Vapaus, June 4, 1925

              No. 65 Torstaina, kesäk. 4 p.— Thur., jMne 4th, 1925
Joltisten lipikunapaikka. Muai
o£^.öt ovat kantofannareita, jotka
:-,T-^vi: turvantumaan jiääasiaEsa
l ^ e i t ö i i a anaoläiteenä ja siis
Zycsän osittaisesti vaikntnkseUisia
a l ^ . ^ Marien
'n metsityöläisten lisäksi viela. mo-ceila
eri alaUa työskenteleviä, vaik-enimmän
terästyöläisiä, joit­ten
järjestövoimat ovat hyvin hei­kot
.. . _
Länsi-Ontarion punssa on osas­tot
Nipigon, Port Arthur, Fort Wfl-liaa,
North Branch, Tarmola, E y i -
koski. Lappi» Intola, Kamistikväa,
jliiuär, Conmee, Sioux Lookout,
Quibell, Fort Frances ja Finland.
?K)Ox Lookout ollen pääasiassa rau-
Utietycläisiä, sekä ukrainalaisia
osastoja Fort William ja Fort Fran­ces
sekä Kom. nuorisoliiton Kivi­koskella
ja Intolassa, Fort "VVillia-icissa
ja Port Arthurissa sallittiin
toiminnan lamaantua.
Port Arthur, Fort William, Nipi-gon
ja Fort Frances keskuksia met-sätyöläisille.
Samoin maissa osas­toissa,
vaikkakin ollen kantofarma-reita,
ovat riippuvaisia vielä metsä»
töistä, joten suomalaisin nähden on
erittäin tärkeää en^eiAaiklcea puu-
Uvaratyöläisten järjestäminen. Kak-soiskaupungeissa
on rantatienmylly-rakennus
y.m. työläisiä, joitten jär­jestämisessä
on suomalaisten vaiku­tus
merkityksellinen. Myöskin on
piirissä erikoisesta merkityksestä
toiminta nuorison ja lasten järjes­tämisestä,
yleensä suunnitelman mn-kaisesti
kaikkia'lla ympäristön maan-viljelysosastoissa,
joissa on juuri
puolueemme vaikntu"ksellisessa ase­massa.
Voidaan laatia suinmitd-man
mukainen esitys esitettäväksi
opettajalle opetusohjelmaan nähden,
niin että rukonstunnit, raamatun
lukuhetket, kadettlopetus, isän­maallisten
lanhijen ja historiaTi val-h^
ten yjn. opettaminen muutettai­siin
luokkataistelun historian y.m.
hyödyllisten seTkkain opettamiseksi.
Tästä voimme alkaa tietoisena, et­tä
kysymys tulee saamaan laajem­man
luonteen koko piiriin nähden
ja vieläpä maata käsittävässä mit­takaavassa,
jossa on silloin Iceski-tettävä
käytärinöHiseen taisteluun
osanottajiksi lapset, äidit ja isät.
Tällainen mnodostuu parhaimmaksi
propagandamnodolcsi ^Tkenkielisiin
nähden, samalla Icuin se on taiste­lua
kapitalistista -valtiota -vastaan,
sillä koulu on sen tärkein alkeis-elin.
Metsätyöläisten järjestäminen sel­laisenaan
on erikoisen tärkeä ja
tulee se käsittää taaskin jäsenistön
taholta ja ennenlcaikkea niiden, jot­ka
talviansioihmsa" nähden joutavat
metsätöihin tarvantumaan, että Tre
ovat samalla myöskin ItomnraniBte-ja
kommunisteina heille lanlceaa
järjestämisen tehtävä. Suunnitel­man
mukaisen valmistantumfsen
pohjalla on jolcaiseen Icämmppäalu-eeseen
lähtevät valtuntettava puo-loesolujen
muodostamis-velvolli-sunksilla
ja taas laajemman työ-maajärjestön
LWIU of Can. järjes­tämiseksi
työskentelemiseen. Koko
Ontariota käsittävässä nuttalcaavas-sa
täytyy LWnj of Can. salTia se-liatyöläisten
järjestäminen, yksin­kertaisesti
siksi, että metsätöissäkin
olevat ovat juuri sekatyöläisiä. Kai­vostyöläisten
Pohjois- ja Keskl-On-tariossa
on kiinteä yhteistoiminta
edelleen keskitettävä idän ja län­nen
hiilenkaivajain piirien kanssa,
läjittäen teollisuus voimaa, knten
edellä on jo mainittu. ' Järjestäyty-
«isen elvyttämiseksi on läheinen
yhteistoiminta välttämätöin punta-varatySläisten
järjestön kanssa-
Qoebecin
maakunnassa ilmenevät teollismis-oloissa
tärkeunpänä koneteollisuus
38 pros., maanviljelys 37 pros. ja
pantavarateollisuus 15 pros. Ta-londelRsiin
järjestöihin järjestäyty­neiden
lukumäärä ollen .42,173, In-hanottamatta
katoolisia unioita,
joiden jäsenmäärä on ylj 30,000.
C.LP. "työläisten itsenäisen poliit-
[tiscn yhteisrintaman koneistona" on
h^aikutuksellinen sulkien riveihinsä
yJä Euaremmat joukot. Pnolueel-,
pmae on Montrealissa englannin-oelinen
osasto sekä 2 ukrainalaista,
Joatalainen, ranskalainen ja italia-
•amen osasto. Kommunistisen nno-nsoUiton
osastoja englanninkielinen
P juutalainen Montrealissa. Suo-penkielisiä
osastoja ei maakunnassa
joe, sillä suomalainen asutuskin on
pilat hyvin vähäinen ja hajanainen
«Ihailun saakka. Nyttemmin on sin-
|=e jaanyt suurempi määrä äskettäin
, ,^aomesta tulleita työläisiä, ^oten
^i'den järjestäminen ja yhdistämi-
• =en toiskielisten kanssa yhteistoi-l
l f r^n otettava pnolneemme
' iZ ^'"°^iwn, käsittäen että he
jlisessa liikkeessä, samoin knin po-liitfeena
talkkinakin- Jauri käy­mässä
olevassa kaivostyöläisten tais­telussa
on kysymys samoista sei­koista
kuin Albertassakin viime
vuonna, mutta vain tinkimättömim-mässä
mitassa vesiosakkeille häikäi­lemättömästi
kohoavien voittojen
nimessä ennestään jo paljon alhai­semman
kaivostyöläisten elämänta­son
polkemista vastaan. Ainoastaan
militanttisena taistelun ohjaajana
kommanistinen liike voi lujittaa vai-
"kutustaan j a voimiaan- Nova Sco-tiassa
on puolueemme voimat pää­asiassa
englanninkielisiä ja ukrai­nalaisia,
.:nomalaisia ei ole. "Mari-time
Labor Herald" on kaivostyö­läisten
vasemmistoliikkeen ylläpitä­mä
kommanistinen lehti maakun­nassa.
Nevr BnitMvickissa
on sekaviljelystä 40 pros., puut^
varateollisoutta 35 pros., koneteol­lisuutta
"14 pros. ja kalastusta 4
pros. »Talondellisesti järjestyneitä
työläisiä on maakunnassa 5,417.
Puolueellamme on siellä vain joi­takin
sympatiseeraajia, mutta puo-
Inetoimintaa ei ole millään kielellä.
Pvräce Edtr&rd Utand
Viimeisenä canadalaisena maa­kuntana
löydämme Prince Edward
fslandin, joka on 81 pros, sekavil­jelystä.
j a 8 pros. kalastusta. Jär-jes^
neitä työläisiä ainoastaan muu­tama
sata, mutta puolueellamme ei
(ok mitään toimintaa siellä.
Puolueemme konTent«ionia
tehtävät
Puolueemme tulevalla konvent-
.sionilla on kaikkein tärkeimpiä ky­symyksiä
puutavaratyöläisten jär­jestäminen,
kaivostyöläisten voi­mien
yhtenäistyttäminenj lujittami­nen
ja järjestäminen British Co-lumbiassa,
Albertassa, Ontariossa ja
Nova Scotiassa. Samoin on kysy­mys
luonnollisesti kaikkiin teolli­suuksiin
nähden. Canadan teolli­suuksissa
työskenteleväin luku on
880,000 (rautatieliikenteen alalta
esim. syyskesällä pidettä%'äEsä brit­tiläisten
maitten t5*öväenliikkeen
konferenssissa, edustamassa vallan­kumouksellista
kffnt^a.
Samoin on luonnollisesti lujitet­tava
vasemmistolaisliikettä maan­viljelijäin
järjestöissä ja yhä edel­leen
sen perusteella pyrkien luo­maan
köyhälistömaanviljelijäin ja
teollisuustyöläisten liittosuhteet, yh­teisen
rintaman koneiston (C.L.P.)
laajentamispyrkimyksellä.
Työmaasolu perustalle järjestämi­seen
nähden käytännöllisten toimen­piteiden
laskeminen on nyt jo o-tattava
vakavalta kannalta, sillä pu­huminen
ei jatkuvasti merkitse mi­tään,
ellei sitä seuraa käytännöl­listä
järjestämistä . On muistetta­va
että tämän tarkoituksena on lu­jemman
perustan laskeminen puo-lueellem^
ie joukkoliikkeen sikuna
ja liikehtimisen johtajana.
Puolueemme sanomalehdistöön
nähden on valvottava että "Maritime
Labor Herald" kaikista kaivospa-roonien
konnanvehkeistä huolimatta
(kaksi kertaa jo paino poltettu) voi
ilmestyä kommunistisena lehtenä,
sekä että "Left Wing" voidaan l i ­sääntyvän
kannatuksen kautta laa­jentaa
kokoonsa ja sivulukuunsa
nähden, niin että se todella voidaan
käsittää Canadan unionistisen työ­väenliikkeen
äänenkannattajaksi.
Samalla olisi jätettävä täydet oi­keudet
maanviljelijäin järjestöissä
järjestyneelle vasemmistoliikkeelle
alkaa oma äänenkannattajansa, jon-heidän
lähettämäänsä ansaan, jos­ta
sen toimitus nyt pröystäileekin,
että eipäs he julkasseet, vaikka heil­le
on paljon sellaisia tullut.
Niin siten on Industrialistin toi­mitus
H o i t o r u o kalainnostuises-saan
todennut taasen, että lehti
turhaa ajan haaskausta seisoa kuo­levan
sängjTi ä ä r e s s ä . . ."
" . . . M u t t a vaikkapa näinkin. On
aika lähellä jolloin Rengas saisi
saatella äitinsä hautaan. Hän jäi-yksistään
noin 150,000, joista jär­jestyneitä
78,909, jotka eivät ole
yhdistettynä maakunnittain eättä-missäni
numeroissa), joten unio­nistinen
liike on kyettävä nostat­tamaan
278,092 voimansa kaksin­kertaiseksi,
ollakseen taisteloknn-
'l^oista pääomaa vastaan- Tä­män
saavuttaminen canadalaiseen
työväenliikkeeseen nähden käy ntah-doUiseksi
vain vasemmistolaisten oh­jelman
kautta; ammattien sulatta­minen
"yksi unio yhdessä teollisuu­dessa"
pyrkimyksen mukaisesti, kes­kitettynä
täysillä autonoomisilla toi-mintaoikeuksilla
teollisuusdeparte-mentit
Trades and Labor Gongres-i
i n yhteyteen, joten ei siihen oäh-,
iden j ä ä tilaa taantumuksellisille se­littää
kuten nytkin Npva Scotian'
taistelujen yhteydessä, että Trades
and Labor Congress on vain "laiia-laativa",
josta on vaikea sanoa mi­t
ä se tarkoittaa. Käytännöllisesti
on osoittautunut pääasialliseksi tar­koitukseksi
kaiken toiminnan si­vuuttaminen,
vaikka pitäisi saada
käyläimälliseen taisteluun osanotto
koko maata käsittävässä mittakaa­vassa
työväestön taholta, sensijaan
että annetaan tilaa "yleisen mieli­piteen'"
Tsäkutuksille y.m. täydelli­sesti
tietmsina siitä ettei se louk­kaa
British Empire Steel yhtiötä,
päinvastoin sallii sen näännjrttää
työläiset äihen hetkeen jolloin
käännetään Icspitalistinen sanoma-ka
tehtäväksi' jäisi voittaa tilansa
koko järjestyneen köyhälistömaan­viljelijäin
liikehtimisen tulkkina e-siintyäkseen.
Työläisnaisten Liitto-järjestön
äänenkannattajaan näh­den
ratkaistakoon kysymys toistai-sekä
siHä että Workerissa julkais­taan
naisien osastoa sekä aletta­koon
kaikissa vasemmisto-lebdissä
samoin julkaisemaan erikoista nais­ten
os^oa, kunnes käy nmhdolli-seksi
työläisnaisten oman äänenkan­nattajan
perustaminen. **The
Worker^, puolueemme pää-äänen-kannattaja,
pyrittäköön laajenta-»
maan kuusi sivuiseksi, sekä suoma­laisten
taholta harkittakoon erikoi-iffin
.avDstasmuoto edelleenkin. —
lehdistö ja kaikki muutkin "yleisen
mielipiteen" -pälineet epätoivoon
saakka nälkiintyneitä työläisiä vas­taan,
kuten Albertassa viime syk­synä.
Viimeinen ryntäys tarkoit­taen
saada murretuksi unio, kaivos­työläisten
ainoa ase taistelussaan
vihollistaan vastaan-
Nyt jo ennen konventsionia tulee
jäsenistön olla kaikkialla toimin­nassa
ja valmistautua Trades and
Labor Congressiin, evästäen uni-oissaan
edustajansa, jotka on saa­tava
myöskin vasemmistolaisia. Näi­tä
ei tehdä siten että ollaan kotona
union kokousiltoina, mutta täytyy
jo etukäteen suunnitella mennäk­seen
vasemmistolaiset varmana ja
päättäväisenä.
Kaivoksien kansallistuttaminen
kykenevien kaivostyöläisten johdon
alaiseksi ja kuuden tunnin työpäi­vä
(samoin muissakin teollisnuksis-sa),
siirtolaisille työttömille ja y-leensä
kaikille työttömille valtion
huolenpito; työväen unionistisen
liikkeen kansallinen ja kansainväli­nen
yhtenäisyys luokkataistelun
pohjalla; itsenäisyys Canadalle
Koramunistisen Nuorisoliiton äänen­kannattaja
"The Young Worker'in"
levitys otettakoon erityisesti jokai­sessa
puolueen , osastossa, nuoriso-osastossa
ja lasten osastossa, sen­sijaan
voidaan Yhdysvaltain puolella
ilmestyvän "Young Comrade" leh-iden
levittäminen jättää toiselle t i ­lalle,
sillä juuri oma "Young "York­er""
lelitemme vastaa samoja Taatl-muksia,
sekä käsittelee meille ca-nhdalaisille
erikoiskysymyksiä.
Puolueen piirikonventsionit jo lä­hestyvät,
joten osastoissa tulisi ot­taa
näiden asiain perinpohjainen
käsittely esille, siinä ymmärrykses­sä
että tulevasta puolueemme kon-ventsionista
muodostuu todella jär-senistön
kokous, jonka päätökset
pannaan käytäntöön.
Tulevalle puolueemme suomalai­sen
järjestön edustajakokoukselle
jää luoimollisesti propagandalliseen
pntfeEn -nähden kaikissa en muo­doissa
järjestäminen ja yhä selvem­min
ymmärtäen, että puolueen suo-maMnen
jäsenistö (vaikka ei ole­kaan'
TKumäsen vuoden ajalla ko-ei
ollut tässäkään kohden työläisiä
varten vaan ainoastaan jotain pien­tä
klikkiä varten, tai paremmin sa­noen
oli tällä kertaa toimitusta
kontrolleeraamassa yhden soppalan
isännistö enempi, kuin työläiset jot­ka
mainitussa soppalassa työsken­telivät.
Mitä tulee heidän kieltoonsa ja
samoin Vapaudelle tehtyyn avoi­meen
kysymykseen, niin on siitä
Kaapro juttutuvan toilauksissa vas­tannut
— ja uskon heitä tyydyt­tävällä
tavalla —• joten eivät voi
sanoa ettäkö ei Vapaus voi vastata
noin pulmalliseen kysjrmykseen.
Uuci yhdistys taaten järjestetty
kaupuakiimme. Yhdistys tulee kul­kemaan
nimellä "Port Arthur
Young Men'8 Liberal Club". Sen
tarkotuksena tulee olla kasvatus­työn
teko etenkin nuorison keskuu­dessa
liberaaliainesten voittamisek­si
ensi Dominion vaaleissa. Koko­uksessa
todettiin, että heidän puo­lueensa
on ollut liian veltto toi­minnassaan,
ainoastaan vaalien ai­kana
ovat ottaneet osaa joten nyt
olisi pidettävä innostusta yllä yhtä­mittaisesti,
ja^ sillä tavalla voida
johtaa Dominian hallitusta.
Porvaristolla on kiire järjestää
jos minkämoisia yhdistyksiä voi­dakseen
pitää koossa sillä tavalla
joukkonsa ja saadakseen samassa
jonkun työläisenkin tarttumaan ta­lutusnuoraansa.
Lakko papertmyHyllä WiHiamiQ
puolella. Lakkoon meni ensin pa-perintekijät,
luvultaan 32, ja sen
johdosta joutui 200 muuta myl­lyllä
työskentelijää pois työstä. Lak­ko
aikoi siitä kun unio antoi mää­räyksen,
vaan tulee heidän laittaa
koneet kuntoon maanantaisin. -•-
Komppania ei hyväksynyt tätä u-nion
vaatimusta, joten paperinteki-j
ä t lakkoutuivat. Lakko on vielä
ennallaan.
Port Arthtirin ja Fort WiUianiin
poSäsilaitokset ovat näinä päivinä
sakottaneet paljon autoilijoita hur­jasta
ajosta ja myös useammat ta­vattu
väkijuomilla täytettynä. Sa^
kotettujen joukossa on runsaasti
suomalaisia kummassakin kaupun­gissa,
joten kansalaisemme ovat ai­na
myös hyviä edustamaan itseään.
Mn. Rose Hendersoa puhui osas­ton
talolla tuokok. 28 päivänä kello
3 iltapäivällä. Puheen aiheena hä­nellä
oli Venäjä tänään, ja nainen
ja sota. Tilaisuuteen ei kniten-kaan
ollut tullut kuin muutamia,
joten tilaisuudesta ei tullut sitä
mitä olisi ollut toivottava. Tilai-si.
silloin orvoksi, vaille elämän
tukea, joutuen oman onnensa no­jaan,
jolloin olisi alttiina kaiken­laisille
vaaroille ja ilkeille opetuk­sille,
koska ei hänen äitinsäkään
kyennyt oikeaa oppia esikoiselleen
antamaan."
"Nyt jo OBUm kannatusrengas
tunnetaan uudella nimellä: C.T.U.
Kannatus Liiton Port Arthurin o-sasto.
Renkaan puolesta saa nj't
OBUm maalliset jäännökset korja­ta
isä W i n c h . . . " '
No nyt sen tiedätte, että Jussi
ei enää tästäpuolin "pröj'stäile"
OBU m kaikkivoipaisuudella, ^ikä
kaiketi haukuskele "paartilaisia",
että nämä "nimenmuutoksella ka­lastelevat
kannatusta", vaan että
Jussin tulisi painaa tämän otsikossa
olevan sananlaskun muistiluuhunsa,
ettei tarvitse enempi nieleksiä—!
Pahankurinen.
TYÖVffll URHEILU
Urheilukutsu
Täten kutsumme kaikkia C. S.
Työläisten Urheiluliittoon kuuluvia
seuroja lähettämään edustajansa ur­heilukilpailuihin,
jotka pidetään
Beaver Lakella 14 p. kesäkuuta
kello 10 ap. C. S. T. Urheiluliitto-toimikunnan
luvalla.
Kilpailuihin kuuluu B-ottclu mie­hille:
kuulantyöntö, keihään ja dis­kon
heitto, korkeushyppy ja 100
m. juoksu.
3,000 metrin juoksu miehille.
Pojille alle 18 vuotta 3-ottelu:
keihäänheitto, korkeushyppy ja 100
m. juoksu.
Naisille 100 metrin juoksu.
Viisiottelu on seurainvälinen kil­pailu,
jossa 3 parhaan tulos laske­taan
yhteen.
VOIDAAN TILATA SEURAAVIA KERIOJAt
Alanteen Sanakirja, suomalais-englantilainen, sid.
Amerikan Suomalaisia, Batiirikertomuksio, kirj. K. Rissanen
Amerikalaisen Työväenliikkeen vararikko, kirj. Wm. Z. Foster, nid. -ES
Autokirja, oppikirja autoajureille'ja korjaajille, kirj. Y. Weilin .... 2.00
Kaupunki-Kansakoulun laskuoppi j a tuloskirja, sid 1.00
Auringon poika, kiihkeästi kirjotettu romaani^ kirj. Jack London.... .85
Aapinen, lasten opettelukirja, sid 55
Aurinko, Kuu ja Tähdet Maailmankaikkeuden* tarina, kirj. J. A. *
Giberne 1.2S
Aavoilla Ulapoilla, miellyttävä romaani, kirj. Jack London, nid....—. l.&i
Bakteerit, Tietoaarre, kirj. Ose. Streng, sid .50
Elollisten olentojen lisääntyminen, kirj. F. Kolpin Ravn, sid 50
Englanninkielen Alkeiskirja, kirj. Hanna Andersin, sid. 1.25
Etelämeren Auringon Alla, seikkailuromaani, kirj. Jack London, si:! 1.25
Englantilais-Suomalainen Sanakirja hyvä opettelukirja, kirj. Y.
Halonen ^ 2.65
Englantilais-Suomalainen Sanakirja, kirj. S. Nuorteva 1.75
Englanninkielen Oppikirja ja Kielioppi, kirj. W. Oksanen, sid 2.00
Hedelmien ja Marjanvlljelys, kirj. B. W. Heikel, sid ,. 1.25
Imperialismi, agitaattorikursscilla pidetty esitelmä, nid 15
Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall Caine, 2 osaa, sid 2.50
Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall Calne, 2 osaa, nid. 1.75
Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, kirj. K. Rissanen lO
Järjestelmäni Miehille, hyvä voimistelukirjo, kirj. J . Mucller 1.25
Kansakoulun karttakirja, toim. Jotuni, sid. 1.00
Kansakoulun kartasto, uusi, toim. A. R. Blomqvist ja E. E . Kaila.... 1.00
Kommunistinen Manifesti, kirj. Karl Mar^, sid 1.00
Kasviskeittokirja, nid 30
Kristihuskon Alkuperä, tutkielma kirj. Karl Kautsky sid 2.10
Klondyken Kuningas, seikkailuromaani Alaskasto, kirj. Jack London 1.25
Kadotuksen Kansaa, icuvaus London Itäpäästä, kirj. Jock London, sid. 1.00
Kolme Muskettisoturia, historiall. romoani, kirj. Alex Dumas, nid. I.OO
Kemia, kirj. Hanno Seikku, sid ^ .76
Kymmenen sokeaa johtajaa, kirj. Arthur M. Levia .70
Kuun Laakso, romaani elämästä, kirj. Jack London, sid .'. 2.00
Kuningatar Hanhenjalan Ravintolo, kirj. Anatole Pranze, sjd 1.25
Kodin Lääkärikirja, etevästi toiiinitettu, sid 6.00
Kipinälennättimen toiminta, kuvitettu opas, kirj. Krigar ja Subkis
sid , 50
Ketunpyyntiopas, kirj. Edvard Koponen, sid 1.00
Kirjanpito-opas, tehnyt Juhana Toiviainen, nid. .76
Kirjanpito, kauppaopistoja varten, kirj. I. Kovero 1.50
Kanojen hoito, kirj. Matti Järvi .76
Keittokirjo, kirj. Mina Wall, sid 2.00
I •
Lumikenttien lytär, Bcikkailuromouni AlaskoBto, kirj. Jock London,-
sid 1.25
Lastenkirja, lukukirja kouluihin jn kotiin, sid. 1.16
Luonnontieteiden voittokulku, Tietooarre, kirj. Launhardt, sid 50
Luokkien sota, kirj. Jack London, nid.. 05
Lyhyt terveyuoppi naisille, kirj. t:rl Fr. Hovitz 3S
Merisusi, seikkailuromaani, kirj. Jack London, sid. 1.50
Maailmanrakennc, käsittelee maailmankaikkeutta, kirj. E. Bcchcr,
nid. 1.76
Mansaaren Tyttö, sotaromaani, kirj. Hall Calne, nid , 1.00
Mardin Eden, seikkailuromaani, kirj. Jack London, aid 1.50
Maapallon kehityshistoria, tietoaarre, kirj. Victor Modeen, nid .50
Moailmnnliike, tietoaarre, kirj. Albrecht Wirth, sid , 50
Maailman ovaruus. tietoaarre, kirj. Ttri J. Schrelner, sid .50
Maa ja Ihminen, tietoaorre, kirj. Alfred Kirchhoff, dd .60
Maanviljelyä Kemia ja Fysiikka, kirj. Arthur Rlndell, sid 1.75
Maanviljelysoppi, kirj. Suninen, sid .1.25
Murrosajan Laulujo, runokirjo, kirj. Aku Päiviö, oid 1.28
Nuoren Noiäen Terveys, lääketieteellinen kirjo, kirj. Kristine
Skjerve, nid. 1.00
Nolaten Sukuelo, kirj. Läöket. T:ri E . W. WreatHnd, nid. I.OO
Naisvoimistelu, kuvitettu opois, kirj. Elli Bjdrkstcn, nid. 1.00
Nainen jo Avioliitto, hyvä terveyeopilHncn kirjo, - kirj. Morgoret
Stephens, sid ..j............ |.5C^
honnut lukuunsa nähden, mutta on
suunnilleen sama kuin viime kon-ventsionille
koottujen tilastojen
mukaan ilmeni eli noin kolme tu­hatta),
on siltikin vielä heikkoa
käiTtännöffiseen kommunistiseen toi­mintaan
nähden ja että juurif teo­reettisen
selvyyden pohjalla käytän­nölliseen
taisteluun osanoton oikein
ymmäi:tämisen seurauksena on tin-kimättömänmiin
käsitettävä puolu­eemme
suomalaisen osan bolshevi-seeraamineo
seuraavan vuoden ajal­la.
A- T. Hill.
joutuvat olemaan haliämmilla
•aJtoilia ja äärimmäisimmän vaati-
; komissa oloissa-
Nora SeotiaB
s i^J^^asokiissa taaskin ollen kone-
37. pros., maan^nljelys 33
'fe4.1^:.T'^"'''^^*«t. 19 iros.- y,m.
i & o ^ . " ^ j ä ^ ^ t y ^ noin
fet -L ^°^ttiseno yhteiien rinta- iJ^S^Jsuna ÖUen C.L.P. "•poofa-
' " ^ f e T ^ * ^ vaitutoksellinen ase-
I f oaakonnan työläisten taloud* I I
MitS ymmärretäaA diktatuurilla?
Piti tehdä ensimäiseksi tällaisen
kysymyksen sen jälkeen kuin luin
Industrialistin no:n 124, jossa sot­ketaan
Hoitoruokalan lakkoa oikein
Industrialistin toimituksen voimal­la,
joka on rientänjrt Hoitoruokalan
"työnantajajoukon" avuksi, koska
tämä "joukko" ei omin neuvoin
näy voivansa tätä pulmaa ratkais­ta.
Mainitussa numerossa tehdään
avoin kysymys Vapauden toimituk­selle,
että kenen luvalla se on j u -
laissut Hoitoruokalan lakkoa kosJ:e-vat
kirjotukset, koska heiltä oli lä­hetetty
sähkösanoma, jossa kiellet­tiin
julkaisemasta mitään uutisia
mainitusta lakosta. Eikös olekin
kauniisti tehty, että' diktatuurillaan
<jota eivät» inuutoin ollenkaan hy­väksy)
halusivat tukkia tällä man­tereella,
ilmestyväin työväen sano­malehtien
palstat, että ei lakkoutn-neet
työläiset voiä ilmottaa kenel­lekään
siitä vääryydestä initä heitä
vastaan on tehty. Ja vielä nuo
Hoitoruokalan "joukot" kerskuvat
sHIä että he :iuin ovat- koettaneet
_ tehdä, vaikka eivät onnlstnneet-
EoinväliBissä liikehtijniBiEsä toloudd-j jjagj, komiministien lehtiin nähden,
Ueella j a p o l i i t t i s ^ aloBa* Icoten ainoastaan IndostriallEti takertui
H Jnuri seUaika työläisjouMcoa, Britanniasta y.m. ovat yleisiä^ky-symyksiä
joitten pohjalla taistelu
on keskitettävä. Edelleen Trades
and Labor Conventsionissa tulee
voimistuttaa koko maata käsittä­vässä
mittakaavassa tuo yhteisen
rintaman poliittinen koneisto, sekä
lujittaa kommunistinen johto, kuten
j o - o n enemmistössä maakunnissa,
Canadan työväenliikkeen kokonais-
Toimien ilmaisuksii ei • ainoastaan
kanBalliBiFBa, mutta myöskin kan-suuden
oli järjestänyt Fort Wil-liamin
englanninkielinen naisten o-sasto.
Huonoa ilmotusta voi pitää
syynä tilaisuuden epäonnistumiseen.
_ J.
*
"Hullu koira syo oksennuksensa
ja pesty sika rypee rapakossa",
kuuluu yksi Salomonin sananlaskuis­ta.
l^Tiille, jotka viime vuosien ai­kana
ovat tulleet seuranneeksi In-duEtriaBstin
täkäläistä "pää-raport-teria",
Äksämäen Jussia, hänen rää­vittömässä
workerspaartilaisten ja
kommunlstijärjestön parjaamisessa,
j a jotka muistanevat mitä meteliä
Jussi on pitänyt siitä kun "Cana­dan
suom. SOS. järjestö" liittyi
Workers Partiin ja lakltasi olemas­ta
OBUm propagandajärjestönä,
lienee huvittavaa lukea mitä Jus­silla
tällä kertaa on sanottavaa sii­tä
ihmeellisestä ja kaikkivoivasta
OBU:sta, jota hän ylisteli yleiste-lemästä
päästyäänkin, haukuskellen
"paartilaisia", että ne muuttelevat
nimeä ja nimenmuutoksella kalas­televat
kannatusta, kun sensijaan
OBU on se kraniittikallio, joka
ei huoju eikä horju, Icutistu eikä
kuole, vaan vahvistuu ja kasvaa
kuin Nurmijärvi.
Jussi, "Isän vanhinpoika", »värjö-tellesBään
käärinliinoineeii paarien
ääressä purkaa Industrialistin 120
nn"068a tunteitaan seuraavasti:
"Siitä saakka kun OBU Canadaan
perustettiin ja myös sitten kanna-tusrenkaita,
^kuten tänne Port Ar­thuriinkin,
joka on ollut suurin
ja voimakkain rengas Canadas-sa
— parina en simaisena i^o-tena
oli sen jäsenmäärä kokp
suuri —. Mutta mahtoikohan ym­päristön
ja paikalliset työläiset olla
siitä etukäteen niin tietoisia (oli­vat
kyllä, ainakin haukkumasi wor-kerspaartilaiset!),
että OBU on
syntynyt sairaista vanhemmista;
ettei se ole kovinkaan pitkäikäinen,
e t t ä on turhaa työntekoa sitä kan­nattaa,
koska taas kahtena viimei­senä
vuotena on jäsenmä&ä ren­kaasta
haomattavasti laskennt"»
"Perustamisesta saakka on jöt-knt
työväenliikkeen expiertit (!);
lausuneet cpä^irksiään OBUm ja
pen ren&aitten^ta^oftustaon ivaij^o-
Vaisaudesta. £jpäilyksissä^ ei he
ole harhaan ajaneetkaan, sen todis­taa
Jonkkojen Kikebtlmieet. On
Palkintona on lippu, Joka pitää
voittaa kolmena vuonna ennenkuin
sen saapi omakseen.
Viisi- ja kolmiottelussa annetaan
kolmelle parhaan tuloksen saavut­taneelle
yksityispalkinto. Samaten
juoksuissa saapi kolme ensimäistä
palkinnon.
Kilpailut alkavat kello 11 ap. ja
on kaikkien kilpailijoiden oltava
paikalla kello 10 op. Beaver Laken
haalilla.
Jokaisen seuran pitää lähettätV
yksi palkintotuomari ja liittotoimi- Naamioimiskoulu, opas moskeeraukseen näyttömöllIU, kirj. S. JuurU
kunnan ylituomari.
Toivomme runsasta osanottoa.
Urheilutervehdyksin
Voimistelu- ja arheilusenra Jehu.
Kalle Jalonen; Väinö Piispanen,
puheenjohtaja. kirjuri,
Vieras paikkakuntalaisille hom­mataan
vapaa asunto. Siitä on i l -
motettava kesäk. 8 päivään men­nessä,
osotteella V. Piispanen,
Worthington, Box 52, Ont.
VANHA SUOLA JANOTTI
Wienissä on äskettäin vietetty
häitä, jotka olivat huomiotaherät-tävät
sulhasen ja morsiamert iän
takia ja vähän muutenkin. Sulha­nen
oli Sl-Yuotias Mikael Neuvarth
ja morsian Sophie Reissuer, joka
hänkään ei ollut lapsenhuima enää,
sillä hän oli täyttänyt 77 ikävuot^
taan. Eivät he myöskään ensimäis­t
ä kertaa seisoneet yhdessä alttarin
ääressä, sillä he olivat aikaisemmin
olleet naimisissa, mutta sitten olleet
erossa kokonaista viisikymmentä
vuotta.
Ensimäisen kerran menivät he
naimisiin 1864, juuri vähää ennen
kuin Neuvarthin täytyi lähteä Tans­kaa
vastaan käytyyn sotaan. Hä­nen
palattuaan elivät he yhdessä
'kymmenen vuotta, kunnes mies läh­ti
kotoaan tahtomatta palata ta­kaisin.
: Silloin vaimo pyysi ja sai
eron sekä meni uusiin naimisiin.
'Leskeksi joutui hän 42 vuotta myö­hemmin.
Sillä välin oli Neuvarth
mennyt uusiin naimisiin entisen vai­monsa
sisaren kanssa, joka kuoli
jokseenkin samoihin aikoihin kuin
'Sophien mies.
Joku aika sitten palasi mies en­simäisen
vaimonsa 'luo. Entiset
aviopuolisot eivSt olleet nähneet
toisiaan vuoden 1874 jälkeen. Mies
pyysi vaimoaan unohtamaan entiset
vanhat vihat ja vielä kerran koet­tamaan,
avio-onnea hänen ka;i8B8an.
Ja kuten edellä on sanottu, ei vai­mo
ollutkaan siihen haluton.
oja, nid. 76;
Napoleon III vollankoappaus, kirj. Karl Marx, nid .70»
Pelriponnesolais sota, kirj. Emel Hardh . i . . , . . . , , . , . , . . . , . . . . , . , . , . 1.8B
Palkkotyö jo» Pääoma, kirj. Kori Marx , 25
Pakk'opaita, kuolemottomuutto tutkivo vankiloromoonl, k t j . Jock
London, sid. ,
Perheen, YksltyisomaiBUuden jo Voitien Alkuperä, kirj.V F." Engels^
n •': ,..„ i,0g
Puna nen Taara, kertomus.nykyisestä Venäjän maoBto, nH .26
PcOikkatautI, kirj. Nikolai Lenin, nid. ,.„ RQ
Perustuslain Olemus, kirj. O. Saari .,...„., " 'm
Pieni MehilälBkirjo, kirj. Mikko Ukko .Z".'.!'™:^!Z ils
Rikosromöni Wo8hingtoni8to. kirj. E. S., nid. .|B
Ranskan Kflnsalaissota, kirj. Karl Morx, nid 36
Rakentaja Solnes, kirj. Henrik Ibsen 1,25
Sosialistisen Filosofian Juuret, kirj. Frietrich Engels, nid. 40
Seikkailuja Tibetlssä, tutkimusmotkakertomuB, kirj. Swen HedinTeld! liso
Sairas Lapsi, lasten terveyshoitokirjo, kirj. Buoteoloinen, sid. 1.25
Sotamuistelmoni, kirj kenraali Ludendorff, sid 2.50
Suomen Kielioppi, kirj. E N . Setälä, sid ?s
Sosialidemokratfa ja Sosfalismi, kirj. K. W. Silverborg, nid .30
Sata kuusikymmentä ohjetta lasten toudelOBO, kirj. T:ri Jules
S u k u p Ä ä m ä n Tei^eysöppi;'kirjrM^^^^
Telinevoimistelu I, kuvitettu, kirj. Väinö Loherraa .. J 1 on
Telinevoimistelu II, kuvitettu, kiij. Väinö LahermS ! i S
Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. T:ri Pirilä, nid;":::::::::;:::::::::::::;
Tcollisuusunlonismi -Amerikassa, hyvS vihkonen . , IB
Tiede ja Vallankumous, mainio teos, kirj, Ernest Untermnn;* nid! 'öO
Tahdon kasvattaminen, k rj. Julo Payot. nid. t nn
Tähtitiede, kirj. Simon Newcomb, B i d : . . . . ! . . . ' { 'S
Työmiehen TalouBoppia, kirj; O. W. Kuusinen, nid'."";;;":;;"'.!";;;;;;;;; !5U
Työväen Urheilulehden sidottuja vuosikertoja 1921. 22 ja 23 2 SU
Terrorismi jo KommuniBmi, kirj. Leon Trotsky, niä , !!!.!! !50
Tuhloajapoika, mooilmonkIrjalliBUUB romani, kirj. HoU Caine, nid. 1,00
Uusi Lääketiede, kirj, Louis Kuhne 2.25
Voimisteluohjelmio I, kirj. Arvo Vartia, nid, ...1.00
Voimisteluohjclmio II, kirj. Arvo Vartia, nid i.oo
Vaimo, jonkas minulle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Calne, sid. 2.60
Valkoinen Profetta, romani engl. siirtomaapolltikosta, kirj. Hall
Caine, sid , , ^.2.50
Vaaliheimolaiset, valitut teokset, kirj. J. W. voii Goethe, nid;;!;!!;.~.^^^ ^'oo
Ylös Helvetistä, kirj. Konrad Lehtimäki, nid. , 1.75
Yleinen johdatus luonnontieteiaiin, tietoaarre, kirj. Th. H . Huxley! '
••••• • .50
Ylläolevan lisäksi voi Vapauden konttorista tilata WATEBMANS
FOUNTAIN KYNIÄ, joiden hinnat ovat $2.76, $4,00, §6.00 ja ?7.00.
Kirjekuoria, kirjotuapaperia y.m. rihkamaa niinikään on Baatavissa.
KoeavioIHttoja
Muuan Delawaren valtion senaat­tori
on täysin vakaviEsaan tehnyt
ehdotuksen koeavioliittojen käytän­töön
ottamisesta. Hänen ehdotuk­sensa-
makaan asia järjestettäisiin
niin, että vuoden kulnttjia häistä
aviopuolOIa olisi oikeus erota- toi­sistaan,
tai ; lopullisesti vahvistaa .a-vipiiittonsa.
Jos he valitsevat jäl­kimäisen'vaihde-
ehdon, ei heillä oli­si
enää myöhemmin oikeutta ottaa
avioeroa.
Leichnerin kasvomaaleja, 8 lajia yhdessä, hinta ,„.,02.5O
Steinin kaoyomaaleja, 9 lajia laatikossa, hmta 1.00
Wheat Croft, juoksevaa puuteria kaulaan, käsiin, rintoihin ym. .„...,, .75
Liquid Eouge, juoksevaa poskipunaa, erittäin hyvää ..it^lnnU^, .50
Posklraaalla, kuivaa, eri värejä ; „.. AO
'v40
.75
.76
Vaaleaa ja vaaleanpunaista kasvopnuteria
Partakarvaa, tummänruBkcaa, rnekcaa, vaaleanruBkeaa, tumman-;
harmaata, muBtaa, vaalean harmaata j a punasta, jaardi
Tehkää tilaukset osotteella ,
Bos 60, SUOBUEY» Otit,
• -Mm
» l i »
. , • ti "
\ ^' Hm