Vapaus, May 28, 1925

              • 4 '
' l v i , -
t l
• ' I ^
rv» p JS ^ j j
i i i i
tr:
Amerikalainea joarnalisti tsi
Anua Louise Strons kirjottaa tyS-viLenvaltion
tehtaasta searsavaa:
Amerlkalaiselle on tehdas pelkH-työpaiJika;
se on jotenkin epäisie'
lainen paikka, missä sinä työsken-telet
kahdeksan tantia tai enem
män päivässä ja sitte menet kotiin.
Venäläiselle on tehdas elämän kes*
kas.
Jo nämä sanatkin kaikuvat ame-likalaisen
työläisen korviin vasten­mielisiltä
ja poistyöntaviltä. Hän
ei voi vapautua siitä kauheasta epä­miellyttävyyden
tunteesta, mikä
tehdas-sanan ympärillä on. Matta
otaksotaampas sinun ajattelevan
sen sijaan sanoja "seuraelämän kes-ktis".
Se on jonkunlainen yhdistel­mä
yliopistosta, tanssisalista, äänes­tyspaikasta,
musiikkiklubista, las-tenseimestä
y. m. — — Sellainen
on venäläinen tehdas työpäivän
päätyttyä.
Tietenkin myöskin työskennellään
venäläisessä tehtaassa. Ei niin no­peasti
kuin Amerikassa, sillä venä­läiset
eivät ole oppineet meidän no­peuttamme.
Nykyään siellä ollaan­kin
ottamassa käytäntöön kappale-työjärjestclmää
toivossa oppia tuot­tamaan
hiukan enemmän. Ameri­kassa
työläiset vastustavat kappale-työjärjestelmää
koska sitä on käy-täffliseksL
Mutta ausl nopeaa ve
näläisessä järjestelmässä koitua
kaikkien työläisten hyväksi...
Viime vuonna kohosi valtion teol­lisuuden
tuotanto 33 1/3 prosen­tilla.
Jokainen venäläinen työläi­nen
voi nähdä varsin selvästi että
sitä mukaa kuin hänen tehtaansa
tuotanto kasvaa, kohoaa myöskin
hänen palkkansa. Hänen tehdas-komiteansa
tutkittavisso ovat teh­taat,
kirjat ja tietää se kuinka paljo
liikevoittoa on. No voivat helposti
sanoa kuinka paljo tulee vaatia
palkkaa seuraavaa ]{o]IektHvista so
pimusta tehtäessä...
Muliö venäläinen tehdas on moQ'
takin kuin työpaikka. Jos menet
illalla mihin tahansa fiaure«n teh­taaseen
Venäjällä, Tdeläpä joihin­kin
plenempiinkin, havaitset koko­ushuoneet—
noin neljästä kahteen-toista
— olevan täydessä touhusso.
Klubit, opiskelu- ja luentoharras-tukset,
konsertit — -nämä ne muo­dostavat
iltaelämän. < Yhdessä huo­neessa
näet Jonkun ryhmän tappe­levan
lukotaidottomuutta vastaan
~ noin tusina to! enemmän vanho­ja
miehilL ja natsia on siellä voival­la
oppimassa aabkosiaan opettoJU-taan,
nuorilta kommunisteilta. Al­haalta
salista kuuluu voimakas ins­trumenttien
ääni; se on tehtaan or­kesteri.
Ta&ana on noistenklubl jo vieE
etäämpänä on shokkiklubi tai nuor­ten
pioneerien kokoas. Sittci saa-yutkin
ehkä holhouskomitean Istun­toon
— Ja saat tietää, että tehdas
on ottanut vastuulleen auttaakseen
Jonkun l^Iseudun talonpoikolsosu-tuksen
sivistyselämää. Sunnuntai­sin
menee ryhmä työläisiä kaupun­gista
viemään' kirjoja ja aikakaus*
lehtiä, tai johtamaan opiskeluluok-kia
tai esitetmiä pitämään
Voit olkaa lukea ja kirjottaa Iuo>
kalla joka ilta työn jälkeen. Kun
olet luokaltasi päässyt, voii omennä
tehtaosi iltakouluun oppiaksesi kai-kellaisia
aineita, historiaa, yhtei5%
kuntaoppia, ammattiopetusta, kir­jallisuutta
— mitä vaon haluat.
Tehtaan iltakoulu on ponnistuksia
vaativaa työtä, kolme tuntia opis­kelua
työn jälkeen viitenä iltana
viikossa. En tunne muita kuin ve­näläisiä.
Jotka voivat sellaista kes­ää!
Muta kymmenettuhannet ve­näläiset
työläiset tekevät siteh pääs­täkseen
eteenpäin. Mutta "eteen­päin
pääseminen" Venäjällä ei mer­kitse
lakkaamista työläisenä olemis­ta
ja pikkuliikemieheksi tulemista;
kuten tavallisesti Amerikassa. Se
merkitsee tietoisuuden soamlsta
enemmän ja enemmän aiittaakseen
toisia työläisiä ja siis korkeamman
aseman saavuttamista uniossa tai
tehtaan toiminnassa tai yleisessä
hallituksen palveluksessa.
Kun olet lopettanut tehtaan ilta­koulun,
voidaan sinut lähettää, jos
sinulla kykyjä on, työläistoveriesi
t-oimesta työläisten opistoon. Tä­mä
on täydellä ajalla toimiva val­mistava
kolmivuotinen kurssi. Sina
saat täyden ylläpidon ammattiuniol-ta
opiskeluvuosiesi aikana. El se
ole kovin monipuolinjen ylläpito.
Minä olen viettänyt monta yötä op­pilaitten
makuusuojissa. Kuusi tai
kahdeksan puista makuupunkkaa
seinänvierustoilla, pitkä puinen
pöytä, jonka vieressä on kaksi pit­kää
penkkiä — siinä kaikki huöne-kalusto.
Mitäpä opiskelija muuta
tarvitseekaan kuin makuu-^ ja lues-kelupaikan?
Ateriat ovat myöskin
yksinkertaisinta lajia. Nämä tyo-
VeElIiinen tehdas ei ole vain
työ-, opiikela- ja havjttelaieskcs:
E-e on myöskin po>Iiittisen, ssars- ja
kotielämän keskus... Siellä n? kaa-punkineuvoston
vaalit cidetään teh­taassa
työaikana, joUtiinkin iltapäi­vällä
joulukuun alussa. Miehet ja
naiset, joita lähetetään edustajiksi
Moskovan neuvostoon, esimerkiksi,
eivät menetä yhdyssidettään sen
tehtaan kanssa, josta ne tulevat.
Tavallisesti ne jatkavat työskente
lyään fiiellä; niiden poliitinen toi­minta
tapahtua työpäivän päätyt­tyä.
Vain siinä tapauksessa, jos
heidät valitaan joihinkin tärkeisiin
komiteoihin, jotka työskentelevät
kaiket päivät, jättävät ne työpaik­kansa.
Mutta sittekin tulevat ne
takaisin selostamaan asioita niille
työläisille, jotka heidät valitsivat!
On olemassa, ilmeisen silmiinpistä-'
vä ero venäläisen hallitsevan koko­uksen
ja parlamenttaarisen koko­uksen
välillä, olkoon se sitte missä
maassa tahansa. Minä en njrt pu­hu
siitä tosiasiasta, että Venäjää
hallitsevat kommunistit, kun taas
muu maailma on kapitalistien kon­trollin
alainen. Minä puhun vain
niistä ihmistyypeistä, joita näem­me
hallintolaitoksissa ja miten ne
toimivat. Jos olet vieraillut missä
tahansa parlamentissa — meidän
tetty niiden riistämiseksi Ja väsyt- senaatissamme. Saksan valtiopäivil-väenluokan
opiskelijat syövät vähän
j a . työskentelevät ankarasti; ne
viettävät päivänsä opiskelussa Ja
iHansa useasti opettamalla toida
työläisiä tehtaan iltakouluissa. Exm
heidät lähetetään yliopistoon, l i ­sääntyy
heidän tilkopnolinen työnsä
työläistoyereittensa h y v ^ . ..
lä, Britannian alahuoneessa — huo­maat,
että ne kailcki muodostuvat
väestöstä, joka käsittää sangen
pienilukuben luokan yhteiskunnas­sa
— yleisten puhujoin oppineen
keskiluokan. Ne ovat. enimmäkseen
lakimiehiä, mutta joka tapauksessa
on niiden pääkeinona, valituksi tul­lakseen-,
puheitten pitäminen^ Ne
ovat luokkana liipattua ja siloista
väkeä, joka voi puhua sangen kau­an
mistä kysymyksestä tahansa.
Mutta niillä ei ole mitään elävää
yhteyttä niinkään rakennus-, kulje­tus-,
kaivos- tai maanviljelysproses-sin
kanssa.
Venälälsissl^ vaaleissa ei ehdokas
koskaan pidä puheita. Hänet ni­mitetään
toimeen aivan samalla ta­valla
kuin joku henkilö nimitetään
Amerikassa jonkun paikallisunion
presidentin tai sihteerin toimeen.
Joku toinen puhuu jo onainitsee
niistä kyvyistä Ja ominaisuuksista.
Joitten takia he haluavat hänet va­lita.
Jokaisessa lainlaadintalaitpk-sessa
Venäjällä, kaupunginneuvos-toista
keskustoimeenponevoan komi­teaan
saakka te iiuomaatte sen vai­kutuksen,
minkä tämä tosiasia tuot­taa.
Niissä istuvat henkilöt ku­luttavat
sangen vähän aikoa väitte­lyissä;
niiden hallitus ei ole 'par­lamentti'
toi juttutupo; se on "toi­meenpaneva
komitea" työtä Ja toi­mintaa
varten. Jäsenet ovat far­meilta,
tehtaista, kaivoksista, rau­tateiltä.
Jotka ovat tulleet valituiksi
siksi, että ne tietävät tästä tasaval­lan
elämän perustasta, ei niitä ole-volittu
puhekykyjensä takia.
Venäläinen tehdas on myöskin
kotielämän keskus. Eikö ^tämä kuu­lostakin
hirveältä "kodin" hävittä­miseltä?
Mutta sitä se ei ole. Sillä
ensi kerran elämässään on venäläi­sellä
työläisellä kohtuullisen muka­va
asuinsija. Siitä ei nyt kannata
kerskailla vielä, mutta parempi kuin
on hänellä vielä koskaan ollut. Sen
hän saa tehdaskomiteanso kautta,
joka vuokraa suuria asuntotaloja
vuosisopimuksilla kaupun^sto ja
hankkii siten halpoja, mukavia asun­toja
työläisille, joka siten asettuu
työtoveriensa lähelle. ^
Täten käy hänelle mahdolliseksi
alkaa osuuskeittiöitä, ruokailuhuo­neita
ja lastenseimiä. Ja koulu on
pienemmille lapsille aivan siinä suu­ressa
talossa, jossa he asuvat. Täs­sä
suhteessa ei ole olemassa pakkoa.
Kukin työläisryhmä menettelee si­ten
kuin parhaimmin sopii. Toiset
ryhmät ovat paUo edellä toisia. Jot­ka
ovat takapajulsemmalla kannal­l
a . . .
Vieläpä taiteetkin alkavat keskit­tyä
tehtaan ympärille. Eivät vain
työläisten klubit kutsu taiteilijoita
suuresta oopperasta antamaan heil­le
konsertteja, eivät vain uniot vä­litä
halvalla pääsylippuja, «mutta
myöskin se todella elinvoimainen
taide-elfimän kehitys, mikä nyt on syytensä Ja rikkautensa Ja kuiten-käynnissä
Venäjällä, on löydettävis-1 kin oikean uskon omata, vaikka
sä venäläisten työläisten amatööri- Jumalan poika selvin sanoin on
näytelmätyössä. Se esiintyy "seinä- kirjanoppineita ' vastaan hyökätes-lehdessä"
eloisine Jokapäiväisten ta- sään sanonut te ette voi palvella
Keskiaikajsen kirkon häikäileisä-tön
riiätojärjestelittä — lukijahan
tietää, että kirkko siOien aikaan «11
suurin maanomistaja — herätti kan­soissa
katkeran viiian paavillista
kirkkoa vastaan- Talonpojat nään­tyivät
kirkon verotaakan alla, maal­liset
ruhtinaat ja aatelisto oli ka­teellinen
paavin kirkolle siitä, että
tämä oli taivaallisen ylivaltansa
«iirtänsrt maan päälle, «.o. anasti
itselleen ruhtinaiden mielestä ai­van
liian paljon maallista mammo­naa,
jonka oikea kerääntymispaikka
olisi ollut aateliston ja kehittyvän
porvariston suojissa.
Ei ole sen vuoksi mikään ihme,
että Lutherin uskonpuhdistusliike
levisi niin voimakkaastL Se eli ase
kirkon taloudellisen sorron nujer­tamiseksi.
Mutta Luther itse vä­hät
välitti hädästä, talonpoikain ve­rotaakasta.
Ja kun talonpojat u-seilla
paikoin Saksassa nousivat ka­pinaan
sekä kirkollisia että aateli­sia
riistäjiään kohtaan, asettui Lu­ther
"esivallan", a;o. ruhtinaitten |
puolelle. Hän kirjoitti kirjankin
talonpoikaisia "murto- ja ryöväri­joukkoja
vastaan." Nujerrettakoon
Ja surmattakoon niitä, pistäköön nii­tä
jokainen Joka voi kuoliaaksi Jul­kisesti
ja salaa, niin kuin hulluja
koiria, sellainen oli Lutherin kehoi-tns
talonpoikain murhaamiseen.
"Jos kuolet siinä itse, niin autU'
aampaa kuolemaa et voi koskaan
saada."
Saksalaisilla talonpojilla, vuori-työläisillä
Ja kankureilla oli näihin
aikoihin kuitenkin toinen mies, Jo­ka
ryhtyi kapinallisia talonpoikia
johtamaan. Hänkin oli pappi, kym­menen
vuotta Lutheria nuorempi,
talonpoikaisperheestä lahtosin niin­kuin
tämäkin. Kun näinä päivinä
tulee kuluneeksi neljäsataa vuotta
Saksan . suuresta talonpoikaiskapi­nasta,
kerromme hiukan tästä mer­killisestä
kansanjohtajasta.
Thomas MUnser syntyi 1490. Hän
pääsi opinteille. Jo 23 vuotiaana
perusti hän salaisen liiton Magde-
^burgin arkkipiispaa. Saksan kor­keinta
kirkkoruhtinosta vastaan.
Harhailtuaan ensin useimmissa pai­koissa
saarnaajana, tuli hän Zwic-kaun
kaupunkiin Pyhän Katariinan
kirkon saarnaajaksi. MQnzer aset­tui
koko nuoruuden innolla Luthe-:
rin puolelle. Mutta Katariinan kir­kon
saarnaajana ollessaan Joutui
hän läheiseen kosketukseen konku-rinsällien
kanssa, joilla tässä kirkos­sa
oli oma alttarinsa. Se lähensi
hänet rahvaaseen. Valittelivatpa
toiset hengenmiehet, että "maisteri
Thomas piti useampia hartauskoko­uksia
kutojien kuin arvoisien papr
pien kanssa." Syntyi ankara kir­kollinen
kiista kaupungissa. Sen
voitti.kyllä Miinrer, mutta hetkistä
myöhemmin neuvoston rikkaat hä­net
karkoittivat kaupungsita.
Nuorta, kapinallista pappia vai­nottiin
kaikkiollo. Böhmistä hänet
karkoitettiin neljän "vartijan" saat­tamana.
Vihdoin pääsi hän A l l -
stedtin kaupunkiin. Täällä viihtyi
hän hyvin. Saarnasi saksankielellä,
luki seurakunnille ei ainoastaan yk­sinvaltaista
uutta testamenttia vaan
myöskin kansanvaltaisempaa van­haa
testamepttia. Kahvaa mieltyi
yhä enemmän nuoreen pappiin, jo­ka
saamc^ssaan asettui heidän puo­lelleen.
Lutherille Munzerin esiintyminen
ei ollut lainkaan mieleen. Hän yl­lytti
ruhtinaita sammuttamaan all-stettilaisen
kapinasoihdunkantojan.
Mänzer vietiinkin heidän eteensä,
mutta hänet päästettiin sillä ker­toa
varoituksella. MQnzer ei kui­tenkaan
jäänyt odottamaan ruhti­naiden
uhkauksien toteuttamista,
vaan pakeni kaupungisa Nämber-gän.
Täällä hän kirjoitti kirjasen
"Wittenbergin hyvinvoipaa liha-möhkälettä"
Lutheria vastaan.
"No mikä saa nyt veli Miellyt­tävään
henkeä ja panee veli Lieha-koitsijan
(Lutherin) niin hurjaksi,
oikeinpa haukkumaan. Juu, hän
tuumaa, että hän voi pitää - ylelli;-
Tri Wood .
Bank of - Nova Seotla Blig.
TäyttS-, päälystys- Ja kultatyötä
tehdään sekä olosvetämistS.
Konttori puhelin 190
Asunto puhelin 1189.
Suäburj — Oatedb.
Itao!caa ja Kahvia
ELGm LUNCH
12 Elein St, Sadbury.
Vastapäätä C. P. R. sähkösano-makonttoria.
AutooJuri sainassa paikassa.
Phone 1896.
Joho Heipä*.
SELICÄRANGANASETTAJA
Dr. Jas Ne«rburo
Eiropraktori-iipesiallsti
-Phone 1881
104 Stafford BIk, Sadbury, Ont.
Sivoja 205—Hmta 70 »eoetxa.
Tämä kirjanen antaa näytteen materialistisen historiankäsityksen metoodista,
sellaisena kuin Marx itse sitä käyttelL Tätä hänen esitelmäänsä pidetään yhtenä
hänen parhaimmista Idrjoituksistaan mitä jälkimaailmalle on häneltä säilynyt. Sii­nä
osotetaan se yhteiskunnallisten tapahtumain liikkeellepaneva voima, joka vii­mekädessä
määrää hstorialllsten tapahtumain kulun.
Kirjan käsittelemät tapaukset käsittävät yhdeksännentoista vaosisadan vallan-knmonksellisimman
aikakauden. Ranskan helnukaun vallankumouksesta, 1848, n.8.
Briimairen 18 p, (Marrask. 6 p.) 1851. Marx kuvaa näiden tapahtumien luokka-luonnetta
Ja silloisen yhteiskunnan luokkasuhteita, osottaen aina sen taloudellisen
perustan, j^lta kukin valtaa-tavoitteleva-ryhmä ponnistelL Nykyajan vallankumo-ustapahtamTen
ymmärtäminen käy tämän kirjan selityksien avuUa paljon helpom-maksL
Tästä kirjasta otettu painos on verrattain pieni, muihin samankokoisiin kir­joihin
verrattuna. Ja sen vuoksi lähetetään tätä kirjaa asiamiehille ainoastaan
tilauksesta. Siitä huolimatta on jokaisen kirjallisuusasiamiehen tilattava niin mon­ta
kappaletta kun arvelee mahdollisesti voivansa myydä. Eikä ole mitään vahin­koa
vaikka muutamia joutuisi palauttamaan myöhemmin, mutta pääasia on että
jokainne asiamies tilaa varastoonsa näitä nyt aivan heti, voidakseen tarjota tätä
uutuutta lukijoille tämän kirjallisuuskuukauden aikana.
Pienemmätkin tilaukset täytämme mielihyvällä. Ja 5 kpl. tilauksesta myön­nämme
kenelle tahansa tilaajalle 20 pros. asiamies alennuksen.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA,
Sadbtiry, Ontario.
Lähettäkää minulle heti palaavassa postissa kpL sitä uutta Marxin
kirjasta, NAPOLEON HI VALLANKAAPPAUS, jonka hinta on 70c kpL Voitte
veloittaa tiliini siksi kun olen kirjat myynyt
DR. P. R. WILSON
Hatamaalaakari
Marshall-Eecleston Block,
Timmino.
Foat-Offico Bloek
SCHUMACMER,
Vapaa tarkastaa Ja neuvottelo.
ruokailkaa työläisten kontrollee-raanmssa
TARMOSSA. -
~ 25c ateria. —
316 Bay St., Port Artbar, Oe«.
pahtumain kuvauksineen,
neen ja huumorineen...
satiirei-
Kaiken kaikkiaan, mikä on teh­das?
Se on nykyaikaisen teolli-suussivistyksen
perussolu... Vtdn
sStloin kun naiset ja miehet ovat
koneitten orjia, silloin nykyaikai­nen
teollisuuselämä tulee pahaksi.
Kun ne omistavat koneet yhdessä,
kuten Venäjällä, silloin tehdas
näyttäytyy oikeassa valossaan, yh-teiskunnallistutetun
tuotannon kes­kuksena,
joka on korkeampi ja ko-operotHvisempi
kuin yksilöllinen
tuotanto, Ja Joka muodostaa yh­teiskunnallisen
ja iko-oper&tiivisen{kia
molempia. Jumalaa Ja mammonaa.
Sen joka kunniaa ja tavaraa ha­luaa
omakseen, tulee Jumala lo­puksi
iäisesti tyhjäksi. Jättämään.
Tämän vuoksi täytyy nämä yksipäi-set
väkivaltaihmiset syöstä istuimil­taan",
nim kirjottaa Munzer. "Kat­sos,
herrat ottavat kaiken luodun
omakseen, ilmojen linnut, ^vesien
kalat, maan kasvit, kaiken 'täytyy
olle heidän, mutta sitten antavat
he Jumalan käskyn köyhille Ja sa­novat:
Jumala on kieltänyt: älä va­rasta,
mutta itselleen he eivät tätä
käskj^ä lue. Niin sortavat he kaik-ihmisia,
köyhän peltomiehen.
he kynivät Ja nylkevät. Jos nämä
sitten ottavat vaikkapa kaikkein vä-bäpätöisimmän,
hirtetään heidät Ja
senpäälle tulee tohtori Valehtelija
(Luther) sanomaan: amen."
Lutherin toimenpiteestä tämä kir­jonen
otettiin takavarikkoon, mut­ta
sitä luettiin kuitenkin salaa kaik-kiaUa.
Näihin aikoihin alkoivat talon­poikaiskapinat
ympäri Saksan, mut­ta
erittäinkin Thyringenissä, mikä
vieläkin pn. Saksan punaisimpia seu-,
tuja. Miinzerin ' .'toimekkuns, toi­mintakyky
jä rohkeus, lausuu eräs
tutkija, tekivät hänestä Thyringin
sorrettujen luokkien vallankumouk-sellisen
liikkeen keskuksen ja an;^
toivat hänelle vaikutusvallan kauas
tämän ulkopuolellekin. Mulhause-nista
käsin johti MQnzer talonpoi­kaiskapinaa.
Mutta hänen persoo­nallinen
sankaruutensa ja väsjnnät-tömyytensä,
ei voinut estää järjes­tymättömin
voimin taistelevien ja
petosten ympäröimäin talonpoikain
epäonnistumista. Ratkaiseva taiste­lu
oli Frankenhausenin luona. Siel­lä
oli 8,000 huonosti asestettua ja
harjaantumatonta talonpoikaa vas­tassa
yhtä monta kokenutta ja Jo
pa tykeilläkin varustettua sotamies­tä.
Talonpojat kärsivät tappion.
Heidät hakattim maahan nultei vii­meistä
miestä myöten. MQnzer jou­tui
myöskin vangiksi toukokuun 25
päivänä.
Ruhtinaitten läsnäollessa mestat­tiin
sitten Thomas MQnzer. Filip
Melankton, Lutherin aseveli, kir^
joitti MQnzerin kuoleman Jälkeen
kirjan Jossa, niin kuin myöhempi
tutkimus on osoittanut, aiheetto­masti
syytti Munzeriä pelkuruudes­ta
ja että tämä oli peruuttanut
kuolinhetkeUään Julistamansa opin!
Melanktonin heti MQnzerin kuole­man
Jälkeen ilmeisessä kiivaudessa
kirjoittama hävMstyskirja on sitten
vuosisatoja saanut olla uskottuna
tietolähteenä miehestä, "jota jälki­maailman
luokkatietoinen työväki
pitää yhtenä kaikkein puhtaimpana
Ja ylväimpänä henkenä.
lämpimänä ja terveenä
taivella
puhdistaa ja rikastut-verenne
Lisää sen kierrosvoimaa, tuottaa hy
vän, puhtaan ja voimakkaan veren,
mikä pitää teidät hyvin terveenä
ja lämpimänä talvella.
HINNAT
OVAT
SAMAT
KUIN
ENNENKIN
elämän laonni^isen perustuksen. käsityöläisen ja kaikki, jotka elävät
ENT. fiJINISTERI VANGITTU
KAIRON MURHAJUTUSSA
Kairo. ~ Ent. Zaghlalin halli-tuksen
opetusmintstei-i Ahmed Pas-ha
Maher ©n vangittu Egyptin so­taväen
päällikön Lee Oliver Stac-kin
murhasta. Joka tapahtui "riime
marraskuussa. Ennemmin, vangit­ta
Shafik Mansour. joka' oli ollut
Ahmedin luona tämän virkatohnis-tossa
murhan aikona, lienee ilmot-tanut
Jotain ent. ministerille ras­kauttavaa.
Suoranainen matkustajareitti Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
(Josta edelleen Ne«r Yorldin.)
LÄHTÖ KRISTIANIASTA NOPEILLA NYKYAIKAISILLA
HÖYRYLAIVOILLA
Tuottakaa omaisenne> Canadaan tai Yhdysvaltoihin NORJAN
LINJALLA, joim on tunnettu erinomaisista mukavuuksistaan, hy­västä
hoidosta matkalla ja muutenkin tunnolHsesta palveluksesta.
Piletinhinnat Suomesta Halifaxiin tai New Yorkiin: Cabin-luok-ka
$155 ja ylöspäin, IH luokka $122.00. Täältä Suomeen HI
luokka $110.50. Myymme pilettejä kaikkialle Canadaan ja Yhdys­valtoihin,
perille asti. •
Lähempiä tietoja ja pilettejä paikallis-asiamiehiltä tahi
NORWEGIAK AMERICA MNE
22 WlutehaU St.
New York, N.Y.
Hc^ie & Co.
319—-2 Ave. So.
filmneapolis, Minn.
REIDAR GJÖLME CO. J. V. KANNASTO.
919—2nd Ave. Liberty BIds.
Seattle, Wash. Sudbary, Ont.
109 No. Dearborn St
Chicago, lU.
ERICK J. KORTE,
Port Arthnr
Ontario.
'ill!Watlll»B)a8*»»
The Sudbury Drug Co.,
Limited.
Corner Elm & Lissar Sreel
SUDBURY, ONT.
"GAMERA"
GRAMOFOONEJA
— Hinta $1S.00 —
soittavat tavallisen koboisia levyjä.
88 Dnrbara St.—SUDBURY, ONT.
Seuraava Blue'n kaupasta.
—Phone 1694 —
A.FÖIIRSIER,
LIMITBD
HENKI, PALO, TAPATURm JA
AKKUNALASI
TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATKANNE
ijÄ
Halifoxlsta Saomeen (Göteborgin kautta) 8—9 vnorokaadesta.
TURISTIMATKAT
HALVAT
KOLMANNESSA LUOKASSA
Saameen ja takaisin Canadaaa
maksavat nyt edestaka^n yh­teensä
vain 186 dollaria, siis
Vain 93 DoUaria
yhtä ylikulkua kohti
Toisessa luokassa maksaa kum-pikii^
matka $166 ja cabin
luokassa $170.
Matka alkaa ja päättyy linjan
omilla laivoilla. Ei mitään
tuUi- tai passitarkastuksia ei;
kä mitään muita viivytyksiä
Ruotsissa.
Tilatkaa hyttipaikat nyt
pUetit saadaan lähimmältä pal-
HALIFAXISTA
S.S. Stockbolm maanant. batik;27
NEW YORKISTA
Drottninsbolm, laoant. tonkok. 9
Stocbbolm, torstcuna toobok, 28
Drottninsbolm, tiist. kesak. 9
Stoekholm, tiistaina kesak. 30
Drottninsbolm, torst. heinStc 9
Stockholm, laaantaina elokann 1
Drottningholm, torst. elokaan 20
Tarkempia tietoja, neuvoja Ja
kallisasiamieheltä tai osotteella
SWEDISH ABIERICAN ONE
518 St. Catbenne Street, West, Montreal, Q°«'
470 Main St., Winnipes, Man.
71 Upper St., Halifax,N.S. 7» Monroe St., Detroit, Micb. 6tifteor.
J. V. KANNASTO, ERICK J. KORTE,
Box 69, Sadbury, Ont., Can. Port AHhar,-Ont, <-«»•
tiiiiiiMmaraiiiftiBfiijjiiiiiiyija
eAlJOE-41ILL BLOCK. SUDBURY.
feafsQIa MmtoQIa.
T sijaitsee —
7 Darbam Street..— So^ary; Oat.
Parhain paikka on tehdä kauppaa meillä. Välitetään kaikbi
ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa tavaraa.
Huom.l Vaihtaa ja.ostaa kaikkia farmitnotteito.
P. N Y L A N D ^
229 Grandcrall Ave. Por« Artbor, Oalan*
e: tänä -jruonn
£oko ede:
cyiskjsi ja aai
tyi tairaä synk
jj£3 fisin ohel
jäflöa, estäen j
jjgn lilrtemästä
ta snuret työlä
t-uiteakin peloitfc
jäästä felolimatfc
tyäkseen Helsij
keskusneuvoston
lenosoituskulkuee
TslUvaan työlaisi
Eiinvälisenä juhl
S-M alkoi sank]
j8 keskittj-ä Tyc
lähistöllä olevillt
tyäfcseen rivistöö:
Je lähtöä ja jul
Panaiset järjestc
TOt paikkoja, joi
sen oli liityttävä.
jen joukossa nähl
sen maaseudun
talstelalippuja, os
ottajia oli saapui
paristostakin.
£Jo 10:een me
saatu järjestetyk
icynimenen lähti
vanhan veteraani
nässä kantaessa
sainvälistä tunn:
msitten työiäiset
Häntä seurasivat
kunta ja varhaisn
kä sen jälkeen ar
jestyksessä amma
raittius- ja muut
Poliisiv-iranomaiE
kulkueen kuitenka
kea viireineen. I
mattominta tunn
kaksiviikkoisen 1
tuntisen työpäivän
vaatimukset määr^
omaiset "pahem]
välttämiseksi" otet
mitään mielenoso;
nut poliisin mieles
jäi pari tilapäistä
Kulkueessa liehui
nalippua, eri järje
riä, ja itse kulku<
tasaarella huonosta
säästä huolimatta
Luku kasvoi matka
julilapaikalle saai
000 rbi, jota huon
soen voidaan pitä
ni Kulkueen m;
siilanrannan, Pitkä
kadun, Pohjois-Esi
Heikinkadun ja Lä
kautta
Haka salmen'
oli sinne keräänty:
läisarmeija lasketta
tuhanneksi. KuU
pääsi puistoon vast
Ien koko kulkue no
nen.
SoiiolJdemokraatti
jouki
oli sitä ennen kiin
tä valtaamalleen hi
panviettopaikalle.
Tässä kulkueessa oli
henkilöä, osoittaen
iMvaa laskua, sami
Paolueensakin jäser
Ja tämäkin joukko
^ pääasiallisesti
™aaseutujärjestÖistä,
työläiset eivät nos
tnskoplaan nyt enen
senuninkaan lähten.
gäiset ja siksi
«Ikivat työläUien
Juhlakentällä piti^
*«nö Vuorio, Erkk
"Lehtinen, J. Mi
Pekkala.
Knn ohjelma oli
todessaan suoriteti
aennessä, esittivät
*=»ta Ja H.T.Yrn n
"Kansainvälisei
f «gin työläisten •
^Mapälvän viraUinei
?oUisi ei aikaise
««ae iisäksi enem
^häirinnyt, vaiki
T^" tämän tästäki
i-J^ hyvän järj<
^fausaflisen vai:
S^" °° tässä
f f " » osoittanut
Jestelykykyä. ^
^TTIJXRJEST^
fi^STÄ EDUST
USTA EI P
^ e t t ä i n pidetyss
^°"ren toim
^ -^-aa^r'
g^;P=^eva vaKok
i t ^ H - - ^ suurelle
kuf
' 'aJaaainen edus