Vapaus, April 29, 1922

              I^YöLl I S I L L Ä ON: YKSI VIHOLLINEN! YKSI TAISTELU! SIKSI: YKSI PUOLUE! YKSI UNIO! YKSI RINTAMA! YKSI PÄIMMEÄI
jVöVÄEN VAPAUTUS TAPAH-JUU
SEN ITSENSÄ KAUTTA!
VAIN JÄRJESTYNEENÄ VOI
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAAI
Lauantaina, huhtik. 29 p. Saturday, April 29. VI Vuosikerta-VoL VI
Yid„valUin hallitukeen luovutta­jasta
$20,000,000 laiva- ja rau-latietrustit
rosvonneet $14,000,-
000 «kuletujpalkkioina». Venäläis­ten
laivain ei sallittu kulettaa
näitä elintarpeita ilmaiseksi.
Chicago. — Venäjän Avnstiaksen
Amerikan Komitean sihteeri A. W.
Eicijer sanoo amerikalaisten rauta­tie
ja laiva trustien ahmineen $14,-
•000 000 siitä $20,000,000 jonka
Yhdysvaltain kongressi luovutti Ve-
:näjän nälänhätäisten avustamisek^
si Ja tämä kaikki on tehty, sa­malla
kun Venäjän hallituksen lai­voilta
kiellettiin oikeus ilmaiseksi
•. kulettaa noilla varoilla ostetut elin­tarpeet.
• _
Ricker sanoo, että Venäjällä on
•tuhansia laivoja jotka soveltluvat
valtameriliikenteeseen ja riittävä
määrä kyvykkäitä merimiehiä. Ja
jos meidän hallituksemme olisi sai-,
linut, olisivat venäläiset laivat mie-lihj-
vällä suorittaneet kuletuksen i l ­maiseksi,
mutta sen sijaan, että tätä
olisi sallittu, riisti meidän hallituk-,
semme noin $7,000,000, minkä Ve­näjälle
ostettujen elintarpeiden ku-letus
meritse maksaa, ja antoi sen
Jaivakomppanioille.
Mainitun yhdistyksen sihteeri-ra-
.hastonhoitaja James H. McGill vaa­tii
Hooverin sabotaasin lopettami­seksi
Venäjän nälänhätäkysymykses-sä
kongressin toimeenpanemaan tut-kiffiljksen,
koska Hoover selittää sa­nomalehdissä
Venäjän nälänhädän
päättyneen, ja kuitenkin kehottaa
yleisöä lahjoittamaan varojaan
Amerikan avustushallinnolle.
- V
Bote Fahne Berlinin kolmikonfe-renssista.
Työväenluokan suurin tragedia
on siinä, että osa siitä on vielä sy­västi
porvarillisen ideologian vai­kutuksen
alaisena. Eikä ole suin­kaan
sattumaa, että juuri mahta-vimmilla
imperialistisilla valtioilla
on vanhoillisin työväenluokka. Nä­mä
valtiot harjoittavat siirtomaa-ryöstöpolitiikkaa.
Ne «hallitsevat
niailmaa». Ne sortavat miljoonia ja
taas miljoonia. Ne plaristavat täs­tä
valtaisesta veri-, ,.lihas-, hermo­ja
hikivaltamerestä loistavan kultai­sen
mehun. Ja porvariston trusti-mainen
valtiollinen organisatio —
suurvalta, tämä porvarillisen jär­jen
korkein ruumiillistuma, tämä
sortajain pyhä «isänmaa» — saat­taa
«omille» työläisilleen, «jalom­man
rodun» työläisille viskata jon­kun
luun. Siinä ei ole mitään |us-kallettua.
Päinvastoin: se on kul­mainen
kahle, joka sitoo työläisen
yllä lujlmmin kapitaaliin,^ hänfen
vallankumouksellinen innostuksensa
Iierpoutuu, hän harrastaa etuyhteyt­tä
kapitaalin kanssa, hänen kansain-
Täiinen proletaarinen yhteytensä
btkee.
Tämä proletariaatin jatkuvain
"arrastjsten ja ajoittaisten yhteis-
«Jujen välinen ristiriita kansallisten
Mokkien kanssa heijastuu edelleen
proletariaatin erisuuntaisissa järjes-
«iäsä. Mutta löytyy kuitenkin va­nnomia
päivänharrastuksia. Ja juu-
^ tällä haavaa on tilanne sellai-
"«1. että nämä päivänharrastukset
J^at kansainvälisiä. Kaikkialla on
öpitaali yleishyökkäyksessä: Eng-
«''nissa ja Amerikassa, Saksassa ja
^•tela-Afrikassa, Tanskassa ja Rans-
*^a, Italiassa ja Belgiassa. Nämä
Oäiasiat tekevät proletaarisen
joakkomobilisoinnin ehdottomaksi
Jttamättömyydeksi mikä kaikista
'^sJisista huolimatta- on ajetta^
'api- Ja toiselta puolen juuri sen
«a. että tämä työväenluokan päi-aaharrastusten
muoto on vallanku-
^»•^'«Uisen kehityksen linjalla,
^vaatu luokkataistelua, joka fe-
J lopiun kapitaalin ja työn väli-etuyhteisyydestä,
juuri sen
«a saattoi työväenluokan vallan-
2^^1men elimistö. Kommu-jT^
n Internationale tehdä aloit-
^tamit^'"
kansainvälisen konferens-ttiDiv
alkoi pahoilla en-
Cflli ^.^«yttä^ä puhe,
yhtä hyökkäävä kuin her-
Ruotsin sosialidemok-ratinen
poliisihallitus
Kuten jo on mainittu, pyysi to­veri
Allan Wallenius Ruotsin hal-litjakselle
osoittamassaan kirjelmäs­sä,
että häneen kohdistunut kar-koituspäätös
— joka viime kesänä
annettiin n.k. valtiopetosjutun yh­teydessä
— sekä siihen liitetty 6
kuukauden vankeusrangaistusuhka
siinä tapauksessa, että hän palaisi
Ruotsiin, perulutettaisiin.
Ruotsin hallitus on anomuksen
johdosta tiedustellut ylimaaherran
mieltä ja tämä taas puolestaan po-liisi-
indendentti Hallgrenin, joka
puolestaan on ehdottanut anomuk­sen
hylkäämistä sillä perusteella, et­tä
Wallenius olisi sekaantunut
Ruotsin poliittisiin asioihin. Tätä
väitettään on poliisi-intendentti tu­kenut
vain muutamilla Politiken- ja
Stormklockan-lehdissä olleilla artik­keleilla,
joilla ei kuitenkaan, kuten
tukholmalainen toverilehti huomalat-taa,
ole sellaista luonnetta, että
niillä voitaisiin kohtuudella perus­tella
väärillä syillä syntyneen kar-koituspäätöksen
edelleen pysyttä­mistä.
Tästä huolimatta on Ruotsin hal­litus
kuitenkin . hyljännyt VValleni-uksen
anomuksen. «Tällä on se
osoittanut raskaiuttavaa alistuvai­suutta
alemmilleen, periaatteesta
sosialistivihamieliselle poliisilaitok­selle,
joskin se käy yhteen sen po­liisiviranomaisten
puolustamattomiin
esiintymisiin kohdistuneen laimeu-den
kanssa, jota hallitus on aikai­semmin
osoittanut esim. (aiheetta
väkivaltaisesti hajoitetun) työttö-mäin
mielenosoituksen yhteydessä
j a viimeksi niinikiiän raa'asti hajoi­tetun)
naisniielenosoituksen yhtey­dessä
», huomaluttaa Politiken.
—:—-o r—
PUTOSI KUUDENNESTA KER­ROKSESTA
LOUKKAANTU-MATTOMANA
Tahtovat boonuksen
säilyttämistä
Ottawa. — Parlametissa olevat
työväened. ovat saaneet useitten It­senäisten
työväenpuolueeseen kuu­luvien
järjestöjen päätöslauselmia,
joissa päätöslauselmissa työväen
parlamenttiedustajia keho itetaah
parlamentissa taistelemaan siviili­palveluksessa
olevien työläisten boo­nuksen
säilyttämisen puolesta. Toi­sia
päätöslauselmia, koskeva työvä-enedustajan
-nimittämistä Canadan
kansallisen rautatien johtokuntaan,
jota työväenjärjestöt vaativat on
niinikään lähetetty parlamentissa
oleville työläisten edustajille.
Vähäänpä Itsenäinen työväenpuo­lue
tyytyykin, mutta tuskinpa ne­kään
pienet vaatimukset läpäisevät.
t— o
Tshitserin lähettänyt Puolalle an-karasanaisen
nootin sen johdosta
että Puola allekirjoitti saksalais-venäläistä
rauhansopimusta tuo­mitsevan
nootin.
Montreal. — Tässä piirissä val­linneen
ankaran tulalen aikana,
pyyhkäisi tuulenpuuska työmies L.
V o r e n rakenteilla olevan Ne\v
Mount Royal hotellin -kahdieksannes-ta
kerroksesta alas. Hän putosi
toisessa kerroksessa olevaan sement­ti
formnun. Sairasvaunu toimitet­tiin
heti paikalle ja mies käveli sii­hen
itse, mutta sairaalassa toimite­tussa
tarkastuksessa hiuomattiin
mies täysin vahingoittumattomaksi.
ra Poincaren parlamentti- ja parla­mentin
ulkopluoliset puheet, vaikut­ti
kuin kaasupommi. 2i internatio-nalen
selitys kaikui kuin olisi se
ollut täydellinen aseidenlasku 2 in-ternationalen
edessä, McDonaldin
puhe, , joka kristillis-humaanisella,
pasifistis-moraalisella s ä v y l l ä än
muistutti englantilaisten valtiomies­ten
puheita, sisälsi kaiken vanhan
ärinän Georgian vapauttamisesta,
vapauksista ja oikelaksista, joiden,
taakse — tosin ilman että puhuja
sitä hoksasi — kätkeytyi Kaukaa­sian
nafta, kuraarimyrkky ja kapi­talistiset
tykit. Saksan sosialidemok-ratit
lankesivat kontilleen Belgian
entisen ministerin eteen ja seurasi­vat
johdonmukaisesti «hyvityspoli-tiikkaa
». Kuva oli surullinen. (Voi­tetun
maan oikeistososialistit mate­lemassa
voitta jamaan kellokkaan ja­loissa!)
Yhteinen rintama oli uhat­tu.
Proletariaatin yhdistyminen oli
vaarassa.
Tapahtui kaikesta hlaolimatta kui­tenkin
käänne. Niin suuri on het­ken
hätä, niin selvä on suuren pro­letaarisen
mobilisoinnin välttämättö­myys,
että yhteisen rintaman vihol­liset
kävivät taistelussaan erimieli­siksi.
Julisevät vakuusvaatimukset
vaimenivat hiljaisemmiksi: 21 In­ternationale
teki jälleen yhden
käänteen Bauerista Fritz Adleriin.
SerraH tuki ja Radek korosti tätä
dialektista käännettä. Tällä tavoin
syntyi uusi tilanne, joka on pal­jon
Elaotuisampi asian myöhöisem-mälle
kehitykselle. Kiivaista väitte­lyistä,
häilyraiästä ja kommunistien
taistelusta yhteisen rintaman aabo-teerausta
vastaan luontui esiin yh-teiarintaman
•älttSmSttomyya. Ja
se on kaikesta huolimatta ajautuva
läpi
Genoa. — Tshitserin on lähettä­nyt
ankarasanaisen nootin Puolalle
viime tiistaina, sen johdosta että
Puola allekirjoitti yhdessä liittolais­ten
kanssa nootin, jossa tuomitaan
venäläis-saksalainen sopimus. Tshit­serin
sanoo tämän toimenpiteen
Piaolan taholta rikkovan suoraan si­tä
sopimusta, joka tehtiin Neuvos­to-
Venäjän, Puolan, Latvian ja V i ­ron
kesken Riikassa maalisk. 30
p., ennen Genoan konferenssia jon­ka
sopimuksen mukaan nämä val­tiot
lupautuivat työskentelemään
sopusoinnussa Genoan konferenssis­sa,
ja jonka mukaan edellämaini­tut
valtiot lupauöaivat painosta­maan
Neuvosto-Venäjän tunnusta­mista
Genoassa, Samoin väittää
Tshitserin Puolan toimenpiteen rik­kovan
venäläis-puolalaista rauhan­sopimusta,
jossa kumpikin sopimus­valta
tunnustaa toisensa sluverine-teetin.
Tätä"Puolan esimerkkiä seu­raten
olisi Neuvosto-Venäjällä oi­keus
kieltäytyä tunnustamasta mi­tään
Puolan ja -muitten valtain kes­ken
tehtyjä .sopimuksia, jotka eivät
ole sopusoinnussa Venäjän etujen
kanssa,
Tshitserin lalasuu edelleen, että
Puolan toimenpide antaa Venäjälle
oikeuden julistaa mitättömäksi kaik­ki
Venäjän ja Puolan väliset sopi­mukset.
Venäjän ulkoministeri vaa­tii
Puolalta tyydyttävää selostus­ta
toimenpiteensä johdosta.
Kun Neuvosto-Venäjällä on voi-makkaitä\^
punaisen armeijan osas­toja
Puolan rajoilla, pidetään Tshit-serinin
noottia vakavana ja suur-merkityksellisenä.
Sanoo niiden vastustuksen Venäjän
y h t e i skunnallistuttamisohjelmaa
vastaan vaikeuttavan neuvottelu­jen
edistymistä.
Yhdysvaltain lähettiläs
esitellyt itsensä
EbertOle
Gehoa. — Venäjän ulkoministeri
George Tshitserin tiistaina Associa­ted
Pressille antamassaan haastat­telussa
sanoi liittolaisten vastlustuk-sen
Venäjän yhteiskunnallistutta-misohjelmaa
vastaan olevan pää­syynä
konferenssin rakentavan työn
edistymisen '^^äonnistumisessa.
«On ilmeistä», lausui Tshitserin,
«että pääasiallisina vaikeuksina Ve­näjän
rauhan ja yleisen uudestaan-rakentamisen
tiellä on muutamien
entisten omistajien itsekkäät vaati­mukset
Venäjällä oleviin omaisulik-siin.
«Meidän virallisen esityksemme
ja minun kirjeeni välillä Mr. Lloyd
Georgelle, joita väitetään ristirii­taisiksi,
ei ole olemassa mitään
eroavaisuutia. Virallisessa nootis­samme
me ainoastaan viittasimme
ulkomaalaisten omaisuuden palaut-tamiskysymyksen
käsittelyyn. Kir­jelmässäni
Lloyd Georgelle minä
mainitsin, että ulkomaalaisten omai­suus
palautetaan mikäli se on mah­dollista.
Meidän virallisessa kirjel­mässä
selitetään, että tämä on mah­dollista
vain sikäli, mikäli se ei ole
ristiriidassa meidän yhteiskunta- ja
taliJosjärjestelmämme ja meidän
peruslakimme kanssa.
Venäjä pitää lujasti kiinni suvere-
'^iteetistaan.
«Onhan selvää että meidän on
pidettävä lujasti kiinni suverenisis-ta
oikeuksistamme Venäjän uudes-taanr-
akentamiskysymyksen yhtey--
dessä. Ja täten, luovuttaessa enti­sille
omistajille heidän omaisuuten­sa
takaisin, se voidaan tehdä aino­astaan
sopiusoinnussa meidän perus­lakimme
ja yhteiskuntajärjestel­mämme
periaatteitten kanssa.
Edelleen minä mainitsin kirjel-mä.
ssäni Lloyd Georgelle, että en­tisten
lomistajain omaisuuksien pa­lauttaminen
tapahtuu neuvottelujen
kautta joko yksityisesti heidän ja
neuvostohallituksen välillä, tai sit­ten
tässä konferenssissa sovitun pe­riaatteen
mukaisesti. Tämäkin seik­ka
selostetaan lähemmin meidän
maanantaina tehdyssä virallisessa
esityksessämme. Meidän hallituk­semme
on pätevä päättämään min­kälaisissa
tapaluksissa omaisuuksien
luovuttaminen on sopusoinnussa
meidän lakiemme kanssa.
«Venäjä on mennyt pitkälle
myönnytyksissään, mutta se ei voi
palata vanhaan yhteiskunta- ja ta­lousjärjestelmään.;^
o-
Shanghain postityöläi-set
lakkoutuneet
Shanghai. — Neljäsataa Shang­hain
postilaitoksen työläistä on
mennyt lakkoon, saattaen siten ti­lanteen
entistään sekavammaksi, jo­ka
sentähden, että säännöllistä ju-naliikettä
ei ole voitu pitää yllä
rautatien rikkomisen takia, on en­nestäänkin
ollut kaaoksessa. Sota-to'imenpiteet
etelän ja pohjoisen vä­lillä
ovat tekijöitä rautateitten sär­kemiseen.
Työpäivän pituus ja palkkakysy­mys,
kuin myöskin se, että posti-työläiset
ovat olleet pakotettuja pa­nemaan
säiistönsä postipankkiin, on
aiheuttanut lakon.
o———'
Työväenpuolueen edustajan päätös­lauselma
hyväksytty. Hallitus
velvoitetaan toimenpiteisiin.
Ottawa. — Työttömyyskysymyk­sen
käsittely, otti Suurimman osan
aikaa maanantain iltapäivän istun­nosta.
Keskustelun pohjana oli työ­väenpuolueen
edustajan J, S.
Woodsworthin päätöslauselmaesitys,
jonka parljfmentti hyväksyi. Laki­esitys
kuuluu: «Että koska tämän
edustajahuoneen mielipiteen mu­kaan
työttömyys on mitä laajimmal­le
levinnyt Ja koska klunnat ja maa­kunnat
ovat kyHenemättömiä käsit­telemään
tilannetta, on näin ollen
suotavaa, ottä federaalihallitus
suunnittelee joitakin keinoja ase­man
käsittelemiseksi' tehokkaasti.»
"Keskusteltaessa kysymyksestä,
pääministeri King painosti, että
työttömyyden ratkaisu kuuluu ensi
kädtessä yksilöille (?), sitten kun­nille,
sen jälkeen maakunnille ja
vasta viimekädessä federaalihallitiuk-selle.
Useat edustajat painostivat
kuitenkin, että federaalihallituksen
on ryhdyttävä lainlaadinnallisiin ja
muihin tilanteen vaatimiin toimen­piteisiin
työttömyyskurjuuden pois­tamiseksi.
•
Pääministeri King ilmoitti parla­mentille
keskustelun kuluessa, että
työministeri tulee mahdollisesti .kut­sumaan
maakiannat jonkinlaiseen
konferenssiin ennen vuoden loppua.
Meighen vastusti lakiesitystä.
Ajojahtia Tunissis-sakin
Berliini. — Amerikan lähettiläs
Alansom B. Houghton^ esitteli itsen­sä
lauantaina Saksan presidentti
Ebertille. Lähettilään mukana pre­sidentin
puheilla oH hänen sihtee-rinsä
Pennoyer, Johnson ja Wil­son,
sekä eversti Cox ja luutnantti
Beeler. Lähettiläs Houghton tervehti
presidentti Ebertiä lämpimästi ja
ystävällisesti, johon presidentti
Ebert vastasi, esitellen apulaisen­sa.
Lähettiläs ja presidentti kes­kustelivat
pääasiallisesti Yhdysval­tain
ja Saksan välisistä suhteista ja
politiikasta.
_ o-
Satamatyöläiset olivat
laivan saapuessa
lakossa
O lie HS
Parlamentti kumonnut kieltävän esi­tyksen.
Montreal. — Kun Canadan Höy­rylaiva
Linja nimisen komppanian
rahtilaiva Bilbster saapui maanan­tai
aamulla Montrealin satamaan,
ollen se ensimäinen valtamerilaiva,
joka tällä purjehduskaudella tänne
saapui, niin satamatyöläisiä el ol­lutkaan
saatavissa; jotka - olisivat
ryhtyneet purkamaan laivan 7000
tonnia käsittävää hiililastia. Sata­matyöläiset
olivat menneet lakkoon,
koska eivät voineet hyväksyä työnr
antajain^tekemää palkan alennlasta,
joka olisi ollut 10 senttiä tuntia
kohden. Laiva tuli Norfolkista, Va.
Ottawa. — Parlamentin alahuo­ne
kumosi 142 äänellä 59 vastaan
liberaalisen edustajan McMasterin
esityksen etteivät ministerit saa
kuulua sularten korporationien hal­lintoihin,
kaikki liberaaliedustajat,
lukuunottamatta esittäjää, äänestä­en
esityksen kumoamiseksi, prog-ressiivit
äänestäen sen puoLesta.
Väittely esitykse.stä oli mielen­kiintoinen.
McMaster selostaen
kuinka turmiollista on, että halii-tusministerit
kulaluvat suurten kor­porationien
johtokuntiin, jolloin hei­dän
on mahdoton valvoa kansan
etuja.
McMasterin päätöslauselma kuuluu:
«Parlamentin alahuone^ on sitä
mieltä, että on yleisön edun kannal­ta
toivottavaa, että kaikkj kruunun-ministerit
virkaan asöaessaan eroa­vat
kaikista sellaisista toimista, ku­ten
pankkien, luottbkomppaniain,
vakuutusyhtiöitten, liikennelaitosten
ja suurten yleisten korporationien
hallinoista, ja että ministerit voi­vat
kuulua muitten, paitsi yllä mai­nittujen
korporationien baUintoihin,
Konservatiivipuolueen j o h t a ja
Meighen vastusti lakiesitystä, sano­en
sen tuovan uuden periaatteen sii­hen
politiikkaan mitä hallitus on en­nen
noudattanut. Hänkin ollen sitä
mieltä, että työttömyyskysymyksen
ratkaisu Iflauluu yksilöille, kunnille
ja maakunnille ja Dominion hal­litukselle
vasta viime kädes.sä.
Toinen työväenpuolueen edustaja
Wm. Irvine Calgarystä sanoi ette
näy mitään merkkejä että kesä tu­lisi
lieventämään työttömyy.skur-juutta
ja ennusti en.5i talven ole­van
yhtä kurjan kuin edellisetkin,
ellei kurjempi.
Päätöslaiaselma kuitenkin hyväk­syttiin,
useitten konservatiivien ää­nestäessä
sitä vastaan.
Tunisin poliisioikeus on maalisk.
18 pnä tuominnut toveri Louzonin,
Tunisin kommunistiliiton sihteerin,
8 kuukajudeksi vankeuteen ja sak-koihin,\
sekä erään toisen sikäläisen
toverin 5 kuukaudeksi ja niinikään
sakkoihin. Entä heidän rikoksen­sa?
Joitakin kuukausia sitten teki
Ranskan kommunistipuolue sikäläi­sen
kommunistiliiton kanssa sopi­muksen
tehokkaamman propagan­dan
harjoittamisesta ranskalaisessa
Pohjois-Afrikassa. L'Humanite-leh-den
Huovutettua tarkoitusta varten
vissin vararahaston voitiin Tunisis­sa
ruveta-julkaisemaan kommunis­tista
sanomalehteä, joka .ilmestyi
arabiankielellä ja jossa alkuasuk­kaita
kehoitettiin valvomaan etu­jaan
ja oikeuksiaan ja siinä tarkoi­tuksessa
liittymään Kolmnnteen In-ternationaleen.
Mutta sikäläiset po­liisiviranomaiset
lakkauttivat leh­den
heti kohta kun sen ensimäi­nen
nurt^ero, minkä alkuasukkaat
ottivat vastaan suurella innostuk­sella,
oli ilmestynyt. Nyt julkaistiin
lehti toisen nimisenil. Mutta sekin
lakkautettiin heti. Koe toistettiin
vielä kolmunnonkin kerran, mutta
sitten oH sikäläisten ' toverien vi­ranomaisten
raakalaismaisuuden ai­heuttamien
vaikeuksien tnkia hei­tettävä
kesken.
Mutta siirtomaaviranomaiset ei­vät
tyytyneet yksistään lehden lak-kalattamiseen.
Ajojahti oli Ranskan
siirtolaisministeri.9tön käsky.stä ulo­tettava
myös liiton mainittuihin toi­mitsijoihin,
jotka tuomittiin «rota^
vihan samoinkuin vihan lietsomises­ta
rikkaita vastaan». Tuomituista
arvostivat arabialaiset työläiset, var­sinkin
toveri Louzonia kommunis­tisen
kantansa takia .suuresti.
Pariisilainen toverilehti, joka ker­too
, näistä tapahtumista, huomaut­taa,
ettei tällaista attentaatia voida
kommiinistipuolueen taholta sivuut­taa
ilman päättävää vastarintaa.
Ranskan porvari.sto värviiä Pohjois-
Afrika.sta 200,000 värillistä sotilas­ta
— siinä riittävä syy, minkä ta­kia
kommunistipuolueen on kaikin
voiminsa jatkettava miltarismivas-taista
ja siirtomaakansain vapau­tuksen
puolesta > harjoittamaansa
propagandaa Pohjois-Afrikassa, var­sinkin
nyt, kun mainittujen tove
rien tuomitseminen asettaa koko
siirtomaakysymyksen entistä räike
ämpään valaistjukseen. — TKT.
Avustusta annetaan eltntarpeitten ja
koneitten ottoon. Ranskan ja
Englannin välit kiristyvät. Lloyd
George haluaa tietää Poincaren
viimeisen uhkauspuheen tarl<ot«
tuksen.
Saksalais-suomalainen
sopimus solmittu
Berliini. — Lauantaina allekir­joitettiin
täällä saksalais-suomalai­nen
sopimus, jossa säännöstellään
kahden maan väliset taloudelliset
suhteet. Sopimuksessa, joka on alus­tava
luonteeltaan, kumpikin puoli
myöntyy pikaisiin neuvotteluihin
laajemman ja yksityiskohtaisemman
sopimuksen aikaansaamiseksi.
käsittäen ettei kielto koske sellai­sia
yhtiöitä, jotka ovat hallituksen
muodostamia».
Kysymyksessä olevasta lakiesi­tyksestä
keskusteltaessa kävi ilmi,
että lukuunottamatta paria ministe­riä,
kaikki mulat kuuluvat erinäis­ten
korporationien johtokuntiin,
varsinkin oikeusministeri Sir Lomer
Gouin kuuluja monien suurimpien
korporationien johtokuntiin. Näin
ollen ministerit itse sekä hallitus­ta
kannattava liberaalipuolue vas­tusti
lakiesitystä kiivaasti, samoin
konservatiivipuolue äänesti sitä vas­taan.
O liisfä liiikbniiit
- Sjiperk-järveii:
Canadan hallituksen hinaaja-alus
kadonnut jäljettömiin miehistöi­neen.
Genoa. — Iso Britannia ja Italia
ovat epävirallisesti ilmaisseet ha­lunsa
avustaa Venäjää rahallisesti
elintarpeitten ja koneitten oston
suhteen, taipuen täten Tshitserinin
vaatimuksiin. Ranskan kanta tässii
asiassa on vielä epävarma.
Venäläiset ovat vastanneet liitto-laisten
tiedusteluun minkä kannan
Venäjä ottaa ulkomaalaisten omai­suuden
palauttamiseen nähden. Ve­näjä
käyttää esimerkkinä omaisuli-dcn
yhtciskunnallistuttamisoikeuteen
nähden seikkaa, että liittolaiset ovat
sallineet Tshekko-Slovakian kansal-listuttaa
yksityisomaisuutta ilman
korvausta ulkomaalaisille.
On ilmeistä että liittolaisten
myönnytykset Venäjälle, liittolais­ten
vaatimukset Venäjälle ja ei-hyökkäys
sopimus esitetään konfe­renssille
samalla kertaa joko hy­väksyttäväksi
tai hyljättäväksi.
Barthou kutsuttu Pariisiin.
Pariisi. — Ranskan edustajiston
johtaja Louis Barthou on kutsuttu
Pariisiin, tiedottamnan konferenssin
kulusta pUilmlnisteri Poincarello
per.ioonalli8cstl. Hän matkustaa lavi-antaina.
^ .. "
Pääministeri Poincaren uskotaan
valmistelevan noottia, jossa liittolai­sia
vaaditaan ottamaan keskjastelta-vaksl
venäläis-saksalainen sopimus,
mutta vastustetaan keskustelemasta
Saksan sotakorvaukslgtai ,/ ;
Lloyd George vaatii Ranskalla *
selitystä.
Genoa. — Lloyd George on kut-
.sunut liittolaisvaltajn ediustajain ko­kouksen
käsittelemään kysymystä,
mihin toimenpiteisiin ryhdytään sii-.
nä tapauksessa ettei Saksa kykene
makaamaan toukok. 31 p. lankeavaa
60,000,000,000 kultafrankin sota-korvalassummaa.'
Britannian päämi­nisteri
aikoo vaatia Ran.skan selit­tämään
mitä se tarkoittaa itsenäi­seen
toimintaan ryhtymisuhkauksel-la
Saksaa vastaan, jonka uhkauksen
pääministeri Poincare äskettäin te­ki
pitämässään puheessaan.
—..-.(|.—,1
il
Neliottelujen tiedetään johtavan
pikaiseen eopimulcseen.
Pariisi. — Täällä on herättänyt
suurta mielenkiintoa roomalaiskato­lisen
kirkon ja neuvostohallituksen
Genoassa olevan edustaji.ston neu­vottelut.
Huolimatta siitä, että tie-dot
neuvotteluista on virallisesti
Sault Ste Marie. — Se vähäi- selitetty perättömiksi, tiedetään nii­nen
toive mikä ensinnä oli halli­tuksen
hinaaja-aluksen Lambtonin
löytämiseen, on nyt annettu ylen
ja uskotaan sen hukkuneen lähellä
Caribou saarta Lake Siaperiorlssa.
Hinaaja-alus G. R, Gray läksi maa­nantaina
iltana täältä onnettomuus­paikalle,
etsimään hukkuneita ja
saamaan selvää onnettomuudesta,
jossa 13 henkeä menetti elämänsä
hinaajan mukana.
Yritys junan kiskoilla
suistamiseen epä­onnistui
Quebec, — Canadan Kansallisen
rautatien virkailijat ovat saaneet
selville, että viimeaikoina on .teh­ty
yrityksiä junain kiskoilta suis­tamiseen.
Etenkin vanhalla Lake
St. Johnin rautatielinjalla Quebecin
ja Chicoutimin välillä on sellaisia
yrityksiä tehty. Lauantaina, ktin
Chicoutimin expressijuna oli 6aa-punlut
lähelle St, Raymondia, kii­täen
terävässä mutkassa, jossa kum­mallakin
puolen' on korkeat kakku­lat,
veturinkuljettaja pysäytti ju­nan
niin äkkiä, että junassa olleet
matkustajat lensivät istuimiltaan.
Toimitetussa tarkastuksessa Uaor
den johtaneen suotuisiin tuloksiin ja
sopimus allekirjoitjasta vailla.
Genoan konfrenssin alkupäivinä
vieraili Genoan arkkipiispa, jonka
tiedetään olleen vatikaanin edusta-janaj
Venäjän ulkoministeri Tshit­serinin
ja S3k.<?an ulkoministerin tri
Ratheneun luona. Tätä vierailua pi­detään
merkittävänä. Tiedonantojen
mukaan on vatikaani suostuva tun­nustamaan
neuvostohallitiaksen, vaa­tien
vastapalkkioksi lupaa lähettää
Venäjälle ' roomalaiskaioolisen kir­kon
työntekijöitä. Vaikkakin bols­hevikit
ovat välinpitämättömiä kirk­koon
ja uskontoon nähden, katso­taan
kuitenkin heidän olevan haluk­kaat
ottamaan etuja siitä vaikutus­vallasta,
mikä roomalaiskatoolisen
kirkon tunnustuksella sillä on.
Venäjän edustajisto on virallises­ti
kieltänyt neuvottellajen vatikaa--
nin kanssa olevan käynnissä.
mattiin, että radalle oli vanhoista
kiskoista ja ratapölkyistä tehty ka­sa,
jolla kaiken todennäköisyyden
mukaan oli tarkotettu junan murs*
kaapiista. Radalla olevat pölkyt pit­kältä
matkaa menivät sirpaleiksi äk­kinäisen
pysähdyksen seurauksena,
mutta raskas veturi pysähtyi pai*
Icalle ja ketään ei loukkaantai^t.