Vapaus, July 27, 1922

              2 Torstaina, heinäk, 27 p. ~ Thiirsday, July 21 No. 8
jgftBiai^ftTi BOomalaiseD työväestSn äänenkannattaja, Qmes-tn
SndharjBsa, Out., joka tiistai,.torstai Ja lauantai.
H.PUEO, J.W.SLUP
lastaava toimittaja. Toimitasaihteeri.
VAPAUS
Kun tiede alidi luonnonvoimat flunisen palvelut
seen, eikö sen myöskin pitäisi tuoda työläisille vapaut-
---ta, jotta he voisivat kehittyä seka ruumiillisesti, että
älyllisesti? Eikö ifen pjyöskm pitäisi muuttaa «kyynel­ten
laaksoa» rauhan ja ilon asuinsijoibi? Minä kysyn,
eikö tiede ole tähän asti epäonnistunut vapautustyös-sään?
— Paul Lafarque,
(Liberty) ' , «
The^only organ of Finnish Workerfl in Canada. Pub-fished
in Sudbury, Ont., every Toesday, Tbnrsday and
&»torday. ' •
Advcrtisiiig rat€B 40c per col. Inch. Minimum cnarge
»vx sinde uisertion 75c, Digcount on standmg advertise»
inent The Vapaus is the best advertisuig medium among
tiie Finnish People in Canada.
for
HiUenkaiväjain taistelutaktiikka
ennen ja nyt
Kuinka nopeasti sentään amerikalaiset suuret jär­jestyneet
työläismassat kulkevat pikkuisesta ryhmätoi­minnasta
suurta joukkotoimintaa kohti, s i i ^ saamme
selvän kuvan verratessa Amerikan hiilenkaivajain lak­koja
vielä muutama vuosi sitten nykyiseen — koko
tuotantoalaa käsittävään yleislakkoon. Ennen tekivät
nmotushinta kerran lulaistuiata ilmotuksista _40c.
nalstatnumalta. Suurista ilmotnksista seka ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. KuoloUmotukset $2.00 kerta ja 50c. Iisaa
fcÄ00~oSS/.atÄ^^^^ l."-'-Wvaia. . o p t a k , e „ . a piirinä™. K A i s , a 26.
$3 00 Ocaksikertaa; syijtymäilmotukset $1.00 kertaa ha- ggg United Mine Avorkersim kuuluvassa uniopnrissa
Intaantieto- ja osoteilmotukset 50c, !kerta, $1.00 kolme-kertaa,
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-kana.
, \
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038. Poatiosote:
Box 69, Sudbury, Ont
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
BoonalHsella nimellä. . ,
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
•etond class matter.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää ojia'kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
lahteen torstaina kello 3.
Mitä seuraa Haagin konferenssiin
jälkeen ,
Haagin konferenssi on nyt päättynyt. Se on oike­astaan;
saminunul omaan mitättömyyteensä. Haagin
konferenssi oli jo edeltäkäsin tuomittu tuloksetto­maksi,!
Genoan konferenssissa paljastui se tosiasia, et­tei
kapitalistista järjestelmää tukevain hallitusten ja
kommtinistiseen yhteiskuntaan pyrkivän Venäjän- vä­lillä
Voidai saada aikaan mitään kokonaissopimusta.
Etenkin Europan paatuneinta taantumusta edustavat
Belgia ja Ranska tekivät sen mahdottomaksi. Nämä
taantupiuksen edustajat eivät ole täipunsrt tinkimään
yksityisomaisuuden pyhyydestä tuumaakaan. Ja kun
sosialistinen Venäjä toiseUapuolen pyrkii kaikilla toi-mehprfeillään
'antamaan huoliniskun vanhalle yksityis-omistuäjärjestelmä!
Ie, ei sopimuksesta sen ja muiden
valtain välillä tullut mitään. . ^. , ,. . ,.
Töiseltapuölen njimä konferenssit ovat k u i t e S ^ » ^ " ^ ^ ^ ^ J K ö f i ^ «H"^'^.^^^
paljastaneet kapitalistimailman hajanaisuuden i ja - si-säiseif
ri£(tiriitaisuuden. Samalla nimittäin kuin Rans­ka
ja Belgia ovat seisoneet jäykkinä kapitalistisen taan*
tumuksen puolesta, 'ovat melkein kaikki muäf maat
tunnustaneet Vienäjän ja muun' mailman keskinäisen
^louöyhteyden välttämättömäksi, näiden joukossa Eng­lanti
ja Italia:. Ja joskin konferenssista kokonaan ul­kopuolella
ollut Yhdysvaltain patavanhoillinen hallitiis
seisoo dollarikasoineen Ranskan ja Belgian taantu­muksen
tukijana, on ilmeisen selvää^ että etikoisrieu-vottehil
Venäjän ja muiden maiden välillä tulevat
seuraäoiaan Genoan ja Haagin kokeiluja.'Suuryältkiri
joukosäfaEriglantjja Italia ovat ilmaisseet ilmeisen tai-puvaiBöiuiöiisa
ianaisiin erikoisneuyotteluiiiinV Näi<ifen
maiden valtiomiehet ja kapitalistit näkevät sen vält­tämättömyydeksi..
Ja 1(un neuvostohallitus toiselta puo­len
on halukas tällaisiin neuvotteluihin, voidakseen
saada äiikaan sopimuksia, jotka antavat perusteen ul­komaisen
avun saantiin Venäjän talouden uudestaan-
Takentamiseen, on ilmeistä, etta tällaiset neuvottelut
VtSävat hetimiten. Ja niin pian kun ne johtavat suo­siollisiin
tuloksiin, on jälelle jääneitten taantumus-valtioitten
pakko taipua seuraamaan esimerkkiä ja
antauduttava suhteisiin Venäjän kanssa, oman kukis­tumisensa
uhalla, •
' Näin ollen, kapitalistimailma ei voi millään ta­voin
pitemmälti kiertää yhteyttä Neuvosto-Venäjän
kanssa. Se on sille karvas pala niellä, mutta yhteis­kunnallisten
voimain edistyskulkua ei voi millään
loppukädessä ,ehkäistä. Se raivaa tiensä.laahtumuk-een
syrikimpierikih erämaitlen lävitse ja puhkais^, Ben
vankimraatkirt f^.varoötiikset pois etenemisensä tieltä. •
Sibi on kapitalistimailman, tdhtoo tai ei, polvis-tuttava
bolsheviikkisen Venäjän edessä.
^ Tiede pääoman palveluksessa
«Tiede, suuri vapahtaja, joka on kesyttänyt luon­nonvoimat
ja olisi saattanut ihmisen työn orjuudesta
ja antaa händle tilaisuuden keSiittää vapaasti henkeään
ja ruumistaan, on tullut pääoman orjdesi. Se ei ole
tehnyt mitään miiula kuin hanldcinut kapitalisteille
keinoja lisätä rikkauksiaan ja tehostaa työväenluokan
riistämistä. Sen suurimmat teollisuutta ja tekniikkaa
kokevat'saavufukeet eivät ole tehneet muuta kuin tuo­neet
naisille ja lapsille ja mikille liikarasitusta ja
kurjuuttq.
Yhteiskunnan aikaisemmilla kehitysasteilla oli nä­länhätää
ainoastaan silloin kun maa kielsi antimensa.
Kapitalistisessa yhteiskunnassa on nälkä aina työväen
luokan kesJcellä, vilja-aittojen ja hedelmävarastojen
pakahtuessa maaemon aistimista ja marUdnain ollessa
tulvillaan teollisuuden tuotteita.
" Kaildci työväenluokan raadanta, tuolannollisuus j ^
kärsiniyikset ovat ainoastaan edistäneet sen aineellista
ja heÄistä köyhyyttä ja raastanee* sen köyhyydestä
kurjuuteen.
Ainoastaan luokkataistelun kautta voi uuden ajan
sosialismi toteuttaa yhteiskunnallisen ihanteensa, mitkä
sisältävät kaikki tieteellistä laatua olevat edellytykset^
Tieteellisen päämäärän valinta ja sen saavuttaminen
luokkataistelun kautta, erottaa sen Vuoden IB48 sosia^
lismista, mikä pyrki yhteiskunnalliseen päämääräänsä
luoy^ien sovittelun kautta- Tänia ei ole mitään munata
kuin utopiaa. Sosialismi on kdhittynyl haaveesta tie-ledcsi.
tehtiin työnantajain kanssa sopimukset erittäin, jotka
kaikki päättyivät eri aikoina. Ja kun hiilenkaivajat
esim, Coloradon piirissä tai muualla menivät lak­koon,
ei se merkinnyt mitään, koska kaikissa toisissa
piireissä työskenneltiin sitä kiivaammin. Ja seuraukse­na
oli, että työläiset säännöllisesti hävisivät lakkonsa.
Sen aikaisen piirikunta- ja aramaltiunionistisen mo­raalin
mukaan olisi ollut rikos, että samaan unioon
kuuluvat työläiset toisissa piireissä olisivat rikkoneet
sopimuksensa ja rientäneet avustamaan taistelevia unio-tovereitaan.
'
' Monet katkerat häviöt ja surkuteltavat kokemuk­set
ovat kuitenkin opettaneet Amerikan hiilenkaivajil-le,
eitä hiilenkaivajain järjestö — Uniteä Mine Wor-kers
onkin nyt muodostunut todelliseksi koko tuo­tantoalaa
käsijtäväkpi teoUisuusunioksi. Nykyinen hii­lenkaivajain
lakko, rnikä käsi^ää sekä Amerikan että
Canadan, on valtava, elävä todistus siitä. Koko hiili-kaivosteollisuus
seisoo. Sen vakavat seuraukset alka­vat
jo näkyä, Kuletysliikenne alkaa olla kaaoksessa,
tehtaita täytyy seisauttaa ja ensi talvi uhkaa ennen
kuulumattomalla hiilipulalla.^ 700,000 amerikkalaisen
hiilenkaivajan jättivoima näyttäytyy tärkeänä tekijänä^
Maan uumenissa rasittuneet raatajat alkavat tuta oman
tärkeän yhteiskunnallisen merkityksensä tuottajina. Tä­män
johdosta heidän', luokkatunteensa kasvaa, heidän
Icätsomukeensa kirkastuu ja taistelurohkeutensa lisään­tyy,
voitontoiveensa Vjarmistuu.
Olkoompa, että pelkurimainen Lewis ja muut joh­tajat
vielä esiintymisellään ja välttelevällä taktiikal­laan
heikentävät tämän mahtavan työläisarmeijan tais-
LUOKKAMME ¥APAUTTAMINEN
velvoittaa meitä kysymään
TOVERIT! Oletteko tehneet jo velvollisuu­tenne
lehteänne kohtaan.
Jos ette sitä vielä ole tehneet, niin tehkää se
ensi tilassa jo tänään.
Jokaisen valveutuneen työläisen täytyy olla
luokkansa agitaattori. Vallankumouksellinen
velvollisuutemme määrää tehtävämme ja tehtä­vistämme
tärkein on — mikä? Oman lehtemme
levittäminen. Vapaus on meidän tienraivaajam­me
ja siksi käsittäköön jokainen riistosta kär­sinyt
ja edelleen kärsivä, että sen levittämiseksi
on tehtävä työtä. Voimmeko odottaa köyhälistön
vapautumista, jos emme sen hyviksi mitään tee.
Tee siis tänään, huomenna ja kaikkina ai­koina
työtä päämäärämme, köyhälistö-valtion
saavuttamiseksi levittämällä luokkasi äänen­kannattajaa
VAPAUTTA. Tee aina ja lakkaa­matta
työtä tietoisuuden kohottamiseksi nukkil-vien
tai väärään johdettujen tovereittesi kes-kuudessa
Levitä VAPAUTTA jokaiseen tölliin, vain
toiminta se on joka kauntaa.
^ Vapauden levitysosasto.
f!HIIIJII«IIIIJIllKSHI!li5!i!IIKi!WllliI!HI|l!HIUHHIIinHUIf!|||H,,,,,,,„,^
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Canadan
dollarists
s Postissa 15c kaikilta sununUta. Sähkfeanomalla $3,50 kaiidita ^
E Kysykää erikoiskurssia suurille summille.
I ^ T«ontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. H i l l ^ 957 Broad
taistdua, sellaista esijntymistä, amerrl^laiist^ trustika
pitalismia vastaan, m|kä - antaa! työläismassoille kaot­tavaa
e?|merkkiä järj^^yöiiseti-suurerta merkityksestä,
ja, toimita puolen, pelottaa työririistäjiä, j|>äTiee h e i^
vapisemaan kÖyhälistjin ^ ^)akkM kasvavien
voimien edessä; • ,... . , .
) Hiilenkaiyajien oraan sisäisen taistelutaktiikan edis­tyksen
rinnalla saamn ie nie edeilleen huomata rautatie-tlölU^
p^j§^X\ik^i^mjm yali«en soiidarisiuu^en jat^-
kuvan kasvamisen, saD?oi|i,.kuin lukuist^^ uni-öitten
lisääntyvärj, syriipatian ja avustuksen hiilenkai­vajain'lälsteilulle>^:^-
•'••H';; - V . y ^
Tämä solidarisuusS^jja kesikiriäinen yhteeiiknuluvai-
^aiisturine j&^hmM^ a v Ä • toist^^
jen taholta ei ole tietysti läheskään seliainen, mitä toi­voisimme
sen olevan. Mutta kp, kuten alussa viit-tasimme,
katsomme vain muutaman vuoden taaksepäin,
niin ihan hämmästyttävää on se edistys, mitä unionistit
sen liikkeen taistelutaktiikassa on tapahtuhiit, tämä
antaa meille toivoa siitä, että Amerikankin raatajamas-sat
heräävät ja voivat vielä kehittää järjestöistään to­dellisia
teollisuusunionistisia tai^ptelujärjestöjä. Tätä
kehitystä on meidän vallankumoiiksellisten työläisten
velvollisuus kaikella voima/lamme auttaa ja viedä
eteenpäin. ..
Pohjajoukkojen mukaan vetäminen
. perännyt,työläistoveri, mitä olet tehnyt vielä puo-lueestamnie
ulkopuolella olevien, joko kokonaan he-räämältömien
työläistoveriesi tai harhateillä iulke-viian
^osaveljrensi mukaan saamiseksi? ÖletkcT osot-tahuVhänelle,
että.luökkat(|istelu kutsuu häntäkin ja
kaikkia työläisiä yhteiseen suureen proletaariseen
luokkataistelurintamaan? Oletko tarjonnut hänelle ti­lattavaksi
meidän lehteämme? Oletko suosittanut hä­nelle
luoettavaksi hyviä kirjoja, joita on nyt niin pal­jon
suomenkielelläkin saatavana? Oletico vienyt häntä
mukaan kokouksiimme ja illanviötoihinnne? Oletko
selostanut hänelle Venäjän suuren vallankumouksen
merkitystä ja Kommunistisen Internationalen suurta
mailmanjärjestöä? Mitä olet tefhnyt tässä Suhteessa?
,Millä tavoin täyttänyt vallankumouksellisen rintama-soturin
velvollisuuden?
Vai oletko tehnyt tässä suhteessa mitään? Oletko
kaivanut leiviskäsi maahan?
Ehkä olet ottanut riveissä olon vain 'sangen viral­liselta
kannalta, ja niin ollen suorittanut jäsenmak­susi
ja silloin ^tällöin — muodin vuoksi — pistäytynyt
tilaisuuksissamme?
Jos näin olet menetellyt, e\ ole todellinen val­lankumouksellinen.
Et ole täyttänyt kumoussoturin teh­täviä.
Olet tässä tapauksessa toimimaton ratas Iconieis-tossamme,
joka vain haittaa sen"^ etenemisvauhtia.
Sinun velvollisuutesi on siis ensikädessä hankkia
itsellesi kaikki tärkeimmät perustiedot uudemmasta
mailman proletaariliikkeestä, otettava kaikin voimiesi
mpkaan osaa sen leventämiseen, laajentamiseen ja te­hokkaaksi
saattamiseen. Sinun velvollisuutesi on kaik­kialla
agiteerata;}a_yärvätä mukaan uusia"rekryyttejä
harjoitusleireillemme, ,Jcäsvattaa heistä luotettavia
kelpo sotureita vdillantcumousanneijaamme. Elld ky­kene
itse vielä hyvin selostamaan aatteitamme ja tais-telutapojamme,
niin pane työläistoverisi tilaamaan
lehtiämme, tutustuta hänet hfvään kirjallisuuteemme.
Näin läylät Inmioukselliseen järjestöön kuuluvan työ­läisen
velvollisuuden. ^
Lyhyt biBtoria sosiali-yallankumouksellisen
puolueen toimin-iiasta
Vuoii 1917.
Kun Romanovin hallitsijasuku oli
syösty valtaistuimelta, nousivat
^eidän jälkeensä vähän ajan kulut­tua
sosialivallankumoukselliset val­taan,
Sosialivallankumouksellinen
Kerenski yhdessä Tshemovin, Sa-vinkovin,
Avkfeentjevin ja mufden
puolueystäviensä kanssa jatkoivat
kuolemaa tuottavaa mailmanteuras-tusta,
Ketkäpä muut, jolleivät so-sialivallankUi^
oukselliset janontieet
verta. Kenen verta? Venäjän työ­läisten
ja talonpoikien verta. Jota
ne rintamilla vuodattivat aatelisten,
pankkiirien, tilanomistajien ja teh-taiiijoitten
hyväksi. ,
Eikö se ollut sosialivallankamo-uksellinen
Kerenski, joka niin, si-rosti
suoritti «palatsivaliarikumouk-senj
» ja eroitti. tsaarin virastaan
—samoinkuin Scheidemann oli. Sak­sassa
tehnyt, eikö se olfut hän, jo­ka
vuonna 1917 koetti täyttää Ni­kolai
Iltslen toivomuksen päästä
pakenemaan ulkomaille. •
Lokakuun vallankumous 1917.,
; Kerenskin, n.s.' väliaikainen' hal­litus
oli kukistettu. Mutta sosia­livallankumouksellinen
puolue, joka
oli saanut maksaa-vallan• kustan­nukset,
jatkoi ykgin kadotettua pe­liä
yhdessä virasta eitotettujen ken­raalien,
tilanomistajien ja tehtaili-j'oitten
kanssa.
Lokakuun mellakkojen aikana an­toi
Moskovassa kaupngin valtuu­tettujen
kokous, jossa sosialival-lankumouksellisilla
oli voimakas
enemlmiätö, käskyn junkkereille ja
upseerikoululaisille: Ase kädessä
työläisiä vastaan! Kuh ^ m ä up­seerikokelaat
olivat Pietarila kär­sineet
tappion, antoivat sosialival­lankumoukselliset
Gotz ja Kerenski
tsaarikänraali Krasnovin kasakka-eskadroonien
lähestyä vallankumo­uksen
pääkaupunkia.
Samana vuonna 1917 solmivat
sosialivallankumoukiselliset kiinteän
yhteyden saksalaisen kehvaäiin liU-;
dendorff in ^pääesikunnan kanssa ^ee-;
kä korniloyiiaisten (venäläisten
kappilaisten) valkokaartilaisten jär­jestöjen,
joitä johti kansainvälinen
sUunirkkija Filonenkto,* tällä tavoin
ulkomaalaisten kiäkurien avulla
«luodakseen järjestyksen Venäjäl­lä).
Samaan aikaan ja yhden suun­taisesti
kehoittivät sosialivallanku­moukselliset
kaupunkien pikkupor­varillisia
aineksia saboteeraamaan
neuvostovallan tehtaissa ja laitok­sissa
seikä yllyttivät heitä lakkoi­hin.
Vuoli 1918.
Tammikuun 5 p mä 1918 aloitti]
perustava kansalliskokous istunton­sa.
Enemmän kuin . puolet olivat
sosialivallankumouksellisia. Tammi­kuun
8 p-jiä avattiin III s jrleisve-näläinen
neuvostokongresai, jossa
bolshevikeilla oli ylivoimainen enem­mistö.
Työläis- ja talonpoikaisfcal-litukselle
vihamielinen perustava
kansalliskokous hajoitettiin. Sosia­livallankumoukselliset
ajk o i v at
aseellisen taistelun neuvostovaltaa
vastaan. Tänä aikana antoivat so­sialivallankumoukselliset
apuansa
kenraali Krasnoville, kun oli kysy­myksessä
Saksan vilhelmiläistcn ryk­menttien
tuominen Ukrainaan ja
työläisten orjuuttaminen ja lyömi­nen.
Samaan aikaan sattuu tshek­koslovakialaisten
joukkojen kapina,
joiden kanssa englantflaiscn evers­tin
Hogdsonin välityksellä sekä ken­raali
Horvatin ja Japanin diplo­maattisten
piirien Icaotta kävi tak­si
sosialivallankumouksellista thani-tttsta
» »eavotteluja, nimittäin itä>^
aasialainen ja länsi-europalaiiien
hallitus. Neuvottelujen 'itarkojtpisi^-
na oli Venäjän vallaniuÄbuksen
tuhoaminen, .,
Edelleen järjestivät 8o'sTä1ivallah-ikumoukselliset
t/nkä-kaM^lllskoko-uksen,
josta syntyi Koltähakin sa-peliherravalta
ja joka pysyy pys­tyssä
ranskalaisten pankkiirien kus­tannuksella.
, Herra Noulensin käs­kystä
maksoi ranskalainen valtuus­kunta
sosialivallankumouksellisilje
Gbtzille, Timofejeville, ja muille ra­haa
Satijaran «perustavan» ylläpitä­mistä
varten.
Muistettava on vuosi 1918 myös­kin
s o s j a 1 i vallanikumouksellisten
«sankaritekojen», kun Tshaikovski,
Gotz y,m. luovuttivat Pohjoisrye-näjän
työläisiä Koltshakin nimittä­män
kenraali Millerin teurastetta-
;yj^i!^-selcä kaiisainvälisjlle ^ fo^to;'
maisille mi^ifys-' ja.. uri;lcijaij'6u]{Qii-
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
SUDBURY, ONT
iBo*6. V A P A U S.
S / . Filettiliike tehtävä J , V. Kannaoton nimessä.
iiiiiiiiiii iniiiiniiiiiiiiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuuiiii,!,,,!!!^
\ Vuoti 1920.
^nurhi^ta.; proletaähsia.' isi^\^i&,
sialivallankurnfluksellinep
haavoitti L^hinia^ ./aikei^ti. kiiula^
la, jonka sosialivallärikumoukselfi-nen
Rabihovitsh oli myrkyttänyt.
iSosiaiivallankumouksellinen Kane*'
giaser. murhasi- toveri .Urifcskln, so-
8ialivalIaEtomouk8ellinenu'5 ^
ampui toverj. Volodar8kw;.oS.opl?ili-.
vallankismouk^elliisten., taistelujärjesr
tö järjesti, -kyUäkin,j;Onni?tumatta*
pommiattentaatin, .4 fTrOts*
kia ja Sinovjevia vastaan. Sosiali
yallankumovrksellinen Savinkov jär
jesti yhdessä .eversti :Merkulovin
kanssa Jaroslavissa Moskovas/ta poh­joiseen)
kapinan. Samoin harjoitti
sosialivallankii^nouksellisen . puolu­een
sotilasjärjestö punaisen, armei­jan
kealkuudessa keskeytyjnätöntä
urkintaa. iSosialivallankumoukselli-set
toimeenpanivat ryöstöjä. Ryösti­vät
julkista omaisuutta yksityisiin
puoluetarkoituksiinsa. P i e t a r £Bsa
ryöstettiin eilen tarvekomissariaa-tin
varastot, Moskovassa postivi-rasto
n:o 9, Kalugassa (Moskovasta
etelään) yritettiin ryöstää kuverne-mentin
elintarvekomitean vrftastoti
Vuosi 1919.
Tälle vuodelle sosialivallankumo
uksellisten (historia on tunnusomais­ta
armeijan järjestäminen ranskalai­silla
rahoilla,; Sen oiituettaVa maa­han
hyökkääviä I puolalaisia. Tätä
fgetturityötä Jyölaisten ja! talbnpoi-
^kien riistäjien tukemiseksi suoritti
Savinkov. Sitäpaitsi auttoiyat so-sialiyallankuraouksellisten
paikalUs-ryhinät'
Krimiilä ja ' yleensä ^Etelä-
Venäjällä kaikin tavoin Vrangelia,
mikä käy ilmi tämän paroonin «kii­tollisuuden
osoituksista^ Vuonna
1920 järjestivät sosialivallankumo­ukselliset
«työtätekevän lalonpoi-kaisväestön
liiton», he järjestivät
talonpoikaiskapinan Tambovissa, jo­ta
johti rosvopäälliklkö Antonov, he
järjestivät kapinoita Siperiassa ja
Mustameren rannoilla.
Niinsanotun «työtätekevän talon-poikaisväestön
liiton» piti, perus­tajansa
Jurij Podvielskin lausunnon
mukaan «peittää koko kuyernement-ti
piiri- ja alueliittojen verholla»,
Ja sitten ryhtyä järjestelm'älli8een
taisteluun .neuvostoja vastaan, (Lii-tm'-
\ toJ8^|i.,".;j)UoIuetokö^^
Tänä vuonna jatkuu s^aj^alfän-fcumoiiksellisti^
n vpetturityft; jar; 3?i|^
tävät he saada toimintansa? täydel-liseiksi
«kaksinkertaistutetiiUa. :.maa-perällä
». Ja näM hetkenä,;-jolloin
proletariaatin voimat oHvat mitä
korkeimmilleen jännitetyt, kun hei­dän
täytyi .kuormittaa itseänsä
hyökkäävän vastavallankumouksen
kaikilla rasittiksilla.
Kun kerran Denikin seisoi Tu-lan
lähettyvillä hiukan' Moskovasta
etelään ja Koltähak läheni Tjumenia
Itä-Uralissa, antoi sösialivallanku-mouksellisen
puolueen keskuskomi­tea
katalan julistuksen työläisille,
jossa julistuksessa sanottiin Deni-kinin
kantavan miekkansa kärjessä
taantunrasta työläisiä vastaan. To­dellisuudessa.
valtuutti -keskuskomi­tea
samaan aikaan jäsenensä Dons-koin
ja Dashjevskin neuvottelemaan
Denikjnin kanssa ja "solmimaan suh­teet
hänen kanssansa: neuvostotasa­vallan
kukistamiseksi.
Sitäpaitsi levitti sosialivallanku-
^oulksellisen puolueen keskuskomi­tea
pnna-arnreijalaisten keskuudessa
julistusta, jossa vaaditaan luopu­masta
taistelurintamasta Depikiniä
j a Koltshakia vastaan, KaikkiT^er-novin
ja kumppanien kieltoyrityk-set^
ettei tämä olisi totta, kumoaa
se toshjsJa, «ttä sosialivallankumo­ukselliset
olivat toukokuun 16 p,
1919 julkaisseet Pariisissa manifes­tin,
jossa vaaditaan uusia aseelli­sia
sekaantumisia Neuvosto-Venä­jän
asioihin. Tämän manifestin ovat
allekirjottaneet sosialivallankumo­ukselliset
Sensinov, Tshemov, Avk-sentiev,
Minor, y,m.
töfi.-)' Yksinpä täyällihen' «-'pollitti*
iien: kriminaalirik(i(ksellineh''ro^^^
lija; iÄntoi^oy 'ei toiminut herättä­jänsä
ja, johtajansa,' sbsiälivallariku-moukseilisen
puolueen •ohjeiden mu-
"kaan. 5yyin' kOTnpelösti järjesti' hän
raivoavien suurtilanomistajien sota­retken
Tamboviä vastaan.''
:; <§ösialivailaTikumoukiseIlinen ' Bod-bielskivakiiuttaä
muistelmissaan,
•e^i Antonov ollut hänen puolue-lövjerins&.''
Sitävastoin' hiinittää so-sialivänänktimöuksellinen
Ishhi lau-
Bunnoissäari' - Antonovia vanhaksi
p i i o l j u ö t b i v l f i k s e e t t i ' ' " o - ••
Vuoni 1921.,
Pariisissa järjisfivät sosialivallan-tkumoiikselliset
Tshemov, Kerenski
ja Avksentiev yhdessä -kadettien
kanssa «perustavan kokouksen jä­senten
komitean». «KansantaQidon
puolue», ja «talonpoikien suojelija»
esiintyi julkisesti liitossa tilanomis­tajien
ja tehtailijoiden kanssa.
Kaikki hyvin muistavat Krons-tadtin
kapinan. Tuskin oli tämä ka­pina
puhennut, kun Tshernov lähet­ti
kapinallisille «veljellisen terveh­dyksensä
» ja tarjosi heille apuansa
(«ilmoittakaa minulle mitä ja kuin-kaft
paljon te tarvitsette»). Tuskin
oli kapina leyinn^ kun Tshe^
joii: tarjosi ' 'wuT^toriteettisuut^^^
jfcapinallisteri "kajHe^ttäväksi ja tar-
>JDUtui tuleiiiaan • heidän , luolaensa.
fiosiaUvallählcuöiötiilcsdlis^^^^ vulkö-ihaiset
joukot ohriitteliyat fcäikäise-miääri
mati:uusej*a ja' vällähkumoiis-tribunaälin
pÄehjohtaja, "sosiali-vallankumoukseliinen
Petritshenko
«kumarsi ja kiitti, kiitti ja kumar­si.
»
VuoM 1922.
•Sosialivallankumouikselliset ovat
nähtävästi luopuneet tuloksettomis­ta
yrityksistään Neuvostovallan ku­kistamiseksi.
Mutta taktiikalleen'us­kollisiksi
ovat he siitä huolimatta
jääneet. He juhlivat Venäjän nälän­hätää..
Ulkomaalaisissa sanoonaleh-dissään
agiteeraavat he siihen suun-tean,
etteivät ulkomaat ensinkään
avusteisi Volgan alueen nälänhär
täisiä.
Sosialivallankuimoulkselliset eivät
jätä mitään tilaisuutta käyttämät­tä
mustatakseen Neuvostohallitusta
koko mailman työläisten silmissä.
Kun kirkon aarteita ryhdyttiin luo­vuttamaan,
erittivät sosialivallanku­moukselliset
myötätuntonsa patri­arkkaa
Tihonille ja nostattivat Smo-lenskissa
«uskovaisten» ^ kapinaa.
Viimeisin sosialivallankumouksel-liaten
«sankariteko tapahtui Genu-an
konferenssin yhteydessä. «Sosia­listit
» ja «vallankumoukselliset» löi­vät
kättä imperialistien kanssa ja
yrittivät kaikin keinoin heikontea
työläis- ja talonpoikaisvaldon ase­maa.
fersailles-raiihan k
lifuotispäivänä
ILMOITTAKAA
VAPAUDESSAI
K»mniuni»tiien International,
julictiu.
Jo' kolme vuotta on ih.miski
elänyt siinä kapitalistisessa rau
sa, joka sälytettiin sille Versail!
rauhansopimuksen m ä ä r ä yk-
Tämä rauha merkitsee imperi
tisten rosvojen keskinäisen ka
pailun jatkumista työväenluDkan
Iässä, toistelun, joka ei tältä
di pienempiä uhreja kuin vei
taistelut maailmansodan rintaa
Voittajavaltioissa menehtyy
Joonia työttömiä sen..vuoksi,' e
vät kapitalistiset nylkyrit voi p
tä keskinäiseen yhteisymmär
seen proletariaatin' jatkavan
kemisen muodosta. ,
Voitetuissa maissa meneht,
työläiset siitä syystä, etteivät
kotimaisten voutien Ja ulkomai
nylkyrien kaksoisikeen alla
pitkänä työaikanakaan voi h
kylliksi lisäarvoa maailmansc
kustannusten suorittamiseksi r
kääntymättä loppuun.
Maailmansota^ maksoi 15 mi
naa kuollutta ja 40 miljoonaa
voitturiutta. Rosvoraiihan uhrien
ku on paisuva vieläkin suuremi
si, ellei työväenluokalla ole
maa murtaa kapitalistisen nyi
nän ja kapitalistivallan kahleit
Työväenluokka on lyönyt la
sen suotuisen hetken, jolloin
ollut suhteellisen-helppoa rohki
hyökkäyksellä kukistaa porvai
Kun maailmansota Vuonna 191?
histui kokoon ja hallitsevat lu
kaikissa nlaissa vapisivat V en
vallankumouksen k u m o u s voi
edessä, kun työväenluokka Saksj
Itävallassa ja myöhemmin Itali
vallankumouksellisen innostu
virran mukaansa vetämänä alki
sissa .taisteluissa kamppaili vall
tällöin olisivollut mahdollista -
lei olisi ollut sosialipatrioottisia
tapolitikoitsijoita — uhmaavalla
heudella anastaa valta..
Nelivuotisesta—kansainmurl
väsyneinä ja vertavuotavina hi
vat työläiset lepoa ja rauhaa,
eivät yjpnmärtäneet, että rauha,
.ika väfl^assaolevat kapitalisti^
tekevä]t"keskenään, merkitsee p
tariaatiite kärsimyksen. helv(
kokonaista tuskain merta, kärsi
tä lähes-, yhtä hirvittävää kuin
ilmansodan.
Porvaristo on kaikissa ra
tointunut siitä kauhistuksesta,
kä sodan loppu ja Venäjän va
kumous synnyttivät siinä. Tj
enluokan sodan aikaisten kav
jäin antaman tehokkaan avun
vin ovat hallitsevat luokat ka
alla ottaneety^allan ja halliti
uudelleen tiukasti käsiinsä. Ka
alla ryhtyy porvaristo käj-ttäi
tarjolla olevia mahtikeinojaan
väenluokkaa vastean ääiimmäis
siin asti sälyttääkseen sen ha:
le • maailmalisodan kustannukse
alistapkfieen sen vielä suurein
sortoon ja ankarampaan hiestj
seen kuin ennen sotaa.
Ne vaivaiset saavutukset, j
proletariaatti toistelulla puristi
taluhistnksen ja. Venäjän valla
mouksen säikähdyttämältä p o n
tolte, ovat aikoja sitten menet
Palkat ovat lyhennetyt, työ2
jälleen pidennetty, PalkI^'oJa
netaan jatkuvasti paljon alle
massaolominimin, ja ti:öaikaa
täisi venytettämän 10—12 tur
jos mieli saada kapitalistinen
delleen rakentominen onnistun
Kapitelistiselte katsantokani
on tämä ainoa tie siihen.
Sen, joka kannattaa kapitaljs
uudelleen rakentemista on myör
tävä miljoonain tarpeettomiksi
neiden työläjsten kuolemaan Js
teva valmiina, luomaan jäikeei