Vapaus, February 18, 1926

              Siva 4 Torstaina, helmik. 18 p;nä—Thur^ Feb. 18,1926 No. 21
VAPAUS
; OBB«aäh TOoinalafaeii työvaertön itoenkannattaJ», flnie»-
^ B o t f b i t r m . Ont, joka tiistai. toHrtai Ja lauaataL
T o i m i t t a j a t : ,„™^
S. G, NEIL. . H . A. ROUVINEN.
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Worlier8 in Canada. Pul^
OAed in Sudbury, Ont, every Toesday, Tbnrsday and
* * ^ & r e d at the Post Office Department, Ottawa,
a» eecond ciass matter. •
^ TILAUSHINNAT:
Canadaan ylai vIc. f 4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
^'^iyslÄhhl ja^Suomeen, yksi -k. IB.60, pnoU vk.
t8.00 Ja kolme kk- J1.75. ^
Tilauksia, joita ei senna r«Uia, ei ti>aa lähettämään.
^ t a i asiamiesten joilla on takaukset.
Genera'. advertisinar rates 76c per coU^inch. Mi-almnm
cbarge for single insertion 75c The Vapaus
to the bestadvertising medium among the Flnnlsb
Peonle in Canada.
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
fcii;}eeseenne, kirjoittakaa nudelleen liikkeenhoitaja.-!
panoonallisella nin.-ellä. . , ,
J. V. KANi?ASTO> Liikkeenhoitaja.
Valamme Leninille
Poistuessaan keskuudestamme toveri Lenin neuvoi
meitä pitämään koricealla ja säilyttämään puhtaana
puolueen jäsenten korkeaa kutsumusta. Me vannomme
sinulle, toveri Lenin, että tulemme kunnialla täyttämään
sinun käskysi.
Toveri Lenin opetti meitä suojelemaan puolueemme
yhtenäisyyttä^ niinkuin silmäteräämme. Ja me van­nomme,
ohjeitasi seuraten, täyttävämme tämän sinun
rakkaimman toivomuksesi.
Toveri Lenin opetti ja neuvoi meitä säilyttämään
proletariaatin ^diktatuurin ja lujittamaan sitä. Me vanr
nomme uhraavamme kaikki voimamhfe sinun tämän
käskysi toteuttamiseksi.
V Sinä nenvoit meitä kaikkine voiminemme lujittam
työläisten ja talonpoikain välistä liittoa. Me vannom­me
kunnialla täyttävämme tämänkin sinun sydämesi
rakkaan toivomuksen.
Sinä; kehotit meitä lujittamaan ja laajentamaan So-isialistifAen
Neuvostotasavaltojen Liittoa. Vannoma
kunnialla' seuraavamme näitä sinun ohjeitasi.
L ^
inisen täikeytta; Me vakuutammf^ jännittävämme voi­jinamme
Punaisen A i ^ Laiva^om*
me lujittan^iseksi.
'Toveri Lenin vaati viimeisissä neuvoissaan kuin kuo-
Jinteslimoienttinaan m^
• V Internatsionalen / periäatteill^^^
c veri 'Lenin^ että' me tulemme uhraamaan elämämme l u -
; jittaädoatoime; ja laajeataaksemme koko^^^^^ työ­tätekevien
Hittoa —< Konualnnististe Intemationalea.
* Punainen Karjalft'
'^iritime Labor Herald*^ noussut
tuhkasta,
' Olttiaan ilmestymättä yhddcsan kuukautta, on Mari-
'timejLabor ^Herald'jäUeenkykene^^
; S^otian '^kaivostyöläisten lakko o l i alkaoot maaliskuun
alkupäivinä ja kaikki neuvottelut lafson sovittamiseksi
solivat katkenneet. 48 tunnin kuluessa lakon alkamisesta
käräytettiin Ididen paino ja rakennukset tuhkaksi. On
syii^ uskoa, etta se tditiin lehden pahimpien väoHisten
toimesta.
;; ;Ennen lakon alkamista o l i lehti taistellut kaivostyö­läisten
puolesta JBescoa vastaan ja siten hankkinut pääl-
^lensä yhtiön koikeampain viikailijain; mitä, kiuldniisim-man
vihan. Besoo oli pyrkinyt alentamaan työläisten
palldcoja, kuten se oli tehnyt jokaisen palkkasopimuk­sen
päätyttyä sitten vuoden 1921., Lehti taisteli palkko­jen
alentamista vastaan, mutta ei se yksinomaan ollut
syynä Bescon kiukkuun lehteä kohtaan. Sillä se oli jo­tain
syvällisempää ja oleellisempaa, kuip pelkkä palk-
I^ainidentamisen vastustaminen.. Lehti,oIi suositellut ja
kaimattanut sataprosenttista lakkoa parhaana ja vai-
Inittavimpana keinona kaivostyöläisten elintasoa^vastaan
suunnatun ryöstösodan vastustamiseksi. Se oli sen ri­kos.
Ja me udkomme, että Joidenkin silmissä lehden
laitoksien : polttaminen oli hyvin ansaittu rangaistus
siitä. ^ '
Vapaus haluaa lausua vilpittömän ilonsa, kun tämä
Nova Scoäan kaivostyöläisten taisteleva äänenkannattaja
voi' jälleen ryhtyä ilmestymään. Jatkakoon menestyk­sellisesti
työväenluokhn suurta taistelua työläisten va­pauttamiseksi
kapitalismin ikeestä.
Jugoslavia tahtoo lujittaa valtaansa ja vaikutustaan
Salonikissa. :
Tässä' nyt vallitsevat ristiriidat 'Välimerellä. Eng­lannin
imperialismi.:on pelin johtaja. Italia mussoli:
nineen «apuna», mupt nappuloina. Siinä dnkin kylliksi
sotapilvien alituisieen synH^nemiscksi. — WPST.
Kansainliiton uusi liittolainen e
Suriteankuuluisa Kansainliitto on saanut uuden liit­tolaisen
—^ Amerikan sosialbtipuolueesta-l^tsi sitä,
että mainitun puolueen johto on virallisesti ilmottanut
kannattavansa Kansainliittoa, ovat eräät sen johtajat
menneet vieläkin pitemmälle, ovat ryhtyneet tekemään
propagandaa tuon kapitalistien kansainvälisdi järjestön
puolesta. Aivan hiljattain oli sosialistipuolueen johta­jalla,
Hillquitilla ja liberaaliporvari Darrowilla väittely
siitä, tulisiko Yhdysvaltain liittyä Kansainliittoon. Hilt-quit
väitteli sen puolesta, että Yhdysvaltain olisi liityt­tävä
Kansainliittoon ja Darron väitteli sitä vastaan.
Kumpika puoli tuossa väittelyssä voitti, ei ole tiedos­samme,
dkä se tässä ^olekaan tärkeintä.' Pääasia on-se,
että sosialistipuolue johtajineen on asettunut kannatta­maan
Kansainliittoa, toisin sanoen on asettunut sa­malle
linjalle entisen presidentti Wil80nin ja Amerikan
suurkapitalistien kanssa, jopa niin pidcälle, että puolue
aktiivisesti on ryhtynyt agiteeraaraaan Kansainliittoon
liittymisen puolesta.
Näin pidcälle on sosialistipuolue Jo ehtinyt sillä tiel­lä,
minkä se valitsi V. 1919, jojoin se kaAotti riveis-tään
kaikki ne työläiset, jotka asettuivat selvälle luok-kataistelukannalle.
Tosin sosialistipuolueen johto vielä,
silloinkin sanoissa tunnusti luoHcataistelun, mutta teot
puhuivat toista. Käytännössä toimittiin vallankumouk­sellista
liikettä vitaan. Seuraava askel oli asettua jul­kisesti
vastustamaan maailman vallankumouksellista
kansainvälistä työväenjärjestöä. Kommunistista Inter-natsionalea.
Ja näiii on askel askeleelta jouduttu siihen,
missä nyt oUaanj että sosialistipuolue julkisest&in aset*
tuu tukemaan kapitalistien kansainvälistä järjestöä. Kan­sainliittoa,
vieläpä tekemään propagandaa sen puolesta.
Mikäli työväenliike on kysymyksessä, ei tällä sosia­listipuolueen
johtajien viimeisellä edeaottamisella ole
suurtakaan merkitystä, sillä heidän vaikutusvaltansa
työläisiin on sangen vähäinen ja jos tuossa puolueessa
oh enää rehellisiä työläisiä, pitäisi heidän nyt vihdoiir-kiil
nähdä, minne heidän johtajansa ovat heitä vieneet.
Mutta' tämä sosialistipuolueen kohtald on varottavalla
esimerlddnä työläisille siitä, ininne johtaa sosialidemo­kratia.
Se vie 8Uoraan.,*Äpitalistwn^^riin,^;^^
käynyt Saksassa, Ranskassa ja inuissa Europan maissa
ja nyt vihdoin Amerikassa. Sosialidemokraattien tie on
kaiUdallä santa ja johtaa samaan pääitnäärään--r" ka­pitalistien
helmaan ja kapitalistisen järjestelmän säilyt­tämisen
puolesta taisteluun.
Tnphjnolakt biDiBiiiiisfieD ja^^^^^^^^K^^^
innoistisefl Hanifestm liiiDpiissa
Sodan pilviä VälimereUä
Ennemmin on jo puhuttu Mussolinin «iraperium»-
ihanteista. Nyt tämä kansallbkiihkoilija kuuluu suun­nittelevan
Afrikan matkaa. Aikoo, «alustalaistensa»
katsastukselle. Fascismilla pitää olla aina uusia juonia,
jotta mielenkiinto mustapaitaisia kohtaan säilytettäisiin
kansan keskuudessa. Mutta tiellä on Englanti. Äsket­täin
Mussolinin hallitus «säikähdytti» maailmaa uh­kauksilla
kiristää Englannilta jotakin salaisilla sopi­muksilla.
Ne ovat niiltä ajoilta, jolloin Englanti vie-kotteli
Italian keskusliitosta sotaan sitä vastaan.
Englannui vaikutus Kreikan kanssa käy yhä ilmei­semmäksi
Balkanin valtioiden keskinäisten suhteiden
järjestelyssä.. Kreikka varustautuu sotilaallis^ti, uha-ten
Turkkia ja Italiaa. Englanti on sen takana näissä.
Italia haluaisi syöstä Englannin vallan Maltan-saa­relta,
joka on brittiläisen vallan tukikohta Välimerellä.'
Niinikään Italia haluaisi kaapata Kypron*saaren. Sen
hallussa on nyt Rhodes lähellä Kreikkaa. Viimetoai-v^
nittu tahtoisi poistaa Italian Rhodos-saarelta ja. yleensä
Akeian mereltä.
:vy Kevään tullen voi Turkki marssittaa armeijansa Mo-suliin
ja Englanti vaatii silloin Kreikan hyökkäämään
'sitä vaataan. Kreikka niinikään haluaa'päästä puolille
Turkin kmissa viime sodassa karsimansa häviön joh-
Naisen äisema kapitalistisessa
yhteiskunnassa
Englannin ylähuoneen ainoa muhamettilaista uskoa
lumnattava jäsen, loordi' Headley, kirjottaa eräässä jui-käbussä
naisten ..asemasta 'turldtilaisten haaremeissa,
puolustaakseen muhamettilaista uskoa.
Tähän tapaan hän, kirjottaa: «Kristillisen hallinnon
alaisena voi jollain rikkaalla miehellä olla vainio, josta
hän on joko enemmän tai vähemmän vastuussa, ja sen
lisäksi vaikkapa viisikymmentä muuta naista, joista han
ei ole mitenkääiiL vftstuussa.»
«Idässä voi miehellä iolla neljäkin vaimoa, jopa
enemmätddn, jos hänen kannattaa elättää heitä. Mutta
hän on myös samalla vastuussa heistä; samoinkuin hei­dän
synnyttämistään lapsista. Käsityksemme mukaan
siitä johtuukin, _että prostitutsioni on melko harvmaista
idässä.
Ijla^ kertoo edelleen, että idän haaremien naiset ovat
joka' tapauksessa riittävästi ravitut, jota ei voi sanoa
niistä länsimaiden naisista, jotka OVÄ pakotetut myy­mään
itseään kaduilla pysyäkseen hengissä.
Siinä meillä on porvarillisen yhteiskunnan erään tu­kipylvään
vilpitön lausunto nykyisestä porvarillisesta
ja koikealle ylistetystä moraalista. Se kannattaa mu­kamas
yksiavioisuutta, mutta tämän ylimyksen lausun­non
mukaan «voi rikkaalla miehellä olla vaimo ja l i ­säksi
vaikkapa viisikymmentä muuta naista.»§/ Aivan
kuten taloudelliset olosuhteet edellyttävät. Ja kapitalis­tisessa
yhteiskunnassa ovat monet työväenluokan naiset
pakotetut, hengissä pysyäkseen, antautumaan prostijtut-sionin
palvelukseen, jonka kautta rikas ihies voi pitää
vaikka kuinka useita vaimoja, silti olematta pitemmälle
vastuussa heistä. Eikö nieiHa ole tässä voittamaton to­distus
naisen sorretusta ja poljetusta asemasta kapita
listisen järjestelmän vallitessa. Ja eikö ole ilmeistä,
että naisten asema yhteiskunnassa, niinkuin kaikki muut­kin
yhteiskunnalliset asiat, on riippuvainen yhteiskun­nan
taloudellisista oloista. Sillä kapitalistinen yhteis­kunta
ei kykene takaamaan jäsentensä hengissä pysy­mistä,
jonka vuoksi ^he ovat pakotetut hengissä pysyäk­seen
turvautumaan rikoksiin omaisuutta vastaan ja pros-titutsioniin.
Nykyinen, jo pitkälle kehittynyt kapitalistinen jouk-kötuotantor
kehittyy yhä, ja tekee naisien itsenäisen
ansiotyön yhä välttämättömämmäksi. Kun työansiot
silloin tällöin keskeytyvät, niin ruumiin hengbsä pysy­minen
joutuu monesti niin tiukalle, ettäon pakko an­tautua
pr^titutsionin uhriksi.
Työväenluokan naisten on päästävä selville, että syy­nä
naisten kdmoon ja sorrettuun asemaan nykyisessa
yhteiskunnassa on kapitalistinen järjestelmä, ja että
iiaisuu asemaa ei voida lopullisesti parantaa, eikä mi­tään
tosa-arvoisuutta luoda, ennenkun kapitalistinen yh­teiskuntajärjestelmä
on kukitettu ja sen tilalle luotu
sosialistinen yhteiskunta, joka takaa kaikille jäsenilleen
^täläiset elämisen mahdollbuudet. Silloin vasta on
nainen täydelleen vapaa ja tasa-arvoinen mieheen ver­raten.
•,• ... > '., '
I. W. W:ni suomalaisten. jäsenien'
"Idän agitasionikomitea" on jul­kaissut;
"Workers Partjm työläisjä-senille
ja kannattajille" osotetun te­keleen,
jota: levitetään Canadassa-kin
m.m., Copper Cliffin suojelus-kuntayhdistyksen
toimesta. Lento­lehtisessä
on ^'yhtä ja toista, joka
sietää koskettelemista, vaikka siinä
on paijon kouraantuntnvan pehmos­takin,
joten ei/ ole syytä puuttua
sen jokaiseen kohtaan.
"W P. ei ole tyovEenliike^t»"
. Niin sanotaan tuon lentolehtisen
räässä väliotsakkeessa. Ja sen pe­rusteeksi;
koetetaan saada lausunto­ja
Kommunistisesta Manifestistai'
Lentolehtisessä ei sentään sanota,
että puolueeseen ei kuuluisi työläi­siä,
vaan tunnustetaan se mainiosti
seuraavalla tavalla: "Siiti lUkehti-main-
lähtenyt aines, viimeisessakia
hajaannulueMa oli sos.-dem. puola-een
rehellisin ja radikaalisin työläis­joukko."!
Mutta puolue ei edusta
työväenliikettä muka sen vuoksi,
että "se . on : kerjännyt pienomista-jain
kannatusta, uskottanut heidän­kin
olevan yaiiankumouksellisia, ku­ten
palkkatyöläiset." Ja edelleen,
"W. P. ei ole työläisten, ^aan ih­misten
järjestö, sillä sen ovet o-vat
oireet avoinna kaikille aineksil-le
». • *
Tuohon pitää alaksi ^noa, että.
kommunistipuolueet, niin- Yhdysval­loissa
kuin' Canadassakin,' eivät ota
jäsenikseen ketä tahansa.;^-Vieläpä
entisiäkin jäseniä erotetaan, kuten
kokemus on osottanut. ^' Mitä edel­leen
tulee' pienomistajain, käsityö-
.läisten, piienvijjelijäin, . intellektua-lien
- ja .pikkuliikkeen, 'harjottajien
puoIneeseenL^^^ottamiseenj niin sen
perusteeksi pyydämme lainata tähän
Kommunistisen Manifestin lausun.*
nonj','
' "Keskiluokan alempi kerros —r pik-
JcnliikenHeheti ' rihkamakauppiaat ja
syrjässä oleyat liikkeiden harjotta-jat'
yleensä;":käsityöläiset ja ' talon­pojat—
kalkki nämä vaipuvat vä­hitellen
köyhälistön joukkoon, osakr
si koska , hf idän pienoinen kapitaa­linsa
ei riita sillä asteikolla, millä
nykyistä ' t|ollisuatta harjotetaan,
^yaan.. hukku^p kilpailussa " suurten
kBpitälistie^^^il^ssa,'^- osaksi"- koska
heidän' v ezikot^taitonsa 7 uusien tuo­tantomuotojen
kautta . käypi arvot­tomaksi.
Köyhälistöön pestataan
siten rekryyttejä kaikista kansan
luokista." >
: Ja 'edelleen: "Alempi keskihiok-ka,
'pikku tehtailija, rihkamakaup­pias,
käsityöllinen, talonpoilm, kaik­ki
nämä taistelevat porvaristoa vas­taan,
pelastaakseen perikadosta o-lemasaaolonsä
: keskiluokan. / oaana^
He eivät sen": ftekla^ ole yallankump-uksellisia,''
vkimT-VanhoiUfsia. ' Vielä­pä,
enemmänkin, he ovat taantu-vaisia,
sillä ' he koettavat kiertää
taaksepäin historian pyörää., Jos he
sattumalta ovat kumouksellisia, niin
se aiheutua vain siitä^ että <Be' huo­maavat
itseänsä uhkaavan muuton
köyhälistön joukkoon, he leivät siis
puolasta nykyisiä^ vaan tulevia etu­jaan,
luopuvat omalte kannaltansa
ja asettuvat köyhälistön kannalle."
Siinä on tuplajuulaisille Kommu­nistisen
Manifestin selitys asiaan.
Tuo selitys on-» juuri siitä samasta
köyhälistön . vallankumouksellisen
liikkeen a-b.«-kirjasta, johon he
tahtovat turvautua kommunistien
kimppuun hyökätessään. Mutta heil­iä
on äe vika, että he eivät" tahdo
1) olla rehellisiä tuon kirjan käyt-tefemisessä,
- vaan lukevat sitä, ku­ten
piru raainattua, ja 2) että he
eivät ole tutkineet Kommunistista
Manifestia tavpeeksi hyvin, ja niin
ollen eivät .sitä myöskään ymmär^
rä. • •
Jos heillä' on hitusenkaan älyä
ja ymmärrystä, niin heidän pitäisi
käsittämän, että Kommunistinen
Manifestikaan ei edellytä sitä, ettei,
kö proletariaatin joukkoliikkeessä
saisi olla mukana v.muitakin soitet­tujen
ja riistettyjen luokan jäseniä,
kuin puhtaasti 100 prosenttisia palk­katyöläisiä.
Me" lialuamme viitata
siihen, että tuplajuulaisetkin ovat
käyttäneet intellektualeja tarkotus-tensa
edistämiseni. Se tosiasia, et­tä
niin Marx kuin Engelskin eivät
kuuluneet varsinaisiin palkkatyöläi­siin
ja siitä; huolimatta loivat Kom­munistisen
Manifestin, johon jopa
tuplajuulaisetkin turvautuvat, 'osot-taa
sitä hyötyä^'mitä' intellektualien
ja pienomistajien osanotosta prole­tariaatin
vallankumousliikkeeseen
saattaa olla. .On itsestään luonnol­lista,
että proletariaatin järjestöi­hin
kuuluu etupäässä puhdasta pro­letariaattia,
ja että se pitää sen
päämäärän ja menettelytavat todel-'
Ia vallankumouksellisina.
Kaiken edelläesitetyn luulisi riit­tävän
yksinkertaisemmallekin tup-lajuulaiselle
selittämään, että tS^
män mantereen kommunistisett puo­lueet
ovat — siitä huolimatta, että
^Idän agitatsionikomitea"^ on .- pyr­kinyt
^Kommunistisen : Manifestin
turvin selittämään toisin — köy­hälistön
puolueita ja; siis työväen­liikettä,
vaikkakin niihin kuuluu
joitakin muita riistettyjen luokkain
jäseniä, kuin puhtaasta palkkatyöläi­siä.
I. W. W. on. työväenliikettä^ niutta
on väärällä tolalla . '
Lankee Ikäänkuin itsestään, että
otainme tarkasteltavaksemme , I . :
W :n suhteen työväenliikkeeseen ja
sep osuuden'siinä;
He selittävät (tarkotan tuplajuu-laisia)
proletariaatin itsenäisen po­liittisen
toiminnan . ja puolueen. tar­peettomiksi,
ja vieläpä vahingolli­siksikin.
Ja tässäkin he pyrkivät
vetoamaan Kommunistiseen Mani­festiin
ja taistelevat proletariaatin
todellista puoluetta •— kommunisti­puoluetta—
r- vastaan. Heidän. tais-tcunsa,^
mikäli. se kohdistuu jotain
määrättyä puoluetta yastaan, suun­tautuu
yksinomaan kommunistipuo­luetta
vastaan. . V
Tahdomme tässä lainata edelleen
Kommunistista, Manifestia, nähdäk­semme,
mitä se sanoo . köyhälistön
poliittisesta. toiminnasta. Kas, tä­hän
tapaa;i: "Jokainen luokkatais­telu
on poliittista taistelua'^ Ja
muutamaa riviä, myöhemmin: "Tätä
köyhälistön järjestäytsmiistä luokak­si
ja sen takia politilliseksi puolu­eeksi
pyrkii taygn takaa •.'särke­mään
itse työläisten välinen; kilpai­lu."
,
Tämä viimeinen lause siis selittää
kuten niin: monet muutkin lau­sunnot
sanotussa teoksessa —- köyr
hälistön poliittiseen toiminnan vält­tämättömyyttä.
Ja ikäänkuin juuri
tuplajuulaisia varten ön lauseen lop­puun-
liitetty maininta työläisten- it­sensä
keskuudessa esiintyvästä sär-.
kevästä kilpailusta. Ja sellaista kil­pailua
edustaa juuri I . s W . v W.
Tuo LW.'.W:n poliittisen toimin-l^
an kielteinen kanta on siisv^oso-tettu.
: Kommunistisen . Manifestin
perusteella proletariaatin vallanku­mousliikkeen
vastaiseksi. vJa I; W.
W. on vielä lisäksi käytännössä so­vittanut
tuota kantaansa siten, että
kun se taistelee poliittista toimin­taa
vastaan, niin se taistelee ainoas­taan
kommunistista puoluetta vas­taan.
Mitä se todistaa? /Sitä, että
se - tahtoo suojella' henkiheimolais-taan,
noskelaispuoluetta, jonka vas­tavallankumoukselliseksi
lisäkkeeksi
ja tueksi L W. W. tällä ja monella
muulla tavalla osottautuu. Silla sen
yhteiskunnallinen -ohjelma on sel­västi
saman ..henkinen,- kuin :nos-keaispuolueidenkin.':
Siihen kuuluu
eittämättömänä osana: rauhallinen
kasvaminen kapitalistisen yhteiskun­nan
kuoren sisSSn. Se\ kiertää ja
kieltää . proletariaatin ; diktatuurin
j.n.e. Kaikesta poliittisen toimin­nan
kieltämisestään huolimatta' se
on, ja haluaa olla, sosialidemokra­tian
kannattajana ja avustajana,
siinä sen merkitys. Me sanomme,
Ätä L W, Wm virallinen kanta
ja suhtautuminen ei ole vallankumo­uksellista,
vaan: päinvastoin.
Tuplajuulaiset ja Kommunistnien
Bflanifesti
Kuten edellä on käynyt selville,
pyrkivät tuplajuulaiset kaikissa
mahdollisissa yhteyksissä turvaan-tumaan
Kommunistiseen Manifes­tiin
-ja selittävät olevansa marxilai­sia.
He pyrkivät sen . perusteella
ensiksikin osottamaan hommansa
Kommunistisen Manifestin mukai­siksi,
aivan kuten noskelaisetkin a-lussa
tekivät, mutta josta he ovat
vähitellen V luopuneet, huomattuaan
sen itselleen epäedulliseksi. Toi­seksi'
pyrkivät he sen perusteella
hyökkäämään kommunistien kimp­puun,
siten käyttäen tätä vallanku­mouksellisen
työväenliikkeen aapis­ta,
kuten piru raamattua. '
Kommunistien velvollisuutena tu­lee
olla panna tuplajuulaiset tässä
suhteessa lujille ja osottaa jok'ai-noassa
tilaisuudessa, että he joko
eivät lainkaan tunne ja ymmärrä
tätä teosta, tai sitten- he tahtovat
käyttää sitä tahallaan väärin. Sen
kautta — Kommunistisen Manifes­tin
avulla — voidaan huomattaval­la-
tavalla katkasta kärkeä kuten
«fdelläkin. on osotettu :— heidän .väit­tämältään
oletetulta'' -vallankumouk­sellisuudeltaan
ja osottaa heidät
päinvastoin vastavallankumoukselli­siksi
ja niin ollen proletariaatin
-vallankumoaksellisen' liikkee^ ja sen
johtajan, kommunistipuolueen, vi-hoJusiksi.
. '
; Tämän -mantereen - kommunisti-puolneiden
bolshevisoiminen mer^i-see
myös sdtä, että sen jäsenistön
on tehtävä • itselleen .täysin selvSlöi
Ilmailulta palattuani
' Minna on aina niinkuin hiukan
hävettänyt -^köyhälistön puolesta;
kun joku pitkän aikaa köyhälis­tön
punroknpilla ollut —"silloin täl-lÖinTv
porvarillisista mielipiteistään
kiinni saatu henkilö on kääntänyt
"takkinsa napittoman puolen" köy.
hälistölle. Olen aina Siljoin,, ajatel­lut;
että miksi ei köyhälistö ole ai­koja
sitten kääntänyt "takkinsa na-pitonta^
puolta'* noille henkilöille?
Jos lähdemme muistelemaan noiden
henkilöiden menneisyyttä, niin huo­maamme,
etta heidän porvarillisuu­tensa
on aina silloin tällöin vuosien;
vaiTClla pulpahtanut- 'pinnalle. Vii­meinen
tapahtuma, joka herätti huo­miotani^
on Raivaajan ilo sen joh­dosta,
että Severi Alanne on eron­nut
Yhdysvaltain "Äcrkers-puoluees-ta.
• '
Meidän tulee nyt muistaa, että
Raivaajan palveluksessa on ainakin
kolme henkilöä, jotka ovat harjoteU
leet . sanomalehtimies-ammattinsa
meidän : canadalaisen suomalaisen
köyhälistön kustannuksella. He ovat
kuitenkin aikoja sitten kääntäneet
selkänsä todelliselle köyhälistön tais-teluliikkeelle;.
Sitäpaitsi maksoi noi­den
herrasmiesten kouluutus meille
canadalaisille; sievän summan rahal­lisen
mittapuun mukaan, voincepa
sitä pitää mäailmafl rekordina sa­nomalehtimiesten
koulukustannuksiin
nähden. - - '
Jos nyt kääimymme tuohon Alasi
teen eroamisjuttnun. Näin iloita^^
Raivaaja kajotuksensa':oteikoa^^
"WorkersPartyn suomalaista frak­tiota
kohdannut ikävä onnettomana,''
Jos nyt siinä, että joka porvariffi.
silla mielipiteillä varustettu hen^
eroaa puolueestamme on kovin saari
onnettomuus, niin - silloin on njyB^
onnettomuus siinäkin, etteivät
vaajan toimittiajat Ija muut porvi
rit tuki puolu^mme jäseniksi loi.
pumatta porvarillisista mieKpit^
tään. Meidän käsityksen mukaan on
puolueelle edullista, että epävarmat
ainekset seuloutuvat ulos puohjeesta;
Raivaaja julkasee Yhdysvaltain Wcö^l
kers-puolueen suomalaisen jaosta
sihteerin. Puron, lähettämän kysely,
kirjeen Alanteelle, koskien Alanteen
suhtaantnmista Workers-paoIneeseen
nylqrisessä "uudestaanjärjestänls-kriisissä,
seka Alanteen vastankses
siihen, kehasten: lopussa Alannetta
seuraavalla lennokkaalla mieliknrL
tuksella:
"Alanne menetteli ; miehekkKsti
kääntäessään takkinsa : napittoman •
puolen ahdistelijoilleen. Ne rehelli­set
työläiset, jotka viillä tällä ker­taa
saatiin narrattua soluihin, tule­vat
ennen pitkää aenraamaan ed-merkkiä
ja jättämään kommunistisen
munkkikunnan lahomaan omaan mi.
tättömyyteensä. ~ Luukas."
Me pohjajoukon ihmiset olenmie
Kommunistisen - Manifestin sisältö,
voidakseen. sen avuira taistella täl­laisia
vastavallankumouksellisia vas­taan'
ja oman puolueemme rivien
voimistuttamiseksi;; Kun kerran
kommunistipuolueiden uudelleen jär­jestäminen
on päiväjärjestyksessä,
niin ^ ön' - syytä' tässäkin 'j^yhteydessä'
huomauttaa siitä työn paljoudes^,
joka meillä on edessä. ' Että uu­delleen
järjestäminen ' ei muodostui­si
vain, - muqtoasiaksi ja että
siitä taasen: olisi mahdollisimman
paljon . hyötyä puolueemme ~ j a
sen - jäsenistön - muodostamiseksi
inahdolliaimman. hyödylliseksi' ja
kelvolliaelcii taistelualueeksi köyhä­listön
vapautustaistelussa, n i i n on
-välttämätöntä^ että soluissa otetaan
käsille mahdollisimman tehokkaasti
jok'ainoan jäsenen tietoisuuden ke­hittäminen,
sillä siinä suhteessa
meillä on olemassa* paljon auttami­sen
varaa.
Ja vain siten me onnistumme
suomalaisten työläisten keskuudessa
Jutkemään tuplajuulaisuus-noskelai-suuden
pois juurineen.
"Perusteet Venäjältä"
Näin kirjottaa tuo tuplajuulaisten
komitea: "Tarkotuksemme ei ole
halventaa Venäjää, mutta- emme
voi -välttää*^ mainitsematta sen - ni­meä,
sillä W. P:n toiminnan perus­teena
on ollut Venäjän Siellä laa­dituille,
ja sieltä importeeratuille
periaatteille ja ohjelmille on puo­luetta
rustattu, sieltä on tuotu joh­tavien
miesten lauseet matkitta,vik-si
Uskonkappaleiksi" ;j
Siinä meillä on mainio näyte sii­tä
mihin tuplajuulaiset kykenevät,
kun tulee kysjrmykseen kommunis­tien
haukkuminen. ' Se on samalla
mainio näyte heidän järjentilastaan,
Näiden veljien mielestä ei kansain-väinen
liike saisi pitää kansainvä­lisiä
kokouksia, joissa päätettäisiin
yhteisistä menettelytavoista taiste­lussa
- kapitalismia -vastaan ja sen
kukistamiseksi. Tuplajuulaisten täy­tyy
tyytyä tuohon porv^en ikivan­haan
ja kuluneeseen: fraasiin "ulko­mailta
tuotetuista aatteista". ,He
ovat siihen pakotettuja,' sUiä heillä
ei ole mitään kansainvälisiä yhteyk­siä,:
potkivatltahan vain omassa, 'A.
merikassa värkätyssä ja patenteera-tussa,.
muille, kelpiaamattomassa kar­sinassaan.
On erittäin luonnollista,
että kansainväliset kongressit pide­tään
juuri siellä, missä toiitä saa pi­tää.
Eikä. ole lainkaan . häpeäksi
viitata Venäjälle jji sikäläisten to­verien
tuplajuulaisillökin osotta­maan
esimerkkiin.
Mitä huutavinta tietämättömjryttä
ja vääristelyhalua ösottavat' nekin
viittaukset, joissa. koetetaan selit­tää,
että kommunistipuolueiden uu­delleen
Järjestäminen olisi ohjelmas­sa,
kun "Kominterni määräsi solu-opin
puolueen toiminnaksi ja sitä
nyt yritetään sovelluttaa käytän-toön,
vain sentähden, kun korkein
johto on 'niin määrännyt." .
Siinä vääristellään ensiksikin se
että vain korkein johto—olisi mää­rännyt
vain tätä manteretta var­ten
uudelleen järjestämisen. Mut-ta
tosiasia on, ^että uudeHeen = jär-jestänäisen
edellyttämä järjestö-;
muoto on kansainvälisten kongres­sien
^hyväksymä ja päättämä jär-jestömuotoV
joka on tuimustetta
parhaaksi r ja - kaikissa maissa me-;
liaaksi .v järjestömuodoksi, jota vas*;
taan tuplajuul^setkaan ei-vä^: kyjke-ne
mitään. asiallista < esittämään,
vaikka he siihen mielellään tarttui­sivat.
He pyrkivät viittaamaan, et.
tä siihen uudelleen järji^stämiseea
koko puolueen toiminta rajottuis-
Mn.
"Pnolneuskoat^a"
v.~TuoB8a; tlentoleht^ koetetaan
uskottaa,' että meillä olisi :oIemas-:
sa "puolueuskontoa".; Meidän d
tarvitse - muuta kuin -viitata dihen.
joustavuuteen, jolla Konunoniati-;
nen Kansainvälinen ja sen paoloett
ovat toimineet ja jolla kaikki kel­paamaton,
niin .menettelytavoissa,
järjestömuodoissa vJcuin johdossakjs
on armotta karistettu pois. Siitä;
on kaukana kaikenlainen "mihia^
tieto loppuu, siitä alkaa uskomines.':
Mihin usko loppuu, >-.siitäalkaa^ tie-'
to." \ Nuo sanat" sopivat työväen-;
liikkeessä juuri niin mainiosti tupl»,
juulaisiin< Sillä' )ie »ovat tuijotta-;
neet itsensä sokeiksi "«yndikalismiin:
ja teoUisuusunionismiin" sekä Jasf
seeseen "työväenluokalla ja tySnan-tajaluokalla
ei ole mitään yhteiBtä",
niin. että eivät kykene näkemään ja
ymmärtämään, että pieni käsityoEis-mestari
ja pien-viljelijä, joilla voi
olla silloin tällöin yksi mies työs:
sä; kuöiuvat sorrettujen ja riistet­tyjen
: luokkaani He eivät kykene
näkemään, että he ovat "importefr
rannat" syndikalisminsa maista,;
joissa se e i ole menestynyt ja joo-sa
se on kuollut^ kuten sen käy täi:
läkin mantereella. He eivät ky­kene
ymmärtämään, että heidän "te-oUisuusunionisminsa"
menestyisi pa­remmin,
jos he olisivat ryhty»***
toteuttamaan sitä oikealla tarralla,
nimittäin' siten, että olisivat uhran­neet
sen suunnattoman voiman jf
tarmon paljouden, minkä ovat njt
JO kahdenkymmenen vuoden kuin-,
essa tuloksettomasti uhranneet, ryi-tymällä
työsk€i,ntelemään entise-tään
toimivien: voimakkaiden talos-dellisten
järjestöjen saattamisekä
teoUisuusunionismin pohjalle.
Ammattijohtajista
julistuksessa, puhutaan myöslöa,
haukkuen puolueemme johdossa o*
levia miehiä, ^^ässä e i ole syjÖ
kiinnittää/ huomiota asiaan sen e»"
koisemmin,' sillä puolueemme ky»
pitää johtajansa : aisoissa. MoÖ»
kun tuplajuulaiset luulottelevat olfr
vansa vailla johtajia^ niin on
ta valistaa heitä siinä suhteessi
Siitä huolimatta, että heillä on
lut jos - minkäkinlaisia _ mägrä^
vuoden kestävästä pälvefuksesta
jestön toimisi, niin: olemme
neet havaitaj että yhdet ja sa^
tuplajuulaisten johtomiehet
siurtyneet Industrialistin toi
sesta ''tuotannon ja, jaon" pal^*^
seen^ ryh^mällä puhujiksi ja tJ*
väen opiston opettajiksi, pysy^ *
ten eddleen johtaja-asemassa f
palkkapaiinenlna. '
-KaUe Terä.