BOc palstatoama.
Nimenmuatosflmotokset 60c kerta, $1.00 8 kertaa.
Syntymäilmotuksct $1.00 kerta, $2.00 Z kertaa.
: ATioeroilmotokset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
KoolenjanUmotokset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
«iitoslauseelta tai mulstovärssyltä. .
Halotaantiedot Ja osoteUrootukset 60c kerta, $1.00
kolniekertaa. - ' '
Tilapäisilrootte^
dittaessa. lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
na. Nämä aindcset — ttjolSiset» — oe ovat pappien
ja fascistien icalastuksdJe j a pelotukselle alttiit. Ja
naiden joukosta saa sosialidemokratia kannattajansa.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
I1.6D i a yksi kk. 76c.
1 ^ Ja Suomeen, yksi ^k. $6.60, puoli vk.
$8.00 Ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei tenraa raha, ei ttk.H8 lähettämään.
paitri_asiaMe«^" Joilta <>» takaukset • • • •
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont*
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. • • •'
Vapauden konttori Ja toimitus: Liberty Bldg Lome
8t Puhelin 1038. Postiosote: Box 60, Sudbory, Ont
• Jos ette mii'«in tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja i
penoonalllsella ntn^llä.
J. V. KANr:\STO. Liikkeenhoitaja.
f SoBialifascistit
Nyt on taas sellainen aika mailmadsa, jolloin por­varisto
ei katso voi^nsa uskoa asioitaan «rauhan ja
fludjialttien, sosialidemokraattien, käsiin,
vaan tarttuu itse ohjiin. Englannin imperialistinen
hallitus heiluttaa taantumuksen tahtipuiUcoa ja koko
Europan «konsertti» sovelluttaa säveliään samaan tah«
tiin. . «vasemmiston» hallitus soittaa jo var*
fin luontevasti Poincarcn torvea ja sen turvin järjes­tää
Milterand fascisteja suurporvariston palvelukseen.
• Ja kiukkl tietävät, että tämän musiikin suojassa hio­taan
mieUcoja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liit-
, toa (SSSR) vaaUan.
£ilca puutu konsertista eosialidemokraattieidcaan
paimenpilliä. v Samalla kun se kiehtovasti kuvailee «vä­kiinhän
talouden», £ o. (muka) lujittuvan kapitalis-mb
Idylli tulevaisuuden kuvia, viheltää se ilkeästi
^kommunismille, työväen vallankumoukselliselle taiste-
? M l e ja SSSRille. Brysselin konferenssissa on II :n
w johto ylentänyt ää-
' n e n s ^ Englannin ja Venäjän «ai^attijärj^tojen alka­maa
tyoyäenjärjestdjen yhteisrvitamaa'vltis^an.
Mutta ei ole kysymys yksin äänestä, vaan kynsiltä.
Ranskian fascisteja suosivaa hallitusta' kannattavat so-
:9iali8tit,; ;ViroMa menivät lie porvariston pyovelihalli-tukseen.
Ruotsisda harkitsee «antimililaristinen» e. d.
^> kenraalien kanssa, miten sai-
: ai ifansan: yi
«säästettyä» varoja päällystökuntain ja erikoisjot^o-v^:
jeni lujittamiseen, niin että porvarisetujen puolustus ei
. heikkenisi, mutta samalla työväki uskoisi «aseietariiau-misen
» alkavan. Ja Suomessa selitti Leivo valtiopäi-villa,
että työväen j a maalaiskansart edustajat ovat «im­perialistisen
vihoUisvallan» — SSSR! — palkattuja
kätyreita. Nosken verikoiruus — nimitys hänen itsen­sä
antama — on hyväksytty s. d. kansainväliseksi oh-jelnuksi.
Yhä useammat heistä sitä jo käytännössä
> toteuttavat, toisille se on vielä teoriaa.
Ja vaikka näin on, vaikka on selvää että s. d:t joko
jo ovat toimen liitossa fascistien kanssa tai vasta vain
«ratdiallisen» politiikan yhteistoiminnassa, ovat he yrit
täneet sitä kieltää ja ovat suuttuvinaan kun se sano
taan^ Siveellisellä suuttumuksella näyttelevät he viat
; .* toman immen osaa, jota' aiheettomasti parjataan.
Mistä tämä?. Miksei rehellisesti tunnustaa mitä
' on?^; Miksei suoraan sanoa: niin, me olemme sit^
mieltä, että työväen asiaa ylii^äänsä ei ajeta taistelulla,
eikä valtaa oteta vallankumouksella tämä marxilai
^ nen opetus on vanhennut — työväen on taivu^va nii­hin
uhrauksiin, joita kapitalistisen taloUden vakiinnut­taminen
vaatii, j a uskottava, että sosialismi toteutuu
suuipanUden ja teoUbuustrustien myötävaikutuksella
«työväen hallitusten» icautta, ollen sen ensi ehtona
kommunismin ja SSSR :n kuristaminen. i A
v: Näin ajattelevat noskelaiset. Se käy ilmi. heidän
i puheistaankin vaikka eivät sitä suoraan sano. Mutta
mifai^ — Se on usein selitetty, mutta sitä selitystä on
yhä^^^it^ -r- aina tuoreilla esimerkeillä valaisten
>— jotta s^selviäisi yhä laajemmille työtätekevän I^an-san
piireille:
Sosialidemokraatit eivät katso mailmaa marxilaisen
materialistin silmillä -—vaikka vielä väärinkäyttävät
kin Marxin nimeä '— vaan utopistisen idealistin. Ei
^ työväenluokan kannalta, vaan pikkuporvarillisen «kan­san
»; ei luokkataistelun, vaan luokkasovinnon.
' Mutta onhan heidän kannattajbaan työväkeä!
snoo joku. ^
'Aivon.. Niinkuin työväkeä on kirkon, pimeiden lah
kojen^ pprvarispuolueiden j a fascismin kannattajina.
Sillä työviäu ei ole mikään alusta alkaen valmis Iuok<
^^^' mobilisoi riihen alinomaa uutta vä­keä
pikkuporvaristosta^, talonpoikain ja maalaisköyhä-
V listön joukoista. Kapitalistisen talouden nousun ja laa-jenemisen
aikana joutuivaf ne tuon nousun midcana
saamaan niitä etuja, joita jo järjestynyt ja tietoisuuteen
- kohonnut proletariaatin ydinjoukko taistelulla hankkii.
;v' Nyt,' ^kapitalismin rappiokaudella, täyttävät ^ ne työ-
' paik^ Joilta kapitaliMni tietoisia, taistelevia proletaa­reja
ilcaikottaa ja ovat IditoHisiakin, kun saavat
1 kiinn» len-in yleisen epävarmuuden aika-
»e kun «teoreettisesti» ihan «todistaa» heidän alistu-vaisuusvajstonsa
vahioUisdbi viisaudeksi ja samalla
huumaa heitä tulevan paratiisin unij uomalla. Osa
vanhempaa työväkeäkin, n. s. työväen ylimystö, joka
oiojensa ja elintapojensa puolesta on pikkuporvarillis­ta,
kannattaa s. d. vanhasta tzvanz ja pikkuporvarilli­sen
perinnäistavan vaäutokseeta. Varsinkin tuntevat
erillisenä elävän maalaiskansan eräät piirit, m. m. «uu­det
isännät» (velka-iaannät), tuollaisen opin vastaa­van
heidän järjestymättömyyden takia taisteluhalutonta
mielialaansa. .
, Mutta: alistuvaisuus ei auta. Tähän todellisuuden
terävään^ kallioon kolahtaa alinomaan ali^nshenldsten
haaksi. ^ Kapitalismi ei vpi, ei Pelastusarmeijan eikä
nodcelaisen kunnallispolitiikan vaivaishoidon avulla­kaan
tyydyttää kaikkia nöyrähenkisiä. Ne kiertyvät
väkisinkin proletariaatin taisteluihin — tai joutuvat
taistelun jalkoihin. Todellisuus tikoo heidän päähän­sä
taistelun oppia ja taistelusisua. Sillä sittenkin säi­lyy
taistelun melskeissä paremmin pysty kuin kuma­rainen
pää. On edullisempi kohottaa kätensä kuin an­taa
lyödä se lamaan vastustuksetta. Siksi siirtyy työ­väkeä
alituiseen noskelaisten leiristä luokkataistelun
puolelle.^ Useimmat siirtyvät vain tilapäisesti, vaisto*
maisesti taistelun (lakkojen, mielenosoitusten, 'kapi­nain)
aikana. Mutta siinä tietoisiksi tulevat jäävät va--
kinaisesti taistelurintamaan, seuraava]^ yhteenoton va­ralta
valmistautumaan. Liittyvät järjestöihin, tulevat
niissä aktiivisiksi, toimiviksi. Pailiaat päätyvät orga-ijtsaattoiffiksi,
toiminnan järjestäjiksi — kommunis­teiksi.
-
Näin tapahtuu. Kokemusperäistä tietä. Käy niui
kuin kommunistit, tieteen avulla, jo'edeltäkäsin ovat
ennustaneet. Mitä suurempi on selvittäjäin ja järjestä­jäin,'
yhtaikaa oikeasta renkaasta vetäjäin joukko, sitä
nopeammin kirkastuu tämä katsomus, kasautuu jouk­koja
järjestäjäin, kommunistipuolueen ympärille.
Ja tämän kehityksen vastustajia ovat sosialifascistit.
«Rauhan ja demokratian» ohjelmansa pettäessä pääty­vät
he sitä väkivoimalla toteuttamaan — sillä useim­mat
heistä, noskelaisjohtajista, eivät ole mitään toiniet-tomia
uneksijoita,' vaan toimivia liike- ja virkamiehiä.
Ja kun he nyt eivät näe — ole näkevinään — rauhan
ja järjestyksen rikkojina lahtareita, vaan punikit, käy­vät
he näitä vastaan. Kohdistavat taistelunsa kärjen
työxäen tietoisuuden tulkkeja ja toiminnan järjestäjiä,
kommunisteja, vastaan. Tekevät siis samoa työtä kuin
f aseistit Objektiivisesti, olivat siitä tietoiset tai ei.
Ensin koettavat tätä rintaman lahtaripnolella olemis­taan
peiiellä, selittää «tilapäiseksi», «ikäväksi välttä-mättömyydebi
». Ei ole, kaikilla Nosken otsaa sanoa:
Jonkun o i / ruvettava verikoiraksi, minä en pelkää vas­tuuta.
—- Jfa porvaritkin «ymmärtävät» tämän koske­laisten
«kainouden». Eräs saksalainen kenraali' selitti
Ebertin skandaaliprosessissa (häpeäjutussa Ma^debur-gissa),,
että häntä ensin oudostutti, kun Ebert tiBverei-neen
sodan aikana hyökkäsi heitä vastaan h e i d ^ teh­dessään
eitä, mistä oli juuri saman Ebertin kanssa so­vittu
(vangita «kiihottajat», Rosa Luxemburg ym., lo­pettaa
lakko) mutta ajatteli hän sitten että se kai kuu­luu
politiikkaan! (
Niinkuin kuuluikin: ebertien tuli auttaa salaa por­variston
sotaterrorid, mutta julkisesti 8aivat'he hieman
haukuskella sen terrorin toimeenpanijoita.. Samanlais­ta
se on joka maan noskelaisten «taistelu» porvaris-tenroriavastaaln
ollut Väliin kun fjucistit kovin käy­vät
heidänkin henkensä päälle, täytyy heidän jotain to­sissaankin
yrittää niitä vastaan — onhan niitä porva-reitakin
fascisteja vasthstamassa. Mutta pian kulkevat
taas talutusnuorassa, ja kannattavat aktiivisesti, (kuten
virolaiset nosket pyöveli-herrojaan). k i i n t y y jo mil­tei
jokaisessa porvarismoassa eosialifoscistin tyyppi.
Työväki näkee sen. Eikä enää erehdy.
berca, yleinen '«yyttäjä, nutä Sido­tatte?
— (taas SamteriBe:) minä
vaadin teidän poistumaan oikeus-huoneesta,
tuomarivaltani nojalla.''
Samter: /Kieltäydyn Jättämästä
^Saksalaisen tsekan^
juttu Leipzigissa
Samoihm aikoihin kun saksalai'
sen sosialidemokratian tunnetuim­mat
Johtajat auttamattomasti pal-
Jastmvalj: itsetietoiaikai työväen
pettureiksi. Eaiserin , Ja hänen
kenraaliensa uskollxsimmiksl . apu­reiksi'
Ja paUmpain liikehuijarien
lahjotuikd anojelijoiksi, nostettiin
suuri "tsekajuttn" Leipzigissä kom­munisteja
vastaan — näh'tävä«ti
huomion kääntämiseksi pois Ebert-,
Auer-, Barmat- y. m. Jutuista. Oli
muka saatu selvOle salainen. Venä­jän
Berliinissä olevasta lähetystös­tä
Johdettu Ja «hastett» liike a-seitten
hankkimista, murhien tekoa,
kolerabasilliien levittämistä, sanalla
Joka pahaa tekee hän pelkää
Viron porvarilehdistä näkyy selvästi, kuinka mur­haajien
paha omatunto ejf anna heille hetkeksikään rau­haa.
Yhtenä päivänä näemme sotilasdiktatuurin viral
lisissä'julistuksissa .idettävän nimeltä mainittuihin v ir
kamiehiin, jotka eivät osota riittävän suurta virkaintoa,
ja uhattavan heitä virkaerolla. Toisena päivänä puhu
taan yleisten rakennusten vartioväen lisäämisestä. K o i
mantena velvotetaan teollisuudenharjottajat ankarasti
valvomaan kokouksia, salaisen kirjallisuuden levitystä,
Epäiltäviä henkilöitä jne. K a i l a a l l a on aseistettujen
vartijoin lukumäärä lisätty monenkertaiseesi. Huoli
mattomia vartijoita rangaistaan aina 300,000 markan
sdcoilla j a korkeintaan kolmen kuukauden vankeudella.
Pysyäkseen satulassa on fascistidiktatuuri — h a l T i -
tuksessa istuvain sos.demokraattien avulla—nyi saa­nut
eduskunnan hyväksymään 200 miljoonan markan
suuruisen rahaston perustamisen voZ^oiöar^ien järjeätä-mistä
j a varusteita varteil .Valtio lucmoittaa ^ukäteen
50 miljoonan lainan. Elleivät porvarit vapaaditoiseäti
suorita rahaston perustamiseen tarvittavia varoja, tul­laan
ne ulosottamaan pdd^okeinoilla.
Valkokaartin unrvormU on jo vahvistettu: liaxmaa
lokki, jossa on ruskea nahkalippa; Icöko puku harmaa
jo siinä-' erikoinen 8-kulinainen 'tähti. . Univormu on
kaartilaisten itsensä kustann^tavä; mutta ec % i <^le 'pa-^
kollinen, vaan tähti täytyy jokojsella olla.
Niin että nyt Viron proletaari^ tietävät tnihinka
tähdätä, kun he tulevalla kertaa nousevat suuremmalla
voimalla ja ainaiseksi-kukistavat valkomurhaajien val­lan.
• •
Perinpohjainen epäonnistuminen
Tuddn koskaan ihmiskunnan historiassa pn ollut
niin perinpohjaista epäonnistumista kuin Xnäin ne
niidet iduvät itsensä syyllisiksi, joiden huoleksi mäil-nia
V. 1919 u ^ o i todellisen rauhan tdcrausen..—
Sidney iFebb.
sanoen, kaikkia mahdollisia Ja mah
dottomia . terroristisia hankkeita
varten. Useille syytetyille työmie­hille
vaadittiin oikeudessa kuolenian-rangaistusta,
/ v. *
Todistajina esiintyi poliisiurkki-
Joita, ^oita Saksassa heti sos.dem.
puolueen valtaaii'' päästyä alkoi vi­listä
tiheämmässä kuin ennen kei-eariaikana.
Varsinaisen valtion sa­lapoliisin
lisäksi on ilmestyn]rt epä­lukuisia
yksityisiä urkkijatoimisto-
Ja, ^ jotka , amerikalaiseen tapaan
"työskentelevät" tehtaissa ja työpa­joissa,
saaden palkkansa suurteolli­suuden
harjottajien kassoista.
Tärkein Leipzigin jutussa esiin­tyneistä
todistajista on ollut provo^
kaatlbri Neumann, j^ta Jo aikai­semmin;
on lehdessämme kerrot^v
Hän on : kaatuvatautinen, saanut
taudinkohtauksia nyt oikeuden is-^
tunnbissaUn,, Ja "Nähtävästi, heikko­mielinen.
Laskettelee virtanaan
mitä kummaUisfmpia ;Jut3tuja>^^
naan niin. ilmeisesti mahdottomiaj
ja järjettömiä, iettä tuomari — niin
Julkeaa puolueellisuutta kuin hän
muuten, psottaakin syytettyjä kom­munisteja
; vastaan — onollut pa­kotettu
häntä nuhtelemaan yleisen
syyttäjän asian "pQaamisesta". Mu1>
ta aiitäV välijtäm^
Neumann, edellf^n, yM -hurjepipia
jaaritteluja / r^mdysaineistai, - köle-rabasilleista^
murlia-aikeista ja vaik­ka
mistä. Toimlntabhjeensa hän
kertoi saaneensa^ joltakin komeani-miseltä
venäläiseltä kenriaalilta, Jo­ka
tietenkin toimi Venäjän lähe­tystön
valtuuksilla. Siksi "kenraa­liksi",
vannoi Neumann tuntevansa
oikeuteen raahatun f venäläisen työ­miehen
nimeltä ' ^obelevski,- joka
öli Saksassa ollut ainoastaan muu­taman
viikon työnetsinnassä eikä
sanonut tietä^än^ä itnitään mistään
valtiollisista salahaiMeista. Ker­toi
poliisien uhanneen tehdä hänet
"päätään lyhemmäksi" Ja ettei hän
"ikinä elävänä palaa VenäjäUe",
Jos ei todista,- niinkuin käsketään.
Skobelevskin kuitenkin onAistoi saa­da
toteennäytetyksi, ikuka hän oli
ja missä oli ollut silloin kun hä­nen
olisi pitänyt .olleen Neumännin
kanssa salavehkeilyissä. Provokaat­tori
joutui vaiheesta kiinnii ja ylei­nen
syyttäjä, joka pääasiallisesti
tahfin "kenraaliin'^ ;oli kanteensa
perustanut, tuli; pahoin nolatuksi.
YUity..
' Seuraavana päivänä tapahtui vie­lä
suurempi vahinko. Esiintyi syyt­täjien
toinen päätodistaja; «räs P5r
ge niminen työmies, joka kaikkien
hämmästykseksi peroutti tutkinto-tuomarille
tekemänsä tunnustukset
Kertoi, että hänet oli uhattu tap­paa.
Jos M n ei ^ todista syytetty­jä
lastaan, Ja että jdeinen syyttä­jä
oli hänelle luvanimt pasdn ja
matkarahat ulkomaille^ Jos ;hän to­distaa
nUä tavalla koin tämä tah­toi.
Tuomarin kysymsik&een;, unksi
hän ei 'ottnt isubunnt -suutaan puh­taaksi,
^aan kertoiDut "kÄkenmol-sia
juttuja, ^selitä^^^än > alustavassa
IcuuluBtelUBsa jättäneensä tuomaril­le
kixiiallisentodisinntsen, Johon bän
oli kopioinut muutamia sivuja e-läästä
SOS. demökraatäsesta, Ttom-munisteja
vastaan tähSatystä lento­kirjasesta.
Hänelle oli; tarjottu
'^liisiorkkijan tointa, Ja hän oli ol^
lut vähällä siksi mvetakin, mutta
sitte, hänelle oli hävennyt kuinka
katalaa sellainen ^oväen pettämi­nen
olisL
Tuomarille tämä nusi Idiänne öB
täydellmen yllätys.- ^'lirtÄniioij^^pjB^
tyessä oli kaikille'C^vSl^eiiä itse
aaassa olivatkin yleinen ayyt-tajä,
poliisi Ja tttoitiari yhtäkkiä
siin tekoihin eikä snrmata ketään,
vaan oli heillä näitä salaliittoja
puuhatessaan sUmämääränä saada
Joutaneet syytettyjen penkille.
Huutamia jäivi&xB^^hemmin se­litti
poliisiprovökattitoriHargia. et­tä
kun hän Ja tö&tist nrkkijä^^^^^^
ettivat saada säläiäaj&rjesföjäpe^
rustatuksi, eivät tie' äiti tarfcöftä-ii
«^t ryhtyä mniinBiifa 'tegoristi-"
kommunisteja sekotetnkd niin ar­veluttavilta
näyttäviin asioihin, et­tä
voisivat näiltä kiristää r^oja,
uhkaamalla muussa tapauksessa fl-miantaa
heidät
Kun tuomari kysyi, eikö hän näin'
ollen käsittänyt olevansa petturi,
vastasi Margis, että tietysti hän
menetteli 'petollisesti kommunistis­ta
liikettä vastaan, mutta hän ' ei
ollut koskaan tarkottanntkaan tot­ta,
niinkuin Pöge Ja Joku muu,
vaan oli sitä aikonut käyttää tulo-lähteekseen.
Samana päivänä paljastui toinen­kin
Juttu. Eräs syytetyistä työläi­sistä,
Jonka piti kunloneen "tse-kaan",
todisti ei koskaan olleensa
kommnnistipnolueen Jäsen, vaan oli
poliisi hänet palkannut Nenmannin
avustajaksi kaikenlaisiin tehtäviin,
niinkuin ammukkeiden salakoljetuk-seen
y. in« ' —
Tuomari meaettu Builttinsa.
Kun sitte kaiken tämän päälle
syytetty Szon alkoi kertoa, kuinka
häntä oli nälällä kidutettu tunnus^
tamaan, niin oikeuden puheenjohta­jana
oleva kiukkuinen f aseisti Nied-ner
kielsi hänen^ siitä puhumasta;
sen hän teki kahden Mf.dein. neu-vosmiehen,
Schillingin ja Langen
suostumuksella.. Toiselt^ puolen on
myöhnet^vä, että tätä oikeuster-roria
vastaan nousseiden puolustus^
asianajajain Joukossa on useita sos.
demokraatteja.
Asianajaja Samter ryhtyi jatka­maan
Szonin kertomusta, että tätä
miestä oli. tunnustuksen kiristämi'
seksi tutkintovänkendessa kiusatt^u
nälällä monta. päivää,. mutta tuo­mari
keskeytti hänet, raa'asti kar­jumalla
käskien hänen vaieta.. Sil­loin
pyysi puolustnsisianajaja Wolf
oikeuden myqntämään lyhyen^väli­ajan,
että puolustusasianajajat sai­sivat
neuvotella. keskenään. Pyyntö
hyljättiin. Neljä asianajajaa heti
poistui oikeudesta, toiset seurasivat
heitä, Ja jutun käsittely täytyi het-keicsi
keskeyttää. Istunnon uudes­taan
alettua pyysi yksi puolusta­jista,
bikeusneuvoij Fränkel puheen­vuoroa,
Johon Niedner sUostui, mut­ta
uhaten katkasta häneltä /puhe­vallan
heti, jos hän yrittäisi
nollakaan arvostella oikeuden me­nettelyä.
Yleinen syyttäjä riensi
tuomarin avuksi,- ja syntyi ankara
väittely, noiden kahden taantumuk­sellisen
ja asianajajien välillä, jot­ka
koettivat «estää; tuomarin ja y
leisen ^ syyttäjän rikkomasta oikeu­denkäyntijärjestystä.
Eiun asian­ajajat,
vaativat Niednerin äsken*^
mainittua uhkausta pöytäkirjaan
-merkittäväksi, hyljättiin vaatimus.
Niednerin yhä jatkaessa xlakivas-taista
menettelyänsä, lausui asian­ajaja
Samter: "Te aiotte tukkia
suun totuudelta!'' Silloin Niedner
raivostui ja uhkasi käyttää väki­valtaa,
jos hänen menettelyjään -vie­lä
arvostellaan. Vihdoin :.£ai Wolf
tilaisuuden ^lausua, että syytetyille
täytyi myöntää ^tilaisuus selittää,
millä tavalla kuulustelupöytäkirja
itse asiassa oli aikaansaatu; muus­sa
tapauksessa he kieltäytyvät k-delleen
vastaamasta. Kolmen mi­nuutin
kuluttua julisti oikeus kiel­tävänsä
sen. Nyt tarttui puolusta­ja
Bagnato asiaan, väittäen ole­van
lakivastaista, että oik^utien pu­heenjohtaja
tekee päätöksensä "-TOin
silmäämällä nenvosmiehiin ja tulkit­semalla
heidän ilmeensä myönty­mykseksi.
Tämän; huomautuksensa
va'ati hän pöytäkirjaan otettavaksi,
ntkän väittelyn jälestä se ^riimein
tun pöytäkirjaan, matta Niednerin
perin puolueelllBen sanelun mu­kaisena.
: '
;SenJälkeen nousi --Samter Ja -sa­noi:
"Pyydän seuraavan kirjalli­sen
lausunnon, otettavakä pöytäkir­jaan^.."
Vimmastuneena kiljui
Niedner 'kerran toisensa perästä
^iMinä kiellän teidän ?' puhumasta".
-Siitä huoilimatta' hiki' Samt^ aäm
Icuuhtvan, kaäkloen yhäek&a aaOn-aaajan.
-aOelörJot&inan - «efityksen:
-^Puolustajat Icäsittävat puheienjoh-
-tajan esiintymisen' selcä sopimatto­maksi
pnolustnksen rajottaniiseksi
että pnolostusaaanajajain ' arvon
raskiuOcra^ loidckTO^
luki tämSn tyynesti ja lasTa pape­rin
oikeuspoydäDe, Jollom Niedner
j a toiset oikeuden jäsenejt nousivat
ylos ja Yyntätovät nlos istuntosaiGB-ta.
Hetken Iniluttna medner pa­lasi
aäliin ja Iraski oikeudenpalve­lijan
antaa paperin takaisin Sam-terille.
Kun tSinä laeltäytyi äta
irastaanottamasta, T3Qvi fiieSntär:
m ISiritseft» luton läättelyi—I
velvollisuuden mukaisesti, hoitamaa­ni
puolustajan tointa."
Niedner« ''Vaadin -viimeisen ker­ran
- teidän : poistumaan tästä huo­neesta".
Asianajaja Brandt pyysi nyt pu­heenvuoroa,
nmtta se häneltä kiel­lettiin.
Samter ei lähtenyt salista.
Huijistuneöia hnusi Niedner' oi-keusbuoneessa
oleville poliiseille:
"Asianajaja Samter on heti vietä­vä
ulos — hänet'on heti -vietä-rä
I)ois täältä.."
Ejm nyt kaksi poliisimieEta aikoi
tarttua Samteriin, nousi melu. Asi­anajajat
huusivat: "Kuulumaton­ta!
Emmehän me ole syytettyjä!
Herra presidentti, te tiedätte, ettei
teillä ole mitään lailliste perustus­ta,
menettelyynne! Eihän nyt sen­tään
kasarmissa, olla."
Sitte Wolf selitti, että syytetyt
eivät tule enää -virkkamaan mitään.
Jäätyään ilman puolustajia, ja että
he jeivät hyv^csy oikeuden ehkä ni­mittämiä
uusia pinolustasasianaja-jia.
Kahden poUisin välissä, jotka
eivät kuitenkaan tohtineet häneen
kajota, meni sitte Samter rauhalli­sesti
matkaansa. Ja hänen muka­naan
toiset puolustajat
Eoflaaam ajHkyuea pääministeriä
Baldwinin Torontossa oleva ohkasea
teräspellih -va&ustnstehdas ihnöite-taan
pantavan-käyntiin. .Tehdaa o»
seisonut kaksi tai kolme vuotta ko­honaan.
Mylly valmistaa ohkasta
teräspeltiä SO.QOtK'tonnia -voosittaia
täydessä Hynnissä ollen.« Nyt i l.
moitetaan otettavaksi myllyyn kau.
sisataa työläistä, ja työt alettavan
heti, kun tarpeelHset korjaokaet
myllyn koneistossa on tehty.
Uusi vlemarisjsteeiiu, jonka kns-tannusarvio
on ; 11,500,000 ilmoite­taan
kaupungin liallinnon J taholta
tehtävän pohjoisosaan kaupunkia ja
työt pitäisi alettaman hetimiten
käyttäen miljoonan dollaria johto'
laitteen rakentamiseen saaiotolie QQ.
delle viemärisysteemille.
Unsia MdckoaSariykuS kanpnn-
'gin sisällä olevan anton ajo nopeus-säädöksen
rikkomisesta. Jokaisen,
joka joutuu edesvastuuseen liian
kovasta ajosta. On maksettava sak­koa
ensi kerralta $5.00^50.00. Sa.
maisen. henkilön rikkoessa säädöstä
toisen kerran, on sakko ^10.00
iOO.OO Ja ajoluvan menettäminen
kolmeksi kuukaudJeksi, ja kolmar.-
nelta kerralta $20.00—^200.00 sak­ko
sekä lupakirjan menettäminen
kuudeksi kuukaudeksi ja asianhaa­rojen'
mukaan voidaan langettaa
Puolen tunnin kuluttua alotti oi- ii„natuomiota. kuuteenkymmeneen
keus'jälleen istuntonsa. Yhtään
asianajajaa ei ollut saapuvilla.
Täytyi lykätä istunto puoleksi tun­niksi.
Sen jälkeen saapui oikeuteen
asianajaja Rosenfeld ja luki seu­raavan,
kaikkien puolustusasianaja-
Jain allekirjottaman selityksen:
--^ässä jutussa esiihtyj^illä puolus­tajilla
on erilaisia ja osaksi vas­takkaisia
etuja ajettavinaan syytet­tyjen
suhteen, Ja he arvostelevat
eri tavalla niitä tapahtumia, jotka
ovat aiheuttaneet puheenjohtajan
toimenpiteet yhtä puolustusasian­ajajaa
kohtaan.. , Mutta siinä koh­den
on koko puolustus yksimieli­nen,
että puheenjohtajan menette­ly,
riistäessään yhdeltä puolustus­asianajajalta
esiintyraisoikeutensa ja
toimittaessaan hänet ulos viedyksi,
loukkaa/ Byytettyjen etuja: ja koko
puolustuksen oikeuksia. Puolustus
tuntee sen raskaan -vastuunalaisuu­den,
mikä sillä näiden tapauksien
johdosta on, ja pitää velvollisuu­tenaan
kääntyä asianomaisiin oike-usasteisiin.
Pyydämme sentähden
puheenjohtajan lykkäämään asian
torstaiksi." ,
Puolitoista, tuntia neuvoteltuaan
oikeus hylkäri .pyynnön. Rosenfeld
puolustusasianajajien' puolesta se-:
Iitti, että he eivät" voineet esiintyä
okeudessa, ennenkuin olivat käy­neet
ylemmässä asteessa. Sj^ytetyt
puolestaan ilmottivat ei tulevansa
neuvottelemaan uusien asianajajain
kanssa. Oikeuden istunto lykättiin
keski-riikkoon.
Keskiviikkona yritti tuomari saa­da
juttua käyntiin, määrättyään
uudet- puolustajat' syytetyille. Mut­ta
kaikki muut, paitsK poliisiprovo-kaattorit,
kieltäytyivät vastaamasta,
ennenkuin heidän entiset ^asianaja­jansa
jälleen olisivat-paikalla. Sil­loin
täytyi tuomarin keskeyttää is­tunto.
. ,,\ •
Qikeu^nisteri, ^ jonka puheilla
puolustusasianajajat kävivät -vaati­massa
puolueetonta menettelyä tuo­marin
puolelta, ei muuta kuin lu­pasi
tutkia' jutun asiakirjoja ja sen
jälkeen^ antaa vastatuksensa. :
, Viimeinenkin rengas juitkeaa.
Puolustusasianajajain taas saa­vuttua
oikeuteen, kärsi syyttäjä­puoli
uuden musertavan tappion.
Eräs Mayer niminen vastaaja. Jo­ta
syytettiin ammukkeiden kuletuk-se3ta,>
väitti ei koskaan olleensa
missään semmoisissa hommissa.
palvaan.
Notarias Publicos, on ensiluok­kainen
amerikalainen hn-vinäytelmä,
joka suomennetussa asussaan tulee
epäilemättä .tarjoamaan huvia ja
naurua. Osaston # näytelmäseura
esittää sen Suomalaisen seuran
näyttämöltä . ensi _ lauantai-iltana,
maaliskuun 21 päivänä, joten saa­vutaan
joukolla nauramaan Nota-rius
Publicukselle.
Osaston Tarsinalnen ohjelmako-kous
on .maaliskuun 22 päivänä
sunnuntaiidllalla.alkaeii kello kah­deksan.
Tilaisuuteen on vapaa si­säänpääsy
jokaiselle, ja esitetään
monipuolinen ohjelma 'sekä lisäkä
keskustelukysymys jostakin puolu­eemme
tärkeimmistä menettelytapa­kysymyksistä,
joten bn toivottavaa,
että näihin kehittäviin tilaisuuksiin
äiiomalaiset ^Öläiset saapuvat run­saslukuisena.
Saarta tulosiisr Osaston nuorten
orkesteri on pitkän ajan valmistel­lut
uu^ia kauniita kappaleita tule­vaa
iionserttia varten. Hyt ovat
niin pitkällä että voivat ihnoittaa
paildcakunnan soittoa rakastavalle
yleisölle, ^ttä nuorten orkesterin
konsertti pidetään maaliskuun, ii
päivänä josta tarkemmin tuonnemi.
pana. '
Osasfoo voimistehi. Ja nrfaeilasear
ra Yritys harjoittelee Suomalaisen
seuran huoneustolla miesvoimiste-lijoita
• jokaisen -viikon tiistai-ilta
kello kahdeksan ja sunnuntaina
kello kaksi iltapäivällä, ja naisvoi­mistelijoita
jokainen keskiviikkoilta
kello kahdeksan. Paikkakunnan
suomalaiset työläiset naiset ja mi&i.-
het ottakaapa .huomioonne- ja saa-, •
pukaa noina iltoina seuran huo-neustolle.
Yrityksen johtaja tov.
E. Löppönen ottaa jokaisen terve­tulleena
vastaan,' ollen vaan ehto­na
että Yritykseen yhtyneen pitää
myös yhtyä • Kommunistipuolueen
suomalaiseen osastoon.
Osastoa jSsenkirjnri tov. W. Wir-tanen
pyytää huomauttaa jokaiselle
osaston jäsenelle, joka ei vielä tä­nä
-vuonna ole ostanut veromerkke­jä
jäsenkirjaansa, että sen -viipy­mättä
tekevät-tämän kuukauden ai­kana
pysyäkseen hyvässä jäsenyy­dessä,
sillä- vaan kobne kuukautta
antaa puolueemme säännöissä mää- '
rätyllä tavalla olla Jäsenmaksujen
rästissä. Sib' kolmen kuukauden
kuluttua ei enää ole bjrvässä jäse­nyydessä
ja sen vuoksi jäsenkirjuri
toivoo jokaisen pttavan tämän huo­mioonsa.
Jäsenkirjuri on tavatta­vissa
Suomalaisen seuran huoneus­tolla
kaikissa osaston toimeehpane-
Urkkija Pötz oli ilmottanut näh­neensä
Mayerin kantavan ammuk-ketMet.
i etia- 1, h. m3ä nut tuar 1kMk1aijya—enr iMslma io tttoadmisatentau kasii-,- ' ™^:^»s„s„a .ki ok, ous- j.a i.l.t.a mat.il.a.i.s uuk, si•s-„
kana ollut tämän ilmottamassa pai­kassa.
Pötzin silloin täytyi myön­tää
ilmotuksensa erheelliseksi. Tuor
marin kysymykseen, miksi hän sit­te
niin -varmasti oli vannonut näh­neensä
tuon ammukesaattueen, se­lite
Pötz, että, Neumann siitä oli
hänelle kertonut Jäbän oli us­konut
Neumannia.
Niin -murtui viimeinenkin rengas
yleisen syyttäjän todistusketjussa,
joten tämä likainen juttu ehkä saa
toisen käänteen kuin mitä taantu­mukselliset
olivat laskeneet
Toivoton yrityshän sen piti olla
alun aikain: ruvetakaan sekotta-maan
kommunisteja terroristisiin
tekoihin, salammrHtln, kolerabasil-leihin
Ja muihin .hullutuksiin —- -vie­lä
Saksassa, jossa sellainenildn kom­munistien
pyöveli kmh- Ebert s^
ksökesäa rauhassa kuolla tautiin,
sänkyynsä. Samoin saa -vielä; Jul-keampl
pyoveEi, HussoEni, ainddn
kommunistien bäirit^eitiät^ rau­hassa
: kamppailla - aappiUviensä
Icanssa. Nun /knumaveriää kuin
itafialsaset muuten ovatldn, tekee
kommunistinen puoluekuri' heidät
kyhsSverisikä. >^
Port Aitliiirin Dutisia
Vanha pnoInctoTeri knoUnt. T.k..
9 päivänä kuoli kotonaan Arthuris­sa
tovi David Böhm, kuudfenkynime-nen
vuoden ikäisenä. Tov, BohnL
on jo pidemmän aikaa sairastellut
hivottavaa tautip, mutta kuitenkin
oli -viime aikoina niin paljon pa­rempi
että kotonaan liikuskeli ja
autteli kotiaskareita, ollen nytkin
Juuri lunta lakaisemassa asunton­sa
pihamaalla, minne hän kaatur
Ja kuolema ollen semranksena. Lää­kärin
lausunnon mukaan kuoleman
aiheutti äkillinen sydänhalvans.
Töv. Böhm on ykm niitä toverein
ta. Joka ä^nfaa 'pnolue-elä|äää kiin­teästi
vidä aairausaikanakin, vaik-ka
ei hän missään toinrinnä^ voi'
nut olla' mukana. Suomessa Jo
nuorena siihen aikstan,'Jolloin Suo­messa
' alettiin pemstelemaän 1y5\^
enyhdistyksia, oli höi otint ensinmi*
nen niihin yhtymiSn niinpä hän
jo 1894 lai niifisS vaiheissa yhtyi
Suomessa tyBvSoiy&cBstykseen iseki
samana tbimies' afitceraaa työväen