Vapaus, May 27, 1924

              Sivu 2
Tiistaina, toukokuun 27 p. — Tue8^^yj7
Uaikar, takaaminen kaikille työläi.ili'., 3. 64untinen
'"•{lAbe^^ifp _ p , il^lkätdvät talja' hetkellä kuitenkaan .alli niin suuria
ash^i^rlÄ .eua voitaviin lähettää järjestäjiä en
Baiurday. ... . .. - . (jaikkakunnjil*?.
• : L'..T:„,......r.l^;.i..r. ki..^kuudeäsa on myöskin, huo-
AdvertiMnK rau.. 40c per coL incb. Mmunum cöarge
alnt. V^.pau.- is the bt-st adverliiJnz medium amon}?
the l-":r.::i;ri i''o;^ifc if» Car^ada.
tuksesta. On vain pjTittävä herat:
tämään hänessä huomiokykyä Ja it-.
j senäis>'>'ttä, että hän ei joudu vir-jran
vietäväksL
Espanjan fasci^imoukkien haUi-l Sangen usein tapahtuu, e t t ä ; u l.
_ , - tus on k a r k o i - " - Kanarian s a a - a n a s t a a suuremman vai-m...
ekM.' Pitkä •työtti;myyskau*i «rkä äärimrnaiset tyo- jnaaa .ain^riunnekn''ponra-iKutusvalJan lapseen kuin kasvitta-rillisen
ajattelij^.n^^^ili^e: de Una-jja. Silloin on kasvattaja tehnyt
nimon. Miliäär. r.imitiäin kaik-; jonkun_virheen, jolla on omaa auk-kien
maiden f a-v.b-.iheitukoista ole ! toriteettiaan heikontanut. Ehkä
vastemnielisempiui kuin järki ja ; juuri sen, että on tahtonut ilman
TILAUSHINNAT:
Car.adaan yksi vk. $-l/«0. puoli vk. S2.25. kolme kk.
*^-'^;l:3^ä:ou;JS-S.o.e.n. yksi .k. $5.50. puoli vk.
$3.00 ja .•;'jifne kk.^I.<o.
nenkannattaja painkaan Lonto.^a ja leviaa se san-
-^n laajoihin nierirniespiireihin. Tällä komitealla on
"n-vväinen luon»*, ja ottaa se johtaakseen vasemmis-tu'lai5en
virtauksen levittämisen kuljetustyöläisten kes-
: 11k'^.ri;:To.u"eT'«euraa raha. ei tulla lähettämään. ;kuut^<'n. Myöskin nietallirniehiUä on ollut vasemmjs-pe:
tsi y^-ijirni^-tcti joiiia on taaajkset^ 'tulairif.n konferen!^s^.
'Va:.au«^rri^TUiorr ja ^toimitus on: Liberty Building j V a l a i n a virtaus on tunkeutunut Englannin työväen-
U r n r S ' . . . Puheiin 1038. Postiosote: Box «9. Sudbury. ^^^jjii^j^^^seen. i-:nglantilai..ten toverien tehtävänä on
luoda vasemmistolaisia r)hmiä teollisuuden..päähaaro­jen
suuriin liittoihin. Tämä tehtävä on erittäin tär-
On».
Tii-tam lehteen aijotufc ilmotubset pitää olla kont­torissa
lauantai."a. torstain lehteen tiiataina ja lauan-
Regi.=tered at the Post Office Department. Ottavaa,
ay ^&con1 clas.^ matter.
Jo? Jtte milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
k i f j C f .vnno. kiriottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-foi-.
naliii-^-ila nimellä.
•I. V, KANNASTO. Liikkeenhoitaja. _
Canadan liike-elämän lamaannus-tila
Liike-elämä ci osola vilkastumisen merkkejä. Huö-i^
limatta amerikalai«^ten finansiporhojen lähettien liäen-näii^
f^sli onnistumisesta saattaa Europan varariko.ssa
oleva talous tasapainoon ja ostokykyiseksi, niin kah-dcnkymninnen
teollisuuslaitoksen osakkeiden arvo la-S-ki
kfskiniäiiriii viime kuun aikana 9.'),.5 pisteestä 89,5
pislecs'Nn. Tukkukänppahinnat laskivat 180,1 pis­teestä
170,9 pisteeseen ja juokstrvain lainain suhde
pankkien pääomaan verraten laski 37,9 piste&stä 37,2
pisteeseen samalla ajalla. McMasterTvliopiston profes­sori
Michel! usoltAa, elia «emme voi pitkään aikaan
odottaa muuta kuin äärimmäistä lamaannustilaa kaup­paan
ja liike-elämään nähden.»
Osakkeiden arvo un yleensä laskenut huomattava?-
»i. Kaikkien huomallavimniin ovat laskeneet paperl-ja
papcripuuleollisuuksien osakkeiden arvo. Uf«ita
vuosia Canadan paperi- ja paperipunteollisuug on
käyrijl täydellä voimalla ja tuottanul huikeita liike­voittoja.
Ejisimäisen kerra» on tuotanto sivuuttanut
kysj-nnän ja 5.110 on seurÄukseiia lyövoiman käytön
yäbentämincn läJlä teollisuuden alaJla.
Rakennusaila osottaa iiukan vsilkastuneei» kolmen
laman vuodon, ensimäisea kuuka»den ailaijiä, muUa
iämä vahiii|ieB vilkasluiBdnen k^häistuu ainoastaan jii-
'lleen kaupunlcim — Montrealiin.
Merkit 'laitiaayat xjlhen, eUa puutat-arateollisaus
;länsirannik«dSa tulee riemaan liuonpssa käynnissä tä­nä
kesänä. Jaapania MiaanjärKlys kylläkin vilkastut-
H i tiiolanlo» huomattaaassa matirin, m u ö a tuotanfto on
nyt paljon suurerojpi kuifl fcjsyntä. Työltömyjttä >a
ainoastaan lyhytaäaista työskentelyä <on odotettavissa
tällä äiafb. '
Länsi Canadass» vä'hittaEnnyynti ton edelleenkin 1Ä-
; . maanausCölassa. ^uppiaäJ^ jotka «vai 8uiw<»U ii^^^^
puvaisia raaänviljelyksesiä, alkavat )huomate, että lu­vattu
iryvinvöinJi on tuiÄiaa löijiöttelyä; Lännen
inaahvjlfslijäin jaikuva ostokyvyn .alenneiriinen. viime
vuosien kuluessa tekee ^^alleenm^5yjäin tulevaisuuden
8)iikäk8i. •. ; • '•,
: Vapcouvier-saaren ja Nova Scotian hiilpnkaivajat
tulevat /ma<hdoillt6esti «a»naan en&inpi Ijöitä, smrauk-?
^^^^ labista. Sitä huolimat­ta
«n tepäiltörili tokko niideniaän seutujen tuotanto
lisääntyy suiÄanmassa määrin.
^akäteolIisBus- käj ainoaäaan osiliais-ajalla. Ka­silla
iaae^at «larastot ioaKat sumemmat Iiriin JBokseva
Ic3%jmiä. X a M . ! jueaiat oaottayat lamaanfnusfilaa.
On sangen todeimi&öista, rtlä liikc-elama ei tule
vilkastumaan itähitulcicaisuudessa, Canadan »eöllisuu-kcä
juuri tällä hel.l:ellä, jolloin vallassa on «työväen­hallitus;'/,
joka kuitenkin itse asiassa pn työväenjohta-iain
eikä tvÖläisten hallitus. ,
Norjan köyhälistön uudelleen yh­distäminen
-
Kommunistisen Internatsionalen puhemiehistö ori
lähetlänji Norjan Työväenpuolueelle seuravansisäjtöi-seri
kutsun;
Kommunistiseh internatsionalen toimeeripäll^Vdn
komitean puhemiehistön valtuuttamana ilmoitan teil­le,
että Internatsionalen viides miaailmankonjgressi ko­koontuu
Moskovassa. Päiväjärjestys lähetetään teille
tämän kirjelmän ohella. Tämä kongressi on ensimäi-nen
niiden tapausten jälkeen, jotka johtivat Norjan
Työväenpuolueen hajaannukseen ja uuden kommunis­tipuolueen
perustamiseen. Teillä on niinmuodoin -oi­keus
vedota kongressiin, jotta tämä harkitseisi asemaa
.\orjassa ja ratkaisisi tämän asian. Jos haluatte käyt­tää
tätä oikeutta, niin k<ihoittaa puhemiehistö teitä lä­hettämään
valtuutettunne kongressiin.
Pyydän teitä ensi tilassa vastaamaan Internatsiona­len
sihteeristölle, jotta täällä olisi riittävästi aikaa
mahdollisen anomuksen liittämiseksi päiväjärjestyk­seen.
Komnutnistisella tervehdyksellä
W. Kolarov, yleissihteeri.»
<Politiken» kirjottaa asiasta seuraavaa:
ja todistaa se, että Kommunistisen Internatsionalen
Meistä on tämä kutsumus erittäin viisas ja oikea,
toimeenpaneva komitea mielii tehdä kaikkensa pysyt-lääkseeii
Norjan Työväenpuolueen Intematsionalessa.
Toivomme syvästi, että työväenpuolue ei ainoastaan
hyväksy tätä kutsumusta vaan myös lähettää valtuu­tettunsa
Moskovaan sillä-varmalla evästyksellä, että
täällä pääsiäisiin yksimielisyyteen niistä kiistakysy­myksistä,
jotka aiheuttivat valitettavan eron internatsio
^nalcpla ja hajaannuksen Norjan Työväenpuolueessa.
Norjan- työväenluokan, Skandinavian työväenliikkeen,
koko Internatsionalen elii vaatii, että jälVeen saadaan
aikaan .yksimielisyys ja yhtenäisyys kaikkien Norjan
työväeninaailman todella vallankumouksellisten ai
nesten iesfken.»
jälk|ava 1caao*{iilMne E u tekevät huomattqran
vUlcaatiimisen kerta loikkiaan
I T ^ f ö ^ HOUSU
j o vMdaanfiydellä Trarmiindella sinoa, efOa
va»mmirfoIahien vfaiaus En;^annin lyöläislen 3cesbm-dessa
on pääajyt lupsti jalmHeen. Totta lylTä, eöä
ttääni niä» iillrmn?iö^ 'kIrfaJSxiiittt*y.^y- .lViiCtta-a..s»f.:i:, s_-i:llVl"ä" «m —t ä•i•ä „t eTöI_ aya; vaa-
, hoja En^iMB järjestyjieen ayöväsloB periiHaäisyysla-poja
vastaan. Mutta me vonnnie j© osoittaa joukon
tosiasoitä,3oädeiva lainkaan jätä <;päntäraksi,' Et­teikö
TallaiÄumouksdlinenHike oliä viimi äikdoa
saanut Englaatön työräestön Jseskiiudessa y i i ja yää
järjestaytN-neennniin loonteen.
Olamme esuniarklksi kaimtsroläiseiL Heidän . kes­kuudessaan
on viime aikoina ollut huomaUavissa voi-
;«nakasta^ AmmaljUisen liikkeen vasen
siipi saa päivä päivällä osakseen yliä suurempaa myö-
; tätui^oa vuorityöläisten taholta., Vastikään on ilmes.
tynyt vuorityöläisten vasemmistolaisen vähemmistön
: oman äänenkannattajan ensimäinen numero. Uuteen
^lehteen ovat työläiset suhtautuneet initä parhaalla ta­i
v a l l a . : . . Lehden toimitus on sanalla sanoen täyttynyt
työläisten lähettämistä artikkeleista ja kirjeistä.
- ^ ^ " ^ ^ O" ollut koossa eri piirikuntien edusta-jafcokoukset
se3;ä koko maata käsittävä hiilityöläisten
aktiivisten toimitsijain konferenssi, joka loi pohjan
^ koko yaltakuntaa käsittävälle kaivostyöläisten vallan-kiimouksyiist^
n w^ Ngissä konfe-rensseissa
valmistettiin vaatimusohjelma, joka tullaan
=(KittänwM Iso-Britanman Hiton tpi-meenpanevalle^^^^
jotta tämä kävisi: neuvot­teluja
kaiyosherrain kanssa mainitun ohjelman poh­jalla.
Täsiä olijelmässaoiv m.m. seuraavat vaatimuk­set:
l i l y ö p a l l d ö ^ on kohotettava^ kallistumista vas­taavasti
vuoden 1914 palkkojen pohjalla,; 2) viikko-por\'
arilliiiten henki.TUrn kykyjen
pillissä. Niiji;.ä on senjohdosta
lausunut vastalauseena italialainen
runoilija Gabriel d'.A.nnunzio ja
eräät ranskalainen IhmLsten oike-ukigen
liiton jLvi-net, jotka protes-teeraavat
<Europan omantunnon
airuei'na>. 3Iuadan länsimainen
työväenkirjoittaja, todetessaan tä­män
mielJylJtävun mielipiteen il­maisun,
kummastelee kuitenkin,
että tällainen yksityinen tapaus
herättää niin paljon huomiota. Es­panjassa
esim. on jopa murhattu
satoja työväenluokan toimihenki­löitä,
viimeksi Espanjan Tcansalli-
« n työliiton luoja, harvinainen
proletaarinen ajattelija ia teon-mlM,
toV: ii"'^" yksi­kään
Eufopiin pipfintynnon airu-
'«istft on näiden joul^kQfflttrhaJn
johdosta kohottanut gHUttuneena
ääntään.
M o n i s s a muissa maissa
on »atnoin joko teloitetjtu taikk^
menehdy1»tty vankileireille jopa
kymmeniä/ tiihan.s-ia työläisiä ,11'
man, t t t ä Vakaau näistä jalijifitöli-sr-
stä sieluista olLsi kiinhittänyt
näihin hirrauäsioihin pienintäkään
huomiota siitä h\ioihnatta, että vä-kivaltaise^
jti ^Opetettujen kymrae-nientuMftsifen
joukossa on ollut jo­pa
loiiätavia henkisiä kykyjä, ajat­telijoita,
runoilijoita, oppineita. Ja
mitä erityisesti d'Annunzioon tu­lee,
olisi hänellä ollut omassakin
maassaan yllinkyllin protesfceera-misen
aihetta. Mutta sen sijaan o'n
hän kannust,ahut fascistiaineksia
veritoimiin jopa sellaisella innolla,
että näiden jumalallinen yliherca,
Mussolini, on häntä tämän johdos­ta
palkinnut nimittämällä hänet
kreiviksi! ' -
E u r o pan o m a n t u n n o n
airueet osoittautuvat täten - vain
oman luokTcansa kastiairueiksi.'Ah­mittuaan
henkensä ravintona luok­kansa
nousukauden suuria y ihantei­ta,
nousevat he välistä vastarin­taan,
kun eivät tahdo yramärtää
olla kuin toverin, silloin hän,ei kar-koitu
seurastamme ja silloin hän
myös helpoimmin vastaanottaa kat-
1 somuksiamme. VHärin olisi kui­tenkin,
jos vaatisimme lapsemme
ilman omaa arvostelua omaksunjaan
meiltä maailmankatsomuksen. Päin­vastoin,
miten onnellista olisi tietää,
että he kulkevat siitä eteenpäin, mi­hin
me olemme päässeet.
Käytännöllisessä lasten kasvatuk­sessa
kohtaavat kasvattajaa monet
vaikeudet jo senkin tähdien, että
nykyajan ihmisillä — ankaran toi­meentulon
kamppailun vallitessa
on aivan liian vähän aikaa omak
sua lapsilleen. Toisekseen oIeir?nie
usein työn rasitusten tai huoHert
vuoksi äreitä ja kärsimättömiä, em­mekä
ymnjärrä lastemm? vilkasta
eioisuuUa. Heitä vaaditaan ole­maan
hiljaa, ettdvät häiritse; ah­taissa
fl6u'hhöj(»«i4 täi kaupunkien
kapMli* ' ^i^oiila he helposti ovat;
Siiilrfempien tiellä. SyyttöttiHstikin
he voivat usein saada moitteita, ja
tuollainen ansaitsematon nuhde, jo­ko
pahoittaa lapsen mielen tai ko­vettaa
hänet välinpitämättömäksi.
Tarkastakaamme siis itseämme et­tä
emme tee lapselle vääryyttä ja
turmele hänen lapsuuden iloaan.
: t
I. W.. W. liiton keskuspaikoissa sil-
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
Industrialisli kertoo 1. W. W. liiton valtakeskut
sLsla huonoja uutisia. Washingionin valtion piiutava-ralsskuksissa
ovat myllyparooriit silponeet pallckoja
aii«*n mielin Miäärin. Sekatyöläist>!n palkat tulevat
«iiden taksan mukaan olemaan ?3.40 päivältä. Pa-
TOmpipalkkaislen työläisten palkkoja oh alennettu
kymmenellä prosentilla. Muutamissa myllyissä on' se­katyöläisien
palkkoja poljettu vieläkin altmraa yllä
•mainittua^summaa. ' ^
Ja kailäci tämä tapahtuu L W.,Wi liiton paävarus.
luksissa,jorsta käydään alinomaista parjaussötaa toi­sia
työväen järjestöjä vastaan. Kaikki tämä on ollut
mahdollistä puutavarakeskuksissa, joita I. W. 'W. Iii-ton
organissecTaajat tavallisesti mainitsevat esimerk­kinä
järjestön suuresta voimasta ja joissa puutavara-pafooniai
on jo monta kertaa sanottu olevan koko-naan
I. W, W. liiton armoilla. Näiden,,i^skottelujen
onttous ja valhellisuus paljastuu kaikessa viheiiäisyy-
.dessaanu;,.. ':;
S i l l a toaasiä on, ;että puutayaräparoohit ovat läh­teneet
silpomaan palkkoja sen yksinkertaisen tosiasi­an
pohjalla, että iieidän ei tarvilse pelätä Järjesty-nyilä
ly^^äestoa. I. -W. W: liitto. Joka vuosikymme­nen
j m - pitänyt yksinoikeutenaan lännen puutavara-tyoläistfm
järjestämisiä, on kerrassaan avuton nyt ta-pahtunutta
hyökkäyslä vastaan. Mikä vielä surkein-la,-
nämä palkanalennukset tapahtuvat nyt samoilla,
alueilla, joissa luosuiottain i.w.w:liittolais«t julistivat
antautavansa niin Ihokkaaseen lyömaataisteluun, että
se pystyy viemään voiton hyvin järjestetyllä, tavaili-seita
lakkolaistelultakin.
Samaan aikaan kertovat uutiset, että I. W. W. l i i -i
ton loisessa «voimakeskuksessa» Califomiassa on vii-jne
aikoina meL^älöissä yleensä astunut käytäntöön
kymmenlimtinsn työpäivä. Ja L W. W. ei pysty pa­nemaan
tikkua ristiin tätä synkkää hioslusjärjeslel-mää
vastaan. •
Viime arkoina on Yiidysvallain puolella erlnäisil-la
teollisuusaloilla yritetty silpoa työläisten palkkoja,
mutta maan varsinaisiin unioihin kuuluvat työläiset
ovat saaneet sellaiset yritykset mefkein poikkeukselta
estetyiksi. .Palkkojen polkemisessa onnistuvat työn­antajat
päsemään ylitse siitä missä aita on matalin ja
matdjmmaksi aidaksi on kaikkialla osotlautunulL
W. W. hitto. Ja kuinka voisikaan järjestö; jo^a ei
Tulemme myöhemmin Kiieellisesti
antamaan mahdollisia eatyksiä
kokousta varten.
Sudburyssa toukokuun 19 p. 1924
Sudburyn osaston v.- ja 'ucseura
Kisan puolesta,
Hannes Sula.
Keskt-Ontarioa V . . ja U:searan yh.
teictyojirjeston siinnot.
1 luku.
Nimi ja. tarkoitas.
1. Tämä järjestö tunnetaan ni­mellä
Keaki-Ontarion voimistelu- ja
urheiluseurain yhteistyöjärjestö.
2. Järjestön tarkotuTcsena on l i i -
kuntokasvatus harrastuksen levittä­misen
kautta kohottaa työläisten
ruumiillista ja henkistä.kulttuuria.
a, toimeenpanemalla alueellisia
tai koko maata käsittäviä urheilu,
voimisteluy.m.s. kilpailuja.
c, (^(Ostamalla liikuntokasvatus
harrastiukisia käsittelevän painetun
sanan levittämisin ja
c. Toimeenpanemalla kursseja
urheilun ja voimistelun ohjaajien ke
hittäihiseksL ,
2 luku.
Jäsenet ja makcot.
1. Tähän järjestöön voivat yhtyä
jäseniksi kaikki Canadan kommu­nistisen
puolueen suomalaisten
osastojen voimistelu-; ja urheiluseu­rat
ni»lf§amalla ?5.00 fiisäänkirjoi-tugffmkeufla.
. -
2. Seurojen edufltajäköltous voi
keskuskomitean esitykseaffcä äse-t-taa
järjestöön kuuluvien • seurojen
Tnaksettavaksi veron, korkeintaan
25^ senÄfiä jäseneltä vuodessai .' ^
. 3 luku. f-
^ K'e«kutkomit'eav ' -
1. Keskuskomiteaan Idkii toteut­taa
seurojen «dUS^ajaiiokouksien
päätökset jä hoitftR' järjestön asioi-oman
luokkansa nykyistä alenniis^
tilaa, milloin se koituu jonkun hei­dän
piiriensä yksilön turmioksi.
Tästä heidän henkisen näköran-tansa
ahtaudesta johtuu myös, «fc^
teivät he näe suuruutta muuta
kuin joissakin oman luokRansa yk­silöissä.
(Elleivät -he, oltei omisituk-sen
katsantokantoje^n luomolssa,
täytyisi heidän ^ymmärtää, että
suurimmalla käiki£ita aatteista, ,ih-misen
vapauden aatteilla, on aino-i
at mutta sitä lukuisimihat edusta-jaTisa
maailman työyäenluokasfea,
minkä valveutuneen «san nykyisin
täytyy kärsiä kaikki ajateltavissa'
olevat kauhut vain - tärnän ylevän
aatteensa tähden. .Mutta., tälle kai-kelle
ei Europan omantunnon por­varillisilla
airueilla ole silmää ei­kä
sydäntä.
Lapsen omaperäiset
kyvyt
On hyvin selvä, että kasvattajan
mahdollisuudet ovat rajoitetut. Ön
nimittäin otettava lukuun; salaiset
vaikuttajat, jotka ovat joko myön­teisiä
tahi kielteisiä kasvatuksen
tarkoitukseen nähden. _ Ensiksikin
lapsen oma luonto, perihnällisyys
asettavat ehtonsa, jöita. ei voida teh­dä
olemattomiksi. Sousseaun kä­sitys
lapsen, turmeltumattomuudesta
pn Vilin osittain paikallaan. Pbh-jaluonhe
on olemassa vaikka^', kät-kettmä,
se pyrkii ennen pitkää e-sille.
Kaikki lapset e i v ä t ^ ä e t lä­heskään,
ole samanlaisia:; , He ovat
yksilöitä. "Kuusesta kasvaa kuu­si",
"koivusta koivu"; puhuhksemme
vertauksellisesti.. Mutta kasvi ja-lostetaan
hoidolla, ihmislasta myös
Voidaan kasvatuksella jalostaa, tä­hän
nojautuakin kasvattajan toi­vo..
. . ; -
Kasvattajan jalostava työ ei saa
olla- taivuttamista, Tcuten niin vää­rin
usein on pyritty tekemään. Täi-lainen
yrittäminen joutuu ristirii­taan
lapsen yksilöllisyyden kanssa,
eikä pysty l^nen uinuvia voimiaa
nostamaan ja edistämään. Huono
kasvattaja tekee lansesta tyrkvttä.
misellään heikkolahjaisen, estäes­sään
lapsen vapaasti nojaamasta o-mim
-Jtykyihinsä. Lapselle ei ole
annettava valmiita • käsitteitä, "pik-ku
vanhan" viisautfa. Häneltä ei
ole odotettava täysi-iklisen takaan
ajatuksia, ympäristössä" iapahtuv»
ta ^elämän kulusta; jm.jätet*--
Elä!
Elä kuin ^olut luonnon, kuin aurin­ko
kiertää
yhä kauniimman kaaren ja palstaa
ja loistaa -
yli maan, yli meren, yli ihmisen
viertää; .
solu pienikin soiva kun toiselle
. toistaa:
elä. kanssani, kaiu ja helä! ' "
Kevät koittaa.
Yön vaikkakin vinkuvat viimat ja
tuulet .
ja halla se henkii, on kuuraa ja
•jäätä •
ja talven sa kolkkoja . kuiskeita
kuulet
ja sielusi vaikka pn syksyistä säätä
ja murhettas voinut et voittaa.
' • ' . - / • • I .•
Kevät kuitenkin koittaa!
Kun ei voi,, ei' voi se teljissä olla,
ei kahlieissa maata ja kärsiä iestä,
kun luova se voima ja valtias, jolla
elo taikoa taito on turmankin tiestä
ja yössäkifT' huomenta soittaa.
Ja Valkeus eestyj?
joka häipyvä hetki ja tunti j a tiima
ja rikkoo ja ratkoo huntuja häivän,
min varjossa yön käy rutsainen
, kiima,. -v
min kaihessa kurkkivat kählijat
' • päivän . '
ja raivoo, kun suurnä s6 feeestyy,
Kera keväimen elä '\
siis sinäkin, päivää palvova orja!
Tää kutsun ja käskyn ja nousun on
• , aikaa. •
Elä kukkeuskautes sa kaunis ja
* ' 8orj\
ies taita ja tottele tuntosi -taikaa!
Helä henki sä kirvonnut, helä!»
Kössi Kaat' .
~ lopettaa :^
^ ^ - ^ ^ i . syystä J
''^^än a i k a ^ J ^ ^ •
laatuista toimintaa^T,,'rö8*3 =
lomalle . ^ ^ ^
^ » I ^ a V u o l i n , a t t a s i t ä S - . ^ ^ :
Osaston monet t ä r k ^ '
varsinkin taloudellinen.
tean toi.^ninnan pystyLa ,5-'^
{ - » ^ - i t ä v o i d ^ ^ ^ v
taan kehittävä puoli
tärkeäksi vaikka se «i —
kaan. Mie'estäni ^ - ^
"
nämä. asiat
ta, valitsee jokainen, seura yhden
JäBe«**-. ' öfe seura, jonlca pajlcka-knnnäUSi
Komitea sijaitsee saa vali­ta
kaksi,; jotta puheenjohtaja ja
sihteeri-rahastönhoitsya voisivat olla
samalta paikkakunnatta. Komitean
on kokoonnuttava puheenjohtajan
j a sihteerin kutsusta vähintäin 2
kertaa vuodessa.
2. Sihteerin on kutsuttava koolle^ vallitseva yksitoikkoinen, muita.
komitean kokous ,2 komitean jäse- — " ' '
nen sitä vaatiesisa. _
yhtä tärkeitä molemmat-TL^'.
puoli enemmän tärkermuS^-
fe. ei yl^alkaisesti k a t s i f ' ^ - -;
kenna osaston toiminnan
menoa, niin voidaan tältä '
^ysymjjksessä on pulma, j , ^ ^ . :
vaiköä ralkayä, '
_ . ^ I t ä h M tällaisen. päätSbe,^
mm on yksi suuri viikutin jou
?i voida ilman muuta sivuuttaa, fc.
Bän., viekotteleva lämpö ja '
nossa tarjoutuva viehätys itsepjiiä. i
sesti Yaatii osansa maapalaiääsi':-
mustissa koloissa tuhansien j»., «i-^
tojen jalkojen kivitaaiia ;
päällä työskentelevä kaivosoria tah- >
too saada auringon lämmittäviä «j/ I
teitä edes vähänj tabtoea luonaoa';'
luomaan vaalenneille kasvoille ehe­ämpää
t&rvettä rusoittavaa väriä, v
jonka värin on tuo synkeä lini
Urheiluseuroille
heSrS"";.;?'^^^^^^^^^ ^'-->- •
pantiin ^ Jft^, >J-^
tossa on mon£7'
melkeimpä vain « .^'yj^ssä J-jSacs/i.
si- Nvt • oi» " Piftfa^si . ä j a t ^ ^ l f.
niin pitkäll- Mitenkin /päästjt
mään sä? / oh iaa^a' synfy-laistuna
^Äljlii^nos, Jo'*», on jf
me-.- kr -/"tes .•'Iehäes8»w-- J>yydääf
kesk' ^}Sa. %eurbja , ottaimaan seii
Ki.- iMlun älaiselcsi. ' Sudhuiyh^'
,3. Kokouskutsut ovat kirjallisesi
ti läJhetettävät 10 päivää ennen ko^
kousta.
4. Ko;nitean kokous on päätösval­tainen
3 jäseneni läsnäollessa.
5. Komitean päätöksistä voiyat
seurat^edota seurojen edustajako-kouksee"
n. ., >
-6. Komitean jäsen, joka on ollut
poissa kokouksista ,'käkä iertaa ^lä-tevää.
s^ytä. esittämättä .katsotaan
eroiineeksi jä on: "asianomaisen -seu^
ran nimitetlävä <hänen tiialleefl uusi
jäsen. .i :/.' •
; 4^1uku. • '
- _ • ^"
Seurojen edoatajakökvosv^
1. iSeurojen eäu«J;ajakokous pide­tään
kerran Hmpdeasa keskuskomite­an
määräämänäv ajkarfa Jä paikassa.
2. EdustajakokotJs päättää:
a. Keskuskomitean toiminnan
hyväksymisestä. \
b. ^Tilivapauden.: myöntämisestä
keskuslcQinitealle. •
c. Tulevan toiiliiniian suunnitte­lemisesta.!'
' ; n ' ./
Kilpailut.
1. Seurat jotka--haluavat toimeen-pai^
na- järjestön''^ vuotuiset mesta­ruuskilpailut,
5 lähettäkööt hakemuk­sensa
keskuskpnijitealle :. komitean
määräämänä aikana. Näistö hakcr
muksista (j .välitseeV keskuskomitea
edullisemmat.; paikat .köpailuille., .
luille.. ''•-^•£:/-!^: V ' , / ; ' • " "
2J_ Mestaruuslalpailujeh 'puhtaista
tuloistaUank^',2§.% fkeskuskortiiter
an rahastoJki. 'N- ;
8. Järjestöön, kuuluville ' seuroilla
olkoon oikeus .järjestää, kansallisia
j a ^ a n s a i p v ä l i s i ^ kilpailuja keskus­komitean
l^valla;'i^:; —
•v KlWii< Ui(röi^k>:-
i i . fätfläaC Järjestöin tqim^
mditt kllliailuihin, voiyat ottaa osaa
Canadan K<>mm^histipuolueen- osas­tojen
v.-. ja; Vaeurain jäsenet joi­den
; :.3äseiiljoitia'' ei rästissä
enempää kuiii;-kolme kukautta.
• 2: ^Seurojen 'Välisiin, joukkuöMi-paaluihih
osaa otl»vfiln oh k u i i ^^
va edust?;rnainsa^ seuraain^jpaukau^^
ta en':4€hldlpailuja» ' ^'^
;..^;-V 7;iuk«i;.;;' ;
nm ^arj6fetö ' « ö ^ i ^ t i»
läöriksl henkUöny :i<)fc»^fj^'
rähapalkinbsta,<; ,'«nyj^>: feikä, vaijbia
pälkintoäaE!^ jtf !j'öka^-iÖ
mattilaiseii käniäsi, - ^ t S i r p s k u s K o -
mitean eriköis^Usi^ÄÄi^öif, .edeUy^a-en
e t t ä / k y s e ^ s ^ , %VV?äm
saa . i>anöt\ifew^ ^ K f M ^
paitsi VäiaifSa.
-2^ ; ^ a i « ' Ä
ta 1tei«8Sta
'/e%Ä:bmr£ejffld-Ja V loppu ? toimeen
jos TikkcH
ei A JP^fökunta on päättänyt:.Jift-n
^R,-^ö6&e '^edustajakokQukseTi,.^j6s-
.5fe..*V6^'-stpiniinnan alkamisesfe ."^^pää-
. Ijctään. , Kokous tulisi pidefeväksi
fÖea^r. Lakella 15 p. kesäkamta.
feehoitämme siis kaikkia seuroja , ... ... . . , - j„«a C l jatkavan ijän tehtäväksi;isyn-ote
jasenia j a joka ei ole missään tekemisissä maan maailmankuva ia^ • - A ^ . • . • v • ^
vakinaisten työväenliikkeiden kanssa el^ä!^^^^^^^ ,
pääoman mm taloudellisia kuin valtioUisiaidn hySk- ! f » ä e t or ^ . i-^Sktltajien tulisi olla varustettuja mel
kayksiä vastaan. ^ . •
ympäristönsä ja to
^ d e n 93«^^ Jo?;_^?S^
m & ^ i n t i n i y r u i i i S ö p hentalff^juhar
^titS^a ammattflpiseksi^l^^^^
! Jarje»t5n'oroai«au». s
1. Jos Järjestö tanakkaa t6iminiiä8ta,:iniinian3ceaa
s e t r Ä h a i ^ i f e Cauadah^Komnm
I^iohieeii - B u ö i^
ken säUytettöväia
luoptoinen järjestö uudeUeen pe-
- ^ e t a a n . ~ '
-> 9 lufai... .
•,\:.;Siaiiii5}ei»^?^
1. Näitä ;sääntpjä
ikuinen yö ahminut verettömiloil
Terveys on yksi tärkeä ^vfo^'-,
ihmiselle, joka tässä on myöä ky. '
symyksessä. Kaikelle oil. annettj;;'
va aikansa, '"
Ke«äjuhUkoi«Uean vahnisteHrjV
juhlien suhteena On päätetty että|f
juhlat pidetään yksi p^äiset, -m^k:
nunt&ina heinäkuun 27 p.. .Jo näia-i
etdfcäteen sanon • että juhlista tul.- i
Jaan / «Vedostamaan suuremmoiat,
kukaan ei tule pettymään joka nii-•
hi«. saapuu. \ Ohjelmasta y; m. sei- :
koista tuonnerajiana,. Osastot jm.;
J "paristolla voivat ottaa tämän huo­mioonsa
juhliaan . järjestäissä. ; : t
VoimiBtelu- jä ^urhieilttfeuraBoe
jäsen osanotosta Sudlraryn Kisan
sisäraestaruuskilpailuihin, jossa ti- ;;
l^uudessa seuramme jäsentä Oj?it.
perää oli syytetty lahtariksi, joka. •
myös ilmeni Sudburyn paikkakunta-kjrjeestä,
siitä selvitykseksi joku .
sana.
Voimisteluseurammesäännöisä'
ön pykälä, joka edellyttää otta-^
maan jäseniä seuraan vaikka ei o*-,
lekaan osaston jäsftn. Lyhennettyi­nä
kuuluu pykälä näin: "HenkU»
joka omaa jonkun tässä »maassa
toimiaan, tunnetuh työväenjärjes- .
ton jäsenkortin on kelvollinen sen- v
ran jäseneksi". Ojanperällä oli 0.
B. ,U. kortti, siis kuului siihen jäse­nenä,
jonka perusteella hanat on
seuraan hyväksytty, joten meiUä e
ollut tiedossa, onko hän lahtai taf
ei, emmekä voi siitä lähempää sei--,
koa saadakkaan, sihä Ojanperä oa
poistunut paikkakunnalta.
Mennyltä toiinlntäi. fejaj»
"itsevaltiasta väkevämpi" näyteltiin ^
t. k. 4 p., jota katsomaan öH saa­punut
suuret joukot .^Mp^töia-siäkin>
ollen haaitftme Väkeä tupa­ten,
täynnä. 1? p. t. k. teitettiiii^
^ • Q Ä a Le^ä jä VinosUmä Viku'.-,
Ä l hauskimpia huvinäytelmiä IM-;,
tä.6Ma §äattää> 3ota todistaa.»e^ö-;-
1^ : ^ j a t ^ , aina, jatkam ^
» i n ' takia ^ i «^'^y^^^fS^'
tonut; tulla mitään, P ' * ' » ^ .
näyttelijäin, puolenkaan
ki^lemisesta. . ^ l e e n ^ ^ ^ . .
llikehtimirien sujui l«*tafeis^^^^
' •' I ' •
-' ' . icävttämöHä
Tulevaa tolmuÄ". ^ ^ ^ ^ ^ ,
tulecolemaan i ^ ^ * ^ , ^ ^
t a . . H a r j o i t ^ - ^ - ^ ^ ^ ^ ^
'•Rahapulassa'V ^3?^^^
näkemättä. tJi--- :^^^:„nolinea
olernaan^^rmas j . -
ohjelmailtama. t. ^ lapaa"
muodo^tim liauska s^^^
tuksen -tiähtyänne: saapukaa • ,
isia kum valtioUisiaidn h v ö k - - ^ ^ ^ "^^^^ .
• 3outuu tekemäär ' / t T ^ v ^ ' , Pko Täa»Ua "neuvottehi- ja päätös^, taa : seurain ;vedusta^
v«,n3^«f;5.„= . . . / ^ ^ l - ^ - j o i k ^ u d e l l a , jotta ei t a r v i t si i kokemuksia monia turhia kokoukaa, ennenkuinllä. c ' - s - >M^^^^^^^^r v
haaKlIfe.* / ' . *,istoköt4'
^ghsa-vaiKu-jotain toimintaa saataisiin aikaan.' 2. Muutos ta» Oisay^doto^s^