Vapaus, May 22, 1923

              mu 2 Tiistaina, toukokuun 22 p. — Tue. May 22.
VAPAUS
fSanedan saomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes»
tyy Stidburyssa. Ont. joka tiistai, toratai ja lanantai.
V A P A U S
(Liberty)
The only organ o£ Finnish Worker8 in Canada. Pub-l^
ed in Sndbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
^Uojfday.
Adveftising rates 40c per col. inch. Minimura dnarge
tot single insertion 76c. DiBCotmt on standing advertise»
aent The Vapaus is the best advertlsing medium among
•»n» Finqisti People in Canada
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
91.60 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
98.00 ja kolme kk. $1.76. '
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään.
- » » W )teiar.i}<>«itpn jojily on takaukset. •
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer
Idrjceseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per­soonallisella
nimerä.
J , V. KANNASTO.Liikkenhoitaja.:.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building.
LomeSti, Puhelin 1038. ^-Postiosote:
Böx49, Sudburv, Ont
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
%gistered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond clap» matter.
Porvarillisen politiikan henkinen
Mistään aatteista ja^ asioista el tarvitse tietää sen,
joka lähtee vaalitaisteluun porvarillisten puolueiden
ja niiden ehdokkaiden puolesta. Tämän toteamiseksi
ei tarvitse mennä sen pitemmälle kuin silmätä kesä­kuussa
töiraitetjavia vaaleja varten paraikaa käynnis­sä
olevaa vaalitaistelua Ontariossa.
Vanhaa totuttua tapaansa noudattaen porvaripuo-
; lueetkyJläkin laativat itselleen ohjelmansa, joka si­säisen
juonensa, ulkopuolisen logiikkansa'ja ajan vaa­timusten
kosketteluissa kylläkin saattaa olla oikea
mestarituote, mutta joka kuitenkin käytännössä osot-tautuu
olevan yhtä maatf» tavallisten liikeilmotusten
kanssa. Mitään johtavia taloudellisia taikka valtiol­lisia
aatteita ne eivät,sisällä. Ja näideii ohjelmain
unohtaminen heti vaalitaistelun jälkeen osottaä, eKä»
itse porvaripuolueiden j ohlaj at ja joulcot eivät ole
mitään muuta kun periaatteellisessa suhteessa tyhjiä
valtiollisia marMcinamiefniä.
Pprvaripolitikoitsijoille tuleenkin näili ollen aivan
asiaan kuuluvaksi aina vaalitaistglun aikana^ luvata
äänestäiille kaikkea mitä Vaan luullaan niillä mieles­sä
plevaiv ja'keksitään lisäksi sellaista, jolla arvel­laan
voitavan- vetää äänestäjiä mukaan. Niinpä kon­servatiivien
johtomies Ferguson juuri Sudburyssä käy­dessään
jijikelijölfprkeita hallinnollisia toimia sud-burylaisilie.
Antoi ontariölaisille parhaimman kai-vosminipterin
mitä, koko Canada päällään kantaa. Ny­kyinen
hallitus kaikkine laitoksineen ei ole mitään sen
rinnalla minkä Ferguson ja hänen puolueensa tulisi
antamaan, jos vaan kansa ymmärtää antaa siihen'ti­laisuuden.
V '
Poryarillinen keinottelupolitiikka on elävä kuva
kapitalistisesta > keinotteluyhteiskunnasta. Yhteiskun-
>nan jäsenet äänestäjinä^ valtion kansalaisina ovat yh­tä
hjfvin huijauksen välikappaleita kiiin mitä he oval
laloudeljisessa ja^^^ y^^^
varipiiolueiden ja politiikkojen menestyminen ja nil-taannuuava
088 nykyisellä yhteiskunnallisella ke-.
Iiityskaudellä estävät tie luomasta mitään pysyväisiä
aattMta ja totuuden kanssa yhtä pitäviä teorioita ih­misten
yleiseen hyvään liittyvistä taloudellisista ilmi­öistä,
Se aika on jo aikoja ollut ja mennyt, jolloin
porvarit ovat kyenneet esittämääli minkäänlaisia joh­tavia
aatteita valtiollisella alalla. Siihen kyettiin ka­pitalistisessa
nousukaudessa, jolloin tarvittiin ei airip-astaah
käytännöllisen elämän keinoja, vaan myöskin
aatteellisia voimia taistelussa vanhan järjestyksen voi­mia
vastaan. Nyt taas järjestelmälliset johtavat aat­teet
kaikissa maissa kuuluvat yhteiskunnan- uudelle
yqimsllej järjestyneelle työväestölle.
l Nniipä siis seii sijaan Iciin porvaripuolueet tarttu^
vat siihen taikka tähän tilapäjsilmiöön taikka hylkää­vät
heti seuraavalla hetkellä joskus lausumansa yh­teiskunnallisen
totuuden, vallankumouksellinen työ"
väenluokka rakentaa lakkaamatta ohjelmaansa jo va»
kaäntuneiden teoriain ja katsomusten .pohjalle. Vai«
' työväestä kykenee luomaan ohjelman, jossa ei painos­teta
yksin tätä taikka tuota vaatimusta, joka saattaa
juuri määrätyssä tilanteessa hetken menestyksen kan-
Tialta näyttää tärkeältä, vaan me perustamme ohjel­mamme
vallitsevan taloudellisen järjestelmän ja siihen
liittyvien ilmiöiden pohjalle, ennen kaikkea luokka­suhteiden
pohjalle. Työväki esittää valtiollisissa oh­jelmissaan
monivaiheisten taistelujen ja perinpohjais­ten
yhteiskunnallisten tutkimusten tuloksen, jonka joh­topäätökset
eivät suinkaan heilahtele sinne tänne, vaan
lakkaamatta tähtäävät yhteen päämäärään, työväen voi­main
kasvattamiseen ja kapitalistisen järjestelmän ku­kistamiseen
paremman yhteiskunnan tieltä- Porvari­puolueet
sen sijaan eivät Kalud nähdä meidän järjes­telmässä
mitään muuta kuin mitä siiriä paljaalla, jo­kapäiväisellä
silmällä on havaittavissa. Heidän vaa­timuksensa,,
«aatteensa» ja käsityksensä lähtevät ja
palaavat siihen ennakkokäsilykseen, että historian
kehitys on ^ saavuttanut peräseinänsä nykyisen yhteis­kunnan
muodossa. Tosin kävTät pon-aripuolueoetkin
keskenään kiivaita taisteluja, tuomitsevat armottomas­ti
toisiaan, paljastelevat toistensa konnuuksia, mutta
tätä tappelua käydään ainoastaan riistomäärän tai val­tiollisen
herruuden osuudesta. Sikäli kun porvaripuo*
lueet tahtovat yhteiskunnallisia tai valtiollisia uudis­tuksia,
rajottuvat nämä vaatimukset vain yhteiskun­nan
yksityisiin laitoksiin. Sen sijaan työväestön oh­jelman
perusvaatimuksena on kokonaan uudella poh­jalla
olevan yhteiskunnan luominen.
Köyhälistön vallankumousliike niin taloudellisilta
kuin valtiollisiltakin muodoiltaan on vielä tavattoman
nuori. Mutta vuosi vuodelta on liikkeemme aatteelli­selta
sisällöltään tavattomasti rikastunut- Meidän al­kuperäiset,
vaatimattomat ajatuksemme ovat tuota pi­kaa
muodostuneet inhimillisen elämän ainoiksi joh­taviksi
aatteiksi. Tämä on''ollut mahdollista vain sen
kautta, että työväen taistelujen ja meidän liikkeemme
merkitys on kaikissa maissa saanut niin määräävän
luonteen. Porvaristo on jo .aikoja sitten lymynnyt
meidän voimaamme yhteiskunnallisten aatteiden alalla.
Nv1 sen pelko vain vähänkin punasta nähdessään muut­tuu
sokeaksi raivoksi järjestyneitä työläisiä vastaan.
Porvarillisen politiikan henkinen tyhjyys käy sitä
ämmottavafmmaksi, mitä tehoisammin työväestö on­nistuu
taloudellisten ja valtiollisten voimatekijäinsä
luomisessa. .
Erimielisyydet Saksan kommunisti­puolueessa
Sen johdosta kun «Rote Fahne» on myöntänyt ti­laa
kahta eri käsilysTcantaa edustaville kirjotuksille,
on tästä saatu aihetta leimata Saksan kommunistisen
puolueen olevan hajaannustilassa ja jyrkkien erimie
lisyyksien rikkirepimä. Erimielisyyksiä kuitenkin löy­tyy
ja kiertyvät nämä pääasiassa yhteisrintama- ja
Ruhrin kysymysten ympärille. Väittelyä ovat sano-malelhtien
palstoilla pääasiassa käyneet toverit Nut
Fischer ja Brandler.
Nykyinen oppositsioni on jo kolmas sen jälkeen
kun puolue perustettiir^ 1918. Vuoden 1919 kevääl-lä
alkoi yksi oppositsioni, joka jo puolueen perusta­vassa
kokouksessa oli saavuttanut voiton siinä suh­teessa,
ettei kansalliskokouksen vaaleihin otettu osaa,
ja joka {oli tuotannon saboteeraamisen kannalla. Ke­väällä
1921 alkoi toinen oppositsioni, joka oli Kom­munistisen
Internatsionaalen 21 ehdon lieventämisen
ja Punaisen Ammatti-Intematsionaalen Hkvideeraami-sen
kannalla luodakseen täten joukkopuolueen. Puo­lueen
johto hylkäsi kummankin oppositsionin ehdotuk­set,
eroitti niiden pääjohtajat riveistään ja sai lopuk­si
molemmat oppositsionit likvideerattua.
. A J^Z??!?.^.^" nykyisen oppcjsitsioonin mielestä puo­luejohto
ole tarpeeksi radikaalinen ja se käyttää samo­ja
todistuskappaleita kuin Kommunistisen Työväen­puolueen
(KAP) oppositsioni. Nykyinen oppositsioni
eroaa edellisistä siinä, ettei se niin selvästi ja varmas­ti
kuin edelliset esitä kantaansa siitä, mitä se tahtoo.
Se on niiden epäpnnistuiiut yhtymä ja kaikki, mitä
lienin kirjoitti «PenikkMaiidissaan» KAP-ppj>ositsipo-n^
a vastaan, pitää myöskin tähän nähden paikkansa.
Nykyinen oppositsioni on yhteisrintamataktiikassa
haistavinaan opportunismia. Se on voimakkain niillä
paikoin, joissa Kommunistinen Puolue on koettanut
voittoa sosialidemokraattisten työläisten luottamuksen
puolelleen. Myöskin puolueen Ruth Fischer hyökän­nyt.
Puolueen taktiikka perustuu ankaraan taisteluun
niin Cunoa kuin Poincaretakin vastaan. Se pyrkii saa­maan
tämän taistelun purfelle työläisjoukot niin mie­hitetyllä
kuin miehittämättömälläkin alueella. Koet­tamalla
hiukan «lifevemmin» kohdella kommunisteja,
koetti Poincare saada heidät puolelleen. Puoluetta
ruvettiin parjaamaan vastustajan «lievästä» kofitele-misesta
ja siitä, että se auttoi' Poincareta hylkäämällä
kansallisen yhteisrintaman. ' Tov. F*ischer on ryhtynyt
leimaamaan puolueen Ruhrin-toiminnan liian heiokk^i,
Hänen mielestään olisi työläisten täytynyt ottaa teh­taat
haltuunsa ja tätä koskevan ehdotuksensa teki hän
aikana^ jolloin sellaista ei voinut ajatellakaan. Suo­raa
mielettömyyttä piisi se ollut ranskalaisten ja sak­salaisten
pistimien alla. Edesvastuuntuntoa vailla ovat
olleet myöskin Ruth Fischerin muut ehdotukset ja tov.
Piek merkitsee hänen toimintansa rikokseksi puolue-
Icuria vaalaan.
Kärsivällisesti on puolue" koettanut osoittaa oppo­sitsionin
käsityskannan erheellisyyden todistamalla, et­tä
sen periaatteitten seuraaminen estää puoluetta täyt­tämästä
vallankumouksellista tehtäväänsä ja tekeö tä-,
män tehtävän' tulevaisuudessa mahdottomaksi.
LAAJENNETAANKO VAPAUTTA?
Canadan snomalaiiUta työläisittä,
maanviljelijätkin tilhen luettuna,
«eki' Vapaaden atiamiehittä, riip.
pno nyt laajennetaanko lehteämme
taikka ei. Ja koko laajennus on nyt
melkein hiuskarvan varatta, niin lä­hellä
ovat mahdollituudet n i i t ä eh­toja
mitä ediutajakokouktetta ate-tettiin.
Me, tämä «aomalainen kanta ni­mittäin,
olemme jotkut, etenkin
lämpimillä ilmoilla, hiukan ontunut­ta
ja laickaa. Ja tätta joitakin
viikkoja titten kun me aloimme
luulemaan lämpimän ketän olevan
aivan ovella, me tulimme oikein eri­koisen
laiskoiksi ja päästimme Va­pauden
tilaajamäärän laskemaan.
Mutta nyt viime päivinä me olem­me
taas y reipastuneet ja tilaajamaä-rä
o^ tätä kirjottaetta uudelleen
Ittääntynyt. Tämä mahtaa olU tu­los
tästä Canadan kesättä, jota
olemme tähän asti vilua nähden
elää retuuttaneet.
Vapauden asiamiehet alkoivat kä­sittämään
ettei- ole kunniaksi hom­mata
itselleen Canadan laiskimpien
suomalaisten nimiä ja he alkoivat
lähettämään tilauksia oikein ren­nolla
tavalla. Viime lauantain nu­merossa
oli veli Kaappoo pistänyt
nokkansa tähän levityshoitoon ja
kerskaili sillä että tilaajien luku­määrä
oli noussut viidelläkymmenel­lä
kolmella uudella tilaajala. Kaap­poo
näyttää olevan keltanokka tääl­lä
Canadassa eikä siis jaksa ihmet­telemättä
käsittää että muutamassa
päivässä noin paljolla päästään
eteenpäin. Ho, ihmetelköön Kaappoo
mitä tahtoo, Vapauden asiamiehet
voivat antaa hänelle enemmänkin
ihmettelemiseq aihettiu
Canadassa on nyt «hyvä aika»,
niin hyvä kuin se voi tässä por­varien
ruttaamassa maailmassa ol­lakaan.
Tätä liike-elämän vilkkaut
ta käyttää jokainen aikansa tasalla
oleva liike hyväkseen ja kun mei
dänkin pitää näitä liikkeitämme
«runnata» porvarien liikelakien
mukaan, niin eipä suinkaan mi­kään
ole sen luonnollisempaa kuin
että tällaisena aikana varustamme
ja vabvistamnie liikettämme. Va­pauden
liike ei enää tarvitse mitään
erikoisryntäyksiä pysyäkseen tiinä
mitta nyt ollaan. Mutta huonon
päivän varalta on sentään hyvä va­rustautua.
Ja tällä kertaa on myps
kin kysymyksettä pieni eteenpäin
ponnittut eikä vain paikallaan pyty
minen. Tämän tähden on nyt han­kittava
muutamia tilauksia lisää.
Jokainen asiamies voi jonkun lisä­tilauksen
paikkakunnallaan hankkia
ja jokainen asiallemme uskollinen
puoluetoveri voi ottaa naapuriltaan
tilauksen.
Tämä on nyt, taas ainoastaan pie­ni^
hoksautus meidän partaniekka
atiamiehillexnme ja mySskin niekat-tareille.
Jos niin kävisi että ei näis­tä
hoksautuksista olisi apua, niin
silloin täytyy yllyttää parraton
armeija rintamalle. Tätä keinoa ei
kuitenkaan käytetä ennenkuin vat
ta viime tingassa.
Painetaanpa nyt pojat lujemmin
ramppiin ja täytetään tuo edustaja
kokoukien määräämä ehto muuta­man
viikon sisällä.
Vapauden levitysosasto.
Kaahasin maalla hyvä
aika
Eräs taistelu liikkuvakuvain myrky-
; ^stä vastaan
Elävätkuvat ovat yhtähyvin kapitalistien palveluk­sessa
kuin sen lehdetkin. Kaikkea osaa rahakas porva­ri
käyttää tarkpituksiinsa. Niinpä olivat isänmaataan
aina sataan prosenttiin rakastavat saksalaiset porvarit
valmistuttaneet filmin, jonka nimenä on' «Versaillfesin
rauha», missä mitä vlekkaimmalla tavalla koetetaan
ärsyttää saksalaisia katselijoita ranskalaisia vastaan
ja ennen kaikkea estää, ettei Ranskan ja Saksan työ­väenluokan
veljeily jatkuisi.
No, tämä kuVa piti esitetlämäh m.m. Limbachissa.
Mutta heti kohta kun paikkakunnan työläiset Salvat
tietää, millä nayttäinöllä se piti esitettaman, lähetti
se yaltuuskuhtansa hayttämöh omistajan pakinoille ja
kielsi tätä esittämästä kuvaa ilman, että se eiisih tar-;
kastettaisiin. Omistaja tietysti raivostui ja vastasi,
että häh itse päättää liikkeensä asioista, eikä kukaah
syrjäinen. Sepä nähdään, tuumi valtuuskunta, ja hä-lyyiti
näytäntöön kaksi komenriuskiintaa puolustus-miehistöä.
Näiden astuessa saliin valtasi hetrasyleisön
tietysti pelko ja kauhistus, ja bioherran selkäkin^ tuli
yhtäkkiä niin notkeaksi ja pH hän heti valmis esittä-määiT
filmin työläisten kontrollikbmitealle. Kun tä­mä
oli nähnyi filmin, sai näyttämön omistaja määrä­yksen
lähettää se suorinta tietä takaisin.
Eläväinkuvainteatterin herran oli pakko suostua
työläisien vaatimukseen, ja vaikka jotkut porvarilliset
läsnäolleet yrittivät viheltämällä lausua halveksumi­sensa
näyttämön omistajalle, oli heidän yhtäkaikki tun­nustettava
voimattomuutensa ja taivuttava proletariaa­tin
tahtoon.
Näin varovat saksalaiset työläiset myrkytystä.
Palestlnassa, jota vanhana raa­matullisena
maana oikeastaan kai
pitäisi kutsuttaman Kaanaan maak­si,
pitäisi ajati olleen viime aikoi­na
huomattavasti paranemaan päin.
Itse Jerusalemin,, kaduilla mennä
jyristää tuhka tiheään europalaisla
kuorma-autoja: ja amerikalaisia' For­din
lissuja. näkee tämän tästä hyr-ryttelevän
pitkin Jpordanin ranto­ja.
Maassa pitäisi olla jonkunlainen
itsenäinen hallituskin, jolle kuiten­kaan
maan asukasten ymmärtämät­tömyyden
takia ei ole passannut an­taa
muuta kuin tuollaisia juoksu­pojan
tehtäviä ja itse komennon
pito täytyy vielä olla englantilaisten
miehitysjoukkojen käsissä. Maan
asukkaista kyllä jotkut uskottelevat,
että heitä yritetään pitää ulkopuo­lisen
isännyyden vallassa ja että
hekin jo niinkuin voisivat vapatittaa
ulkopuoliset niistä harmillisista huo­llata
ja vastuunalaisuuksista, mitä
vieraan maan isännöiminen tuottaa,
mutta toistaiseksi on vielä päätetty
jatkaa vaivannäköä Pyhän Maan
asioiden oikeaan järjestykseen saa­misessa.
Nämä meidän suuret sivis-tysvallat
kiin övaf aina niin auliita
auttamaan tuollaisten tyhmenipien
kansojen hallitsemista, vaikka sitä
varten. tavallisesti täytyy kustantaa
erikoiset sotajoukotkin.
Niin, se Palestiinan hyvä aika.
Että todellakin bisnes-elämä alkaa
Jerusalemissa ja Jordanin virran
rannoilla nousta,; siitä varmimpana
todistuiksena on se, että nykyään
saapuu maahan keskimäärin tuhan­nen
juutalaista kuukausittain. Met-kit'
ovat aina efehtymättömästi osot-taneet,"
että minne juutalainen
kääntää töppösensä, siölla ön "k^
paavia bisnesmahdollisuuksia. Ker­ran
käänsi juutalainen Selkänsä ko­ko
Pyhälle maalle ja lähti bisnestä-mään
kaikkeen maailmaan. Olisiko­han
kohtalo määrännyt niin, ettfi
Palestiina takaisi siiliä määrässä kei-nottelumahdollisuuksia,
että juuta­lainenkin
voisi kerrankin lopettaa
kulkurielämänsä, ja rakastua isän­maahansa.
Sillä juutalaiselle, kuten
porvareille yleensä, isänmaa on
isänmaa vasta silloin, kun^ sen bis­nes
runnaa hyvin.
Kysymyksiä ja vasta-
— Höyrylaiva Atlanticin haaksi­rikko
tapahtui huhtikuun 1 päivänä
vuonna' 1873 Nova Scotian ranni­kolla.
Laiva oli tulossa Englan­nista
mukanaa 647 matkustajaa,
mutta ajoikin karille n.k. Meagher
Kallioiden luona. Onnettomuudes­sa
569 henkeä hukkui. Haaksirik-koumus
oli sen ajan järkyttävimpiä
tapauksia, joskaan siitä ei tiedonanr
tpvälineiden. puutteellisuuden'' takia
voitu nostaa sellaista hälyytystä
kuin esimerkiksi Titanicin uppoami-;
sesta. ,
• • •
— Havväijin saariryhmässä on
kaikkiaan 20 eri saarta.
— Vuodon 1922 ajalla oli Cana­dassa
virallisten tilastojen mukaan
kaikkiaan 85 lakkotaistelua, joihin
otti osaa yhteensä 41,050 työläistä.
LakPssa oloaika teki vuoden mit­taan
yhteensä 1,975,276 työtuntia,
joista noih puolet lankeaa Alber-
'tan ja British Columbian hiilenkai-vajain
lakkojen osalle.
• • , '
— Uusi Mexico liitettiin Yhdys­valtoihin
tammikuun 12 päivänä
vuonna 1912, ollen viimeinen Yh­dysvaltain
liittohallitulcseen liitty­neistä
valtioista.
— Canadan rauta- ja terästeolli­suuksiin
sijotetut pääomat nouse­vat
yhteensä ^650,000,000 dollariin
ja virallisteti tilastojen mukaan
tuotteiden arvo vupsittain nousee
keskimäärin 640,000,000 dollariin.
Terästeollisuus ja siihen, sijotetut
pääomat ovat muutamassa hetkes­sä
nousseet mitättömästä tuötan-tohaarasta
pääomain jättiläismah-diksi,
josta esimerkkinä mainitta­koon,
että vielä vuonna 1870 tä­män
maan rauta- ja terästeollisuuk­siin
sijotetut pääomat nousivat yh­teensä
yhdeksään miljoonaan dolla­riin,
ollen vuotuinen tuotanto sii­hen
aikaan keskimäärin 28,000,000
dollaria.
Nykyinen yhteiskunta on kuin päätön elimistö, joka on v -H
yhtenäiseen ajatteluun, jos?a ei mitään tietoisesti ensin h ^ i " ^ '
jossa kaikki käy sokeiden lakien mukaan. Ja kuitenkin on '^^
koon yksityisistä, tietoisesti asioita harkitsevista ihmisistä ^ ^^'^
Kaikki toiminta yhteiskunnassa aiheutuu ainoastaan siitä -
set toimivat. Yhteiskunnallisen kehityksen ristiriidat ovat siis i,
tuntemia ristiriitoja. Jonkun tuotantotavan toiseksi muuttami ''^
siis olla ainoastaan ihmisten työtä. Mutta ei sillä tavalla, että T^l^''
kunnan yläpuolella seisovina, sitä tarkastelevina olentoina tietoi,ell
kotuksella muuttelisivat toisiksi yhteiskuntalaitoksia, sillä jokain ^ ^
tyihen tekee aina vain sitä, mihin hänen välitön etunsa hänet "^t
vaan sillä tavalla, että toiminnat, joita he välttävät, ikäänkuin •
maisesti omien etujensa ajamiseksi suorittavat, kokonaistulokin
vat aikaan tuotantavan toiseksi muuttumisen. •
•
Saman luokan jäsenten edut ovat samanlaiset, eri luokkien erilain
vieläpä vallan vastakkaisetkin. Eri etujen ajaminen aiheuttaa siis
kien taistelun. Riistetyn työläisen ja riistävän kapitaalin edut
aina vastakkaiset. Kapiitalisti tahtoo mahdollisimman mukaan suuren,
taa riistämistä, jotta yliarvo, liikevoitto, josta hänen pääomiensa ti)iv
kasvaa, tulisi malhdollisimman suureksi. Sitä varten koettaa hän m
nentää palkkaa,' pidentää työpäivää ja suurentaa t y ö n tehokkuutta T^ö.
Iäinen, jonka elinvoima ja*terveys siitä kärsivät, vastustaa häntä. Hän
puolestaan taas tahtoo korkeampaa palkkaa,-lyhempää työpäivää, jottj
hänen elämänsä kävisi todelliseksi ihmiselämäksi. Työsuhteet ovat %
yhtenä riidan esineenä taistelussa, jossa työläiset ja kapitalistit etbui
ovat yksitellen toisiaan vastassa. Mutta vähitellen, sitä mukaa kuin
huomaavat etujensa' luokkaluonteen, yhtyvät luokkatoveriensa ljan«a
järjestöiksi.
Työväen luokkataistelu kehittyy vähitellen. Se alkaa sillä. etiS
yksityisten tehtaiden työläiset yksitellen nousevat kapinoimaan sietämäl.
tömiä työoloja Vastaan. Vähitellen' muodostavat he pitempiaikaisia lii[.
toja. He alkavat tuntea hämärästi, etteivät heidän etunsa ainoastaan'a-unnaisesti
ole joutuneet vastakkain liikkeenharjoittajairi ja kapitalis'iea
etujen kanssa, vaan että heidän kummankin puolen edut ovat jatkuvasii
toisilleen vastakkaiset. Heissä kehittyy tietoisuus, että heila on oma eri­koinen
luokkansa, Heidän katseensa, laajenee näkemään koko luoliama.
Mutta samalla siirtyy taistelu valtiolliselle alalle, jossa luokkien yleiset
vastakohdat ovat ratkaisevina.
Uusia kysymyksiä
— Onko syndikalismi ja industri-alistinen
unionismi samaa?
— Mistä nimi «Alaska» johtuu ja
mitä se alkuperäiseltä merkityksel­tään
tarkottaa?
—- Kuinka suuri on Yhdysvaltain
pinta-ala?
— Kuinka suuri on Quebecin
maakunnan asukasluku?
— Kuinka monta eri teollisuus­laitolta
on British Columbiassa? "
r
Kun von der Göltz saa­pui
Turkuun
Suomen valkaisijan, saksalaisen
junkkerikenraalin von der Goltzin
saapumisesta Turkuun klrjottaa, jo­ku
näkemiaän seuraavasti:
Satuin kulkemaan Turun rauta-tienaseman
ohi, kun huomioni kiin­tyi
aseman edustalla odotteleviin
poliiseihin ja pieneen joukkoon töl-listeleviä
poikasia. Uteliaana tie­dustin",
riiikäs nyt on kyseessä, kun
poliisit noin valkoisissa käsineissään
odottelevat Helsingin junaa? Työ­läinen
sylkäistyäan pitkään, sanoi:
«Sitähän ne pyöveli von den gpt-sia
kuuluva odottavan.» Tämän
sanottuaan lähti. Kun junan vihel­lyskin
jo kuului, niin jäin odotta­maan
Suomen ja Latvian , työväen
pyövelin tuloa. Ihmismatkustajain
poistuttua ilmestyikin hyvin syöte­tyn
ihmisen näköinen, kukkavihko
cädessä aseman edustalla odottele­vaan
auton viereen. Tulija kuului
olleen se von der Goltz. Muuta­mia
herroja, näkyi menneen pokku­roimaan
herraa ja avaamaan bii-in
ovea, johon herra pyöveli «su­vaitsi
» nousta. Noin 40—50 töl-istelevää
pikkupoikaa"' ja tyttöä
(nähtävästi kouluista käsketty)' sei­soskeli
äänetönnä lähellä; vain yksi
poikasista kohotti- hattua, johon pe­rin
nöyränä kohotti Goltz silkki-pyttyään
ja kumarteli. Eräs vie­ressäni
seisova maalaismies tuumi:
«No eiks ne eres hurra herralle ku
viel ilkeskln tänne hilat ittes ihmis-te
nähre?» — «Eivätpä näy lap­setkaan
edes käskettyinä ulisevan».
vastasin. Paussi. «Turkki näyttää
olevanv hieno, taitaa.olla Liettuasta
saatu,» jatkoi maalainen. — Sa,
ken tietää!» Tällävälin oli Goltz
noussut hiiliin seuralaisineen ja
paksu kuljettaja veivasi koneea
käyntiin sekä lähti. Humalistonka-dun
kulmassa seisoskeli kaksi bois-kottia,
jotka tervehtivät sotilaalli­seen
tapaain, johon taas herra ko­hotteli
nöyränä hattuaan kumarrel­len.
. Naurettava näky. Tällainen
«komea» vastaanotto ' oli täällä her­ralla.
Seuraayana .päivänä kat­soin
uteliaana «Uudesta Aurasta»
jymyuutista, miten sankat ihmis­joukot
ottivat Goltzin vastaan Tu­run
asemalla hurraata huutaen ja
puhein.- Mutta merkillistä! Ei ri­viäkään
— Goltzin vastaanotosta.
Norjan työväenpuolu­een
järjestötilastoä
Norjan työväenpuolueen puolue­kongressin
julkaisemasta toiminta­kertomuksesta
ilmenee, että puolue
pn suuressa määrin lujittunut puo­lueen
sisäisestä pulasta huolimatta.
Työttömyyden laaijuuden takia me­nettivät
viime vuonna ammatilliset
työväep järjestöt koko joukon jä­seniään,
mikä taas osaltaan on taan­nehtivasti
vaikuttanut puolueen jä­senmäärään.
Siitä huolimatta osoit­taa
vuoden 1922 jäsentilasto seu­raavaa:
ensi vuosineljänneksenä:
39,027 miestä ja 7<608 naista —
46^635 jäsentä. Toisena vuosinel­jänneksenä:
37,805 miestä ja 7,-
884 naista — 45,689 jäsentä. Kol­mantena
neljänneksenä:' 37,742
miestä ja 7,400 naista — 45,142
jäsentä. Neljäntenä neljänneksenä:
39,124 miestä ja 8,391 naista —
47,515 puoluejäsentä.
Saurin on puolueen jäsenten lu­kumäärä
Kristianiassa, jossa puo­lueella
on 19il32 jäsentä. Näistä
ovat enimmät liittyneet puolueeseen
kollektivisten am mattiyhdistystensä
välityksellä.
Maaseuduilla on puolue järjestä­nyt
pääasiallisesti yksilöllisen jä­senyyden
perusteella. Puolue kä­sittää
13 alue-, 10 piiri- ja 29
kaupunkilaisjärjöstöä. Piiri- ja alu­ejärjestöt
ovat muodostetut roaa-kuntapiirijärjestÖn
.periaatteelle.
Puoluekongressi päätti, että pno-
Ipe yhden vuoden kuluessa on uu-destajärje^
tettävä silla tapaa, että
vain ne jäsenet, jotka henkilpkoh-taisesti
ovat "liittyneet puolueeseen,
muodostavat puolueen. - Ilmeistä
on, että puolueen jäsenmäärä tä­män
johdosta ^ melkoisessa määrin
tulee pienenemään.
Puolueella oli vuonna 1922 41 sa­nomalehteä,
joista 16 ilmestyi jo­ta
päivä, 14*lehteä "kolmasti, 9 kak­si
kertaa ja kaksi kerran viikossa,
mitä paitsi puolue julkaisi yhden .
aikakauslehden, yhden naislehden ja
yhden pilalehden. Lisäksi ilmestyi
puolueen valvonnan alaisena .vkä
viikottainen nuorisolehti, yksi las­tenlehti
ja yksi kommunistinea yli-oppilasjulkaisu.
Lisäksi on puolu­eella
sanomalehtiuutistoimisto, jo­ka
toimittaa sanomalehdille sähkö­sanomia,
artikkeleita, valtiopäiväse-lostuksia
ja keskusjärjestöjen tie­donantoja.
Puolueella on myöskin kustannus­liike,
joka vuonna 1922 julkaisi pai­nosta
10 kirjaa 57,500 kappaleen,
suuruisena painoksena ja neljä agi-tatorista
lentokirjasta 25,000 kap­paleen
suuruisena painoksena.
Puolue on harjoittanut laaja.ne-räistä
valistustoimintaa ollen vuon­na
1922 toiminnassa päiväkoulu,
jossa kävi 33 oppilasta ja joka toi­mi
3ä kuukauden ajan, päiväkoulu,
joka kahden kuukauden ajan tom"
yhdiessä piirissä ja jossa kävi 20
oppilasta, sekä. noin 50 paikallista
iltakoulua, joissa kävi noin 1,000
opiskelijaa. Vuonna 1922 perus­tettiin
kirjeenvaihtajakoulu, toi­meenpannen
sitä varten 13
kurssia, sea lisäksi viime vuonna
puolueen keskusjohdon toimesta toi­meenpantiin
2,338 luentotilaisuut­ta
ja 290 agitatiokiertoma:kaa. A-gitatiotarkoituksessa
leviteltiin 380,-
000 kappaletta lentolehtiä.
Kommunistinen nuorisoliitto on
viionna 1922 tehnyt suuria edistys­askeleita
ollen siinä nykyisin sen
250 osastossa noin 12,000 jäsentä.
Varhaisnuorison ja järjestönuortea
liikkeeseen kuului .vuoden 1922 lo­pussa
51 'osastoa, joissa oli yh
000 lasta jäseninä. Puolueen naj-^
liitto (gonka puoluekongressi paatti
kokonaan lakkauttaa) käsitti _
vuonna 92 osastoa, joissa oli noi
3,ÖOft jäsentä:- .
Vuodeiu mu kunnallisvaaleissa-