Vapaus, February 18, 1926

              Torstaina, hehnik; 18 p;nä~-*rmir., teo. xo, ly^p
i i
mm
SÖSIAtlDEHOraumft JIÄIUOTTAMASSA A W HAJOTUSPO-TOLTTIIKKAA
Lehäellemme ]sh% A. liosovsld
viraUankamodksen
V nuiertamisrata ja Äärettömästä ter-
Torista sekä siitä .haolimatta, «ttä
fkommanistipaoliie -on estetty.. lailli-sesfi
loimhnasta, aqjasCi .^hteenino-tettu,
taisteliikelpoinen ja yhtenäi­nen
anunattiybdistyBliike.- , ^osiali-demokratian
vaikutus, .kaikilta val­koisilta
ballituksUta ilman poikkeus­ta
saamasta . tuesta Jinolimatta, <ei
ammattiyhdistyksissä ole suuri, ja
se9 vuoksi on -sosialidemokratia ai-
• kannt suunnitelmallisen kamppailun
'' haj<uttaakseen r:ammatilllsen^ liik­keen.
Se syyttää ammatillisen liik­keen
vasemmistojohtoa -siitä, «ttä
sen muodostaisivat alistetut kom­munistit
(mikä Suomessa merkit­see
samaa Jiuin > .vangitsemismää­räys),
ja siitä, *ttä se aUtuisesti
loukkaa sosialidemokraattisten .työ­läisten,
tunteita ja Ajattelutapaa.
Piakkoin pidettävän nmmnttjjäg-jestön
kongressin johdosta ovat so­sialidemokraatit
alkaneet liikehtiä
ja muokanneet Jjajoitustyön pohjan.
Joulnk. 30 p:nä pidettiin Jlelsingis-sä
jomuan .Bosialidemokiaattinen ko-kons,
minkä <o8anatt^'at olivat pää­asiassa
— ei-ammatillisesti järjes-
<yneitä työläisiä mutta sen sijaan
pölitikoitsijoita, tilaisuudessa'
käsiteltiin kysymistä «iicäjnitä 1^
taisi tehdä. Tämä Jfokous päätti'
erittää 'tulevalle kongressille .«eu-raavat
\ ^
sempiä vaatimuksia kapitaalille kuin'
ammatillinen järjestö, mikä on voi­maton
sen vuoksi, että häikäilemä­tön
Jcommnnistinen dU^tatuuri on
tehnyt lopun sosialidemokraattisen
tydväenaineksen politiikasta.
Konaiaanistien aktSvisnns ammatti­järjestöstä
«n kasvanut
samassa tahdissa kuin sosialidemo-kxaattien
psssiivisnuB. Kehityksen
kulkiessa tähän suuntaan on sosiali­demokratialla
odotettavanar täydelli-
;romahdns. Sosialidemokratia
i . ' On lopetettava. Jkaikki suhteet
' Punaisen Jjnmattlyhdistysintema^
tionaliin j a isen politiikkaan.
2. , Suomen ammattijärjestöä on
; orgänisatoorisesti l i i l s ^ y ä Amster­damin
interpoationaliin^::
' ~ 3 . Yhteistoiminta gnnaainliiton
• ."^otoimiston kanssa Genevessä.
4. Ammatttiäj^eston koiupressin
~ on valittava Jcbko Jkeakuakomitea eU
"^•^ V kä jätettävä gininkään edustAJan vaa­lia
yksii^isten ieoUisuusUittojen va-
Mani' , ,
6. Ammattijärjestpn Johtoon «n
valittava vakeäj , jotka eivät ole
konimunistisen v ^ alai^
sia.
^e.-.NkUei komgreasi hyvSksy näitä
vaatiidiukBia on sosialidemokraattis^,
^ ten jSsehten Jcäsiteltävä k g ^ n y s tä
. uuden "^ammattUfirjestgn' Juomisesta
luomeen.
^^^vc: :T vaatimusta^ :mitka
mitätön vähemmistö/ Joka toimii
«'demokraattisella" pohjalla; asettaa
ammatillisesti oxsanisoitujen työ-
Jläistett\ suurelle Joukolle.
Nämä ."demokraatit" haluavat
«toteuttaa uuden Järjestelmän, mis^
:-eaetaimisten oa' alistuttava vähem-'
miston valtaan
j a ssuavuttaakseen tämän syyttää
seiJulkisestiXininkä se luulee ^^I^^
Vän /sitä paremmin päinsä, kun
, "Tiedonantaja"^ , on lakkautettu,
suom. huom.) Suomen ammattijär­jestöä
siitä, että se lukeutuisi Pu-
^naiseen Ammattiyhdistysintematio-naliin,
vaikka se tietää, että organi-isatoorinen
suhde; viimeksimainitun
kanssa merkitsisi; Suomessa krimi-anaalista
rikosta. Suomen ammattir
järjestö ei lukeudu Punaiseen Am-mattiyhdistysintemationdliin,
' sen
(tietävät sosialidemokraatit varsin
, hyvin, mutta he vaativatkin _ luopu­mista
sen politiikasta, jc tämä on
varsin epäselvä käsite. Sosialide-mokraa^
t vaativat, että on lopetett-tava
englantilais-venäläisen komitea
an tukeminen, ts. taistelu eheydes­t
ä j a luokkataistelupolitiikasta. Ja
tehdäkseen kurssin muutoksen selr
vaksi asettavat he Amsterdamin ja
Geneven työtoimiston Punaista Am-mattiyhdistyainternationalia
vas-
• taan.'
' N ä i t ä uhkavaatimuksia on vähi­tellen
levitetty sosialidemokraatti­sen
lehdistön ja muun propagandan
j a agitation kautta. "Suomen So­sialidemokraatin'.'
jouluk. 12 p:n
numerossa oli artikkeli suurcmmoi-sella
otsikolla: "Kylliksi loukkauk­sia."
Tässä artikkelissa
kehotetaan työläisiä luopumaan
ammattijärjestöstä ja provosoi-
\ daan seuraavaan tapaan:
Sosialidemokraattiset työläiset a-fiettavat
itselleen välittömänä ja
kiertämättömänä kysymyksenä o-rman,
kommunisteista riippumatto­man
ammattijärjestön luomiskysy-myksen.
Suomen sosialidemokratian
on luotava itselleen oma ammatilli­nen
- järjestönsä, jonkd johtoon on
asetettava omia, vastuunalaisia hen-kiloit$^::
i^ Kaksi yhtenäistä ammatil-listt|/^
ybt«eliliitt^mää yhteisrintamas-
, alivoivat.; suomalaisissa olosuhteissa
^^{gttiaa voimakkaampia ja täsmälli­nen
Oli pitkän aikaa ollut poliittisesti
sairas ammattiyhdistysliikkeessä.
Tämä ""sairautta muistuttava passii-
•visnns- «n nyt mennyt niin pitkäl­le,
että on tehtävä leikkaus itsenäi­sen
sosialidemokraattisen toiminnan
pelastamiseksi kuolemalta j a tehtävä
mitä pikemmin. Sosialidemokraat­tien
taholta on ammattijärjestön
köngreB£älIe tehtävä sellaisia vaati­muksia,
että, ne voivat taata , so­sialidemokratialle.
Suomen suurim­malle
poliittiselle puolueelle (val­koisen
rväkivaltahallinnan ja ohra­nan
tahdosta, suom. huom.), vas-:
taavan, vaikutuksen ^ammatillisessa
liikkeessä. Ja tämän ilman epävar­moja
kompromisseja. Ellei näin
tapahdu, on '
•osialidemakraattisten työläisten he­ti
arottava ammattijärjestöstä
ja luotava oma Järjestönsä jonka
on liityttävä Amsterdamin interna-tiooaliin,
missä se voi saada mo­raalista:
ja. aineellista tukea. (Vain
kommunisteja ei saa kukaan a i ­neellisesti
tukea: se olisi valtiope­tosta,
£Uom. muist.)
Edellä oleva tuon ruokottaman
artikkelin selostus riittänee osoit-taaaaaa
^Jcylliksi Amsterdamin kan-nattajain
taktiikkaa; . Nuo / seitse­män
provokatoorista artikkelia vas­taavat
taiota provokatoorista artik­kelia,
. minkä ' sosialidemokraattisen
pirullisuuden loistoa kommentariot
olisivat omiaan ^väin heikentämään;
Soaialidemokraatteja ; ei kiinnosta,
mitä 'Suomen työläisten enemmistö
toivoo. \ He m i e l i v ä t s a a d a -oman
ammattUärJestonsä Ja saavuttaak-
'seen tämän ovat he valmiita ha­joittamaan
tiukasti -yhteenliitetyn
Järjestön Ja täten heikentämään
Suomen • proletariaatin vastustusvoi-maa.
Ja kaikkea tätä tehdään vain jot-ta
ihannoitaisiin Amsterdamia : ja
Kansainliittoa.
Valkoinen hallitas socialidemofcraat-.
tien tnkena
Jo puolitoista vuotta sitten koetti
Suomen sosialidemokratia hajoittaa
ammatillisen liikkeen, mutta isket^
tiin se silloin takaisin j a kärsi ras­kaan
tappion. Nyt näyttää se hank­kineen
hallituksen tuen alkaessaan
hyökkäyksen, joka saattaa johtaa
työläisten yhden osan vieroittami­seen
yhtenäisestä ammattijärjestös­tä,
elleivät eheyden ystävät Suomes­sa
— j a näitä on suuri enemmistö
— voi torjna Suomen amsterdami­laisten
suunnitelmia. - Suomi on hy­vänä
esimerkkinä Amsterdamin tak­tiikasta.
Useat eheyden vasemmis-toystävät
Englannissa saavat. välis-'
tä päähätssä, että kommunistit oli­sivat
vastuussa ammatillisen liik­keen
hajaannuksesta. Tosiasiat or
soittavat vastakohtaa^ , Komintern
ja Punainen Ammattiyhdistysiriter-nationali
ovat Amsterdamin monissa
järjestöissä suurina enemmistöinä,
mutta ne eivät ole ^ koskaan kehotta­neet
hajaannukseen, j a jos tällaisia
hajaannustendenssejä ilmestyisi;
tuomittaisiin ne päättävästi. Aivan
toisin menettelee II Intemationali
j a Amsterdam.
Suomen sosialidemokratia lupaa
työläisille Amsterdamin moraalista
}a aineellista tukea. Voidaanko tä­tä
tehdä ilman valmistavaa sopimus­ta?
Onko mahdollista, etteivät e-heyden
vastustajat, jotka ovat Ams­terdamin
Johdossa, tiedä mitäät^ täs­tä?
Elleivät he ole tietoisia tästäj
niin miksi Suomen sosialidemokratia
lupaa tukea Amsterdamin taholta?
Elleivät Amsterdamin intemationa-lin
johtajat ole myötämielisiä ha­jaannukselle;
niin miksi ovat he sit­ten
Tiedonantajassaan tammikuun
5 päivänä kirjoittaneet pienen uu­tisen
kriisistä Suomen ammattiyh­distysliikkeessä,
mikä. uutinen päät­tyy
seuraavilla kaksimielisillä sa­noilla,
mitkä yiittaavat hajaannuk­seen:'
"On otettava lukuun mahdollisuus,
että hajaannustyö, jota kommunis­tit
suorittavat .ammattiyhdistyksissä,
saattaa 'lopuksi johtaa hajaanuk-seen
ammattijärjestössä." ^ <
Suomen sosialidemokratia toivoo
voivansa onnistua
tdnä' siellä. .' Tietäessämme sen suu­ren
tehtävän, mikä L ,W, Wdlä pn
toisella puolen rajan, j a L W. Wm
olevan siihen kykenemättömän, o l i
syytä epäillä, ettei se tulia kyke­nemään
siihen täälläkään.. Kun tie.
simme,mil& tulee olemaan seuraus
kahden nnion ^ ö s k e n t e l y s t ä samalla
balkaniaoida Suomen työväen­liikkeen,.
^
mikä tapahtuisi poliisien, porvaril­listen
oikeusistuinten ja pakkotyön
avulla, mikä merkitsisi samaa kuin
mitä sosialidemokratia on harjoitta­nut
Jugoslaviassa, Rumaniassa ja
Bulgariassa: tukahuttaa vallanku­mouksellinen
ammatillinen liike ja
luoda oma sosialidemokraattinen
^riippumaton" ammatillinen Järjes­tö.
Suomen' sosialidemokratia' tekee
laskelmiaan ilman is'äntää, ts. ilman
Suomen proletariaattia. 'Mutta t ä ­mä
on* siksi määrätietoinen Ja tiu-;
kasti organisoitu, eUä vse Ilkenee
iskemään takaisin Suomen sosiali-provokaattorien
hyökkäyksen.
&ks(Hsiiinoiiisnn
järjestpättömyyteen
Niin huomattu tuotantoala kuin
puutavaratuotanto onkin tässä maas.
sa, ottaen huomioon Yhdysvallat ja
Canadan, voidaan sanoa, . että- sen
työläiset ovat kaikkein huonommin
järjestyneet. Ei löydy maailmassa
toista' niin pitkälle kehittynyttä tuo­tantoalaa,
jonka / työläiset olisivat
niin kehnosti järjestyneet.
Tietäessämme tämän, kuin myös
mistä merkityksestä on työväestölle
järjestyminen, on välttämätöntä tie­tää
syy tähän kurjaan olotilaan. Ja
sen me löydämme tähän, samaten
kuin yleensäkin tämän rnaaii talou­dellisen
työväenliikkeen takapajui­suuteen,
siitä kaksoisunionismin tur­miosta,
joka on kolmisenkymmentä
vuotta vaivannut tämän maan ta­loudellista
työväenliikettä. On pe­rustettu
parisenkymmentä kilpaile­vaa
uniota. Ja se aika ja enerkia,
mikä on uhrattu" näiden järjestöjen
rakentamiseksi (jokainen useampia
vuosia näissä järjestöissä mukana
ollut tietää sen), ei suinkaan ole
ollut vähäinen. Kuitenkaan eivät
nämä uniot ole voineet muodostua
todellisiksi joukkoliikkeiksi, vaikka
niihin onkin joskus voitu innostaa
työläisiä liittymään jossain määrin.
Mutta annettu niin erinomainen t i ­laisuus
kapitalistiluokan agenteille
(tällä kaksoisunionismin väärällä
taktiikalla) tehdä työväenjärjestöis.
su.
Niinpä onkin meidän otettava huo­mioon
juuri tässä metsätyöläisten
järjestäytymisestä puhuessa, että
etupäässä juuri ovatkin nämä kil­pailevat
uniot, joista tässä tulen kir­jottamaan,
olleet puutavaratuotan-non
alalla. . J a vaikk'eivät nämä
kaksoisuniot olekaan ilmenneet met­sätyöläisten
keskuudessa siinä mää­rin
kilpailevina unioina kuin yleensä
puhuen muilla tuotantoaloilla, niin
siitä huolimatta eivät nämä uniot ole
kyenneet edes järjestämään metsä-työläisiä,
puhumattakaan muiden
tuotantoalojen työläisistä. Niin ol­len
ovatkin • metsätyöläiset kaikista
kehnommasti • järjestyneet, kurjim-missa
: olosuhteissa ja huonommasti
palkatut.
Kaksoisunionismin taktiikka, sen
henki^ väärä suhtautuminen toisten
tuotantoalain työläisten järjestöihin,
synnyttää vihamielisyyttä molemmin
puolin. Seri repivä luonne, hajetta.:
va taktiikka,v toisten tuotantoalain
työläisten järjestöjä kohtaani on ol­lutkin
' syynä siihen, etteivät metsä-työläisten
järjestöt ole saaneet sitä
myötätuntoa toisilta työväen järjes­töiltä,
joka olisi ollut välttämä­töntä
alkeellisimmillekin järjestötoi-nulle.
Ja sen myös pitäisi jo tänä
aikana olla selviönä yksinkertaisem­mallekin
työläiselle. Niinpä täällä
metsätyöläisten kokouksissa, joita on
pantu toimeen L. W. I. U . of Ca-
.nadan toimesta, on esiintynyt pu­humassa
Vanc. toisten tuotantoalain
järjestöjen jäseniä. He nimenomaan
kehottivat solidaarisuuteen; "ettei se
saa olla enää esteenä, vaikka onkin
toisen järjestön jäsen, jos myös eri
tuotantoalan työläinen, mutta me
kaikki taistelemme samaa taistelua,
ja niin ollen pitää sen olla yhtenäis.
ta." • .
Ilmenipä työväenjiiikkeen solidaa­risuuden
vahingoittaminen kuinka
kauniissa muodossa hyvänsä, ei sillä
tehdä palvelusta työväestölle, vaan
kapitalistiin okalle; siitä on hyvänä
esimerkkinä metsätyöläisten järjes­täminen
täällä lännellä.
Viisi vuotta sitten, kun metsä­työläisten
järjestö erosi O. B. U:sta.
ruvettiin I. W. W:n deligeittejä lä­hettämään
tälle puolen muka järjes­tämään
metsätyöläisiä I . W. Wdien.
Ihmetytti se vähä jokabta, joka tie^
missä määrin metsätyöläiset ovat
järjestyneet toisella puolen rajan,
j a I, W. W. ollen ainoana järjes-
-tcotantoalälla; niin siksi koetimme-kin
Ix Ww 1. U . of Canadan taholta
saada aikaan yhtei^rmmärrystä (yh-teiisrintaman)
kaikilla keinoilla; oli-/
hau ainoa tarkotuksemme saada met-sätyöläisefjärjestymään.
Jo I, W.
W:n konttorin ollessa täällä, kään­nyimme
heidän puoleensa. Näyttä-essämme
sen vahingon, mikä ä i tä
iseuraa, kun kaksi järjestöä järjes­t
ä ä samalla tuotantoalalla, vastaukr
seksi saimme: ei heillä olevan siihen
oikeutta. Mutta kehottivat käänty­mään
päämajan puoleen. Monen
moniin kyselyihin saimme västaukV
se ' seuraava^na •vuonna, että L W.
W. , järjestää työläisiä tuotannossa
;teolUsuusoiiioon, eikä näe mitään
-kansallisuusrajoja, kuin myös jär­jestää
näiden rajain poistamiseksi.
Mikä -on: nyt tulos siitä —. Että­kö
näissä /.kahdessa järjestössä nyt
olisi yhteensä enempi jäseniä kuiri
L. W. I. U . o f C:ssa silloin? E i
sinne päinkään; Eikä myös enää
juuri koskaan näe metsätyöläisten
teoUisuusjärjestön deligeittiä, enem­pi
kuin I. W»W:kään, kämpillä jär­jestämässä,
union kokouksista puhu­mattakaan.
Ja metsätyöläiset oyat,
niin rajan tällä kuin toisellakin'puo­lella,
mustalista-systeemin j a isän-nistön
täydellisen raielivallan" alai­sina.
Vielä O. B. U:n ollessa näyt=
tämöUä ja' -I; W. W:n delikeittien
tullessa tänne ."järjestämis"-hommis-saari;
p . Bi; U:n siitä ilmotettua sai/
vat järjestäjät määräyksen mennä
takaisia Mjitta, kun O. B.'U..alkoi
olla mennyttä (jonka kai-likinäköi.
simmätkin sen kannattajat nyt jo
'huomaavat);'0. B. U. ollen saman-luontoinen
järjestö kuin I. W. W:-
kin, kilpaileva tmio (ja veljesjärjesr
jöthän olivatkin), nähtyään kaksois­unionismin
/häiriön Canadassa, - tuli­kin
I. W. .W:lle erinomainen kiire
Canadan työläisten järjestämiseen.
Siksipä onkin meidän metsätyö­läisten
otettava hi^omioon koko Ca­nadan
t y ö l ä i ^ n . t a i s t e l u t , kuin myös.
koko maailman, rakentaessamme"
metsätyöläisten teollisuusjärjestöä,
ettei siitä muodostu edelläkerrotun--
laista, vaan e t t ä työväen Idokkatais-telun,
ilmenipä' se missä maailman
kulmalla' tahansa, on meidän myös
pidettävä omana taistelunamme.
Kyetäksemme -fmetsätyöläisten teol^
lisnusjärjestöstä" muodostamaan tar-kotustaan-
vastaavan järjestön ja toi­mimaan-
tuloksia:taottavasti; se^n^
edukd, on meidän ehdottomasti tun­nettava
j a koetettava ymmärtää tä­män
maan taloudellista' työväenlii­kettä
Ja siinä ilmeneviä* sivuvirtauk-sia;
ja myös .seurattava kansainvä­lisessä
mittakaavassa r tapahtuvaa
^maailman vallankumouksellisen työ­väenliikkeen
keMtystä.-' Jos emme
sitä tee, niin silloin olemme kyke-nemättömät
ratkaisemaan tällaisina
aikoina miten tnle^ suhtautua kan-sainVäliSiiri'
kysymyksiin, j a väittä-!
mään väärälle puolelle joutumista,
enempää kuin tässä mainitut järjes-töt
I, W. yr. ja o. B. IJAaan.
Logger.
Pykä vainaja
Paitsi muita kansainvälisiä palk-kakalvankalistajia,
värvättiin Suo­men
valkoisten puolelle v. 1918
myös joitakin satoja ruotsalaisia
brigadisteja, joukkue, joka oli kaut­taaltaan
huonoa väkeä, yhtä lukuun­ottamatta,
jonka väitetään erään
ruotsalaisen oikeusasiakirjan mu­kaan
ottaneen osaa Suomen sisäl.
lissotaan ihanteellisista syistä.
Muistan muuten, kun tuo vähem­män
ihanteellinen joukko saapui
kaupunkiini Suomen puolella j a al­koi
harjotella kallista tehtäväänsä
varten, ja miten se vihdoin lähti
saadakseen Tampereen -Kalevankan-kaalle
ensi tervehdyksensä."" Ennen
lähtöään täydenteli se' 'varustuksiaan.
Niinpä ostivat monet brigadistit tut­tavaltani
suutarilta saappaita. Kun
brigadisteista sitten Tampereella
kaatui suuri Joukko,- niin muistan
kuinka sätkähdin, vaikka olikin ky­symys
vihollisista, kun tuttavani suu­tari
sanoi: ;
— Sääli saappaita!
Mutta ei ollut tarketukseni pu­hua
saappaista. Brigadistit ja sak­salaiset
ja valkoryssät j a Suomen
valkoiset ja keitä ne ;kaikki.olivat
voittivat lopuksi, kuten tunnettua,
voittivat ja mellastivat-
Suuri osa brigadisteista ei kui­tenkaan
saapunut koskaan takaisin.
Olivat saaneet osansa, huonomman
osan, kun taas paremman ne, jotka
palasivat matkalaukut pullollaan ja
rinnassaan kilistin.
Joistakin brigadisteista ei edes
saatu tietää, minne olivat häipyneet.
Olivat kai joutuneet punikkien ruu­miskasojen
sekaan^ j a niiden ää-dessä
ei kukaan ollut pitämässä kir-jaa.
• •
Mutta jostakin Ruotsin pohjan­maan
pitäjästä, mistä'niinikään oli
lähtenyt sankari nujertamaan työ-
-väenluokan nousua^ lähtenyt mutta
ei koskaan palannut, pyydettiin ^Suo­men
valkoisia vallassaolijoita teke­mään
voitavansa. Jotta edes .vaina­jan
mumb saataisiin .takaisin koti­maan
multaan. : Vastausta saatiin
odottaa, mutta lopnkä saapui seilai­l
l e n " kuitenlon mömiskirstun'' muo­dossa.
Joka haudattiin: sinänsä suu­rin
seremonioin Ja ^ juhlallisuuksin,
joihin otti osaa koko pitäjän "oi­kein
ajatteleva kansa". Mutta sit.
ten -sai joko päähänsä^ ettei: vaina­j
a ollutkaan oikea, se kun oli lähe­tetty
sellaisesta Suomen kolkasta,
missä brigadistit eivät ollee- lain­kaan
esiiptyneet. Kaivettiin sen
vuoksi vainaja ylös, j a aivan oikein:
vainaja ei ollut oikea. Pitäjään oli
lähetetty ventorieras ruumis. 'Mutta
'nyt tapahtui kummaa.; Kesken kaik­kea
ihmeteltyä muuttui ruumis ,yh-'
täkkiä pyhäksi. Huomattiin, että
vainajaa oli ennen .kuolemaansa sa-*
nomatto^a8ti..rääkätty jar kidutettu;
^niin" että olipa tämä nyt vaikka suo­malainenkin,
-niin oli hän itämaisen
raakalaisQuden uhri j a länsimainen
"pyhimys, j a sinänsä kaikkea kunni­oitusta
Ja -hartautta ansaitseva. Ja
sanomalehdet kirjottivat asiasta kau­niita
kirjotuksia, jä yleisen pyhän
hartauden puuskassa unohdettiin kor
konaan, että kysymys alkuaan o l i
oman' maan miehestä. Sillä täten-hän
oli saatu maahan-yksi pyhimys
kaikkien entisten lisäksi. Ja niinpä
kun valkoiset' Suomessa viettävät
voitto juhliaan, kokoontuu .aina mai.
nitunkin. p i t ä j ä n " o i k e i n ajattele­vat""
tuntemattomattoman pyhän
haudalle/ somistavat sen; kukkasin
Ja palauttavat-i,mieliin sivistyksen
raakuudesta' saaman .voiton j a kult^
tuurin kansain-valisyyden. jonka uhri
mullassa. mak^va urho oli.
J a on hjrväj että ihmiset kunnioit-,
tavat toisiaan" edes vainajana, kun
eivät kykene siihen aikaisemmin.
Mutta pelkään, että länsimaisen
kulttuurin harrastajille on tässä ta-pauk^
s£a :äattonut onneton ereh­dys.'
Pelkään, ; ettei heidän pyhi-myshaudassa^
n' ole mitään valkoista
sivistyksfen esitaistelijaa, vaan pa­hanpäiväinen
punikki, • raakalaisuu-den
edustaja.: Enkä ainoastaan pel­kää,
<: vaan., uskon 'kiven: kovaan.^, ;.
- Sillä tarinat .punikkien /petomai­suudesta
surkastuivat käden kään­teessä
minimiinsä, ja mitä ^ rumia
töitä.. he mahdollisesti olivat teh-neet,
voitiin.'ne tarkaUeen kontrolloi­da.
Ja jokainen heidän uhrinsa tun­nettiin.
Mutta toista oli valkoisten
laita. Että he ha^jottivat hirmu­tekoja,
sen; oyat he itsekin myöntä­neet,
j a siitä on todistuksia jämsä­läisen
kansakoulunopettajan: anta­mista.
professori Tigerstedtin anta­miin
asti. Mutta heidän uhriensa
nimistä ei monessakaan tapauksessa
ole mitään, tietoa; lukemattomat pu­nikithan
^ovat kadonneet 'iäisiin ai­koihin.
Sen 'vuoksi on täysin todenmu­kaista,
että Ruotsin pohjamhaalle-k
i n l ä h e t l t t y silvottu ruumis on jom
kun punikin, punikin juuri sen vuok­si,
että ruumiinsa'on niin runneltu.
Sikäläisten omaisten pyynnöstä lä­hetettiin
muka 'paras mahdollinen
näyte "työläisten rai^udesta"; mut­ta
hautaan joutuikin ilmeisesti val­koisen
kulttuurin hirvittävä uhri.
Täten on halveksitusta punikista
tullut pyhimys j a hän on saanut
haudan, jota ei kenenkään ole hyvä
mennä häpäisemään Joutumatta ku­ritushuoneeseen
taikka tulematta
lynkatuksi. Eikä ole tietysti paljon,
että edes yksi punikki on kuoltuaan
joutunut kunnioituksen J a hartau­den
kohteeksi. Olkoonpa vain, et­tei
peli ole rehellistä. — K . K. '
neita myytävänä
Vapauden koDvvorissa on' myytävänä yk8i\ ' l ^^
kirjotuskone, hinta $85.00 j a ysi *yvä Undenvood, hinta ?90.oo
Vapana niini|cpva^ myy tehlaan hnmoula uusia Ja^.gpjleUeeil
rakennettuja Remirigton kirjotuskdneitai' U
$140.00 ylöspäin ja uudelleen rakcnne^en,$75.00 yiöspäia'
Erikoisesti suosittelemme uutta pienikokoista, hyvin keveää Eei-^
mington kiijotuskonetta, hinta $85.00.
Tehkää tilauksenne osotteella
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, SUDBURY/ ONT.
Amlao & Se^ä&i SAUNA
Avoinna 4 kertaa viikosta: Tiistaina, kesanvitkkona, perjantaiaa ja
lauantaina kello 1 i.p.p. kello 12:tavoU&.
Sprnca St. PttheUnllO?
Lähellä Vapauden konttoria.
Sndbnry, Ont
NORIEGUN AMERICA »
Suora-ja nopea tie edestakasin Suomeen
OSLON (CHRISTIANIAN) AJ STOCKHOLMIN KAUTTA
Oslosta CChri«tianiasta) New Yorkista '
Maalisk. 16 p . STAVANGERPJORD Hnhtik. 1 W
Huhtik. 9 p. BERGENSFJORD " Huhtik. 24 p;
Huhtik 20 p. STAVANGERPJORD Toukok. 5 p.
Toukok. 11 p. BERGENSFJORD . Toukok. 29 p.
/ M a t k a l l a a n New Yorkiin poikkeavat laivat Halifaxissa,
Kolmannenluokan edestakainen piletti Suomeen $186.00.
'"Matkustakaa Suomeen j a tuokaa sieltä omaisenne joko Yh­dysvaltoihin
taikka Canadaan Norjan Linjaa, joka tunnetaan eri­koisesta
mukavuudest^n,hsnrästä kohtelustaan^ Ja kaikin paolin
V erinomaisesta hoidosta. Mennessänne Suomeen teillä on tilaisuus
poistua laivasta Bergenissä ja matkustaa sieltä Osloon (Christia-niaan)
kuuluisilla näköalajunilla läpi Norjan huimaavien vuoris­tojen
(ilman lisämaksua). Jokaisen, joka matkustaa Suomeen,
pitäisi käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen. v ,
TuUi taikka passien tarkastusta ei ole enempää Norjassa kuin
Ruotsissakaan.
Kolmannenluokan matkustajien, joilla on hallussaan maihin
pääsyinpä, ei tarvitse takaisintuUesaan kulkea EUis-saaren kautta.
Erikoistietoja sekä hakemusblankkeja antavat meidän • paikal­liset
akenttimme, taikka ^
NORWEGIAN AMERICA LINE
2 2 Whiteha]I Street, New York, N.Y.
V. AHON
PARTURILIIKE, PALLOHAALI JA
TUPAKKAKAUPPA
, sijaitsee
78 LANG ST.. COBALT, ONT.
Samassa palleassa ruokaa saata­vana
aterioittain j a 'viikottain. —
Huoneita vuokrataan;
Toverillinen; kohtelu.
Mrs. \ Korhonen.
I Uryu-javoUstelulorjaOisBntta
! - Vapauden kirjakauppaan on juuri saapunut suoraan Suomesta
» seuraavia urheilu-ja voimistelnkirjoja:
I Nyrkkeilyn Alkeet, kirj. Arthur Koch, sid. ......,.......;;...,........$1.00 \
/Työväen Udheilnicalenteri'1925, toimittanut V. Koivula, sid..... .75 |
[ Vapaaliikkeita, Musiikin mukaan, kirj. Väinö Laherma,nid..... .50 j
I ' Sauvaliikkeeitä, Musiikin mukaan, kirj. :JVäinö Laherma, nid. 50 \
I Rata- ja Kenttaurheiinn käsikirja, kirj. J . J . Mikkola, sid.,... 1.00
; Urheilu Ohjesääntö, julk. Puolustusministeristö, sid. 1.2S
|KomentoIuurjotuk«ia, kirj. E . Kallio, nid. .75
Painiskeluopas, kirj. H. Lehmusto Ja A . Laitinen, nid. 1.25
/ Lapsivoimistelu, kirj; Fanny Stentoth, nid. ..;...^...;...............; .75
/ T e h k ä ä tilaukset joutuin niin että osaamme ensi talvea var­ten
lisätä puuttuvilla kirjoilla tätä varastoa.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, SUDBURY. ONT. .
mmk T V Ö V M E H D I L LE
VÄLITTÄÄ
DELONGOIAMF
Cattve GL. M
Sudbury, Ont
Olemme avannet autokumien kor­jausliikkeen
joten ojkamme nyt vas­taan
kaikenlaista autokumien j a si­säkumien
korjausta.
- Tyjrdyttäväisyya taataan..
LABERGE LUMBER
COMPANY
Täydeliinen varasto ra
kennustarpeita.
DR. J. S. MILLER
. Hamraaslaari'
TELEPHONE 52. SUDBURY,
Acme Block, Acme rohdoskaupan
päällä, entinen McCrea & Vallin
konttori, vastapäätä Cochrania. .
VAPAUDEN KONTTORI
Asiamiestemme ei tarvitse olla asiamiehiä kaikille erikielisille
työväen lehdille, 'vaan voivat meidän asiamiesvaltuuksillanune ot­taa
tilauksia kaikille allaoleville työväen lehdille j a lähettää kont­toriimme
maksun seuratessa mukana. /
. Valitamme tilauksia seuraaville tyovSenlehdille:
THE WORKER, viikkolehti, Toronto, Ont, vk; $2.00, % vKL $1.00
THE YOUNG W 0 R K E R , Toronto, Ont., vuosikerta 50
DAILY WORKER, Työväenpuolueen päivälehti. Tilaushinta
................$6.00. % vuosik. $3.50, 3 kuuk. $2.00
PARMER-LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä. T i -
^^laushinta.- ....Vuosikerta $1.25, 6 kuuk. .65
T H E YOUNG W 0 R K E R . Nuorten Työläisten Liitoii kuu-
Julkaisu, <3hicagossa. Tilaushinta vuosikerralta....$1.00
THE YOUNG COMRADE. Työväenpuolueen lastenlehti, Chi-
I^aushinta vuosikerralta „ SO
WORKERS MONTHLY, Chicago; vuosikerta $2.00, % vuosik. $1.25 E25i^?^y^'H^^*"' P»^'älehti; vuosik. $10, puoli vuotta $6.00 TTÄfJ^^^L» ^ 1 ^ ' 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00. % v. $3.50 »^^CSJl,H2v ^"'»^'i?', ? viikossa; vuosik. $6.00, % v . $3.50
? P2??1?T^^ P«^'äl?hti, vuosik. $10; % V. $6.00
LIEKKI, Helsinki, viikkolehti; vuosik. ,..........;...;$3.00: ^ vk. 41.75
TTÖMIEHEN VIIKKOLEHTI. Helsinla, V ^ i ö s i t l i^ö; % ! v l l i so
UUS ILM, virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestyy New
Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta .. $6.00
NY TID,^ Työväenpuolueen ruotsalainen lehti,, ilmestyy Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta . . $2;50 '^^'iM^ URHEILULEHTI. Helsinki. Tilaushinnat TOosik.
$3.00, puoli vuotta .............................. . i $1.75
NORRSKENSFLAMMAN. ruotsalainen lehti,"Lulea""Ruötei/
vk. $12.00, puoli vuotta / $6.00
ITÄ JA LÄ«Si;, 2 kertaa kuukaudessa ilmistyvä^ kuvalehti,
, - Helsinki. Tilaushinta ,....,„ vk ' $ 4 0 0 % vk. $2 00
TUISKU. Suomen vasemmistolaisten pilalehti. ilmestyy kerta ir«M«.°,?S^cirT"'!^"^-Tilaushinta vuosik. $2.50, % vk. $1.50 KOMMUNISTI, Leningrad, ,.........,..„. vk « 4 OO %4 vk. $2.00
TYÖLÄISNAISTEN U R H E I L U L E l i T l / H d r i n k i f Ä ^ ^ ^ ^ ^ '
N A i l^X? Ä i S ? ° pnolivuoslkertaa : $1.00
NAISTYÖLÄINEN, Helsmki. Kerta kuussa 1 vk $1.75
pnolivuoslkertaa $1 00
PUNAINEN KARJALA. P e t r o z o v o d s k r i ä Ä ; " ^ ' k e r t i i * ä *
T V K M i c l ' ' ^ f " f e ? n „ h i n t a . $ 7 . 0 0 : puoHvuoaik $3.50
E T E E N P Ä I N , päivälehti, Worcester, Mass., 1 vk. $7.00,
vuosik. . ^7 $3 75
TOVERITAR, naistenlehti, Asteria, Orc;, 1 vk. $2.00, % vk. $1.15
Bin tSn^^ukaan*"'*^ myönnetään asiamiehiUe palkkiota vis-
VAPAUSf .
Bos 69, SUDBURY, ONT.