Vapaus, August 30, 1929

              V A P A U S
Perjantaina, elok. 30 pnä — Fri, Aug. 30 No. 205 — lft2Q
rarfan is Caa«ia. PmblMM ddtr at Ssdbvrr. OBtoto.
A. VAAB*
T O I M I T T A J A T t
U. POHJAXSALO, A. PlIVlö.
GMcal «i«eti<iBC n M . 7Sc per ccl. todi. Mfaiaam efc«t« e»r i b . ^ fa-trtU». TSe. Tk« T>p>s*
ItOMPTMlli sionSi: |. V , KAXKASTO. Uikkaeohoim». . •
TapndcB toiaäns Hmoseoita an, leackcy ff^it/fmy. 4 DuHua St. Psbelia KieT.
k « t M i > Iil>«tT B.iMi««. « St PiO-U» 1038. P«.!<»oU: Bi>« « . 5.db«T7. O.».
J«a t» blcn»; Llbaty B«iMiJiK. 87 Ix»»» St. Pttb«n«_^7W:__^ ^ __==s
KommanisHpuolue kuudennen edustajakokouk­sensa
päätöksiä toteuttamassa
Canadan kommunistipuolueen kuudennen edustajakokouksen ja toi­meenpanevan
keskuskomitean ea^^imäisen täys'istunnon jälkeen on jö pa­rissa
piirissä pidelty edustajakokoukset, joissa on käsitelty kuudennen
edustajakokouksen ja tp. kk:n täys'istunnon lyötä ja päätöksiä ja niiden
sovelluttamista piiri- ja paikallisjärjestöjen, kuin myös solujen jokapäi­väiseen
työhön. Tähän mennessä toisessa ja neljännessä piirissä pidetyt
edustajakokoukset ovat yksimielisesti hyväksyneet kuudennen edustaja­kokouksen
ja tp. kk:n ensimäisen täysistunnon lyön ja päätökset nykyi­sen
tilant^ ja puolueen tilan oikeaan arviointiin perustuviksi ja päät­täneet
niiden toteuttamisesta käytännössä.
Kuultuamme toimeenpanevan keskuskomitean edustajan selostuksen
kommunistipuolueen kuudennesta edustajakokouksesta ja toimeenpanevan
keskuskomitean cnsimäisestä lay8'i8tunnosta — lausutaan toisen piirin
edustajakokouksen hyväksymässä päätöslauselmassa — me katsomme kuu­dennen
edustajakokouksen tärkeäksi askeleeksi eteenpäin kaikilla työ­aloilla
bolshevikkipuolueen rakentamisessa. Nykyisen tilanteen erittelyn
ja työläisten jyrkentymisen suhteen kaikki kuudennen edustajakokouksen
jälkeiset tapahtumat vahvistavat kuudennen edustajakokouksen katsanto­kannan
paikkansapitäväksi. Sodanyaara on tullut paljoa läheisemmäksi.
Kuudennen edustajakokouksen alottamaa taistelua Neuvostoliittoa uhkaa­van
sodaAvaaran aliarvioimista vastaan täytyy terävöittää katsoen siihen,
että puolue laiminlöi riittävän toimeliaisuuden elokuun ensimäisen päivän
mielenosotuksessa.
Canadan kommunistipuolueen kuudes edustajakokous merkitsee etf-simäisen
vaiheen päättymistä tabtelussa opportunistisia taipumuksia vas­taan
puolueessa. Taistelua trotskilaisuutta vastaan täytyy voimistaa. Tais­telu
oikeistotaipurouksia vastaan on nyt sodanvaaran lisääntymiseen kat­soen,
vielä tärkeämpää kuin kuudennen edustajakokouksen aikana. Tä­män
taistelun täytyy muodostua terävämmäksi ja ratkaisevammaksi. Puo­lue
täytyy puhdistaa kaikista parantumattomista oikeistolaisista ainek­sista.
On välttämätöntä, että kuudennen edustajakokouksen päätökset no­peasti
toteutetaan käytännössä, jotta puolueessa nykyään selvästi huomat­tavat
heikkoudet voidaan poistaa niin pian kuin mahdollista.
IIIIle nen f uotta Amerikan Koi IIII
ei olisi pirstaleiksi hajoamatta voinut
kestää. Proletaariselle kumouspuolu-itskettäin
vietettiin maailman prole­tariaatin
kaiJsainväUsen kumoospuölu-cen,
g|>n^nmpf«rt:<«a'Ti Intcmatiaiialen,
10:ttä vuosijulilaa Syyskuun 1 p:n3
tulee täyteen 10 vuotta siitä kun Ame­rikan
Yhdysvaltain Kommunistipuo- kuin ne aiVnT^^Bn ovatkin olleet, on
sena Ja kapitalistiluokan hyökkäykses­sä
t^öväenluoken kaikkein alkeellisim-
Järjestymisyritykslä vastaan
lue perustettiin. ! rJlstä puolueemme Kraimunistisen I n -
Kommunlstinen Internationale syn-1 temationalen avulla, sukeltautunut
tyi niitten kumouksellisten liikkeitten: lapi entistä voimakkaampana j a tals-pyörtelssä.
Jotka imperialistinen maa- telukykyisempänä. Vaikkakin hitaasti,
ilmansota ajoi liikkeelle Ja erikoisesti niin kuitenkin kasvavassa määrässä
välttämättömyydestä koota yhteen Jajcn puolueemme oppinut tämän 10
Järjestää, sekä saattaa yhtenäisenä; vuotiskauden aikana työväenluc^n
kumousarmeljana toimimaan ne prole-! proletariaatin kumouksen asian puo-tarlaatin
vallankmnoukselliset voimat.; IfHe voittamisen taitoa. Pituudestaan
jotka näkivät Ja käsittivät Toisen I n - ! Ja monista heikkouksistaan huolimatta
temationalen petoksen Ja sen impe-^ | bn siitä tämän kyipenen vuoden ai-rialismin
lakeijaksi Ja työaseeksi rap- • kana tullut Amerikan Yhdysvaltain
eelle ne kuitenkin ovat muodostaneet plakin
itsensä vieraiksi atnf»ife<;< käyneistä kapitalistiluokan pyrkiesä lujittamaan
pxihdistamiseksl Ja niin tuskallisia Ja "^^vistamaan selkäpuoltaan tulos­sa
olevan imperialistisen sodan aika-
»f
peutuneisuuden syvyyden. Niin al­keellisena,
periaatteellisesti sekavana
Ja kumbukselllsesti kokemattomanB
kuin Yhdysvaltain Kommunistipuolue
syntyikin syysk. l p . 1919. niin tosi­asia
kuitenkin on, että samat voimat
jotka Kommunistisen Intemationaler
perustamisen tekivät välttämättömä^is!
maailmanlaajuisessa asteikossa prole­tariaatin
kumouksen aislaa ajamaan,
pakottivat myöskin Amerikan Yhdys­valloissa
työväenluokan kumoukselll-eelle
uskolliset ainekset tässä maail­man
imperialismin lujimmassa linnoi­tuksessa
Kommunistipuolueen perusta­miseen.
Sosialidemokratian työväen­luokkaa
vastaan harjoittaman petok->
sen syvyys teki Yhdysvalloissa, sama­ten
kuin kaikkialla muuallakin maa­ilmassa
tämän askeleen ottamisen
välttämättömälcsi ja toisaalta ne olo­suhteet,
jotka kapitalistisen Järjestel­män
vallitessa — sen työväenluokkaan
kohdistama sorto, rilstämismetoodien
tehostaminen, työväenluokan elämisen
ehdoissa kasvava epävarmuus. Jji.e. —
etsivät ratkaisun ja ulospiu-kautumlsen
tietä Kommurtistlpuolueen perustami­sessa
Ja tieteellisessä tinkimättömän
vallankumouksellisen taistelun käsrmi-sessä
Kommtmlstisen Intemationalen
taistelulipun johdolla.
Syyskuun 1 p. tulee kuluneeksi 10
vuotta tuosta historiallisesta tapauk­sesta.
Tämän ajan kuluessa on puolu­eemme
kulkenut myrskyisen ja tuskal­lisen
kommunistipuolueeksi kasvami-'
sen ajanjakson läpL Monilta niistä,
otka Yhdysvaltain Kommunistipuolu­een
perustamiseen 10 vuotta sitten o-sallistuivat.
on matkan varrella loppu­nut
lisko ja luottamus proletariaatin
luovaan, kumoukselliseen voimaan ja
ne ovat Jääneet tien sivuun. Toisia,
jotka imperialistisen kapitalismin sit­keys
Ja elinvoima on jrappeiittanut so-s&
lireformlsmiln ja yrityksiin revi-sloida.
kumouksellisen taistelun teoriaa
nistisen Inteirnatlonal.en J a puolueem­me
oraasta iJotteesta jouduttu työntä­mään
'sivuun' Ja erottamaan puolueen
riveistä. Aikä-^jalttain on >)uplue näis­sä
prosesseissa Joutmiut Kulkemaan
vakavien sisäisten kriisien läpi. kriisi­en
joita mikään muu kuin proletaari­sen
kiimoushengen läpitunkema työ<^
Tuhannet mlelenosoltaskokoukseen saa­puneet
ihmiset estdtUn kokoontunasta
— Polilslterrorilla uudestaan estet­tiin
kp:n ;^Jestämä proiestiko-koosv
Joka aijottlin pitää
Qoeen's-paIstossa
elok. 27 p.
Kymmenet tuhannet ihmiset liik­keellä
Jalan kävelijöinä, sekä autoilla;
jokaisella kadulla, jotka Johtivat
Queeh's-puistoon. Canadan kommu-"
nisti puolueen Toronton kaupungin
keskuskomiteim taholta uudelleen kut-,
Pääpettäjän paimenkirje ^^pykän päivän
vietosta
William Green, Amerikan impenalismin aseenkantaja, seremonioiden
johtaja (aistelulaivain vesillelaskemisissa, demokraattisen puolueen mii-jonääripolitikoitsijain
kumppani ja Amerikan työväenliiton puheenjoh­taja
on äsken julkabsut paimehkirjeen työnpäivästä^ välisen yh­teistyön
suuresta syöminkipäiyästä, jonka, sanoo Green, "tulisi muodostua
pyhidcsr päiväksi sanaiit'alkuperäisessä merkityksessä";
Greenin antamat ohjeet työnpäivän viettämistä varten — jonka työ-väenpettäjät
ovat määränneet tarkötuksella edistää valesopusointua riistä­jäin
ja riistettyjen välillä^pettää joukkoja puheella 'Muokkarauhasta'V ja
lietso» isänmaallisuutta lipunliehuttamisella ja isänmaallisilla paraateilla
— ovat melko hyvässä sopusoinnussa tuon päivän luonteen ja tarkotuk-sen
kanssa. Lainaamme paimenkirjeestä kappaleen:
> Hankkikaa huomatulta puhujia kansankoköuksiinne. Värvät­kää
koko ympäristö suunnitelmillanne paraateista ja huvebta.
Kauppakamarit, kirkot, erinäiset liike- ja kunnallishallinnot ja opet­tajain
järjestöt tulisi kutsua osanottajiksi.
Draperit ja coatsurorthit ja muut työläisten-viholliset tulevat sydä­mellisesti
antamaan hyvätuymisehsä tällabelle mielenosQltamiselle.
Trotskm juttu thermidoiista
Edetessään vastavallankumouksellisella tiellään ^on Trotski puhunut
ja kirjottanut runsaasti Venäjän proletaarisen kumouksen thermidorista.
Thermidor merkitsee Ranskan suuren vallankutnbuksen (porvarilli­sen
kumouksen) taantumusta./Thermidor oli Ranskan suuren kumouk­sen
käytäntöönottamassa kalenterissa kuukauden nimi! Se ^on lämpökuu.
Koska vastakumouksen hyökkäys siinä kuussa sai hurj imman voimanisa,
nimitetään vastakumoukäen voitolle pääsyä thermidöriksi.--.
Ja tämän sovelluttaa Trotski Venäjän proletariaatin kumoukseen—'
omia suuntiaan ajaessaan.
Kun Neuvostoliiton puolue ei Trotskin kehottamana lähtenyt nostat­tamaan
kansalaissotaa maaseudulla (ja tuhoamaan työläisten ja köyhien
j a keskivarakkaiden talonpoikain liittoa), vaan seurasi leniniläistä linjaa,
työläisten ja talonpoikain liiton; ohjelmaa, niin Trotski siitä nosti huudon
Jbolshevistben vallankumouksesi,'thermidorista,, vaikka hiin itse muutamaa
vuotta aikaisemmin pii määi^itellyt Ranskan ja Venäjäii'vallankumouksen
historialliset analogiat (yhdenlaatubuudet) kestämäÖömiksi. Esim. v.
1924 hän kirjotti:
"Historialliset analogit Ranskan suuresta vallankumouksesta. (jako-biinien
kidcistuminen),, jolla ravitsee ja lohduttelee itseään liberalismi ja
menshevismi, ovat pintapuolisia ja kestämättömiä.
' Tämän johdosta lausuu toy^ Stalin:
"Entä. nyt? Onko töV. Trotski edelleen tällä samalla kannalla? Vali­tettavasti
ei ole. Jopa päinvastoin» Kolmen vuoden aikana on Trotski
ehtinyt Kehittyä 'menshevismin' ja iiberalismin' sutmtaanJ Nyt hän itse
väittää historiallisten analogioitten Ranskan vallankumouksessa olevan ei
mensh^ismin, vaan 'todellisen*, ^oikeaperäisen* 'leninbmin* tunnusmerk­kejä.
OJetteKo. Iuken<^t V KKK:n puhemiehistön istunnon pikakirj*otus-pöytäkirja
KeiQäkuult«? j o s olette lukeneet^ niin ei ole vaikeata käsit­tää
tov.' Trotskin nojaavan nyt puolueessa menshevbtiseen puolueemme
luokkaluonteensa menettämistä koskevaan te^priaaI^ jakobiinilabten kukis-
Jumisen malliin Ranskan vallankumouksen kautena. Lörpöttely 'thermi­dorista'
on nyt Trotskilla hyvän käytöstavan tunnusmerkkejä." (Stalinin
puheesta NKP (b) :n K K : n plenumissa lokak. 21—23 p, 1927.)
Thermidoria Ranskan suuressa vallankumouksessa seurasi kapitalisti­sen
vallan nouseminen. Ja sitä tarkottaa Trotski jutuillaan Neuvosto­liitosta.
Hän kai kuvittelee olevansa toinen korsikalainen, Napoleon, joka
tällöin nousee historiallista sädekehää itselleen vallottamaan.
Hegel sanoi, että kaikki suuret historialliset tapahtumat ja henkilöt
esiintyvät kahdesti. Tähän lisää Marx: "Ensin murhenäytelmänä ja sit­ten
pilanäytelmänä."
Trotskin juttuun thermidorista. soveltuu tämä erinomaisesti. Hänen sinainen puisto alkaa. Samoin Univer-kuvittelunsa
Napoleonin osan esittämisestä olisi pelkästään ilveilyäj ellei Bloor s t kulmaus oU ahdin-siihen
liittyisi tämänpäiväinen työläisainesten hämäämise ioka kohta olikin
talistilehdistön ja sosialidemokraattisen lehdistön avulla. — Tov.
proletariaatin ainoa Ja johdonmukai­nen
imperialistista kapitalismia Ja sen
lakenjoina toimivia sosialireformismin
voimia vastaan taistelua käyvä työ-väenluokan>
iärJestö. J a kun Yhdysval­tain
Kommunistipuolue viettää 10:ttä
vuoslpälvääxisä, tapahtuu se uteen i m ­perialistiseen
sotaan valmistautumisen
lImapiIri5Eä Ja mitä moninaisimpien
talstelultten merkeissä. Jotka kasva­vassa
määrässä kärjistyvät luokkasuh­teet
j a imperialismin sisäiset ja ulko­naiset
ristiriidat loihUvat esiUe sekä
asettavat tinkimättömällä tavalla työ­väenluokan
j a etenkin sen kumouksel­lisen
puolueen eteen ratkaistavaksi
Syyskun 1 p. kun puolueemme täyt­tää
10 vuotta tulee se järjestämään
kautta maan proletaaristen kumouk­sen
voimien liikekannalle mobilisoimi­sen
päivän kumoustalstelim merkeissä
Ja jos mUloinkaan. niin juuri nyt. on
täUaiseen joukkojen liikekannaUe mobi­lisoimiseen
pakottava tarve. Jos mil­loinkaan
niin juuri nyt on-välttämä­töntä
Kommunistipuolueen 10 vuotisen
perustanilsjuhlan yhteydessä asettaa
Amerikan työväenluokan eteen ne
probleemit, jotka kapitalistisen rafcsio-niOlsoimlsprosessin
edis^minen Ja sen
työväenluokassa nostattama taistelun
kautta vastaan, Tällä kertaa ovat ete­län
kutomotyöläiset luokkataistelun
mitä kärjistynelmmässä tulesssu Ka*
pitalismin kaikki voimat orat niitä
vastaan kohdistetut tarkötuksella lyö­dä
takaisin tämä kapinaliike. Vuosi
sitten cUvat kivihiilenkaivajat saman­laisessa
af^emassa. Terästyöläisten, au-totyöläisten.
metallikaivosmlesten. puu­ta
varatyöläisten — sanalla sanoen
kalkkien eri teollisuuksien järjesty­mättömien
työläisten edessä .— hää­möttää
samanlainen taistelu. Niillä on
kaikilla polttavana edessä järjestsmii-sen
Ja taistelun käjmiisen tarve. Gas-tonian
taistelun tukemista on käytet­tävä
työväenluokan solldarisuuden kas­vattamiseksi
ja työväenluokan valmis­tamiseksi
niitä suuria taistelulta var­ten,
jotka parhaillaan ovat kehitty­mässä
Ja • joille etfelän kutomotyöläisten
taistelu on alkusoittoa.
Imperialistinen kapitalismi tekee
parhaillaan kaikkensa provosoidakseen
Kiinassa olevien vasta.allankumbuk-sellisten
lakeijoittensa avulla yleistä
käymisen välttämättömyys tuo eteen.
Juuri nyt on pakottava välttämättö­myys
mobilisoida kaikki Amerikassa
löytyvät ja proletariaatin taistelulle
uskolliset Ja myötätuntoiset voimat tu-
Iremaan &tel&n kutomotyöläisten tais­telua,
saattamaan nt nefkitsemään
liroletariaatin solidaarisuus ei ainoas-tiäan
aatteellisen myötätunnon ilmaise-tnisen
mutta myöskin käytännöllisen
taistelun tukemisen kautta, sitä yhteis-rfhtamaa
vastaan, joka kapitalistiluo­kan,
kapitalistisen valtion, ammatti-
4iyrokratian. sosialistipuolueen ja kai­k
k i a porvariston j a soslalhreformismin
tieteisellä voimalla hyökkää tätä ete­län
proIetariaa,tin ensimäistä kaplna-ja
metoodeja oman rappeutumisensa j liikettä vastaan, johon etelän kutomo-astetta
vastaavalle tasolle, on Kommu- työläiset ovat ajautuneet, ^ etelän teol-lictuttamisen
synnyttämis^ uusissa o-losuhteissa.
Toisaalta on, iässä yhtey-
4 e ^ ' painostettava, ettk samallaisia
työväenluokan kapinoita bn syntymäs­sä'
j a kehittymässä Joka puolella A-merikaa
Johdonmukaisena^ tuloksena
^ t ä yleisestä elämän epävarmuudesta
ja^^. puristuksesta; johon työväenluokka
hyökkäystä sodaa niuodossa proletari­aatin
kumouksellista isämnaata, Neu­vostoliittoa
vastaan. Amerikan impe­rialistinen
hallitus on paljastimut tuon
hyökkäyksen keskeisimmäksi tekijäks
ja eri väiivahduksista väUttämättä o-vat
kaikki sosialireformismin voimat —
meidän suomalaista Raivaajaa ja I n -
dustriallstia myöten .— mobilisoitu
sotkemaan työväenluokan käsitteitä ja
valmistamaan sitä palvelemaan impe­rialismin
tarkoitusperiä imperialismm
ylelsl^rökkäyksessä. maailman prole­taarista
kiunousta vastan. Jos milloin­kaan,
niin Yhdysvaltain Kommunisti­puolueen
10:nnen'vuosipäivän aikana.,
on Amerikan työväenluokan voimat
mobiUsa^tava protesteeraamaan tätä
katalaa lianketta vastaan. On paljas­tettava
työväenluokalle imperialismin
ja sen lakeijoltten hyökkäj^ksen todel­liset
tarkoitusperät ja valmistettava
työväenluokkaa. kiinioukselllslssa mer­keissä
taisteluun lahoamistilassa oler
van imperiiallsmin voimainjponnistusta
vastaan. .: - • ^ '
Yhdysvaltioin Kötnmunistlpuolueen
10:nnen _ vupsipäivän aikana pidetään
Clevelandissa Axnmättltinioiden Valis-tiisliiton
pQnnistuksien tuloksena A-merikan
järjestymättömien työläisten
järjestämis^miteoitten, äskeisissä
taisteluissa,>S3mtyneitten mUitanttisten
imioitten ja vanhoissa unioissa toimi­vien
vasemmlstosiipiea. edustajien yh­teinen
, konferenssi Tarkoituksena on
luoda militanttinen keskiisjohto oh­jaamaan
Amerikan taistelevan työ­väenluokan
osan militai^lsla taloudel­lisia
taisteluita kumouksellisissa mer­keissä.
Jos ^illoinkaan, niin juuri het­kellä
jolloi^ Amerikan Kommunisti­puolue
vlejjtÄä iO:ttä perustamisensa
toisten ainesten velvollisuus mobilisoi­da
Amerikan taistelevat työläiset tu
feemaan Ja ilmaisemaan myötätuntoaan
täUe kumoukselliselle jättiläisyrityksel-le.
josta tulee muodostiunaan käänne­kohta
Amerikan työväenluokan talste­lultten
historiassa. —
O^elstovaara on erikoisen suuri
Amerikan työväenluokan, vieläpä sen
kumouksellisen puolueen. Kommunisti­puolueenkin
keskuudessa. Amerikan
imperilaismin suuri voima, sen työ­väenluokkaa
vastaan harjoittama ter­rori.
Amerikan työväenluokan alkeelli­nen
järjestyneisyyden aste, taantu­muksellisen
ammattiuniobyrokratiab
fascistlsilla metcodeiUa ja kapItaUsU-yht3?
mien ja hallituksen tukemana
säilyttämä asema työväenluokan jär­jestyneen
osan keskuudessa. Imperia­lismin
kyky erinäisiä tapoja käyttäen
lahjomalla voittaa puolelleen korkeam­man
ammattitaidon omaavia osia työ­väenluokasta,
kumouksellisen polun
karuus ja kumoukselUseu cyön uupu­matonta
sitkeyttä vaativa ponnistelu,
itse tehtävän suuruus, jne. ovat o-mansa
pyörryttämään ja rappeutta­maan
niitä aineksia itse Kommunisti­puolueenkin
keskuudessa, jotka inuo-dossa
taikka toisessa eivät vielä tä­hän
mennessä ole täydelleen jaksa­neet
vapautua sosialidemokraattisesta
ajatusmaailmasta ja sen traditsiolsta.
Kommunlstipuolueitten tehtävänä on
aina taistella soslallreformlstisiä ten­denssejä,
puhumattakaan sosiialisti-
Lovestone pysyi KommunistiseUe m
temationalelle uskollisena. Niin oia^
kun Amerikan KommunistipuoluMlia
selvisi, että Lovestone jäsenistöltä saa
maansa tukea yritti käyttää puolueen
organisoimiseksi taisteluun Kommu
nistlsta Intemationalea vastaan, kä
sitti sen jäsenistön valtava enemmisi
tö kumoukselliseksi velvollisuudekseen
katkaista, kaikki suhteensa Lo^-eston-n
kanssa. Tästä huolimatta on vielä 1-
lemassa aineksia, jotka eivät jaksa kä
sittää. etta poliittisia linjoja ratkais­taessa
eivät yksityiset ystävyyssuhteet
voi tulla kysymykseen, että kysymyk­sessä
eivät ole meidän yksityiset asi­amme,
vaan työväenluokan taistelu-väenluokan
taisteleva etuvartiojoukko on Joutunut ratslonansoimJsen seurauk i juhlaa, on puolueen j a sille myötätun-puolueitten
avointa työväenluokan a-sian
pettämistä vastaan. Mutta erikoi­sen
välttämätöntä on tuon taistelun
käyminen vaikeuksien etsssä antautu­mista
j a luopuruustendenssejä puolu­eemme
entisten johtajien konkreetti­sen
luopuruuteen rappeutumisen muo­dossa
Kommunistisen Intemationalen
luijailta.
Lovestonen entinen suuri kannatus
puolueemme jäsenistön keskuudessa
perustui Juuri siihen, että hän puo-'
lueen uudelleenjärjestelyssä oli lähem­pänä
Kommunistisen Intemationalen
linjaa kuin monet muut ja sai juiiri
siksi poliittistEi tukea Kommunistiselta
Intemationalelta. Kun hän luopui
Konununistlsen Intemationalen linjal­ta,
kielsi vastoin Kommunistisen Inter-naQonalen
yhtymisen ehtoja Kommu­nistisen
Intemationalen ylimmän kes­kitetyn
auktoriteetin.' kun hän poliitti­sesti
vajosi oikelstolinjalle Ja kävi
konkreettisten tekojen kautta raken­tamaan
tuon linjansa mukaisesti tals-teluphjehhaa
Kommunistista Intema­tionalea.
Ja sen Amerikan jaostoa, A -
merikan Kommunistipuoluetta vastaan,
lakkasi hän < olemasta könimunlstl.
Hän slirtsri kommunistisen kumous-
Aii. ... '• .—• -•————.. ,
YCili, autoUa ja jalan. 'Nähdessään
Vahvan poliisiketjun, ratsain, moottori­pyörin
Ja jalkamiehin,, huomattiin
yritys turhaksi päästä puistoon. Mut­ta
mielenosoitus muodostui ka^tdla
ironisen purey^^. auton torvet koh­distivat
voimakkaan ulvonnan, niissä
kohdissa joissa pääsivät poliisijoukkoa
niin lähelle, että se vähänkin vai­kutti
heidän liikuntaansa sanotuilla
kaduilla. Samassa ryhmässä nousi mie­lenosoittajien
kesken voimakas kolme-kerta
kajahtava eläköönhuutp kom-'
munlstipuolueelle, jonka virittäjät e-päUemättä
oUvat Joukkoa joka el 6le
kommunistipuolueen Jäseniä. Edellä-kerrotulla
tavalla menetellen teki To­ronton
poliisilaitos mahtavan voima­kasta
agitatsionia puolueemme hy­väksi,
ja samaUa niiden seikkojen
taistelun vihollisten puolelle, olipa tä-taä
sitten ollut hänen alkuperäinen
tarkotusperänsä telkka ei.
Mitä Amerikan Kommunistipuolu­eeseen
tulee, niin sen jäsenistön val­tava
enemmistö on horjumattomasti
Kommunistisen nitemationalen taka­na
ja sille uskollinen. Se antoi Loves-tonelle
tukensa vain niin kauan kun
kysymykset, proletaarisen kumousliik-keen
kulkusuunnat, sen onnistuminen
taikka, epäonnistuminen. Selvittääk­semme
siUe pieneUe toimitsijakaade-rille.
joka ystävyyssuhteittensa vuokri
Lovestoneen ei vielä tälläkään hetkellä
jaksa nähdä, että hänen kulkemansa
linja tällä hetkellä konkreettisin as^
kelin johtaa proletaarisen kumouksen
vihollisten puoleUe j a jo cyt palvelee
kumouksen vihollisten asiaa, ön Y h ­dysvaltain
Kommunistipuolueen lOrttä
vuosijuhlaa käytettävä puolueemme
.l.äsenistön mielipiteen rekisteröimiseen
Kommunistisen Intemationalen ja
Puolueen T P K : n linjan puolesta kalk­kia
luoploite ja niitten puuhia vastaan
ja jäsenistön ja puolueelle myötätun­toisten
ainesten keskuudessa opetus­ten
vetämiseksi näistä taisteluista sekä
lojaalisuuden kasvattamiseksi Kommu­nistiseUe
Intemationalelle ja sen joh­tamalle
maailmanlaajuiselle proleteri-aatln
kumoustaistelulle. Samalla ker­taa
,on taistelu kärjistettävä kaikkia
oJkeistoalneksia, myöskin niitä vastaan,
jotka pitkäaikaista taisf«luaan puolu­een
b^lshevisoimista ^ t a a n ovat vii­meisen
kriisin aikana pyrkineet teke­mään
oikeutetuksi Lovestonen erotte-mlskysymyksellä.
Sillä Kommunistisen
Intemationalen Avoin Kirjelmä ja
puolueen jäsenistölle osottama Add-ressi
velvottea puolueen kaikkien voi­mien
keskittämiseen opportunismia
vastaaii ihnenipä se missä muodossa
tahansa ja missä tahansa. Yhdellekään
opportunistille taikka opportunismiin
kallistuvalle ei tule jättää minkään­laista
oikeuden varjoa puolustaa op­portunismiaan
menneisyydessä Jjon­kun
toisen henkUön opportunismiin
vajoamisella nykyisyydessä.., Jokainen
yritys jossa mennesyydessä esiinty­neelle
sosialidemokratian perinnölle
nykyisyydestä etsitään puolustusta on
ala-aryolnen j a törkeä Koinmunistlsen
Intemationalen linjMi väärehtämisyrl-t^
s ja sellaisenaan < tuomittava ja pois
kitke1;tävä» Puolueen on, 10:tenä vuo­sijuhlanaan
mobilisoitava k^kkl voi­mansa
taisteluun opportunismia vas­taan
ilmenlpä se missä muodossa t a ­hansa
ja sen kautta tuona historialli­sena
hetkenä luoteva_ horjumatonta
pohjaa konmmnistlselle kumousllik-keelle
ja proletariaatin menestykselli­selle
kumoustaistelulle Amerikassa.
K. E. H .
suttiin mielenosoitus-ja protestlkokous , ^ ,
itoolle, tarkoituksena protesteerata To-,puolesta, joiden tähden .^testikokous
ronton kaupungissa vallalla olevaa po-lilsItierröTia,
joka terrori on kohdistet­tu
niitä kokouksia vastaan ensi kä­dessä,
Joissa protesteerateftn puheoi­keuden
riistosta ja kokoontiunisvapau-desta,
joiden järjestäjänä on toiminut
kaupungin : kommunistipuolueen kes­kuskomitea.
Jo viikon ajan on poliisi­laitoksen
ja porvarillisten sanomaleh­tien
taholta annettu kaikeimäkölsia
harhaanjohtavia uutisia kokouksen p l -
toajasta, joilla väärillä ihnoituksilla
koitettiin työläisiä johtaa harhaan,
(Joista uutisista Vapauskin julkasl
väärän tiedonannon kokouksen todel­lisesta'
pltoajasta). Kokouksen olkea
aika kyllin ajoissa kuitenkin saatettiin
lyömisten tietoon levittämällä kokous­kutsuja
useampia •• tuhansia ympäri
kaupungin. Poliisilaitos huomatessaan
että kokous todella aijotaan pitää, va­rustautui
painsimalla jalan korkuisia
ihnoltuksia, kiinnittäen nUtä jokai­seen
pylvääseen puistoon johtavilla
kaduilla, joissa varoitettiin ihmisiä
'jotka eivät ole kommunisteja, ko­koontumasta
puistoon, ja jokainen jo­ka
puistoon tästä varoituksesta huoli­matta
kokoontuu, saa vastata Itse
seuraTikslsta". Tällaisesta varoitukses­ta
huolimatta täyttyi kokouspaikalle
johtavien katujen käytävät jalankul­kijoista
ja keskikatu autoUla ajeli­joista,
huomattavan aikasin ennen i l ­moitettua
kokouksen alkamista, Uni­versity
ave. eteläpuolelta College st.
asU. oU ahdinkoon asti täsmnä, vahva
poliisijoukko esti edemmäksi pääsyn
puiston sisälle, josta paikasta jo var­oit
kokoon kutsuttu. SOlä,. kynunenet
tuhannet ihmiset, itse sllmiimäkijöinä,
tulivat huomaamaan mitä mielival­taisemman
kokoontumis- ja puheva­pauden
riiston Ja vieläpä tämän yh­teydessä
liikuntavapaudenkln, kun po­liisivoimalla
suljetaan nUnldn vilkas­liikkeinen
paikka kuin on Queen's-pisto
ja siihen johtavat kadut useaksi
tunniksi vaan sentähden että voitiin
estää pidettäväksi Ilmoitettu puhe- Ja
kokoontumisvapauden riistoa vastaan
aijottu mielenosoitus, jok» kokous oli­si
pidetty mitä TauhalUsemminT'Vi­han
ja suuttiunul^n ilmaisut poliisi­laitosta
kohtaan nousivat niin vcämäk-kaaksi
että lähiseuduilla puistoa ole­vissa
asunnoissa, niiden rappusilla ja
ikkunoissa, kaikui alashuutoja poliisi-terroria
vastaan, jota ääntä heiken­tämään
kiiruhtivat moottoripyörällä
liikkuvat poliisit, tapahtuen Bloor
Finland, Oht.
On toimitta .
vaikkei siitä ole paljon huudettu. K o ­koukset
ovat olleet säännöllisesti joka
toinen, tiistai.
Lasten kesäleiri Jäi, vaikka siitä ol­tiin
kovassa touhussa Port Francen
tpveritarien kanssa.
Mutta kaikista vastuksista huolimatta
järjestimme yhteiset kesäjuhlat Fort
Francesin ja Fhilandin lasteii kanssa.
Metsäjjöläisten asioita
Johtamaan lupautui HUma Hill Fin­landin
lapsia Juhlat pidettiin is p.
elokuuta ja olivatkin oikein hauskat,
sillä ohjelmaa oli paljon Port France­sin
ja Finlandin lapsilta. Puheen piti
Elma Söderholm ja kuvaelman esitti­vät
Fort Francen lapset Yleensä oh­jelma
oli hyvää Ja tarkoitustaan vas­taavaa.
Tästä alkaen toivonkin innos­tusta
lapsille ja heidän johtajilleen,
slUä nuorison tietoiseksi kasvattamalla
voimme murtaa kapitaalin sortovallan
Ja tilalle rakentaa työläisten tasaval­lan
jossa on turvattomallakin turva­paikka
Tehkää kääntymys!
Olen kyllä vanhan maan torvi, mut­ta
> kumminkin utelias seuraamaan
tääUäkin työläisten tolmintea. Kun o i ­kein
rehellisesti lausun "tutkimise­n
i " tulokset, erittäinkin metsätyöalalla,
niin olen pakotettu lausumaan, että
täällä on työläiset hyvin alkuperäiseOr
lä pohjallEi, eli toisin sanoen sokeita
itseänsä kohtaan. Eivät ymmärrä s i ­tä
velvollisuuttansa että yhtyisivät
yhteen unioon ja sen avulla vaatisivat
parempia oloja sekä palkkoja itselleen.
Muuten voin tutkiihukseni perusteella
myöskin kehoittaa yhtymään Lumber
TÄTorkers Industrial "Urdoon. Olen kuul­lut
puhuttavan jostain I.W.W:n-uni-ostakin,
mutta en ole huomannut sen
union tekevän mitään työläisten hy­väksi
metsätyöalalla, päinvastoin olen
huomannut sen jarmttavan jos L.W.-
I.U. on järjestänyt työläisiä ja saanut
vähän parannuksia työmailla. Kysyn
kun olen kerran vielä vanhanmaan
Saman juhlapäivän ohjelmassa oli r***^ vielä oikein selvillä noista
streetllle tällaiselle pyöräilijane vakava
yhteenajokin, hänen ohjatessaan pyö­räänsä
paikkaa kohden, poikki kadun,
josta ääni kaikui, jolloin ajoi autolla
kulkeva itsensä parrikaadiksi pyörää
eteen, jossa molemmat pahasti viottui-vat.
mutta yleisön painostuksen vuoksi
ci autoilijaa kuitenkaan saatettu p i ­dättää.
täynnä joka kohta olikin
lähempänä varsinaista kokouksen p i ­topaikkaa,
jossa tuhannet ihmiset par-
Missä ja minkälamen muoto tulee
clemaanseuraava. Varmaa on, ettäpro-testikokouksien
pitoa yritetään, niin i
kauan kuin voidaan niin
mittakaavassa nostaa kaupungin asuk­kaat
protesteeraamaan kaupungin po­liisilaitoksen
harjoittamaa ennen kuu-lumatointa
terroria vastaan, että pro­testi
on niin voimakas, jotta se tä­män
terrorin kukistaa ja palauttaa
takasin kaupungin työläisille nämä
välttämättömät oikeudet, puhe- ja
puhe toveri A. T. HUliltä. Hän selosti
maailman tilannetta, kuhika elämme
aivan käännekohdassa, sillä imperialis­tiset
suurvallat varustavat hyök­käävää
sotaa neuvostovaltaa vastaan,
mitä kuitenkaan ei ^ antaa tapEth-tua
va£in meidän on noustava joukolla
puolustamaan omaa "isänmaata", Neu­vostoliittoa.
Luettiin A. T. H : n laatima protesti
vangittujen Gastonian lakkolaisten
puolesta, joita aijotaan syöstä sähkö­tuoliin
ilman mitään syytS. Protestiin
kirjoitimme henkilökohtaisesti nimet
ja avustusrahaa mukana yli 18 dol­laria.
Xaidliton työkokous
meillä oli 20 p. t k . Valitsimme edusta­jan
Fort WUliamissa pidettävään nais­ten
heuvottelukokpukseen. Valituksi t u ­li
Hanna Neil. Alustuksia laatimaan
laajassa I valittiin komitea johon tulivat Ida
Törönen, Roosa Lampi, Tilda Helin,
Hanna Neil ja Ida Mäki. — Uutisten
kirjoittaja.
kokoontumisvapauden, jonka puolesta
kannattaa jokaisen kaupungin työ­läisen
lähteä liikkeelle, tapahtukoon
protesteeraaminen missä muodossa t a -
I hansa. J. \
uniolsta, että kenenkä etuja I.W.W. a-jaa.
onko se japparien unio vai kenen,
— kenen etuja sen unlon avulla voi­daan
parantaa? Kuulin jonkun työläi­sen
puhuvan, että se I.W.W. on«ennen
edustanut sekatyöläisten etuja, mutta
nyt sinne johtoon on päässsrt semmoi­sia
iikkoja jotka vievät rehellisen työ­läisen
edut päin helvettiä. Kertoja oli
ollut ennen I.W.W:n jäsenenä, joten
luotan jonkunverran hänen lausuntoon­sa.
Luulenpa hänen olevan hyvinkin
tarkoin selvillä kummankin union
töistä ja hedelmista, ainakin Sudbu-ryn
ja pohjoisen perukoilla..
Olin kerran pohjoisessa kuuntele­massa
I.W.W:n puhujaa vähän toista
vuotta taaksepäin eräällä kämpällä, —
silloin juuri taisteltiin paBcoista. Tulin
oikein huonoon käsitykseen hänen pu­heensa
johdosta. Hän lausui puheensa
yhteydessä, että työläinen ei tarvitse
mitään tietoja, että se CU uauelle va­hingoksi
jos hän tietää, ja mm. hän
sanoi vielä "te häviätte siinä-lakössa".
mutta me kuitenkin voitimme. Jappari
tykkäsi kovasti puheesta, mutta minä
rehellisenä työläisenä en tykännyt M -
nen puheestaan. Kj^ssrin japparflta, on­ko
tuo teidän etbjen valvoja, vaan hän
ei suvainnut puhua mitään. Eräs toJ
veri sanoi puhujalle, että on vähän
huono aika sinun kulkea tällä kertaa
solvaamassa työläisten etuja näin
kämpillä, sattuu niin ärtyvät.... Pu­hu
jaUa mentiin eikä hän kerennyt pu­hua
muuta kuin yhdellä kämpällä.
Pyydän lopuksi ^ y ä , ininkä tähden
I.W.W:n jäsenet solvaa niin kovin
Neuvostoliittoa, jonka työläiset ovat
heistä nita paljon edeim, että ovat
kyenneet vapauttamaan itsensä riis­täjien
kahleista?....
Olen ollut puheissa ainakin kyrime-nen*
tuplajuulaisen kanssa ja kysellyt
heiltö Vähän imion perussääntöjä,
vaan eivät osaa seUttää mitään. Sen
he vaan osaavat, että solvata sokeasti
Venäjää. Lieneekö 1[;W.W:n säännöis­sä
semmoinenkin "pykälä".
No niin, minä sydämestäni soisin
että i.w.w:lälset tekisivät puhdistuksen
omassa itsessään ja heittäisivät pois
Neuvostoliiton Ja Canadan työtäteke­vän
väestön solvaukset.' ei semmoisil­la
lÄäse muuta kun taaksepäin. Kapi­talistit
sUtä hyötyy ja nauttii kun me
keskenämme riitelemme.
Olen tullut semmoiseenkin käsitykJ
secn, että semmoiset henkilöt täällä
kovasti soittaa suutaan. Jotka Suomes­sa
ollessaan ovat bileet hyvinkin myö­tämielisiä
valkoiselle komennolle, var­sinkin
i.vr.w;läisissä on paljon sem­moisia.
Mitäs sUtä sanotte? — S. Suksi
KOLMESTA YHTEEN AVIOMIE­HEEN
TIBETISSä
Tibetissä on tähän saakka oUut^ voi­massa
laki, joka on myöntänyt naJsille
oikeuden pitää kolmea miestä. Jos he
ovat rakastaneet näitä, ovat he p i ­täneet
miehensä, mutta usein on sat--
tunut, että miesraukat ovat saMieet
matkapassit Ja täUai^ vaimoiltaan
eron saaneita miehiä kohdellaan T i ­betissä
suurella halveksmniselia. Tä­män
vuoksi on zniesten keskuudessa
syntyr^rt vapausliike Ja he lähettivät
hallitukselle anomuksen tämän laia
kumoamiseksi. Hallitus tuli liikute­tuksi
miesten rukouksista j a teki uu­den
lain, jossa määrätään, ettei nai­nen
saa kerrallaan ottaa enempää kuin
yhden miehen. Ja jos vaimo kudee
ennen miestä; on miehellä oikeus men­nä
toisellekin'naiselle, mikä siikaisem-min-
oö ollut kienetty. Edelleen sääde­tään
laissa, että mies voi saada avio­eron
samoin kuin nainenkin, jos puo­lisot
eivät sovi yhteiselämään.
c , te,^,.